Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto"

Transkriptio

1 Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa ovat vesien parantaminen, ennallistaminen ja suojeleminen. Vesienhoidollisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa joko suoraan järveen tai järven valuma-alueelle. Valuma-alueelle kohdennettavat toimenpiteet ovat pitkällä aikavälillä tehokkaita mutta niiden vaikutus järven tilaan on yleensä hidasta. Näitä toimenpiteitä ovat mm. maatalouden ravinnetaseen hallinta ja metsätalouden eroosiohaittojen torjunta. Suoraan järven kohdistuvat toimenpiteet ovat nopeampia mutta niiden vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, mikäli järveen tulevaa kuormitusta ei vähennetä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. järven hapettaminen ja poistokalastus. Etelä-Savon vesien hoidon kannalta on tärkeää saada aikaan suuria hankekokonaisuuksia, jotta kustannustehokkaasti saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia vesien tilaan. Toimenpiteet tulisi kohdentaa järviin, joissa vaikuttavuutta olisi vedenlaatuun sekä järviin, joita hyödynnetään virkistyskäytön kannalta. Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää ja priorisoida ne järvikohteet Etelä-Savon alueelta, joilla voisi vesien hoidon kannalta olla järkevää suorittaa poistokalastusta. Poistokalastuksessa lähtökohtana on paikallisten asukkaiden kiinnostus vesien hoitoon. Tällöin lupa-asioiden ja rahoituksen kuntoon saaminen helpottuu. Poistokalastuksen tarve arvioitiin keräämällä kaikilta Etelä-Savon vesimuodostumilta vedenlaatutietoa, kalastotietoa sekä tieto vesimuodostumien rantakiinteistöjen määrästä. Pääpaino arvioinnissa oli vedenlaatu ja varsinkin a-klorofyllin ja fosforin suhde, joka kertoo epäsuoraan ravintoverkon tilanteesta. a-klorofylli kertoo yhteyttävien levien määrästä ja mikäli sen suhde fosforiin on suuri, voi levien runsastuminen olla seurausta suuren kalatiheyden aiheuttamasta eläinplanktonin vähenemisestä. Vedenlaadun lisäksi tarvetta arvioitiin virkistyskäytön lähtökohdasta, jonka arvioimiseen käytettiin rantakiinteistöjen määrää. Aineisto Vedenlaatuaineisto yhdenmukaistettiin luokittelemalla kukin muuttuja asteikolla 1-5; Erinomainen 1 5 Huono. Kokonaisfosfori-, typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksien luokittelussa käytettiin olemassa olevaa luokittelua, joka perustuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemään pintavesien ekologisen tilan arviointiin (Aroviita ym. 2012). Tämä luokittelu ottaa huomioon järven luontaiset ominaisuudet. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden väliseen suhteeseen luotiin uusi luokittelu käyttämällä kirjallisuudessa olevia arvioita niiden välisistä suhteista (Ulvi ja Lakso 2005). Mikäli suhde on alle 0,4, ei ravintoverkossa ole todennäköisesti vääristymää ja muuttujan luokka on 1. Mikäli suhde on yli yhden eli a-klorofyllipitoisuus on suurempi kuin fosforipitoisuus, on muuttujan luokka 5. Mikäli järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoa, käytettiin suuntaa antavina arvoina SYKE:n vesistömallijärjestelmästä (WSFS-VEMALA) saatavia simuloituja fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksia. Näistä neljästä vedenlaatumuuttujasta laskettiin painotettu keskiarvo, jolloin saatiin vedenlaatumuuttujalle yksi arvo. Pienin painoarvo annettiin typpipitoisuudelle ja suurin

2 fosforin ja a-klorofyllin suhteelle. Mitä suurempi arvo on, sitä todennäköisemmin järvikohde soveltuu poistokalastukseen. Kalastomuuttujan luokittelussa käytettiin standardin mukaisesta verkkokoekalastuksesta saatuja tietoja (MMM 2008). Kalastoluokittelussa käytettiin biomassan, yksikkömäärän ja särkikalaosuuden luokitteluun samaa SYKE:n tekemää ekologisen luokittelun järjestelmää. Näiden lisäksi muuttujiksi otettiin petokalaosuus ja petokalojen ja särkikalojen osuuden suhde. Näille luotiin uusi luokittelu käyttämällä kirjallisuudessa olevia arvioita (Ulvi ja Lakso 2005). Viidestä kalastomuuttujasta laskettiin painotettu keskiarvo, jolloin saatiin myös kalastomuuttujalle yksi arvo. Muuttujan laskennassa painoarvoa annettiin hieman enemmän särkikalojen ja petokalojen osuudelle sekä niiden väliselle suhteelle. Mitä suurempi arvo on, sitä todennäköisemmin järven kalakanta on vääristynyt. Järven virkistyskäytön määrän arviointiin käytettiin asuinkiinteistöjen määrää rannalla. Asuinkiinteistöksi laskettiin loma- ja varsinaiset kiinteistöt ja ne laskettiin 200 metrin matkalta järven rantaviivasta maalle päin. Oletuksena oli, että 200 metrin etäisyydellä rannassa asuvat ovat kiinnostuneita järven virkistyskäytöstä. Lähempänä rannassa asuvat ovat todennäköisesti kiinnostuneita varsinkin vedenlaadusta ja veden käytöstä uima- ja muuna käyttövetenä. Rantakiinteistöjen määrä suhteutettiin järven rantaviivan määrään ja tästä luotiin luokitteluasteikko, jossa vähän kiinteistöjä omaavat järvet saavat arvon 1 ja paljon kiinteistöjä omaavat arvon 5. Näiden kolmen kokonaismuuttujan arvoista laskettiin järvelle kokonaisluokka, jonka mukaan järvet voitiin asettaa kiinnostuksen mukaiseen järjestykseen. Kokonaismuuttujan arvon laskettiin painotetulla keskiarvolla, jossa vedenlaatua painotettiin suhteessa enemmän verrattuna kalasto- ja kiinteistömuuttujaan. Kaikki järvistä, joiden kokonaisluokaksi tuli 2,5 tai yli, otettiin lisätarkasteluun. Lisätarkasteluun otettiin myös tilaluokaltaan hyvää huonommassa olevat järvet. Kaikki lisätarkastelun kohteena olevat järvet luokiteltiin toimenpidealueittain ja niissä vielä pienempiin ryhmiin vaikutusalueensa mukaan. Järven aineiston luotettavuus arviointiin ja ne jaoteltiin ryhmiin joissa ei tarvita lisätietoa, lisätietoa tarvitaan kalastosta tai lisätietoa tarvitaan vedenlaadusta.

3 Tulokset Järvet, joista löytyy tarvittava vedenlaatutieto ja joista on joko standardinmukainen verkkokalastustieto tai jokin muu kalastotieto (esim. koenuottaus): Ekologinen tila Järvitunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kalastoluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä _007 Pieni Raudanvesi 251 Välttävä 4,1 5 4,4 JJR _008 Suuri Raudanvesi 685 Tyydyttävä 2,4 2 2,2 JJR _001 Kosulanlampi 90 Välttävä 3,5 4 3,7 JJR _003 Haukivesi, Joroisselkä 1725 Tyydyttävä 3,1 2,0 2 2,5 JJR _006 Haukivesi, Siitinselkä Tyydyttävä 3,2 2,1 3 2,9 JJR2 Vuoriselkä _001 Valvatus 316 Tyydyttävä 3,3 4,1 2 3,2 JJR _001 Sääksjärvi 284 Tyydyttävä 2,5 4,3 2 2,8 JJR _001 Paljo 102 Tyydyttävä 3,7 2,2 2 2,9 JJR _003 Kyyvesi, Hirviselkä 209 Tyydyttävä 2,1 1 1,7 Kyy _005 Kyyvesi, Suovunselkä 359 Tyydyttävä 3,1 2 2,7 Kyy _009 Kyyvesi, Jousvesi Tyydyttävä 2,8 2,1 1 2,2 Kyy1 Honkalahdenselkä _001 Naarajärvi 449 Erinomainen 2,5 2,0 5 3,0 Kyy _001 Ala-Siili 210 Hyvä 3,0 1,0 3 2,5 Kyy _001 Kirvesjärvi 77 Erinomainen 1,8 3,4 3 2,5 Kyy _001 Heiniö 171 Tyydyttävä 3,6 4,0 4 3,8 Kyy _001 Saimaa, Ukonvesi 1656 Hyvä 1,9 4 2,6 Mli _002 Saimaa, Annilanselkä- 879 Tyydyttävä 3,2 5 3,8 Mli1 Kyyhkylänselkä _001 Pitkäjärvi 146 Hyvä 2,3 5 3,2 Mli _001 Orijärvi 26 Hyvä 1,7 3,3 5 2,9 Mli _001 Saarijärvi 60 Tyydyttävä 3,2 3,5 4 3,5 Mli _001 Tarsalanjärvi 73 Hyvä 3,0 1,0 3 2,5 Mli _001 Keskimmäinen - 71 Erinomainen 2,9 1,5 4 2,8 Mli4 Alimmainen, itä _002 Keskimmäinen - 85 Hyvä 2,8 4,0 4 3,4 Mli4 Alimmainen, länsi _001 Ylimmäinen 86 Hyvä 3,5 1,8 4 3,2 Mli _001 Keihäsjärvi 141 Hyvä 2,5 3,5 2 2,6 Mli _001 Hanhijärvi 439 Tyydyttävä 3,2 1,8 2 2,6 Mli _001 Pieksänjärvi 2106 Hyvä 2,3 2,7 3 2,6 Pmki _001 Vangasjärvi 430 Hyvä 1,8 5 2,9 Pmki _004 Puula, Ruovedenselkä Hyvä 2,8 4 3,2 Puula1 Vuojaselkä _001 Emäpaju 113 Tyydyttävä 3,0 1,3 1 2,1 Puula _001 Kuonanjärvi 577 Tyydyttävä 4,2 1,7 1 2,8 Sln _001 Iso Vehkajärvi 672 Tyydyttävä 2,3 1,4 2 2,0 Sln _001 Pieni Vehkajärvi 95 Tyydyttävä 3,4 1,0 1 2,2 Sln _001 Löksä 85 Tyydyttävä 1,7 4,8 1 2,3 Sln6

4 Kalastotietoa tarvitsevat kohteet: Ekologinen tila Tunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä _002 Haukivesi, Haapaselkä 7323 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 JJR _001 Kolma 112 Tyydyttävä 2,4 2 2,3 JJR _001 Sysmä 3314 Tyydyttävä 3,8 2 3,2 JJR _001 Iso-Kontunen 189 Tyydyttävä 3,0 2 2,6 JJR _001 Särkijärvi 102 Tyydyttävä 3,1 2 2,7 JJR _001 Pitkäsjärvi 210 Hyvä 3,0 2 2,6 Kyy _001 Pyhäluoma 124 Tyydyttävä 2,9 3 2,9 Kyy _001 Vehvaa 149 Tyydyttävä 2,5 2 2,3 Kyy _001 Niskajärvi 399 Hyvä 2,1 3 2,4 Kyy _001 Iso-Nivu 65 Hyvä 3,3 2 2,9 Kyy _001 Iso-Syvä 121 Erinomainen 2,6 3 2,7 Kyy _001 Kutemajärvi 481 Hyvä 2,6 2 2,4 Kyy _001 Matala-Pölläkkä 97 Hyvä 3,0 2 2,6 Kyy _001 Pyhävesi 1515 Hyvä 2,2 5 3,1 Mli _001 Pieni Pyhävesi 177 Tyydyttävä 3,2 3 3,1 Mli _001 Ylä-Kuomio 374 Hyvä 3,0 2 2,6 Mli _001 Tainavesi 188 Hyvä 3,1 3 3,1 Mli _002 Pankajärvi 197 Välttävä 3,3 3 3,2 Mli _a02 Saimaa, Yövesi, 960 Hyvä 2,1 5 3,1 Mli5 länsiosa _001 Kaitajärvi 98 Hyvä 2,9 2 2,6 Mli _001 Lylyjärvi 200 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 Mli _001 Loukeinen 137 Tyydyttävä 3,5 2 3,0 Mli _001 Savon Hartonen 78 Erinomainen 2,7 4 3,1 Mli _001 Hämeen Hartonen 74 Erinomainen 2,3 4 2,8 Mli _002 Peruvesi, Lihava 63 Erinomainen 2,8 4 3,2 Mli _001 Tervajärvi 79 Tyydyttävä 3,5 3 3,3 Mli _002 Maavesi, länsi 1726 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki _001 Monni 100 Tyydyttävä 3,0 2 2,7 Pmki _001 Iso-Tuoppu 61 Hyvä 2,9 3 2,9 Pmki _005 Puula, Kotalahti 205 Tyydyttävä 2,8 3 2,9 Puula _005 Puruvesi, Ristilahti 359 Tyydyttävä 2,7 3 2,8 Sln _001 Malosenjärvi 143 Tyydyttävä 3,2 3 3,1 Sln7

5 Vedenlaadun lisätietoa tarvitsevat kohteet: Ekologinen tila Tunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kalastoluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä _001 Souru, Riemiö 127 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 JJR _001 Toiviojärvi 50 4,8 2 3,8 JJR _001 Ylä-Siili 85 Erinomainen 3,2 2 2,8 Kyy _001 Hirvijärvi 101 Hyvä 3,5 2,0 1 2,5 Kyy _001 Säytjärvi 109 Hyvä 3,2 1 2,5 Kyy _001 Korpijärvi 76 Hyvä 2,8 1,5 5 3,0 Mli _001 Hiukkanen 84 1,9 4 2,6 Mli _001 Iso Kangasjärvi 52 2,9 3,3 3 3,0 Mli _001 Saarinen 80 Tyydyttävä 3,3 1,8 1 2,3 Mli _001 Koukkujärvi 59 2,7 3 2,8 Mli _001 Partsimaanjärvi 80 3,4 2 2,9 Mli _001 Salmenjärvi 84 Tyydyttävä 2,4 3 2,6 Pmki _001 Ankeleenjärvi 249 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki _001 Iso-Tylönen 113 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki _001 Loukee 65 Hyvä 3,2 2 2,8 Pmki _001 Iso-Rummukka 126 Hyvä 2,6 4 3,0 Pmki _001 Pieni-Rummukka 56 3,6 2 3,0 Pmki _001 Tinakypärä 59 Erinomainen 3,1 2 2,7 Pmki _a01 Hiukkanen 155 Hyvä 2,8 3 2,8 Pmki _001 Iso Jouhtjärvi 64 Tyydyttävä 3,5 1 2,6 Puula _003 Pihlajavesi, Alanne 457 Hyvä 1,8 4 2,5 Sln _002 Puruvesi, 418 Hyvä 2,2 1,0 5 2,6 Sln3 Sorvaslahti _004 Puruvesi, Avo- 120 Tyydyttävä 2,9 1 2,3 Sln3 Puntunen _001 Ala-Luotojärvi 392 Hyvä 3,1 2 2,7 Sln _001 Kotkanjärvi 142 Hyvä 3,7 2 3,1 Sln _001 Ylä-Kieluu 109 Hyvä 3,3 1 2,5 Sln6 Viitteet Aroviita J. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. MMM Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio 2008:3. Ulvi T. & Lakso E. (toim.) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Ympäristösuunnittelija Jani Pulkkinen

6 Poistokalastusta tarvitsevat kohteet Etelä-Savossa

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyödyn arvioiminen vesienhoidon toisella suunnittelukaudella

Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyödyn arvioiminen vesienhoidon toisella suunnittelukaudella Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyödyn arvioiminen vesienhoidon toisella suunnittelukaudella Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella vesimuodostumien hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta syntyviä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

RAE - Ravinnehävikit euroiksi RAE - Ravinnehävikit euroiksi Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, 8.5.2014 Maatalouden vesiensuojeluhanke Tavoitteet Vähentäävesistöjen ravinnekuormaa Edistäävesienhoitosuunnitelmissa

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeren ympäristön tila Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeri Saaristomeri Saaristomerelle ovat ominaisia sokkeloisuus ja matalat vedet, ja merenlahdet työntyvät monin paikoin syvälle

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 RAPORTTEJA 92 2014 Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 SIRPA PENTTILÄ MIKAELA AHLMAN LAURA FORSSTRÖM Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 2013 SIRPA PENTTILÄ

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Läntisellä Pien- Saimaalla

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Läntisellä Pien- Saimaalla Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Läntisellä Pien- Saimaalla Turo Hjerppe, Elina Seppälä, Sari Väisänen ja Mika Marttunen Kesäkuu 2013 1

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Dokumentin päivityspvm: 11.11.2014 mmk Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 3. UML-malli... 6 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Puruveden Mehtolanlahden kalastorakenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalastonhoitotoimien suositukset

Puruveden Mehtolanlahden kalastorakenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalastonhoitotoimien suositukset 1 Puruveden Mehtolanlahden kalastorakenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalastonhoitotoimien suositukset Tarmo Tossavainen Karelia-ammattikorkeakoulu 09.12.2015 26 sivua TUTKIMUSRAPORTTI 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård Liite 2: Oriveden saaristo Bilaga 2: Orivesi skärgård Liite 3, Bilaga 3: Joutenvesi - Kolovesi - Pyyvesi Liite 4: Haukivesi pohjoinen Bilaga 4:

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

Mikä on puhtaan veden arvo? Antton Keto Suomen ympäristökeskus Puheenvuoro Puula Forum 6.7.2012

Mikä on puhtaan veden arvo? Antton Keto Suomen ympäristökeskus Puheenvuoro Puula Forum 6.7.2012 Mikä on puhtaan veden arvo? Antton Keto Suomen ympäristökeskus Puheenvuoro Puula Forum 6.7.2012 Esitelmän sisältö Suomen vesivaroista Puulasta Vesienhoidosta ja vesienhoidon tavoitteista Vesien tilan parantamisen

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Eräiden Espoon järvien kunnostustarpeen arviointi

Eräiden Espoon järvien kunnostustarpeen arviointi Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 20 2009 Eräiden Espoon järvien kunnostustarpeen arviointi Anne-Marie Hagman Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 2009 Eräiden Espoon

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu

Lisätiedot