Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Transkriptio

1 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus

2 Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa: Vantaa investoi kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamiseen ja erityisesti uudisrakentamisessa nollaenergiakohteiden rakentamiseen tulevaisuudessa. Ympäristökriteerien käyttöä laajennetaan hankinnoissa kaikille toimialoille. Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin -hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalleja, menetelmiä ja sopimusmalleja, joiden avulla kunnat voivat helpommin hyödyntää innovaatioita hankinnoissaan ja tukea tätä kautta innovaatioiden kaupallistumista.

3 Leinelän 2. päiväkoti Päivähoitoa sekä kerhotoimintaa 110 hoitopaikkaa / kuusi ryhmää 1575 brm2, 1044 hym2 Investointikustannukset noin 4,8M Viereiselle tontille rakennetaan asukastupa Päiväkoti ja asukastupa toteutetaan vuosina

4 Leinelän 2. päiväkoti Vantaan kaupungin pilottikohde IJI-osahankkeessa Lähes nollaenergiarakentamisen esimerkkikohde: arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas, toimiva, kustannustehokas ja helposti ylläpidettävä rakennus

5 Kehittämishankkeen tavoitteet 1. Vantaan lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Konseptia hyödynnetään muissakin (nopeammin toteutuvissa) hankkeissa. 2. Tavoitekokonaisuuden hallinta: tilaaja arvioi päiväkodin tavoitteenasettelua ja suunnitelmia kestävän rakentamisen ISO standardin avulla. Kokonaisuuden hallinta on energiatehokkuuttakin tärkeämpää! 3. Kustannusten hallinta: (lähes) nollaenergiarakentamisen kustannusvaikutus hankkeisiin ja investointiohjelmaan. 4. Innovaatioiden mahdollistaminen (hankkeiden erivaiheissa)

6 Kehittämishankkeen tehtävät Tilaaja laatii hankesuunnitelma-asiakirjat ja vastaa tavoitehinnan määrittelystä. Konsulttitoimeksiannon tehtäväkokonaisuus: Ehdotussuunnittelu, e- lukulaskelma ja hiilijalanjäljen vertailulaskelma määritellyllä tavalla. a) Vantaalaisen nollaenergiapäiväkodin tavoitetasojen määrittely yhdessä tilaajan kanssa. b) Ilmanvaihtoratkaisun tutkiminen (hybridi-ilmanvaihto / muu ratkaisu) c) Puurakenteisen ja betonirakenteisen ratkaisun vertailu hiilijalanjälkilaskelman avulla. d) Suunnitteluratkaisun tarkastelu kestävän rakentamisen kriteerein (ISO ) yhdessä tilaajan kanssa

7 Ḣankinta Suunnitteluryhmä neuvottelumenettelyllä: haettiin osaamista, innovatiiviisuutta ja kumppania yhteiskehittelyyn. Tavoitteena integroitu suunnittelu, joten haettiin pääsuunnittelijavetoinen suunnitteluryhmä (ps, ark, rak, lvias, tietomallikoordinointi) Kuusi ilmoittautui, viisi osallistui neuvotteluihin, neljä antoi tarjouksen. Tarjoajat saivat vaikuttaa tarjouspyynnön sisältöön.

8 Ḣankinta Tarjouksen valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus: hinta 30%/ laatu 70%. Laatua arviointiin referenssikohteiden ja työsuunnitelmien perusteella: -Referenssikohde päiväkodin tai toiminnaltaan vastaavan kohteen arkkitehtisuunnittelusta (1kpl, painotus 10%) -Referenssikohde tai -kohteet ilmastotietoisesta arkkitehtisuunnittelusta (1 tai 2kpl, painotus 15% -Referenssikohde tai -kohteet nollaenergia- tai matalaenergiarakennuksesta (1 tai 2 kpl, painotus 15%) -Työsuunnitelma (painotus 30%) Hintapistekäyrässä kulma.

9 . Suunnitteluryhmä Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy, Kimmo Lylykangas Ab CASE consult Ltd, Kimmo Kuismanen Finnmap consulting Oy, Jyri Nieminen ClimaConsult Finland Oy, Juha Pentikäinen Projectus Team Oy, Seppo Mäki-Pollari Metropolia; Martium Oy, Piia Sormunen Tilaajaryhmä Monialainen ryhmä, mm. käyttäjät

10 .Kehittämishankkeen antia 1. Paras mahdollinen tieto ja osaaminen käytössä; yhteiskehittelyn tuloksena syntyy yhteistä näkemystä (oppimisprosessi). 2. Erillinen kehittämishanke ennen rakennushankkeen käynnistämistä sallii vaihtoehtojen tutkimisen ja luo mahdollisuuksia uusille näkökulmille ja innovaatioille. (Mikroilmastoanalyysi on olennainen aurinkoenergian hyödyntämisen ja pihan käytettävyyden kannalta) 3. Integroitu suunnittelu: laskentatulosten avulla suunnitelmaa kehitetään kestävämpään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. 4. Hankinta ratkaisee - innovaatioita investointeihin saadaan neuvottelumenettelyllä ja suunnittelukilpailuilla!

11 . Mitä tehtävää jää? Kehittämishankkeen tulokset saadaan Mitä vielä kehitetään: -tilojen tehokas käyttö: päiväkodin ja asukastuvan yhteiskäyttö -hybridi-ilmanvaihto -suunnitteluohjeiden valmistelu

12 . Kiitos! Yhteystiedot: Arja Lukin Merja Ryytty Marita Tamminen