Liite 2. Lappeenrannan

Transkriptio

1 Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

2 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman epäpuhtaudet. Mittauspiste Mittauskomponentit Päästölähde Lappeenranta keskusta SO 2 NO/NO 2 PM1 PM2,5, aloitettu 28 Armila Pulp, ala aste ja kauppa Joutseno keskusta TRS SO 2 NO/N 2, aloitettu 211 PM 2,5, aloitettu 28 laskeuma TRS NO/NO 2, aloitettu 29 PM 1 laskeuma TRS NO/NO 2 PM1 Säätiedot TRS SO 2 laskeuma TSP, lopetettu 21 PM 1/2,5 ( ) TRS SO 2 (aloitetaan 211) PM 1 NO/NO 2 ( ) Palolaitos TRS, lopetettu 2/211 SO 2, lopetettu 2/211 Sääasema, lopetettu 2/211 liikenne Ihalaisen teollisuusalue kaukokulkeuma puunjalostusteollisuus energiantuotanto kaukokulkeuma puun pienpoltto kaivosteollisuus sementtiteollisuus kaukokulkeuma puujalostusteollisuus energiantuotanto puujalostusteollisuus kaukokulkeuma liikenne kaukokulkeuma puunjalostusteollisuus Korvenkylä laskeuma, lopetettu 21 puunjalostusteollisuus Kagassaari laskeuma, lopetettu 21 puunjalostusteollisuus Varikko laskeuma, lopetettu 21 puunjalostusteollisuus Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

3 3(15) 2. MITTAUSTULOKSET Lappeenrannan ja Joutsenon yhdyskuntailmanlaadun tuloksia tarkastellaan jaksolla Tulokset perustuvat Imatran seudun ympäristötoimen suorittamiin mittauksiin. Ilmanlaatua kuvataan sanallisesti ilmanlaatuindeksillä, joka perustuu YTV:n ilmanlaatuindeksiin. Indeksi huomioi ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksilaskennassa huomioidaan TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi, PM 1 ja PM 2,5. Vuonna 21 on havaittavissa erityisesti Lappeenrannan keskustassa voimakkaan katupölykauden sekä maasto- ja metsäpalojen vaikutus ilmanlaatua heikentävinä tekijöinä (kuva 2). 1 Ilmanlaatuindeksi % hyvää % Joutseno Lappeenranta Kuva 2: Lappeenrannan mittauspisteiden ilmanlaadun vuorokausi-ideksin hyvää osuudet vuosina Lappeenranta = Lappeenrannan keskusta ja Joutseno = Joutsenon keskusta 4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS-yhdisteet) Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia esiintyy lähinnä tehtaiden ylös- ja alasajojen yhteydessä tai prosessihäiriöiden aikana lyhytaikaisina piikkeinä (kuva 3). Vuosikeskiarvo eri mittauspisteillä on ollut suurimmillaan 1 µg(so 2 )/m³. Vuorokausiohjearvon (1 µg(s)/m³) ylityksiä on esiintynyt vuosien aikana kaksi kertaa: Pulpilla vuonna 28 yhtenä kuukautena ja ssä vuonna 27 yhtenä kuukautena. TRS-yhdisteille ei ole annettu raja-arvoja. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

4 4(15) 12 1, TRS tuntikeskiarvot 211 µg/m³ Kuva 3: n TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvot vuonna 211 Lyhytyaikaista hajukuormitusta kuvaa hajutuntien lukumäärää eli TRSyhdisteiden tuntikeskiarvoit, jotka ylittävät yli 1 µg(s)/m³. Suurimmat ylitykset mitataan Pulpin ja n mittauspisteillä (kuva 4). TRS tuntikeskiarvo yli 1 µg(so2)/m³ % 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4, Pulp J. keskusta J. palolaitos L. keskusta Kuva 4: TRS-tuntikeskiarvon (1 µg(s)/m³) ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet (%) vuoden mittausjaksoista. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

5 5(15) 4.2 Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet pieniä. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun rikkidioksidin vuosiohjearvoon ja talvikauden ohjearvoon ( ) verrattuna rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosina enimmillään 3 µg/m 3 eli 15 % vuosiohjearvosta (2 µg/m³) ja talvikauden ohjearvosta (2 µg/m³). Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi annetut rikkidioksidin tunti- tai vuorokausiraja-arvot eivät ylittyneet kertaakaan mittausjaksolla (taulukko 2). Tuntiraja-arvopitoisuuden (35 µg/m³) ylityksiä esiintyi vain Pulpin mittauspisteellä vuonna 28 2 kpl ja vuonna kpl (sallittujen ylitysten määrä 24 kpl vuodessa). Suurimmat rikkidioksidin pitoisuudet on mitattu Pulpin mittauspisteellä (kuva 5). Rikkidioksidin vuorokausipitoisuuden alempi arviointikynnys ei ole ylittynyt yhtenäkään vuonna. Alempaan arviointikynnykseen verrannollinen pitoisuusarvo (125 µg/m³) on ylittynyt kahtena vuonna (28 ja 211) Pulpilla (kuva 6). Taulukko 2: Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja- ja ohjearvoihin mittauskaudella Vaihteluväli on ilmoitettu suluissa. Tuntiohjearvo (25 µg/m³) on kunkin kuukauden suurin 99 % tuntiarvo, vuorokausiohjearvo (8 µg/m³) on kunkin kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo. Mittauspiste % tuntiohjearvosta (vaihteluväli) % vuorokausiohjearvosta (vaihteluväli) Tuntirajaarvopitoisuud en ( 35 µg/m³) ylitysten kpl Vuorokausirajapitoisuuden (125 µg/m³) ylitysten kpl Lappeenranta 5 % (4 7 %) 8 % (6 1 %) keskusta 1 % (7 12 %) 9 % (8 9 %) 5 % (4 7 %) 1 % (8 13 %) Pulp 24 % (11 44 %) 25 % (13 45 %) 3*) 2^) Palolaitos 7 % (5 8 %) 9 % (6 11 %) *) ylityksiä 2 kpl vuonna 28 ja 1 kpl vuonna 211, ylityksiä saa kalenterivuodessa olla enintään 24 kpl ^)) ylityksiä 1 kpl vuonna 28 ja 1 kpl vuonna 211, ylityksiä saa kalenterivuodessa olla enintään 3 kpl Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

6 6(15) 6 SO 2 suurimmat tuntikes skiarvott 5 µg/m³ L. keskustaa Pulp Kuva 5: Rikkidioksidin suurimmat tuntikeskiarvot vuosina SO 2, alempi vuorokausiarviointikys kpl L. keskusta Pulp Kuva 6: Rikkidioksidin alempaan vuorokausiarviointikynnyksen (125 µg/m³) ylittäneiden vuorokausikeskiarvojen lukumäärä. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

7 7(15) 4.3 Typpidioksidi (NO 2 ) 211 aikana Typpidioksidin pitoisuudet eivät ole mittausjaks on 27 kertaakaan ylittäneet ohje- tai raja-arvoja. Terveysperustein annettuun vuosiraja-arvoon verrattuna v suurin vuosikeskiarvo on mitattu vuonna 21 Ihalaisessa (kuvaa 7), jolloin vuosikeskiarvo oli 45 % vuosiraja-arvosta (4 µg/m³). µ Typpidioksidin tuntiraja-arvo ei ole ylittynyt kertaakaan. Tuntiraja-arvopitoisuuden (2( µg/m³) ylityksiä on esiintynyt vain yhtenä vuonna, vuonnaa 28 ssa 2 kpl (sallittujen ylitysten lukumäärä vuodessa 181 kpl). Suurimmat pitoisuudet on mitattu mittausmittauspisteellä (taulukko 3), jossa NO 2 -pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 72 % vuorokausiohjearvosta (7 µg/m³). Typpidioksidin alempi arviointikynnys (1 µg/m³ ei saa ylittyä vuodenn mittausjaksolla yli 18 kertaa) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuonna. Enimmillään alemman arviointikynnyksen vertailuarvon ylityksiä on esiintynyt vuonna 28 ssa 1 kpll (kuva 8). NO 2 vuosikeskiarvot 45 4 vuosiraja arvo 35 µg/m³ L. keskusta Kuva 7: Typpidioksidin vuosikeskiarvot Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

8 8(15) Taulukko 3: Typpidioksidin n ohje- ja raja-arvoihinn verrannollisten pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluväli (suluissa) mittausjakso olla Tuntiohjearvo (15 µg/ g/m³) on kunkin kuukauden suurin 99 % tuntiarvo, vuorokausiohjearvo (7 µg/m 3 ) on kunkin kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo, vuosiraja-arvv vo on 4 µg/m 3. Mittauspiste % Tuntiohjearvosta % Vuorokausi ohjearvosta Tuntirajaarvopitoisuuden (2 µg/m 3 ) ylityksiä kpl % Vuosiraja arvosta Lappeenranta keskusta 47 % ( %) 59 % (5 71 %) 48 % ( %) 59 % (46 73 %) 2 *) 34 % (3 38 %) 3 % (28 33 %) 58 % ( %) 72 % (7 77 %) 41 % (35 45 %) 36 % (36 %) 33 % (33 %) 2 % (2 %) *) Vuonna 28 2 kpl, ylityksiä saa olla enintään 18 kpl vuodessa kpl NO 2 alempi arviointikynnys ä L. keskusta Kuva 8: Typpidioksidin alempaan tuntiarviointikynnyspitoisuuden (1 µg/m³) ylittäneiden tuntikeskiarvojen lukumäärä vuosina Joutsenon keskustassa vuoden 2111 ensimmäisellä vuosipuoliskolla mitattujen NO 2 -pitoisuudet eivät kuukausikeskiarvotasollaa merkittävästi poikenneet Lappeenrannann keskustan mittaustuloksista (liite 1). Lappeenrannan keskustan maksimipitoisuudet olivat suurempia kuin Joutsenon keskustan. Lappeenrannan keskustan arkipäivien liikenne on suurempaa ja vaikuttaa NO 2 -pitoisuustasoa kohottavasti (kuva 9). Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

9 9(15) µg/m³ NO 2 tuntipitoisuudet Lpr Week Day Lpr Weekend Joutseno Week Day Joutseno Weekend Kuva 9: Lappeenrannan keskustan ja Joutsenon keskustan NO 2 - tuntikeskiarvojen vaihtelu arkipäivinä (week) ja viikonlopunna lauantaisunnuntai (weekend). 4.4 HIUKKASET Kokonaisleijumamittaukset (TSP) lopetettiin Lappeenrannassa vuonna 28 ja Joutsenossa vuoden 21 lopussa. Hiukkasia on mitattu jatkuvatoimisesti Lappeenrannan ja Joutsenon keskustassa vuodesta 1997, ssa ja Ihalaisessa vuodesta 27. Pienhiukkasmittausmittaukset on aloitettu vuonna PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Pienhiukkasia on mitattu n ja Lappeenrannan keskustan mittauspisteillä kolme vuotta. Keskustan mittauspisteen tavoitteena on ollut selvittää liikenteen pienhiukkaspäästöjä ja n puujalostusteollisuuden ja puun pienpolton vaikutuksia. Mittauspisteiden vuosikeskiarvot eivät poikkea toisistaan. Vuosikeskiarvot ovat olleet enimmillään 36 % ja pienimmillään 28 % WHO:n vuosiraja-arvosta (25 µg/m³). Vuositason (kuva 1) alempi arviointikynnys (12 µg/m³) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuotena (enimmillään 75 % alemmasta arviointikynnyksestä). Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

10 1(15) PM2,55 vuosikeskiarvot Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Keskusta µg/m³ PM2,5 tuntikeskiarvot kesä talvi Sun Mon Tue Wed Thu Fri Sat Lpr keskusta Talvi Lpr keskusta Kesä Kesä Talvi Kuva 1: Pienhiukkasten vuosikeskiarvot suhteessa alempaan (12 µg/m³) ja ylempään (17 µg/m³) vuositason arviointikynnykseen. Mittauspisteiden välillä ei havaita merkittäviä eroja. ssä vuorokauden aikainen vaihtelu, erityisesti talvella on hieman suurempaa kuin Lappeenrannan keskustassa (kuva 11). Tämä viittaisi v pientaloalueen puupolttoon. Keskustassa on arkiaamuisin havaittavissa hieman korkeampia PM 2,5 pitoisuuksia aamuliikenteen aikana kuin ssä. T Tämä viittaa keskustan suuremman liikenteen pienhiukkaspäästöihin (kuva 12). Tuulensuuntatarkastelussaa ei havaittu teollisuuden vaikutusta pien- hiukkaspitoisuuksiin. Kuva 11: Lappeenrannan keskustan ja PM 2,5 tuntikeskiarvojen jakauma ajallisesti kesällää (kesä-elokuu) ja talvella (tammi-helmikuu) Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

11 11(15) Keskusta Kuva 12: PM 2,5 pitoisuuksie en vaihtelu vuorokauden eri aikoina viikonloppuna (lauantai-sunnuntai) ja arkipäivisin (maanantai-perjantai) Vuoden Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa kaukokulkeuma. metsäpalojen vaikutus näkyy kesän 21 mittaustuloksissa (kuva 13). µg/m³ Keskusta PM2,5 vuorokausikeskiarvot Kuva 13: Pienhiukkasten PM2,5 vuorokausikeskiarvot Lappeenrannan keskustan mittauspisteellä vuosina 21 ja 211 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

12 12(15) Joutseno Pulpin alueella tehtiin talvikaudella neljä kuukautta kestänyt mittausjakso siirrettävä hiukkamittauslaitteella. Laite mittaa yhtä aikaa sekä PM 2,5 ja PM 1 hiukkasia. Pulpilla PM 2,5 osuus kokonaishiukkasista on suurempi kuin Lappeenrannan keskustassa (kuva 17). Erityisesti ero tulee esille maaliskuussa, kun katupölykausi alkaa Lappeenrannan keskustassa. Pulpin suurimmat tuntipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin Lappeenrannan keskustassa, mikä antaa viitettä joko puun pienpolton ja/tai teollisuuden päästöistä (liite 2). 1 PM2,5/PM1 kuukausikeskiarvot 8 % Pulp L.keskusta 12/211 1/212 2/212 3/212 Kuva 14: Lappeenrannan keskustan ja Pulpin pienhiukkasten (PM 2,5 ) osuus hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuudesta HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM1) Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Lappeenrannan alueella olleet mitattavista ilman epäpuhtauksista suhteessa arviointikynnyksiin tai ohjearvoihin suurimmat. Suurimmat pitoisuudet mitataan Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä (kuva 15). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoa (vuorokausikeskiarvon 5 µg/m³ enimmillään 35 kpl) ei ole mittausjaksolla ylitetty kertaakaan (kuva 16). Enimmillään (18 kpl) raja-arvopitoisuuden ylityksiä on esiintynyt vuonna 21 Ihalaisessa ja Keskustassa. Lappeenrannan keskustassa aloitettiin vuonna 211 kalsiumkloridin käyttö keväisen katupölyn vähentämiseksi. Raja-arvopitoisuuden ylitysten lukumäärä väheni selvästi verrattuna Ihalaisen ja Joutsenon keskustan mittauspisteisiin, joissa kalsiumkloridia ei ole käytetty. Ennen kalsiumkloridin käyttöä ylityksiä vuonna 21 Lappeenrannan keskustassa oli 6. eniten ja kalsiumkloridin käyttöönottovuotena 211 jälkeen 16. eniten (liite 3) koko Suomen tuloksiin verrattuna. Kalsiumkloridin käyttö oikein ajoitettuna pienentää katupölykauden maksimipitoisuuksia ja lyhentää kestoa. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

13 13(15) Kpl PM1 vuorokausikeskiarvo 4 35 raja arvo 35 kpl k p l L keskusta 1 5 J. keskusta Kuva 15: Hengitettävien hiukkasten PM1 vuorokausikeskiarvon 5 µg/m³ ylittäneiden pitoisuuksien lukumäärä µg/m³ PM1 suurimat 2. vuorokausi keskiarvot L keskusta max 2.dx Laurtisala max 2.dx max 2.dx J. keskusta max2.dx Kuva 16: Hengitettävien hiukkasten PM 1 vuosien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot. Hengitettävien hiukkasten alempi arviointikynnys ylittyy mittauspisteillä lähes vuosittain (kuva 17). Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

14 14(15) PM1 vuorokausikeskiarvo alempi arviointikynnys L. keskusta J. keskusta Kuva 17: Hengitettävien hiukkasten (PM1) vuorokausipitoisuuksien suhde alempaan arviointikynnykseen (25 µg/m³) Vuorokausitason ylempi arviointikynnys on ylittynyt kerran, vuonna 21 Ihalaisessa (kuva 18). Keskustan mittauspisteessä ylempää arviointikynnystä on sivuttu kahtena vuonna 28 ja PM1 vuorokausikeskiarvo ylempi arviointikynnys L. keskusta J. keskusta Kuva 18: Hengitettävien hiukkasten vuorokausi ipitoisuuksien suhde ylempään arviointikynnykseen (35 µg/m³) Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

15 15(15) 4.5 LA ASKEUMAA Laskeuman mittauspisteitää on vähennetty mittauskaudellaa Suurin laskeumaa on Ihalaisen mittauspisteessää (liite 3). Äitsaaren vertailupisteen kuormitus on muihin mittauspist eisiin rikkilaskeumaaa lukuun ottamatta pienin (kuva 19).. Rikkilaskeuma oli alle rikkilaskeuman tavoitetason (3 mg/m 2 /a) kaikissa muissa mittauspisteissää kuin Ihalaisessa. Rikkilaskeuma mg/m2/a tavoitetaso Pulp Äitsaari BI Kuva 19: Rikkilaskeuma (mg/m 2 /a) vuonna IOINDIKAATTORISELVITYKSETT Ilman epäpuhtauksien vaikutusta on tutkittu bioindikaattoritutkimuksin (mäntyjen neulasten harsuuntuminenn ja jäkälävauriot) vuosina 1991, 1988, 1998 ja 25. Tutkimus on uusittu vuonna 212, mutta tuloksia ei ole vielä saatavilla. LIITTEET 1. Typpidioksidin pitoisuudet Joutsenon keskustann ja Lappeenrannan keskustan mittauspisteillä 2. Joutseno Pulpin PM1 ja PM2,5 mittausjakso Grimm- 4. Vuosilaskeuma 27 laitteella 3. Hengitettävien hiukkasten PM vuorokausikeskiarvon 55 µg/m³ ylitykset vuosittain 211 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista

16 16(15) Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista