Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Transkriptio

1 Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä ALHU 1

2 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät, useus) Käytön tilanteet: aika viikossa ja vuorokaudessa, paikka, seura, tilanteen luonne Rekisteröimätön alkoholinkulutus (tuonti ulkomailta; itse valmistus) Juomisesta aiheutuvat haitat ja seuraukset Vaihtuvat erityisaiheet 2008: muiden juomisesta koetut haitat; rahapelaaminen; mielen hyvinvointi Taustamuuttujat ALHU 2

3 Kohdeyleisö: keitä varten Juomatapatutkimusta tehdään? Ammattilaiset, jotka tekevät töitä alkoholiasioiden parissa: alkoholipolitiikasta päättävät tahot ehkäisevää päihdetyötä tekevät tahot alkoholiongelmien jälkiä paikkaavat tahot media -> kansalaiset tiedemaailma ALHU 3

4 Mitä varten Juomatapatutkimusta tehdään? Mikä on sen päätavoite ja raison d être? Alkoholin kulutuksen tai haittojen kehityksen monitorointi? Tiheämmin tämän tekevät vuosittaiset tilastot myynnistä ja haitoista sekä vuosittain tehtävä AVTK (aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys tutkimus), josta saadaan muutama alkoholi-indikaattori väestöryhmittäin Tutkimus alkoholinkäytön kausaalivaikutuksista? Yksittäiset kohorttien seurantatutkimukset tekevät tätä luotettavammin ALHU 4

5 Päätavoite Tavoite 1: juomakulttuurin monitorointi Kokonaisvaltainen tilannekuvaus suomalaisten juomatavoista, juomakulttuurista ja näiden muuttumisesta (asenteet, käyttö, seuraukset,..) Juomakulttuuri ei muutu vuosittain; 8 vuoden tutkimusjakso riittää Tavoite 2: edesauttaa haittojen vähentämistä luomalla siihen tarvittavaa ymmärrystä niistä prosesseista ja siitä dynamiikasta, jotka ohjaavat väestön alkoholinkäyttöä ja haittojen tasoa - JT:n avulla alkoholinkäyttöä on hahmotettu väestötasoisena kokonaisuutena; väestön alkoholinkäyttö on jatkumo, jonka osana ääri-ilmiöt ja ongelmatapaukset syntyvät ALHU 5

6 Kysymyksinä esimerkiksi.. Ketkä Suomessa juovat, miten ja missä yhteyksissä, milloin ja kuinka paljon? Miten muuttuvia tai muuttumattomia juomatapamme ovat, ja mihin alkoholinkäyttömme sijoittuu Euroopan kartalla tällä hetkellä? Pitääkö kantaa huolta erityisesti nuorten, keski-ikäisten vai ikääntyvien alkoholinkäytöstä? Vaihtelevatko juomatavat yhteiskunnallisen aseman mukaan? Mikä sija humalajuomisella on nykysuomalaisten alkoholinkäytössä? Kuinka paljon alkoholinkäyttömme aiheuttaa itsellemme ja muille haittaa, ja minkälaista haittaa se aiheuttaa? Miksi suomalaiset juovat tai ovat juomatta? Mäkelä, Tigerstedt & Mustonen: Suomi Juo, THL ALHU 6

7 Miten JT on tukenut päätöksentekoa? JT:n tuottamien tietojen tärkeys alkoholipoliittisessa suunnittelussa alalla, jossa "kaikki uskovat tietävänsä kaiken". Jussi Simpuran sanoin: nyky-yhteiskunnassa luulo on aina tiedon väärti silloin, kun luulo miellyttää enemmän kuin tieto, ja vallalla on vankan luulon varassa harjoitettava uskomuksiin perustuva päätöksenteko (Tiimi 5/2013) Tutkimukseen perustuvia tosiasioita tarvitaan myös alkoholiteollisuuden kanssa käytävissä kädenväännöissä ALHU 7

8 Miten JT on tukenut päätöksentekoa JT:n pohjalta tiedetään juomatapojen muuttuvan hitaasti JT toimii jarruna erilaisille toiveikkaille ehdotuksille; esimerkiksi vastuulliset tahot eivät voi piiloutua sen argumentin taakse, että kulttuurin ja elinolojen muutokset omalakisesti, ilman heidän aktiivista panostaan vähentävät alkoholiongelmia yhteiskunnassa. (Simpura, YP 2010: arvio Suomi Juo -kirjasta) ALHU 8

9 Miten JT on tukenut päätöksentekoa Kansalaiskeskustelun ja kansalaisten mielipiteenmuodostuksen kautta JT -> Media -> kansalaiset Kansalaismielipide -> erilaisten alkoholipoliittisten vaihtoehtojen soveltuvuus Esimerkki: tutkimustieto siitä, että kuluttajat eivät jakaannu tavallisiin juojiin ja alkoholisteihin, joista vain jälkimmäiset olisivat relevantteja haittojen kannalta ALHU 9

10 Miten JT on tukenut päätöksentekoa Tiedot muutoksista suomalaisessa alkoholin käytössä auttavat identifioimaan interventiokohteita Esimerkkejä (Paikka) juominen kotona lisääntynyt -> vähittäismyynnin ja matkustajatuonnin merkityksen korostuminen (Paikka x promillet) Anniskelujuomisen kotijuomista suuremmat promillet -> tarve kuitenkin säädellä ja valvoa anniskelujuomista (Juomalajit x määrät ja haitat) Viinin juominen: ei suinkaan aina ruuan kanssa tai vain vähäisiä määriä -> politiikkaa ei kannata perustaa ajatukselle aina ongelmattomasta viinin juomisesta ALHU 10

11 Miten JT on tukenut päätöksentekoa (Kohdistuminen väestöryhmiin) Rajut juomatavat erityisesti ruumiillista työtä tekevien ryhmässä -> terveyserojen kaventaminen kohdentamalla esim. mini-interventioita näihin ryhmiin (Kohdistuminen kulutusryhmiin) Haittoja kokevat myös tavalliset alkoholin käyttäjät, ja suurkuluttajien osuus käy käsi kädessä väestön keskikulutuksen kanssa -> alkoholipolitiikka ei voi perustua vain juoppojen kuriin laittamiseen (Seura, paikka, asenteet) Lisääntynyt juominen kotona ja perheen parissa, myös lasten seurassa & melko vapaamieliset asenteet lasten seurassa juomiseen -> erilaiset toimet lasten turvaamiseksi (mm. hallitusohjelmakirjaus) Lisäksi: JT on toiminut yhtenä arviointi-instrumenttina suhteessa tehtyjen päätösten seurauksiin ALHU 11

12 Siis: miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Yleisarvio JT-tutkimuksen arviointitilaisuudessa (STM:n edustaja) : Kaikkiaan juomatapatutkimuksen tietoja käytetään aktiivisesti alkoholipoliittisessa hallinnossa Tutkimustietoa tarvitaan, jotta päätöksenteko ja siitä käytävä keskustelu voivat perustua tutkittuun tietoon suomalaisten tavoista käyttää alkoholia, haittojen kohdentumisesta, asenteista jne. Tutkimustieto vaikuttaa kansalaiskeskustelun ja mielipiteenmuodostuksen kautta päätöksentekoon Tiedot muutoksista suomalaisessa alkoholin käytössä auttavat identifioimaan interventiokohteita ALHU 12