Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
|
|
- Timo-Jaakko Lattu
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
2 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella ihmisellä voi olla vaikeus oppia uusia asioita. - Kehitysvamma ilmenee yleensä ennen 18-vuoden ikää. - Suomessa arvioidaan olevan noin kehitysvammaista ihmistä.
3 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvammaiset ihmiset elävät normaalia elämää. - Kehitysvamman aste vaihtelee ja tuen tarve elämässä on yksilöllistä. - Jokainen kehitysvammainen on yksilö, mutta tiettyihin vammoihin liittyy keskimääräistä useammin juuri tietyntyyppisiä liitännäisvammoja tai sairauksia, esimerkiksi aistihäiriöt ja epilepsia. - Kehitysvamma haittaa usein jokapäiväistä selviytymistä elämässä ja yhteiskunnan järjestämät palvelut ovat tärkeitä. - Diagnoosin, toimintakyvyn ja sosiaalinen näkökulma
4 Kommunikaatio Puheen kehitys voi olla viivästynyttä. Puhutun kielen ymmärtäminen on joillekin ihmisille vaikeaa. Puheen tuottamisen ongelmat vaihtelevat epäselvästä puheesta ja sanan löytämisen vaikeudesta, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen pääsääntöiseen käyttämiseen. Mitä vaikeampi kehitysvamma on, sitä suuremmassa roolissa on lähi-ihmisten tuki ja tulkitseminen.
5 Autismin kirjo Autismi on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö (tila), joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Autismin kirjoon kuuluu hyvin erilaisia oireyhtymiä, joissa älyllinen ja toiminnallinen taso vaihtelevat paljon. (Autismi savant noin 10 %, kehitysvammaisia noin 75 %) Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta huomattavasti poikkeavaa. Autismin kirjon henkilöitä arvellaan olevan Suomessa noin
6 Käyttäytyminen Autistinen ihminen ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla ja se vaikuttaa käyttäytymiseen. Käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat mm. puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen (monimutkaiset rituaalit ja niistä kiinni pitäminen) käytös ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. (Yli- ja aliherkkyydet ja yleensä puutteellinen kiputunne.) Tuen tarve on yksilöllistä ja se riippuu muista henkilöllä olevista vammoista ja sairauksista.
7 Kommunikaatio - Sosiaalinen vuorovaikutus ja kyky viestiä toisten ihmisten kanssa, on yleensä poikkeaa autismin kirjon ihmisillä. - Katsekontaktin ottamisen vaikeus. Autismin kirjon ihminen ei välttämättä halua jakaa omia asioitaan ja tunnetilojaan toisten ihmisten kanssa. - Autismiin voi liittyä myös puheen kehityksen viivästymistä, tai puhe voi jäädä kehittymättä. - Puhetta tuottavan autistisen henkilön kieli voi olla kaavamaista ja toistavaa, eikä hän välttämättä käytä sitä viestintätarkoituksessa.
8 Autismiyksikkö v v v Perustettu vuonna ihmisen koti, 14 ihmisen työpaikka ja 6 ihmistä käy tilapäishoidossa ympärivuorokautista asumispalvelua, tilapäishoitoa ja toimintakeskustoimintaa Mitä tehdään? Normaalia elämää Ulkoilua Leipomista harjoitellaan yhdessä arjentaitoja järjestetään juhlia Taiteillaan käydään harrastuksissa tehdään kotitöitä tehdään aistiharjoituksia ja toteutetaan autismikuntoutusta.
9 Vinkkejä kohtaamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa
10 Mitä kehitysvammaisuus ja autismi tarkoittaa käytännössä? - Pidä suurempi fyysinen etäisyys kuin tavallisestihuomioi reviiri. - Vältä fyysistä ja katsekontaktia, jos ne ärsyttävät selkeästi. - Rytmitä tilanteet kertomalla tilanteen kulku (aloitus, keskikohta ja lopetus) ja mitä tapahtuu tilanteen jälkeen (siirtymä). (KTS. Tepan kansiot) - Anna tilanteen mukaan mahdollisuus taukoihin ja väliaikoihin. - Varmista että henkilö on valmis jatkamaan samaan aikaan, kun itse jatkat.
11 Jatkuu... - Huomioi kumppanisi haasteet ymmärtää aikaa ja vaikeita käsitteitä. Luo tilanteesta mahdollisimman selkeä: ennakoi, tutustu henkilön tietoihin, tilaa tulkki... - Tunnetilojen aistiminen äärimmäisen herkkää. Kysy neuvoa mieluummin kuin annat epävarmuutesi vaikuttaa tilanteeseen. - Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, haju, liika lämpö). - Varaa riittävästi aikaa.
12 Kohtaamiseen Aito läsnäolo ja katsekontakti Varmista yhteisymmärrys (aac, tulkkipalvelu ) Vähennä puhetta, toista ydinsanoja Ikätason mukainen puhe Älä korota ääntä Tue ymmärtämistä kuvan avulla, omalla mallilla... Käytä esimerkkejä ja konkreettisia ohjeita Kosketa (riippuen tilanteesta)
13 Kulmakivet Ajan ja tapahtumien etenemisen ymmärtäminen; kuvallista materiaalia, tietoa palveluista käyttäjien kielellä yms. Syy-seuraus-suhteen ymmärtäminen; ymmärsikö ihminen mitä esim. Lääkärikäynneillä tapahtui? Ennakoiminen; tilanteen huolellinen läpikäyminen Itsemääräämisoikeuden tukeminen Lähipalvelut
14 Kommunikaatiomenetelmät
15 Puhevammaisuus Suomessa noin henkilöllä on puhevamma. Puhevammaisuus tarkoittaa vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhetta niin hyvin kuin arjen sujumisen kannalta olisi tarpeen Puhevammaan liittyy usein myös lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Puhevamman taustalla on tavallisesti jokin neurologinen tai muu sairaus tai vamma. Se voi olla synnynnäinen tai myöhemmällä iällä saatu. Jos puhuminen tai puheen ymmärtäminen on vaikeaa, voidaan käyttää kommunikointikeinoja, jotka täydentävät, tukevat ja korvaavat puhetta.
16 AAC Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät LYHENNE AAC TULEE SANOISTA AUGMENTATIVE AND ALTERNATIVE COMMUNICATION ja tarkoittaa PUHETTA TUKEVAA JA KORVAAVAA KOMMUNIKOINTIA. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi on yleisnimitys kommunikointikeinoille, joita käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi ja korvaamiseksi
17 KOMMUNIKOINTIKEINOJA Eleet, ilmeet, katse ja kehon kieli Puhe Toiminta, osoittaminen Kirjoittaminen Kuvat Viittomat Tuettu kommunikointi Piirtäminen/Pikapiirtäminen Esineet Tekniset apuvälineet, kommunikaattorit, puhelaitteet, Ipadit yms. Kuvat papunet
18 ELEET - Eleilmaisu on ihmisen luonnollisin tapa ilmaista itseään. - Eleilmaisuun kuuluvat esimerkiksi ilmeet, eleet, kehon asennot, osoittaminen, toiminta, ääntely ja äänensävyt, itku & nauru, silmien räpyttely ja niiden kohdistaminen yms. - Jokin näistä voi olla ihmisen pääasiallinen kommunikointikeino tai osa jokapäiväistä tiedostettua ja tiedostamatonta viestintää. Luoma, Merita 2011, Huuhtanen, K 2012
19 VIITTOMAT - Viittomat on ensimmäinen ja ilmeisesti edelleen yleisin puhetta tukeva ja korvaava kommunikointimenetelmä Suomessa. - Tukiviittomat ja viitottu puhe perustuvat puhutun kielen mukaiseen viittomiseen. Tukiviittomissa viitotaan lauseista ydinsanat ja viitotussa puheessa kaikki sanat puhutun kielen sanajärjestyksessä. - Viittomakielessä puolestaan on oma kielioppi. Luoma, Merita 2011, Huuhtanen, K 2012,
20 KUVAT - Kuvat tukevat puhevammaisen henkilön kommunikointia. - Kuvakommunikoinnin tukena käytetään katsekontaktia, katseen suuntausta, hymyä, eleitä, ilmeitä, kehon kieltä, ääntelyä ja mahdollisesti yksittäisiä sanoja. - Miten kuvia käytetään? - kuvat oman ilmaisun välineenä - kuvat puheen ymmärtämisen tukena - kuvat ajan, paikan, tilanteiden, ennakoinnin yms. selventäjänä Huuhtanen, K 2012.
21 Kuvakommunikaatio VIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄ KUVA VOI OLLA MIKÄ TAHANSA YHTEISESTI SOVITTU MERKKI, ESIM.: piirros Lehtikuva tai valokuva todellisesta tilanteesta Kommunikointikuvaston kuvat (pcs, piktot) viittomakuvat Bliss- kuvat Kirjain- tai sanahahmo Luoma, Merita 2011, Huuhtanen, K 2012, kuvat papunet
22 Markkinoille tulee koko ajan uusia apuvälineitä Apuvälineitä
23 Selkokieli v Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. v Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. v Selkokielen tarpeen syyt ovat hyvin vaihtelevia; kehityshäiriöt, sairaudet, ikääntyminen yms. Selkokeskus
24 Myös sillä, joka ei ole tottunut sanoihin, on paljon sanottavaa. Myös sen, joka on tottunut sanoihin, voi olla vaikea puhua. Sanoilla voimme tavoittaa toisemme. Myös silmillä ja käsillä. Katson sinua, kosketan sinua tai sanon - pidän sinusta. Ja sinä vastaat sanoilla, käsillä, silmillä.
Kommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotKommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti
Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotOPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö
1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotKommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa http://www.savas.fi/userfiles/file/tepa/tepa_tyovalineita_tervhuoltoon_web.pdf
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotAutistisuuden tuoma lisä potilaskohtaamiseen
Autistisuuden tuoma lisä potilaskohtaamiseen Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Autismin kirjo - määrittelyä Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö
LisätiedotOPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin
OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotLataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa
Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa Lataa ISBN: 9789515805256 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.19 Mb Tästä suositun teoksen uudistetusta laitoksesta lukija
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
LisätiedotVates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11
Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotTulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit
in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotAAC Ruskiksella. Janette Kotonen ja Tiina Jokela
AAC Ruskiksella AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Kommunikointi on monipuolista kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotKäytännön vinkkejä kehitysvammaisen ihmisen tueksi terveydenhuollon käynnille
Käytännön vinkkejä kehitysvammaisen ihmisen tueksi terveydenhuollon käynnille Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö Kehitysvammaisuus ja mitä eri
LisätiedotKommunikaation tukeminen
Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat Avainsanat
Teini-taulusto Kuvat Avainsanat Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat avainsanat
Juniori-taulusto Kuvat avainsanat Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotPerehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään
Perehdytysopas n viestintään Opas sisältää 1 Miten Perheentalon toimintaympäristössä on huomioitu kävijöiden erilaiset viestintäkeinot? 2 Miten Perheentalon ohjaajat huomioivat erilaiset kävijät? 3 Perheentalolta
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotSeniori-taulusto Kuvat Avainsanat
Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotTuetusti päätöksentekoon-projekti
Savon vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti toimii v. 2011 2014 Pohjois- ja Etelä-Savon alueella. Kyseessä on levittämisprojekti ja rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys. Projektin
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotAvaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke
PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
Lisätiedoty h t e i s e e n k i e l e e n
p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen
Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen Esityksen sisällöstä Kehitysvammaisuus ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen haasteet Keinoja puheen
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotAUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä
AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISMI AUTISMI, AUTISTINEN OIREYHTYMÄ, ON KEHITYKSEN HÄIRIÖ, JONKA VAIKUTUKSET NÄKYVÄT
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotEvantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto
Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
LisätiedotHaastava käyttäytyminen
Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista
LisätiedotTeini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri
Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio avainsanoilla on suunniteltu kaikenikäisille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös nuorille käyttäjille. Evantia360 kommunikoinnin tuote-
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotSelkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotEnsiapua kommunikointiin
1 Ensiapua kommunikointiin Ensiapua kommunikointiin -materiaalit on suunnattu apuvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön silloin, kun asiakkaalla on puhevamma eikä työntekijällä ole tarkempaa
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotSelkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotOIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla
OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,
LisätiedotKaikille avoin hiihtokoulu
Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus
LisätiedotVinkkejä valmennukseen
Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen
LisätiedotSelkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotVIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
LisätiedotKokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön
Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi
LisätiedotKehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta
Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja
LisätiedotKohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy
Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä
LisätiedotAutismi- ja Aspergerliitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry Mitä autismikirjo tarkoittaa? AUTISMIKIRJON DIAGNOOSIT ON WHO:N KANSAINVÄLISESSÄ TAUTILUOKITUSJÄRJESTELMÄSSÄ (ICD) LIITETTY LAAJA-ALAISIIN KEHITYSHÄIRIÖIHIN. AUTISMIKIRJOON
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotHelena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa
Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotViittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan
Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia
LisätiedotTuettu Päätöksenteko
Tuettu Päätöksenteko Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotVuorovaikutus ja kommunikointi;
Vuorovaikutus ja kommunikointi; miten kohtaan ihmisen, jolla on kehitysvamma? KEHITYSVAMMAINEN ASIAKKAANA JA PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ KOULUTUS- JA TYÖKOKOUSPÄIVÄ 11.10.2016 JOENSUU, ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
LisätiedotKommunikoinnin työvälineitä suun terveydenhuoltoon
Kommunikoinnin työvälineitä suun terveydenhuoltoon Tietoa ja työvälineitä suun terveydenhuollon ammattilaisille erilaisiin potilaan kohtaamis- ja kommunikaatiotilanteisiin Tämä oppaan tarkoitus on auttaa
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotAUTISTISEN ASIAKKAAN KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN TILAPÄISHOIDOSSA
1 AUTISTISEN ASIAKKAAN KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN TILAPÄISHOIDOSSA Pienet teot suuri merkitys Aino Kemilä Opinnäytetyö syksy 2012 Diakonia ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKehitysvammaisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen
Kehitysvammaisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen Oppaan laatiminen työelämän kumppanille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotVoimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala
Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1 Katja Kujala Ensivaikutelma Luodaan täysin vieraasta henkilöstä sadasosasekunneissa Pukeutuminen Kehon kieli Äänenkäyttö, puheilmaisu, puhetapa (esim. murre) Ystävä
LisätiedotAutismin kirjon ensiopas perheille
Autismin kirjon ensiopas perheille OPAS ON SUUNNATTU PERHEILLE, JOISSA LAPSEN AUTISMIN KIRJON DIAGNOOSI ON TUORE. Autismi- ja Aspergerliitto ja Aspergerliitto ry ry Mitä autismin kirjo tarkoittaa? AUTISMIN
LisätiedotLuetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle
Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotVammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu kun tarvitset tulkkausta puhevamman takia www.kela.fi/vatu Mikä on vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu? Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää vammaisten
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotEvantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto
Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia360 Junior Start Viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
LisätiedotOIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla
OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu Videoesimerkit
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
Lisätiedot