Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen"

Maija-Leena Kinnunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen

2 Esityksen sisällöstä Kehitysvammaisuus ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen haasteet Keinoja puheen tuottamisen ja ymmärtämisen tueksi Kysy, pyydä tarkennusta, kommentoi saat enemmän itsellesi!

3 Puheen tuottaminen Ajatus, mitä haluan ilmaista Ilmaisun muotoileminen kielelliseksi Sanojen valinta Lauseen muodostaminen sanajärjestys, taivutusmuodot Äänteiden valinta ja tuottaminen oikeassa järjestyksessä Artikulaatio Tarkkaileminen, miten ulosanti onnistui Tarkkaileminen, mitä toinen vastaanotti/ymmärsi

4 Puheen vastaanottaminen Korva virittäytynyt ihmisääniin Ääniaalto tavoittaa korvan, tunnistetaan äänteiksi Poimii äänteet puhevirrasta, tulkitsee äänteet, tunnistaa äännejonon sanaksi, löytää sanan merkityksen sanavarastosta Voi ymmärtää puhujan tarkoittaman sanan Sanajonon muistaminen, sanajärjestyksen muistaminen, taivutusmuotojen tulkinta, sanojen välisten suhteiden hahmottaminen Voi ymmärtää puhujan tarkoittaman lauseen Ennakkokäsitys tilanteesta, konteksti vaikuttavat ymmärtämiseen

Puheen vastaanottaminen ja ymmärtäminen keskustelussa Puheen vastaanottaminen (minulle puhutaan) Puhutun ymmärtäminen Oman puheenvuoron tuottaminen vastauksena sanottuun

5 Puheen vastaanottaminen ja ymmärtäminen keskustelussa Puheen vastaanottaminen (minulle puhutaan) Puhutun ymmärtäminen Oman puheenvuoron tuottaminen vastauksena sanottuun tai aloitteena Toisen puheenvuoron kuunteleminen, ymmärtäminen, muistaminen Oman puheenvuoron tuottaminen vastauksena sanottuun Vuorovaikutuksen ylläpitäminen Tarkkaavaisuus

Kieli suhteessa kehitystasoon (Kaisa Launonen) Kehitysvammainen henkilö käy läpi samanlaisia kehitysvaiheita kuin tyypillisesti kehittyväkin, mutta hitaammin ja puutteellisemmin, koska kyky saada

6 Kieli suhteessa kehitystasoon (Kaisa Launonen) Kehitysvammainen henkilö käy läpi samanlaisia kehitysvaiheita kuin tyypillisesti kehittyväkin, mutta hitaammin ja puutteellisemmin, koska kyky saada tietoa ympäristöstä (havaita, muistaa, ajatella, muodostaa käsitteitä) on rajoittuneempi Visuaalinen havaintokanava on yleensä vahvempi kuin auditiivinen Työmuisti on yleensä suppea Usein kuitenkin käsitteellinen taso jää saavuttamatta (=mielikuvien varassa on vaikea toimia, tarvitaan konkretiaa) milloin on kohta? otanko paljon vai vähän?

7 Kieli suhteessa kehitystasoon Lievä älyllinen kehitysvammaisuus Keskustelutaito riittävän hyvä sosiaaliseen kanssakäymiseen Kykenee yleensä normaaliin arkikeskusteluun Toimii kontaktissa vastavuoroisesti Tilanteeseen liittyvissä aiheissa juttelu sujuu hyvin, abstraktimmissa käsitteissä ymmärtämisen vaikeutta Puheilmaisu melko sujuvaa, vaikeuksia vaativimmissa kielioppirakenteissa Toisen antamasta aiheesta kerronta saattaa olla niukkaa Äännevirheet tyypillisiä Usein auttava luku- ja kirjoitustaito

8 Kieli suhteessa kehitystasoon Keskivaikea älyllinen kehitysvammaisuus Tutuissa tilanteissa käytettyä selkeää puhetta ymmärtää yleensä hyvin Käsitteellisemmän kielen ymmärtämisessä ja vaikeammissa kielioppirakenteissa vaikeuksia Puheen kehitys viivästynyttä Yksinkertaisia, lyhyitä lauseita, joissa taivutus ja aikamuodot puutteellisia Usein sanahahmot yksinkertaistuvat ja äännevirheitä esiintyy Puhe kuitenkin varsin hyvin ymmärrettävää

9 Kieli suhteessa kehitystasoon Vaikea älyllinen kehitysvammaisuus Ymmärtää yksinkertaista, tuttuun tilanteeseen liittyvää puhetta Edellyttää vihjeitä ja on kokonaisvaltaista Puheilmaisu vähäistä, jnkv fraasimaista, vaikeasti ymmärrettävää puhetta Sanahahmot poikkeavia, äännevirheitä runsaasti Puhe voi puuttua kokonaan, jolloin ilmaisu AAC-keinoin Kommunikaation onnistuminen on vastapuolen varassa

10 Kieli suhteessa kehitystasoon Syvä älyllinen kehitysvammaisuus Korkeintaan 3-vuotiaan ikäodotusta vastaavat kielelliset taidot, suurella osalla alle 1-vuotiaan ikäodotusta vastaavat taidot Saattaa tunnistaa nimensä ja säännöllisesti toistuvia tilannesidonnaisia fraaseja Puheilmaisu puuttuu yleensä kokonaan Toimii varhaisten vuorovaikutustaitojen varassa (ilmaisukeinoina nauru, itku, ääntely, katsekontakti, toiminta, ilmeet, kehon kieli Kommunikaatiossaan täysin riippuvainen ympäristön toiminnasta ja tulkintataidoista

11 Liitännäisvammoista, jotka vaikuttavat kielelliseen suoriutumiseen Aistivammat Autismin kirjo Liikuntavamma Ikääntyneillä mm. aivoverenkiertohäiriöitä (Cooper 1998) Mielenterveyden häiriöitä lapsilla, nuorilla (Emerson 2003), aikuisilla, ja ennenaikaista dementoitumista (Koskentausta 2006) Usein jonkinasteisia ongelmia vuorovaikutustaidoissa, puheen ymmärtämisessä tai puheen tuotossa (Laine 2007) Tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn haasteet Oman toiminnan ohjauksen haasteet Vaikeudet omaksua sosiaalisen kanssakäymisen ja keskustelun sääntöjä.

12 Sosiaalisten vaikeuksien merkitys kommunikaation pulmissa Vaikeus käyttää omaamiaan kielellisiä taitoja sosiaalisesti Vaikeus ymmärtää sosiaalisia koodeja, jotka eivät ole konkreettisia Syy-seuraussuhde

13 Kehitysvamma ja kommunikaation pulmien helpottaminen Puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttöönotossa ja käytössä tarvitaan usein paljon ympäristön tukea Omaksuminen motivaation kautta Usein aloitetaan ohjaamisesta Sen sijaan Ympäristöön vaikuttaminen Haluamisen ilmaiseminen Painotus toiminnallisen kommunikaation kehittämisessä Arjen erilaiset kommunikaatiotilanteet ja sitä kautta erilaiset kommunikaatiotarpeet Huomio vuorovaikutustaitoihin Aloitteen tekeminen Kommunikaatiokolmio-ajattelu

14 Kommunikaatiokolmio Kommunikaation käyttötarkoitukset Motivaatio Kommunikaatiokeinot A K S vihjeriippumattomuus A=aloitteellisuus, K=kohdentaminen, S=sinnikkyys Lähde: Tanskanen, Nivarpää-Hukki, Tarpila (2010)

15 Ympäristön merkitys ja mallittaminen (Gayle Porter) Puheen kehitys: puhe puhe Vaalijala

16 AAC-keinojen käytön kehitys: puhe AAC AAC AAC Vaalijala

17 Pyri kommunikoimaan asiakkaasi taitoja vastaavalla tavalla

18 Vinkkejä puheen ymmärtämisen tueksi Rauhoita kommunikaatioympäristö - Onko tilanteessa mahdollista keskittyä/ymmärtää? Varmista tarkkaavaisuus: pysäytä kosketa kumarru pyri kontaktiin Varhaisten taitojen tasolla toimivan kanssa: aistivirikkeiden tarjoaminen, ympäristön jäsentäminen ja tilanteisiin valmistaminen

19 Tarkasta oma ilmaisu Anna ohje yksinkertaisin, täsmällisin sanoin Käytä tavallisia arkipuheen sanoja, käytä tavallisia arkipuheen lauserakenteita Nimeä konkreettisesti tapahtumat, esineet, toiminnot Puhu luonnollista puhekieltä, rauhallisella ja luonnollisella tavalla Puhu vähemmän Tauota Toista vain tarvittaessa Ajoitus: älä hoputa, sotkee suunnittelun Aikaa prosessointiin ( asiakas kytkee itsensä pois päältä, koska maailma kulkee ohi liian nopeasti ) Pysy aiheessa

20 Vinkkejä puheen ymmärtämisen tueksi Ei -sanan hahmottamisen /ymmärtämisen pulma Puhu myönteisesti Puhu koko asia, kokonaisin lausein Puhu konkreettisesti Tarkoita mitä sanot

21 Vinkkejä puheen ymmärtämisen tueksi Käytä vihjeitä, AAC-keinoja Eleet, osoittelu, mallittaminen Arjen esineet Kuvat Kirjoitettu teksti

22 Toimintajärjestys kuvilla

23 Toimintajärjestys esineillä

24 Strukturointi Päiväjärjestyksissä Käytettävät värit: maanantai vihreä tiistai sininen keskiviikko valkoinen torstai ruskea perjantai keltainen lauantai vaaleanpunainen sunnuntai tum.punainen

25 Piirtäminen

26 Sarjakuvitettu keskustelu Selvennetään kahden tai useamman ihmisen välisiä vuorovaikutustilanteita Pikaisesti tilanteen jälkeen Hyvä yllättäviin, ennalta suunnittelemattomiin tilanteisiin vrt. sosiaaliset kuvatarinat Ala purkamaan nykyhetkestä, jos et ole varma tilanteen kulusta tai taustalla vaikuttavista tekijöistä

27 Keskustelumatto / Nopea piirrosviestintä

28 Sosiaaliset kuvatarinat Kirjoittamalla ja kuvien avulla vaihe vaiheelta etenevä toimintojen sarja Valmistaudutaan tulevaan tilanteeseen käymällä läpi tarina Myöhemmin oikeassa tilanteessa käytetään tarinaa apuna Uusien tilanteiden käsittelyssä Ongelmatilanteiden harjoittelussa Stressin vähentäminen epäselvässä tai liiallisia vaatimuksia sisältävässä tilanteessa Tapahtumien kulun tietäminen vähentää epävarmuutta ja levottomuutta Tukee muistia, auttaa keskittymään Nähdään milloin tilanne alkaa, miten tilanne etenee, milloin loppuu Kirjoitetaan minä-muodossa Kirjoitetaan positiivisessa muodossa Kuvataan tilanne ja tilanteessa tarvittava käyttäytyminen

29 KYLLÄ/EI Ilmeillä: hymy vs. irvistys/suun avaaminen vs. nyrpistys Päänliike: nyökkäys/pudistus, päätä kääntämällä, pää tavallisesti sivulla: pää riippuu rinnalla/pää niskatuessa Katseella: kyllä = kohti, ei = poispäin/käsivaihtoehdoista Peukalo Käden liike: oikea tai vasen käsi (merkit muistin tueksi!) Merkkiä osoittamalla kädellä/sormilla Puhelaitteella Myös: vaihtoehtojen sijoittaminen juttukumppanin sormiin/käsiin, huomaa myös vaihtoehto jotakin muuta Vaalijala

30 Voit nimetä vaihtoehtoja sormiisi tai käsiin

Samankaltaiset tiedostot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio