AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä

Transkriptio

1 AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä

2 AUTISMI AUTISMI, AUTISTINEN OIREYHTYMÄ, ON KEHITYKSEN HÄIRIÖ, JONKA VAIKUTUKSET NÄKYVÄT KÄYTTÄYTYMISESSÄ NYKYKÄSITYKSEN MUKAAN NEUROBIOLOGINEN KESKUSHERMOSTON KEHITYSHÄIRIÖ, EI TUNNE-ELÄMÄN HÄIRIÖ (LAPSUUDEN PSYKOOSI) Historiassa Kannerilainen näkemys epäonnistuneesta äiti-lapsi-suhteesta Vaalijala 2

3 OIREYHTYMÄ AUTISTINEN OIREYHTYMÄ NIMITYS KERTOO, ETTÄ KYSYMYS EI OLE TARKKAAN RAJATUSTA SAIRAUDESTA VAAN TIETYISTÄ PIIRTEISTÄ KOOSTUVASTA KÄYTÄYTYMISKUVASTA, JOKA ON MONIMUOTOINEN JA YKSILÖLLINEN Vaalijala 3

4 ILMENEMINEN AUTISTISELLA HENKILÖLLÄ HAVAITAAN TYYPILLISESTI : 1)PUUTTUVA TAI POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS 2)PUUTTUVA TAI POIKKEAVA KIELELLINEN/EI KIELELLINEN VUOROVAIKUTUS Vaalijala 4

5 ILMENEMINEN 3)RAJOITTUNUT, TOISTAVA KÄYTTÄYTYMINEN 4)POIKKEAVIA REAKTIOITA AISTIÄRSYKKEISIIN Vaalijala 5

6 OIREKUVA VAIHTELEE OIREKUVAN ESIINTYMISESSÄ VAIHTELEVUUTTA, VAIHTELUUN VAIKUTTAA MM. 1)IKÄ, 2)KOGNITIIVINEN TASO 3)KUNTOUTUKSEN TASO 4)STRESSITILA 5)YMPÄRISTÖ ESIINTYY ERILAISINA YHDISTELMINÄ ERI YKSILÖILLÄ, VAIHDELLEN LIEVÄSTÄ VAKAVIIN ONGELMIIN Vaalijala 6

7 LIITÄNNÄISOIREITA AUTISMI ESIINTYY HARVOIN YKSIN, USEIN LIITÄNNÄISOIREITA KUTEN KEHITYSVAMMA, EPILEPSIA, KOMORBIDITEETTI (kahden tai useamman itsenäisen sairauden esiintyminen samanaikaisesti) Vaalijala 7

8 PYSYVYYS AUTISMI ON ELINIKÄINEN YKSILÖN OMINAISUUS, JOKA KYLLÄKIN MUUTTAA MUOTOAAN ELÄMÄN KULUESSA Vaalijala 8

9 ESIINTYVYYS POIKIA/MIEHIÄ ENEMMÄN KUIN TYTTÖJÄ (POIKIA NOIN ¾)(1,8-6.5 kertaa enemmän/mattila ym.2011) KOKONAISUUDESSAAN ARVIOLTA AUTISMIN ESIINTYVYYS 4,1/1000, KOKO AUTISMIKIRJON ESIINTYVYYS 8,4/1000 (Mattila ym.2011) KEHITYSVAMMAISIA AUTISTISISTA N.30-50% (osuus pienentynyt 2000-luvulla) KEHITYSVAMMAISIA KAIKEN KAIKKIAAN N Vaalijala 9

10 AUTISTINEN HENKILÖ =YKSILÖ AUTISTISUUS EI NÄY ULKONÄÖSSÄ, SIKSI VAIKEA JOSKUS YMMÄRTÄÄ ONGELMAA HENKILÖT JOILLA ON AUTISMI VOIVAT OLLA LAHJAKKUUDELTAAN HYVIN ERILAISIA AUTISTISUUDEN MÄÄRÄÄ MITATAAN KÄYTTÄYTYMISESTÄ. SYYT KÄYTTÄYTYMISEEN LÖYTYVÄT AIVOTOIMINNAN ERILAISUUDESTA (KTS KAAVIO/Gillbert/Timonen Vaalijala 10

11 AUTISMIN PERUSONGELMIEN YHTEYS TOISIINSA Ensisijainen ongelma Toissijainen ongelma AIVOTOIMINNAN HÄIRIÖ. Ilmenee ensisijaisesti valikoivan huomiointikyvyn ongelmana. Voi ilmetä spesifisti myös kielellisellä ja oman toiminnan ohjaamisen alueella. Vaikeus yhdistää havaintoja ja kokemuksia kokonaisuuksiksi. Näin ollen myös vaikeus ymmärtää, miten toiset ajattelevat ja tuntevat. Seurausvaikutus Käyttäytymisessä havaittava ongelma Ei osaa hakea tietoa varsinkaan toisilta henkilöiltä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma. Vaikeus ymmärtää kommunikatiivisen viestinnän sääntöjä. Etenkin kielellisen kommunikaation ongelma. (Frith 1989, Gillberg 1992, Timonen 1994) Vaikeus nädä toiminnan tarkoitus ta tilanneyhteydessään. Kehitysviivästymä, mutta taitojen tietyillä alueilla. Rajoittuneet käyttäytymisvalmiudet. Esiintyy rituaaleja, stereotypioita, pakonomaisia ja yksipuolisia kiinnostuksen kohteita Vaalijala 11

12 AUTISMI/KEHITYVAMMAISUUS AUTISTISISTA KEHITYSVAMMAISIA N.30-50% MOL. KIELELLISEN KOMMUNIKAATION VAIKEUKSIA, AUTISMISSA YLEENSÄ MYÖS NONVERBAALISEN VIESTINNÄN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUKSIA JA JÄLJITTELYN VAIKEUKSIA MOLEMMAT HYÖTYVÄT NS. STRUKTUROIDUSTA OPETUKSESTA JA VISUALISOINNISTA/SELKEYTTÄMISESTÄ Vaalijala 12

13 JOKA EI OLE VIELÄ MINÄ SEN ON MAHDOTONTA OLLA ME. SE EI VOI KIINTYÄ TOISEEN, KUN SE EI OLE KIINTYNYT ITSEENSÄ SE EI VOI KÄSITTÄÄ SUURIA YMPYRÖITÄ, KUN SE SEKOAA PIENISSÄKIN. SITÄ PITÄÄ LÄHESTYÄ SEN OMILLA EHDOILLA. Arja Tiainen Vaalijala 13

14 AUTISMI/KEHITYSVAMMAISUUS KEHITYSVAMMAISELLA TAIDOT USEIN TASAISESTI RETARDOITUNEET, AUTISTISELLA TAIDOISSA SUURTA VAIHTELUA Vaalijala 14

15 STRUKTUURI STRUKTUROINTI = elämän ja ympäristön jäsentämistä ymmärrettävään muotoon Lisää turvallisuuden tunnetta Parantaa selviytymiskykyä Kehittää itsenäisyyttä Helpottaa kommunikointia Ehkäisee ja vähentää häiriökäyttäytymistä Vaalijala 15

16 MIKSI STRUKTUROINTIA Oppimisen mahdollistamiseksi Voimavarojen kohdentamiseksi Vaalijala 16

17 -AIKAA -PAIKKAA MITÄ STRUKTUROIDAAN? -TOIMINTAA -HENKILÖITÄ -VAHVISTAMINEN -SEURANTA/ARVIOINTI/SUUNNITTELU KUN MUUTETAAN STRUKTUURIA, VAIN YKSI MUUTOS KERRALLAAN SUOSITELTAVAA! Vaalijala 17

18 STRUKTUROINNIN TARVE ON SUORASSA SUHTEESSA AUTISTISUUDEN MÄÄRÄÄN, MYÖS YKSILÖLLINEN SUURI VÄHÄINEN SUURI SUURI AUTISTISUUDEN MÄÄRÄ YKSILÖN ITSENÄISYYDEN ASTE AIKUISEN TUEN TARVE STRUKTUURIN TARVE VÄHÄINEN SUURI PIENI PIENI SEGREGAATIO SIJOITUS INTEGRAATIO AUTISTISMI LUOKKA KASVATUSPYR KIMYS TUETTU YLEIS OPETUS Vaalijala 18

19 ENNAKOINTI, SEN TARVE KEHITYSVAMMAINEN JA AUTISTINEN HYÖTYVÄT YLEENSÄ SIITÄ, ETTÄ ASIAT ESITETÄÄN HEILLE ENNAKKOON ENNAKOINNIN MERKITYS: AIKAA PROSESSOINNILLE, AIKAA HYVÄKSYÄ, AIKAA HUOMIOIDA VAIKEITA ASIOITA ENNAKOINNIN TAPOJA: SOSIAALISET TARINAT, PIIRTÄMINEN, AAC- MENETELMÄT Vaalijala 19

20 VISUALISOINTI VISUALISOIMALLA VIESTIT VOIDAAN VAHVISTAA VIESTIN YMMÄRTÄMISTÄ (VISUAALINEN KANAVA USEIN ERITYISESTI AUTISTISELLA VAHVEMPI) VISUALISOINNIN TAPOJA USEITA, USEIN TOIMIVIN TAPA ON SE, MIKÄ ON HELPOIMMIN KÄSILLÄ (AINA MUKANA) Vaalijala 20

21 VUOROVAIKUTUKSESTA KV:LLÄ YLEENSÄ HALU OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA, AUTISTISELLA USEIN EI KASVOSOKEUS YKSIKANAVAISUUS (JOS KATSON ON LÄHES NAHDOTON KUULLA) KIRJOITTAMATTOMIEN SÄÄNTÖJEN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS Vaalijala 21

22 KOMMUNIKAATIO VAIKEUTTA YMMÄRTÄÄ PUHETTA, JA MIHIN KIELTÄ KÄYTETÄÄN: olennaisen informaation jäsentäminen, riittävästi aikaa informaation prosessointiin PUUTTEITA EI- KIELELLISEN VIESTINNÄN YMMÄRTÄMISESSÄ (ILMEET, ELEET) Vaalijala 22

23 KOMMUNIKAATIOSTA YMMÄRTÄMINEN USEIN SANANMUKAISTA, KONKREETTISTA NOIN PUOLET AUTISTEISTA ILMAN PUHEKIELTÄ TARVE AAC- TULKKIPALVELUUN! Vaalijala 23

24 TOIMINTAOHJEITA KOMM. TILANTEESEEN Tarkkaile omaa kielenkäyttöäsi, karsi turhat sanat ja ilmaisut Mieti missä kommunikaatiotilanne on? Vähennä puhetulvaa Mieti äänenvoimakkuutta Muista odottaa Esineiden ja toimintojen nimitysten selkeys Vaalijala 24

25 ESIMERKKI KOMMUNIKAATIOTILANTEESTA Kaksi tyttöä heittää palloa edestakaisin toisilleen. He huomioivat toistensa liikkeet, katsovat toisiinsa ja palloon. He tietävät milloin pallo on napattava käteen. Kahden tai useamman keskustelu on kuin tyttöjen pallonheitto Vaalijala 25

26 VASTAVUOROINEN KOMMUNIKOINTI 1)Joku heittää ajatuksen+ äänensävyn+ kasvojen ilmeen 2)Toinen käsittää sanoman niin kuin lähettäjä on sen ajatellut ja vastaa lähettämällä ajatuksen+ äänensävyn+ kasvojen ilmeen 3)kolmas henkilö on nähnyt ja kuullut tämän ja haluaa mukaan keskusteluun 4)Muutaman ajatuksen jälkeen vaihdetaan puheenaihetta 5)Kaikki pitävät huolta siitä, ettei mitään aihetta käsitellä perusteellisemmin kuin sovitaan 6)Jos jonkun mielestä puheenaihe ei kiinnosta, kaikki käsittävät sen ja vaihtavat taas puheenaihetta Vaalijala 26

27 POTILAAKSI KUTSUMINEN HUOMOITAVIA ASIOITA ERITYISESTI AUTISMI- NÄKÖKULMASTA: 1)VIESTINNÄN SELKEYS 2)YHDYSHENKILÖN NIMEÄMINEN JA TAVOITETTAVUUS 3)PORTTI- KANSIOIDEN TMS. HYÖDYNTÄMINEN TIEDON SIIRROSSA 4)AAC-HENKILÖN TARPEEN HUOMIOIMINEN ESIM. KUVALLISEN OHJEISTUKSEN TEKEMISESSÄ Vaalijala 27

28 POTILAANA AUTISTINEN JA KV- HENKILÖ HYÖTYVÄT STRUKTUURISTA, PYRITTÄVÄ LUOMAAN SELKEÄ AIKATAULUTUS ASIOISTA, JOTTA ASIOIHIN VOIDAAN VALMISTAUTUA ENNAKOLTA ESIM. KUVIEN AVULLA ODOTTAMINEN VAIKEAA, SAMOIN NS. OHJAAMATON VAPAA-AIKA Vaalijala 28

29 AJATUS VOISIKO AUTISMI/ KEHITYSVAMMA, ERITYISESTI MIKÄLI LIITTYY OLENNAISESTI KOMMUNIKAATIOVAIKEUKSIA AIHEUTTAA HÄLYTYKSEN JÄRJESTELMÄSSÄ JA SIIRRON AAC-HENKILÖN PUOLEEN, JOKA HOITAISI ASIAA ETEENPÄIN (KUTSUT, TUTUSTUMISET, OHJAUS JA TUKI SAIRAALAJAKSOLLA JNE.) Vaalijala 29

30 KOMMUNIKAATIOASIOIDEN HUOMIOIMINEN SELVITÄ ETUKÄTEEN KUINKA PARHAITEN KOMMUNIKOI KOMMUNIKOI SELKEÄSTI, HIDASTA PUHERYTMIÄSI, SELKEYTÄ VISUAALISESTI, KÄYTÄ SELKEÄÄ VUOROTTELUA POISTA TILANTEESTA YLIMÄÄRÄISET AISTIÄRSYKKEET PIDÄ ETÄISYYTTÄ ÄLÄ KIIREHDI Vaalijala 30

31 AISTIJÄRJESTELMÄN ERILAISUUDEN HUOMIOIMINEN AISTIPOIKKEAMAT? KUINKA TULEE HUOMIOIDA? POISTA TILANTEESTA TURHAT/LIIALLISET ÄRSYKKEET (MELU, VALO, HAJU, KOSKETUS) MIETI/SELVITÄ FYYSINEN ETÄISYYS, FYYSINEN KONTAKTI JA KATSEKONTAKTI Vaalijala 31

32 AISTIT VIESTIEN VÄLITTÄJÄNÄ VAIKEUS ANLYSOIDA, JÄRJESTÄÄ JA YHDISTELLÄ ERI AISTIEN KAUTTA SAATUA INFORMAATIOTA Auditiivinen havaitseminen (kuulon kautta), visuaalinen havaitseminen (näön kautta), taktiilinen havaitseminen (tuntoaistin kautta), kinesteettinen havaitseminen (kehon asento), vestibulaarinen havaitseminen (tasapaino ja kehon hallinta) Vaalijala 32

33 POIKKEAVAT REAKTIOT AISTIÄRSYKKEISIIN TARKKAILE LASTA 1.TUNTO HYPER VÄLTTÄÄ KOSKETUSTA WHITEN OISE RAAPII OLEMATONTA KUTINAA HYPO KIPUTUNTO ALENTUNUT 2. HAJU JOIDENKIN RUOKIEN HAJU ÄLLÖTTÄÄ HAISTELEE IHMISIÄ 3. KUULO LAITTAA KÄSIÄ KORVILLE KUUNTELEE OMAA HENGITYSTÄÄN PAUKUTTELEE ESINEITÄ 4.MAKU KIELTÄYTYY RUUISTA IMESKELEE KIELTÄÄN SYÖ KAIKKEA SOPIMATONTA 5. NÄKÖ NÄKÖMUISTI PAINELEE SILMIÄÄN KEINUTTELEE ITSEÄÄN Vaalijala 33

34 HYPO- HYPER VALTAOSALLA AISTIPOIKKEAMAT JAKAANTUVAT SEURAAVALLA TAVALLA: KUULO =HYPER NÄKÖ = HYPER IHON PINTATUNTO = HYPER KEHON SYVÄTUNTO = HYPO HAJU JA MAKUAISTI YLEENSÄ SAMOJA, JOKO HYPPER TAI HYPO Vaalijala 34

35 Kehonkaava Kehonkaava on välttämätön oman kehon ja sen osion asentojen ja liiketilojen havaitsemiselle ja tiedostamiselle sekä liikkeiden tuottamiselle. Kehonkaava on kehon abstrakti edustus aivoissa ja se rakentuu moniaistillisesti, jolloin tarvitaan kosketustunto- tietoa, asento- ja liikeaistia, tasapainoelimen toimintaa ja näköaistia(berlucci ja Aglioti, 2010). Kehonkaava ei voi kehittyä eikä rakentua normaalisti, jos aistitiedon käsittelyssä ja yhdentymisessä on puutteita Vaalijala 35

36 Kuka minä olen? Oman kehon kokeminen ja aistiminen luo pohjan minätietoisuudelle: kuka minä olen. Oman kehon havaitseminen on edellytys sille, että osaa tulkita muiden henkilöiden kehollisia viestejä: ilmeitä, eleitä ja kasvoilta heijastuvia tunteita, mikä on olennainen tekijä sosiaalisessa kanssakäymisessä (Cross ym 2010) Vaalijala 36

37 SOSIAALISTEN TILANTEIDEN HUOMIOIMINEN KETÄ PAIKALLA ESIM. TULOTILANTEESSA? RAUHOITTUMISEN TARVE? RYHMÄSSÄ OLEMISEN JA TOIMIMISEN KYKY? LÄHEISYYDEN SIETÄMINEN Vaalijala 37

38 TIEDON SIIRTYMINEN MILLÄ VÄLINEILLÄ TIETO SIIRTYY, JA MILLOIN (ei onnistu vastaanottotilanteessa) Asiakas itse tiedon antajana (AAC- henkilön tuella) KAIKKI TARVITTAVA TIETO EI LÖYDY EFFICASTA Vaalijala 38

39 KIIREETTÖMYYS TARVE KIIREETTÖMÄÄN TOIMINTAAN TILANTEEN JÄSENTÄMINEN SELKEÄKSI MITÄ TAPAHTUU NYT, MITÄ SEN JÄLKEEN Vaalijala 39

40 PORTTI-KANSIO KOONTI HENKILÖN ASIOISTA, NS. KÄYTÖOHJEKIRJA Vaalijala 40

41 NÄKYMÄTÖN NÄKYVÄKSI KOMMUNIKAATIOSSA SOPIMUKSISSA TIEDON SIIRROSSA Vaalijala 41

42 KOULUTUKSIA - KOMMUNIKAATIOKOLMIO, KOMMUNIKAATION YDINTAITOJEN OPETTAMINEN AVEKKI-KOULUTUS AUTISMIN KIRJO, KEINOJA JA VÄLINEITÄ KUNTOUTUKSEEN Vaalijala 42

43 KOULUTUKSIA KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS TERAPEUTTINEN ASENNOITUMINEN JA ASENNOITUMINEN KUNTOUTUKSESSA JA HOITOTYÖN ARJESSA Vaalijala 43

44 AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO Liiton keskeisenä tavoitteena on edistää autismin kirjon lasten, nuorten ja aikuisten elämän laatua mm. kehittämällä kuntoutus-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Seuraa koulutuksia koulutuskalenterista! Aune- osaajaverkosto Vaalijala 44

45 Vaalijala 45