Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Transkriptio

1 Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa ovat vesien parantaminen, ennallistaminen ja suojeleminen. Vesienhoidollisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa joko suoraan järveen tai järven valuma-alueelle. Valuma-alueelle kohdennettavat toimenpiteet ovat pitkällä aikavälillä tehokkaita mutta niiden vaikutus järven tilaan on yleensä hidasta. Näitä toimenpiteitä ovat mm. maatalouden ravinnetaseen hallinta ja metsätalouden eroosiohaittojen torjunta. Suoraan järven kohdistuvat toimenpiteet ovat nopeampia mutta niiden vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, mikäli järveen tulevaa kuormitusta ei vähennetä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. järven hapettaminen ja poistokalastus. Etelä-Savon vesien hoidon kannalta on tärkeää saada aikaan suuria hankekokonaisuuksia, jotta kustannustehokkaasti saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia vesien tilaan. Toimenpiteet tulisi kohdentaa järviin, joissa vaikuttavuutta olisi vedenlaatuun sekä järviin, joita hyödynnetään virkistyskäytön kannalta. Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää ja priorisoida ne järvikohteet Etelä-Savon alueelta, joilla voisi vesien hoidon kannalta olla järkevää suorittaa poistokalastusta. Poistokalastuksessa lähtökohtana on paikallisten asukkaiden kiinnostus vesien hoitoon. Tällöin lupa-asioiden ja rahoituksen kuntoon saaminen helpottuu. Poistokalastuksen tarve arvioitiin keräämällä kaikilta Etelä-Savon vesimuodostumilta vedenlaatutietoa, kalastotietoa sekä tieto vesimuodostumien rantakiinteistöjen määrästä. Pääpaino arvioinnissa oli vedenlaatu ja varsinkin a-klorofyllin ja fosforin suhde, joka kertoo epäsuoraan ravintoverkon tilanteesta. a-klorofylli kertoo yhteyttävien levien määrästä ja mikäli sen suhde fosforiin on suuri, voi levien runsastuminen olla seurausta suuren kalatiheyden aiheuttamasta eläinplanktonin vähenemisestä. Vedenlaadun lisäksi tarvetta arvioitiin virkistyskäytön lähtökohdasta, jonka arvioimiseen käytettiin rantakiinteistöjen määrää. Aineisto Vedenlaatuaineisto yhdenmukaistettiin luokittelemalla kukin muuttuja asteikolla 1-5; Erinomainen 1 5 Huono. Kokonaisfosfori-, typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksien luokittelussa käytettiin olemassa olevaa luokittelua, joka perustuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemään pintavesien ekologisen tilan arviointiin (Aroviita ym. 2012). Tämä luokittelu ottaa huomioon järven luontaiset ominaisuudet. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden väliseen suhteeseen luotiin uusi luokittelu käyttämällä kirjallisuudessa olevia arvioita niiden välisistä suhteista (Ulvi ja Lakso 2005). Mikäli suhde on alle 0,4, ei ravintoverkossa ole todennäköisesti vääristymää ja muuttujan luokka on 1. Mikäli suhde on yli yhden eli a-klorofyllipitoisuus on suurempi kuin fosforipitoisuus, on muuttujan luokka 5. Mikäli järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoa, käytettiin suuntaa antavina arvoina SYKE:n vesistömallijärjestelmästä (WSFS-VEMALA) saatavia simuloituja fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksia. Näistä neljästä vedenlaatumuuttujasta laskettiin painotettu keskiarvo, jolloin saatiin vedenlaatumuuttujalle yksi arvo. Pienin painoarvo annettiin typpipitoisuudelle ja suurin

2 fosforin ja a-klorofyllin suhteelle. Mitä suurempi arvo on, sitä todennäköisemmin järvikohde soveltuu poistokalastukseen. Kalastomuuttujan luokittelussa käytettiin standardin mukaisesta verkkokoekalastuksesta saatuja tietoja (MMM 2008). Kalastoluokittelussa käytettiin biomassan, yksikkömäärän ja särkikalaosuuden luokitteluun samaa SYKE:n tekemää ekologisen luokittelun järjestelmää. Näiden lisäksi muuttujiksi otettiin petokalaosuus ja petokalojen ja särkikalojen osuuden suhde. Näille luotiin uusi luokittelu käyttämällä kirjallisuudessa olevia arvioita (Ulvi ja Lakso 2005). Viidestä kalastomuuttujasta laskettiin painotettu keskiarvo, jolloin saatiin myös kalastomuuttujalle yksi arvo. Muuttujan laskennassa painoarvoa annettiin hieman enemmän särkikalojen ja petokalojen osuudelle sekä niiden väliselle suhteelle. Mitä suurempi arvo on, sitä todennäköisemmin järven kalakanta on vääristynyt. Järven virkistyskäytön määrän arviointiin käytettiin asuinkiinteistöjen määrää rannalla. Asuinkiinteistöksi laskettiin loma- ja varsinaiset kiinteistöt ja ne laskettiin 200 metrin matkalta järven rantaviivasta maalle päin. Oletuksena oli, että 200 metrin etäisyydellä rannassa asuvat ovat kiinnostuneita järven virkistyskäytöstä. Lähempänä rannassa asuvat ovat todennäköisesti kiinnostuneita varsinkin vedenlaadusta ja veden käytöstä uima- ja muuna käyttövetenä. Rantakiinteistöjen määrä suhteutettiin järven rantaviivan määrään ja tästä luotiin luokitteluasteikko, jossa vähän kiinteistöjä omaavat järvet saavat arvon 1 ja paljon kiinteistöjä omaavat arvon 5. Näiden kolmen kokonaismuuttujan arvoista laskettiin järvelle kokonaisluokka, jonka mukaan järvet voitiin asettaa kiinnostuksen mukaiseen järjestykseen. Kokonaismuuttujan arvon laskettiin painotetulla keskiarvolla, jossa vedenlaatua painotettiin suhteessa enemmän verrattuna kalasto- ja kiinteistömuuttujaan. Kaikki järvistä, joiden kokonaisluokaksi tuli 2,5 tai yli, otettiin lisätarkasteluun. Lisätarkasteluun otettiin myös tilaluokaltaan hyvää huonommassa olevat järvet. Kaikki lisätarkastelun kohteena olevat järvet luokiteltiin toimenpidealueittain ja niissä vielä pienempiin ryhmiin vaikutusalueensa mukaan. Järven aineiston luotettavuus arviointiin ja ne jaoteltiin ryhmiin joissa ei tarvita lisätietoa, lisätietoa tarvitaan kalastosta tai lisätietoa tarvitaan vedenlaadusta.

3 Tulokset Järvet, joista löytyy tarvittava vedenlaatutieto ja joista on joko standardinmukainen verkkokalastustieto tai jokin muu kalastotieto (esim. koenuottaus): Ekologinen tila Järvitunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kalastoluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä _007 Pieni Raudanvesi 251 Välttävä 4,1 5 4,4 JJR _008 Suuri Raudanvesi 685 Tyydyttävä 2,4 2 2,2 JJR _001 Kosulanlampi 90 Välttävä 3,5 4 3,7 JJR _003 Haukivesi, Joroisselkä 1725 Tyydyttävä 3,1 2,0 2 2,5 JJR _006 Haukivesi, Siitinselkä Tyydyttävä 3,2 2,1 3 2,9 JJR2 Vuoriselkä _001 Valvatus 316 Tyydyttävä 3,3 4,1 2 3,2 JJR _001 Sääksjärvi 284 Tyydyttävä 2,5 4,3 2 2,8 JJR _001 Paljo 102 Tyydyttävä 3,7 2,2 2 2,9 JJR _003 Kyyvesi, Hirviselkä 209 Tyydyttävä 2,1 1 1,7 Kyy _005 Kyyvesi, Suovunselkä 359 Tyydyttävä 3,1 2 2,7 Kyy _009 Kyyvesi, Jousvesi Tyydyttävä 2,8 2,1 1 2,2 Kyy1 Honkalahdenselkä _001 Naarajärvi 449 Erinomainen 2,5 2,0 5 3,0 Kyy _001 Ala-Siili 210 Hyvä 3,0 1,0 3 2,5 Kyy _001 Kirvesjärvi 77 Erinomainen 1,8 3,4 3 2,5 Kyy _001 Heiniö 171 Tyydyttävä 3,6 4,0 4 3,8 Kyy _001 Saimaa, Ukonvesi 1656 Hyvä 1,9 4 2,6 Mli _002 Saimaa, Annilanselkä- 879 Tyydyttävä 3,2 5 3,8 Mli1 Kyyhkylänselkä _001 Pitkäjärvi 146 Hyvä 2,3 5 3,2 Mli _001 Orijärvi 26 Hyvä 1,7 3,3 5 2,9 Mli _001 Saarijärvi 60 Tyydyttävä 3,2 3,5 4 3,5 Mli _001 Tarsalanjärvi 73 Hyvä 3,0 1,0 3 2,5 Mli _001 Keskimmäinen - 71 Erinomainen 2,9 1,5 4 2,8 Mli4 Alimmainen, itä _002 Keskimmäinen - 85 Hyvä 2,8 4,0 4 3,4 Mli4 Alimmainen, länsi _001 Ylimmäinen 86 Hyvä 3,5 1,8 4 3,2 Mli _001 Keihäsjärvi 141 Hyvä 2,5 3,5 2 2,6 Mli _001 Hanhijärvi 439 Tyydyttävä 3,2 1,8 2 2,6 Mli _001 Pieksänjärvi 2106 Hyvä 2,3 2,7 3 2,6 Pmki _001 Vangasjärvi 430 Hyvä 1,8 5 2,9 Pmki _004 Puula, Ruovedenselkä Hyvä 2,8 4 3,2 Puula1 Vuojaselkä _001 Emäpaju 113 Tyydyttävä 3,0 1,3 1 2,1 Puula _001 Kuonanjärvi 577 Tyydyttävä 4,2 1,7 1 2,8 Sln _001 Iso Vehkajärvi 672 Tyydyttävä 2,3 1,4 2 2,0 Sln _001 Pieni Vehkajärvi 95 Tyydyttävä 3,4 1,0 1 2,2 Sln _001 Löksä 85 Tyydyttävä 1,7 4,8 1 2,3 Sln6

4 Kalastotietoa tarvitsevat kohteet: Ekologinen tila Tunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä _002 Haukivesi, Haapaselkä 7323 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 JJR _001 Kolma 112 Tyydyttävä 2,4 2 2,3 JJR _001 Sysmä 3314 Tyydyttävä 3,8 2 3,2 JJR _001 Iso-Kontunen 189 Tyydyttävä 3,0 2 2,6 JJR _001 Särkijärvi 102 Tyydyttävä 3,1 2 2,7 JJR _001 Pitkäsjärvi 210 Hyvä 3,0 2 2,6 Kyy _001 Pyhäluoma 124 Tyydyttävä 2,9 3 2,9 Kyy _001 Vehvaa 149 Tyydyttävä 2,5 2 2,3 Kyy _001 Niskajärvi 399 Hyvä 2,1 3 2,4 Kyy _001 Iso-Nivu 65 Hyvä 3,3 2 2,9 Kyy _001 Iso-Syvä 121 Erinomainen 2,6 3 2,7 Kyy _001 Kutemajärvi 481 Hyvä 2,6 2 2,4 Kyy _001 Matala-Pölläkkä 97 Hyvä 3,0 2 2,6 Kyy _001 Pyhävesi 1515 Hyvä 2,2 5 3,1 Mli _001 Pieni Pyhävesi 177 Tyydyttävä 3,2 3 3,1 Mli _001 Ylä-Kuomio 374 Hyvä 3,0 2 2,6 Mli _001 Tainavesi 188 Hyvä 3,1 3 3,1 Mli _002 Pankajärvi 197 Välttävä 3,3 3 3,2 Mli _a02 Saimaa, Yövesi, 960 Hyvä 2,1 5 3,1 Mli5 länsiosa _001 Kaitajärvi 98 Hyvä 2,9 2 2,6 Mli _001 Lylyjärvi 200 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 Mli _001 Loukeinen 137 Tyydyttävä 3,5 2 3,0 Mli _001 Savon Hartonen 78 Erinomainen 2,7 4 3,1 Mli _001 Hämeen Hartonen 74 Erinomainen 2,3 4 2,8 Mli _002 Peruvesi, Lihava 63 Erinomainen 2,8 4 3,2 Mli _001 Tervajärvi 79 Tyydyttävä 3,5 3 3,3 Mli _002 Maavesi, länsi 1726 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki _001 Monni 100 Tyydyttävä 3,0 2 2,7 Pmki _001 Iso-Tuoppu 61 Hyvä 2,9 3 2,9 Pmki _005 Puula, Kotalahti 205 Tyydyttävä 2,8 3 2,9 Puula _005 Puruvesi, Ristilahti 359 Tyydyttävä 2,7 3 2,8 Sln _001 Malosenjärvi 143 Tyydyttävä 3,2 3 3,1 Sln7

5 Vedenlaadun lisätietoa tarvitsevat kohteet: Ekologinen tila Tunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kalastoluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä _001 Souru, Riemiö 127 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 JJR _001 Toiviojärvi 50 4,8 2 3,8 JJR _001 Ylä-Siili 85 Erinomainen 3,2 2 2,8 Kyy _001 Hirvijärvi 101 Hyvä 3,5 2,0 1 2,5 Kyy _001 Säytjärvi 109 Hyvä 3,2 1 2,5 Kyy _001 Korpijärvi 76 Hyvä 2,8 1,5 5 3,0 Mli _001 Hiukkanen 84 1,9 4 2,6 Mli _001 Iso Kangasjärvi 52 2,9 3,3 3 3,0 Mli _001 Saarinen 80 Tyydyttävä 3,3 1,8 1 2,3 Mli _001 Koukkujärvi 59 2,7 3 2,8 Mli _001 Partsimaanjärvi 80 3,4 2 2,9 Mli _001 Salmenjärvi 84 Tyydyttävä 2,4 3 2,6 Pmki _001 Ankeleenjärvi 249 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki _001 Iso-Tylönen 113 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki _001 Loukee 65 Hyvä 3,2 2 2,8 Pmki _001 Iso-Rummukka 126 Hyvä 2,6 4 3,0 Pmki _001 Pieni-Rummukka 56 3,6 2 3,0 Pmki _001 Tinakypärä 59 Erinomainen 3,1 2 2,7 Pmki _a01 Hiukkanen 155 Hyvä 2,8 3 2,8 Pmki _001 Iso Jouhtjärvi 64 Tyydyttävä 3,5 1 2,6 Puula _003 Pihlajavesi, Alanne 457 Hyvä 1,8 4 2,5 Sln _002 Puruvesi, 418 Hyvä 2,2 1,0 5 2,6 Sln3 Sorvaslahti _004 Puruvesi, Avo- 120 Tyydyttävä 2,9 1 2,3 Sln3 Puntunen _001 Ala-Luotojärvi 392 Hyvä 3,1 2 2,7 Sln _001 Kotkanjärvi 142 Hyvä 3,7 2 3,1 Sln _001 Ylä-Kieluu 109 Hyvä 3,3 1 2,5 Sln6 Viitteet Aroviita J. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. MMM Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio 2008:3. Ulvi T. & Lakso E. (toim.) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Ympäristösuunnittelija Jani Pulkkinen

6 Poistokalastusta tarvitsevat kohteet Etelä-Savossa