KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari

Transkriptio

1 KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari

2 Mitä kulttuuriset muutokset ovat? Arkielämä reagoi hallintoon ja päinvastoin, ja hallinnon muodit ja mallit ovat osa kulttuuria Kulttuuri yllättää yhteiskuntakonetta säätävän hallintoihmisen Pitkäkestoisia prosesseja Kulttuuriset muutokset ovat ylirajaisia modernin maailman prosesseja

3 Asiakkuuden muutos 1980-luvun puolivälin kulttuuris-poliittinen käänne suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen Kansalaisaktiivisuuden ja ruohonjuuritason organisoitumisen korostaminen, taustalla esimerkiksi Puolan solidaarisuusliike Kansalaisesta kuluttajaksi yksityistämisaallon seurauksena Valtion kaikkivaltaisuuden heikentyminen esimerkiksi alkoholipolitiikassa ja viestintäpolitiikassa

4 Asiakkuuden muutos Asiantuntijuuden haastaminen Koulutettu väestö Tiedonsaannin vallankumous ja vallankäytön haasteet (Moises Naim: The End of Power) Kumppanuuden retoriikka asiakastyön ammattilaisten ja asiakkaiden kohtaamisissa Aktiivisuuden institutionalisointi Kansalaisten kuuleminen suunnitteluprosesseissa

5 VAATIMINEN KUMPPANUUS PALVELUIDEN KÄYTTÖ OSALLISUUS ALAMAISUUS VETÄYTYMINEN ULKOPUOLISUUS IRTISANOUTUMINEN (Heli Valokivi: Kansalainen asiakkaana. Tampere 2008)

6 Alkoholikulttuurien sekoittuminen Vuosikymmenien ajan viina-, olut- ja viinimaiden juomiskulttuurit ovat sekoittuneet Viinimaissa alkoholin kokonaiskulutus on jo pitkään laskenut, kun viinin käyttö arkiaterioilla on vähentynyt Rinnalle tullut myös humalajuominen Viinakulttuureissa kuten Pohjoismaissa kokonaiskulutus on kasvanut, kun humalakeskeisen juhlajuomisen rinnalle on tullut arkisempi viinin tai oluen käyttö

7 Alkoholikulttuurien sekoittuminen Seuraukset: Suomalaisten alkoholin vuosikulutus on pitkään kasvanut Viime vuosina vuosikulutus on kääntynyt laskuun Terveyshaitat perinteisten sosiaalisten haittojen rinnalle Toisaalta juomatavat ovat luokkasidonnaisia Keskiluokan kontrolloitu juominen, työväestön ulkoistettu itsekontrolli Työelämän keskiluokkaistuminen yrittäjyyspohjaiseksi

8 Korkeakulttuurin suosion lasku Richard Peterson: kaikkiruokaisuus Taustalla on rockin tulo nuorisomusiikiksi 1950-luvulta lähtien Aikuisrock

9 Korkeakulttuurin suosion lasku Musiikki- ja yleisemmi taidemaku on edelleen luokkasidonnainen ilmiö Nyt vain kaikkiruokaisuus ennustaa korkeakulttuurista makua paremmin henkilön koulutustaustan Jazz on kaikkein elitistisin musiikinlaji Toisaalta näyttää siltä, että klassinen musiikki on menettämässä suosiotaan; sen yleisö on entistä vanhempaa

10 Eri tyyppisissä konserteissa käyminen 1981, 1991 ja 2002, % Klassinen musiikki Pop- tai rock Lähde: Tilastokeskus

11 Elävissä kulttuuritilaisuuksissa käyminen 12 kk:n aikana sukupuolen ja iän mukaan Laajempi määritelmä: teatteri, konsertit, ooppera, tanssiesitykset, elokuvat ja kulttuuritapahtumat Suppeampi määritelmä: pois lukien elokuvat ja kulttuuritapahtumat 100 % Laajempi Suppeampi Kaikki Miehet Naiset

12 Maaseudun muutos Tilakoko kasvanut radikaalisti; 1990-luvulla katosi vielä puolet maatalouden työpaikoista Erityisesti 1960-luvun loppupuolelta alkoi voimakas maaltapako Koko maaseutuväestöstä toimii maataloudessa alle 10 prosenttia; suuri valtaosa käy siis muualla töissä

13 Taulukko 1: Maaseutupoliittisen puheen esiintyminen maaseudusta puhuttaessa (%) Lähde: Pertti Alasuutari: Mielikuvien muutos ja pysyvyys: Maaseutukäsite suomalaislehdissä luvulla. Maaseudun uusi aika 19(1), 2011,

14 Maaseudun mielikuvat Mielikuvia leimaa kuitenkin käsitys eri historian aikaa elävistä, hitaista alkusuomalaisista, jotka ovat eläneet synnyinseuduillaan aikojen alusta

15 Järvenpää-Summasen novellien mentaalinen tila on maaseudulla, vaikka elämä on heittänyt ihmiset kaupunkiin. Taustalla henkivät Marja-Liisa Vartio, Orvokki Autio ja miksei Eeva Joenpeltokin. Periaatteessa suurin osa kokoelman novelleista olisi voitu kirjoittaa ennen 2000-lukua. (HS Kulttuuri , Helena Ruuska: Tytär tahtoo mitä äiti toivoo) Valokuvaaja-monitaiteilija Rax Rinnekankaan ja säveltäjä-muusikko Maria Kalaniemen yhteisteos hyödyntää monikielistä sanaleikkiä: Finlandia - Fin-landia - Viimeinen maa. "Viimeisellä maalla" he tarkoittavat niitä alkuperäisiä suomalaisia, jotka yhä asuvat juurillaan, maaseudulla. Kirja ja musiikki ylistävätkin maaseutua, josta kaikki olemme viime kädessä tulleet ja jonne me kaikki viime kädessä haluamme palata, vähintään kesäksi. (HS Kulttuuri , Heikki Hellman: Kalaniemi Maria, Hako Pekka: Finlandia)

16 Johtopäätöksiä Kulttuuriset muutokset Suomessa ovat olleet osa kansainvälisiä muoteja ja kehityslinjoja Kansalaiset ovat fiksuja, aktiivisia ja hyvin koulutettuja heitä ei kannata yrittää kohdella alamaisina perinteisellä virkamieslogiikalla Etäisyydet ja asuinpaikka ovat merkityksettömiä siksi vanhat mielikuvat tulisi hylätä ja tukea huippuosaamista myös muualla kuin suur-helsingin alueella