Sosiaalinen vuorovaikutus. Rajoittuneet toiminnot. Sosiaalinen kommunikaatio. Esimerkkejä. Aistien ali- ja yliherkkyydet

Transkriptio

1 Sosiaalinen vuorovaikutus ohjaava opettaja, KM, erityisopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti AUTISMIKIRJO MITÄ SE TARKOITTAA POTILASTYÖSSÄ Laadullinen erilaisuus Määrä voi vaihdella eristäytyneestä aktiiviseen Voi olla ettei halua lähelle ketään, tarvitsee tilaa, tunteen ettei tulla minun reviirille Voi myös haluta vuorovaikutusta, mutta ei tiedä MITEN toimia Voi vaikuttaa epäkohteliaalta, kun ei osallistu jutusteluun Vastaa kun kysytään Ei tiedä milloin voi kysyä MITÄ TEHDÄ? Ennakointi Sosiaaliset kuvatarinat sarjakuvapiirtäminen Sosiaalinen kommunikaatio Laadullinen erilaisuus Usein vastaa kun kysytään, ei jutustele Anna aikaa vastata Ei tiedä mitä kysyä Ei useinkaan sosiaalisia nyökkäyksiä, hyminöitä, mutta silti voi rekisteröidä tarkasti Osalla ei puhekieltä Voi puhua itsekseen kaikupuheella tai toistaa sinun sanomaasi/kysymääsi, silloin tarvitsee vielä selkeämmin kysytyn asian MITÄ TEHDÄ? Visuaalinen kommunikointi, kuvakommunikointi, tukiviittomat Selkeä puhe (älä puhu kovaa tai huuda!) Rajoittuneet toiminnot Rituaalit, rutiinit, halu tehdä tutulla tavalla Säästää voimavaroja johonkin uuteen esim. toivoisi mahdollisimman monen olevan samalla tavalla kuin aiemmin, jotta kestää uudet asiat mitä käynnillä tulee Mitä jännittävämpi asia, sitä helpompi, jos siihen rutiini Kysy saattajalta miten olisi hyvä toimia Aistien ali- ja yliherkkyydet Voi olla missä tahansa aistissa samalla henkilöllä voi olla yli- ja aliherkkyyksiä Voivat vaihdella, usein kuitenkin pitemmällä aikavälillä Tulee uusiin diagnoosikriteereihin Nämä vaikuttavat erittäin paljon kaikkiin hoitotoimenpiteisiin Voi olla hyvin kipuherkkä esim. Emla aikuisellekin tai ei tunnista kipua, vaikka murtuma tai haava selvästi, joten koita saada kokonaiskuva tilanteesta Esimerkkejä Hammaslääkärissä poran, imun jne. äänet (ylikuuloiselle hankalat), korvan imu verinäytteen otto, tipan laitto, katetrointi, rokotus, isojen tablettien nieleminen jne. (ylituntoiselle hankalat) Lääkkeiden maut (ylimakuiselle hankalat) Desinfiointiaineiden ym. hajut (ylihajuiselle hankalat) Kaoottista liikkumista edestakaisin esim. päivystyksessä (ylivisuaaliselle hankalaa) 1

2 Miten auttaa aistireagointeja? Ennakoi eli kerro ja näytä mitä teet ja vasta sitten tee Puhu rauhallisesti ja selkeästi Korosta pääasiaa Kerro miltä tuntuu esim. Tämä vähän kutittaa, ei satu tai pistän yhden kerran, sitten ei enää satu Vähennä kuormitusta aisteilta esim. rauhallinen tila, ei niin kirkkaat valot, turha puhuminen pois, korvatulpat, kuulosuojaimet jne. Muita pulmia Aisteista johtuva ruokien valikoivuus Wc-toiminnot eivät aina joustavia ja sujuvia Nukkumisen pulmat (nukahtaminen, unessa pysyminen) Selkeä puhe ohjaava opettaja, KM, erityisopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti MITEN TOIMENPITEISTÄ KANNATTAA KERTOA KEHITYSVAMMAISELLE TAI AUTISTISELLE HENKILÖLLE? Kerro kuka olet, Mitä teet ja Miksi teet Saattaja voi usein auttaa tässä myös Lyhyet lauseet Sanatarkaa ymmärtäminen, joten koita antaa tarkka ohje esim. lasken kolmeen, sitten otan neulan pois tms. Kehu, kannusta Anna ohje kuinka toimia (istu tähän), älä epäsuorasti (älä mene sinne) Kysy, jos et tiedä jotain, hän ei välttämättä kerro itse oma-aloitteisesti 11 AAC AAC=augmentative and alternative communication Yleisnimitys kommunikointikeinoille, joita käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi ja korvaamiseksi 12 Puhetta tukevat ja korvaavat keinot eli AAC käytetään kun puhetta ei ole ollenkaan tai puhe on epäselvää puhetta KORVAAVA kommunikointi tarkoittaa puheilmaisua korvaavien viestintäkeinojen käyttöä esim. viittomat tai kuvakommunikointi puhetta TUKEVA kommunikointi tarkoittaa keinoja, joita käytetään tukemaan tai täydentämään puhetta 2

3 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot Ymmärtääkö potilas mitä kerrot tai haluat? Ymmärrätkö sinä mitä hän haluaa tai kertoo? (Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot) Ovatko ne käytössä eri ympäristöissä kaikkien kanssa? Mitä uudempi ja jännittävämpi tilanne, sitä enemmän tarvitaan! Puhetta tukevat ja korvaavat keinot Motorinen kommunikaatio Esineet Helpoin, selkein Tukiviittomat Löytyy myös netistä hyvin Kuvat Valokuvat irtokuvat Kuvaohjelmat tietokoneelle, ipadille jne. Esim. löytyy valmiiksikin joitakin Kirjoitettu teksti (on visuaalinen!!!) Tabletit, tietokoneet jne Huomioitavaa kommunikointi on eri asia kuin päiväjärjestys tai viikkojärjestys!!!!!!!!! kuvat, esineet täytyy olla saatavilla, jotta kommunikointi mahdollistuu 16 Vastavuoroisuus vastapuolen tulee myös kommunikoida henkilölle samalla kommunikoinnin muodolla, jotta ymmärrystä ja oikeaa vuorovaikutusta voi syntyä osaaminen vastapuolelta vaihtelee paljon kommunikoinnin eri muodoissa MALLINTAMINEN oleellisen tärkeää! 17 Kuvien käyttö kuva säilyy niin kauan kuin tarvitaan kuva auttaa jäsentämään, strukturoimaan sekä ympäristöä että aikaa, on kommunikoinnin että ajattelun väline kuvittamalla lähiympäristö, selventää se asioiden ja tavaroiden järjestystä sekä ohjaa omatoimisuuteen Kuvissa kokosuhteet epäloogisia välillä; vrt. perhosen ja kuorma-auton koko jne. 18 3

4 20 Verbaalinen kommunikaatio usein yliarvostettu kommunikoinnin muoto Puhuvallakin esim. autistilla tai kehitysvammaisella voi olla edelleen semantiikan ja pragmatiikan pulmia varmistettava ymmärtäminen huomioitava osaako silti ilmaista tarpeitaan, pyytää apua jne. vaikka osaa puhua puhuva henkilö jättää itse kuvia pois käytöstä, kun kokee ettei enää tarvitse, meidän ei tarvitse jättää niitä pois hänen puolestaan 19 Strukturointi Tietääkö / ymmärtääkö henkilö seuraavat asiat: Mitä tehdään? Missä tehdään? Kenen kanssa tehdään? Kuinka kauan tehdään? Mitä tehdään seuraavaksi? MILLOIN VALMIS? Strukturointi - miksi strukturoidaan? Ennustettavuus, helpompi sietää jännittävää ja odottaa mieluisaa Muutoksia voidaan tehdä vain olemassa olevaan järjestykseen, ei kaaokseen Motivoituminen Lisää itsenäisyyttä Tukee toiminnan ohjaamista, oppimista ja omatoimisuutta Rutiinien hyödyntäminen Tarkoituksena vastata automaattisesti henkilön kysymyksiin (eli ei tarvitse osata kysyä, jotta tietää) Strukturointi Ympäristön ja tilan jäsentäminen: Ajan jäsentäminen: mitä, missä, milloin, kuinka kauan, mitä seuraavaksi Toimintojen järjestys Henkilöiden jäsentäminen Esimerkkejä strukturoinnista ensin yleisesti:päiväjärjestys

5 Viikkojärjestys Toimintaohje museoretkelle Retki LUONTOMUSEOON Näyttelyn nimi: Eläimet talvisessa luonnossa Aika: keskiviikko klo Kokoontuminen koululla, ala-aulassa kello Reppu mukaan. 2. Lähtö yhdessä linja-autolla kaupunkiin LUONTOMUSEOON kello Toiminta museossa: 1. Riisu vaatteesi naulakkoon. 2. Ota mukaan tehtävävihko, kynä ja kumi 3. Aloita tutustumiskierros KARHUN luota. 4. Kierrä kierros ja tutustu kaikkiin eläimiin. 5. Valitse kaksi sinua kiinnostavaa eläintä. 6. Kirjoita tehtävävihkossasi olevaan monisteeseen tiedot valitsemistasi eläimistä. 7. Tehtävän tehtyäsi voit tutustua museon aulassa olevaan kivinäyttelyyn. 4. Kokoontuminen museon ulko-ovien edessä kello Linja-auto koululle lähtee Ruokailu koululla Koulupäivä jatkuu ruokailun jälkeen normaalisti lukujärjestyksen mukaan Ensin-Sitten

6 Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitettu keskustelu Visuaalisesti vahvoille hyviä ja luontaisia keinoja Esim. jos pulmia toiminnanohjauksessa, suunnittelutaidoissa, ongelmanratkaisuissa tai tarkkaavuudessa Oppimisvaikeuksia Kuulovamma, kielellinen erityisvaikeus, autismin kirjon häiriö Sosiaaliset tarinat TULOSSA OLEVA sosiaalinen tilanne pilkotaan pieniksi osiksi, jotta sitä on helpompi ymmärtää Voidaan tehdä ajallisesti pienestä hetkestä (verinäytteen otto) tai ajallisesti pitkästä (leikkaus ja osastolla toipuminen) 6

7 Sosiaaliset tarinat uusien tilanteiden tai pulmallisiksi osoittautuneiden epäselvien tilanteiden ennakoimiseen vähentää stressiä tavoitteena pelottavan asian saaminen hallintaan ja positiivinen kokemus ja muutos (ei ajaudu vain tilanteisiin) käydään läpi useita kertoja tapahtuman lähestyessä Sosiaaliset tarinat Tapahtuma rakennetaan kuvina tai tekstinä vaihe vaiheelta Kuvina voivat olla valokuvat, PCS/PIC-kuvat, piirrokset, kohokuvat jne. henkilö voi myös itse piirtää (esim. sarjakuvina) tai kirjoittaa tapahtumat Ainakin lapsille minä-muodossa, nuorille voi halutessaan tehdä yleisempiä (Ihmiset menevät ) Sosiaaliset tarinat Sosiaalinen tarina tai struktuuri mukana oikeassa tilanteessa esim. ipadilla Valokuvakansiossa Paperille printattuna Sarjakuvitettu keskustelu pedagoginen työskentelymenetelmiä Informaatio säilyy, siihen voi palata, asia ei huku puhetulvaan Käsitellään aina kahden tai useamman ihmisen välistä vuorovaikutusta Tehdään jonkin sosiaalisen tilanteen JÄLKEEN 7

8 Kerro se kuvin 44 Sarjakuvitettu keskustelu Sosiaalinen tilanne sarjakuvana Yleensä tästä hetkestä taaksepäin jo tapahtuneesta tilanteesta Piirretään lapsen kanssa yhdessä tai hän piirtää itse siinä hetkessä Ei tehdä etukäteen Käytetään usein kahta eriväristä kynää ohjaava opettaja, KM, erityisopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti MITEN TUEN PARHAITEN KEHITYSVAMMAISTA TAI AUTISTISTA HENKILÖÄ TUTKIMUS- JA HOITO- TILANTEISSA KÄYTÄNNÖSSÄ Ennakointi Riittävän ajoissa struktuureihin jo kotona tieto Läpikäynti ennen toimenpidettä useita kertoja, jolloin alkaa tuntua jo tutulta Etukäteen tutustuminen esim. magneettikuvauslaitteeseen, siitä valokuvat mukaan, silloin helpompi tulla varsinaiseen tilanteeseen Vähintään internetistä kuvan ottaminen esim. magneettikuvauslaitteesta, jolloin tuntuu jo edes vähän tutummalta Odottamisen välttäminen Pyri siihen että potilas pääsee heti tultuaan paikalle jo eteenpäin esim. aamun ensimmäinen aika Jännittyneenä odottaminen usein vaikeuttaa tilannetta Mutta älä ota odottamaan esim. leikkausta liian aikaisin, koska ODOTTAMINEN on vaikeaa muissakin tilanteissa heille Jos odotettava, anna jotain tekemistä, nyt voit vaikka nukkua, katsoa näitä lehtiä tai pyydä ottamaan jotain jo kotoa mukaan esim. ipadin ohjelma tms. tai päivystyksessä tms. odotus jossain rauhallisessa tilassa tai vaikka autossa, jonne ilmoitetaan kun pääsee 8

9 Luottamus, ei pakolla Vältä kaikin keinoin väkisin tekemistä, kiinnipitämistä esim. verinäytteenotto Väkisin tekeminen hävittää luottamuksen ja vaikeuttaa todella paljon jatkossa potilaan hoitamista tämä usein syys, jos toimenpiteet ym. vaikeita Akuutit, kiireelliset on tietysti pakko tehdä, jos tilanne sellainen Olennaista on saada luottamus siihen, että tehdään vain se mitä on sovittu (esim. sattuu vain kerran, tämä ei satu jne.) silloin uskaltaa seuraavankin kerran tulla ja jatkossa asiointi näin helpottuu Ei kiirehditä, edetään rauhallisesti Vaikka olisi oikeasti kiire, hidasta tempoasi, koska se rauhoittaa myös potilasta ( peilaamme toisiamme) Jos itse hössötät, et tue asiakkaan rentoutumista Useimmiten sanallinen tai ilmeellä hoputtaminen ei auta vaan vaikeuttaa Anna selvä ohje, näytä eleellä ja odota Aikaa ei silti mene enempää Visualisointi Näytä selkeästi mitä teet Jännittyneenä usein visuaalisuus vahvempi (lähes aina!) kuin auditiivinen kanava Pyri näyttämään kauanko jokin asia kestää Time Timer, munakello, tiimalasi jne. ohjaava opettaja, KM, erityisopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti MITEN LUODA ESTEETÖN TERVEYSPALVELU KEHITYSVAMMAISELLE TAI AUTISTISELLE HENKILÖLLE? Mitä esteettömyys tarkoittaa autismikirjolla? Erilaisuuden hyväksymistä Yksilöllisyyden kunnioittamista Jokainen autismikirjon henkilö ja jokainen kehitysvammainen henkilö on erilainen vielä keskenään Kaikilla kuitenkin ominaisuuksistaan riippumatta mahdollisuus toimia ja osallistua omaan hoitoonsa ja olla siinä päättämässä ei vain kohteena Mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä? Kommunikointi hänelle sopivaa keinoa käyttäen Aistien ali- ja yliherkkyyksien huomioiminen kaikissa hoitotilanteissa Struktuurien käyttäminen Sosiaalisten kuvatarinoiden käyttäminen Odotushetkien vähentäminen Luottamuksen rakentaminen 9

10 Avustamisen tasot, auta kuten hän tarvitsee Kielelliset ohjeet, kirjoitetut ohjeet Kuvitetut ohjeet Eleet Mallin näyttäminen Fyysinen vihje Fyysinen ohjaus - yhdessä tekeminen Työkalupakkimme tärkeimmät varusteet: Asennetyökalut: Tieto Kunnioitus Ymmärrys Joustavuus Kärsivällisyys vaihtoehtoiset toimintatavat erilaiset ajattelutavat positiivisuus Onerva/Valteri verkossa Onervan nettisivuilla tietoa tarjoamistamme palveluista, koulutuksista, julkaisuista ja muusta toiminnastamme: Valterin nettisivut: Palvelu sisältää sekä maksullisia että maksuttomia verkkojulkaisuja ja luentoja. Käy tutustumassa: Valterin julkaisut löydät Valteri-Puodista: Tule Onervan tykkääjäksi Facebookissa: Onervan uutiskirje sisältää ajankohtaisia uutisia, tietoa koulutuksista ja uutuusmateriaaleista. Tilaa uutiskirje: Asiantuntijakirjoituksia ajankohtaisista aiheista: 10