TOURUJOEN KEHITTÄMISEN JA KANKAAN UOMAVAIHTOEHTOJEN MONITAVOITEARVIOINTI. Kuva virtuaalimallista (Elomatic Oy)

Transkriptio

1 TOURUJOEN KEHITTÄMISEN JA KANKAAN UOMAVAIHTOEHTOJEN MONITAVOITEARVIOINTI Kuva virtuaalimallista (Elomatic Oy) SYKE Vesikeskus, vesivarat ja ympäristöarvioinnit..0

2 Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO... 3 MENETELMIEN SOVELTAMINEN JA KUVAUS PROSESSISTA VAIHTOEHDOT JA ARVIOINTITEKIJÄT Vaihtoehdot Vaihtoehto 0+: Nykytila Vaihtoehto VE Kalatie Vaihtoehto VE Purouoma... 9 ARVIOINTITEKIJÄT VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET TEKIJÖITTÄIN... 6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista Vastaajien näkemykset parhaasta vaihtoehdosta Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys eri näkökulmista TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Näkemyserot ja niiden syyt Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista... LIITTEET:... Liite. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle ja sidosryhmille toimitettu kyselylomake... Liite. Kaupunkirakennelautakunnan monitavoitearviointi-iltakouluun.3.0 ja sidosryhmätilaisuuteen.3.0 osallistuneet henkilöt... Liite 3. YIT:stä ja Skanskasta saatuja kommentteja vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin... Liite. Uoman rakentamisen ajankohdan vaikutus kustannuksiin... Liite 5. Tourujoen virtaamat vuosina 009, 00, 0 ja Liite 6. Monitavoitearvioinnissa käytetyt tekijöiden painot ja vaihtoehtojen vaikutusarviot tekijöittäin eri näkökulmissa.... Liite 7. Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä vastauksineen...

3 YHTEENVETO Osana Tourujoen kehittämissuunnitelmaa on laadittu Kankaan alueella Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Tavoitteena oli mm. Arvioida Tourujoen kehittämisvaihtoehtoja puolueettomassa, tasapuolisessa ja läpinäkyvässä arviointiprosessissa. Tuottaa tietoa jäsennetyssä muodossa vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvittää Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien näkemyksiä vaihtoehdoista. Selvittää alueen asuntorakentamisen rakennuttajien ja toteuttajien näkemyksiä vaihtoehdoista. Kartoittaa jyväskyläläisten suhtautumista vaihtoehtoihin nettikyselyllä. Kaupungin asiantuntijoista muodostettiin ohjausryhmä, joka kokoontui neljä kertaa ja osallistui arviointikehikon muodostamiseen, vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin, kyselylomakkeen laadintaan ja loppuraportin kommentointiin. Työssä vertailtiin neljää Tourujoen kehittämisvaihtoehtoa. Nykytila+ vaihtoehdossa (VE0+) kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin. VE0+ on vertailuvaihtoehto, ns. nolla-taso, johon muiden vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu. VE0+:aan sisältyvät toimenpiteet toteutettaisiin kaikissa vaihtoehdoissa. Kalatievaihtoehdossa (VE) vesivoimalaitos säilyisi ja sen viereen rakennetaan ns. tekninen kalatie. Puromainen uoma -vaihtoehdossa (VE) rakennettaisiin,3 km pitkä uoma Kankaan alueen viherkehälle. Uomaan juoksutettaisiin vettä enintään 0,7 m 3 /s. Purouomaan muotoiltaisiin suvantoja ja virtapaikkoja. Jokimainen uoma vaihtoehto (VE3) poikkaa vaihtoehdosta uoman mitoituksen ja vesimäärän osalta. VE3:ssa juoksutettaisiin enintään 3 m³/s. Lisäksi Tourulan vesivoimalaitos ja siihen liittyvä voimataloudellinen säännöstely lopetettaisiin. Vaihtoehtoja vertailtiin yhdeksän arviointitekijän suhteen. Tekijät olivat: virkistyskäyttö, maisema, Tourujoen ekologinen tila ja kaupunkiekologia, järvitaimen, imago, turvallisuus, vesivoimatuotanto, kustannukset ja toteutettavuus. Vaihtoehtojen vaikutukset kuhunkin tekijään arvioitiin käytössä olleen tai monitavoitearvioinnin aikana tuotetun tiedon pohjalta. Työssä järjestettiin kaksi työpajaa, yksi Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsenille ja toinen sidosryhmille. Työpajassa osallistujille kerrottiin vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Osallistujat täyttivät kyselylomaketta (liite ), jossa kysyttiin heidän näkemyksiään vaihtoehtojen vaikutuksista. Osallistujat jatkoivat vastaamista työpajan jälkeen kotona ja toimittivat vastaukset SYKEen, jossa ne analysoitiin. Tämän rinnalla toteutettiin asukaskysely, jossa selvitettiin laajemmin jyäskyläläisten suhtautumista vaihtoehtoihin. Asukaskyselyn tuloksista on julkaistu kooste Tourujoen kehittämishankkeen internetsivuilla Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä olivat kolme eniten vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen vaikuttanutta tekijää. Kaupunkirakennelautakunnan edustajilla ne olivat kustannukset, maisema sekä Jyväskylän ja Kankaan alueen imago. Sidosryhmillä kolmen kärjessä olivat ekologinen tila ja kaupunkiekologia, virkistyskäyttö ja imago. Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien näkemykset poikkesivat eniten toisistaan kustannusten osalta. Yhdelläkään vastaajista ei vesivoimatuotanto tai turvallisuus sijoittunut kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon. Sekä tavoitteiden tärkeydessä että vaihtoehtojen vaikutuksia koskevissa näkemyksissä oli suuria eroja vastanneiden välillä. Mielenkiintoista on, että tärkeimpänä pidettyyn tekijään, ekologinen tila ja kaupunkiekologia, liittyvät näkemyserot vaihtoehtojen vaikutuksista olivat pienimmät. Toisaalta tärkeydeltään yhden vähämerkityksellisimmäksi arvioidun tekijän, turvallisuuden, kohdalla esitettiin hyvinkin erilaisia näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista. Suuria näkemyseroja oli myös vaihtoehtojen toteutettavuutta, kustannuksia, imagoa ja virkistyskäyttöä koskevissa arvioissa. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin asettamaan vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon kaikki arvioinnissa tarkastellut tekijät. Eniten kannatusta sai jokimainen uoma (VE3) ja toiseksi eniten puromainen uoma (VE). Kaupunkirakennelautakunnan edustajista puolet piti VE3 parhaimpana vaihtoehtona. Sidosryhmien edustajista kolmelle neljäsosalle se oli paras.

4 Yleinen suhtautuminen vaihtoehtoon näyttäisi vaikuttavan myös siihen, kuinka vaihtoehdon muut vaikutukset koetaan. Jos vastaaja kannattaa esimerkiksi jokimaista uomavaihtoehtoa, niin hänellä on taipumus nähdä sen myönteiset vaikutukset suurempina ja kielteiset vaikutukset pienempinä kuin henkilöllä, joka suhtautuu uomaan kriittisesti. Vastaavasti, jos vastaaja suhtautuu kriittisesti uomavaihtoehtoon, niin silloin siihen liittyvät myönteiset vaikutukset näyttäytyvät pienempinä ja korkeampiin kustannuksiin ja toteutettavuuteen liittyvät avoimet kysymykset ja mahdolliset ongelmat korostuvat. Asukaskyselyaineiston sekä kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien vastausten perusteella tunnistettiin neljä toisistaan selvästi poikkeavaa näkökulmaa. Analyysiä varten eri näkökulmille määritettiin arvostusprofiilit eli arviointitekijöille määritettiin painoarvot, jotka heijastivat kyseisen näkökulman arvostuksia ja tavoitteita. Monitavoitearviointimallilla laskettiin vaihtoehdoille hyvyysarvot ottaen huomioon vaihtoehtojen suhteelliset hyvyydet kunkin arviointitekijän suhteen ja arviointitekijöille annetut painoarvot. Tulosten perusteella jokaisella vaihtoehdolla on hyvät ja huonot puolensa eikä mitään vaihtoehto ole kaikkien tekijöiden suhteen jotakin toista vaihtoehtoa huonompi. Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys riippuu siis suuresti siitä, mitä asioita ja tavoitteita tarkastelija painottaa. Kuva. Vaihtoehtojen hyvyysarvot eri näkökulmista. Mitä korkeampi pylväs, sitä parempi vaihtoehto. Pylväistä näkee myös, minkä tekijöiden suhteen vaihtoehto on hyvä tai huono. Näkökulmissa ja, vaihtoehdot VE ja VE3 ovat huomattavasti parempia kuin vaihtoehdot VE0+ ja VE, ja näissä näkökulmissa vaihtoehtojen VE ja VE3 välinen paremmuus perustuu siihen, painottaako järvitaimeneen, ekologiaan ja maisemaan liittyviä tekijöitä vai virkistyskäyttöön liittyviä tekijöitä. Näkökulmassa 3 VE nousee parhaaksi pääosin vesivoimatuotannon ja kustannusten ansiosta, joissa tosin VE0+ on molemmissa vieläkin parempi. Koska tässä näkökulmassa painotetaan kuitenkin kohtuullisen paljon myös ekologisia ja järvitaimeneen liittyviä asioita, niin vaihtoehto VE nousee parhaaksi. Näkökulmassa painotetaan pitkälti kustannuksia, joten VE0+ on kaikkien edullisimpana myös paras vaihtoehto ja muiden vaihtoehtojen paremmuus määräytyy suurelta osin niiden kustannusten perusteella.

5 JOHDANTO Hankkeen tausta Osana Tourujoen kehittämissuunnitelmaa on laadittu Kankaan alueella Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Kankaan uomavaihtoehdoista tehdään kevään 0 aikana valtuustopäätös. Kysymys on hyvin monitahoisesta päätöksestä, johon liittyy paljon tietoa ja erilaisia näkökulmia. Päätöksenteon läpinäkyvyyden sekä järjestelmällisyyden varmistamiseksi Jyväskylän kaupunki tilasi Suomen ympäristökeskuksen Vesikeskukselta Tourujoen kehittämisvaihtoehtoja koskevan monitavoitearviointiin perustuvan selvityksen. Monitavoitearvioinnissa kyse oli prosessista, johon Jyväskylän kaupungin ja SYKEn asiantuntijat kokosivat ja tuottivat tietoa, ja jossa selvitettiin kaupunkirakennelautakunnan jäsenten ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisten mielipiteistä. Kaupungin asiantuntijoista muodostettiin ohjausryhmä, joka kokoontui neljä kertaa ja osallistui arviointikehikon muodostamiseen, vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin, kyselylomakkeen laadintaan ja loppuraportin kommentointiin. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Mervi Vallinkoski, KRP/Maankäyttö Hannu Onkila, KRP/Maankäyttö Erkki Jaala, KRP/Johdon tuki ja erityishankkeet Anne Sandelin, KRP/Johdon tuki ja erityishankkeet Pirjo Heinänen, KRP/Maankäyttö Pasi Huotari, KRP/Rakentaminen ja ympäristö Mika Koliseva, KRP/Maankäyttö Tanja Oksa, KRP/Johdon tuki ja erityishankkeet Kari Seuranen, KRP/ Liikenne ja viheralueet Paula Tuomi, KRP/Maankäyttö Monitavoitearviointityöhön ovat SYKE:ssä osallistuneet Mika Marttunen (projektipäällikkö), Pia Rotko, Jyri Mustajoki, Virpi Lehtoranta, Saija Koljonen, Jukka Jormola ja Sari Väisänen. Toimeksiannon tavoitteet ja rajaus Monitavoitearvioinnin tavoitteena oli Arvioida Tourujoen kehittämisvaihtoehtoja puolueettomassa, tasapuolisessa ja läpinäkyvässä arviointiprosessissa. Tuottaa tietoa jäsennetyssä muodossa vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista Tourujoen kehittämistä koskevaan päätöksentekoon. Selvittää Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvittää alueen asuntorakentamisen rakennuttajien ja toteuttajien näkemyksiä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Kartoittaa jyväskyläläisten suhtautumista vaihtoehtoihin nettikyselyllä. Saada kokemuksia nykyistä järjestelmällisempien ja kokonaisvaltaisempien menetelmien soveltamisesta kunnallisessa päätöksenteossa Selvitystyö toteutettiin tammi-maaliskuussa 0. Tarkasteltavat vaihtoehdot määritettiin työn alussa monitavoitearviointia varten perustetussa ohjausryhmässä. MENETELMIEN SOVELTAMINEN JA KUVAUS PROSESSISTA Monitavoitearviointi Monitavoitearviointi ja siihen sisältyvä arvopuuanalyysi on menetelmä, jonka avulla erilaisten päätösvaihtoehtojen hyvyyttä arvioidaan hierarkkisessa jäsentelykehikossa. Monitavoitearviointi mahdollistaa erimitallisia vaikutuksia sisältävien vaihtoehtojen kokonaisvaltaisen arvioinnin. Kutakin vaihtoehtoa arvioidaan kaikkien arviointitekijöiden suhteen ja lopuksi arviot yhdistetään. Kyse on siis tarkastelusta, jossa kokonaisuus on 3

6 osiensa summa. Arviointitekijöiden tärkeyspainot määrittävät, kuinka suuren merkityksen vaihtoehdon hyvyysarvot eri arviointitekijöiden suhteen saavat lopputuloksessa. Arvopuuanalyysin soveltaminen voidaan jakaa neljään päävaiheeseen: ) arviointikriteerien, mittarien ja vaihtoehtojen määrittäminen, ) vaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja kuvaus, 3) eri osapuolten näkemysten ja arvostusten selvittäminen arviointilomakkeella ) vaihtoehtojen kokonaishyvyysarvojen laskeminen vaiheiden -3 tietoja hyödyntäen. Menetelmän laskentaperiaatteita on kuvattu mm. SYKEn julkaisussa Monitavoitearviointi vuorovaikutteisessa ympäristösuunnittelussa (Suomen ympäristö, Marttunen ym. 008). Hyvyysarvojen laskenta tapahtui Web- HIPRE-tietokoneohjelmalla (HIPRE = hierarkkinen preferenssianalyysi, Kuva. Monitavoitearvioinnin päävaiheet Monitavoitearvioinnin päävaiheet on esitetty kuvassa.. Ensimmäisessä vaiheessa hahmoteltiin suunnittelutilanne ja arvioitavat vaihtoehdot ohjausryhmässä. Tämän jälkeen aikaisempien selvitysten ja muun tiedon perusteella tunnistettiin eri osapuolten mahdollisia tavoitteita Tourujoen kehittämiselle. Alustavasti tunnistettuihin tavoitteisiin pyydettiin kommentteja kaupunkirakennelautakunnan jäsenille suunnatulla kyselyllä. Tavoitteiden ja vaikutusten muodostivat perustan laadittaessa arviointipuuta, johon sisältyivät arviointitekijät ja niiden osatekijät. Lisäksi jokaiselle arviointitekijälle määritettiin mittarit, joiden avulla vaihtoehtojen hyvyyttä arvioitiin. Eri osapuolten näkemysten selvittämistä varten laadittiin arviointilomake (Liite ). Siihen koottiin vaihtoehtojen vaikutuksia koskevat vaikutusarviot ja kysymykset, joiden avulla selvitettiin eri osapuolten näkemyksiä kahdessa työpajassa. Vastaukset arviointilomakkeen kysymyksiin on esitetty arviointitekijäkohtaisesti luvussa 5. Vaihtoehtojen järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista arviointia varten muodostettiin neljä erilaistan näkökulmaa, joille määritettiin vaihtoehtojen hyvyysarvot. Asukaskysely Jyväskylän asukkailla oli mahdollisuus vastata nettikyselyyn, jossa kuvattiin tiiviisti Tourujoen kehittämisvaihtoehtojen tärkeimmät vaikutukset. Yleisökyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaiden suhtautumista eri vaihtoehtoihin ja heidän kuvitteellista halukkuuttaan osallistua rahallisesti valitsemansa uomavaihtoehdon toteuttamiseen. Jotta asukaskyselyn tuloksia voitaisiin yleistää koskemaan laajemmin kaikkien jyväskyläläisten mielipiteitä, järjestettiin kyselystä avoimen nettikyselyn lisäksi ns. suljettu, satunnaiseen otantaan perustava kysely. Yleisökyselyssä sovellettiin myös taloudellista arvottamismenetelmää, ehdollista arvottamista (contingent valuation) vastaajien maksuhalukkuuden selvittämiseksi. 5

7 Monitavoitearviointia tukevaan yleisökyselyyn vastasi 7 ( 350 asukkaasta) satunnaisen otannan ja 76 henkilöä avoimen nettikyselyn kautta eli yhteensä vastauksia saatiin 933 henkilöltä. Vastausprosentti suljetussa kyselyssä oli 6. Suhteellisen alhaista vastausprosenttia selittää mm. se, että kyselyyn vastattiin internetissä. Kyselyssä tiedusteltiin väittämien avulla vastaajien suhtautumista erilaisiin tavoitteisiin, jotka liittyivät Tourujoen kunnostukseen ja mahdollisten uusien uomavaihtoehtojen rakentamiseen. Tärkeimpinä tavoitteina pidettiin jyväskyläläisten monipuolisia ja viheralueisiin tukeutuvia virkistysmahdollisuuksia sekä Keski-Suomen maakuntakalan, eli erittäin uhanalaisen järvitaimenen luonnollisen lisääntymisen mahdollistamista. Tavoitekysymyksen ja suunnitteluvaihtoehtojen tärkeimpien vaikutusten kuvaamisen jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä vaihtoehtoa hän kannattaa, kun vaihtoehdot olivat nykytila plus (VE0+), tekninen kalatie (VE), uusi puromainen (VE) ja uusi jokimainen (VE3) uoma. Eniten kannatusta sai uusi puromainen uoma (VE) satunnaisen otantaan ja uusi jokimainen uoma (VE3) avoimeen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Kannatusprosentit näissä ryhmissä olivat 3 % (VE, satunnainen otanta) ja 8 % (VE3, kaikille avoin kysely). Vähiten kannatusta molemmissa ryhmissä sai nykytila plus (VE0+) -vaihtoehto. Asukaskyselyn tulosten kooste on luettavissa internetissä osoitteessa: Kuvaus prosessista Monitavoitearvioinnin aluksi tehtiin sidosryhmäanalyysi. Sen avulla tunnistettiin organisaatioita ja henkilöitä, joiden osallistumista selvitykseen pidettiin tärkeinä. Näitä henkilöitä kutsuttiin työn aikana järjestettyyn sidosryhmätyöpajaan, osa heistä toimi asukaskyselyn testaajina ja osaa haastateltiin vaihtoehtojen vaikutusten arvioimiseksi. Sidosryhmien edustajia oli mukana mm. Jyväskylän yliopiston kalabiologian laitokselta, Kalatalouskeskuksesta, kaupunkiseurakunnasta, Jyväskylä-seurasta, muista asukayhdistyksistä, Japa ry:stä, melontayhdistyksistä, Jyväskylän pyöräilyseurasta ja kalastusyhdistyksistä. Työpajoja järjestettiin kaksi, yksi Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsenille ( jäsentä osallistui) ja toinen sidosryhmille ( hlöä). Työpajoissa osallistujille kerrottiin eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista eri tekijöihin. Osallistujat myös täyttivät kyselylomaketta, jossa kysyttiin heidän näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista. He jatkoivat vastaamista työpajan jälkeen kotona ja toimittivat vastaukset SYKEen, jossa ne analysoitiin. Lisäksi kysyttiin alueen rakennuttajien, toteuttajien ja alueen ulkopuolisen maanomistajan (Skanska, YIT) mielipidettä vaihtoehtojen vaikutusten arvioimiseksi. Ennen kyselyä heille kerrottiin eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista eri tekijöihin. Skanska ja YIT toimittivat vastaukset vapaamuotoisina kirjeinä ja ne on analysoitu ja liitetty tähän raporttiin. Taulukko. Monitavoitearviointiin liittyneitä tilaisuuksia. Tilaisuus Ajankohta Asia Ohjausryhmän. kokous 0..0 Aloituskokous, suunnittelutilantenteen hahmottaminen ja työn rajaus Ohjausryhmän. kokous..0 Arviointikehikko, vaihtoehtojen vaikutukset Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 5..0 Monitavoitearviointityön esittely Ohjausryhmän 3. kokous.3.0 Vaihtoehtojen vaikutukset, arviointilomakkeen viimeistely Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan ylimääräinen kokous.3.0 Keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista arviointilomaketta hyödyntämällä, lomakkeen täyttämisen ohjeistus Sidosryhmätyöpaja.3.0 Keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista arviointilomaketta hyödyntämällä, lomakkeen täyttämisen ohjeistus Ohjausryhmän. kokous Raporttiluonnoksen käsittely ja johtopäätökset Tulosten esittelytilaisuus Tulosten esittely kaupunkirakennelautakunnalle ja sidosryhmille 6

8 3 VAIHTOEHDOT JA ARVIOINTITEKIJÄT 3. Vaihtoehdot Monitavoitearvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. 3.. Vaihtoehto 0+: Nykytila+ Kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin. Vesivoimalaitos säilyy ja sen tuottaman uusiutuvan energian arvo on nykytasolla noin vuodessa. Vesivoimalaitoksen modernisoinnin jälkeen sen tuotto paranee 0 %. Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa. Tourujoen alueella toteutetaan kuitenkin kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä mm. joen ekologisen tilan parantamiseksi, eroosion torjumiseksi sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Nykyisiä ranta-alueita, erityisesti vanhan paperitehtaan kohdilla, on tarkoitus kehittää oleskeluun sopiviksi. Kuva 3..Tourujoen voimalaitoskanava. Kuva 3.. Vaihtoehdossa 0+ rakennetaan nykyisen Tourujoen rantaan rakenteita oleskeluja varten. Havainnekuva Kankaan virtuaalimallista (Elomatic Oy) 7

9 3.. Vaihtoehto VE Kalatie Vesivoimalaitos säilyy ja sen viereen rakennetaan ns. tekninen kalatie, mikä mahdollistaisi kalojen nousun ylävirtaan. Teknisen kalatien rakentamisen kustannukset ovat noin,8 milj. Tourujoen alueella toteutetaan kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä mm. joen ekologisen tilan parantamiseksi, eroosion torjumiseksi sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa. Kuva 3.3 Mahdollisen kalatien linjaus Kuva 3. Valokuva on otettu Oulun Merikosken yläosasta ja on yksi esimerkki mahdollisesta teknisestä kalatiestä Tourujokeen. 8

10 3..3 Vaihtoehto VE Purouoma Pitkä (,3 km) puromainen uomavaihtoehto, joka kulkee Kankaan alueen viherkehällä. Purouomaan muotoillaan suvantoja ja virtapaikkoja. Noin 300 m:n matkalla uoma on syvällä rakennetussa kanavassa. Uusi uoma rantaalueineen kattaa noin puolet viherkehän pinta-alasta. Osa uoman rannoista muotoillaan terassimaisiksi niin, että niitä voi käyttää oleiluun ja kävelyyn. Vesivoimalaitoksen tuotto pienenee, koska osa vedestä, maksimissaan 0,7 m³/s, juoksutetaan uuteen purouomaan. Vähävetisinä aikoina juoksutus on tätä pienempi. Keskimäärin yhden kuukauden aikana vuodessa juoksutus olisi pienempi kuin 0,7 m³/s. Kuva 3.5 Ote virtuaalimallista (Elomatic Oy) Kuva 3.6 Uomavaihtoehdon linjaus sekä esimerkki terassimaisista rannoista (Jukka Jormola). 9

11 3.. Vaihtoehto VE3 Jokiuoma Pitkä (,3 km) jokimainen uomavaihtoehto, joka kulkee Kankaan alueen viherkehällä. Jokiuomaan muotoillaan suvantoja, virta- ja koskipaikkoja. Noin 300 m:n matkalla uoma on syvällä rakennetussa kanavassa. Uusi uoma ranta-alueineen kattaa noin puolet viherkehän pinta-alasta. Osa uoman rannoista muotoillaan terassimaisiksi niin, että niitä voi käyttää oleiluun ja kävelyyn. Suurempaa virtaamaa varten uoma ja sen rannat vahvistetaan noin 300 metrin osuudelta suurikokoisemmalla kivimateriaalilla. Tourulan vesivoimalaitos lopetetaan. Tulvasuojelullista säännöstelyä jatketaan ja kaupunki ryhtyy vastaamaan säännöstelystä Jyväskylän Energian sijaan. Uuteen uomaan ohjataan enintään 3 m³/s virtaama, mikä vastaa Tourujoen nykyistä keskivirtaamaa. Suuren osan vuotta virtaama on kuitenkin tätä pienempi. Osa vesivoimalan säätelyrakenteista jätetään kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi. Kuva 3.7 Uomavaihtoehdon linjaus sekä esimerkki puromaisesta uomasta, Ilabekken, Norja (Jukka Jormola) 0

12 ARVIOINTITEKIJÄT Tarkasteluun valitut tekijät määrittävät sen, minkä vaikutusten suhteen vaihtoehtojen vaikutuksia ja hyvyyttä arvioidaan. Arviointitekijöiden valinnassa pyrittiin yhtäältä kattavuuteen ja toisaalta siihen, että pystyttäisiin erottamaan olennaiset vaikutukset epäolennaisista. Jos arvioitavia tekijöitä on paljon, tarkastelu monimutkaistuu ja tulee työlääksi. Arviointitekijöiden tunnistaminen tapahtui tiiviissä vuorovaikutuksessa hankkeen ohjausryhmän kanssa. Työ alkoi eri osapuolten tavoitteiden määrittämisellä. Sen jälkeen tunnistettiin ne tekijät, joiden suhteen vaihtoehdot erosivat toisistaan. Lopuksi tekijät ryhmiteltiin ja laadittiin kuvan. mukainen hierarkkinen kaavio eli arviointipuu. Arviointitekijät on kuvattu luvussa 5. Kuva.. Vaihtoehtojen arvioinnissa käytetyt kriteerit. Tarkasteluun ei sisällytetty mukaan tulvariskien hallintaa. Toimenpiteet esim. Tourujoen pääuomassa (pohjapadot, uoman kiveäminen) eivät saa johtaa ylimpien vedenkorkeuksien nousuun Palokkajärvessä. Jyväskylä (mm. Jyväsjärven ja Palokkajärven ranta-alueet) on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tavoite pitää ottaa huomioon toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa. Kaikki vaihtoehdot mahdollista toteuttaa niin, että tulvariski ei kasva. Siksi tavoitetta ei sisällytetty arviointipuuhun.

13 5. VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET TEKIJÖITTÄIN Tekijä Tekijän kuvaus Kankaan alueen rakentaminen ja eroosiosuojaus Kustannukset Rakennus- ja muut investointikustannukset koko Kankaan alueen rakentamiseen sekä erillisenä arvioina uomavaihtoehtojen kustannukset (ml. uoman siivoamisen kustannukset). Tourujoen eroosiosuojauksen kustannukset sisältyvät. Vesivoimatuotanto on arvioitu Tekijässä. Kankaan alueelle on tarkoitus rakentaa vuoteen 05 mennessä 000 asuntoa (asukkaita 3000) ja vuoteen 00 mennessä 300 asuntoa (asukkaita 5000). Rakentamisen kokonaisinvestointien on arvioitu olevan noin milj. vuoteen 05 mennessä, tästä kaupungille tulevat kunnallistekniikan (vesijohdot, viemärit, sähköt, kadut ja puistot) kustannukset ovat n. 30 milj. ilman uoman rakentamista. Kankaasta hankinnasta ja kehittämisestä kaupungille aiheutuvat kokonaiskustannukset (58-6 milj. ) on tarkoitus kattaa tonttien myyntituloilla. Ilman uuden uoman rakentamista kaupungin tuotto-odotukset ovat 0-9 milj. välissä. Tourujoen eroosiosuojausten kustannukset ovat arviolta noin 5 v. välein (Kari Seuranen). Uuden uoman rakentamisen vaiheistuksen tai toteutuksen ajankohta nostaa kustannuksia vaihtoehdosta riippuen 0,3, M (ks. lisätietoa liite ). Tietoja on tarkennettu rakennelautakunnan ja sidosryhmien arvion jälkeen. Alkuperäinen arviointilomake on liitteenä (Liite ). Vaihtoehtojen vaikutukset (suuntaa-antavat arviot) VE0+: Kustannuksia ei ole vielä määritelty, koska suunnitelman tekeminen on kesken. VE0+ on vertailuvaihtoehto, ns. nolla-taso, johon muiden vaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu. VE0+ vaihtoehdon toimenpiteet tullaan toteuttamaan kaikissa vaihtoehdoissa. VE: Kalatien kustannukset ovat n.,8 milj.. (n /kalatien nousumetri x 5 nousumetriä). VE: Uoman ja siltojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 7,7 milj.. Uuden uoman rakentaminen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset ovat noin, milj.. Lisäksi kustannuksia aiheutuu uoman ylittävien siltojen rakentamiskustannuksista noin 3,6 milj.. VE3: Uoman ja siltojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 9,0 milj.. Uuden uoman rakentaminen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset ovat tästä noin n.,7 milj. ja voimalaitoksen purkamiskustannukset VE & VE3: Uoman kunnossapidon kustannukset ovat noin /vuosi (Lähde: Vesa Lehtinen). Kalatien tai luonnonmukaisen uoman rakentamiskustannukset (milj., /asuntoa, 000 kpl, v. 05) Arvio kalatien/uomien kunnossapitokustannuksista ( /vuosi) VE0+ Nykytila+ 0 0 VE Kalatie n.,8 00 VE Puro n. 7, VE3 Joki n. 9, Vesivoiman tuotto 50v ajalta 7, M? 6,0 M 0 Kankaan kokonaistalous kaupungille, -,8 6, -7,7,3 0 9 M tuotto M M -9 0 M ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus Vaikea arvioida Pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kunnallisteknisten ratkaisujen kustannukset perustuvat yleissuunnitelmiin, jotka tarkentuvat jatkosuunnittelussa ja kustannusarvioissakin voi tällöin tapahtua tarkennuksia. Hyvin rakennettujen osuuksien lisääntyminen/väheneminen (kaukalomainen rakenne) voi heilauttaa kustannusarviota merkittävästi ylös- tai alaspäin (- miljoonaa euroa). Tämä epävarmuus on suurempi VE3:ssa kuin muissa vaihtoehdoissa. Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys Vaihtoehtojen vaikutukset

14 Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä Viherkehän rakennus- ja ylläpitokustannukset. Rakentamisen aikataulu (rahoitus+kustannukset) vuosittain ajalle Selvitys kustannusten jakautumisesta eri toimijoiden kesken (vaihtelee eri vaihtoehtojen välillä) Siltojen määrän kriittinen tarkastelu, myös Tourujoen ylittävän sillan tarpeellisuuden tarkastelu. Kuinka nopeiden juoksutusmuutosten väheneminen (VE3) vaikuttaa eroosiosuojausten kustannuksiin? Vastaajien näkemyksissä vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen kustannusten osalta oli suuria eroja (5.). Tämä johtunee osin siitä, että osa vastaajista on ottanut kantaa vaihtoehtojen paremmuuteen laajemmin kuin investointi- ja kunnossapitokustannusten perusteella. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: Laskelmasta puuttuu arvio aikataulun vaikutuksesta kokonaiskustannuksiin. Tonttien myyntitulojen suuruus riippuu siitä, onko jokiuoma valmis vai ei. Siksi se pitäisi toteuttaa heti jos koskaan eikä vasta 05. Toisaalta voimalan purkukustannukset ja JE:n tulonmenetys ei realisoidu ennen kuin voimala ajetaan alas Mihin purkamiskustannukset perustuvat? Kokonaiskustannus riippuu suuresti eri avustuksista ja eri rahoitusmuodoista, ei voi vertailla näin yksiviivaisesti. Myös viherkehän rakentaminen ilman jokea maksaa, miksei näy laskelmissa? Vaihtoehdoissa VE0-VE ei ole Tourujoen kunnostuksen kustannuksia arvioitu (niitä voisi tulla myös VE0+ -vaihtoehdossa, jos esim. laitoksen VE0+ Nykytila+ Kaupunkirakennelautakunta VE Kalatie VE Puro VE3 Joki modernisointi vaatii ympäristöluvan, jossa voi olla vaatimuksia esim. vesistön kunnosta/kalatiestä huolehtimiselle), joten on vaikea ymmärtää, miten asiantuntija-arviossa VE3 on niin paljon kalliimpi. Kysymys ei ole paremmuusjärjestyksestä, vaan kustannusjärjestyksestä. Paras vaihtoehto ei aina ole halvin. Näin on etenkin tässä tapauksessa. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. Nykytila on haitta, VE3 haitan korjaus. Voimalan ylläpitokustannukset vs tuotto? VE ja VE3 vaihtoehdot ovat liian kalliita toteutettavaksi ennestään veden ympäröimälle kaupungille. Tourujoki on luontainen vesiuoma, jonka rannat asiallisella hoidolla ja hyödyntämiselle tuo riittävän vesielementin Kankaan alueelle. Ei se mitä maksaa vaan kuka maksaa! Tottakai se maksaa! Rahoitus mietittävä. Kun kysymys pitkän aikavälin investoinnista niin eroilla/euroilla ei pääpaino = tulevaisuuden kokonaisvaltainen investointi! Kuva 5.. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä kustannusten suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä VE0+ Nykytila+ Sidosryhmät VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Kaupunkirakenne lautakunta 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Sidosryhmät 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Kuva 5.. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehdon kustannuksia suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä

15 Tekijä Tekijän kuvaus Nykytilanteen kuvaus Tourujoen vesivoimatuotanto Tourujoen vesivoimalaitos on rakennettu 90-luvulla. Sen omistaa Jyväskylän Energia. Voimalaitosta käytetään myös Palokkajärven pinnankorkeuden säännöstelyyn. Voimalaitos tuottaa sähköä,5-3,5 GWh vuodessa. Tämä vastaa vajaata % Jyväskylän Energian tuottamasta sähköstä. Voimalaitoksessa tuotetun sähkön arvo on ollut keskimäärin noin vuodessa. Voimalaitoksen arvioitu käyttöikä ilman merkittäviä kunnostuksia on vuotta. Voimalaitoksessa on yksi turbiini, jonka koneistovirtaama on n. 7 m 3 /s (=7 000 l/s). Voimalaitos on on-off-tyyppinen eli juoksutus turbiiniin on joko koneistovirtaama tai 0 m 3 /s. Minimijuoksutus on 00 litraa/s. Voimalaitoksen läpi juoksutetaan vettä vuosittain keskimäärin n. 00 vrk:n ajan. Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehdoissa 0+, ja voimalaitosta on tarkoitus modernisoida eurolla. Se lisäisi vuositasolla 0 % sähköntuotantoa. Tämä koostuu tehonnostosta ja paremman säädettävyyden tuomasta suuremmista käyttötuntimääristä. Investointi maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa. Automatisoinnilla vaikutettaisiin luukkujen aukaisunopeuteen ja siitä syntyvän virtauspulssin voimakkuuteen. Vedenkorkeuden vaihtelurajat pysyisivät ennallaan. Menetykset vesivoimatuotannolle ovat VE:ssä ja VE:ssa seurausta siitä, että turbiinin kautta juoksutetaan vettä vähemmän. VE: Juoksutus kalatiehen n litraa/s toukokuusta-syyskuuhun. Muulloin kalatie olisi kuivana. VE: Juoksutus uomaan maksimissaan 700 litraa/s ympäri vuoden paitsi silloin, kun Tourujoen virtaama on tätä pienempi. VE3: Vesivoimatuotanto lopetetaan. Voimalaitoksen purkamiskustannukset ovat VE0+ Nykytila+ VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Modernisointikustannukset ( 000 euroa), kuolettavat itsensä n. 6 vuodessa Vesivoimatuotannon arvo vuodessa ( 000 euroa/vuosi) Kasvihuonekaasupäästöjen lisäys laskettuna Jyväskylän energian vuoden 0 CO päästökertoimella 30 g/kwh (tn/vuosi). Kuinka monen auton vuosipäästöjä päästölisäys vastaa (oletus CO : 35 g/km, km/v) ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 3 Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys Vaihtoehtojen vaikutukset Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä Voimalaitoksen ylläpitokustannuksien ja tuoton vertailu. Esitetty 0 %:n hyödyn lisäys modernisoinnilla tuntuu epärealistiselta ilman säännöstelyn tehostamista. Vesivoiman merkityksen arvioiminen kokonaisuutena. Mitä merkitsee voimalaitoksen modernisointi ajallisesti? Käyttöiässä? VE0+ vaihtoehdossa olisi mahdollista tehostaa vesivoimantuotantoa olennaisesti ja saada siten tuloja kaupungille? Onko vesivoimalarakennus purettava, jos säännöstely lopetetaan? Entäpä uusi, vaikka putkessa oleva turbiinivoimala?

16 Suurin osa kaupunkirakennelautakunnan vastaajista piti vesivoimantuotannon kannalta parhaimpana vaihtoehtona nykytilaa (VE0+, kuva 5.3). Yllättävää on, että sidosryhmän edustajien mielestä paras (VE3). Useimpien mielestä VE3:lla on merkittävä kielteinen vaikutus vesivoimantuotantoon (kuva 5.). Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: Pidän tärkeänä monimuotoisen energian tuottamista myös kaupunkimiljöössä ja onhan alueelle tulossa myös aurinkoenergiataloja, joka sekin on merkittävä asia alueen imagolle ekologisessa mielessä. Montako kertaa JE:llä olisi ollut mahdollisuus kunnostaa/tehostaa laitosta, jos sen kulut kuittaantuu 6:ssa vuodessa? Tourujoen energiatuotanto on pieni. Virkistysarvo on huomattavasti suurempi. Energiasäästötoimilla päästään kokonaistaloudellisesti parempaan tulokseen. Vesivoimantuotanto on niin vähäistä, ettei se ole merkittävä arviointikriteeri lainkaan. Jos/kun vesivoima korvataan aurinko- ja tuulivoimalla, ei voimalan lakkautus lisää CO-päästöjä. Tämänkaltaiset tippavoimalat on syytä purkaa kaikkialta. Kun on tuhottu mittaamattoman arvokkaita luontoarvoja vesirakentamisella, ei näin tuotettua sähköä voi sanoa vihreäksi. En usko JE:n arviota. Sähköntuotantoa tuskin saataisiin modernisoinnilla nostettua. Oleellista on, että voimalan sähköntuotanto on alle % JE:n tuottamasta sähköstä! Voisiko VE3-vaihtoehdossa laitos pyöriä elinkaarensa loppuun, jolloin tuotantoa olisi aina jonkun aikaa vuodessa niin pitkään kuin laitos vain suinkin toimii? Kun asetetaan Tourujoen potentiaaliset luontoarvot muutamaa GWH:a vasten, ei sähkön menetys tunnu missään, varsinkin kun koko Kankaan alueen kehittämisen kustannukset ovat miljardiluokkaa VE0+ Nykytila+ Kaupunkirakennelautakunta VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Kuva 5.3. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä vesivoimantuotannon suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä VE0+ Nykytila+ Sidosryhmät VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Kaupunkirakenne lautakunta 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Sidosryhmät 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Kuva. Kuva 5.. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia vesivoimantuotantoon suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä

17 Tekijä 3 Virkistyskäyttö Tekijän kuvaus Nykytilanteen kuvaus Tekijään sisältyvät sekä maa- että vesi-alueen erilaiset virkistyskäyttömuodot mm. kävely, pyöräily, picnic-käyttö, koirien ulkoilutus, leikki- ja pelialueet, vesileikit, luonnon havainnointi, kalastus, veneily, melonta ja kaupunkiviljely. Tourujoen kanjonilehdon luonnonsuojelualueella sijaitseva luontopolku on suosittua lähivirkistys-aluetta. Varsinaisen Tourujoen käyttö virkistykseen on nykyisin vähäistä. Puistomaisten alueiden virkistyskäyttö on monipuolista kesäaikana, mutta ne toimivat tärkeinä ulkoilualueina muulloinkin. Alustava arvio vaihtoehtojen vaikutuksista VE0 & VE: Viherkehän maapinta-ala on 5 ha. Viherkehällä on enemmän tilaa yleiseen virkistyskäyttöön kuin VE:ssa ja VE3:ssa. Kalojen havainnoinnin mahdollisuudet huonommat kuin VE:ssa ja VE3:ssa. Veden äärelle pääsy on mahdollista kehittämällä nykyistä Tourujoen rantaa Kankaan alueella. Vedenäärellä mahdollisuus Tourujoen laakson luonnon monimuotoisuuden tarkkailuun. VE & VE3: Uoman pituus on,3 km ja vesileveys keskimäärin 7,5 m. Uoma rakenteineen ja rantaterasseineen vie n.,5 ha:n maa-aluetta, josta vesiuoman osuus on ha. Rantaterassit mahdollistavat oleilun ja istuskelun uoman rannalla. Kaloja voidaan havainnoida uomassa esimerkiksi silloilta kesällä ja kutuaikana syksyllä. Kävely-yhteydet kortteleista viherkehälle vain siltojen kautta aiheuttavat estevaikutuksen ja pidentävät kävelymatkoja. Kalastus uomassa ei todennäköisesti olisi sallittua. Kalastusmahdollisuudet paranisivat muualla Tourujoessa, jossa kalastus tapahtuisi pyydystä&päästä-periaatteella. VE3: Loivalla osuudella (n. 900 m) melonta voisi olla mahdollista suurimmilla virtaamilla lähinnä syksystä kevääseen. Uoman osuus viherkehästä (ha) Uoman, rantaluiskien ja rantaterassien pinta-ala (ha) VE0+ Nykytila+ 0 Tourujoen rannalla n. 00 m VE Kalatie 0 Tourujoen rannalla n. 00 m VE Puro,5 ha+ (VE0+/VE) VE3 Joki,5+ (VE0+/VE) Pyöräily vertailutila Kävely yhteydet eri suuntiin vertailutila Viherkehän monipuolinen käyttö (esim. pelit ja leikit, vertailutila kaupunkiviljely) Taimenen kalastus Tourujoessa vertailutila Luonnon havainnointi, esim. kalojen kutubongaus vertailutila 0/ Vesileikit ja kahluumahdollisuus vertailutila Virkistäytyminen veden ääressä vertailutila Melonta uudessa uomassa vertailutila 0 0 Muu, mikä? + (vain osassa uomaa ja osan aikaa) Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys Vaihtoehtojen vaikutukset Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä Euromääräinen arvio aineettomista hyödyistä. Uoman rakentamisen aikataulu. 6

18 Suurin osa vastaajista piti virkistyskäytölle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.5). Useimpien mielestä sillä on suuri myönteinen vaikutus virkistyskäyttöön (kuva 5.6). Toiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi virkistyskäytön kannalta pidettiin puromaista uomaa (VE), jonka vaikutukset arvioitiin kohtalainen myönteiseksi. VE 3 ja VE saivat yhtä paljon vastauksia kielteisistä vaikutuksista ja kalatie VE sai hiukan enemmän vastauksia kielteisistä vaikutuksista. Suurin myönteinen vaikutus vastaajien mielestä uomalla on luonnon havainnointiin ja virkistäytymiseen veden ääressä. Osa vastaajista katsoi uomalla kuitenkin olevan suuri kielteinen vaikutus viherkehän monipuoliseen käyttöön (kuva 5.7). Perusteluissa esitettiin hyvin erilaisia ja vastakkaisia näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista VE0+ Nykytila+ Kaupunkirakennelautakunta VE Kalatie VE Puro VE3 Joki VE0+ Nykytila+ Sidosryhmät 7 VE Kalatie 8 VE Puro 9 VE3 Joki Kuva 5.5. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä virkistyskäytön suhteen. Kaupunkirakennelautakunta 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Sidosryhmät 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Kuva 5.6. Vastaus kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä. Kaupunkirakennelautakunta Pyöräily Kävely yhteydet eri suuntiin Viherkehän monipuolinen käyttö (esim. Taimenen kalastus Tourujoessa muut Luonnon havainnointi, esim. kalojen Vesileikit ja kahluumahdollisuus Virkistäytyminen veden ääressä Melonta uudessa uomassa Sidosryhmät Kuva 5.7. Vastaus kysymykseen Mihin virkistyskäyttömuotoihin uomalla on mielestäsi merkittävin vaikutus? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä

19 Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: Tiedoksi saatettava rakennusaikataulu!! Jos vesi virtaa VE ja VE3 vaihtoehdoissa 0-5 v. kuluttua vasta niin on turha investoida vesistöjen ympäröimään kaupunkiin viherkehää supistavaa uomaa. Kaupunki tarvitsee keuhkoja ja ihmiset tilaa liikkua. Laadukkaasti suunnitellut viheralueet ja puistot tarjoavat keinotekoisesti rakennetulle vesiuomalle toimivan, kustannustehokkaan vaihtoehdon. Terassit vihreätkin, mahdollisia vaihtoehdossa 0+ n. 00 m. Jyväskylä on vesistöjen ympäröimä, kaikki siitä tulevat virkistysmahdollisuudet ovat kohtuu lähellä. Kenelle virk.aluetta rakennetaan. Vesiuoma ei takaa vesileikkimahdollisuutta eikä kalastusmahdollisuutta riittävästi. Viherrakennettu (monimuotoisuus) alue puistomaisena on toiminnallisesti monipuolisemmin hyödynnettävissä ja saadaan rakentamisen edetessä jo käyttövalmiiksi samanaikaisesti kenenkään ei tarvitse odottaa "puistoa" ja pelikenttää tolkuttomia aikoja. Rakennettu uoma vähentäisi vapaata leikkitilaa ja sillä olisi lähinnä estevaikutus kävelylle. Picnickäytölle vähäinen myönteinen vaikutus. Mielestäni VE0+ ja VE vaihtoehtoihin on kytkettävissä esim. melonta tai luonnonhavainnointi. Melonta on hieno harrastus, mutta sitä ei tarvinne tähän ympätä. Seutu on täynnä vesistöjä ja Tourujoen alajuoksullakin se lienee mahdollista. VE ja VE3 mahdollistavat eniten vaihtoehtoja virkistyskäytölle. Peleille ja kaupunkiviljelylle varmasti riittää tilaa VE3:ssakin. VE: ei kai rannan kehittäminen tarkoita kanavarännin viereen rakennettavia betonirappuja? Täytyy pitää huoli siitä, että uoma ei heikennä Baanan linjauksia, ja että sillat ovat soveliaita pyöräilyn pääväylälle. Optimointi ajan ja matkan suhteen täytyy säilyä Baanalla. Jalankulku ja pyöräily täytyy ehdottomasti kulkea erillään Baanalla, ja myös muilla viherkaistan väylillä. Asiointipyöräilijät ja luonnossa haahuilevat jalankulkijat eivät kuulu samalle väylälle. Myös kaikkien 0 uuden sillan täytyy olla esteettömästi ja helposti pyöräiltäviä, mm. ilman vinkkelimutkia. Uoma vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi se on tärkeä linjaus, jota on myöhemmin enää vaikea toteuttaa laadukkaasti. Myös kulttuuri ja taide hyötyvät VE3:sta. Yliopiston, AMK:n ja koululaisten tutkimus- ja opetuskohde. Kalastus ++ koko Pohjois-Päijänteellä. Virkistyskäyttöön sisältyy myös kulttuuri, taide ja viherympäristön tuoma hyvinvointi sekä äänimaisema hiljaisuutena sekä vedenäänet (korvaavat liikenteen melun). Lintujen äänet lisääntyvät, enemmän muitakin eläimiä seurattavaksi. Jos jää VE0+ tilaan niin suuri kielteinen vaikutus. Taimen on niin hieno ja uhanalainen, että sen elinolosuhteiden parantamiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen. Luonnon havainnointi ja kalabongaus parantavat kaupunkilaiseen elämänmuotoon jämähtäneiden suhdetta luontoon. Viheralueiden monipuolinen käyttö edistää alueella asuvien ja siellä vierailevien viihtyvyyttä. VE ei paljonkaan hyötyä, ruma, kalojen nousu epävarma. VE:sta tulee limottuva oja, johon kerääntyy roskat Jokiympäristö kohisevine koskineen mahdollistaa kunnollisen virkistymisen. Vertailukohteeksi pitäisi ottaa vaikka Muuramejoki. Rakennuttajien näkemyksen mukaan: Uoma vaatii jatkuvaa huolenpitoa teknisesti ja myös asettaa vaatimuksia viikoittaiseen siivoamiseen ja puhdistukseen, jotta siitä ei muodostuisi aluetta halkova avoviemäri Rakennuttajien näkemyksen mukaan: Virkistysalueena uoma ei toimi, sillä parhaaseen käyttöaikaan kuuluu useimmiten sateettomuus jolloin ko. uoma olisikin vaatimaton 8

20 Tekijä Tekijän kuvaus Maisema Kankaan alueen visuaalinen maisemakuva. Vaihtoehtojen vaikutukset VE0+ ja VE: Nykyistä Tourujokea kehittämällä saadaan alueen asukkaille ja virkistyskäyttäjille myös vesielementti Kankaan alueelle. Nykyisen Tuorujoen hyvät valaistut polut ja reitit, penkit ja kalusteet lisäävät merkittävästi koko alueen ympäristön laatua ja käyttöarvoa. Laaja viherkehä asuntoalueella monipuolistaisi puolestaan alueen ilmettä ja toisi maisemallisesti kiinnostavan vastakohdan nykyiselle kehitetylle Tourujoelle. VE: Uoma monipuolistaisi alueen ilmettä asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Uusi uoma toisi maisemallisesti kiinnostavia yksityiskohtia kuten siltoja, koskia, virtapaikkoja ja suvantoja sekä rantaterasseja ja rantakasvillisuutta. Jyrkät osuudet uomasta ovat koskimaisia, mutta VE3 pienemmästä vesimäärästä johtuen niitä voidaan luonnehtia virtapaikoiksi. VE3: Muutoin sama kuin VE, mutta virtaavan veden määrä vaihtelee vesitilanteesta riippuen ja siksi koskien ja virtapaikkojen ilme vaihtelee enemmän kuin VE:ssa. Noin kolmasosa uudesta uomasta on koskimaisia. Noin puolet ajasta (yleensä keväisin ja syksyisin) virtaama uomassa on yli m3/s, jolloin kosket ovat kuohuvia. VE0+ Nykytila+ VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Virtaveden ilmeen vaihtelevuus ja monimuotoisuus Kankaan alueella vertailutila Luonnonmukaisen uoman pituus uudessa uomassa (m), rakennettavan uoman kokonaispituus m. Uuden uoman ylittävien siltojen määrä kpl 0 kpl Tourujoen ylittävien siltojen määrä Kankaan alueella kpl kpl kpl kpl Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tietokoneanimaatio ja siitä poimitut havainnekuvat ja valokuvat muulla maailmassa rakennetuista kohteista auttavat hahmottamaan maisemavaikutuksia. Havainnekuvat ovat kuitenkin pelkistyksiä. Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys Vaihtoehtojen vaikutukset Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä Kustannus-hyötyanalyysi, myös suunnitellun toisen Tourujoen ylittävän sillan osalta. Myös aineettomien hyötyjen arvottaminen. Kulttuurimaiseman ja Tourujoen maiseman yhdistämisen haasteet ja vaikutukset. 9

21 Valtaosa vastaajista piti maisemalle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.8). Useimpien mielestä sillä on merkittävä positiivinen vaikutus maisemaan (kuva 5.9). Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin puromaista uomaa (VE). Muutamat vastaajista totesivat kalatiellä (VE) olevan jopa negatiivinen vaikutus maisemaan. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: Miten on arvioitu sitä, että aluetta pelkästään siistittäisiin (harvennus, pusikoiden raivaus) etc. Tarkastelu maiseman osalla on hieman suppea. Asumme järvien ja metsien keskellä. Purolla ja joella on merkittävä positiivinen maisemallinen vaikutus. Avoin joki tekee luonnollisen maiseman. Pieni puro muuttuu asuntoalueella "roskaiseksi likaojaksi" Estetiikalla suuri merkitys alueen vetovoimaisuuteen. Siltojen lukumäärä harkittava kriittisesti. Kalatiellä on jopa lievästi negatiivinen vaikutus, ruma kun on. Elävä luonnonmukaisessa uomassa virtaava vesi on aina kaunista eikä samaan virtaan voi astua kahdesti. Virtavesimaisema syntyisi vain vaihtoehdossa joki. Siltojen määrä vedetty hatusta. Ei joka paikasta joka paikkaan pääsen rakennetussa ympäristössä suorinta viivaa muuaallakaan. Pitkä uoma muuttaa teollisuusalueen joen halkaisemaksi asuntoalueeksi, korvaamatonta! Tourujoen kulttuurimaisemaan ja Kankaan alueen teollisuushistorialliseen maisemaan puututaan VE ja VE3 vaihtoehdoissa hyvin merkittävällä tavalla. Vrt. Tourulan puutalokorttelit (tuhottua Tourulaa, joka on mahdollista ilman uomaa "palauttaa"). Uoman leventämisen tarve, ennen kuin yhtään taloa on rakennettu? Massoja vietävä pois. Voimalaa voidaan käyttää n. 0 vuotta,, milj. Uusi uoma on valmis n. 0 vuoden kuluttua!!! Vaikuttaa varmasti alueen vetovoimaisuuteen. Rakennuttajien näkemyksen mukaan: Niillä kohdin kun uoma sijaitsee rakennetussa kanavassa tai syvällä maaleikkauksissa, sen merkitys maisemassa jää vähäiseksi. Kankaan länsireunalle syntyy kaksinkertainen vesiaihe Tourujoesta ja uudesta uomasta rantapuistoalueen molemmin puolin VE0+ Nykytila+ Kaupunkirakennelautakunta VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Kuva 5.8. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä Kankaan alueen visuaalisen maisemakuvan suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä VE0+ Nykytila+ Sidosryhmät VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Kaupunkirakennelautakunta 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Sidosryhmät 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Kuva 5.9. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Kankaan alueen maisemaan ja yleiseen viihtyisyyteen suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? 0

22 Tekijä 5 Tekijän kuvaus Nykytilanteen kuvaus Ekologinen tila ja kaupunkiekologia Vesistöjen tilaa kuvataan vesienhoidon suunnittelussa ekologisen tilaluokituksen avulla. Yleisenä tavoitteena on hyvä ekologinen tila. Tourujoen kaltaisessa rakennetussa ja säännöstellyssä vesistössä tavoitetila ja sen edellyttämät toimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti. Ekologiseen tilaan vaikuttavat uoman rakenteellinen muuttuneisuus, esteellisyys, virtaamaolosuhteet, vedenlaatu sekä vesieliöstön tila. Kaupunkiekologian kannalta ekologiset käytävät ovat tärkeitä eliöstön monimuotoisuuden lisääjiä myös monipuolisemman ravintoverkoston kautta. Tourujoki on voimakkaasti muutettu vesistö, joka on ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä luokassa. Ekologista luokitusta heikentävät voimalaitospato, joka muodostaa vaellusesteen ylävirtaan, voimalaitosrakentamisen aiheuttamat muutokset virtavesi- ja koskielinympäristöjen määrässä sekä Palokkajärven säännöstelystä johtuva luontaisesta poikkeava virtaamavaihtelut. Nykyisin veden vaihtuvuus riippuu osin voimalaitoksen juoksutuksista ja on pitkiä aikoja minimivirtaamassa (00 l/s), mikä vaikuttaa vedenlaatua heikentävästi. Vaihtoehtojen vaikutukset VE&VE3: Juoksutus Tourujokeen on tasaisempaa ja ajoittain suurempaa kuin VE0+:ssa ja VE:ssä. Veden nopeampi vaihtuvuus saattaa parantaa vedenlaatua Tourujoessa. Uudesta uomasta voi olla hyötyä pohjaeläimille, ravuille, uoman rantamien kosteikkokasvillisuudelle sekä perhosille ja muille hyönteisille uoman penkereellä. Uoma hyödyttäisi yleisesti kalastoa mahdollistamalla läpikulun Päijänteestä yläpuolisiin järviin, etenkin taimenen, mahdollisesti myös harjuksen ja nahkiaisen lisääntyminen ja elinolot paranisivat. Lisäksi ekologinen käytävä voi hyödyttää nisäkkäistä esim. saukkoa ja linnuista koskikaraa. (Jukka Syrjänen JY, Jukka Jormola SYKE). VE0+ Nykytila+ VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Tourujoen vedenlaatu vertailutila Virtavesiin liittyvien ekosysteemien luontainen toiminta Tourujoella vertailutila Kalojen kulkumahdollisuudet Tourujoen läpi vertailutila Ekologinen käytävä ja elinympäristö Kankaan alueelle vedestä riippuville eläimille (esim. kasvillisuus, vertailutila hyönteiset, rapu ja koskikara) ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys Vaihtoehtojen vaikutukset Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä Toimet yläjuoksulla kalojen ja muiden vedestä riippuvien eläinten kannalta. Kustannus-hyöty analyysi erityisesti vesipuitedirektiiviin liittyen. Hyötyjen arvottaminen euroissa laajemmin.

23 Valtaosa vastaajista piti ekologiselle tilalle ja kaupunkiekologialle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.0). Useimpien mielestä sillä on erittäin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Tourujoen ekologiseen tilaan (kuva 5.). Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin puromaista uomaa (VE). VE ja kalatietä (VE) pidettiin kuitenkin selvästi VE3 huonompina vaihtoehtoina. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: Kalojen ja rapujen yms. Elinolojen parantaminen ei yksistään ratkea tämän uoman kunnostuksella. Vaeltaminen estyy jo seuraavaan patoon. Kohtalonkysymys on: milloin Tourujoen uoma on pakko ennallistaa ja paljonko se silloin maksaa, kun nyt kustannukset jäivät kohtuullisiksi. EU:n säädökset, Suomen lainsäädäntö ja viranomaispäätökset voivat pakottaa joskus tulevaisuudessa JE:aa kunnostamaan uoman jokivaihtoehdon mukaan. Kalojen kulkumahdollisuus on varmasti paras joki-vaihtoehdossa! Luonnontilaisuutta tuotava myös uuden uoman ympäröivään rantakasvillisuuteen. Jopa lehtomaista? Ei puistomaista näköyhteyttä jokeen ja luonnonsuojelualueeseen. Joki-vaihtoehto tuottaa virtavesiekosysteemin! Jokivaihtoehto lopettaa myös vuorokausisäännöstelyn, joka aiheuttaa eroosiota Tourujoella ja säätelee Palokka- ja Tuomiojärven pintaa. Virtavesiä on koko Suomessa lähinnä pilattu. Nyt on tilaisuus luoda uutta elinkelpoista puro-/jokiuomaa. Mm. vaarantuneen koskikaran talvehtimisympäristöjä on pilattu niin, että esim. Keski-Suomessa talvehtivien koskikarojen määrä on pudonnut puoleen sitten 990-luvun VE0+ Nykytila+ Kaupunkirakennelautakunta VE Kalatie VE Puro VE3 Joki Kuva 5.0. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä ekologisen tilan ja kaupunkiekologian suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä VE VE Kalatie Puro VE0+ Nykytila+ Sidosryhmät VE3 Joki Kaupunkirakennelautakunta 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Sidosryhmät 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Kuva 5.. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Tourujoen ekologiseen tilaan suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.