HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA

Transkriptio

1 Korjausrakentamisen kehittäminen-ryhmähanke HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA Jouko Kuusela Loppuseminaari

2 Hankkeen tavoitteet ja sisältö (alkuperäinen 1/2013) Kehityshankkeen alkuperäinen työnimi Energiatehokkuutta ja elinkaaritaloudellisuutta edistävät suunnittelu- ja toteutusmuodot vuokra-asuntokiinteistön peruskorjauksessa Tavoitteet Energia- ja elinkaaritehokkaiden kokonaisratkaisujen edistäminen peruskorjauksissa Em. ratkaisujen löytämistä ja valintaa edistävien suunnittelu- ja toteutusmuotojen ja toimintatapojen määrittäminen ja edelleen kehittäminen SATOlle parhaiten soveltuvien käytäntöjen käyttöönotto ja konseptointi

3 Kehitysprojektin vaiheet 1. SATOn nykytilanteen selvitys ja benchmarkkaus SATON nykyisen hankinta- ja toteutusprosessin kuvaus ja kehitystarpeiden määrittely neljän muun vuokrataloyhtiön / asuntosijoittajan prosessien benchmarkkaus 2. Hankinta- ja toteutusmallin suunnittelu ja toteutus Hankinta- ja toteutusprosessin määrittäminen (prosessikuvaus) Asiakirjamallien laatiminen (asiakirjat) Kumppanuusstrategian määrittäminen 3. Konseptin testaus pilottihankkeessa Kehityskumppaneiden valinta Pilotin toteutus ja ohjaus

4

5 VAIKUTTAVUUS Prosessin ja toimintamallien kehittäminen kohde / hanke- ja toimenpidetyypeittäin C-ryhmä; laatuhankkeet teknisesti haastavat suunnittelu- ja rakennuskohteet pieniä riskejä tai asiakasriskejä vähäiset kehittämismahdollisuudet harvoja osaavia / sopivia palveluntuottajia oma projektinjohto / rakennuttaminen esim. arvokohteiden hissiremontit, rappukäytävien korjaukset, ullakot, suojelukohteet jne. A-ryhmä; kärkihankkeet haastavat ja monimutkaiset hankkeet monenlaisia riskejä paljon mahdollisuuksia ja ratkaisuja laajoja ja kalliita kehittämiseen ja vastuunottoon valmiit palveluntuottajat työllistävät / vaativat omaa työpanosta esim. laajat talotekniikkaan ja tilaratkaisuihin ulottuvat peruskorjaukset D-ryhmä; rutiinihankkeet selkeät ja yksinkertaiset peruspalvelut pienet riskit vähäiset kehittämismahdollisuudet puitesopimuksin markkinoilta hankittavat yksinkertaiset ja nopeat menettelyt esim. huoneistoremontit, saunarempat, ikkunaremontit, parvekelasitukset, pihatyöt, pienet energiarempat, vesikalusteet yms LAAJUUS B-ryhmä; isot hankkeet laajat ja kalliit hankkeet selkeät hankekokonaisuudet tai toimenpidevaihtoehdot hallittavat riskit tai vähäiset kehittämismahdollisuudet riittävät resurssit omaavat palveluntoimittajat oma projektinjohto / rakennuttaminen esim luvun kohteiden peruskorjaus, julkisivu- ja linjasaneeraukset

6 Miten peruskorjausprosessi ja hankesuunnittelu sen osana on muuttunut tai tulee muuttumaan? Sisäistä päätöksentekoprosessia on muutettu Hankesuunnitelma tehdään ennen suunnittelunaloituspäätöstä, (9-12 kk ennen suunniteltua korjaustyön aloitusta) Hankesuunnitelmia varten budjetoidaan vuosittain kokonaissumma, jota ei ole kohdistettu nimetyille kohteille. Hankesuunnittelukohteita on enemmän kuin vuositasolla peruskorjausvaiheeseen päätyviä (kohteiden priorisointi!) Hankesuunnitelmat tehdään A- ja B-kategorian kohteissa, joissa omat hs-mallit Pilottikohteen (vaativa peruskorjaus Katajanokalla) kokemukset Hankesuunnittelussa kaksi konsulttia (Mehto: ark, rak. ; Granlund: LVIS, elinkaari), Vaihtoehtoja (julkisivurakenne, hissit, lisärakentaminen, IV-järjestelmä) Elinkaarilaskenta vaihtoehdoista Kustannuskonsultin kustannusarvio Suunnittelun aloituspäätös (alustava investointipäätös) on tehty 11/2014 uuden mallin mukaisen hankesuunnitelman pohjalta Hankesuunnitteluvaiheen konsultit jatkavat suunnitteluvaiheessa eri sopimuksella, jolloin nopea valmius suunnittelun jatkamiseen