Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä"

Transkriptio

1 Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

2 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Hiukkaset Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Otsoni (O 3 ) VOC- ja PAH-yhdisteet PÄÄSTÖT ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaadun ohjearvot Rikkilaskeuman tavoitearvo Ilmanlaadun raja-arvot ja varoituskynnys Otsonin tavoitearvot Ilmanlaatuindeksi MITTAUSJÄRJESTELMÄ MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Typpidioksidi (NO 2 ) Leijuva pöly Ilmanlaatuindeksi Sääolosuhteet YHTEENVETO ILMANLAADUN TARKKAILU LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta Liite 2. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot terveyden suojelemiseksi Liite 3. Raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi ja otsonin tavoitteet Liite 4. Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2010 Liite 5. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

4 4 1 JOHDANTO Seinäjoen ilmanlaatuseuranta aloitettiin vuonna Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantaryhmän toimesta Seinäjoen keskustan tuntumaan pystytettiin mittausasema mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja reaaliaikaiset mittaukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu, jolla on sopimus mittaustulosten seurannasta, laitteiston toiminnan ja kunnon valvonnasta sekä kuukausi- ja vuosiraporttien laatimisesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa. Vuonna 2010 tarkkailuun osallistuneet laitokset ovat: Altia Oyj Atria Suomi Oy Fortum Power and Heat Hankkija-Maatalous Oy Lemminkäinen Infra Oy Rautaruukki Oyj Seinäjoen Energia Oy Valio Oy Vapo Oy Energia Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen seudulla jatkuvatoimiset mittaukset tehdään Seinäjoen Vapaudentien mittausyksikössä. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta liitteessä 1. 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUK- SISTA Ilman epäpuhtauksien vaikutukset voidaan jakaa maailmanlaajuisiin eli globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin. Globaaleja vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiö ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat mm. maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisista vaikutuksista voidaan erottaa mm. terveys-, luonto- ja viihtyisyysvaikutukset sekä vaikutukset maankäyttöön. Paikallisesti heikkotuulinen korkeapaine voi aiheuttaa lämpötilainversion. Normaalisti alhaalta ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee, jolloin alailmakehän ilma sekoittuu ylemmän ilmakehän kanssa. Inversio syntyy, kun kylmä alailmakehän ilma ei sekoitu ylemmän lämpimämmän ilman kanssa. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Heikommin toimivat autojen katalysaattorit, suuremmalla teholla käyvät lämpövoimalat sekä teollisuuden ja

5 5 kotitalouksien lämpökattilat lisäävät pakkasella alailmakerroksen epäpuhtauksia. Tilanne vaikeuttaa astmaatikkojen elämää. Seinäjoen seudulla esiintyvät epäpuhtaudet, joista merkittävin on keväinen katupöly, eivät aiheuttane merkittäviä vaikutuksia suuressa osassa väestöä. Herkissä väestöryhmissä, kuten hengitys- ja sydänsairaissa, lapsissa ja vanhuksissa, esiintyvät oireet voivat lisääntyä pitoisuuksien kohotessa yksilöstä riippuen. Tyypillisiä oireita lapsilla voivat olla nuha ja yskä, hengitys- ja sydänsairailla yskä, hengenahdistus ja heikentynyt toimintakyky. Pakkasella ilmansaasteet ärsyttävät keuhkoja enemmän kuin lämpimällä ilmalla. Kylmällä ilmalla hengitystiet ovat tavallista herkemmät myös matalille saastepitoisuuksille Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) on vesiliukoinen, väritön kaasu. Ulkoilmassa se hapettuu edelleen sulfaateiksi ja rikkihapoksi. Rikkidioksidi ja sen reaktiotuotteet poistuvat ilmakehästä märkä- ja kuivalaskeumana. Rikkidioksidi aiheuttaa suoria kasvillisuusvaurioita ja sen reaktiotuotteet lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidi ärsyttää voimakkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia, ja sen on todettu vaikuttavan lasten ja aikuisten hengityselininfektioiden sekä astmaatikkojen kohtausten esiintyvyyteen. Rikkidioksidille tyypillisiä akuutteja vaikutuksia ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputken supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi muita herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille. Tiedot pitempiaikaisen altistumisen (yli vuorokauden kestävän) vaikutuksista perustuvat epidemiologisiin tutkimuksiin, joissa on vaikea erottaa rikkidioksidin, rikkihapon ja hengitettävien hiukkasten vaikutuksia toisistaan Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Ulkoilmassa esiintyy epäpuhtauksina pelkistyneitä ja hapettuneita typpiyhdisteitä. Pelkistyneitä muotoja ovat mm. ammoniakki (NH 3 ), ja ammoniumyhdisteet (NH 4 + ), hapettuneita puolestaan mm. typpioksiduuli (N 2 O), typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ), typpihapoke (HNO 2 ) ja typpihappo (HNO 3 ) sekä nitraatit (NO 3 - ) ja peroksiasetyylinitraatti. Merkittävimpiä typen oksidien päästölähteitä ovat liikenne ja energiantuotanto. Alhaisen päästökorkeuden vuoksi liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ulkoilman typenoksidipitoisuuksiin. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka hapettuu ulkoilmassa suhteellisen nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi. Useiden eri reaktioiden kautta muodostuu lopulta mm. typpihappoa ja nitraatteja. Typpidioksidi, typpihappo ja nitraatit poistuvat ilmakehästä kuiva- ja märkälaskeumana. Typen oksideilla on suoria vaikutuksia kasvillisuuteen ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Typen oksidit osallistuvat hiilivetyjen kanssa otsonia ja muita ilmakemiallisia hapettimia tuottaviin reaktioihin.

6 Hiukkaset Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumen sulamisen jälkeen, kun talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty jauhautunut hiekka ja tien pinnoitteena käytetty asfaltti pölyävät ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. Myös syksyllä ja marras joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pakkasen takia kuivaa, pitoisuudet nousevat. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä peräisin olevia hiukkasia. Hiukkaset jaotellaan neljään eri kokoluokkaan: Suuret hiukkaset ovat kooltaan yli 10 μm. Niitä on erityisesti katupölyssä. Ne jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskimällä, aivastelemalla ja liman mukana melko nopeasti. Haitat ilmenevät lähinnä ärsytysoireina: nuhana, yskänä sekä kurkun ja silmien kutinana ja kirvelynä. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 μm. Hengitettävät hiukkaset jaetaan karkeiksi hiukkasiksi (koko 2,5-10 μm) ja niitä pienemmät pienhiukkasiksi (halkaisija alle 2,5 μm) tai ultrapieniksi hiukkasiksi (halkaisija alle 0,1 μm). Karkeat hengitettävät hiukkaset pääsevät keuhkoputkiin ja pienhiukkaset aina keuhkorakkuloihin saakka. Ultrapienet hiukkaset saattavat kulkeutua keuhkorakkuloista verenkiertoon. Ne voivat vaikuttaa elimistössä pitkiäkin aikoja. Korkea pienhiukkaspitoisuus lisää hengitys- ja sydänoireita sekä heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Hiilimonoksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka hapettuu ilmassa hiilidioksidiksi. Se sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapen puutetta vähentäessään veren punasolujen hapenkuljetuskykyä ja heikentäessään hapen irtautumista hemoglobiinista. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestön erityisryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai erilaisia veritauteja, kuten anemiaa, sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Liikenne on merkittävin hiilimonoksidin päästölähde Otsoni (O 3 ) Otsoni on merkittävin nk. valokemiallinen hapetin. Sitä muodostuu alailmakehässä ilman hapesta typen oksidien, hiilivetyjen ja UV-säteilyn vaikutuksesta. Ulkoilman epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä, joten otsonin nettotuotanto on suurimmillaan yleensä useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäisyydellä päästölähteistä. Yläilmakehässä otsoni suojaa maanpintaa liialta ultraviolettisäteilyltä. Hengitysilman korkeat pitoisuudet ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytysoireet. Hengityssairailla, kuten astmaatikoilla, voivat myös muut oireet, kuten yskä ja hengenahdistus, lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi myös pahentaa siitepölyn

7 7 aiheuttamia allergiaoireita. Lisäksi otsoni heikentää puiden ja viljelykasvien kasvua. Euroopan laajuisesti maanpintaotsonia pidetään pahimpana ilmanlaatuongelmana yhdessä pienhiukkasten kanssa VOC- ja PAH-yhdisteet Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC, Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. VOC-yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuksen kannalta, mutta ne voivat aiheuttaa suoria terveyteen ja luontoon kohdistuvia haittoja. VOCyhdisteitä joutuu ilmaan mm. bensiinikäyttöisistä henkilöautoista, liuottimien käytöstä ja puun pienpoltosta. Orgaanisen aineen palamisessa syntyvät karsinogeeniset PAH- yhdisteet (polysyklinen aromaattinen hiilivety) ovat ilmassa kiinnittyneinä hiukkasiin. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan Seinäjoen seudulla ilmanlaatu on alueella VOC yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) osalta hyvä. Muualla kuin Seinäjoen keskustassa VOC -pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea taustapitoisuudesta. Seinäjoen Vapaudentien PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna niin Suomessa kuin Euroopassa mitattuihin pitoisuustasoihin. Ulkoilman VOC- ja PAH pitoisuus Seinäjoen seudulla selvitys on luettavissa osoitteessa: 3 PÄÄSTÖT Päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä ja liikenteessä. LIISA 2007 laskentajärjestelmän päästömäärien kehittymisen indeksitaulukon mukaiset arviot Seinäjoen kaupungin liikenteen päästöistä on esitetty kuvassa 1 ja 2. Ennusteen mukaan CO2 päästökehitys on nouseva, kun taas NOx-, hiukkas- ja SO2 päästökehitys on laskeva Seinäjoella suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne. Tieliikenteen arvioidut päästöt Seinäjoen seudulla 2010 on esitetty taulukossa 1. Hiilidioksidipäästöt nousevat polttoaineenkulutuksen kasvaessa.

8 8 Taulukko 1. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoella (LIISA laskentaohjelma / Kari Mäkelä) t/a SO2 Nox Hiukkaset CO2 Seinäjoki 0,35 167,76 9, Kuva 1. Tieliikenteen hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt Seinäjoella vuosina (LIISA 2007 laskentajärjestelmä). Kuva 2. Tieliikenteen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt Seinäjoella vuosina (LIISA 2007 laskentajärjestelmä). Teollisuuden päästöjen kehitys Seinäjoen seudulla on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ollut aaltomaista. Osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut päästökauppa ja sähköntuotannon vaihtelut. Vuodesta 2007 päästömäärät ovat olleet kasvussa. Päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotettuun energiamäärään.

9 9 Taulukko 2. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla **ilmoitusvelvollisuus VOC päästöjen osalta Taulukossa 2 on eriteltynä Seinäjoen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuonna Kuvassa 2 on ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt CO 2, hiukkasten, SO 2 ja NO 2 osalta vuosilta Kuva 2. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuosina

10 10 4 ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSAR- VOT Päästödirektiivillä rajoitettavat yhdisteet pilaavat ympäristöä monin tavoin. Rikkidioksidi, typenoksidit ja ammoniakki happamoittavat maaperää ja vesistöä. Typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet lisäävät alailmakehän otsonin muodostusta. Typen oksidien ja ammoniakin päästöt puolestaan rehevöittävät maaperää ja vesistöä. Merkittävä osuus terveydelle haitallisista pienhiukkasista on direktiivin rajoittamien yhdisteiden reaktiotuotteita. Päästödirektiivin toimeenpano vähentää Suomeen tulevaa hapanta ja rehevöittävää laskeumaa sekä parantaa hengitysilman laatua Ilmanlaadun ohjearvot Ohjearvot on otettava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Ohjearvot eivät ole sitovia raja-arvoja, vaan niitä on tarkoitus hyödyntää apuvälineenä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Viranomainen voi käyttää ohjearvoja lupaharkintansa pohjana, mutta hylkäävää päätöstä ei voida tehdä pelkästään ohjearvojen ennakoidun ylittämisen perusteella. Ohjearvoja väljempiä mutta myös sitovampia ovat ilmanlaadun raja-arvot. Uudistukseen kuuluu myös otsonille määrätty kynnysraja, jonka ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Liitteessä 1 on esitetty ilman laatua koskevat ohjearvot (Valtioneuvosten päätös 711/ ). Sekä ohjearvoihin vertaamisessa että ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa prosenttipistettä. Määritelmän mukaan aineiston n. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n %. Esimerkiksi 99. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 99 % Rikkilaskeuman tavoitearvo Kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on ohjeena, että typen oksidien yhteisvuosikeskiarvo ei ylitä 30 g/m 3 typpidioksidiksi laskettuna. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo ei saa ylittää 20 g/m 3. Rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä saa ylittää 0,3 µg/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin Ilmanlaadun raja-arvot ja varoituskynnys Valtioneuvosto on antanut päätöksen ilmanlaadun raja-arvoista (711/2001). Sillä pannaan täytäntöön EY:n direktiivi 1999/30/EY ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoi-

11 11 suuksien raja-arvoista, direktiivi 2000/69/EY ilmassa olevan bentseenin ja hiilimonoksidin raja-arvoista sekä eräitä ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 96/62/EY säännöksiä. Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot määrittävät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden ylittyminen ilmansuojeluviranomaisten on käytettävissä olevin keinoin estettävä. Raja-arvon ylittyessä kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja-arvojen ylittymisen valvonnasta, raja-arvojen ylityksistä sekä suunnitelmista ja toimenpiteistä ilmanlaadun parantamiseksi alueilla, joilla raja-arvot toistuvasti ylittyvät, on jäsenmaiden raportoitava EU:n komissiolle. Raja-arvopitoisuus on alitettava määräajassa. Pitoisuus ei saa enää ylittyä, kun raja-arvo on alitettu. Rikkidioksidin varoituskynnys on 500 µg/m 3 ja typpioksidin varoituskynnys on 400 µg/ m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana. Liitteessä 2 on taulukot raja-arvoista terveyden suojelemiseksi ja liitteessä 3 raja-arvoista ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi Otsonin tavoitearvot Valtioneuvoston voimaantulleessa asetuksessa alailmakehän otsonista 783/2003 tavoitearvolla tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa. Pitkän ajan tavoitteella tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on alitettava pitkän ajan kuluessa mahdollisuuksien mukaan. Tiedotus- ja varoituskynnysten ylittyminen edellyttää lisäksi välitöntä tiedottamista väestölle terveydelle haitallisista pitoisuuksista. EU:n jäsenmaat raportoivat vuosittain komissiolle otsonipitoisuuksien seurannasta ja kynnysarvojen ylityksistä. Liitteessä 3 esitetään Valtioneuvoston päättämät otsonin tavoitteet sekä tiedotus- ja varoituskynnykset Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on tunneittain ilmanlaadun mittaustuloksista laskettava prosentuaalinen luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksillä yksinkertaistetaan päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Indeksiä mitattaessa mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan julkaistuihin ehdotuksiin epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista. Rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ), hiilimonoksidin eli hään (CO), otsonin O 3 ja hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaustuloksia verrataan joka tunti ehdotettuihin enimmäisohjearvoihin, ja korkein tulos valitaan ilmanlaatuindeksiksi. Indeksin arvo 100 vastaa ehdotettujen ohjearvojen enimmäispitoisuuksia. Ohjearvot on annettu pääosin terveysperustein, mutta indeksin sanallisessa määrittelyssä on myös otettu huomioon materiaali- ja luontovaikutuksia.

12 12 Taulukko 3. Ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat. Indeksi Arvio Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 0 50 HYVÄ ei todettu lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköistä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä VÄLTTÄVÄ epätodennäköistä HUONO ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2010 Mittausaseman laitteistona ovat Monitor Labs kemiluminesenssilaite ja TE- OM 1400A. Monitor Labs kemiluminesenssilaite mittaa typen oksideja (NO, NO 2, NO x ). TEOM 1400A on jatkuvatoiminen leikatun leijuman (PM 10 ) keräin. Lisäksi laitteistoon kuuluu Reino Rehn-säähavaintoasema, jolla mitataan ilman lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta sekä tuulen suuntaa ja nopeutta (Kuva 3). LT RH WS WD Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Nox PM 10 SeAMK Tekniikka Itikanmäki Vapaudentien mittausasema Enview CommServ SoftWare Manager Enview CommServ Näyttötaulu Matkakeskus Enview CommServ Ilmo Kuva 3. Mittausaseman laitteisto.

13 13 Keskusmittausasemalla oleva Enview tiedonkeruujärjestelmä kerää tiedot automaattisesti eri mittauslaitteilta tietokoneelle ja välittää ne modeemin kautta Vaasantiellä, Tekniikan yksikössä sijaitsevalle tietokoneelle. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. Tiedot on mahdollista lukea Seinäjoen kaupungin www-sivuilta. html sivulta on linkki vuonna 2007 valmistuneeseen Ilmanlaatuportaaliin. Portaali on kaikille avoin maksuton verkkopalvelu, jonka kautta Suomen ilmanlaadun seurantatieto on saatavissa Internetin välityksellä. Tiedot verkkopalveluun lähetetään SeAMK:n Tekniikan yksikön tietokoneen kautta siihen erityisesti suunnitellulla ohjelmalla. 6 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Mittaustoiminta Vapaudentien asemalla, kuva 4, alkuvuosi 2010 sujui suurimmaksi osaksi ongelmitta. Kesän ukkosilma ja laitteiden kunto ja toimivuus toivat katkoksia loppuvuoden mittauksiin vaihdettiin sähkömittari etäluettavaksi ollut ukonilma rikkoi sääaseman ja modeemin. UPS ja modeemi vaihdettiin uusiin. Sääasemalle vaihdettiin uusi adam yksikkö, mutta laitteet olisivat tarvinneet huoltoa ja kalibrointia. Lämpötila ja tuulen nopeus saatiin toimintakuntoon marraskuulla Elokuussa mittauskopin ilmastointilaite meni rikki. Uusi laite asennettiin Kesän aikana mittaustulosten tallennuksessa alkoi esiintyä katkoksia. Katkokset johtuivat tietokoneen kovalevyn häiriöistä tietokone rikkoutui lopullisesti, joten mittalaitteet sammutettiin. Uusi tietokone ja ohjelma asennettiin ja TEOM 1400a, PM 10 analysaattori, käynnistettiin ML9841B, NOx analysaattori, lähetettiin vuosihuoltoon. Mittaustuloksia saatiin jälleen alkaen huollettiin analysaattorin kalibrointiventtiili. Laitteet kalibroitiin 23.3, 15.6, 29.9 ja Kuva 4. Mittausasema Vapaudentiellä.

14 Typpidioksidi (NO 2 ) Kuvassa 5 on typpidioksidipitoisuuden tuntiarvot vuonna Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli tammikuussa 196 g/m 3 lähellä terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettua raja-arvoa 200 g/m 3. Mittausvaliditeetti oli 90,3 %. NO2[ug/m3] Periodic Station Report Sjoki : :00 Interval 1 Hour NO2[ug/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 5. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä Raja-arvo 200 g/m 3. Kuukausikeskiarvoista korkein pitoisuus oli maaliskuussa, 90 g/m 3 ja matalin kesäkuussa 9 g/m 3. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 22 g/m 3. Korkeimmillaan toiseksi suurin vuorokausiarvo oli tammikuussa, 120 g/m 3, ylittäen ohjearvon 70 g/m 3. Tuntiarvojen 99. prosenttipiste nousi korkeimpaan pitoisuuteen tammikuussa, 175 g/m 3, ylittäen ohjearvon 150 g/m 3. Raja-arvoylityksiä ei vuoden 2010 aikana ollut. NO 2 :n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 3. Kuten jäljempänä nähtävistä kuvista havaitaan, typpidioksidipitoisuuksien vuosikehitys on vuonna 2010 ollut kokonaisuudessaan laskeva, mutta hetkittäisesti pitoisuudet ovat olleet edellisvuotta korkeampia. Kuva 6. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvon kehitys vuosina

15 15 Kuva 7. Typpidioksidipitoisuuden korkeimman tuntiarvon enimmäispitoisuuden kehitys vuosina Kuva 8. Vuoden korkeimman typpioksidin kuukauden 2. suurimman vuorokausiarvon kehitys vuosina Kuva 9. Korkeimman tuntiarvoon verrannollisen typpidioksidipitoisuuden, kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteen kehitys vuosina

16 16 Kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 ), 30 g/m 3 ylittyi Seinäjoella ollen 76 g/m 3. Typpidioksidipitoisuuden tuntiarvo oli vuonna 2010 korkeimmillaan 196 g/m 3. Tämä ylitti ylemmän arviointikynnyksen, 70 % tuntiraja-arvosta (140 g/m 3 ). Raja-arvo saa ylittyä 18 kertaa, Seinäjoella ylityksiä oli 24 kpl. Alempi arviointikynnys, 50 % tuntiraja-arvosta (100 g/m 3 ), ylittyi 41 kertaa (saa ylittyä 18 kertaa). Seinäjoella typpidioksidin vuosiraja-arvo ihmisten terveyden suojelemiseksi, 22 g/m 3, ei ylittänyt ylempää arviointikynnystä, 80 % raja-arvosta (32 g/m 3 ) eikä alempaa arviointikynnystä, 65 % raja-arvosta (26 g/m 3 ). Vuotuinen kriittinen taso kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemin suojelemiseksi (NOx:n vuosi ka.) 54 g/m 3 ylitti sekä ylemmän arviointikynnyksen 80 % kriittisestä tasosta (24 g/m 3 ) että alemman arviointikynnyksen 65 % kriittisestä tasosta (19,5 g/m 3 ). 6.2 Leijuva pöly Leijuvasta pölystä mitattiin keskusmittausasemalla leikattu leijuma (PM 10 ). Leikatussa leijumassa hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 m. Leijuvaa pölyä mitattiin keskusmittausasemalla TEOM 1400A jatkuvatoimisella keräimellä. Kaikissa hiukkastuloksissa on otettu lämpötila huomioon. Alempana on kaaviokuva leijuman vuorokausiarvojakaumasta vuoden 2010 aikana. PM10[ug/m3] Periodic Station Report Sjoki : :00 Interval 24 Hour PM10[ug/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 10. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot vuonna Vuoden mittaustulosten kattavuus oli 91,8 %. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 15 g/m 3, jolle raja-arvo on 40 g/m 3. Kuvasta 11 nähdään suhteellisen tasaisena pysynyt hiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvoseuranta ajalla PM 10 :n kuukausittainen vuorokausikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 3. Vuorokausiarvoissa vuoden 2010 aikana tapahtui yhteensä viisi (5) rajaarvoylitystä (50 µg/m 3 /vrk). Mittauksissa sallitaan enintään 35 raja-arvoylitystä

17 17 vuodessa. Ylitykset tapahtuivat 25.3, 3.4, 11.4, 12.4 ja Ylitykset johtuivat hiekoituspölyn leijumisesta ilmassa. Kuvasta 12 nähdään hiukkaspitoisuuksien raja-arvoylitykset / vuosi ajalla Kuva 11. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskiarvot vuosina Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) raja-arvoylitykset (Raja-arvo 50 µg/m 3 ). Vuonna 2010 hengitettävissä hiukkasissa ylempi arviointikynnys, 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 µg/m 3 ), ylittyi 13 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa). Vuosikeskiarvon ylempi arviointikynnys, 70 % raja-arvosta (28 µg/m 3 ), ei ylittynyt. Alempi arviointikynnys, 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 µg/m 3 ), ylittyi 37 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa). Vuosikeskiarvon alempi arviointikynnys, 50 % rajaarvosta (20 µg/m 3 ), ei ylittynyt. Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi säädetty ohjearvo (70 µg/m 3 ) hiukkasten osalta ylittyi vuonna 2010 kerran. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo oli huhtikuussa 88 µg/m Ilmanlaatuindeksi Kuvassa 13 on kuvattu vuoden 2010 Seinäjoen ilmanlaadun jakauma kuukausittain. Ilmanlaatu oli hyvä 73,8 %, tyydyttävä 21,9 %, välttävä 3,8 %, huono 0,4 % ja erittäin huono 0,04 % mitatuilla arvoilla. Mittaustulosten validiteetti oli 92,6 %. Validiteettia laski merkittävimmin elokuun mittaustuloskatkokset. Ilmanlaatuindeksin kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 3. Kuvasta 14 nähdään Seinäjoen ilmanlaadun määräävä tekijäjakauma kuukausittain. Vuositasolla määräävänä tekijänä oli 64,9 % hiukkaset ja 35,1 % typpioksidi.

18 18 Kuva 13. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen kuukausijakauma Seinäjoella Kuva 14. Ilmanlaatuindeksin määräävän tekijän mukainen kuukausijakauma Seinäjoella Sääolosuhteet Vuonna 2010 sääparametrien mittaustulokset ovat alkuvuoden osalta heinäkuulle saakka vertailukelpoisia edellisvuosiin olleen ukonilman jälkeen sääasema meni epäkuntoon. Mittausvaliditeettiin loppuvuodesta vaikutti myös mittauskopin kovalevyn vikaantuminen. Elo-, syys- ja lokakuun lämpötilat ja kosteuspitoisuudet on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Sääolosuhteiden kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 3.

19 19 Tuuli Tuulen keskinopeus vuonna 2010 oli 1,2 m/s, mikä on hieman pienempi kuin 2009, mutta lähellä edellisvuosien arvoja, kuva 15. Kuvaajassa elo-, syys- ja lokakuun tulokset on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Kuva 15. Tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot Seinäjoella 2010 Lämpötila Vuoden 2010 keskilämpötila oli +2,9 o C (v ,3 o C). Lämpimintä oli heinäkuussa, jolloin keskilämpötila oli +20,1. Hellepäiviä Seinäjoella oli vuonna 39. Kylmin kuukausi oli tammikuu -13,1 o C. Myös helmi- ja maalis-, marras ja joulukuun keskilämpötilat olivat pakkasen puolella. Elo-, syys- ja lokakuun lämpötilat on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla.. Kuva 16.. Lämpötilan kuukausikeskiarvot sekä minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoella Ilman kosteus ja sademäärä Ilman suhteellisen kosteuden alkuvuoden keskiarvo oli 82,4 %. Kuva 17. Ilmankosteuden kuukausikeskiarvot ja minimi- ja maksimiarvot tammi-heinäkuu 2010 Seinäjoella.

20 20 Vuoden 2010 kokonaissademäärä oli 384,6 mm. on mitattu Seinäjo en Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Kuva 18. Sademäärän kuukausikertymä Seinäjoella YHTEENVETO Vuonna 2010 Seinäjoen kaupungin ympäristösuojelu koordinoi K8 kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys hanketta. Esiselvityksessä koettiin järkeväksi ratkaisuksi laatia yhteinen, seudullinen ilmastostrategia vuoteen 2012 mennessä laadittavaan ilmasto-ohjelmaan. K8 kuntiin kuuluvat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane, Lapua ja Seinäjoki. Esiselvitys on luettavissa osoitteessa: Alkuvuosi 2010 sujui ilmanlaadun mittausten osalta entisten vuosien tapaan. Eri syistä johtuvat mittauskatkokset heikensivät tulosten tarkastelua ja vertailtavuutta. Kesällä alkaneet tietokoneongelmat, kovalevyjen, sääaseman ja ilmastointilaitteen rikkoutumiset sekä huoltotoimenpiteet vaikuttivat mittausvaliditeetteihin. Typpidioksidipitoisuus indikoi liikennettä ja osittain energiantuotantoa. Vuoden 2010 typpidioksidipitoisuudet kohosivat edellisvuosiin nähden. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 22 g/m 3 ja vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 52 g/m 3. Mittausvaliditeetti oli 90,3 %. Kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu typpioksidipitoisuuden vuosiohjearvo ylittyi Seinäjoella. Tuntiarvojen ylempi arviointikynnys ylittyi 24 kertaa, samoin alempi arviointikynnys ylittyi 41 kertaa. Vuotuinen kriittinen taso kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemin suojelemiseksi ylitti sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. Korkeisiin pölypitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet pölypitoisuudet kertovat liikenteen ja tuulen nostamasta kuivasta pölystä. Leikatun leijuman koko vuoden 2010 keskiarvo oli 15 μg/m 3. Raja-arvo ylittyi vain 5 vuorokautena. Vuonna 2009 ylityksiä oli kolmetoista kappaletta. Seinäjoella jäi tietokonevian johdosta havainnoimatta heinäkuun lopun - elokuun alun Venäjän metsäpalojen vaikutukset. Mittausvaliditeetti vuonna 2010 oli 91,8 %.

21 21 Ilmanlaatuindeksi määräytyy edellä mainittujen komponenttien, typpioksidin ja hiukkasten, mittaustuloksista. Myös ilmanlaatuindeksissä näkyy selvästi kevään pölyongelma. Pääsääntöisesti (73,8 %) indeksiarvo pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Mittausvaliditeetti oli 92,6%. 8 ILMANLAADUN TARKKAILU 2011 Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksen ympäristönsuojelun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön välinen sopimus ilmanlaadun mittaamiseksi on voimassa Ilmanlaadun tarkkailua koordinoi ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä. Työryhmän kokoonpano on kerrottu liitteessä 4. Yhteistyötä jatketaan Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Suupohjan kanssa. Vuoden 2011 aikana ilmanlaadun mittauskopin sijaintia joudutaan muuttamaan viereiselle tontille rakennettavan kerrostalotyömaan alta. Näin vältytään työmaasta mahdollisesti johtuvista virheellisistä ilmanlaadun mittaustuloksista. Siirto vaikuttaa vuositasolla tehtävään mittaustulosten vertailtavuuteen. Vuoden 2011 aikana teetetään Seinäjoen seudun päästö- ja leviämismalli. Ympäristösuojelun Internet-sivut ovat osa Seinäjoen kaupungin www-sivuja; (http://www.seinajoki.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmansuojelu/). Sieltä löytyvät mm. Seinäjoen seudun ilmanlaadun kuukausiraportti, vuosiraportit liitteineen, tietoa Seinäjoella tehdyistä muista mittauksista ja linkki Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaali -sivustolle.

22 22 LÄHDELUETTELO AX-suunnittelu : Ulkoilman VOC- ja PAH pitoisuus Seinäjoen seudulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, Virallinen lehti nro L 152, 11/06/2008 s L Hoffrén J., 2008, Ilman pienhiukkaset merkittävä terveysongelma, Tieto&trendit 3/ _007.html?s=1 Ilmatieteenlaitos, 2010: Mäkelä K., 2007: LIISA-2007 laskentajärjestelmä, VTT Yhdyskuntatekniikka Osmo J. 2001: Ilman laatu Länsi-Suomessa. Merenkurkun ympäristönseurantaprojektin raportti. Osmo J., Pietarila H., Rautio P., Salmi T., Waldén J. 2005: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi, Länsi-Suomen ympäristökeskus Salonen R. O., Pennanen A Pienhiukkasten vaikutus terveyteen, Tekes Teknologiaohjelmaraportti 9/2006, FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010: Valtioneuvoston asetus : Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Ympäristöministeriö 2006, Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ympäristöministeriön tiedote YTV 2006, - Liikenteen jäljet

23 23 LIITE 1 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAATUMITTAUKSEEN OSALLISTUNEIDEN LAITOSTEN JA MITTAUSKOPIN SIJAINTIKARTTA Kartta: Hannu Väisänen, Seinäjoen kaupunki

24 24 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAADUN SEURANTATYÖRYHMÄ LIITE2 Tuotantolaitokset: Altia Oyj Koskenkorvan tehdas Atria Suomi Oy Nurmo Fortum Power and Heat Hankkija-Maatalous Oy Seinäjoen tehdas Lemminkäinen Infra Oy Rautaruukki Oyj Seinäjoen Energia Oy Valio Oy Seinäjoen tehdas Vapo Oy Energia Peräseinäjoki Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoki Kunnat: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Ilmajoen kunta Seinäjoen kaupunki Alueellinen ympäristökeskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristövastuualue Mittaukset ja raportit: SeAMK, Tekniikka Helena Pihlajaniemi Timo Kalliomaa Antti Koski Jari Sivunen Arto Savela Asta Soininen Raimo Tyni Kari Harsia Tom Ruohomäki Matti Tiilikka Pirjo Korhonen Sari Paananen Kari Havunen Marketta Kujala Merja Kyntäjä

25 25 Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo (20 o C, 1 atm) Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m 3 tuntiarvo Tilastollinen määrittely 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin 8 mg/m keskiarvo 3 kuukauden tuntiarvojen 99. Typpidioksidi (NO 2) 150 µg/m prosenttipiste 3 kuukauden toiseksi suurin 70 µg/m vuorokausiarvo 3 kuukauden tuntiarvojen 99. Rikkidioksidi (SO 2) 250 µg/m prosenttipiste Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset (PM10) Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TSR) 3 kuukauden toiseksi suurin 80 µg/m vuorokausiarvo 3 vuoden vuorokausiarvojen 120 µg/m 98. prosenttipiste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo 3 kuukauden toiseksi suurin 70 µg/m vuorokausiarvo 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoitetaan rikkinä LIITE3 Raja-arvot terveyden suojelemiseksi. Aine Rikkidioksidi (SO 2) Typpidioksidi (NO 2) Hengitettävät hiukkaset (PM10) Keskiarvon laskentaaika Rajaarvo (293K, 101,3 kpa) Sallitut ylitykset vuodessa Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla rajaarvoa pienemmät 1 tunti 350 µg/m tuntia 125 µg/m tunti 200 µg/m vuosi 40 µg/m tuntia 50 µg/m 3 1) vuosi 40 µg/m Lyijy 1 vuosi 0,5 µg/m Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) 10 µg/m Bentseeni (C 6H 6) 1 tunti 5 µg/m ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin liukuva keskiarvo

26 26 Raja-arvot ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi LIITE4 Aine Keskiarvon laskentaaika Raja-arvo (293K, 101,3 kpa) Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla rajaarvoa pienemmät Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO, NO 2 ) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) 20 µg/m kalenterivuosi 30 µg/m Otsonin tavoitteet Peruste Tilastollinen määrittely Pitoisuus tai AOTarvo (293K, 101,3 kpa) Sallitut ylitykset Tavoitearvo vuodelle 2010 terveyshaittojen ehkäisemiseksi korkein päivittäinen 8 tunnin keskiarvo enintään 25 päivänä kalenteri- 120 µg/m 3 vuodessa 3 vuoden keskiarvona Tavoitearvo vuodelle 2010 kasvillisuuden suojelemiseksi AOT40 ( klo Suomen kesäaikaa µg/m 3 h 5 vuoden keskiarvo Pitkän ajan tavoite terveyshaittojen ehkäisemiseksi korkein päivittäinen 8 tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 - Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelemiseksi AOT40 ( klo Suomen kesäaikaa µg/m 3 h - Tiedotuskynnys tuntikeskiarvo 180 µg/m 3 - Varoituskynnys tuntikeskiarvo 240 µg/m 3 -

27 27 Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2010 LIITE5 Tuulen nopeus (m/s) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min , h max 5,5 3,8 4,3 4,5 3,8 4,2 3,6 2,1 3,6 4,3 3,5 4,5 1 h AVG 0,6 0,5 1 1,4 1,3 1,5 1,5 0, ,8 1 h 99 % 5,1 2,8 3,7 4,3 3,6 3,6 3,2 3,2 4,3 Data[%] , , ,4 100 Lämpötila ( C) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min -27,5-23,9-18,9-4,2-3,2 3,8 5,9 9,5 3,9-0,1-22,8-26,5 1 h max -2,5 0,9 9,5 13,9 27,9 25,2 34,1 22,2 15,5 9,6 7,2-2,3 1 h AVG -13,1-10,2-3,6 3, ,2 20, ,5 4,7-5,1-12,6 1 h 99 % -2,8 0,5 6,8 12, ,6 31 6,5-2,8 Data[%] , , ,4 100 Kosteus (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min h max h AVG h 99 % Data[%] , ,3 12,6 IdxMAX Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min h max h AVG , h 99 % ,4 85 Data[%] , ,4 98,3 33, , ,7 NO2 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min h max h AVG h 99 % Data[%] , ,4 93,1 33, ,5 99,2 99,7 2. suurin vrk arvo PM10 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 24 h min h max h AVG h 99 % Data[%] ,3 96,8 16, suurin vrk arvo Mittaukset Seinäjoen Vesi -toimipisteessä Data (%) < 75%

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Kuva: Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12 3 SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 5 2.. Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) 6 2.3. Hiukkaset 6 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä

Lisätiedot

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Maakaasu

Lisätiedot

Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian tuotanto perustuu vaihtoehtoon E 3 (Kemiran oma turvevoimalaitos).

Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian tuotanto perustuu vaihtoehtoon E 3 (Kemiran oma turvevoimalaitos). Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO Taulukko 13.1. Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011 ISBN 978-952-5691-23-8 ISSN 1459-1790 Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Raportteja 74 2015. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014

Raportteja 74 2015. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014 Raportteja 74 2015 Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014 Päivi Aarnio Kati Loukkola Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014 Päivi Aarnio Kati Loukkola Raportteja 74 2015 Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 25.1.2012 Maria Myllynen, HSY 1 Tekstiviestipalvelu huonosta ilmanlaadusta Tavoitteena altistumisen ja terveyshaittojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 38/2011. Valtioneuvoston asetus. ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 38/2011. Valtioneuvoston asetus. ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 8 päivänä marraskuuta 2001,

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 8 päivänä marraskuuta 2001, 4.12.2001 L 319/45 KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 8 päivänä marraskuuta 2001, neuvoston direktiivin 96/62/EY ja neuvoston direktiivin 1999/30/EY mukaisesti vuosittain annettavien ilmanlaadun arviointia koskevien

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 25 Birgitta Alaviippola Helena Saari Risto Pesonen Jari Walden Ilmatieteen laitos LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 5/6 LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 Helena Saari Birgitta Komppula ILMATIETEEN

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 2 TIIVISTELMÄ Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Savon

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 24 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

Raportteja 97 2012. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2011

Raportteja 97 2012. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2011 Raportteja 97 2012 Ilmanlaatu Uudellamaalla 2011 Päivi Aarnio Kati Loukkola Ilmanlaatu Uudellamaalla 2011 Päivi Aarnio Kati Loukkola Raportteja 97 2012 Ilmanlaatu Uudellamaalla 2011 Taitto: Edita Prima

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 27 Helena Saari Birgitta Alaviippola Risto Pesonen Kaj Lindgren ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 3.6.28 LOHJAN ILMANLAADUN

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 213 Helena Saari Risto Pesonen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 25:8 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 24 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 25:8 Päivi Aarnio, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo ILMANLAATU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUONNA

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 26 Birgitta Alaviippola Helena Saari Risto Pesonen Kaj Lindgren LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/7 LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset

Lisätiedot

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009 Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 28 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä,

Lisätiedot