Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2004

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2004

2 65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/ Harris Poll Survey, USA, 2003.

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , matleena.helojoki@migreeni.org Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , migreeni@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Huolehdi aivoistasi 7 Epätyypillinen kasvokipu 9 Migreeni on kansansairaus 10 Mikä on World Headache Alliance? 11 Onko triptaaneilla todellisia eroja? Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville keskiviikkoisin klo Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, timo.jaakkola@migreeni.org Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja, Imatra Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Rita Pöllänen, jäsen, lasten migreeni, Helsinki Tuija Uusiluoto, jäsen, neuvonta-asiat, Eura Virpi Vallasvuo, jäsen, tapahtumavastaava, Helsinki Antti Saarikoski, varajäsen, sihteeri, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, rahastonhoitaja, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksu on 17 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Lifting Paino: Mynäprint Oy the Burden -kampanja ISSN: Päänsärky 1/2004:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. 14 Miksi migreeniä pitää hoitaa? 15 Nettikyselyn tulokset 16 Kysy asiantuntijalta 18 Kuntoutusvaihtoehdot aina ennen työkyvyttömyyseläkettä Kuntoutuksesta lakisääteinen oikeus 19 Tavoitteena nopea hoitovaste uusi tablettimuoto sumatriptaanista migreenikohtauksen hoitoon 22 B2-vitamiinilla migreeniin helpotusta 23 Ole sää sitten toimitusjohtaja 25 Lukijat kirjoittavat 26 Minun tarinani 27 Tapahtumakalenteri 29 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

4 Pääkirjoitus Migreeniyhdistys on jo muutaman vuoden ajan tehnyt ehdotuksia ja suunnitelmia tutkimusprojekteihin kuten Lasten migreeni sekä Migreeni ja työelämä. Pääpainona näissä projektisuunnitelmissa on ollut migreenin diagnosoimisen parantaminen, tiedottaminen, erilaiset hoitomuodot sekä käytännön selviäminen migreenin parissa. Lääketieteellinen migreenin tutkiminen on paljolti syiden ja lääkehoidon selvittämistä, eikä niinkään käytäntöön soveltuvien selviytymiskeinojen hakemista ja/tai kansanterveydellisten seikkojen huomioimista. Migreeniyhdistyksen omat resurssit eivät yksinään vielä riitä edellämainittujen kaltaisten projektien läpiviemiseen joten tutkimuksen rahoittajia tarvitaan. Yksi vaihtoehto rahoitukselle on jäsenmäärän merkittävä kasvu. Kaksin-kolminkertaistamalla jäsenmäärä on mahdollista sekä parantaa rahoitusta että lisätä vaikuttavuutta asioista päättävien tahojen keskuudessa. Molempiin tulee panostaa jotta nämä tärkeät tutkimukset saadaan aloitettua. Migreeniyhdistys panostaakin tänä vuonna erityisen paljon uusien jäsenten hankintaan. Yhtenä hyväksikoettuna keinona ovat nykyisten jäsenten tekemä tiedotus lähes jokaisen tuttavapiiriin kuuluu joku migreenikko, joka saattaisi olla kiinnostunut Migreeniyhdistyksen toiminnasta. Hankkimalla yhdenkin uuden jäsenen Migreeniyhdistykseen autat tavoitteidemme saavuttamista: kaksinkertaistaminen tarkoittaa yhtä uutta jäsentä/nykyinen jäsen. Vertaistuki on muodostunut yhdeksi merkittävimmistä Migreeniyhdistyksen tarjoamista toimintamuodoista. Vertaistukiryhmiä on tällä hetkellä käynnissä mm. Hortonin neuralgiaa sairastaville sekä perinteisestä migreenistä kärsiville. Toimintaa on pyydetty laajentamaan useille paikkakunnille sen verrattoman avun vuoksi, minkä vain ainoastaan toinen samasta asiasta kärsivä voi toiselle migreenikolle tarjota. Mikäli Sinä olet kiinnostunut vertaistukitoiminannasta tai ryhmän perustamisesta, ota yhteyttä Migreeniyhdistykseen. Autamme Sinut alkuun! Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Ison takaraivohermon puudutus on noussut Keski-Euroopassa ja USA:ssa suosituksi tavaksi katkaista päänsärkykierre ainakin hetkeksi. Pahakin migreenisärky tokenee 10 minuutissa kun kallonpohjan seutuun ruiskutetaan puudutetta. Suomessa tämä menetelmä on ollut ainakin 70-luvulta asti käytössä, varsinkin kokeneemmat kunnanlääkärit ja terveyskeskuslääkärit käyttivät puudutusta aikanaan paljon. Nykyäänkin kuulee potilailta kehuja kuinka hyvä tällainen puudutus on. Jos ei ole puuduteallergiaa, toimenpide on turvallinen ja tehokas. Vaikutusmekanismia on vaikea selittää, mutta jos puudutus toimii täydellisesti, se näyttäisi ennakoivan botuliinitoksiinin hyvää tehoa. Pahassa migreenikohtauksessa tai Ryhmässä hartiaseutu kuntoon Oman kuntasi / kaupunkisi erityisliikunta järjestää ryhmiä, joista osa sopii myös migreeniä ja nissarjoittaisen päänsäryn kohtauksessa kannattaa kysyä onko hoitava lääkäri tehnyt puudutuksia. Kohtaus helpottaa ainakn muutamaksi tunniksi. Markku Nissilä, Turun Päänsärkykeskus Migreenipassi Migreenipassi on tarkoitettu sinulle, joka päänsärkykohtauk sien vuoksi joskus joudut turvautumaan ensiapuun. Passin takasivulla on lyhyesti kerrottu, millaisia sairauksia ovat migreeni, Hortonin neuralgia, basilaarityyppinen migreeni ja hemipleginen migreeni. Passin sisälle lääkärisi kirjoittaa, millaisia lääkityksiä hän on sinulle määrännyt sekä koh tauksiin että estohoitoon, mitä hän suosittelee annettavaksi kun oma lääkitys ei riitä ja mitä lääkkeitä sinulle ei saa antaa. Passia voit kysyä kesäkuusta alkaen vastaanottokäynnin yhteydessä keskussairaaloiden neurologian poliklinikoilta sekä niiltä lääkäriasemilta, jotka löydät lehden lopusta kohdasta palveluhakemisto. Jos asioit jossakin muualla, mutta tarvitset passia, voit tilata sitä osoitteesta migreeni@migreeni.org tai puh.(09) ka-hartiaseudun jännityksiä poteville. Ryhmät voivat olla nimeltään esim. selkä-niska -vesijumppa, keppijumppa, hyvän olon jumppa tms. Löydät ryhmät kuntasi wwwsivuilta hakusanalla liikunta tai liikuntakalenteri tai soittamalla kunnan keskukseen ja kysymällä erityisryhmien liikuntaa. Nämä ryhmät ovat juuri sinua varten. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

6 Huolehdi aivoistasi kehottaa tietopokkari, joka palkittiin vuoden parhaana terveysaineistona. Terveyden edistämisen keskus palkitsi Helsingin Talvipuutarhassa vuoden parhaana terveysaineistona Kiti Müllerin tietopokkarin Aivokutinaa. Kilpailussa oli mukana 98 terveysaineistoa. Aivokutinaa-kirjan julkaisija on Työterveyslaitos. Sympaattinen ja asiantuntevasti tehty teos vie lukijansa mielenkiintoiselle matkalle aivotoiminnan maailmaan. Ajankohtaisissa viestinnän ilmiöissä korostuvat moniaistillisuus, jatkuva tietotulva, sirpaleisuus ja se että kaikki on mediaa, mutta aivot tarvitsevat myös lepoa, sanoi Terveyden edistämisen keskuksen suunnittelija Päivi Rouvinen-Wilenius palkitessaan voittajan. Aivokutinaa tietopokkari viestii, että hankalistakin asioista voidaan puhua helposti, selkeästi ja mukavasti. Oppaan huumori on moniulotteista ja kiehtovaa. Kirjassaan Aivokutinaa neurologi Kiti Müller puhuu aivojen toiminnan vaihteluista, yksilöllisistä ja iän tuomista eroista, vireystilan vaikutuksesta, motivaatiosta, oppimisesta, aivoergonomiasta ja tiedontulvan säätelystä. Aivot ovat arvokas pääoma, josta kannattaa huolehtia, etenkin varomalla aivojen ylikuormitusta ja lepuuttamalla niitä riittävästi. Müller on huolissaan ihmisten jaksamisesta nykypäivän kiivastahtisessa työelämässä. Ihmisten vuorokautisen yöunen määrä on vähentynyt sadassa vuodessa keskimäärin 1,5 tuntia, vaikka aivojen käsiteltävinä olevien virikkeiden määrä on moninkertaistunut. Liian moni unohtaa omat rajansa ja laiminlyö levon. Oppiminen vaatii riittävästi lepoa. Unen aikana aivot tankkaavat energiaa ja uudet asiat painuvat muistin rakenteisiin, sanoo Müller. Yleistajuista tietoa aivojen toiminnasta Työterveyslaitoksen julkaisema Aivokutinaa on helppotajuinen ja innostava, mutta tinkimätön oikean tiedon suhteen. Ihmiset ovat kiinnostuneita aivojen toiminnasta, mutta asiasta kirjoitetaan usein liian vaikeasti tai liian tylsästi, Müller sanoo, joka otti haasteekseen kirjoittaa yleistajuisen tietopokkarin aiheesta. Kirja perustuukin hänen seitsemän vuoden aikana pitämiinsä luentoihin ja niiden yhteydessä erilaisten yleisöjen kanssa käytyihin keskusteluihin. Yleisöt ovat henkilökohtainen ideapankkini, Müller toteaa. Vireys ja oppimiskyky säilyvät läpi elämän, kun aivoista huolehditaan hyvin ja ne pysyvät terveinä. Muista antaa aivoillesi töitä, jotta niiden hermoverkostot vahvistuvat ja synnyttävät uusia kytköksiä ja uutta osaamista. Sosiaalinen vuorovaikutus kehittää aina. Ja muista antaa aivoillesi riittävästi unta ja lepoa, kehottaa Kiti Müller. Työterveyslaitoksen julkaiseman Aivokutinaa-kirjan on toimittanut Vappu Laine, kuvitus Mai Terveyden edistämisen keskus on asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio, jolla on jäseninä 121 valtakunnallista järjestöä ja yhteisöä, jotka edistävät terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. ja Vuorela ja graafinen suunnittelu ja taitto Susanna Belinskij. Vuoden paras terveysaineisto palkittiin 13. kerran Terveyden edistämisen keskus on arvioinut terveysaineistoja jo yli 40 vuotta. Vuosittain Keskuksen arvioi tavaksi tarjotaan aineistoa. Vuoden parhaita aineistoja on palkittu 13 vuotta. Terveysaineistojen arvioinnilla haluamme tukea aineistontuottajia tarjoamaan laadukkaita ja korkeatasoisia välineitä arjen työhön eri alojen ammattilaisille ja kaikille terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö. Tuhannet terveysaineistot ovat vuosien varrella olleet asiantuntijoidemme arvioitavina, ja niiden tietosisältöön voi luottaa. Terveysaineistot löytyvät netistä Terveyden edistämisen keskuksen kotisivuilta löytyy lähes 600 terveysaineistoa laajasti terveyden ja hyvinvoinnin eri alueil ta. Aineistot ovat kaikenikäisille tarkoitettuja vauvasta vaariin sekä eri alojen ammattilaisten käyttöön päivittäiseen työhön. Terveyden edistämisen keskus: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004 6

7 Jouni Soinila Suukirurgian erikoishammaslääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Suu- ja hammassairauksien poliklinikka Seppo Soinila Professori HYKS Neurologian klinikka Epätyypillinen kasvokipu Kasvojen alueella esiintyvä pitkittynyt kipu voi johtua monesta eri syystä. Kokemuksemme mukaan yleisimmät syyt ovat leukanivelen, puremalihasten ja suunpohjan lihasten toimintahäiriöt sekä erilaiset hammasperäiset kiputilat (taulukko). Yleisiä ovat myös poski- ja otsaontelon tulehdukset (sekä), kasvojen, leukaluiden ja silmäkuopan vammat ja niiden jälkitilat. Harvinaisempia syitä ovat muun muas sa kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia), sarjoittainen päänsärky (Hortonin päänsärky) ja eräät sylkirauhasten ja ihon sairaudet (esim. parotiitti ja ruusu). Hammas- ja leukaperäisten infektioiden aiheuttama turvotus voi joskus olla kasvokivun syynä. Poskionteloihin ja hampaistoon kohdistuvat hoitotoimenpiteet voivat toisinaan aiheuttaa kasvojen alueen pitkittyneen kiputilan. Kasvokivun selvittely edellyttääkin usein perusteellisia tutkimuksia monen lääketieteen erikoisalan spesialistin toimesta. Silloin kun mikään yllämainituista syistä ei selitä pitkittynyttä kasvokipua, puhutaan epätyypillisestä kasvokivusta. Tällöin kasvojen kudoksissa ei perusteellisissakaan tutkimuksissa todeta mitään rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeavuuksia. Toisaalta terveydenhuollon piirissä on runsaasti potilaita, joiden kiputila on pidetty epätyypillisenä kasvokipuna, mutta joilta perusteellisissa tutkimuksissa löytyykin kivun konkreettinen syy. Syykirjon moninaisuudesta johtuu, että luotettavaa diagnoosia ei voi tehdä minkään erikoisalan lääkäri yksin vaan tarvitaan useiden eri alojen konsultaatioita. Usein tarvitaan yleislääkärin tutkimuksen lisäksi mm. korvalääkärin, neurologin, hammaslääkärin, suuja leukakirurgin ja psykiatrin arvio potilaan kivusta. Epätyypillisen kasvokivun esiintyvyydestä ei ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan hampaan juurihoidon jälkeen 3 6 %:lle potilaista jää selittämätön kiputila. Kliininen kuva Potilaat kuvaavat kivun usein jäytäväksi tai jomottavaksi ja se on jatkuvaa tai lähes jatkuvaa, voimistuen usein yöllä. Kipu on tavallisesti toispuoleista ja kivun ydin sijaitsee useimmiten ylä- tai ala leuan tai posken alueella. Oireisto voi ilmetä myös paineen tunteena, puutumisena tai kasvojen ihotunnon erilaisuutena enemmän kuin varsinaisena kipuna. Oireiston voimakkuus voi vaihdella viikosta, päivästä tai jopa tunnista toiseen. Tavallisesti kliinisen tuntotestauksen tulos on normaali. Puhuminen tai syöminen ei laukaise kipua, eikä kipu estä näitä toimintoja. Kirjallisuudessa vallitsevan käsityksen mukaan epätyypillistä kasvokipua sairastava potilas on keski-ikäinen tai sitä vanhempi nainen ja hänellä on usein muitakin kipuoireita kehossa. Valtaosalla potilaista on psyykkisiä oireita, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta. Voimakas työuupumus on tavallista tässä potilasryhmässä. Usein jää selvittämättä, onko 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

8 Vaikka sairauden tutkimusvaiheessa joudutaan aina usean erikoisalan piiriin, sairauden hoidon onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää pitkäaikaista ja luottamuksellista hoitosuhdetta potilaan hyvin tuntevan hammaslääkärin tai lääkärin kanssa. psyykkinen oireilu kiputilan syy vai seuraus. Hoito Epätyypillisen kasvokivun lääkehoitona käytetään ensisijaisesti amitriptyliiniä ja sen sukulaislääkkeitä (Triptyl, Klotriptyl, Pertriptyl, Noritren, Limbitrol ). Amitriptyliiniä on pitkään käytetty masennuslääkkeenä, mutta kivun hoidossa sen vaikutus perustuu ihmisen luontaisen kivunestojärjestelmän tehostamiseen, jonka farmakologinen perusta tunnetaan hyvin. Itse asiassa kivun hoidossa amitriptyliiniannokset ovat niin pieniä, että niillä ei ole mielialavaikutusta lainkaan. Amitriptyliinihoito aloitetaan pienellä alkuannoksella (10 25 mg/vrk iltaisin) ja annostusta nostetaan hitaasti vasteen ja siedettävyyden mukaan tarvittaessa aina 150 mg:aan/ vrk asti. Yleisin amitriptyliinin sivuvaikutus on suun kuivuminen ja väsymys. Epätyypillisen kasvokivun hoitona on käytetty useita epilepsialääkkeitä, eniten karbamatsepiinia (Neurotol, Tegretol, Trimonil, Karbamatsepin-Ratiopharm ). Aloitusannos on 200 mg kahdesti/ vrk ja ylläpitoannos on yksilöllinen, minkä vuoksi lääkkeen pitoisuutta seurataan verinäyttein. Noin 20 % potilaista joutuu luopumaan karbamatsepiinilääkityksestä sivuvaikutusten (väsymys, huimaus, pahoinvointi) tai allergisen reaktion vuoksi. Myös gabapentiiniä (Neurontin, Gabapentin ) ja lamotrigiiniä (Lamictal ) on käytetty. Lääkehoidon teho vaihtelee suuresti, mutta yli puolet potilaista kokee hyötyvänsä siitä. Lääkehoito on lähes aina pitkäaikaista. Kokemuksemme mukaan lääkehoidon teho alkaa ajan myötä usein heikentyä. Lääkehoidon lisäksi on kokeiltu lukuisia fysikaalisia hoitomuotoja, hypnoosia ja erilaisia psykoterapian muotoja. Tieteellistä näyttöä näiden hoitojen tehosta ei toistaiseksi ole julkaistu. Suomalaisessa tutkimusaineistossa noin kolmasosa potilaista hyötyy merkittävästi hoidoista. Epätyypillistä kasvokipua sairastavan on syytä varautua siihen, että parantavaa hoitoa ei välttämättä löydy. Kaikki krooninen kipu on omiaan aiheuttamaan psyykkistä ja sosiaalista stressiä, jonka aiheuttamat oireet voivat vaatia muuta lääkehoitoa. Vaikka sairau- Kasvojen kiputilan syitä Taulukon yläosan syyt ovat varsin tavallisia, keskiosan syyt melko tavallisia ja alaosan syyt erittäin harvinaisia. Leukanivelen toimintahäiriö Puremalihasten ja suunpohjan lihasten kiputilat Hammasperäiset kiputilat Nenän sivuonteloiden tulehdus (sinuiitti) Kasvojen, leukaluun ja silmäkuopan vammojen jälkitilat Hampaanpoiston jälkeinen kiputila (aavesärky) Kolmoishermosärky Sarjoittainen päänsärky Sylkirauhasen sairaudet Ihon sairaudet (herpes, vyöruusun jälkitila) Silmäperäiset syyt Ohimovaltimon tulehdus (temporaaliarteriitti) MS-tauti Pään alueen kasvain den tutkimusvaiheessa joudutaan aina usean erikoisalan piiriin, sairauden hoidon onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää pitkäaikaista ja luottamuksellista hoitosuhdetta potilaan hyvin tuntevan hammaslääkärin tai lääkärin kanssa. Tänä vuonna Suomessa julkaistussa väitöskirjassa todettiin epätyypillistä kasvokipua sairastavilla potilailla muutoksia aivojen tyvitumakkeiden dopamiinijärjestelmässä. Aikaisemmin on todettu, että kasvokipupotilailla kolmoishermon sähköinen toiminta poikkeaa normaalista. Nämä havainnot rohkaisevat olettamaan, että tämänkin kiputilan mekanismi selviää vähitellen ja sen myötä voidaan tulevaisuudessa kehittää tehokkaampia hoitomuotoja. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004 8

9 Matleena Helojoki Migreeni on kansansairaus aiheuttama kipu, kärsimys ja työ- ja toimintakyvyn Päänsärkysairauksien lasku kuormittavat merkittävästi sekä yksilöä että yhteiskuntaa, kirjoittaa WHA:n sihteeri, neurologi Tim Steiner The Lancet -lehdessä huhtikuussa (Kts. myös Mikä on WHA, sivu 10.) Tämä ajatus on taustana maaliskuun lopulla käynnistetylle kansainväliselle päänsärkyjärjestöjen ja Maailman Terveysjärjestön WHO:n kampanjalle Lifting the Burden, jonka tavoitteena on nostaa päänsäryt suurten ja vakavasti otettavien kansansairauk sien joukkoon suomalaisen näkökulman mukaan sydän- ja verisuonitautien, syöpäsairauksien ja diabeteksen rinnalle. WHO:n mukaan migreeni on sijalla 19 toimintakykyä rajoittavien sairauksien listalla. Vielä 1998 pidetyssä kansainvälisten lääkärijärjestöjen konsensuskokouksessa todettiin kuitenkin, että migreeni on maailmanlaajuisesti alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Monessa maassa päänsärkyjä ei pidetä sairautena vaan vain rajoittavana ja siksi merkityksettömänä oireena, joka ei edellytä terveydenhuollon rajallisten resurssien ohjaamista päänsärkyjen hoitoon. Migreenin merkitys vakavasti otettavana kansanterveysongelmana selviää kahdesta tutkimuksesta: William C.Gerthin työryhmän 2 monikansallisesta tutkimuksesta 2001, jossa oli mukana myös 83 suomalaista haastateltavaa ja Consumer Health Sciences tutkimuslaitoksen 3 yhdeksässä Euroopan maassa tekemästä vaikeaa migreeniä sairastavien elämää kuvaavasta kartoituksesta viime vuodelta, mukana 200 suomalaista kaikkiaan haastateltavasta. Gerthin aineistossa migreenin takia syntyi kuukaudessa työstä poissaoloja 0,5 päivää, Consumer Health Sciences -tutkimuslaitoksen aineistossa kolme päivää kuudessa kuukaudessa. Tulos on tältä osin yhtäpitävä. Puolella teholla tehtyjä työpäiviä Gerthin tutkimukseen osallistuneilla oli keskimäärin neljä kuukaudessa, Consumer Health Sciences esittää pienemmän arvion. Gerth kysyi haastateltaviltaan terveydenhuollon käyttöä: lääkärissä käyntejä oli keskimäärin kolme vuodessa, ensiavussa 0,8 kertaa ja sairaalajaksoja 0,2. Tämän lisäksi Consumer Health Sciences -tutkimuslaitoksen kaikista haastateltavista 39 % kertoi, että migreeni heikentää työssä ja koulussa suoriutumista 18 % pelkäsi, että migreeni estää uralla etenemistä 41 % ei voi huolehtia perheestä päänsäryn aikana 23 % arvioi, että migreeni aiheuttaa stressiä perheenjäsenissä 32 %:n loma oli mennyt pilalle 40 % oli joutunut jäämään pois juhlista tai muista tapahtumista 38 % pelkäsi seuraavaa kohtausta 86 % uskoi, että elämä olisi paljon parempi ilman migreeniä ja 84 % haastatelluista suomalaisista oli tuskastunut tilanteeseensa. Taakkaa yksilölle ja yhteiskunnalle voidaan vain osittain kuvata rahassa: suoria kustannuksia sairastaville muodostavat lääkekustannukset ja terveydenhuollon palvelumaksut. Yhteisesti vastaamiamme kustannuksia syntyy mm. siitä, että Kansaneläkelaitos korvaa lääkekuluja ja yksityisen tervey denhuollon maksuja, kunnat taas suurelta osalta rahoittavat julkista terveydenhuoltoa. Epäsuora ja vaikeammin arvioitavissa oleva kustannuserä on sairauden vuoksi kokonaan tai osittain menetetty työpanos. Saamatta jäänyt koulutus tai uralla etenemisen keskeytyminen merkitsevät taakkaa yksilölle, huoli perheestä, menetetty vapaa-aika, pelko ja stressi inhimillistä kärsimystä, jolle ei ole rahallista arvoa. Päänsärkyjen hoidossa on tullut aika kysyä, kenellä on vastuu ja kuinka pitäisi priorisoida. Tautien mekanismien tutkiminen on epäilemättä tärkeää, jos se auttaa ymmärtämään sairauksia ja tuottaa 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

10 Ei riitä, että on olemassa tehokkaita hoitoja, vaan terveydenhuollon resursseja on ohjattava niin, että hoitoja on myös saatavana kaikille niitä tarvitseville uusia tehokkaampia hoitoja. Kuitenkaan 15 viime vuoden tutkimus niin kiinnostavana kuin sitä kehittyneissä maissa pidetäänkin ei kosketa päänsärkyjä sairasta vien elämää suuressa osassa maailmaa, kirjoittaa Tim Steiner. Ei riitä, että on olemassa tehokkaita hoitoja, vaan terveydenhuollon resursseja on ohjattava niin, että hoitoja on myös saatavana kaikille niitä tarvitseville, Steiner vetoaa maailman luetuimmassa lääketieteen alan aikakauslehdessä The Lancet ssa. Kolme päänsärkyjärjestöä, World Headache Alliance (WHA), joka edustaa potilaita ja International Headache Society (IHS) ja European Headache Federation (EHF), jotka edustavat tutkijoita ja lääkäreitä, yhdessä Maailman Terveysjärjestön (WHO) kanssa ovat liittyneet viideksi vuodeksi kampanjayhteistyöhön avaamaan ovia, nostamaan esille ongelmia ja ehdottamaan ja testaamaan niihin sopivia ratkaisuja siellä, missä muuten ei ole resursseja. Kampanja lisää päänsärkysairauksien ymmärtämistä niin diagnostis-hoidollisesta, sosiaalisesta kuin kansantaloudellisesta näkökulmasta. Kampanjan ensimmäiset askelet on otettu, valtava tehtävä on jäljellä. 1.Steiner TJ. Lifting the burden: the global campaign against headache.the LANCET Neurology 2004 Vol 3:4, Gerth WC et al. The Multinational Impact of Migraine Symptoms on Healthcare Utilisation and Work Loss. Pharmacoeconomics 2001;19(2): Consumer Health Sciences, Mikä on World Headache Alliance? Toiminnan tavoite World Headache Alliancen (WHA) toiminnan tavoite on tukea päänsäryistä sairastavia maailmanlaajuisesti erityisesti jakamalla tietoa päänsärkyjärjestöille ja lisäämällä tietoisuutta ja ymmärtämystä päänsärystä kansanterveydellisenä ongelmana, jolla on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Päänsärkyä sairastaa 65 % kaikista ihmisistä joka vuonna. Monet päänsäryt muodot haittaavat normaalia toimintaa, ja yhdessä eri päänsäryt aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Historia World Headache Alliance perustettiin marraskuussa Lontoossa ja Torontossa Kanadassa sijaitsevien toimistojen kautta se palvelee 42 jäsenjärjestöä 26:ssa eri maassa. WHA on tiiviissä yhteistyössä International Headache Socitetyn (IHS) kanssa, joka on tieteellinen järjestö. Toiminta WHA pyrkii lievittämään päänsäryistä aiheutuvia haittoja ja sen saavuttamiseksi se tukee eri päänsärkypotilasjärjestöjen kansainvälistä yhteistyötä toimii yhteistyössä International Headache Societyn kanssa toimii yhteistyössä kansainvälisissä koulutushankkeissa kerää tietoja maailman eri pään särkypotilasjärjestöistä sekä niiden toiminnasta kokoaa tietoa päänsäryistä ja niiden hoidosta WHA on järjestänyt jäsenjärjestöilleen jo kolmesti kansainvälisen tapaamisen Lontoossa, New Yorkissa ja Roomassa, joissa on tiivistetty yhteistyötä eri maiden järjestöjen välillä ja joissa on ollut tilaisuus osallistua myös International Headache Societyn kansainväliseen tieteelliseen kongressiin. WHA ylläpitää myös internetsivuja niin päänsärkyjärjestöjen kuin päänsärkyä sairastavienkin tietolähteenä ja tueksi. Internetsivujen osoite on Jäsenet Tällä hetkellä WHA:ssa on jäsenenä 42 potilasjärjestöä 26:sta maasta niin Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Etelä-Amerikasta, Australiasta kuin Aasiastakin. Se tukee myös uusien organisaatioiden perustamista esimerkiksi Afrikkaan, Intiaan, Itä-Eurooppaan sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Järjestöt toimivat migreeniä ja muita päänsärkyjä sairastavien tukijärjestöinä omalla alueellaan. Hilkka Kettinen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

11 Neurologi Mikko Kallela on kirjoittanut katsauksen migreenin hoitoon suunnitelluista triptaanilääkkeistä Aikakauskirja Duodecimin numeroon 4 tänä vuonna. Onko triptaaneilla todellisia eroja? Suomen markkinoilla on nykyisin peräti kuusi triptaaniryhmän täsmälääkettä migreenikohtauksen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki ovat tehokkaita. Triptaanien välillä on eroja, mutta yhtäläisyydet ovat suuremmat. Migreenipotilaista löytyy kullekin kannattajaryhmä. Jos yksi ei sovi, toinen voi olla erinomainen. Potilaiden lisäksi triptaanien aikakaudesta on hyötynyt kiistatta myös migreenitutkimus. Migreenin perusmekanismit ovat avautumassa. Jo täsmälääkkeiden lukumäärä osoittaa, että resursseja on käytetty monella eri taholla migreenin hoidon parantamiseksi. Vielä 1970-luvulla migreenin lääkehoidossa oli runsaasti toivomisen varaa ja migreeni hallitsi monen potilaan elämää. Osa ajan tiedemiehistä näki tilanteessa mahdollisuuden. Englantilaisen Patrich P. A. Humphreyn johdolla ryhdyttiin etsimään uutta migreenilääkettä (Humphrey 2001). Tutkimusryhmä tiesi, että pään alueen verisuonissa on vahva kipuhermotus ja että verisuonia laajentavat lääkkeet aiheuttivat migreeniä. Toisaalta laskimoon annettu serotoniini (5-HT) lopetti migreenikohtauksen ja serotoniinireseptoreihin sitoutuva metysergidi supisti verisuonia. Päätettiin etsiä reseptoria, joka selittäisi nämä verisuoniin kohdistuvat täsmävaikutukset ja joka ilmeisimmin olisi tärkeä migreenin hoidossa. Lopulta löydettiin 5-HT1-reseptorit ja sitkeiden kokeilujen jälkeen löydettiin näihin reseptoreihin sitoutuva yhdiste, joka sai nimekseen sumatriptaani (Humphrey 2001). Sumatriptaani tuli kliiniseen käyttöön Samalla koko migreenintutkimus sai piristysruiskeen, joka vaikuttaa edelleenkin. Migreenin patofysiologiasta, genetiikasta ja hoidosta tiedetään paljon enemmän kuin vuonna Sumatriptaania ovat seuranneet toisen aallon triptaanit. Tilanteeseen alistumista on seurannut aktiivisuus. Nykyään Suomen markkinoilla on peräti kuusi triptaaniryhmän lääkettä. Tilanne on täysin erilainen kuin 1970-luvulla. Nykyajan lääkäri voikin tehdä kysymyksen, joka olisi hämmästyttänyt 1970-luvun lääkäriä ja potilasta: tarvitaanko migreenin hoidossa todella tätä kuuden täsmälääkkeen arsenaalia (taulukko 1)? Eikö vähempikin riittäisi? Triptaanien teho Tuoreessa suomalaisessa migreenin Käypä hoito -suositukses- 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

12 Yleisin syy kohtauslääkityksen tehon heikentymiseen on lääkepäänsäryn kehittyminen. Tiheästi toistuvaa migreeniä ei voida hoitaa pelkällä kohtauslääkkeillä, tarvitaan myös estohoitoa. sa (Suomen Neurologinen Yhdistys ry 2002) todetaan, että tablettimuotoisten triptaanien välillä ei ole osoitettu olevan hoidollisesti merkittäviä tehoeroja. Tutkimustulosten kautta tehon vertailun tekee vaikeaksi se, että lääkkeen teho osoitetaan eri tutkimuksissa erilaisilla kriteereillä. On mahdollista, että vasta vuosien hoitokokemus osoittaa triptaanien väliset teho- ja siedettävyyserot, eivät tarkkaan säädellyt lääketutkimukset tarkkoine mukaanottokriteereineen, Kallela toteaa. Haitat Taulukko 1. Triptaanivalmisteet Suomessa Triptaani Sumatriptaani Naratriptaani Valmistemuoto tabletti, 50 mg tabletti, 100 mg peräpuikko, 25 mg nenäsuihke, 20 mg injektio, 6 mg tabletti, 2,5 mg Haittavaikutusten suhteen triptaanit ovat niin ikään hyvin samanlaisia ja hyvin siedettyjä. Ryhmäkohtaisina sivuvaikutuksina saattaa esiintyä huimausta, uneliaisuutta, pahoinvointia, väsymystä, rintatuntemuksia ja tuntohäiriöitä. Turvallisuus Kaikki triptaanit ovat yhtä turvallisia lääkkeitä. Koko kuusikko on läpäissyt kliinisten lääketutkimusten tarkan seulan. Paras todistus lääkeryhmän turvallisuudesta on pitkällinen kokemus sumatriptaanista kliinisessä työssä (Welch ym. 2000). On arvioitu, että sumatriptaanilla on hoidettu yksi migreenikohtaus jokaisen sekunnin aikana viimeisten kymmenen vuoden aikana (Mansbach 2001). Tästä huolimatta triptaanien vastaaiheet (sepelvaltimotauti, sairastettu iskeeminen aivoverenkierron häiriö, familiaalinen hemipleginen migreeni, basilaarimigreeni, hallitsematon hypertensio) koskevat kaikkia ryhmän lääkkeitä. Nykytiedon valossa triptaaneihin liittyvät rintatuntemukset eivät johdu sepelvaltimoiden supistumisesta (Dahlöf 2002). Tästä huolimatta ne eivät sovi sepelvaltimotautia potevalle. Tsolmitriptaani Ritsatriptaani Almotriptaani Eletriptaani tabletti, 2,5 mg suussa sulava tabletti, 2,5 mg tabletti, 5 mg nenäsuihke, 5 mg tabletti, 5 mg tabletti, 10 mg suussa sulava tabletti, 10 mg tabletti, 12,5 mg tabletti, 40 mg (annos 1 2 tablettia) Eri valmistemuodot Käytännön kannalta lienee keskeistä se, mikä valmiste sopii kullekin potilaalle parhaiten. Ruotsalaisessa migreeniklinikassa 444 potilaasta 80 % valitsi tablettimuodon, 6 % peräpuikon, 2 % nenäsuihkeen, 2 % injektion, 2 % laastarin ja 4 % muun valmistemuodon. Viidellä prosentilla ei ollut suosikkia (Dahlöf 2001). Lääketeollisuuden Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

13 Triptaaneissa on eroja, mutta paljon enemmän yhtäläisyyksiä. Jos osaa käyttää yhtä, osaa käyttää myös muita. Parhaan löytää kokeilemalla. panostus tablettimuotoon myötäilee siis potilaiden mieltymystä. Käytännön näkökohtia Päänsärkyasiantuntijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että on käytännössä mahdotonta ennustaa, mikä triptaani tulee sopimaan kullekin potilaalle parhaiten. Lääketutkimuksetkaan eivät ole tätä asiaa ratkaisseet. Ensimmäinen triptaani voidaan valita lääketutkimusten (ja niistä tehtyjen meta-analyysien) perusteella, mutta sen jälkeen potilas päättää itse, minkä triptaanin hän mieluiten valitsee. Kolmen kohtauksen triptaanitesti. Parasta lääkitystä on syytä etsiä systemaattisesti. Käytäntöön hyvin sopiva on. ns kolmen kohtauksen sääntö: tietylle triptaanille annetaan kolme mahdollisuutta osoittaa erinomaisuutensa, ja jos lääke ei toimi toivotusti, siirrytään seuraavaan. Käytännössä jokaiselle triptaanille löytyy oma kannattajaryhmänsä. Triptaanit ja muu migreenilääkitys. Ennen kuin vastataan kysymykseen, kuinka monta triptaania tarvitaan, pitää selvittää, kuinka paljon parempia triptaanit ovat muuhun (halvempaan) lääkitykseen verrattuna. Vertailevissa lääketutkimuksissa ei aina ole nähty selkävoittoa täsmälääkkeiden eduksi. Kuitenkin tyypillinen migreenipotilas reagoi triptaaneihin niin hyvin, että jokainen migreenipotilas on triptaanitestin eli kolmen kohtauksen hoidon arvoinen. Myös aikaista hoitoa on syytä kokeilla säryn ollessa aluillaan. Ennen näitä testejä on mahdotonta sanoa hoidetaanko potilaan migreeniä optimaalisesti. Samat testit soveltuvat luonnollisesti myös tulehduskipulääkkeisiin. Teoreettisesti on mahdollista, että aikainen hoito auttaa erityisesti niitä, joille muuten kehittyisi päivittäinen päänsärky. Mitalin toinen puoli on se, että osalle potilaista kehittyy lääkepäänsärky, jonka aikana mikään lääkitys ei toimi optimaalisesti. Näin käy myös triptaanien liiallisen käytön yhtey dessä. Krittinen aika triptaaneista johtuvan lääkepäänsäryn kehittymiselle oli Limmrothin ym. (2002) tutkimuksessa keskimäärin 1,7 vuotta ja kuukausittainen kriittinen annosmäärä 18. Jo paljon ennen tätä on varmasti syytä aloittaa estolääkitys kohtauksia vähentämään. Eri triptaanien eroja lääkepäänsärkyriskin suhteen ei tunneta. Triptaanihoidon ongelmia. Eduistaan huolimatta triptaanit eivät ole täydellisiä migreenilääkkeitä. Ne kaikki ovat vasta-aiheisia raskauden ja imetyksen aikana. Oma ongelma-alueensa on lasten migreeni, jossa triptaanihoito hakee vielä paikkaansa (Hämäläinen ym 1997, Cherchi ja Zompo 2002). Ensimmäisenä myyntiluvan vuotiaille on saanut sumatriptaanin nenäsuihke. Lisäksi on huomattava, että jotkut migreenipotilaat eivät reagoi optimaalisesti triptaaneihin. Tällöin on aina syytä harkita diagnoosia uudelleen (Lipton ym. 2003). Lopuksi Niin kauan kuin merkittävä osa migreenipotilaista etsii vielä parasta lääkitystä (ja osa jopa diagnoosiaan), kaikki edistysaskeleet ovat tervetulleita. Terveydenhuoltoa kuormittaa kiistatta vähiten potilas, joka hoitaa kohtauksensa omin voimin juuri hänelle parhaalla mahdollisella lääkkeellä, pysyy työkuntoisena eikä tarvitse maamme ylikuormitettujen päivystyspoliklinikoiden apua. Mikko Kallela; Onko triptaaneilla todellisia eroja? Duodecim 4, Artikkelin on tekijän luvalla lyhentänyt Matleena Helojoki. Artikkelin viiteluettelo on saatavana Päänsärky-lehden toimituksesta osoitteella 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

14 Matleena Helojoki Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreenin käypää hoitoa on katkaista kohtaus ottamalla tarpeeksi suuri lääkeannos tarpeeksi aikaisessa vaiheessa ja aloittaa estohoito, jos kohtauksia on muutamia kuukaudessa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa siitä, kuinka migreeni vaikuttaa aivoihin ja sen mukana vakuuttavia perusteluja sille, että jokainen migreenikohtaus kannattaa hoitaa huolellisesti. Myös estohoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suuressa päänsärkykongressissa Roomassa syyskuussa 2003 prof. Michael Moskowitz esitteli migreenin patofysiologisia löydöksiä. Hän tutustutti kuulijat sanaan sensitaatio eli aivokalvojen verisuonien herkistyminen tulehduksen välittäjäaineille eli neuropeptideille, joita vapautuu varhaisessa vaiheessa migreenikohtauksen aikana. Tästä seuraa allodynia eli herkistyminen kivulle. Kun kohtaus toistuu, aivot oppivat reagoimaan herkemmin kipua aiheuttaviin välittäjäaineisiin. Mikäli migreenikohtauksia ei katkaista tehokkaasti ja herkistyminen pääsee kehittymään, se ennustaa heikentynyttä vastetta migreeniin kehitetyille täsmälääkkeille. Tämä uusi tieto korostaa tehokkaan migreenilääkityksen aloittamista varhaisessa vaiheessa sairautta, että saavutetaan hyvä hoitovaste. Varhaista tehokasta hoitoa painottavat myös Richard B. Lipton ja Jullie Pan Journal of American Medical Associationin (JAMA) lehdessä helmikuussa tänä vuonna kysyessään Onko migreeni etenevä aivosairaus? He viittaavat hollantilaisen Mark C. Kruitin ryhmän tutkimukseen, jossa oli verrattu aivoinfarktin esiintyvyyttä migreeniä sairastavilla ja henkilöillä, jotka eivät sairasta migreeniä. Herkissä magneettikuvauksissa todettiin migreeniä sairastavilla yhteys aivojen takaosan verenkierron infarkteihin (5.4 % vs 0.7 %; p=.02), paikassa jossa aiemmissakin tutkimuksissa on migreeniä sairastavilla löytynyt aivoinfarkteja. Pikkuaivot, jotka tiedetään herkästi vahingoittuvaksi familiaalisessa hemiplegisessä migreenissä, todettiin paikaksi, jonne aivoinfarkti todennäköisimmin näissä tapauksissa tulisi. Aivojen takaosan verenkierron infarktien esiintyminen oli korkeampi erityisesti aurallista migreeniä sairastavilla verrattuna auratonta migreeniä sairastaviin (8.1 % vs 2.2 %; p=.03). Magneettikuvauksessa esiin tulleet pikkuaivoinfarktit eivät tulleet esiin tavallisessa neurologisessa tutkimuksessa. Herkempiä tutkimusmenetelmiä käyttäen migreeniä sairastavilla on kuitenkin voitu löytää pikkuaivotoiminnan häiriöitä. (Sandor, ym Harno ym. 2003) Pikkuaivot säätelevät esim. hienomotoriikkaa, tasapainoa ja silmänliikkeitä. Sekä Kruitin ryhmän tutkimus että viimeaikainen kliininen tutkimus osoittavat, että aivojen pienet vauriot lisääntyvät sitä useammin, mitä enemmän ihmisellä on migreenikohtauksia. Mikäli osoittautuu, että tämä pitää paikkaansa, migreeni saattaa toisinaan olla etenevien aivomuutosten syynä. Vaihtoehtoisesti, toistuvien migreenikohtausten ja aivoverenkiertohäiriöiden väliltä saattaa löytyä yhteisiä vaikuttavia tekijöitä, kirjoittavat Lipton ja Pan. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

15 Kun kohtaus toistuu, aivot oppivat reagoimaan herkemmin kipua aiheuttaviin välittäjäaineisiin. Jos ajatellaan, että migreeni on etenevä aivosairaus ja että kahdelle kolmasosalle migreeniä sairastavista kehittyy tulehduksellisille välittäjäaineille herkistyminen (sensitaatio), eli kohtaukset laukeavat herkemmin. Tällä on merkitystä migreenin kokonaiskuvan kannalta: migreeni ei ole vain hetkellinen häiriö, vaan toistuva ja joskus krooninen, etenevä häiriö aivoissa. Tämän havainnon puolesta puhuvat myös tutkimukset, joissa on käsitelty päänsäryn muuttumista krooniseksi päivittäiseksi päänsäryksi. Scherin tutkimusryhmä julkaisi (2003) tuloksen päänsäryn kroonistumisesta. Riskitekijöiksi he katsoivat mm. migreenin, kohtausten esiintymistiheyden ja kohonneen painoindeksin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat verrannollisia tapaus-verrokki tutkimuksen löydöksiin sekä lukuisten kliinisten tutkimusten havaintoihin, kirjoittavat Lipton ja Pan. Tällä saattaa olla merkitystä myös hoidon tavoitteiden asettamisessa: Tavanomaisten tavoitteiden, kuten kivun lievittämisen ja toimintakyvyn palauttamisen, rinnalle on jo lisätty sairauden etenemisen ehkäisy. Mahdollisten aivomuutosten lisääntymisen ehkäisystä saattaa tulla hoidollinen lisätavoite. Tulevaisuuden tutkimuksia tarvitaan laajentamaan hoitostrategioita, estämään sairauden etenemistä, tuottamaan tietoa riskitekijöistä, estolääkityksestä sekä varhain aloitetuista kohtaushoidosta, toteavat arvovaltaiset aivotutkijat Richard B.Lipton ja Jullie Pan. Liptonin ja Panin artikkeli Is Migraine a Progressive Brain Disease on saatavana migreeni@migreeni.org -osoitteella. Kiitän tulkinta-avusta neurologi Hanna Harnoa, HUS Neurologian klinikka. Nettikyselyn tulokset Migreeniyhdistys kysyi vuoden 2003 lopussa yhdistyksen internetsivuilla käyneiltä, kiinnostaako yhdistyksen toiminta. Yhdistystä kiinnosti myös se, millaisia käyttäjiä internetsivuilla on. Naiset sairastavat migreeniä useammin kuin miehet (naisista 17 %, miehistä 10 %), niinpä naiset olivat myös ahkerammin vastanneet kyselyyn vastaajien sukupuoli ja ikä vastanneita yht. 253 alle yli 46 www-sivumme kiinnostavat paitsi jäseniä, myös muita päänsäryistä tietoa tarvitsevia. Migreeniyhdistyksen jäseniä kyllä ei eos nainen mies Migreeniyhdistyksen luento- ja kurssitoiminta oli tuttua hieman vajaalle puolelle vastanneista. Viime vuonna yhdistys järjesti toimintaa kaikkiaan 23 paikkakunnalla. Pääasiassa tapahtumat olivat luentoja, mutta mukaan mahtui myös vertaistukitilaisuuksia ja terveysliikuntaa. Tulevalta toiminnalta eniten toivottiin luentoaiheeksi migreenin lääkitystä ja muiksi aiheiksi rentoutusta, kivunhallintaa ja tuettujen lomien järjestämistä tunteeko toiminnan kyllä ei eos Lehti oli nettisivujen ohella tunnetuin Migreeniyhdistyksen jäsenpalveluista. Lehteä pidettiin helppolukuisena ja yleisesti ottaen kiinnostavana. Ihmisten omille kertomuk- sille toivottiin lisää tilaa. WWW-sivuilta haettiin tietoa akuuttiin tarpeeseen. Erään toisen tutkimuksen mukaan suuri osa terveystietoa netistä hakevista kävi sivuilla sekä ennen että jälkeen lääkärin vastaanoton. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Yhdistys pyrkii järjestämään ohjelmaa toiveidenne mukaan. 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/ tunteeko Päänsärky-lehden ja lukeeko lehteä kyllä ei selaa www-sivut Tunteeko lehden Lukeeko lehteä pari kertaa useasti seuraa säännöllisesti

16 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS 1. Mikä on vatsamigreeni ja miten sitä hoidetaan? Jos 60-vuotiaalla miehellä, jonka viimeinen migreenikohtaus on ollut 10 vuotta sitten, esiintyy harvakseltaan seuraavia oireita, voiko kyseessä olla vatsamigreeni? Kohtaus alkaa haukottelulla ja alavatsakivuilla ja etenee turvotukseen ja runsaisiin oksennuksiin, joissa lopuksi on verta. Hänellä on palleatyrä, vatsa tähystetty, tulos puhdas. Kohtauksen aikana suoliäänet kuuluvissa (todettu Jorvissa). Lääkityksenä Losec 20 x 1, Lipitor 40, Primaspan 50mg. Kyllä tuo voi olla migreeniä vastaava kohtaus, eli vatsamigreeni. Kirjallisuus puhuu myös abdominaaliepilepsiasta, joka on myös epäselvä tauti. Vatsamigreenin diagnoosi tehdään siten, että suljetaan pois (tähystyksin ja rtg-kuvauksin sekä laboratoriokokein) muut vatsan sairaudet ja ellei muuta syytä voida osoittaa, niin tämänkin miehen kohdalla voidaan tehdä vatsamigreenidiagnoosi. Tutkimisesta vastaa sisätautilääkäri, tarkemmin sanottuna gastroenterologi. Lääkitykseen ei ole mitään tutkittua tietoa. Kohtauksia voidaan hoitaa samoin kuin migreeniä muutenkin, mutta tälle potilaalle pitäisi tehdä verioksennuksen vuoksi kyllä tutkimuksia eikä lääkitä migreeniä. Metopram varmaan olisi hyvä kombinoida mukaan, ehkä jokin estolääke, jos kohtaus toistuu usein. 2. Kuinka paljon triptaaneja voi käyttää ja voiko triptaaneista tulla riippuvaiseksi? Olen käyttänyt täsmälääkkeitä (Imigran: 50 mg tabletti, 25 mg suppo, Maxalt Rapid 10 mg, Relert 40 mg) melkein niin kauan kuin niitä on ollut markkinoilla. Samoin olen suurin piirtein saman verran käyttänyt vaihdellen erilaisia estolääkkeitä, kuten Propralia 40 mg ja Bisoprolol ratiopharm 5 mg. Näiden lisäksi olen käyttänyt niska- ja muihin jännityssärkyihin mm. Ibusal 600 mg. Herään migreeniin noin kolmena kuutena aamuna viikossa. Täsmälääkkeet ovat pelastaneet minut työelämälle. Ilman triptaaneja en olisi työkykyinen. Mikä on triptaanien maksimimäärä esim. kuukaudessa? Tätä ei kukaan ole minulle koskaan kertonut. Olen joutunut ajoittain käyttämään triptaaneja joka päivä kahden kolmen viikon ajan. Voiko niistä tulla riippuvaiseksi? Triptaanien maksimimääristä ei ole ollut tutkittua tietoa näihin päiviin asti, mutta nyt on ilmestynyt tutkimus, jossa vaaralliseksi ja riippuvuutta eli triptanismia aiheuttavaksi rajaksi katsottiin 18 triptaanipäivää/kk. Itse olen jo vuosia pitänyt ylärajana 20 triptaanipäivää/ kk. Jos käyttää tätä enemmän eli yli 3 4 annosta/viikko, tulee todennäköisesti riippuvaiseksi triptaaneista. Tässä suhteessa on ihan Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

17 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen syyskuun 1. päivään mennessä. sama mitä triptaania tai valmistemuotoa käyttää. Myös amerikkalainen migreeniasiantuntija Newton asetti tuon 3 4 annosta/viikko ylärajaksi asianmukaiselle käytölle. 3. Pitääkö migreenikohtaus aika ajoin sairastaa? Olin joutunut ottamaan triptaania joka päivä kahden viikon ajan: heräsin aina aamuyöstä ja päästäkseni töihin, jossa oli kiirettä ja muuta stressiä, otin lääkkeen, mutta vain melko pienen annoksen. Lopulta pahimmat työkiireet olivat ohi, tuli viikonloppu ja heräsin migreeniin. Jätin lääkkeen ottamatta, sairastin todella rankan migreenikohtauksen ja olin sen jälkeen viikon täysin terve. Voisiko olla niin, että triptaani vähentää, peittää, poistaa oireet, mutta ei itse kohtausta? Monet potilaat ovat kanssasi samaa mieltä: triptaanit ikään kuin vain työntävät kohtausta eteenpäin, ja migreeni on sitten lopulta sairastettava. Vain näin voi päästä siitä joksikin aikaa eroon. Tämän tueksi ei ole tutkimustietoa, ja on myös suuri joukko potilaita, joilla asia on päinvastoin: triptaanin jälkeen on taas pitkä oireeton ja hyvä jakso. Migreenissä on alaryhmiä, eikä kaikilla ole samanlainen migreeni. 4. Miten kohtaus lasketaan? Oliko edellisessä kysymyksessä kuvattu kahden viikon migreeni yksi kohtaus? Miten erotetaan kohtaus tai jatkuva särky? Jos särkyvaihe kestää yli kolme vuorokautta, niin kyseessä ei enää ole migreenikohtaus, vaan taustalla on muita syitä päänsärkyyn. Toisaalta tunnetaan status migrenosus -tila, jossa migreeni jatkuu tätä pidempään. Usein sen syynä on tensiosäryn sekaantuminen migreeniin, ja syntyy vyyhti, kierre, jossa migreeni laukaisee tensiota ja tensio taas migreeniä. Tässä kahden viikon kohtauksessa voi olla juuri tämäntyyppinen tilanne tai sitten mukana voi olla lääkkeiden liikakäyttöön liittyvää migreenikierteen pitkittymistä. 5. Lisääkö migreeni luovuutta? Migreenikohtauksen aikana koen erittäin vahvasti aivojen liikatoimintaa, aivojen hyperaktiivisuutta : näen filmejä, muistan asioita joita en normaalioloissa muista, saan jopa positiivisessakin mielessä luovia ideoita, joita yritän kirjoittaa muistiin. Minusta ilmiö olisi äärimmäisen kiinnostava ja tutkimisen arvoinen. Onko muilla samoja kokemuksia? Useimmiten migreeni mielletään epämiellyttäväksi tilaksi aivojen toiminnassa. Nimenomaan auravaihe voi silti olla sellainen aivojen viritystila, jossa kuvaamiasi ilmiöitä esiintyy. Tässä liikutaan kuitenkin temporaaliepilepsian ja/ tai psykomotorisen epilepsian rajamaastossa. Jos kuvaamiasi oireita esiintyy, olisi tehtävä EEG-tutkimus, aivosähkökäyrä, ja/tai pään magneettikuvaus epileptisen oireilun poissulkemiseksi. 6. Lisääkö migreeni aineenvaihduntaa? Migreenikohtauksen aikana painoni saattaa alentua jopa 2 4 kiloa. Osa on tietysti nestehukkaa ja pahoinvoinnin ja syömättömyyden seurasta, mutta entä loppu? Lisääntyykö aineenvaihdunta? Vaikuttaako aivojen toiminnan vilkastuminen? Perusaineenvaihdunta ei tiettävästi lisäänny, mutta migreenin päättymiseen liittyy vaihe, jossa nestettä poistuu elimistöstä. Tämä yhdistettynä ruokahalun menetykseen kohtauksen aikana varmaan selittää painosi alentumisen. 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

18 Lehdistötiedote Eläketurvakeskus Kimmo Kontio Kuntoutusvaihtoehdot aina ennen työkyvyttömyyseläkettä Kuntoutuksesta lakisääteinen oikeus Työkyvyn vaaliminen vaatii yhteistyötä Ihminen voi viestiä työkykynsä heikkenemisestä jopa liki 10 vuotta ennen ulkoisia merkkejä sairastumisesta tai uupumuksesta. Niinpä ennalta ehkäisevä työkyvyn arviointi ei siten ole mikään helppo tehtävä asiantuntijoillekaan. Ohjaus ennalta ehkäisevään kuntoutukseen vaatii uusia ajattelutapoja kaikilta työelämän osapuolilta. Monisyistä asiaa ei voi sysätä pelkästään terveydenhoidon ammattilaisille. Työterveyshenkilöstö joutuu kokonaisvaltaisesti työkyvyn kanssa silmätysten yleensä vasta, kun on jo liian myöhäistä. Paras tieto ihmisen työstä, Vuoden 2004 alusta jokaisella on oikeus hakea työeläkelaitoksen rahoittamaa ammatillista kuntoutusta. Samalla kuntoutuksen painopiste muuttuu sairauksista toipumisesta ennaltaehkäiseväksi. Parantamalla mahdollisuutta hakeutua riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen, pyritään vähentämään tarvetta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle, sanoo lakijohtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskuksesta. Järjestelmän kestävyyden kannalta on tietysti tärkeää pitää ihmiset pitempään ja terveempinä työelämässä. Onnistuessaan kuntoutus säästää aikanaan myös eläkekustannuksia. Tosin terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ei liene mitenkään vähäarvoista yksilöllisestikään, Korpiluoma pohtii. Ammatillinen kuntoutus etusijalle Vuoden 2003 loppuun työeläkevaroin toteutettu kuntoutus on harkinnanvaraista. Siitä päättävät työeläkeyhtiöt ja muut eläkelaitokset. Samalla kun kuntoutuksesta työkyvystä ja jaksamisesta on henkilöllä itsellään ja hänen lähimmillä esimiehellään. Ymmärrettävästi työkyky vain on jokaiselle kovin herkkä asia. Esimieheltä tai työtoverilta vaaditaan pelisilmää, jotta hän osaisi ottaa työntekijän työkyvyn rakentavasti keskusteluun. Lisäksi työn luonteen yleinen muutos kasaa paineita yhteistyölle. Vaikka useilla aloilla tehdään edelleen yksipuolista ja fyysisesti kuluttavaa työtä, psyykkisen jaksamisen ongelmia on vielä hankalampi havaita ajoissa. Valitettavasti yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ovat mielenterveydelliset syyt. (KK) tulee oikeus, sitä koskevasta päätöksestä voi myös valittaa. Kuntoutuksen sisältö eli se millaisin ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein työkyvyttömyyttä torjutaan, jää kuitenkin edelleen eläkelaitosten harkintaan. Kuntoutuksella voidaan lykätä työkyvyttömyyseläkkeen alkamista. Työkyvyn heikkeneminen on havaittava riittävän varhain, jotta kuntoutuksesta olisi hyötyä. Uudistus korostaakin ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, kertoo lakimies Anniina Alaluusua Eläketurvakeskuksesta. Kuntoutukseen ryhdytään, jos sairauden oletetaan heikentävän työkykyä olennaisesti lähimmän viiden vuoden aikana. Jatkossa henkilön kuntoutusmahdollisuudet tutkitaan ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä Kuntoutusaloite syntyy parhaiten yhteistyössä hakijan, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa Kuntoutusta tuetaan myös taloudellisesti Työeläkelaitosten tukema ammatillinen kuntoutus on esimerkiksi työkokeilua terveydentilalle paremmin sopivassa työssä. Se voi olla myös ammatillista uudelleenkoulutusta, kurssitusta tai tutkimuksia. Jos hakija ei ole vielä työkyvyt- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

19 Tietoa myös tömyyseläkkeellä, kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa. Se on 33 prosentilla korotetun työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Kuntoutusta voidaan tukea, vaikka kuntoutuja olisi jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan kuntoutujan eläkkeeseen maksetaan 33 prosentin kuntoutuskorotus. Lisäksi uutena etuutena vielä työssä olevalle voidaan maksaa osakuntoutusrahaa, joka on 33 prosenttia suurempi kuin osatyökyvyttömyyseläke. Vuoden 2004 alusta jokainen on oikeutettu saamaan päätökseen omasta kuntoutustarpeestaan Päätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta voi hakea työeläkelaitoksesta erityisellä K-lomakkeella Ammatillinen kuntoutuksen perusteeksi vaaditaan todettu uhka viasta, vammasta tai sairaudesta, joka lähivuosina voi johtaa henkilön työkyvyttömyyteen Hakija voi valittaa kielteisestä päätöksestä, mutta sisällöstä ei voi valittaa, koska siitä päättää eläkelaitos Vaikka oikeus ammatilliseen kuntoutukseen vahvistuu, kuntoutuksen muotoina säilyvät kuntoutustutkimukset, koulutus- ja työkokeilut, ammattikurssit, työhön valmennus sekä kouluttautuminen uuteen ammattiin Työeläkelaitosten tukema ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työelämässä jo verrattain vakiintuneeseen asemaan edenneille Nuorten, vasta lyhyen aikaa työelämässä olleiden sekä työttömien ammatillista kuntoutusta tukevat Kela ja työvoimahallinto Kari Reinikainen, LKT, neurologian dosentti Asiantuntijalääkäri GlaxoSmithKline, Espoo Tavoitteena nopea hoitovaste uusi tablettimuoto sumatriptaanista migreenikohtauksen hoitoon Migreenikohtauksen hoito on tehostunut merkittävästi uusien ns. täsmälääkkeiden, triptaanien ansiosta (Kallela 2004). Kaikilla triptaaneilla saadaan yleensä ns. tavallisia särkylääkkeitä selvästi parempi teho migreenisärkyyn. Potilaskohtaisesti lääkkeiden vasteissa voi olla eroja ja eri kohtauskerroillakin vaste voi vaihdella. Vaste voi myös riippua lääkkeen antotavasta ja sen vuoksi on tärkeää, että triptaaneista on ollut eri annosteluvaihtoehtoja käytettävissä. Triptaaneista laajin annostelumuotovalikoima on ensimmäisestä markkinoille tulleesta sumatriptaanista, jota on saatavilla tavallisina tabletteina kahtena vahvuutena, peräpuikkona, ihon alaisena injektiona 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2004

20 sekä nenäsuihkeena. Nenäsuihke on osoittautunut sopivaksi hoidoksi monelle esim. pahoinvoinnista migreenikohtauksen aikana kärsivälle ja se on hyväksytty hoidoksi myös nuorten migreeniin. Koska merkittävä osa migreenipotilaista etsii vielä parasta hoitoaan ovat kaikki edistysaskeleet tervetulleita (Kallela 2004). Hoitoa kehittäessä on toisaalta hyvin tärkeä tuntea mitä potilaat toivovat ja arvostavat hoidossa. Lipton ja Stewart (1999) selvittivät tutkimuksessaan migreenipotilaiden odotuksia hoidosta. Potilaiden kolme tärkeintä toivetta hoidolta olivat täydellinen helpotus (87 %), kohtauksen palautumattomuus (86 %) ja nopea helpotus (83 %). Annostelumuotoa kysyttäessä potilaat toivoivat saavansa avun ylivoimaisesti eniten suun kautta otettavasta tabletista tai kapselista (73 %). Suussa liukenevaa tablettia tai muita annostelumuotoja pidettiin ensisijaisvaihtoehtona 3 15 %:ssa. Samoin ruotsalaisista migreenipotilaista 80 % valitsi tablettimuodon parhaiten sopivaksi (Kallela 2004). Vertailut eri annosmuotojen välillä samoilla potilailla on antanut samankaltaisen tuloksen (Kaniecki 2001). Eli potilaiden näkökulmasta odotetusti täydellinen oireettomuus ja sen saavuttaminen mahdollisimman nopeasti ovat hoidon tärkeimpiä tavoitteita. Noin kolme neljästä potilaasta toivoisi voivansa käyttää näiden tavoitteiden saavuttamiseen suun kautta otettavaa lääkettä. Sumatriptaanista on kehitettu uusi tablettimuoto (Imigran Radis ). Valmistetta on kehitetty tavoitteena saada lääkeaine vapautumaan tabletista mahdollisimman nopeasti vatsalaukussa. Samantyyppistä farmaseuttista teknologiaa on sovellettu aikaisemmin joidenkin kipulääkevalmisteiden yhteydessä, tilanteisiin joissa nopea lääkkeen vapautuminen on välttämätöntä nopean vaikutuksen aikaansaamiseksi. Nielemisen jälkeen uusi sumatriptaanitabletti hajoaa heti ja lääkeaine vapautuu siitä erittäin nopeasti vatsalaukussa. Migreenikohtaukseen tunnetusti liittyy vatsalaukun toiminnan lamautumista. Tämä hidastaa useimpien lääkkeiden imeytymistä, jolloin myös odotettava hyöty päänsärkyyn hidastuu tai voi jäädä saavuttamattakin. Migreenikohtauksen aikaista vatsalaukun toiminnan hidastumista matkivassa lääkeaineen vapautumismallissa sumatriptaani vapautuu uudesta tablettimuodosta jo 2 minuutissa lähes 100 %:sti (Kuva 1, Wells ym 2004). Lääkkeen vapautuminen uudesta tablettimuodosta tapahtuu näin paljon nopeammin kuin tavanomaisesta tabletista. Tämän perusteella on odotettavissa, että lääkeaine myös imeytyy uudesta tablettimuodosta tavallista tablettia nopeammin. Kuva 1. Imeytyminen uudesta sumatriptaanitabletista Terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä imeytymiskokeissa sumatriptaanin imeytyminen uudesta tabletista tapahtui odotetulla tavalla. Uuden tabletin kokonaishyötyosuus, eli elimistöön imeytyneen lääkkeen kokonaismäärä, on sama kuin tavallisen tablettimuodon, mutta tablettimuotojen välillä on eroa alkuvaiheen (0 2 tuntia) imeytymisnopeudessa (Wells ym 2004). Huippupitoisuus uudella tablettimuodolla saavutetaan keskimäärin minuuttia aikaisemmin kuin tavallisella tabletilla. Uudella tablettimuodolla ensimmäisen 30 minuutin aikana imeytyneen lääkeaineen määrä oli keskimäärin noin 20 % suurempi kuin tavallisella sumatripaanitabletilla, joskin huippupitoisuuden saavuttamisessa nähtiin vaihtelua eri yksilöiden välillä (Wells ym 2004). Useista hoitokokeista ja kliinisestä kokemuksesta tiedetään, että migreenisäryn lievitys alkaa usein jo lääkepitoisuuden nousuvaiheessa ja ennen huippupitoisuuden saavuttamista. Uuden tablettimuodon imeytymisprofiili on taval- Uusi farmaseuttinen teknologia apuna valmisteen kehityksessä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/