Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Transkriptio

1 KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP , Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Evira

2 Vesiviljelyn kansainvälinen kauppa Kasvaa kiihtyvällä tahdilla Yli 40% maailman saaliista ja viljelystä menee kansainväliseen myyntiin Suurin osa maista myy osan tuotannostaan ulkomaille 50 miljoonaa tonnia > 70 milj. tonnia 2008 FishStatJ FAO

3 Lihan- ja vesieläinten tuotanto Fishstat & FAOstat

4 Kansainvälinen kauppa ja vesieläinten taudit Eksoottiset taudinaiheuttajat suurin syy vesieläimillä todettuihin vakaviin taudinpurkauksiin Leviävät kansainvälisen kaupan kautta elävien Leviävät kansainvälisen kaupan kautta elävien vesieläimien ja niistä saatavien tuotteiden välityksellä

5 Esimerkkejä taudinaiheuttajista joilla suuri taloudellinen merkitys Dramaattisimpia katkarapujen virustaudit, etenkin valkopilkkutauti (White Spot Disease WSD) Levinnyt elävien katkarapujen myynnin kautta ainakin 23. maahan Taloudellisia vaikutuksia: Kiina (1993): > 400 miljoonan dollarin kustannukset Thaimaa (1996): > 500 miljoonaa dollaria Ecuador (1999): >280 miljoonaa dollaria Ecuador (2000):>575 miljoonaa dollaria, puoli miljoonaa työpaikkaa, kansallinen hätätila. KAIKKI viljelylaitokset tartunnan saaneita

6 Muita kansainvälisen kaupan kautta levinneitä tauteja Taura syndrooma katkaravulla Aasiasta Amerikoihin katkarapujen kautta joilla suurempi vastustuskyky valkopilkkutaudille Gyrodactylis salaris-lohiloinen Ruotsista Norjaan istututuspoikasten välityksellä Tarttuva lohen anemia (Infectious salmon anemia ISA) Norjasta Skotlantiin sumppulaivan välityksellä? Norjasta Chileen mädin välityksellä? Kirjolohen Sleeping Disease-taudinpurkauksella UK:ssa yhteys maahan tuotuihin kirjolohen fileisiin

7 European Sheatfish virus Saksasta Suomeen elävien viljeltyjen monnien mukana Karpin kevätviremia (SVC) Sveitsissä, USA:ssa, Tanskassa yhteydessä koikarppien maahantuonteihin Koiherpesvirus (KHV) useissa maissa yhteydessä koikarppien maahantuonteihin ilman riittäviä terveysvakuuksia

8 Tautien leviämisen ehkäiseminen Kansainvälisen säännöt ja standardit WTO: Agreement on the Application of Sanitary and Phytosanitary Measures (SPS Agreement) > maahan tuovien maiden terveysvaatimukset tulisi perustua OIEn (Office International des Epizooties) standardeihin ( sis ilmoitettavat kalataudit) Huom! Ilmoitusvelvollisuus todetusta taudinaiheuttajan läsnäolosta myös ilman kliinistä tautia

9 Mahdollisia syitä uusien tautien esiintymiselle Riittämättömät tai olemattomat terveysvaatimukset maahantuonneille Riittävät vaatimukset mutta riittämättömät valvovat viranomaistoimet (tai laiton maahantuonti) Epäluotettava tautidiagnostiikka ja valvonta vientimaassa

10 Mahdollisia syitä uusien tautien esiintymiselle 2 Uusien tautien (emerging disease) huono tunnistaminen vientimaassa Taudinaiheuttaja ei tiettävästi osoittautunut aiemmin virulentiksi (uusia kantoja jne) Tartunta luonnossa elävistä isännistä (merilajit)

11 Mahdollisia syitä uusien tautien esiintymiselle 3 Tartuntatie entuudestaan tuntematon tai huonosti kontrolloitu uudet lajit joiden status kantajana tuntematon koristekalojen ym lemmikkien maahantuonti suoraan elintarvikkeeksi suunnatut elävät tuotteet (esim. ankerias) aivan eri lajia olevat vektorit (esim sammakot ja ranavirukset) maahantuodun ei-elävän materiaalin prosessointi tiloissa joissa ei tarvittavia turvatoimia kuolleiden vesieläimien (katkat, sardiinit) käyttö kalanrehussa tai syöttinä elävien kalojen kuljetusvälineet

12 Tuontia suunnittelevan : muistilista selvitettävistä asioista Yleistä vientimaasta/ alueesta Maan / alueen tautitilanne Miten kalatautidiagnostiikka on organisoitu? Tehdäänkö laitoksille säännöllisiä tarkastus/seuranta käyntejä? Laitoksen taudinhallinta ja omavalvonta Kuolleisuuden seuranta Miten kohonneen kuolleisuuden syytä selvitetään? Viime vuosina suoritetut tutkimukset ja tarkastukset sekä niiden tulokset Mitä rokotteita laitoksella käytetään ja miten sekä millä rokotteella tuotavat kalat on rokotettu? Mistä laitos hankkii materiaalinsa ja onko se lähde luotettava? Laitoksen vesityslähde Mitä kalalajeja laitoksella viljellään

13 Miten välttää tauteja Tuonnit vain laitoksilta joiden tautistatus varmasti tunnettu ja riittävästi tutkittu Tuontien minimointi, tuontilaitosten määrän minimointi Karanteeni Mahdollisuuksien mukaan vain desinfioidun mädin tuonti, ei elävän kalan Huom! Vertikaalinen tartuntamahdollisuus otettava huomioon: IHN (infectious haematopoietic necrosis) IPN ((infectious pancreatic necrosis) BKD (bacterial kidney disease) Pisciricketsia salmonis ISA

14 Yleisiä bioturvallisuustoimenpiteitä Vuosiluokat pidetään erillään/kesannointi Vähimmäisvälimatka laitosten välillä, biomassarajoitukset Sumppulaivojen desinfiointi Kalasiirtojen minimointi merivesivaiheessa, hyvin suunnitellut siirrot Emokalaston terveystarkkailu Hautomon vesilähde vapaa anadromisista kalalajeista tai sisääntuloveden desinfiointi Siirrettävällä elävällä kalalla oltava terveystodistus ja alkuperätodistus Tautitapausten yhteydessä siirtorajoitukset tartuntalaitosten läheisyydessä Teurastushygieniasäädökset

15 Kalatautien leviämisen estäminen on yhteinen vastuu! Kansainväliset organisaatiot Kansalliset eläinlääkintä- ja kalastusviranomaiset Alueelliset viranomaiset Terveydenhuollon parissa työskentelevät tutkijat ja neuvonantajat Rokote- ja lääkemyyjät Vesiviljelyn liiketoiminnan yhdistykset Viljelijät ja heidän intressijärjestönsä Elävän kalan siirtoja suorittavat tahot Maahantuojat Koristekala-elinkeino