SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET"

Transkriptio

1 SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET Osio 1A: Väitelauseet (0 16 p.) 1A.1 Sosiaalityö mielletään yleisesti täysprofessioksi, joka on ammatilliselta tehtäväkuvaltaan ja erityisosaamisalueiltaan selkeä. VÄÄRIN: s A.2 Sosiaaliset ongelmat eivät yleensä ole tulkinnallisia. VÄÄRIN: s A.3 Ihmisten kategorisointi on sosiaalityön kannalta olennaista. OIKEIN: s A.4 Sosiaalityöllä professiona on globaalisti samanlaiset tehtävät ja paikat, jotka määrittävät toimijoiden suhteiden sisältöjä. VÄÄRIN: s. 12 ja 17. 1A.5 Sana sosiaalinen tuli hallinnon käsitteeksi kun laki sosiaalihuollon hallinnosta annettiin vuonna OIKEIN: s A.6 Asiakkaiden elämänhallinnan vahvistaminen on sosiaalityön keskeinen tehtävä mikäli sosiaalityötä tarkastellaan syrjäytymis- ja liittämispuheen kehyksessä. OIKEIN: s A.7 Sosiaalisten ongelmien tulkintatyö perustuu aina ammatilliseen asiantuntijuuteen ja edellyttää auttamistyön menetelmien hallintaa. VÄÄRIN: s A.8 Modernin profession tunnusmerkkejä ovat tutkimusperäinen asiantuntijatieto ja organisaatioiden edustajana toimimiseen liittyvä valta. OIKEIN: s A.9 Transkulturaation strategia perustelee sosiaalityön ymmärtämistä kumppanuussuhteena. OIKEIN: s A.10 Uusliberalistisessa ajattelussa keskeistä on hyvinvointivaltion suuri vastuu kansalaisistaan. VÄÄRIN: s A.11 Poissulkevassa solidaarisuudessa välittäminen kohdentuu oman itsen kanssa mahdollisimman samanlaiset arvot ja elämäntavan jakaviin ihmisiin. OIKEIN: s A.12 Huolenpidon näkökulmasta tarkasteltuna huolenpidon etiikka ja oikeudenmukaisuuden etiikka ovat toistensa vastakohtia. VÄÄRIN: S A.13 Toinen tieto perustuu asianosaisuuteen. OIKEIN: s A.14 Sosiaalityön koulutuksen aloittaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi siirryttäessä vaivaishoidosta köyhäinhoitoon. OIKEIN: s. 24.

2 1A.15 Sosiaalisten ongelmien tulkintatyö ei liity ongelmien ratkaisemiseen. VÄÄRIN: s A.16 Sosiaalityön vertikaalinen asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisessä suhteessa kummallakaan ei ole lähtökohtaisesti sellaista asiantuntijuutta, joka ylittäisi toisen osapuolen asiantuntijuuden. VÄÄRIN: s. 84 ja 137. Osio 1B: Määrittelytehtävät (0 6 p.) 1B.1) Postmoderni etiikka (s. 113) Postmoderni etiikka tarkoittaa paikallisia sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden neuvotteluja arvoista, hyvästä ja pahasta, suotavasta ja ei-suotavasta. Kaikkien ei lähtökohtaisesti oleteta jakavan samoja elämisen arvoja. Postmodernia etiikkaa, eli eroja kunnioittavan etiikan periaatteita, tarvitaan universaalin etiikan rinnalle. Universaali etiikka on yhteen sopimaton sosiaalityön asiakkaiden moninaisuutta, eroja ja erilaisia tietoja korostavan lähestymistavan kanssa. Pisteytys 1p. Tuodaan jollain tavalla esiin postmodernin etiikan tilannekohtaisuus (paikallisuus, neuvoteltavissa oleminen, erojen kunnioittaminen, kaikkien ei oleteta jakavan samoja arvoja tai yhtä valtavirtakulttuuria). 0,5 p. Käsitellään vastauksessa arvot: hyvä-paha, suotavaa ja ei suotavaa. 0,5 p Suhteutetaan postmoderni etiikka universaaliin etiikkaan. 1B.2) Vastuurationaalisuus (s. 153, ) Vastuurationaalisuus on tilanteittaisesti herkkää ja joustavaa toimintaa, joka ylläpitää arjen jatkuvuutta ja tätä kautta yhteiskunnan toimivuutta ja kiinteyttä. Vastuurationaalisuus liittyy hoivaan ja huolenpitoon sekä muista huolehtimisen periaatteeseen. Hoivaan ja huolenpitoon sisältyy erityisesti naisten tekemänä uhrautuminen ja muiden tarpeiden asettaminen omien edelle (voi johtaa työuupumiseen). Pisteytys 0,5 p. Käsite liittyy hoivaan ja huolenpitoon, muista huolehtimiseen, läsnäoloon ja sitoutumiseen. 0,5 p. Tilanteittaisesti herkkää, joustavaa ja sensitiivistä. 0,5 p. Erityisesti naisten tekemää, mihin liittyy kriittisenä puolena luopuminen, muiden tarpeiden asettaminen omien edelle, uhrautuminen, uupuminen. 0,5 p. Ylläpitää arjen jatkuvuutta. On arkielämälle välttämätön. Yhteiskunnan toimivuudelle ja kiinteydelle olennainen. HUOM: 0,5 pistettä saadakseen ei tarvinnut luetella kaikkia kyseisissä kohdissa olevia määreitä.

3 1B.3) Avun ja tuen saamisen vastikkeettomuus (s. 166, 170, ) Käsite on olennainen huolenpitoon perustuvassa sosiaalityössä, jossa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän suhdetta luonnehtii riippuvuus. Huolenpitoa ei tarvitse korvata rahallisesti tai ansaita omilla teoilla. Odotuksia kuntoutumiselle ei välttämättä ole, vaan tavoitteena on ihmisarvoisen elämän tarjoaminen. Vastikkeettomuus voi toteutua vain kulttuurissa, joka hyväksyy riippuvuuden hyvinvointivaltiosta. Pisteytys 0,5 p. Huolenpitoon perustuvaa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän suhdetta luonnehtivat niin riippuvuus kuin vastikkeettomuuskin, jotka molemmat alleviivaavat omillaan selviytymisen mahdottomuutta. 0,5 p. Huolenpitoon ei sisälly mitään ehtoja sen suhteen, että saatu huolenpito pitäisi korvata esimerkiksi rahallisesti tai ansaita omilla teoilla. Tai: Vastikkeettomuus on oikeudenmukaisuuden etiikan johdannainen. 0,5 p. Vastikkeettomuus ei ole mahdollista ilman kulttuuria, joka hyväksyy riippuvuuden hyvinvointivaltiosta. 0,5 p. Vastikkeettomuus voi tarkoittaa myös sitä, että huolenpitoon ei liitetä suuria odotuksia ihmisen kuntoutumisen suhteen. Sosiaalityön tavoitteena voi tällöin olla ihmisarvoisen elämän tarjoaminen. Osio 1C: Monivalinnat (0 8 p.) 1C.1 Mihin asiakkaan ja sosiaalityöntekijän väliseen suhdeulottuvuuteen kuuluvat ennen kaikkea yksilökohtainen palveluohjaus ja asioiden ajo? C) Huolenpitosuhteeseen, s C.2 Milloin ennaltaehkäisevä periaate on alkanut näkyä lainsäädännössä ensimmäistä kertaa? A) 1920-luvulla, s C.3 Mikä seuraavista ei kuulu Joan Tronton määrittelemiin yhteiskunnallisen hoivaprosessin vaiheisiin? C) Hoivan tehokkuuden arvioiminen, s C.4 Mikä seuraavista luonnehtii huolenpitosuhteen hyvinvointivaltiollista kehystä? B) Hyvinvointivaltio perustuu kansalaisten sosiaalisiin oikeuksiin, s C.5 Mikä seuraavista ei kuulu sosiaalityön oikeudellistumiseen? B) Työntekijöiden on käytettävä asiakkaan elämänhallinnan tukemisen kannalta tehokkaimpia palveluja, s C.6 Mikä seuraavista väittämistä kuvaa postmodernia kriittistä sosiaalityötä?

4 A) Postmoderni kriittinen sosiaalityö rakentuu paikallisesti ja perustuu eroihin. tärkeänä, s C.7 Dokumentaarinen tulkintamenetelmä D) Liittyy etnometodologiaan, s C.8 Mikä seuraavista hoivaa ja huolenpitoa käsittelevistä väittämistä pitää paikkansa? C) Hoivan ja huolenpidon näkökulmat ovat tärkeitä vallitsevien yhteiskunnallisten arvojen haastajia, s

5 OSIO 2: KIRJAAN JA AINEISTOON PERUSTUVA KOE (0 30 p.) Kokeessa jaettava aineisto: Marianne Nylund (2005) Osallisuus ja osallistuminen kansalaistoiminnassa. Teoksessa Timo Kopomaa & Tero Meltti (toim.) Kaupunkisosiaalityötä paikantamassa. Helsinki: Yliopistopaino Kustannus. Palmeniasarja. Kirjoita essee, jossa tarkastelet, mitä Marianne Nylund tarkoittaa osallisuudella kansalaistoiminnassa. Vertaile sitä Kirsi Juhilan Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina - teoksessa esitettyyn näkemykseen yhteisösosiaalityöstä. Otsikoi ja jäsennä esseesi itse. Älä käytä suoria lainauksia. Kirjoita vastaus annettuun vastaustilaan valmiin rivityksen mukaisesti. Vastaustilan yli menevää tekstiä ei arvioida. Pisteytysperusteet: 1. Esseen kirjoittaminen max. 6 pistettä 2. Aineistoon perustuva esseen osuus max. 10 pistettä 3. Kirjaa ja aineistoa yhdistävä esseen osuus max. 14 pistettä Huom.! Tarkastajien tekemät merkinnät valintakoepapereihin ovat luonteeltaan teknisiä eikä niistä voi suoraan laskea kokeessa annettuja pisteitä. 1. Esseen kirjoittaminen (0 6p.) 1) Rakenne: Aloitus, käsittely, yhteenveto ja pohdinta. Essee etenee sisällöllisesti johdonmukaisesti (2p.) 2) Esseellä on otsikko, joka vastaa sisältöä (2 p.) 3) Teksti on kieliopillisesti moitteetonta, asiatyylin mukaista ja ymmärrettävää kieltä. Kirjoitus koostuu kappaleista ja kokonaisista virkkeistä (2 p.) Käsittelemällä seuraavat alakohdat osiot 2 ja 3 tuottavat täydet pisteet (10 p + 14 p.) Täydet pisteet voi saada myös kirjoittamalla alakohtiin kuulumattomista, mutta aiheen kannalta relevanteista, kirjasta tai aineistosta löytyvistä asioista, jotka korvaavat yhden tai useamman alla olevan kohdan. Kuitenkaan jonkin yksittäisen asian poikkeuksellisen ansiokas käsittely ei paikkaa muiden kohtien puuttumista tai puutteita. Esseessä asioita voi käsitellä vaihtelevassa järjestyksessä ja yhdistellä eri tavoin. Jos essee perustuu pääosin suoriin sitaatteihin aineistosta, vähennetään puolet asianomaisesta kohdasta muutoin kertyvistä pisteistä.

6 2. Osallisuus kansalaistoiminnassa Nylundin mukaan (0 10 p.) - Osallisuuden käsite (s. 145): Nylundin mukaan osallisuus perustuu kansalaisten vapaaehtoisuuteen ja omaehtoisuuteen sekä kuulumisen ja mukanaolon tunteeseen. Osallisuus on kokemuksellinen olotila. (2 p.) - Käsitteiden osallisuus, osallistuminen ja osallistaminen tarkastelu suhteessa toisiinsa (s ): Kun osallisuus on ennen kaikkea olotila, on osallistuminen aktiivista toimintaa, jossa kansalaiset osallistuvat omaaloitteisesti yhdessä muiden kanssa sosiaaliseen tai poliittiseen tapahtumaan. Osallistaminen on ulkoapäin tulevaa vaatimista tai kehottamista (esim. sosiaalityöntekijät) osallistua yhteiskunnallisiin hankkeisiin. (2 p.) - Nylundin näkemys osallisuudesta ja kansalaistoiminnasta korostaa voimavaroja, ihmisten halua jakaa kokemuksia, toimia yhdessä ja vaikuttaa ajankohtaisiin keskusteluihin. Osallisuus lisää hyvinvointia. Nylund ei korosta tässä yhteydessä sosiaalisia ongelmia (erit. s ). (2 p.) - Kansalaistoiminnan käsite (s. 143). Kansalaistoiminta ymmärretään sekä järjestäytyneeksi toiminnaksi järjestöissä ja vertaisryhmissä että spontaaniksi kansalaisaktiivisuudeksi (järjestöt, vertaisryhmät ja spontaani toiminta, näistä voi antaa myös esimerkkejä). Kansalaistoiminnalla ja -liikkeillä on merkitystä ennen kaikkea yhteiskunnallisten epäkohtien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa, poliittisen vaikuttamisen kanavina, mutta myös sosiaalisina yhteisöinä (s. 143). (2 p.) - Osallisuus ja osallistuminen edellyttävät fyysisiä tiloja ja paikkoja (s ), joita voi kutsua areenoiksi, agoroiksi, yksityisen ja julkisen välitiloiksi, joissa yksityiset asiat muuttuvat yhteisiksi ja julkisiksi. Kaupunkisosiaalityön tukikohdat ja työpisteet voivat olla asukkaiden ja viranomaisten yhteisiä areenoita. Näistä voi antaa esimerkkejä. Nylund tuo esiin myös virtuaalisen osallistumisen ja -vaikuttamisen sekä omaehtoiset keskustelupalstat. (2 p.) 3. Vertailu Kirsi Juhilan näkemykseen yhteisösosiaalityöstä (0 14p) - Sekä Nylundilla että Juhilalla on optimistinen näkemys, jonka mukaan yhteisöllisyys, osallisuus ja kansalaistoiminta rakentavat hyvinvointia ja niihin sisältyy voimavaroja ja mahdollisuuksia. Nylundin tavoin Juhila korostaa valtaistumista. (3 p.)

7 - Nylund kiinnittyy nimenomaan kaupunkisosiaalityöhön ja sen suhteeseen kansalaistoimintaan. Juhila kirjoittaa kaupunkisosiaalityöstä yhtenä yhteisösosiaalityön muotona. Nylund näkee kansalaistoiminnan paljolti omaehtoisena toimintana (järjestöt tai liikkeet). Juhila sen sijaan korostaa kumppanuussuhteeseen ja osallisuuteen perustuvaa ammatillisen sosiaalityön näkökulmaa (yhteisö/kaupunkisosiaalityötä). Nylundista poiketen Juhila valottaa myös yhteisösosiaalityön historiallisia juuria kuten Jane Adamsin perustamaa setlementtityötä. Molemmat tuovat esiin tietynlaisen jännitteen kansalaistoiminnan ja ammatillisen sosiaalityön välillä. Juhilalla jännite näkyy keskusteluna kumppanuuden vaikeudesta. Nylund pitää vaarana, että sosiaalityö ja erilaiset viranomaisvetoiset projektit kolonialisoivat omaehtoisen toiminnan. Nylund näkee yhteisösosiaalityön paljolti erilaisina projekteina kun taas Juhila pitää sitä sosiaalityön yhtenä työmuotona, menetelmänä tai orientaationa. (4 p.) - Sekä Nylund että Juhila kirjoittavat eri ryhmien tai yhteisöjen ristiriidoista, esim. Nimby-ilmiöstä (tässä Juhila näkee sosiaalityön tehtävänä siltojen rakentamisen). (3 p.) - Juhilan kolmesta yhteisön muodosta (paikallis-, kulttuuri, ja institutionaaliset yhteisöt) Nylund tarkastelee erityisesti paikallisyhteisöjä (joiltakin osin myös kulttuuriyhteisöjä). Juhilan mukaan yhteisösosiaalityö voi rakentua olemassa oleville yhteisöille tai uusien rakentamiselle ja toimia erilaisilla rajapinnoilla. Myös Nylund korostaa, että sosiaalityön tehtävä on mahdollistaa, luoda tiloja, resursoida kansalaisten osallistumista. ( 4 p.)

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012 1 Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012 Pisteytysperusteet OSIO IA Tehtävä 1. Väitelauseet (0-16 p.) Vastaa tehtävään Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina perusteella merkitsemällä

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Sisältö Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2011

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2011 SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2011 PISTEYTYSPERUSTEET OSIO IA: Kirjaan perustuva koe (0 20p) Tehtävä 1: Väitelauseet (0 7pistettä) Vastaa tehtävään teoksen Raunio, Olennainen sosiaalityössä perusteella

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Opinnäytetyö 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Jani

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

OSIO 1A. Väitelauseet (0-16 p.)

OSIO 1A. Väitelauseet (0-16 p.) Sosiaalityön valintayhteistyö, valintakokeen 2016 pisteytysperusteet Kirjaan perustuva koe OSIO 1A. Väitelauseet (0-16 p.) Vastaa tehtävään Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina perusteella

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi 25.1.2018 Mitä on osallisuus ja miksi siitä puhutaan? Osallisuus lainsäädännössä Kuntalaki 22 ; osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin

Lisätiedot

Köyhien selviytyminen

Köyhien selviytyminen KelaFpa_... Köyhien selviytyminen Päihdealan sosiaalityön päivä Heikki Hiilamo 22.11.2012 1 22.11.2012 Tutkimusosasto Minna Canth (1844-1897) 1. merkittävä suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön 22.8.2017 Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013 OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) 1 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ari.nieminen@diak.fi

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Kuntoutuspäivät 2014 11.3.2014 Tuula Jauhiainen Kirsti Tuorila Päihdehuollon jälkikuntoutus Etelän psykiatria-

Lisätiedot

Näkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa

Näkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa sosiaalipoliitikko, henkilöstökouluttaja Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kolumbus.fi 29.10.2009 Näkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa osallistumista tunnekokemuksia

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja, syksy 2017 Kati Lounema ja Sanna Laiho Opetushallitus Esityksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA Auttaja lähellä sinua Järjestötoiminta luo kansakuntaa Järjestöjen merkitystä voi arvioida - arvojen - osallisuuden - sosiaalisen pääoman kautta - hyvän hallinnon kautta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2013 PISTEYTYSPERUSTEET

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2013 PISTEYTYSPERUSTEET SOSIAALITYÖNYHTEISVALINNANVALINTAKOE2013 PISTEYTYSPERUSTEET KIRJAAN PERUSTUVA KOE Huom! Väittämien, avokysymysten ja monivalintojen kohdalla suluissa on mainittuna sivut, josta vastaus löytyy. OSIO IA:

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot