KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI"

Transkriptio

1 Raportti 02/2015 KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI Jani Saarinen ja Antti Piirainen Vison Alliance Partners Oy Korjausrakentamisen kehittäminen Rakennettu ympäristö -ohjelma Tekes

2 ESIPUHE Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta on ohittanut uudisrakentamisen volyymin vuosina Muutos tullee olemaan pysyvä. Korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat kaupungistuminen ja nopeasti muuttuvat tilatarpeet. Kasvava kysyntä tulee samalla muuttamaan korjausrakentamisen markkinoita. Tekes toteutti vuosina Rakennettu ympäristö ohjelmaansa. Ohjelman painopisteenä olivat infra- ja hyvinvointirakentaminen sekä viimeisinä vuosina erityisesti korjausrakentaminen. Ohjelmaan haettiin mukaan rohkeita alan toimijoita, joilla on ollut valmiutta ja tahtoa uudistaa alan toimintatapoja ja prosesseja. Yhteensä ohjelmassa rahoitettiin 41 milj. eurolla noin 156 erilaista kehityshanketta ja 33 erilaista tutkimushankekokonaisuutta. Rakennettu ympäristö ohjelmassa käynnistettiin vuonna 2012 korjausrakentamisen kehittäminen teema, jonka tavoitteeksi asetettiin tilaajien ja rakennuttajien aktivointi korjausrakentamisen kehittämiseen. Tämän roolin tilaajista ottivat: As. Oy Mäkilinna, Espoon Tilakeskus-liikelaitos, Helsingin yliopisto, Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy, Koy Jyrkkälänpolku, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Rajamäen Uimahalli Oy, SATO Oyj ja SOK Kiinteistötoiminnot / ABC-ketju. Teeman ohjausryhmässä toimivat: Christer Finne, Rakennustietosäätiö, Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT, Matti Kiiskinen, SKOL ry, Ilpo Peltonen, RAKLI ry, Martti Polvinen, ARA ja Jari Virta, Kiinteistöliitto. Kaikkiaan teemassa haastateltiin tai kuultiin yli 150 asiantuntijaa lähes sadasta eri organisaatiosta ja toteutettiin 12 keskimäärin 40 hengen seminaaria tai työpajaa. Tekesistä teemaa ohjasivat Marko Kivimäki ja myöhemmin Sampsa Nissinen. Tämän raportin korjausrakentamisen kehittämisen teemasta ovat koonneet allekirjoittaneet yhdessä KTM Laura Pekurin kanssa. Kiitämme lämpimästi kaikkia korjausrakentamisen eteen panostaneita tässä raportissa mainittuja tai mainitsematta jääneitä tahoja. Teeman aktivaattorit Jani saarinen ja Antti Piirainen Vison Alliance Partners Oy Korjausrakentamisen kehittäminen Rakennettu ympäristö ohjelma Tekes Aineistot:

3 SISÄLLYS 1 KORJAUSRAKENTAMISEN TEEMAN SUOSITUKSET TEEMAN LÄPIVIENTI KORJAUSRAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET IRTI UUDISRAKENTAMISEN KAAVOISTA MALLIA KIINTEISTÖPALVELUISTA? KETTERYYTTÄ UUSISTA TOIMINTAMALLEISTA NENÄT SAMAAN SUUNTAAN VILLEJÄ VISIOITA TILAAJIEN PILOTIT TILAAJAT EDELLÄ FRANZENIAN PERUSKORJAUS PARTNERING-HANKKEENA RAJAMÄEN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUSHANKE AS. OY MERITULLINKADUN KEHITYSHANKE YHTEISTOIMINNALLISENA URAKKANA AS OY MÄKILINNAN LINJASANEERAUS PILVIPALVELUISTA POHJAVIEMÄREIHIN KOY JYRKKÄLÄNPOLUN SANEERAUS ALLIANSSIPROJEKTINA SATO OYJ:N HANKESUUNNITTELUN UUDISTAMINEN OULUN KOULUJEN PERUSKORJAUSKONSEPTI ESPOON KOULUJEN PERUSKORJAUSKONSEPTI SOK / ABC-KETJUN FRESH UP TEEMATYÖPAJAT TEEMAT KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMINA ELINKAARITEHOKKUUS HANKINTA JA TOTEUTUSMALLIT ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN PERUSKORJAUS LEAN JA KORJAUSRAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU TOIMIALAJÄRJESTÖJEN ROUND TABLE ROUND TABLE -KESKUSTELUSARJA KYSYNTÄ MUUTTAA MARKKINOITA HYÖTYJÄ INTEGROINNISTA TALOYHTIÖT TARVITSEVAT APUA MUUTOS LÄHTEE TILAAJISTA TOIMIALAN MONTA SEGMENTTIÄ YHTEENVETO... 30

4 1 KORJAUSRAKENTAMISEN TEEMAN SUOSITUKSET Tekes on edistänyt korjausrakentamisen palveluiden ja markkinoiden kehittämistä yhdessä kiinteistöja rakennusalan tilaajien ja järjestöjen kanssa. Korjausrakentamisen kysynnän kasvu ja asiakastarpeiden muutokset avaavat alalle ja sen nopeimmille toimijoille kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alan toimijoiden kannattaa pyrkiä tämän potentiaalin nopeaan hyödyntämiseen sillä toimintamallien muuttaminen on edessä ennemmin tai myöhemmin. Aktiivisuus tässä muutoksessa tulee jakamaan alan toimijat jatkossa kahteen kastiin. Suosituksia tilaajille ja rakennuttajille Tekes on aktivoinut korjausrakentamisen kehittämiseen erityisesti ennakkoluulottomia tilaajia ja rakennuttajia. Näiden kokemusten perusteella tilaajille ja rakennuttajille annetaan suosituksia korjausrakentamisen muutoksen johtamiseksi: hankkeiden johtaminen tilaajan tavoitteilla, oikean toteutusmuodon valinta, hankintamenettelyjen monipuolisempi soveltaminen, integrointi sekä mallintamisen hyödyntäminen. Tilaajan tavoitteisiin johtaminen Korjausrakennushankkeiden toteuttamisen tulee lähteä tilaajan tavoitteista ja reunaehdoista. Tavoitteet ja reunaehdot tulee välittää hankintailmoituksiin, tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin ja tarvittaessa liittää myös kaupallisiin malleihin ja kannustimiin. Asetetut tavoitteet on viestittävä palveluntuottajille alihankkijoita myöten ja kaikille sidosryhmille ennen projektien käynnistämistä. Hankkeilla voi saavuttaa halutut tulokset ja vaikutukset vain jos niitä johdetaan niille asetetuin tavoittein. Oikean toteutusmuodon valinta Korjausrakentamisen toteutusmuodot tulee johtaa niiden tavoitteista ja reunaehdoista sekä tilaajien osaamisesta ja hankkeiden ominaisuuksista. Toteutusmuodon valinnassa päätetään myös hankkeen riskien ja mahdollisuuksien jakoperusteista. Selkeisiin ja valmiiksi harjoiteltuihin kohteisiin sopivat kiinteäsisältöiset ja -hintaiset kokonaisurakat, monimutkaisempiin erilaisia vapausasteita salliviin hankkeisiin kokonaisvastuu- (KVR) ja projektinjohtourakat (PJU) ja kaikkein vaativimpiin kohteisiin yhteistoiminnalliset toteutusmallit. Kaikkiaan korjausrakentamisessa on tilaa huomattavasti laajemmalle variaatiolle erilaisia toteutusmuotoja. Hankintamenettelyjen monipuolisempi soveltaminen Toteutusmuodon valinta määrittää myös hankintamenettelyjen valintaa. Tilaajan tulee asettaa tavoitteet myös hankinnalle. Halvin ratkaisu ja paras tiimi valitaan erilaisin prosessein. Selkeät ja yksinkertaiset markkinoilta saatavat ratkaisut voi kilpailuttaa halvimmalla hinnalla, mutta ei asiantuntijapalveluita. Vaativimmissa hankkeissa joissa tavoitteiden ja hankkeiden sisällön määrittäminen on vaikeampaa, hankinnoissa kannattaa käyttää neuvottelumenettelyjä. Lisäksi jokaista kohdetta ei pidä kilpailuttaa erikseen. Tilaajien tulisi käyttää rohkeammin puitesopimustoimittajia myös peruskorjaamisessa ja niputtaa yksittäisiä hankkeita suuremmiksi kokonaisuuksiksi tai hankintaoptioiksi. Tilaajien tulee myös kehittää sopimussuhteitaan ja asettaa vaatimukset ja mittarit niiden parantamiseksi. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 4

5 Integrointi Kaikessa korjausrakentamisessa kannattaa lisätä integrointia. Integrointi tulee aloittaa jo käyttäjien osallistamisesta hankkeiden tavoitteiden asetteluun ja suunnitteluun. Korjausrakentamisessa erityisen tärkeää on eri suunnittelulajien integrointi ja suunnittelun johtaminen kokonaisuutena. Hankkeille tulee nimetä pääsuunnittelija tai suunnittelun ohjauksesta vastaava myös pienemmissä asuntoosakeyhtiöiden peruskorjauksissa. Myös suunnittelu ja urakointi tulee integroida, koska hyvin johdettu toteutus vaatii suunnittelun ja rakentamisen limittämistä ja keskinäistä yhteistyötä. Vaativimmissa hankkeissa integrointi kannattaa aloittaa jo heti alussa valitsemalla suunnittelijat, urakoitsijat ja tärkeimmät toimittajat suunnittelemaan hanketta yhdessä. Tietomallintaminen Hankkeet tulee mallintaa pääsääntöisesti aina. Mallintamisen laajuus ja taso tulee kuitenkin sovittaa tilaajan tavoitteisiin ja hankkeisiin. Mallintaminen tarjoaa paremmat välineet hankkeiden johtamiseen ja päätöksentekoon sekä viestintään ja vuorovaikutukseen myös asunto-osakeyhtiöissä. Tästä syystä mallintaminen kannattaa myös pienemmissä kohteissa. Korjausrakentamisessa mallintaminen tukee erityisesti suunnittelun integrointia, suunnittelun ja tuotannon johtamista sekä hankkeen johtamista tilaajan tavoitteisiin. Mallintaminen kannattaa jo pelkästään siksi, että se pakottaa eri osapuolet integroitumaan. Korjausrakentamisen kehittämiseksi tulee nostaa esiin myös asunto-osakeyhtiöiden asema rakentamisen ekosysteemissä, toimialan segmentointitarve ja korjausrakentamisen käsite. Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakennushankkeiden tukeminen Taloyhtiöiden korjausrakentamisen kehittäminen tulisi nähdä koko kiinteistö- ja rakennusalan yhteisenä missiona. Asunto-osakeyhtiöt ovat korjausrakentamisen ekosysteemin pohjimmaisia, kertarakennuttajia ja hankintayksiköinä liian pieniä. Taloyhtiöiden hankkeisiin tulisi kehittää kokonaan uudenlaisia konsepteja ja yhteistoimintaan kannustavia toteutusmuotoja sekä paremmin kuluttajarajapintaan soveltuvia tarjous- ja sopimusmalleja. Lisäksi osa isännöitsijöistä tulisi kouluttaa rakennuttamisen ja projektijohdon tehtäviin. Tässä piilee mahdollisuus myös isännöinnin liiketoiminnan ja ansaintalogiikan kehittämiseen. Toimialan segmentointi ja viestintä Korjausrakentamisen toimiala on hyvin erilaisten toimijoiden pelikenttä. Toimialan viestinnässä ja vuorovaikutuksessa tulisikin tunnistaa sen eri segmentit ja näihin liittyvät tarpeet. Toimialan tilaajat ja rakennuttajat suositellaan jaettavaksi tarpeen mukaan taloyhtiöihin ja isännöitsijöihin, vuokrataloyhtiöihin, toimi- ja liiketilaomistajiin, julkisiin kiinteistöomistajiin, asunto- ja muihin sijoittajiin sekä alue- ja hankekehittäjiin, kaavoittajiin ja muihin viranomaisiin. Korjausrakentamisesta uudistamiseen Korjausrakentaminen sisältää nykyään usein purkamista ja uudisrakentamista, peruskorjausta ja saneerausta. Korjausrakentaminen on tässä mielessä yhä useammin uudistamista, nykyaikaistamista ja kehittämistä. Korjausrakentamisen käsite liittyy myös toimialan markkinointiin ja julkiseen kuvaan. Homeisten paikkojen pölyinen piikkaaminen luo toisenlaisia mielikuvia kuin asuinkerrostalon uudistaminen. Korjausrakentamiselle tulisi keksiä kokonaan uusi käsite tai määritelmä. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 5

6 2 TEEMAN LÄPIVIENTI Korjausrakentamisen kehittämisen teema käynnistettiin alkusyksystä 2012 mittavalla korjausrakentamisen tilaajien, rakennuttajien ja muiden asiantuntijoiden haastattelulla. Korjausrakentamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista haastateltiin yli 60 asiantuntijaa alan tilaaja- ja rakennuttajaorganisaatioista sekä eri palveluntuottajista ja sidosryhmistä. Teema käynnistettiin varsinaisesti kokoamalla sen keskiöön kymmenen ennakkoluulottoman tilaajan ryhmä kehittämään korjausrakentamista yhdessä kukin omista tarpeistaan. Tilaajien kanssa toteutettiin viiden työpajan sarja tavoitteena korjausrakentamisen toteutusmallin ja hankintamenettelyn uudistaminen. Tilaajat toimivat toistensa sparraajina, tarjosivat toisilleen ammattilaisten keskinäistä vertaistukea ja ratkoivat aidosti ongelmia yhdessä. Lisäksi teemassa käynnistettiin joukko pilottihankkeita, joihin osa tilaajista haki ja sai Tekes-rahoitusta. Tilaajista teemaan osallistui aktiivisesti asiantuntijan joukko. Lisäksi teemassa järjestettiin viisi kaikille avointa julkista teematyöpajaa aiheena energiatehokkuus, hankinnat, asunto-osakeyhtiöiden rakennuttaminen, lean korjausrakentaminen sekä korjausrakentamisen jälkeinen käyttöönotto ja takuu. Teematyöpajoihin osallistui keskimäärin 40 asiantuntijaa. Teema päätettiin alan järjestöjen ja näiden jäsenyritysten kanssa organisoituun round table - keskustelusarjaan, joihin osallistui seitsemän eri järjestön lisäksi asiantuntijoita eri yrityksestä. Tämän keskustelusarjan sisällöstä muodostettiin myöhemmin kokonaiskuva korjausrakentamisen markkinoiden ja palveluiden kehittymisestä. Lisäksi korjausrakentamisen kehittämiseen aktivoitiin alan toimijoita noin 30 yrityskäynnillä, noin 20 eri tilaisuudessa ja lukuisissa aiheeseen liittyvissä artikkeleissa ja haastatteluissa. Kuva 1: Teeman läpivienti KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 6

7 3 KORJAUSRAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET 3.1 IRTI UUDISRAKENTAMISEN KAAVOISTA Suomen rakennuskanta on rakennettu pääosin ja -70-luvuilla. Rakennuskanta on vanhentumassa ja sen korjaustarve on lisääntymässä. Lisäksi korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat kaupungistuminen, tilojen kasvava muutostarve sekä tiukentuvat määräykset ja energiatehokkuustavoitteet. Korjausrakentamisen tuottavuuskehitys on ollut heikkoa ja alan tekeminen on edelleen hyvin käsityövaltaista. Osittain tästä syystä korjausrakentaminen on hidasta ja kallista. Lisäksi korjausrakentamisen käyttäjä- ja asiakaslähtöisyydessä on meillä vielä paljon parannettavaa. Korjausrakentaminen on ollut näihin päiviin saakka vähemmän arvostettua ja kehitettyä ja uudisrakentamista yksinkertaisempaa. Korjausrakentamisen markkinat ovat uudisrakentamista paljon sirpaleisemmat ja paikallisemmat. Lisäksi korjausrakentamisessa on totuttu siihen, että sillä on ollut suhdanteita tasaava vaikutus uudisrakentamisen hiipuessa Käytännössä korjausrakentamisen tilaa kuvaa konkreettisimmin se, että korjausrakentamiseen on aina sovellettu uudisrakentamisen malleja. Korjausrakentamista ei varsinaisesti ole edes opetettu ja että korjausrakentamista ei ole uudisrakentamisen tapaan edes ryhdytty kunnolla säätelemään taikka ohjeistamaan. Myös rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminta on painottunut pitkälti uudisrakentamiseen. Osittain korjausrakentamisen tila selittyy suomalaisen rakennuskannan kautta. Suhteellisen nuorta kiinteistökantaa ei vielä ole tarvinnut järjestelmällisesti peruskorjata. Maalta kaupunkiin kerrostaloihin muuttaneet suomalaiset eivät ole vielä joutuneet kohtaamaan putkiremontteja. Meiltä puuttuvat korjausrakentamisen kokemukset ja kulttuuri. Miksi asuntoihin pitäisi laittaa kymmeniä tuhansia euroja, kun ne on vasta vastikään saatu maksetuksi? Ajatus viestii ehkä myös jotain suomalaisesta kansallisvarallisuuden arvostuksesta. Korjausrakentamisen tuotannon haasteiksi on aiemmin tunnistettu (KR Tukefin hanke ) asiakaslähtöisyys, eri osapuolten yhteistoiminta, toimitusvarmuus sekä tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Suurimmiksi kehittämistarpeiksi on puolestaan tunnistettu suunnittelun ja suunnittelun ja rakentamisen integrointi. Korjausrakentamisessa on siis paljon tilaa liiketoiminnan kehittämiseen. Suurin potentiaali lienee tuottavuuden parantamisessa, teollistamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Myös teknologian kehittyminen kasvattaa korjausrakentamisen mahdollisuuksia. Lisäksi korjaushankkeiden skaala on käytännössä usein uudisrakentamista laajempi ja sen sisällön variaatiot moninkertaiset. Korjausrakentamisen kehittämisen kohteeksi pitää kuitenkin nostaa sen toteutusmuoto sekä tuotantoja palveluprosessi. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 7

8 3.2 MALLIA KIINTEISTÖPALVELUISTA? Korjausrakentamisen teemassa haastatellut asiantuntijat näkevät korjausrakentamisen tilan melko synkkänä. Toisaalta markkinoiden ja palveluiden kehittäminen tarjoaa paljon kehittämismahdollisuuksia, joista haastatellut asiantuntijat nostivat esille seuraavat teemat: Suomesta puuttuu korjausrakentamisen yhteiskunnallinen strategia korjausrakentamista ei pitäisi tehdä uudisrakentamisen mallein alalla olisi tilaa myös suurille toimijoille asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat apua tilaajien tulisi parantaa omaa osaamistaan ja nostaa ambitiotasoaan asiakkaat ja käyttäjät tulisi huomioida paremmin Korjausrakentamisen tilaa Suomessa kuvaa alan toimijoiden ison kuvan puuttuminen. Suomessa ei ole kansallista korjausrakentamisen visiota tai strategiaa. Korjausrakentamista ei tarkastella kokonaisuutena teollisuutena tai toimialasegmenttinä, vaan pikemminkin kohdekohtaisena ratkaisuna. Toimialan tilaajien ja rakennuttajien mielestä meillä tarvittaisiin enemmän yhteiskunnallista keskustelua ja yhteistä näkemystä korjausrakentamisen tavoitteista ja linjauksista sekä korjaamisen toiminta- ja toteutusmalleista. Mitä lähiöille tai homehtuville julkisille rakennuksille pitäisi tehdä? Korjausrakentamisen prosesseja ja toimintamalleja sovelletaan meillä edelleen uudisrakentamisen ehdoin. Suunnittelua ja rakentamista on opetettu ja kehitetty uudisrakentamisen tarpeista. Edes säätely ei näihin päiviin saakka ole ulottunut juurikaan korjausrakentamiseen. Erään haastatellun tilaajan mukaan Suomi on uudisrakennusmaa. Rakentamismääräykset ja muu säätely koskee uudistamista, niitä vaan sovelletaan korjaamiseen. Toisen haastatellun tilaajan mukaan Samasta syystä korjausrakentamista ja sen prosesseja ei täysin hallita. Meillä korjataan tietämättä syitä ja kun ei osata korjata, vaihdetaan ja uusitaan. Korjausrakentaminen markkinat ovat hyvin pirstoutuneet ja paikalliset ja muun rakentamisen tapaan hyvin segmentoituneet. Toimitilojen ja asuntojen peruskorjaus ovat omat markkinansa ja niissä toimivat pääosin eri toimijat. Haastatellun vuokrataloyhtiön johtajan mukaan Markkinat eivät toimi samalla tavalla. Isoja homma ei kiinnosta tai kiinnostaa, jos suhdanne on huono. Liian pieniä on liikaa. Kaikilla on erilaiset toimintamallit ja ne ovat liiaksi henkilösidonnaiset. Pää- ja aliurakoitsijoita löytyy, mutta ketjussa tullaan pian aivan eri maailmaan. Constin tulo on onneksi piristänyt markkinoita. Korjausrakentamisen teettäjinä heikoimmilla ovat lähestulkoon kuluttajamarkkinoilla toimivat asuntoosakeyhtiöt. Alan toimintamallit ja asiakirjat on tehty ammattilaisille eivätkä isännöitsijät niitä osaa. Heillä ei ole tähän koulutusta eikä kokemusta. Lisäksi monet suuremmat toimijat suorastaan välttelevät yksittäisiä taloyhtiöitä. Pienet rivitaloyhtiöt eivät oikeastaan kiinnosta ketään. Myös kiinteistöomistajilla, tilaajilla ja rakennuttajilla on tarve katsoa peiliin. Kaikkien tilaaja- ja hankintaosaaminen ei riitä: Suurin osa on harrastelijoita. Suurimmatkin ovat liian pieniä. Korjausrakennuttaminen ei ole ammattimaista toimintaa. Pahin tilanne on asunto-osakeyhtiöissä. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 8

9 Suurin osa haastatelluista näkee palveluntuottajien osaamisen vieläkin suurempana ongelmana: Palveluntoimittajat eivät osaa. Tarjonta ei vastaa kysyntää suunnittelussa eikä rakentamisessa. Uutta vielä osataan, mutta ei vanhaa. Yhteisenä haasteena alalla nähdään se, että asiakasta, asukasta tai käyttäjää ei huomioida. Läpimenoajat ovat liian pitkiä ja remonteista aiheutuu liikaa häiriötä. Myös viestintä ja vuorovaikutus takkuavat: Hankkeista ei osata viestintää eikä kommunikaatiota. Asukkaat ja asiakkaat jätetään huomiotta. Useampi asiantuntija tarjoaa mallia kiinteistöpalveluista. Mallia voisi ottaa kiinteistöpalveluista, joissa homma on saatu toimimaan yhden luukun periaatteella. 3.3 KETTERYYTTÄ UUSISTA TOIMINTAMALLEISTA Haastatelluilla asiantuntijoilla on yhteinen käsitys korjausrakentamisen toteutusmalleista. Prosessissa on paljon korjattavaa. Tilaajat ja rakennuttajat ovat kehittäneet tila- ja huoneistoremontointia, mutta kokonaisten rakennusten peruskorjaaminen nähdään hyvin erilaisena. Lisäksi malleissa on paljon eroja toimialan sisällä eri segmenteissä. Kauppa ja kiinteistösijoittajat toteuttavat hankkeensa suunnittelijoiden ja rakentajien kannalta turvallisimmin. Näissä toteutusmuotoina on yleensä kokonaisurakka, suunnittelulaji- tai rakennusosaperusteinen kokonaishinta tai tuntilaskutus. Toteutusmuotoja käytetään selkeästi uudisrakentamista kapeammin. Asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksissa tilanne on toinen. Asunto-osakeyhtiöt ja niitä edustavat isännöitsijät eivät hallitse eivätkä osaa korjausrakentamisen rakennuttamista ja palveluhankintoja puhumattakaan erilaisia toteutusmuotoja. Näistä ei aina edes keskustella. Korjausrakentamisen palvelut hankitaan yleensä teettämällä arkkitehti- ja pääsuunnittelu puitesopimustoimittajilla tai hyväksi havaituilla kumppaneilla. Suunnittelu teetetään usein puitesopimuksin tai erikseen kilpailuttamalla. Rakentaminen kilpailutetaan lähes aina. Toisinaan sekä suunnittelu että rakentaminen teetetään 3-5 yrityksen joukosta valituilla kumppaneilla, joiden kanssa on toimittu pidempään. Palveluntuottajien osaaminen kuitenkin jakaa mielipiteitä: Puitesopimustoimittajista osa osaa, mutta kun valitaan listalle ja tilataan remppaa, aina haetaan miehiä mistä milloinkin, jolloin työsuoritus heikkenee ja kannattavuus romahtaa.. Myös prosessin läpivienti kangertelee: Nyt ei olla täysin tyytyväisiä, suunnittelijoille helpointa on uusia kaikki. Rikkimenneen korjaaminen on vaikeampaa kuin uusiminen. Korjausrakentamisen toteutusmalleihin ollaan kokonaisuutena melko tyytymättömiä: Pilkotut toteutusmuodot on ongelma, osa käy tekemässä yhden pikku palan, jolloin kokonaisymmärrys katoaa. Huoneisto- ja asuntoremontit teetetään jo nyt sujuvasti kokonaistoimituksin. Asuntosijoittajien ja vuokrataloyhtiöiden huoneistoremonttimallit on viety pisimmälle: Kilpailutilanne on ajanut toimintamallin entistä joustavammaksi, vuokralaisten tarpeisiin on vastattava nopeallakin aikataululla, tästä syystä kumppaneina useita erikokoisia toimijoita. Miksi rakennusten peruskorjaamisessa ei toimita näin, vaan KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 9

10 jokainen kohde kilpailutetaan erikseen hinnalla ja erilaisilla malleilla: Tarvitaan pienten toimitusten henkeä isompiin hankkeisiin, peruskorjaushankkeiden toteutukseen voisi ottaa mallia huoneistoremonttien läpiviennistä. Osaa tilaajista kiinnostavat uudet toteutusmallit, mutta niistä ei vielä ole juurikaan kokemusta: Nykymallissa mennään perinteisen hankesuunnittelun, suunnittelun ja rakentamisen työnjaolla. Miten saataisiin aidosti yhteinen intressi ilman että joudutaan riitelemään lisätöistä? tai Miksi meillä ei käytetä KVR-rakentamista? Ranskalaiset mallit voisivat olla mielenkiintoisia ja suunnittelu ja toteutus voisivat olla samassa paketissa, Urakoitsijavalinnan voisi tehdä jo alkupäässä. Jos suunnitelmat on valmiina ja urakoitsija valitaan myöhemmin, vastakkainasettelu on usein jo valmis. Erään haastatellun toimitusjohtajan näkemys kehittämistarpeesta on selkeä: Järeistä peruskorjauksista on siirryttävä jatkuvampaan ja ennaltaehkäisevämpään kunnossapitoon ja Käyttö- ja ylläpito sekä niiden kustannukset on saatava osaksi kokonaisuutta. Takuu pitäisi pidentää 10 vuoteen. 3.4 NENÄT SAMAAN SUUNTAAN Kiinteistöomistajien ja tilaajien kehittämistarpeet liittyvät pääosin osaamiseen, prosesseihin ja toimintamalleihin sekä asiakaslähtöisyyteen. Näistä tärkeimpinä tilaajat näkevät seuraavat: sisäilmaratkaisut, energiatehokkuus ja rakennusfysiikka suunnittelun ja korjausrakentamisen menetelmät ja toiminnan ammattimaisuus toteutusmuodot ja urakkamallit, kilpailuttamismallit, hankintalaki ja sen soveltaminen sekä myös yksityisen puolen kilpailuttamismallit asiakas- ja asukaslähtöisyys sekä arvoa rahalle ajattelu Moni valveutuneimmista tilaajista ja rakennuttajista kaipaa alalta teollisia ratkaisuja, tuote- ja rakenneosaratkaisuja, toimivaa tietomallintamista sekä käytännön työmaiden operatiivista johtamista ja arjen hallintaa. Myös julkisilla kiinteistöomistajilla ja vuokrataloyhtiöillä on hyvin yhtenäiset tavoitteet. Nämä tavoitteet liittyvät useimmiten kiinteistöjen korjausvelan pysäyttämiseen, elinkaarikustannuksiin, toteutusmalleihin ja sopimusmalleihin tai uusiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. Toisaalta tilaajien arjessa näkyy ohuiden rakennuttajaorganisaatioiden resurssiongelma: Tarvitaan entistä parempaa ja johdetumpaa korjausten suunnittelua ja ohjelmointia tai ohjelmavalmistelua, arki on usein toinen. Moni tilaajista ei tahdo ottaa vastuuta koko alan murheista: Oman ohuen organisaation tilanteet tulevat paljon päälle ad hoc tyyppisesti, ei ehditä juuri asioita miettimään. Osa tilaajista näkee asian johtamiskysymyksenä: Projektit onnistuvat, kun kerrotaan ensiksi tilaajan tavoitteet ja vaatimukset, sidottuihin ratkaisuihin ei enää voi vaikuttaa. tai Enemmän osaamis- ja tahtokysymys, ei niinkään tekniikka KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 10

11 Kiinteistösijoittajien haasteet eivät välttämättä konkretisoidu samalla tavalla. Sijoitustoiminnan fokus on toisaalla eivätkä nämä yhtiöt ota siinä laajuudessa murhetta alan toimista. Rahalla saa, mutta toisaalta tekeminen voi tällä tavalla tulla kalliimmaksi. Osa kiinteistöomistajista ymmärtää tunnustaa myös tilaajaosaamisen puutteet. Osaamista on vaikea ylläpitää ja kehittää 2-5 hengen organisaatioilla. Monella olisi halu muovata markkinoita, mutta se tuntuu liian työläältä muutamilla omilla hankkeilla. Tähän työhön haetaan avuksi myös alan järjestöjä. 3.5 VILLEJÄ VISIOITA Korjausrakentamisen keskustelua ohjaa rakentamisen kehnoksi koettu nykytila. Moni näkee sen kuitenkin täynnä potentiaalia: Energiatehokkuus avaa villejä visioita. Edistyneemmät tilaajat ja rakennuttajat ovat tunnistaneet yhteistoiminnan tarpeen: Projektien kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia malleja ja aikaisempaa keskustelua. Korjaushankkeen ja lopputuloksen laatua saadaan paremmaksi ottamalla pääsuunnittelija, rakennuttaja ja rakennusliikkeet aikaisemmassa vaiheessa mukaan. Korjausrakentamisessa on tilaa myös innovaatioille. Erään asiantuntijan mukaan alan viime vuosien suurin innovaatio on ollut varsin arkinen ratkaisu huputtaa peruskorjaushankkeet. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 11

12 4 TILAAJIEN PILOTIT 4.1 TILAAJAT EDELLÄ Korjausrakentamisen teemassa käynnistettiin Helsingin yliopiston, Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:n, Nurmijärven Uimahalli Oy:n sekä As Oy Mäkilinnan ja Koy Jyrkkälänpolun pilottihankkeet. Lisäksi omista hankkeistaan suunnitelmat ovat laatineet Liikelaitos Oulun Tilakeskus ja Espoon Tilakeskus-liikelaitos sekä SATO Oyj. SOK Kiinteistötoimintojen hanke on toistaiseksi käynnistämättä. Kaikissa viidessä pilottihankkeessa keskityttiin korjausrakentamisen toteutusmuotojen ja hankintaprosessien kehittämiseen tavoitteena tilaajan tavoitteiden ja reunaehtojen parempi toteuttaminen. Pilottien läpivienti suunniteltiin tilaajien yhteisissä työpajoissa seuraavissa vaiheissa: Tilaajan tavoitteista ja reunaehdoista johdettu toteutusmuodon valinta Hankinnan valmistelu ja kilpailuttaminen Sopimusmallit ja kannustimet Hankkeen kehitys- ja toteutusvaiheet Kokemukset ja opit Tilaajat toimivat työpajoissa toistensa tukena tarjoamalla toisilleen samoihin ongelmiin liittyvää asiantuntija-apua ja sparraten toistensa hankkeita. Toimintamalli vaati toisaalta omien suunnitelmien altistamista toisten arvioinnille, mutta malli osoittautui jälleen toimivaksi. Myöhemmässä vaiheessa mukaan otettiin tilaajien lisäksi näiden rakennuttajakonsulttien, suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden edustajia. 4.2 FRANZENIAN PERUSKORJAUS PARTNERING-HANKKEENA Helsingin yliopisto on kehittänyt ja soveltanut määrätietoisesti erilaisia toteutusmalleja ja hankintamenettelyitä vuosien ajan. Yliopistolla oli hyviä kokemuksia vuonna 2012 käynnistyneestä Vuolukiventie 1 b -hankkeesta, jossa se rakennutti kolmen vuokratalon peruskorjauksen ja yhden lisärakentamisen projektiallianssina. Yliopiston käynnistämän kehittämishankkeen tavoitteiksi asetettiin: suunnittelun ja toteutuksen lähentäminen vaativassa peruskorjaushankkeessa hankintamenettelyjen, suunnittelun ohjauksen ja käyttäjäyhteistyön kehittäminen yhteistyöverkostojen luominen ja korjaamisen osaamisen kehittäminen Pilottikohteekseen yliopisto valitsi vuonna 1930 rakennetun Franzenian peruskorjauksen Helsingin kaupungille vuokrattavaksi päiväkodiksi. Hankeen alustavaksi kustannusraamiksi yliopisto asetti 5 milj. euroa. Suojellun kiinteistön koko on 1900 kem 2. Hankkeen toteutusmuodoksi valittiin vaativiin peruskorjaushankkeisiin soveltuva Project Partnering - malli. Mallissa hankkeeseen valittiin suunnittelijat ja rakentajat toteuttamaan hanketta yhdessä sen KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 12

13 kehitysvaiheessa. Neuvottelumenettelyllä valittujen sopimuskumppaneiden valinnassa valinnassa painotettiin projektihenkilöstön ja suunnittelijoiden ammattitaitoa ja yhteistyökykyä. Itse kohteeseen liittyviksi tavoitteiksi yliopisto asetti käyttäjien osallistamisen, sisäilmaolosuhteiden ja käytönaikaisen energiakulutuksen hallinnan sekä kiinteistön ylläpidon suunnittelun ja johtamisen. Lisäksi toteutusmallissa hyödynnetään pidennettyä takuuaikaa. Projektissa on kehitetty perinteisten Tilaajan ja pääsuunnittelijan sekä tilaajan ja projektinjohtourakoitsijan toimeksiantosopimusten (KSE ja YSE) päälle rakennettu yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu hankkeen tavoitteista ja kannustinmallista sekä yhteisen johtamisen ja toiminnan periaatteista. Projektin toteutusvaihe on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja kohde on tarkoitus ottaa päiväkotikäyttöön toukokuussa Franzenian peruskorjauksen opit palveluntuottajien valinta neuvottelumenettelyllä vertailuperusteina kyvykkyys ja palkkio hankesuunnitelman kehittäminen suunnittelijoiden ja urakoitsijan yhteistyönä perinteisen toteutusmuodon ja yhteistoimintasopimuksen yhdistäminen Lyhyesti: Tilaajana Helsingin yliopisto, sopimuskumppaneina ISS Proko, Arkkitehti- ja muotoilutoimisto Talli Oy, Ramboll Finland Oy ja Consti Yhtiöt Oy. Suunnittelu ja toteutus Tavoitekustannus 6 M. Lisätietoja: Teppo Salmikivi, Tila- ja kiinteistökeskus, Helsingin yliopisto 4.3 RAJAMÄEN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUSHANKE Nurmijärven kunnan omistama Rajamäen Uimahalli suunniteltiin peruskorjattavaksi ja laajennettavaksi vuosina Vuonna 1974 rakennetun uimahallin laajuus on noin 2400 brm2 ja siihen haluttiin rakentaa 2700 brm2 laajennusosa. Koko hankkeen kustannusraamiksi oli asetettu 12,3 milj. euroa. Lisäksi sekä kunta että yhtiö asettivat tavoitteekseen kehittää vaativan peruskorjaushankkeen tavoitelähtöistä suunnittelu- ja toteutusprosessia. Rajamäen uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen tavoitteiksi asetettiin: erottautuminen Suomen personoidummaksi uimahalliksi uinti- ja liikuntatilojen käyttö koko rakentamisen ajan suunnittelun ja rakentamisen integrointi kestävät materiaalit ja tuoteratkaisut energiatehokkuus ja ekologisuus Hankkeen suunnittelu toteutettiin perinteiseen tapaan etukäteen, mutta hankkeesta järjestettiin potentiaalisille urakoitsijoille infotilaisuus. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 13

14 Hanke kilpailutettiin projektinjohtourakkana, jonka valintakriteereinä käytettiin hinnan lisäksi tietomallisuunnittelun osaamista, innovatiivisuutta, laadukkuutta sekä kustannusreunaehdossa pysymistä. Saadut kaikki kolme tarjousta ylittivät tilaajaan kustannusarvion noin 3-6 milj. eurolla, mistä syystä tilaaja käynnisti neuvottelut urakkaa tarjonneen Fira Oy:n kanssa. Osapuolet vetivät lävitse menestyksekkään hankkeen kehitysvaiheen tavoitteena arvonlisävero-osuuden suuruinen säästö. Kehitysvaihe toteutettiin kolmessa osassa tammi-helmikuussa 2014 n. Big room - työskentelynä. Yhteisissä kehitystyöpajoissa tunnistettiin ja analysoitiin 145 kustannustekijää, joista hyödynnettiin 65 eri ratkaisua. Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutuksiksi arvioitiin yli 3 milj. euroa. Kehitysvaiheen läpiviennin tavoitteena oli tilaajan tavoitteista johdettu hankkeen toteuttaminen ja palveluntuottajien yhteistyö näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisut kyettiin tekemään pääosin karsimatta laadusta Yhtiö joutui kuitenkin luopumaan kustannus- ja aikataulusyistä tavoitteestaan pitää uimahalli auki koko rakennusprojektin ajan. Tilaaja teki arkkitehdin ja LVIS-suunnittelijoiden kanssa KSE:n mukaiset konsulttisopimukset ja urakoitsijan kanssa PJU-sopimuksen. Lisäksi tilaaja teki urakoitsijan kanssa yhteistoimintasopimuksen, jolla täydennettiin PJU-sopimuksen kaupallista mallia. Rajamäen uimahallin peruskorjauksen opit tilaajan tavoitteita tukeva toteutusmuoto neuvottelumenettelyn ja kehitysvaiheen hyödyntäminen tarjousvaiheessa Big Room työskentely kehitysvaiheessa Lyhyesti: Tilaajana Rajamäen Uimahalli Oy, sopimuskumppaneina Valvontakonsultit Oy, Wide Group Finland Oy, Karawatski Oy, Granlund Oy sekä Fira Oy. Suunnittelu ja toteutus Tavoitekustannus 12,5 M. Lisätietoja: Juha Ahonen, Rajamäen Uimahalli Oy. 4.4 AS. OY MERITULLINKADUN KEHITYSHANKE YHTEISTOIMINNALLISENA URAKKANA As Oy Meritullinkatu valittiin pilottihankkeeksi Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:n vaativimmista peruskorjauskohteista. Vuonna 1887 rakennettuun arvokiinteistöön on suunniteltu tehtäväksi linjasaneeraus, hissien rakentaminen, vesikaton uusiminen, piha-alueen kunnostus sekä ullakon rakennusoikeuden myynti ja rakentaminen. Yhtiön tavoitteena ovat kiinteistön arvon nostaminen arvokiinteistön ominaisuuksien kunnioittaminen kiinteistön tekniikan ja rakenteiden päivittäminen elinkaaritaloudellisiksi ratkaisuiksi esteettömyyden parantaminen vuokra- ja vastiketuoton kasvattaminen KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 14

15 As. Oy Meritullinkatu valitsi yhdessä Isännöintitoimisto Aimo Astala Oy:n kanssa hankeen rakennuttajaksi Valvontakonsultit Oy:n ja suunnittelijaksi Pen and Hammer Oy:n. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin mallintamalla kohde. Rakennuksesta laadittiin ajantasainen 3D-malli ns. inventointimallina laserkeilaamalla ja yhdistämällä malliin kohteiden piirustuksista ja hormikartoituksista saatu aineisto. Malli on mahdollistanut hankkeen suunnittelun kokonaisuutena sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen simuloinnin ja visualisoinnin. Lisäksi malli on parantanut totetuksen integrointia tarjoamalla yhteisen alustan hankkeen lähtötietojen hallintaan, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Mallintamisen arvioitiin kasvattaneen kustannuksia vain noin 5 % perinteiseen 2D-ajantasakuvien laatimiseen verrattuna. Toteutukseen liitettiin seuraavassa vaiheessa ullakon rakennusoikeuden myynti ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Hankkeesta järjestettiin kiinnostuneille tarjoajille esittelytilaisuus kesäkuussa Rakennusoikeuden myynti, ullakkorakentaminen, linjasaneeraus ja hissien rakentaminen kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena. Projektinjohtourakkana toteutettava hanke on tarkoitus käynnistää maaliskuussa Lisäksi hanke on tarkoitus toteuttaa kehitys- ja toteutusvaiheina. Hanke toteutetaan kiinteistökehityshankkeena, jonka myötä yhtiö saa putkiremontin hinnalla rakennetun ullakon, 2 hissiä, uuden vesikaton ja yhteistilojen ja piha-alueen kunnostuksen. Meritullinkadun peruskorjauksen opit Hankkeen ohjaus tilaajan tavoittein ja yhtiön käyttötalouslaskelmin mallintaminen päätöksenteon, viestinnän ja eri osapuolten integroinnin tueksi ullakkorakentamisen yhdistäminen laajempaan peruskorjaukseen Lyhyesti: Tilaajana As Oy Meritullinkatu 22 ja Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy, sopimuskumppaneina Valvontakonsultit Oy, Pen and Hammer Oy ja Wareco. Suunnittelu ja toteutus Lisätietoja Jörgen Aaltonen, Isännöitsijätoimisto Aimo Astala ja Juuso Hämäläinen, Valvontakonsultit Oy. 4.5 AS OY MÄKILINNAN LINJASANEERAUS PILVIPALVELUISTA POHJAVIEMÄREIHIN As. Oy Mäkilinnan tavoitteena on ollut innovatiivisen linjasaneerauksen toteuttaminen vuonna 1927 rakennettuun hyvin hoidettuun ja johdettuun arvokiinteistöön. Yhtiössä on yhteensä 104 asuntoa ja 8 erilaista liiketilaa. Rakennuksen koko on m 3. As Oy Mäkilinnan slogan on onnellinen osakas. Yhtiö haluaa huolehtia vastuullisesti 24 milj. euron osakesalkustaan ja investoida tuottavasti siihen noin 20 % lisää innovatiivisen linjasaneerauksen muodossa. Yhtiön hankkeelle asettamat tavoitteet ovat: palvelulähtöinen toteutus kiinteistön elinkaaren jatkaminen ja arvon nostaminen yhtiön kulttuurin ja arvojen vaaliminen KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 15

16 Myös Mäkilinnan linjasaneerauksessa päädyttiin hyödyntämään 3D-mallinnusta hankkeen suunnittelun ja ratkaisujen visualisointiin sekä päätöksenteon tueksi. Koko rakennus mitattiin ja siitä laadittiin 3Dpiirustukset ja niiden pohjalta mallit kaikista kylpyhuoneista. Mallia on hyödynnetty erityisesti yli 400 hormia sisältävässä hormikartoituksessa suunniteltaessa korjattavien hormien sijainteja ja määrää. Näin hankesuunnittelun ja päätöksenteon lisäksi mallintamisella on kyetty pienentämään urakoitsijan riskiä. Mallinnusta on voitu hyödyntää erityisesti erikseen toteutetun ullakkorakentamisen hankesuunnittelussa. Mallintaminen pienentää riskejä, mikä saadaan takaisin rakentamisen hinnassa. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään projektipankkia, sähköistä huoltokirjaa, huoneistokortteja Yhtiön pilvipalveluihin on päätetty sisällyttää koko rakennuksen älykkyyden kasvattaminen rakentamalla kiinteistöön kaikkiin asuntoihin huoneistokohtainen laitteisto lämpötilan säätö, veden ja sähkön mittaus, palo- ja murtosuojaus sekä osakkaiden niin halutessa turva- ja hoivapalveluita. Hankkeen toteutusmuodoksi valittiin yhteistoiminnallinen tavoite- ja kattohintainen projektinjohtourakka. Hankkeessa varaudutaan valmiiksi suunnittelun ja rakentamisen aikaisiin muutoksiin ja niiden johtamiseen sekä tilaajan vaikutusmahdollisuuksien käyttämiseen. Tilaajan tavoitteena on ollut parhaan mahdollisen osaamisen ja parhaan joukkueen valinta heti hankkeen alusta. Hanke toteutetaan peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina. Lisäksi kohteessa rakennetaan ensiksi koelinjat ja mallikylpyhuoneet. As Oy Mäkilinnan peruskorjauksen opit tärkeimpien osapuolten integrointi jo hankesuunnitteluvaiheessa ajantasakuvien laatiminen kohteen tavoitteita tukevaan muotoon huoltokirjan suunnittelu jo suunnitteluvaiheesta (projektipankki) Lyhyesti: Tilaajana As Oy Mäkilinna, sopimuskumppaneina Valvontakonsultit Oy, Arkkitehdit D4, Tubular Oy, Poweron Oy, Consti Julkisivut Oy. Suunnittelu ja toteutus Lisätietoja Antti Elonen, As Oy Mäkilinna. 4.6 KOY JYRKKÄLÄNPOLUN SANEERAUS ALLIANSSIPROJEKTINA Koy Jyrkkälänpolku on turkulainen kokonaisen lähiön kokoinen aravavuokrataloyhtiö. Yhtiössä on 17 asuinkerrostaloa ja 9 muuta rakennusta. Yhtiön 644 asunnossa asuun noin 1300 asukasta. Yhtiön tavoitteena oli käynnistää pidempään suunniteltu julkisivusaneeraus, jolle asetettiin seuraavat tavoitteet: asuinalueen haluttuuden ja imagon parantaminen asukasviihtyisyyden parantaminen yhtiön käyttömenojen ja elinkaarikustannusten pienentäminen korjausvelan poisto KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 16

17 Yhtiö asetti hankkeen reunaehdoiksi 20 milj. euron budjetin, asuntojen pitämisen asuttuina koko saneerauksen ajan sekä vahvan asukasvuorovaikutuksen ja viestinnän projektin aikana. Lisäksi yhtiö tavoittelee 0-virheluovutusta ja viiden vuoden takuuaikaa. Toteutusmalliksi yhtiö valitsi projektiallianssin perusteluinaan yhden totuuden välttäminen ja parhaiden mahdollisten kumppaneiden valinta heti hankesuunnitteluun. Vaikka Koy Jyrkkälänpolku ei ole julkinen hankintayksikkö, se kilpailutti palveluntuottajat julkisten hankintojen periaattein neuvottelumenettelyllä. Rakennuttajakonsultti, suunnitteluryhmä ja rakennusurakoitsija valittiin kaikki peräkkäin käynnistämään hankkeen suunnittelu yhdessä. Kilpailuttaminen vietiin läpi työpajatyöskentelynä maalis-elokuussa 2014, jonka jälkeen käynnistettiin hankesuunnittelu. Hankkeen toteutusmalli on projektiallianssi, jossa sopimusosapuolet muodostavat yhteiset organisaation ja toteuttavat hankkeen tilaajan tavoitteisiin ja tavoitekustannukseen jakaen hankkeet riskit ja mahdollisuudet. Lisäksi tilaajaa on varautunut maksamaan bonusta tavoitteet ylittävistä tuloksista. Hanke toteutetaan kehitys- ja toteutusvaiheina. Kehitysvaiheessa tehdään ensiksi hankesuunnitelma ja toteutussuunnitelma, minkä pohjalta yhtiön hallitus tekee investointipäätöksen ja päättää siirtymisestä toteutusvaiheeseen. Hankkeessa kehitetään poikkeuksellisen paljon uutta sisältäen mm. mallintamista, monistamiseen perustuvaa tuotannon suunnittelua ja ohjausta, projektipankin ja huoltokirjan integroinnin, asukasvuorovaikutuksen ja viestinnän. KOy Jyrkkälänpolun allianssisaneerauksen opit hankkeen osapuolten integrointi jo hankesuunnitteluun big room -toiminta asukasvuorovaikutus ja viestintä Lyhyesti: Tilaajana Koy Jyrkkälänpolku ja toteutusmuotoasiantuntijana Vison Alliance Partners Oy, sopimuskumppaneina Valvontakonsultit Oy, Ab Case Consult Ltd ja Consti Korjausurakointi Oy. Suunnittelu ja toteutus /18. Tavoitekustannus 20 Me. Lisätietoja Marjatta Roth, Koy Jyrkkälänpolku. 4.7 SATO OYJ:N HANKESUUNNITTELUN UUDISTAMINEN SATO Oyj asetti tavoitteekseen omistamiensa vuokrakerrostalojen peruskorjausprosessien kehittämisen energia- ja elinkaarinäkökulman paremmin huomioon ottaviksi. Yhtiön peruskorjaushankkeiden tavoitteiksi asetettiin: energia- ja elinkaaritehokkaiden kokonaisratkaisujen edistämisen energia- ja elinkaaritehokkaita ratkaisuja edistävien toteutusmuotojen kehittämisen valittujen toteutusmallien konseptoinnin yhtiön käyttöön kumppanuusstrategian laatiminen KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 17

18 Kehittämisprojektin aluksi SATO laati nykyisten peruskorjaus- ja saneerausmalliensa nykytilakuvauksen ja toteutti niiden benchmarkkauksen kohteinaan Asokodit, HOAS, Lahden Talot Oy ja VVO. Tilanneanalyysin perusteella SATO:n peruskorjauskopnseptin kehittämistavoitteiksi nostettiin seuraavat tehtävät: kiinteistökannan peruskorjausten PTS-suunnittelun ja päätöksenteon tukeminen ottamalla käyttöön hankkeiden luokittelu hankesuunnittelun uudistamisen tuotteistamalla hankesuunnittelun sisältö ja laajuus hankinta- ja sopimuskäytäntöjen kehittäminen tarjouspyyntöjen ja asiakirjamallien yhdenmukaistaminen Kehitystyön perustaksi laadittiin hankkeet luokitteleva nelikenttä, jossa hankesuunnittelu ja toteutusmallit sekä sopimustoimittajat valitaan erilaisin periaattein kohteen strategisen merkityksen, laajuuden ja vaikuttavuuden mukaan. Luokittelun työnimiksi valittiin kärkihankkeet, isot hankkeet, laatuhankkeet ja rutiinihankkeet. Yhtiön tavoitteena on nyt uudistaa hankkeidensa hankesuunnittelua perustuen hankkeiden vaativuuden ja niiden sijoitusstrategian arviointiin. Yhtiö on jo laatinut pilottihankkeestaan aiempaa laajemman hankesuunnitelman tarkoituksenaan vaihtoehtoisten ratkaisujen keskinäinen vertailu investointipäätöksen tueksi. Pilottihankkeen suunnittelu on parhaillaan käynnistymässä, kun sen tontin hallintamuotoa koskevat neuvottelu kaupungin kanssa saadaan päätökseen. Lisätietoja: Jouko Kuusela, SATO Oyj 4.8 OULUN KOULUJEN PERUSKORJAUSKONSEPTI Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen tavoitteena on kaupungin koulukiinteistöjen korjausvelan sekä energiaja elinkaarikustannusten pienentäminen sekä tilatehokkuuden ja tilojen monikäyttöisyyden lisääminen. Tavoitteeseen pyritään peruskorjaamalla vanhoja koulukiinteistöjä nykyistä terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi ja luomalla niihin nykyistä toimivampia oppimisympäristöjä ja tilaratkaisuja. Tilakeskus on käynnistänyt tavoitteidensa toteuttamiseksi kehitysprojektin peruskorjaushankkeiden hankinta- ja toteutusmalliensa uudistamiseksi ja mallin konseptoimiseksi kaupungin käyttöön. Kehitysprojektin tavoitteiksi on asetettu: Tilakeskuksen ja kiinteistöjen käyttäjien vuorovaikutuksen ja osallistamisen parantaminen tarve- ja hankesuunnittelun yhdistäminen hankinta- ja toteutusmallien uudistaminen tarvittavien hankinta- ja sopimusdokumentaation laatiminen oman henkilöstön osaamisen kehittäminen Tilakeskus on päättänyt käynnistää pilottihankkeenaan Pitkäkankaan koulukeskuksen peruskorjauksen. Hanke on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden, rakennusvalvonnan ja palveluntuottajien kanssa. KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 18

19 Pilottihankkeeseen sovelletaan integroinnin periaatteita valitsemalla suunnittelijat ja urakoitsijat heti hankkeen alussa ja toteuttamalla hanke kehitys- ja toteutusvaiheissa. Palveluntuottajat tullaan kilpailuttamaan hankkeeseen mukaan aikaisessa vaiheessa laatuarvioinnin (65 %) ja tarjoushinnan (35 %) perusteella. Lisätietoja: Elina Timisjärvi, Liikelaitos Oulun Tilakeskus. 4.9 ESPOON KOULUJEN PERUSKORJAUSKONSEPTI Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen strategisina tavoitteina ovat korjausvelan ja elinkaarikustannusten vähentäminen (mm. sisäilmaongelmat), investointiohjelman vauhdittaminen uusilla toimintamalleilla, läpimenoaikojen lyhentäminen, hankkeiden laadunhallinta, käyttäjävuorovaikutus sekä väistötilojen hallinta. Tilakeskus on tunnistanut lukuisia peruskorjaushankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyviä ongelmia, mistä syystä se on ottanut tavoitteekseen toimintamalliensa uudistamiseen ja hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen en läpimenoaikojen lyhentämisen. Valittava malli on tarkoitus monistaa käytettäväksi eri kohteisiin. Tilakeskus on suunnitellut alustavasti pilottihankkeekseen Leppävaaran lukion, Leppävaaran koulun ja Veräjänpellon koulun muodostaman koulukokonaisuuden peruskorjauksen. Kohteen laajuus on yhteensä noin kem 2. Hankkeen toteutusmuodoksi Tilakeskus on suunnitellut yhteistoiminnallisen urakan kehitys- ja toteutusvaiheineen. Lisätietoja Juha Iivanainen, Tilakeskus-liikelaitos, Espoo SOK / ABC-KETJUN FRESH UP SOK Kiinteistötoimintojen tavoitteena oli ABC-liikenneasemien uudistaminen ja yhteisen toteutusmallin luominen alueosuuskauppojen käyttöön. Osa ketjun yli sadasta liikenneasemasta vaatii pian peruskorjausta ja uudistamista. Lisäksi ketju on suunnitellut liikenneasemien asiakaskokemuksen uudistamista. ABC-ketjun fresh up hankkeen tavoitteeksi määriteltiin liiketoiminnan tarpeista suunniteltavat asiakaskokemukseen ja ulkoasuun, tilankäyttöön ja toiminnallisuuteen sekä kalusteisiin ja sisustukseen liittyvät uudistukset sekä rakennuttamisprosessin uudistaminen hyödyntäen S-ryhmän volyymiä ja potentiaalia rakennuttajana. Hanketta ei toistaiseksi ole käynnistetty suunnitellussa laajuudessa, mutta ABC-ketju on käynnistänyt liikenneasemien maltillisen uudistamisen ja etenee nyt noin kymmenen yksikön vuosivauhdilla. Lisätietoja: Jari Niemi, SOK Kiinteistötoiminnot KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 19

20 5 TEEMATYÖPAJAT 5.1 TEEMAT KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMINA Korjausrakentamisen teemassa järjestettiin viisi julkista teematyöpajaa asiantuntijahaastatteluista ja tilaajien tarpeista nousseista aiheista. Teematyöpajojen aiheet olivat seuraavat: Elinkaaritehokkuus, Helsinki Congress Center Paasitorni Hankinnat ja niiden elinkaarivaikutukset, Rantasipi Airport Asunto-osakeyhtiöiden ja kerrostalojen peruskorjaushankkeiden läpivienti yhdessä Isännöintiliiton kanssa, Messukeskus Lean ja korjausrakentaminen, Tekes Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu, Finlandia-talo Työpajoihin osallistui jokaiseen keskimäärin noin 40 asiantuntijaa korjausrakentamisen tilaajista, rakennuttajista, muiden palveluntuottajien ja sidosryhmien asiantuntijaa. 5.2 ELINKAARITEHOKKUUS Rakennusten elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan investointikustannusten ja niiden koko elinkaaren aikaisten kustannusten summaa. Elinkaaritehokkuus on käsitteenä laajempi. Siihen voidaan tulkita kuuluvan myös käyttö- ja ympäristökustannukset tai vaikutukset. Elinkaaritehokkuuteen voidaan pyrkiä muun muassa investoimalla energiaa säästäviin ratkaisuihin ja tekemällä kestäviä suunnittelu- sekä materiaalivalintoja. Usein ajatellaan, että elinkaaritehokkuuteen päästään parhaiten uudisrakennusten huolellisella suunnittelulla ja niiden rakentamisen sääntelyllä. Kuitenkin suurin säästöpotentiaali löytyy vanhasta rakennuskannasta, jonka korjaamisen yhteydessä pyrkimykset elinkaaritehokkuuteen tulisikin ottaa tosissaan. Suunnitteluvaihe on myös peruskorjaushankkeiden kriittisin osuus elinkaaritehokkuuden kannalta. Välittömien investointikustannusten minimointi ei palvele pidemmän aikavälin tavoitteita vaan halvempien ratkaisujen valinta kostautuu vuosien kuluessa. Kalliimpi alkuinvestointi voi usein johtaa merkittäviin käytönaikaisiin säästöihin. Eniten elinkaarikustannuksiin vaikuttavat yleensä talotekniikkaratkaisut. Toisaalta vaakakupissa painaa talotekniikan suhteellisen lyhyt elinkaari ja kalleus muihin korjattaviin osaalueisiin verrattuna. Talotekniikka nousee kuitenkin jatkossa elinkaaritehokkaan korjausrakentamisen keskiöön, mistä syystä sen vaikutuksia ja takaisinmaksuaikoja on punnittava huolella. Talotekniikan lisäksi kiinteistöjen elinkaaritehokkuuden parantaminen edellyttää energian- ja veden kulutuksen mittaamista. Mittaamista tarvitaan kiinteistön ja sen laitteiden ohjauksen lisäksi käyttäjien KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI 20

LOPPUSEMINAARI 27.1.2015

LOPPUSEMINAARI 27.1.2015 Korjausrakentamisen kehittäminen Rakennettu ympäristö ohjelma 2010-14 LOPPUSEMINAARI 27.1.2015 Jani Saarinen ja Antti Piirainen, Vison Alliance Partners Oy korjausrakentamisen kehittäminen teeman aktivaattorit

Lisätiedot

RYHMÄHANKKEEN TULOSTYÖPAJA 9.12.2014

RYHMÄHANKKEEN TULOSTYÖPAJA 9.12.2014 Tekes, Korjausrakentamisen kehittäminen RYHMÄHANKKEEN TULOSTYÖPAJA 9.12.2014 Teeman aktivaattorit Jani Saarinen ja Antti Piirainen, Vison Alliance Partners Oy 9.12.2014 Tekes korjausrakentamisen kehittäminen

Lisätiedot

1 KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN SUOSITUKSET

1 KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN SUOSITUKSET 1 (5) Tiivistelmä 27.1.2015 Rakennettu ympäristö ohjelma 2009 2014; Korjausrakentamisen kehittäminen -teema 1 KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN SUOSITUKSET Korjausrakentamisessa on valtava kehityspotentiaali.

Lisätiedot

RYHMÄHANKKEEN STATUS Rantasipi Airport, Vantaa 13.6.2013

RYHMÄHANKKEEN STATUS Rantasipi Airport, Vantaa 13.6.2013 Korjausrakentamisen kehittäminen -ryhmähanke RYHMÄHANKKEEN STATUS Rantasipi Airport, Vantaa 13.6.2013 Mukaan lähteneet tilaajaorganisaatiot Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Isännöitsijätoimisto / xxx*

Lisätiedot

PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU

PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU Tekes, Korjausrakentamisen teematyöpaja 9.12.2014 PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU Teeman aktivaattori Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy 9.12.2014 Tekes korjausrakentamisen kehittäminen

Lisätiedot

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA 7-8.10.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula IPT-hanke: 3. työpaja 7-8.10.2014 AVAUS

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA

HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA Korjausrakentamisen kehittäminen-ryhmähanke HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA Jouko Kuusela Loppuseminaari 26.1.2015 11.9.2013 Hankkeen tavoitteet ja sisältö (alkuperäinen 1/2013)

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

ASUNTO MERITULLINKATU 22 TILAAJAN TAVOITTEILLA JOHDETTU PERUKORJAUS- JA JALOSTUSHANKE YHTEISTOIMINTAURAKKAMUODOLLA

ASUNTO MERITULLINKATU 22 TILAAJAN TAVOITTEILLA JOHDETTU PERUKORJAUS- JA JALOSTUSHANKE YHTEISTOIMINTAURAKKAMUODOLLA ASUNTO MERITULLINKATU 22 TILAAJAN TAVOITTEILLA JOHDETTU PERUKORJAUS- JA JALOSTUSHANKE YHTEISTOIMINTAURAKKAMUODOLLA KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES LOPPUSEMINAARI 27.1.2015 Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit

Lisätiedot

Kehittämisprojekti - Leppävaaran koulukokonaisuus

Kehittämisprojekti - Leppävaaran koulukokonaisuus Korjausrakentamisen kehittäminen 11.9-12.9.2013 Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos Kehittämisprojekti - Juha Iivanainen hankepäällikkö Leppävaaran lukio Leppävaaran koulu (7-9 luokat) Veräjäpellon

Lisätiedot

JYRKKÄLÄ-HANKKEEN ESITTELY

JYRKKÄLÄ-HANKKEEN ESITTELY TEKES KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN RYHMÄHANKE TULOSTYÖPAJA JYRKKÄLÄ-HANKKEEN ESITTELY 9.12.2014 Finlandia-talo Helsinki Marjatta Roth, KOy Jyrkkälänpolku Jyrkkälä uudistuu Asuinalueen allianssikorjaushanke

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Tavoitteet Tunnistaa integroitujen

Lisätiedot

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI TEKES KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN RYHMÄHANKE LOPPUSEMINAARI SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI 27.1.2015 Finlandia-talo Helsinki Marjatta Roth, KOy Jyrkkälänpolku Jyrkkälä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN KORJAUSRAKENTAMINEN ALLIANSSIMALLILLA

ASIAKASLÄHTÖINEN KORJAUSRAKENTAMINEN ALLIANSSIMALLILLA ASIAKASLÄHTÖINEN KORJAUSRAKENTAMINEN ALLIANSSIMALLILLA ENNAKOINTIFOORUMI KORJAUSRAKENTAMISESTA ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA - MITÄ KOULUTUKSESSA TULEE HUOMIOIDA? 8.10.14 klo 13 17 Turun AMK, Sepänkatu 1 Tku,

Lisätiedot

CASE ASUNTO MERITULLINKATU 22 HANKEINFO KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES TYÖPAJA 11.9.2013

CASE ASUNTO MERITULLINKATU 22 HANKEINFO KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES TYÖPAJA 11.9.2013 CASE ASUNTO MERITULLINKATU 22 HANKEINFO KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES TYÖPAJA 11.9.2013 Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Projektinjohtaja Juuso Hämäläinen ASUNTO MERITULLINKATU 22 KOHTEEN

Lisätiedot

- Älytalo. As. Oy Mäkilinna. Innovatiivinen linjasaneeraus. Pohjaviemäristä Pilvipalveluihin

- Älytalo. As. Oy Mäkilinna. Innovatiivinen linjasaneeraus. Pohjaviemäristä Pilvipalveluihin As. Oy Mäkilinna Innovatiivinen linjasaneeraus Pohjaviemäristä Pilvipalveluihin - Älytalo Vm 1927 (87v) 7.krs 104 asuntoa 8 liiketilaa 26.900 m3 Tämän jälkeen ei remonttia 100 vuoteen TEKES-Vison päätösseminaari

Lisätiedot

Franzenian peruskorjaus päiväkodiksi

Franzenian peruskorjaus päiväkodiksi Franzenian peruskorjaus päiväkodiksi Mahdollinen kuva????? www.helsinki.fi/yliopisto Korjausrakentamisen kehittämishanke Franzenian peruskorjaus Helsingin yliopisto, Tila- ja kiinteistökeskus, Jaana Ihalainen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

CASE ASUNTO MERITULLINKATU 22 HANKEINFO KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES

CASE ASUNTO MERITULLINKATU 22 HANKEINFO KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES CASE ASUNTO MERITULLINKATU 22 HANKEINFO KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN TEKES Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Projektinjohtaja Juuso Hämäläinen KOHTEEN TIETOJA YHDESSÄ PAREMPIIN TULOKSIIN KEHITETYLLÄ

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

As. Oy Mäkilinna - Älytalo

As. Oy Mäkilinna - Älytalo As. Oy Mäkilinna - Älytalo Innovatiivinen linjasaneeraus Pohjaviemäristä Pilvipalveluihin Vm 1927 (87v) 7.krs 104 asuntoa 8 liiketilaa 26.900 m3 Tämän jälkeen ei remonttia 100 vuoteen Onnellinen Osakas!

Lisätiedot

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR

Lisätiedot

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN KOY JYRKKÄLÄNPOLKU HANKKEEN TULEVAT VAIHEET JA KEHITYSKUVIOT Raklin klinikan tulosseminaari 19.9.2014 Forum Marinum, Turku Juuso Hämäläinen, Rakennuttajatoimisto

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI

JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI Radisson Blue Hotel 8.10.2015 Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Consti yrityksenä / Jan Viitala 2 Julkisivukorjaus constikkaasti

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KOMMENTTIPUHEENVUORO Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KARVES YHTIÖT LYHYESTI LVIS-Insinööritoimisto Seppo Karves & Co. Suomen ensimmäinen LVIS-ins.tsto v. 1968. Vuodesta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Ryhmäkorjaushanke Case Porvoo Näsin alue Tom Lindborg Rakennuttamis- ja valvontapalvelut Yksikön päällikkö Case Porvoo 3 taloyhtiötä, 1960-1970 luvulta 15 kerrostaloa, 3-9 kerrosta

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin

Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin Visio: Suomen ekologisin ja palveluiltaan personoiduin uimahalli vuonna 2015 Vanha halli 1974 / 1991 = 2400 brm2.. Laajennus 2013-2015 = 2700

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikka Turussa Mitä uutta osaamista tarvitaan?

Kerrostalojen korjaaminen klinikka Turussa Mitä uutta osaamista tarvitaan? Kerrostalojen korjaaminen klinikka Turussa Mitä uutta osaamista tarvitaan? Ennakointifoorumi korjausrakentamisesta asiakkaan näkökulmasta 8.10.2014 Marika Latvala, RAKLI ry Kerrostalojen korjaaminen -

Lisätiedot

Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi 10.6.2014

Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi 10.6.2014 Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi 10.6.2014 Hankintalain tavoitteita Heka Vesala Viitankruununtie Tehostaa julkisten varojen käyttöä Edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä Turvata

Lisätiedot

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Mitä on IPT? Integroitu Projekti Toimitus Poikkeaako esim. Allianssista? On syntynyt ymmärrys, mitä ero on

Lisätiedot

Kustannustehokasta korjausrakentamista

Kustannustehokasta korjausrakentamista Kustannustehokasta korjausrakentamista Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 21.08.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Tuottavuus meillä ja muualla? Mitä eroja toimintatavoissa: Tuotanto- ja suunnitteluprosessi

Lisätiedot

IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015. Järjestövuoropuhelun ja nettikyselyn tuloksia

IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015. Järjestövuoropuhelun ja nettikyselyn tuloksia IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015 Järjestövuoropuhelun ja nettikyselyn tuloksia IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015 JÄRJESTÖVUOROPUHELUSTA NOUSSEET KEHITYSTARPEET Skol ry:n palaute

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli 28.11.2013 Wanha Satama Metsäalan strateginen ohjelma 2011-2015 Terävöitetään ja tehostetaan tutkimus- ja hanketoimintaa yhteistyötä ja viestintää parantamalla. ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Toteutusmuodot. Tilaaja. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä. Urakoitsija. Hankesuunnittelu. Luonnossuunnittelu. Toteutussuunnittelu

Toteutusmuodot. Tilaaja. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä. Urakoitsija. Hankesuunnittelu. Luonnossuunnittelu. Toteutussuunnittelu Toteutusmuodot Hankesuunnittelu Luonnossuunnittelu Toteutussuunnittelu Hankintatoimi, työmaan johtaminen Rakennustyöt Urakoitsija Tilaaja Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä Takuuvaihe Suunnittele

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Korjausrakentamisen kehittäminen teematyöpaja 20.11.2013 Jari Porthén Toimitusjohtaja, Realco Oy Hallituksen puheenjohtaja, Isännöintiliitto

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Kehittämisen tiekartta Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Prosessikommentit Ohjausryhmä Prosessi IPT-kehittäminen Prosessiin lisäys: Tarkistuspiste > Analysointi > Palaute (hyöty, haitta) > Korjaustoimenpide

Lisätiedot

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke Rakennettu ympäristö tulosseminaari 3.10.2014 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN Korjausrakennushankkeen osapuolten aikainen osallistaminen; Case Joensuun Kirkkokatu Professori

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy Suomessa käynnissä olevat Integroidut Projektitoimitukset Hanke M 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

HANKESUUNNITTELU OSANA KEHITYSVAIHETTA; case Jyrkkälän lähiösaneeraus. IPT hankkeen 5. työpaja 26-27.5.2015, Gustavelund

HANKESUUNNITTELU OSANA KEHITYSVAIHETTA; case Jyrkkälän lähiösaneeraus. IPT hankkeen 5. työpaja 26-27.5.2015, Gustavelund HANKESUUNNITTELU OSANA KEHITYSVAIHETTA; case Jyrkkälän lähiösaneeraus IPT hankkeen 5. työpaja 26-27.5.2015, Gustavelund Valvontakonsultit Oy YRITYKSENÄ Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy on rakennuttamis-,

Lisätiedot

Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling

Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling Rakennettu ympäristö ohjelma - Tekes Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä ja vuokrataloissa ApRemodel - Apartment House Remodelling Pertti Lahdenperä, Pekka Lahti VTT, Veijo Nykänen VTT,Olli

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti 09.06.2014 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa:

Lisätiedot

Lahden monitoimitalot

Lahden monitoimitalot Lahden monitoimitalot Lahden kaupungin tavoitteet hankintaklinikalle Hankintaklinikan tulosseminaari 20.8.2013 Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden Tilakeskus Lähtökohta Lähtökohta - Kaksi 1970-luvun

Lisätiedot

KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ

KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TkT Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto jari.virta@kiinteistoliitto.fi Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ

ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Työpaja 4: Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula 11-12.11.2014 Sopimuksen sisältö

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot