SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
|
|
- Laura Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET Osio 1A: Väitelauseet (0 16 p.) 1A.1 Sosiaalityö mielletään yleisesti täysprofessioksi, joka on ammatilliselta tehtäväkuvaltaan ja erityisosaamisalueiltaan selkeä. VÄÄRIN: s A.2 Sosiaaliset ongelmat eivät yleensä ole tulkinnallisia. VÄÄRIN: s A.3 Ihmisten kategorisointi on sosiaalityön kannalta olennaista. OIKEIN: s A.4 Sosiaalityöllä professiona on globaalisti samanlaiset tehtävät ja paikat, jotka määrittävät toimijoiden suhteiden sisältöjä. VÄÄRIN: s. 12 ja 17. 1A.5 Sana sosiaalinen tuli hallinnon käsitteeksi kun laki sosiaalihuollon hallinnosta annettiin vuonna OIKEIN: s A.6 Asiakkaiden elämänhallinnan vahvistaminen on sosiaalityön keskeinen tehtävä mikäli sosiaalityötä tarkastellaan syrjäytymis- ja liittämispuheen kehyksessä. OIKEIN: s A.7 Sosiaalisten ongelmien tulkintatyö perustuu aina ammatilliseen asiantuntijuuteen ja edellyttää auttamistyön menetelmien hallintaa. VÄÄRIN: s A.8 Modernin profession tunnusmerkkejä ovat tutkimusperäinen asiantuntijatieto ja organisaatioiden edustajana toimimiseen liittyvä valta. OIKEIN: s A.9 Transkulturaation strategia perustelee sosiaalityön ymmärtämistä kumppanuussuhteena. OIKEIN: s A.10 Uusliberalistisessa ajattelussa keskeistä on hyvinvointivaltion suuri vastuu kansalaisistaan. VÄÄRIN: s A.11 Poissulkevassa solidaarisuudessa välittäminen kohdentuu oman itsen kanssa mahdollisimman samanlaiset arvot ja elämäntavan jakaviin ihmisiin. OIKEIN: s A.12 Huolenpidon näkökulmasta tarkasteltuna huolenpidon etiikka ja oikeudenmukaisuuden etiikka ovat toistensa vastakohtia. VÄÄRIN: S A.13 Toinen tieto perustuu asianosaisuuteen. OIKEIN: s A.14 Sosiaalityön koulutuksen aloittaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi siirryttäessä vaivaishoidosta köyhäinhoitoon. OIKEIN: s. 24.
2 1A.15 Sosiaalisten ongelmien tulkintatyö ei liity ongelmien ratkaisemiseen. VÄÄRIN: s A.16 Sosiaalityön vertikaalinen asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisessä suhteessa kummallakaan ei ole lähtökohtaisesti sellaista asiantuntijuutta, joka ylittäisi toisen osapuolen asiantuntijuuden. VÄÄRIN: s. 84 ja 137. Osio 1B: Määrittelytehtävät (0 6 p.) 1B.1) Postmoderni etiikka (s. 113) Postmoderni etiikka tarkoittaa paikallisia sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden neuvotteluja arvoista, hyvästä ja pahasta, suotavasta ja ei-suotavasta. Kaikkien ei lähtökohtaisesti oleteta jakavan samoja elämisen arvoja. Postmodernia etiikkaa, eli eroja kunnioittavan etiikan periaatteita, tarvitaan universaalin etiikan rinnalle. Universaali etiikka on yhteen sopimaton sosiaalityön asiakkaiden moninaisuutta, eroja ja erilaisia tietoja korostavan lähestymistavan kanssa. Pisteytys 1p. Tuodaan jollain tavalla esiin postmodernin etiikan tilannekohtaisuus (paikallisuus, neuvoteltavissa oleminen, erojen kunnioittaminen, kaikkien ei oleteta jakavan samoja arvoja tai yhtä valtavirtakulttuuria). 0,5 p. Käsitellään vastauksessa arvot: hyvä-paha, suotavaa ja ei suotavaa. 0,5 p Suhteutetaan postmoderni etiikka universaaliin etiikkaan. 1B.2) Vastuurationaalisuus (s. 153, ) Vastuurationaalisuus on tilanteittaisesti herkkää ja joustavaa toimintaa, joka ylläpitää arjen jatkuvuutta ja tätä kautta yhteiskunnan toimivuutta ja kiinteyttä. Vastuurationaalisuus liittyy hoivaan ja huolenpitoon sekä muista huolehtimisen periaatteeseen. Hoivaan ja huolenpitoon sisältyy erityisesti naisten tekemänä uhrautuminen ja muiden tarpeiden asettaminen omien edelle (voi johtaa työuupumiseen). Pisteytys 0,5 p. Käsite liittyy hoivaan ja huolenpitoon, muista huolehtimiseen, läsnäoloon ja sitoutumiseen. 0,5 p. Tilanteittaisesti herkkää, joustavaa ja sensitiivistä. 0,5 p. Erityisesti naisten tekemää, mihin liittyy kriittisenä puolena luopuminen, muiden tarpeiden asettaminen omien edelle, uhrautuminen, uupuminen. 0,5 p. Ylläpitää arjen jatkuvuutta. On arkielämälle välttämätön. Yhteiskunnan toimivuudelle ja kiinteydelle olennainen. HUOM: 0,5 pistettä saadakseen ei tarvinnut luetella kaikkia kyseisissä kohdissa olevia määreitä.
3 1B.3) Avun ja tuen saamisen vastikkeettomuus (s. 166, 170, ) Käsite on olennainen huolenpitoon perustuvassa sosiaalityössä, jossa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän suhdetta luonnehtii riippuvuus. Huolenpitoa ei tarvitse korvata rahallisesti tai ansaita omilla teoilla. Odotuksia kuntoutumiselle ei välttämättä ole, vaan tavoitteena on ihmisarvoisen elämän tarjoaminen. Vastikkeettomuus voi toteutua vain kulttuurissa, joka hyväksyy riippuvuuden hyvinvointivaltiosta. Pisteytys 0,5 p. Huolenpitoon perustuvaa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän suhdetta luonnehtivat niin riippuvuus kuin vastikkeettomuuskin, jotka molemmat alleviivaavat omillaan selviytymisen mahdottomuutta. 0,5 p. Huolenpitoon ei sisälly mitään ehtoja sen suhteen, että saatu huolenpito pitäisi korvata esimerkiksi rahallisesti tai ansaita omilla teoilla. Tai: Vastikkeettomuus on oikeudenmukaisuuden etiikan johdannainen. 0,5 p. Vastikkeettomuus ei ole mahdollista ilman kulttuuria, joka hyväksyy riippuvuuden hyvinvointivaltiosta. 0,5 p. Vastikkeettomuus voi tarkoittaa myös sitä, että huolenpitoon ei liitetä suuria odotuksia ihmisen kuntoutumisen suhteen. Sosiaalityön tavoitteena voi tällöin olla ihmisarvoisen elämän tarjoaminen. Osio 1C: Monivalinnat (0 8 p.) 1C.1 Mihin asiakkaan ja sosiaalityöntekijän väliseen suhdeulottuvuuteen kuuluvat ennen kaikkea yksilökohtainen palveluohjaus ja asioiden ajo? C) Huolenpitosuhteeseen, s C.2 Milloin ennaltaehkäisevä periaate on alkanut näkyä lainsäädännössä ensimmäistä kertaa? A) 1920-luvulla, s C.3 Mikä seuraavista ei kuulu Joan Tronton määrittelemiin yhteiskunnallisen hoivaprosessin vaiheisiin? C) Hoivan tehokkuuden arvioiminen, s C.4 Mikä seuraavista luonnehtii huolenpitosuhteen hyvinvointivaltiollista kehystä? B) Hyvinvointivaltio perustuu kansalaisten sosiaalisiin oikeuksiin, s C.5 Mikä seuraavista ei kuulu sosiaalityön oikeudellistumiseen? B) Työntekijöiden on käytettävä asiakkaan elämänhallinnan tukemisen kannalta tehokkaimpia palveluja, s C.6 Mikä seuraavista väittämistä kuvaa postmodernia kriittistä sosiaalityötä?
4 A) Postmoderni kriittinen sosiaalityö rakentuu paikallisesti ja perustuu eroihin. tärkeänä, s C.7 Dokumentaarinen tulkintamenetelmä D) Liittyy etnometodologiaan, s C.8 Mikä seuraavista hoivaa ja huolenpitoa käsittelevistä väittämistä pitää paikkansa? C) Hoivan ja huolenpidon näkökulmat ovat tärkeitä vallitsevien yhteiskunnallisten arvojen haastajia, s
5 OSIO 2: KIRJAAN JA AINEISTOON PERUSTUVA KOE (0 30 p.) Kokeessa jaettava aineisto: Marianne Nylund (2005) Osallisuus ja osallistuminen kansalaistoiminnassa. Teoksessa Timo Kopomaa & Tero Meltti (toim.) Kaupunkisosiaalityötä paikantamassa. Helsinki: Yliopistopaino Kustannus. Palmeniasarja. Kirjoita essee, jossa tarkastelet, mitä Marianne Nylund tarkoittaa osallisuudella kansalaistoiminnassa. Vertaile sitä Kirsi Juhilan Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina - teoksessa esitettyyn näkemykseen yhteisösosiaalityöstä. Otsikoi ja jäsennä esseesi itse. Älä käytä suoria lainauksia. Kirjoita vastaus annettuun vastaustilaan valmiin rivityksen mukaisesti. Vastaustilan yli menevää tekstiä ei arvioida. Pisteytysperusteet: 1. Esseen kirjoittaminen max. 6 pistettä 2. Aineistoon perustuva esseen osuus max. 10 pistettä 3. Kirjaa ja aineistoa yhdistävä esseen osuus max. 14 pistettä Huom.! Tarkastajien tekemät merkinnät valintakoepapereihin ovat luonteeltaan teknisiä eikä niistä voi suoraan laskea kokeessa annettuja pisteitä. 1. Esseen kirjoittaminen (0 6p.) 1) Rakenne: Aloitus, käsittely, yhteenveto ja pohdinta. Essee etenee sisällöllisesti johdonmukaisesti (2p.) 2) Esseellä on otsikko, joka vastaa sisältöä (2 p.) 3) Teksti on kieliopillisesti moitteetonta, asiatyylin mukaista ja ymmärrettävää kieltä. Kirjoitus koostuu kappaleista ja kokonaisista virkkeistä (2 p.) Käsittelemällä seuraavat alakohdat osiot 2 ja 3 tuottavat täydet pisteet (10 p + 14 p.) Täydet pisteet voi saada myös kirjoittamalla alakohtiin kuulumattomista, mutta aiheen kannalta relevanteista, kirjasta tai aineistosta löytyvistä asioista, jotka korvaavat yhden tai useamman alla olevan kohdan. Kuitenkaan jonkin yksittäisen asian poikkeuksellisen ansiokas käsittely ei paikkaa muiden kohtien puuttumista tai puutteita. Esseessä asioita voi käsitellä vaihtelevassa järjestyksessä ja yhdistellä eri tavoin. Jos essee perustuu pääosin suoriin sitaatteihin aineistosta, vähennetään puolet asianomaisesta kohdasta muutoin kertyvistä pisteistä.
6 2. Osallisuus kansalaistoiminnassa Nylundin mukaan (0 10 p.) - Osallisuuden käsite (s. 145): Nylundin mukaan osallisuus perustuu kansalaisten vapaaehtoisuuteen ja omaehtoisuuteen sekä kuulumisen ja mukanaolon tunteeseen. Osallisuus on kokemuksellinen olotila. (2 p.) - Käsitteiden osallisuus, osallistuminen ja osallistaminen tarkastelu suhteessa toisiinsa (s ): Kun osallisuus on ennen kaikkea olotila, on osallistuminen aktiivista toimintaa, jossa kansalaiset osallistuvat omaaloitteisesti yhdessä muiden kanssa sosiaaliseen tai poliittiseen tapahtumaan. Osallistaminen on ulkoapäin tulevaa vaatimista tai kehottamista (esim. sosiaalityöntekijät) osallistua yhteiskunnallisiin hankkeisiin. (2 p.) - Nylundin näkemys osallisuudesta ja kansalaistoiminnasta korostaa voimavaroja, ihmisten halua jakaa kokemuksia, toimia yhdessä ja vaikuttaa ajankohtaisiin keskusteluihin. Osallisuus lisää hyvinvointia. Nylund ei korosta tässä yhteydessä sosiaalisia ongelmia (erit. s ). (2 p.) - Kansalaistoiminnan käsite (s. 143). Kansalaistoiminta ymmärretään sekä järjestäytyneeksi toiminnaksi järjestöissä ja vertaisryhmissä että spontaaniksi kansalaisaktiivisuudeksi (järjestöt, vertaisryhmät ja spontaani toiminta, näistä voi antaa myös esimerkkejä). Kansalaistoiminnalla ja -liikkeillä on merkitystä ennen kaikkea yhteiskunnallisten epäkohtien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa, poliittisen vaikuttamisen kanavina, mutta myös sosiaalisina yhteisöinä (s. 143). (2 p.) - Osallisuus ja osallistuminen edellyttävät fyysisiä tiloja ja paikkoja (s ), joita voi kutsua areenoiksi, agoroiksi, yksityisen ja julkisen välitiloiksi, joissa yksityiset asiat muuttuvat yhteisiksi ja julkisiksi. Kaupunkisosiaalityön tukikohdat ja työpisteet voivat olla asukkaiden ja viranomaisten yhteisiä areenoita. Näistä voi antaa esimerkkejä. Nylund tuo esiin myös virtuaalisen osallistumisen ja -vaikuttamisen sekä omaehtoiset keskustelupalstat. (2 p.) 3. Vertailu Kirsi Juhilan näkemykseen yhteisösosiaalityöstä (0 14p) - Sekä Nylundilla että Juhilalla on optimistinen näkemys, jonka mukaan yhteisöllisyys, osallisuus ja kansalaistoiminta rakentavat hyvinvointia ja niihin sisältyy voimavaroja ja mahdollisuuksia. Nylundin tavoin Juhila korostaa valtaistumista. (3 p.)
7 - Nylund kiinnittyy nimenomaan kaupunkisosiaalityöhön ja sen suhteeseen kansalaistoimintaan. Juhila kirjoittaa kaupunkisosiaalityöstä yhtenä yhteisösosiaalityön muotona. Nylund näkee kansalaistoiminnan paljolti omaehtoisena toimintana (järjestöt tai liikkeet). Juhila sen sijaan korostaa kumppanuussuhteeseen ja osallisuuteen perustuvaa ammatillisen sosiaalityön näkökulmaa (yhteisö/kaupunkisosiaalityötä). Nylundista poiketen Juhila valottaa myös yhteisösosiaalityön historiallisia juuria kuten Jane Adamsin perustamaa setlementtityötä. Molemmat tuovat esiin tietynlaisen jännitteen kansalaistoiminnan ja ammatillisen sosiaalityön välillä. Juhilalla jännite näkyy keskusteluna kumppanuuden vaikeudesta. Nylund pitää vaarana, että sosiaalityö ja erilaiset viranomaisvetoiset projektit kolonialisoivat omaehtoisen toiminnan. Nylund näkee yhteisösosiaalityön paljolti erilaisina projekteina kun taas Juhila pitää sitä sosiaalityön yhtenä työmuotona, menetelmänä tai orientaationa. (4 p.) - Sekä Nylund että Juhila kirjoittavat eri ryhmien tai yhteisöjen ristiriidoista, esim. Nimby-ilmiöstä (tässä Juhila näkee sosiaalityön tehtävänä siltojen rakentamisen). (3 p.) - Juhilan kolmesta yhteisön muodosta (paikallis-, kulttuuri, ja institutionaaliset yhteisöt) Nylund tarkastelee erityisesti paikallisyhteisöjä (joiltakin osin myös kulttuuriyhteisöjä). Juhilan mukaan yhteisösosiaalityö voi rakentua olemassa oleville yhteisöille tai uusien rakentamiselle ja toimia erilaisilla rajapinnoilla. Myös Nylund korostaa, että sosiaalityön tehtävä on mahdollistaa, luoda tiloja, resursoida kansalaisten osallistumista. ( 4 p.)
Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
Lisätiedotikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotSOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE
SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,
LisätiedotSOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE
SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö
Lisätiedotteemoihin PalKO hankkeessa
Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen
LisätiedotSosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012
1 Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012 Pisteytysperusteet OSIO IA Tehtävä 1. Väitelauseet (0-16 p.) Vastaa tehtävään Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina perusteella merkitsemällä
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä
Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Sisältö Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus
Lisätiedotsosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen
Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotOSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin
OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA Maarita Mannelin www.pohjois-karjala.fi/pokat2021 HYVINVOIVAT JA TERVEET IHMISET Tiedolla johtaminen Varhainen tuki, toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen Kulttuuri, liikunta
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotSOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2011
SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2011 PISTEYTYSPERUSTEET OSIO IA: Kirjaan perustuva koe (0 20p) Tehtävä 1: Väitelauseet (0 7pistettä) Vastaa tehtävään teoksen Raunio, Olennainen sosiaalityössä perusteella
LisätiedotNUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.
NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että
LisätiedotSukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita
Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotYhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotOsallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE SEKAVAHKO MONIULOTTEINEN HIEMAN EHKÄ HANKALA KÄYTTÄÄ ANALYYTTISESTI MYÖS PERHEKESKUKSELLA USEITA ERI KÄYTTÖTAPOJA
Osallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE SEKAVAHKO MONIULOTTEINEN HIEMAN EHKÄ HANKALA KÄYTTÄÄ ANALYYTTISESTI MYÖS PERHEKESKUKSELLA USEITA ERI KÄYTTÖTAPOJA Mihin ongelmaan osallisuudella haetaan ratkaisua hankesuunnitelman
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotVilla Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä
Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Opinnäytetyö 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Jani
LisätiedotMassairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK
Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia
LisätiedotKiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -
Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen
LisätiedotKulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Näkökulmia syrjäytymiseen, osallisuuteen ja kulttuuriin Sampo Purontaus 30.1.2018 Esityksen sisällöstä Mistä nyt puhutaan? Pohdintaa kulttuurin, osallisuuden
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotHOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki
HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotToimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien
Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä
LisätiedotOSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN
OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN PUHEENVUORON SISÄLTÖ Osallisuus ja demokratia käsitteinä Kirjaston rooli demokratian ja osallisuuden edistäjänä Osallisuuden merkitys kirjastopalvelujen
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön
LisätiedotVertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry
Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotOsallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen
Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1
PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotOsallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen
Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotMiten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?
Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet
LisätiedotVerkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena
Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen
LisätiedotVapaaehtoistoiminta vuonna 2025
Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi
MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi 25.1.2018 Mitä on osallisuus ja miksi siitä puhutaan? Osallisuus lainsäädännössä Kuntalaki 22 ; osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat seminaari 16.-17.8.2018 Pikku-Syöte Kati Honkanen, projektipäällikkö, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen
LisätiedotOSIO 1A. Väitelauseet (0-16 p.)
Sosiaalityön valintayhteistyö, valintakokeen 2016 pisteytysperusteet Kirjaan perustuva koe OSIO 1A. Väitelauseet (0-16 p.) Vastaa tehtävään Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina perusteella
LisätiedotVIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotIkäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta
Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotOsallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa
Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotKöyhien selviytyminen
KelaFpa_... Köyhien selviytyminen Päihdealan sosiaalityön päivä Heikki Hiilamo 22.11.2012 1 22.11.2012 Tutkimusosasto Minna Canth (1844-1897) 1. merkittävä suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen
Lisätiedoti sosiaalityön muutoksen paikannuksia
sisällys Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta Niskala & Nina Peronius Murroksen ajan sosiaalityö paikkaansa jäsentämässä 11 i sosiaalityön muutoksen paikannuksia Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotMiten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto
Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotAsukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen
Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön 22.8.2017 Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen
LisätiedotLapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet
Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
1 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ari.nieminen@diak.fi
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotOSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013
OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotNäkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa
sosiaalipoliitikko, henkilöstökouluttaja Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kolumbus.fi 29.10.2009 Näkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa osallistumista tunnekokemuksia
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotHyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa
Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys
LisätiedotKestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015
Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
Lisätiedot