Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä"

Transkriptio

1 Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

2 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Hiukkaset Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Otsoni (O 3 ) VOC- ja PAH-yhdisteet PÄÄSTÖT ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaadun ohjearvot Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot Tavoitearvot Ilmanlaatuindeksi MITTAUSJÄRJESTELMÄ MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Typpidioksidi (NO 2 ) Leijuva pöly Ilmanlaatuindeksi Sääolosuhteet YHTEENVETO ILMANLAADUN TARKKAILU LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta Liite 2. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Liite 3. Ilmanlaadun ohjearvot, raja-arvot terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi, kynnysarvot, tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi, ilmanlaatuindeksiluokitus ja ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat -taulukot Liite 4. Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2011

4 4 1 JOHDANTO Seinäjoen ilmanlaatuseuranta aloitettiin vuonna Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantaryhmän toimesta Seinäjoen keskustan tuntumaan pystytettiin mittausasema mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja reaaliaikaiset mittaukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu, jolla on sopimus mittaustulosten seurannasta, laitteiston toiminnan ja kunnon valvonnasta sekä kuukausi- ja vuosiraporttien laatimisesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa. Vuonna 2011 tarkkailuun osallistuneet laitokset ovat: Altia Oyj Atria Suomi Oy Fortum Energiaratkaisut Oy, alkaen Adven Oy Hankkija-Maatalous Oy Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos Lemminkäinen Infra Oy NCC Roads Oy, Saarentien asfalttiasema Seinäjoki Ruukki Construction Oy Seinäjoen Energia Oy Valio Oy Vapo Oy Energia Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen seudulla jatkuvatoimiset mittaukset tehdään Seinäjoen Vapaudentien mittausyksikössä. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta liitteessä 1. 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUK- SISTA Ilman epäpuhtauksien vaikutukset voidaan jakaa maailmanlaajuisiin eli globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin. Globaaleja vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiö ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat mm. maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisista vaikutuksista voidaan erottaa mm. terveys-, luonto- ja viihtyisyysvaikutukset sekä vaikutukset maankäyttöön. Paikallisesti heikkotuulinen korkeapaine voi aiheuttaa lämpötilainversion. Normaalisti alhaalta ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee, jolloin alailmakehän ilma sekoittuu ylemmän ilmakehän kanssa. Inversio syntyy, kun kylmä alailmakehän ilma ei sekoitu ylemmän lämpimämmän ilman kanssa. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Heikommin toimivat autojen katalysaattorit, suuremmalla teholla käyvät lämpövoimalat sekä teollisuuden ja

5 5 kotitalouksien lämpökattilat lisäävät pakkasella alailmakerroksen epäpuhtauksia, kuva 1. Seinäjoen seudulla esiintyvät epäpuhtaudet, joista merkittävin on keväinen katupöly, eivät aiheuttane merkittäviä vaikutuksia suuressa osassa väestöä. Herkissä väestöryhmissä, kuten hengitys- ja sydänsairaissa, lapsissa ja vanhuksissa, esiintyvät oireet voivat lisääntyä pitoisuuksien kohotessa. Tyypillisiä oireita lapsilla voivat olla nuha ja yskä, hengitys- ja sydänsairailla yskä, hengenahdistus ja heikentynyt toimintakyky. Pakkasella ilmansaasteet ärsyttävät keuhkoja enemmän kuin lämpimällä ilmalla. Kylmällä ilmalla hengitystiet ovat tavallista herkemmät myös matalille saastepitoisuuksille Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) on vesiliukoinen, väritön kaasu. Ulkoilmassa se hapettuu edelleen sulfaateiksi ja rikkihapoksi. Rikkidioksidi ja sen reaktiotuotteet poistuvat ilmakehästä märkä- ja kuivalaskeumana. Rikkidioksidi aiheuttaa suoria kasvillisuusvaurioita ja sen reaktiotuotteet lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidi ärsyttää voimakkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia, ja sen on todettu vaikuttavan lasten ja aikuisten hengityselininfektioiden sekä astmaatikkojen kohtausten esiintyvyyteen. Rikkidioksidille tyypillisiä akuutteja vaikutuksia ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputken supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi muita herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Kuva 1. Heikkotuulisen sään aiheuttama lämpötilainversio Ulkoilmassa esiintyy epäpuhtauksina pelkistyneitä ja hapettuneita typpiyhdisteitä. Pelkistyneitä muotoja ovat mm. ammoniakki (NH 3 ), ja ammoniumyhdisteet (NH 4 + ), hapettuneita puolestaan mm. typpioksiduuli (N 2 O), typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ), typpihapoke (HNO 2 ) ja typpihappo (HNO 3 ) sekä nitraatit (NO 3 - ) ja peroksiasetyylinitraatti. Merkittävimpiä typen oksidien päästölähteitä ovat liikenne ja energiantuotanto. Alhaisen päästökorkeuden vuoksi liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ulkoilman typenoksidipitoisuuksiin. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka hapettuu ulkoilmassa suhteellisen nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi. Useiden eri reaktioiden kautta muodostuu lopulta mm. typpihappoa ja nitraatteja. Typpidioksidi, typpihappo ja nitraatit poistuvat ilmakehästä kuiva- ja märkälaskeumana. Typen oksideilla on suoria vaikutuksia kasvillisuuteen ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Typen oksidit osallistuvat hiilivetyjen kanssa otsonia ja muita ilmakemiallisia hapettimia tuottaviin reaktioihin.

6 Hiukkaset Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumen sulamisen jälkeen, kun talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty jauhautunut hiekka ja tien pinnoitteena käytetty asfaltti pölyävät ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. Myös syksyllä ja marras joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pakkasen takia kuivaa, pitoisuudet nousevat. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä peräisin olevia hiukkasia. Hiukkaset jaotellaan neljään eri kokoluokkaan: Suuret hiukkaset ovat kooltaan yli 10 μm. Niitä on erityisesti katupölyssä. Ne jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskimällä, aivastelemalla ja liman mukana melko nopeasti. Haitat ilmenevät lähinnä ärsytysoireina: nuhana, yskänä sekä kurkun ja silmien kutinana ja kirvelynä. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 μm. Hengitettävät hiukkaset jaetaan karkeiksi hiukkasiksi (koko 2,5-10 μm) ja niitä pienemmät pienhiukkasiksi (halkaisija alle 2,5 μm) tai ultrapieniksi hiukkasiksi (halkaisija alle 0,1 μm). Pienhiukkaset pääsevät hengitettäessä keuhkorakkuloihin saakka. Ultrapienet hiukkaset saattavat kulkeutua keuhkorakkuloista verenkiertoon. Ne voivat vaikuttaa elimistössä pitkiäkin aikoja. Korkea pienhiukkaspitoisuus lisää hengitysja sydänoireita sekä heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Hiilimonoksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka hapettuu ilmassa hiilidioksidiksi. Se sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapen puutetta vähentäessään veren punasolujen hapenkuljetuskykyä ja heikentäessään hapen irtautumista hemoglobiinista. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestön erityisryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai erilaisia veritauteja, kuten anemiaa, sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Liikenne on merkittävin hiilimonoksidin päästölähde Otsoni (O 3 ) Otsoni on merkittävin nk. valokemiallinen hapetin. Sitä muodostuu alailmakehässä ilman hapesta typen oksidien, hiilivetyjen ja UV-säteilyn vaikutuksesta. Ulkoilman epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä, joten otsonin nettotuotanto on suurimmillaan yleensä useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäisyydellä päästölähteistä. Yläilmakehässä otsoni suojaa maanpintaa liialta ultraviolettisäteilyltä. Hengitysilman korkeat pitoisuudet ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytysoireet. Hengityssairailla, kuten astmaatikoilla, voivat myös muut oireet, kuten yskä ja hengenahdistus, lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi myös pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Lisäksi otsoni heikentää puiden ja viljelykasvien

7 7 kasvua. Euroopan laajuisesti maanpintaotsonia pidetään pahimpana ilmanlaatuongelmana yhdessä pienhiukkasten kanssa VOC- ja PAH-yhdisteet Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC, Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. VOC-yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuksen kannalta, mutta ne voivat aiheuttaa suoria terveyteen ja luontoon kohdistuvia haittoja. VOCyhdisteitä joutuu ilmaan mm. bensiinikäyttöisistä henkilöautoista, liuottimien käytöstä ja puun pienpoltosta. Orgaanisen aineen palamisessa syntyvät karsinogeeniset PAH- yhdisteet (polysyklinen aromaattinen hiilivety) ovat ilmassa kiinnittyneinä hiukkasiin. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan Seinäjoen seudulla ilmanlaatu on alueella VOC yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) osalta hyvä. Muualla kuin Seinäjoen keskustassa VOC -pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea taustapitoisuudesta. Seinäjoen Vapaudentien PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna niin Suomessa kuin Euroopassa mitattuihin pitoisuustasoihin. 3 PÄÄSTÖT Päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä ja liikenteessä. LIISA 2007 laskentajärjestelmän päästömäärien kehittymisen indeksitaulukon mukaiset arviot Seinäjoen kaupungin liikenteen päästöistä on esitetty kuvassa 2 ja 3. Ennusteen mukaan CO 2 päästökehitys on nouseva, kun taas NOx-, hiukkas- ja SO 2 päästökehitys on laskeva. Seinäjoella suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne. Tieliikenteen arvioidut päästöt Seinäjoen seudulla 2011 on esitetty taulukossa 1. Hiilidioksidipäästöt nousevat polttoaineenkulutuksen kasvaessa. Taulukko 1. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoella (LIISA laskentaohjelma / Kari Mäkelä) t/a SO2 Nox Hiukkaset CO2 Seinäjoki 0,36 158,93 9,

8 8 Kuva 2. Tieliikenteen hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt Seinäjoella vuosina (LIISA 2007 laskentajärjestelmä). Kuva 3. Tieliikenteen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt Seinäjoella vuosina (LIISA 2007 laskentajärjestelmä). Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöjen kehitys Seinäjoen seudulla on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ollut aaltomaista. Osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut päästökauppa ja sähköntuotannon vaihtelut. Päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotettuun energiamäärään. Seinäjoelle tehdyn ilmapäästöjen mallinnuksen mukaan energiatuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöt eivät ole kriittisiä tekijöitä Seinäjoen kaupungin ilmanlaadun kannalta. Taulukossa 2 on eriteltynä Seinäjoen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuonna Kuvassa 4 on ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt CO 2, hiukkasten, SO 2 ja NO 2 osalta vuosilta Taulukko 2. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla **ilmoitusvelvollisuus VOC päästöjen osalta

9 9 Kuva 4. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuosina ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSAR- VOT Päästödirektiivillä rajoitettavat yhdisteet pilaavat ympäristöä monin tavoin. Rikkidioksidi, typenoksidit ja ammoniakki happamoittavat maaperää ja vesistöä. Typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet lisäävät alailmakehän otsonin muodostusta. Typen oksidien ja ammoniakin päästöt puolestaan rehevöittävät maaperää ja vesistöä. Merkittävä osuus terveydelle haitallisista pienhiukkasista on direktiivin rajoittamien yhdisteiden reaktiotuotteita. Päästödirektiivin toimeenpano vähentää Suomeen tulevaa hapanta ja rehevöittävää laskeumaa sekä parantaa hengitysilman laatua Ilmanlaadun ohjearvot Ohjearvot on otettava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on ter-

10 10 veydellisten ja luontoon sekä osittain viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Ohjearvot eivät ole sitovia raja-arvoja, vaan niitä on tarkoitus hyödyntää apuvälineenä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Viranomainen voi käyttää ohjearvoja lupaharkintansa pohjana, mutta hylkäävää päätöstä ei voida tehdä pelkästään ohjearvojen ennakoidun ylittämisen perusteella. Ohjearvoja väljempiä mutta myös sitovampia ovat ilmanlaadun raja-arvot. Uudistukseen kuuluu myös otsonille määrätty kynnysraja, jonka ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Liitteessä 3 on esitetty ilman laatua koskevat ohjearvot (Valtioneuvosten päätös 480/1996 ja 711/2001). Sekä ohjearvoihin vertaamisessa että ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa prosenttipistettä. Määritelmän mukaan aineiston n. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n %. Esimerkiksi 99. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 99 % Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot Ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksien raja-arvoista on annettu Valtioneuvoston asetus 38/2011. Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot määrittävät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden ylittyminen ilmansuojeluviranomaisten on käytettävissä olevin keinoin estettävä. Raja-arvon ylittyessä kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja-arvojen ylittymisen valvonnasta, raja-arvojen ylityksistä sekä suunnitelmista ja toimenpiteistä ilmanlaadun parantamiseksi alueilla, joilla raja-arvot toistuvasti ylittyvät, on jäsenmaiden raportoitava EU:n komissiolle. Raja-arvopitoisuus on alitettava määräajassa. Pitoisuus ei saa enää ylittyä, kun raja-arvo on alitettu. Tiedotus- ja varoituskynnysten ylittyminen edellyttää lisäksi välitöntä tiedottamista väestölle terveydelle haitallisista pitoisuuksista. Liitteeseen 3 on koottu taulukot raja-arvoista terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi sekä kynnysarvot. Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla Tavoitearvot Ensimmäistä kertaa on säädetty kansallinen tavoite väestön pienhiukkasaltistumisen vähentämiselle ja altistumisen enimmäistasolle (Valtioneuvoston asetus 38/2011). Suomessa 3 vuoden keskiarvo 8,5 µg/m 3 jää alle tavoitearvon, 20 µg/m 3. Pienhiukkasaltistumiselle ei tule lisävähennysvelvoitetta. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 alailmakehän otsonista tavoitearvolla tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mu-

11 11 kaan alitettava määräajassa. Pitkän ajan tavoitteella tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on alitettava pitkän ajan kuluessa mahdollisuuksien mukaan. EU:n jäsenmaat raportoivat vuosittain komissiolle otsonipitoisuuksien seurannasta ja kynnysarvojen ylityksistä. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin. Liitteessä 3 esitetään tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on tunneittain ilmanlaadun mittaustuloksista laskettava prosentuaalinen luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksillä yksinkertaistetaan päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. HSY on kehittänyt Suomen oloihin sovitetun ilmanlaatuindeksin. Liitteessä 3 on ilmanlaatuindeksiluokitus ja arvoluokkien luonnehdinnat. Seinäjoella ilmanlaatuindeksi määräytyy NO 2 ja PM 10 mittaustulosten mukaan. 5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2011 Mittausaseman laitteistona ovat Monitor Labs kemiluminesenssilaite ja TE- OM 1400A. Monitor Labs kemiluminesenssilaite mittaa typen oksideja (NO, NO 2, NO x ). TEOM 1400A on jatkuvatoiminen leikatun leijuman (PM 10 ) keräin. Lisäksi laitteistoon kuuluu Reino Rehn säähavaintoaseman korvannut Vaisala Weather Transmitter WXT520-säähavaintoasema. (Kuva 5). Keskusmittausasemalla oleva Enview tiedonkeruujärjestelmä kerää tiedot automaattisesti eri mittauslaitteilta tietokoneelle ja välittää ne modeemin kautta Vaasantiellä, Tekniikan yksikössä sijaitsevalle tietokoneelle. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. Seinäjoen mittaustiedot on mahdollista lukea valtakunnallisesta Ilmanlaatuportaalista: Portaali on kaikille avoin maksuton verkkopalvelu, jonka kautta Suomen ilmanlaadun seurantatieto on saatavissa. Tiedot verkkopalveluun lähetetään SeAMK:n Tekniikan yksikön tietokoneen kautta siihen erityisesti suunnitellulla ohjelmalla.

12 12 LT RH WS WD Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Nox PM 10 SeAMK Tekniikka Itikanmäki Vapaudentien mittausasema Enview CommServ SoftWare Manager Enview CommServ Näyttötaulu Matkakeskus Enview CommServ Ilmo Kuva 5. Mittausaseman laitteisto. 6 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI NOx- ja hiukkasmttaus sujui ilman suurempia ongelmia vuonna Vanha Reino Rehn-sääasema meni epäkuntoon ja se jouduttiin korvaamaan uudella. Mittauskoppi siirrettiin alkuvuodesta Vapaudentie 6:een, kuva mittauskopin paikka muutettiin Vapaudentiellä muutama kilometri Törnävän suuntaan kerrostyömaan edestä pois saatiin tietoliikenneyhteydet toimintakuntoon. Muutto aiheutti kahden vuorokauden mittauskatkoksen Seinäjoen ilmanlaadun mittauksiin. Maaliskuussa 2011 todettiin sääaseman mittaustuloksissa epätarkkuutta. Valmistaja suositteli laitteiston kalibrointia. Päätettiin kuitenkin hankkia uusi, huoltovapaa sääasema asennettiin uusi sääasema, Vaisala Weather Transmitter WXT520, sekä ukkosenjohdatin. Samalla päivitettiin mittausaseman Envidas- ohjelma. Kuva 6. Seinäjoen mittausasema, Vapaudentie mittauskopin modeemi meni rikki vaihdettiin modeemi ja vikavirtasuoja.

13 kansallinen vertailulaboratorio kävi testaamassa Monitor LABS mittalaitteen toimivuutta. Vertailumittauskampanjan tavoitteena on antaa vertailulaboratoriolle tietoa Suomessa toimivien ilmanlaadun mittausverkkojen toiminnasta ja mittaustulosten laadusta oli yhteyshäiriö tietokoneen ja sääasemaan välillä, jolloin säädataa ei tallentunut järjestelmään. Lokakuun 14. havaittiin, etteivät pakkaslämpötilat rekisteröidy järjestelmään. Vikaa selvitettiin yhdessä laitetoimittajan kanssa. Vian todentaminen oli kuitenkin hankalaa lämpimän säätilan vuoksi. Joulukuun alussa negatiivisten lämpötilojen kirjausongelma saatiin ohjelmistosta korjattua huollettiin Monitor LABS NOx-laite, Oleinitec Oy. Laitteet kalibroitiin 31.3, 21.6, 21.9 ja , JPP kalibrointi ky Typpidioksidi (NO 2 ) Kuvassa 7 on typpidioksidipitoisuuden tuntiarvot vuonna Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli helmikuussa 126 g/m 3, jolle on asetettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi raja-arvo 200 g/m 3. Mittausvaliditeetti oli 99,2 %. NO2[ug/m3] Periodic Station Report Sjoki : :00 Interval 1 Hour NO2[ug/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 7. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä Raja-arvo 200 g/m 3. Kuukausikeskiarvoista korkein pitoisuus oli toukokuussa, 32 g/m 3 ja matalin loka- ja joulukuussa 11 g/m 3. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 15 g/m 3. Korkeimmillaan toiseksi suurin vuorokausiarvo oli helmikuussa, 61 g/m 3, ohjearvo 70 g/m 3. Tuntiarvojen 99. prosenttipiste nousi korkeimpaan pitoisuuteen helmikuussa, 99 g/m 3, ohjearvo 150 g/m 3. Raja-arvoylityksiä ei vuoden 2011 aikana ollut. NO 2 :n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4.

14 14 Jäljempänä nähtävistä vuosien seurannasta havaitaan, typpidioksidipitoisuuksien trendi on ollut nouseva. Kuva 8. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvon kehitys vuosina Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuden korkeimman tuntiarvon enimmäispitoisuuden kehitys vuosina Kuva 10. Vuoden korkeimman typpioksidin kuukauden 2. suurimman vuorokausiarvon kehitys vuosina Kuva 11. Korkeimman tuntiarvoon verrannollisen typpidioksidipitoisuuden, kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteen kehitys vuosina Seinäjoella kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 ), 30 g/m 3, ei ylittynyt ollen 26 g/m 3. Typpidioksidipitoisuuden tuntiarvo oli vuonna 2011 korkeimmillaan 126 g/m 3. Tämä ei ylittänyt ylempää terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettua arviointikynnystä, 70 % tuntiraja-arvosta (140 g/m 3 ). Raja-arvo saa ylittyä 18 kertaa. Alempi arviointikynnys, 50 % tuntiraja-arvosta (100 g/m 3 ), ylittyi 14 kertaa (saa ylittyä 18 kertaa). Seinäjoella typpidioksidin vuosiraja-arvo ihmisten terveyden suojelemiseksi, 15 g/m 3, ei ylittänyt ylempää arviointikynnystä, 80 % vuosiraja-arvosta (32 g/m 3 ) eikä alempaa arviointikynnystä, 65 % raja-arvosta (26 g/m 3 ). Vuotuinen kriittinen taso kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemin suojelemiseksi (NOx:n vuosi ka.) 31 g/m 3 ylitti sekä ylemmän arviointikynnyksen 80 % kriittisestä tasosta (24 g/m 3 ) että alemman arviointikynnyksen 65 % kriittisestä tasosta (19,5 g/m 3 ).

15 Leijuva pöly Leijuvasta pölystä mitattiin keskusmittausasemalla leikattu leijuma (PM 10 ). Leikatussa leijumassa hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 m. Leijuvaa pölyä mitattiin keskusmittausasemalla TEOM 1400A jatkuvatoimisella keräimellä. Hukkaspitoisuudet on ilmoitettu vallitsevissa olosuhteissa. Jäljempänä on kaaviokuva leijuman vuorokausiarvojakaumasta vuoden 2011 aikana, raja-arvo 50 g/m 3. Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot vuonna Vuoden mittaustulosten kattavuus oli 99,5 %. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 14 g/m 3, jolle raja-arvo on 40 g/m 3. Kuvasta 13 nähdään suhteellisen tasaisena pysynyt hiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvoseuranta ajalla PM 10 :n kuukausittainen vuorokausikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Vuorokausiarvoissa vuoden 2011 aikana tapahtui yhteensä neljä (4) rajaarvoylitystä (50 µg/m 3 /vrk). Mittauksissa sallitaan enintään 35 raja-arvoylitystä vuodessa. Ylitykset tapahtuivat 15.3, 16.3, 29.3 ja Ylitykset johtuivat hiekoituspölyn leijumisesta ilmassa. Kuvasta 14 nähdään hiukkaspitoisuuksien raja-arvoylitykset / vuosi ajalla Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskiarvot vuosina Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) raja-arvoylitykset (Raja-arvo 50 µg/m 3 ).

16 16 Vuonna 2011 hengitettävissä hiukkasissa ylempi arviointikynnys, 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 µg/m 3 ), ylittyi 13 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa). Vuosikeskiarvon ylempi arviointikynnys, 70 % raja-arvosta (28 µg/m 3 ), ei ylittynyt. Alempi arviointikynnys, 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 µg/m 3 ), ylittyi 41 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa). Vuosikeskiarvon alempi arviointikynnys, 50 % rajaarvosta (20 µg/m 3 ), ei ylittynyt. Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi säädetty ohjearvo (70 µg/m 3 ) hiukkasten osalta ei ylittynyt. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo oli maaliskuussa 65 µg/m Ilmanlaatuindeksi Kuvassa 15 on kuvattu vuoden 2011 Seinäjoen ilmanlaadun jakauma kuukausittain. Ilmanlaatu oli hyvä 79,67 %, tyydyttävä 18,34 %, välttävä 1,82 %, huono 0,12 % ja erittäin huono 0,06 % mitatuilla arvoilla. Kuva 15. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen kuukausijakauma Seinäjoella Kuvasta 16 nähdään Seinäjoen ilmanlaadun määräävä tekijäjakauma kuukausittain. Vuositasolla määräävänä tekijänä oli 78,9 % hiukkaset ja 21,1 % typpioksidi. Kuva 16. Ilmanlaatuindeksin määräävän tekijän mukainen kuukausijakauma Seinäjoella Mittaustulosten validiteetti oli 99,4 %. Ilmanlaatuindeksin kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4.

17 Sääolosuhteet Vuonna 2011 sääparametrien mittaustulokset ovat luotettavia vain lämpötilan osalta. Kosteusprosentin mittaukset saatiin kuntoon vasta uuden sääaseman myötä Alkuvuoden kosteus% sekä maalis kesäkuun tuulen parametrit on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Sääolosuhteiden kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Tuuli Tuulen suunta oli mittauspisteellä vuonna 2011 pääosin etelästä ja eteläkaakosta, kuva 75. Tuulen keskinopeus oli 1,3 m/s, mikä on hieman suurempi kuin 2010, mutta lähellä edellisvuosien arvoja, kuva 18. Maalis-, huhti-, toukoja kesäkuun keskiarvotulokset on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Kuva 17. Tuulen suunta Seinäjoella 2011, mittausvaliditeetti 68% (katkos ) Kuva 18. Tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot Seinäjoella 2011 Lämpötila Vuoden 2011 keskilämpötila oli +5,0 o C (v ,9 o C). Lämpimintä oli kesäkuussa, jolloin keskilämpötila oli +16,2 o C. Hellepäiviä Seinäjoella oli vuonna Kylmin kuukausi oli helmikuu -12,3 o C. Myös tammi- ja maaliskuun keskilämpötilat olivat pakkasen puolella. Kuvasta 19 on nähtävissä kuukausittaiset minimi-, maksimi ja keskiarvolämpötilat Kuva 19.. Lämpötilan kuukausikeskiarvot sekä minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoella 2011.

18 18 Ilman kosteus ja sademäärä Ilman suhteellisen kosteuden loppuvuoden keskiarvo oli 82%. Vuoden 2011 kokonaissademäärä oli 614,9 mm. Sademäärä on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Kuva 20. Ilmankosteuden kuukausikeskiarvot ja minimi- ja maksimiarvot kesä-joulukuu 2011 Seinäjoella. Kuva 21. Sademäärän kuukausikertymä Seinäjoella YHTEENVETO Vuoden 2011 aikana ilmanlaadun mittauskopin sijaintia muutettiin viereiselle tontille rakennettavan kerrostalotyömaan alta. Näin vältyttiin työmaasta mahdollisesti johtuvat virheelliset ilmanlaadun mittaustulokset. Siirto vaikuttaa vuositasolla tehtävään mittaustulosten vertailtavuuteen jälkeiset mittaustulokset eivät ole suoraan vertailtavissa aiempiin mittaustuloksiin. Haasteita mittaustoiminnalle toi lähinnä sääaseman uusiminen ja tietokoneongelmat. Typpidioksidipitoisuus indikoi liikennettä ja osittain energiantuotantoa. Liikenteen päästövaikutus on havaittavissa lähellä maan pintaa, kun taas laitosten päästöt leviävät korkeiden piippujen ansiosta korkeammalle ja laimentuvat. Mittauspisteellä vuoden 2011 typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 15 g/m 3 ja vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 61 g/m 3. Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli helmikuussa 126 µg/m 3. Mittausvaliditeetti oli 99,2 %. Elokuussa Seinäjoen mittausasema osallistui kolmannen kerran kansallisen vertailulaboratorion testauksiin mittaustulosten laadun arvioimiseksi. Ennakkotietojen mukaan Seinäjoen tulokset ovat hyväksyttävällä tasolla. Lopullinen raportti saadaan myöhemmin. Korkeisiin pölypitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet pölypitoisuudet kertovat liikenteen ja tuulen nostamasta kuivasta pölystä. Leikatun leiju-

19 19 man koko vuoden 2011 keskiarvo oli 14 μg/m 3. Raja-arvo ylittyi vain neljänä vuorokautena. Vuonna 2010 ylityksiä oli viisi kappaletta. Mittausvaliditeetti vuonna 2011 oli 99,5 %. Ilmanlaatuindeksi määräytyy edellä mainittujen komponenttien, typpioksidin ja hiukkasten, mittaustuloksista. Myös ilmanlaatuindeksissä näkyy selvästi kevään pölyongelma. Pääsääntöisesti (79,7 %) indeksiarvo pysyi kuitenkin edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Mittausvaliditeetti oli 99,4 %. Vuoden 2011 aikana teetettiin Seinäjoen seudun päästö- ja leviämismalli FCG Finnish Consulting Group Oy:llä. Mallinnus kertoi Seinäjoen seudun rikkidioksidi- ja typpidioksidipäästöjen sekä ja hengitettävien hiukkasten (PM10) päästöjen jakautumisesta ja vaikutuksista alueelliseen ilmanlaatuun. Raportti on luettavissa Seinäjoen kaupungin sivuilla pidetään Seinäjoella Ilmansuojeluyhdistys ry:n isännöimä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen. Tapaamiseen odotetaan n. 50 osallistujaa. Tapaaminen kokoaa ilmanlaadun mittaajia, laitetoimittajia ja asiantuntijaa ympäri Suomen. Bioindikaattoritutkimus on sovittu tehtäväksi viiden vuoden välein, edellinen selvitys tehty Vuonna 2012 tehtävässä tutkimuksessa on tarkoitus käyttää samoja näytealoja kuin aikaisemmassa tutkimuksessa 8 ILMANLAADUN TARKKAILU 2013 Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksen ympäristönsuojelun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön välinen sopimus ilmanlaadun mittaamiseksi päättyy 2012 lopussa. Ilmanlaadun tarkkailua koordinoi ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä. Työryhmän kokoonpano on kerrottu liitteessä 2. Yhteistyötä pyritään jatkamaan Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Suupohjan kanssa. Ympäristösuojelun Internet-sivut ovat osa Seinäjoen kaupungin www-sivuja; (http://www.seinajoki.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmansuojelu/). Sieltä löytyvät mm. Seinäjoen seudun ilmanlaadun kuukausiraportit, vuosiraportit liitteineen, tietoa Seinäjoella tehdyistä muista mittauksista ja linkki Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaali -sivustolle.

20 20 LÄHDELUETTELO AX-suunnittelu : Ulkoilman VOC- ja PAH pitoisuus Seinäjoen seudulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, Virallinen lehti nro L 152, 11/06/2008 s FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011, Seinäjoen seudun ilmapäästöjen leviämismalli vuonna Hoffrén J., 2008, Ilman pienhiukkaset merkittävä terveysongelma, Tieto&trendit 3/2008; Ilmatieteenlaitos, 2012; Mäkelä K., 2007: LIISA-2007 laskentajärjestelmä, VTT Yhdyskuntatekniikka; Osmo J. 2001: Ilman laatu Länsi-Suomessa. Merenkurkun ympäristönseurantaprojektin raportti. Osmo J., Pietarila H., Rautio P., Salmi T., Waldén J. 2005: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi, Länsi-Suomen ympäristökeskus Salonen R. O., Pennanen A Pienhiukkasten vaikutus terveyteen, Tekes Teknologiaohjelmaraportti 9/2006, FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010: Valtioneuvoston asetus 38/2011: Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Waldén J., Laurila S Ilmanlaadun mittaajapäivät 2012 esitys: Kolmas kansallinen vertailumittauskierros, Ilmatieteen laitos Ympäristöministeriö 2011, Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ympäristöministeriön tiedote YTV 2006, - Liikenteen jäljet

21 21 LIITE 1 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAATUMITTAUKSEEN OSALLISTUNEIDEN LAITOSTEN JA MITTAUSKOPIN SIJAINTIKARTTA b 12 10a Kartta: Hannu Väisänen, Seinäjoen kaupunki

22 22 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAADUN SEURANTATYÖRYHMÄ LIITE2 Tuotantolaitokset: Altia Oyj Koskenkorvan tehdas Atria Suomi Oy Nurmo Fortum Energiaratkaisut Oy alkaen Adven Oy Hankkija-Maatalous Oy / Seinäjoen tehdas Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpö Oy Lemminkäinen Infra Oy NCC Roads Oy, Saarentien asfalttiasema Ruukki Construction Seinäjoen Energia Oy Valio Oy/ Seinäjoen tehdas Vapo Oy, Atrian Nurmon kattilat Vapo Oy, Haukinevan pellettitehdas Vaskiluodon Voima Oy/ Seinäjoen voimalaitos Kunnat: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Ilmajoen kunta Seinäjoen kaupunki Alueellinen ympäristökeskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristövastuualue Mittaukset ja raportit: SeAMK, Tekniikka Helena Pihlajaniemi Timo Kalliomaa Antti Koski Jari Sivunen Pekka Haapalainen Arto Savela Jari Salminen Mauno Pynttäri Raimo Tyni Kari Harsia Esa Aarnio Tom Ruohomäki Matti Tiilikka Pirjo Korhonen Sari Paananen Kari Havunen Marketta Kujala Merja Kyntäjä

23 23 Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely LIITE3 Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2) 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2) 250 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo (PM10) Haisevat rikkiyhdisteet (TSR) 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoitetaan 10 µg/m rikkinä Raja-arvot terveyden suojelemiseksi. Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (293K, 101,3 kpa) Sallitut ylitykset vuodessa Rikkidioksidi (SO 2) 1 tunti 350 µg/m tuntia 125 µg/m 3 3 Typpidioksidi (NO 2) 1 tunti 200 µg/m vuosi 40 µg/m 3 - Hengitettävät hiukkaset (PM10) 24 tuntia 50 µg/m 3 1) 35 Pienhiukkaset (PM 2,5) 1 vuosi 40 µg/m 3-1 vuosi 25 µg/m 3 Lyijy (Pb) 1 vuosi 0,5 µg/m 3 - Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) µg/m 3 - Bentseeni (C 6H 6) 1 vuosi 5 µg/m 3 - Raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2) Typen oksidit (NO, NO 2) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) 20 µg/m 3 kalenterivuosi 30 µg/m 3 Kynnysarvot Aine Keskiarvon laskenta-aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys Typpidioksidi (NO 2) 3 peräkkäistä tuntia µg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2) 3 peräkkäistä tuntia µg/m 3 Otsoni (O3) 1 tunti 180 µg/m µg/m 3

24 24 Tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Otsoni (O3) 8 tunnin liukuva keskiarvo Tavoitearvo 120 µg/m 3 saa ylittyä 25 kertaa/ vuosi, 3 vuoden ka. Voimassa vuodesta 2010 eteenpäin 3 alitettava vuoteen 2013 Arseeni (As) 1 vuosi 0,006 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Kadmium (Cd) 1 vuosi 0,005 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Nikkeli (Ni) 1 vuosi 0,020 µg/m mennessä Keskiarvon laskenta-aika Bentso[a]pyreeni 3 alitettava vuoteen vuosi 0,001 µg/m mennessä Ilmanlaatuindeksiluokitus Ilmanlaatu NO2 PM10 PM2.5 CO TRS SO2 O3 (indeksin arvo) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (mg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) Hyvä <40 <20 <10 <4 <5 <20 <60 (<50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono ( ) Erittäin huono >200 >200 >75 >30 >50 >350 >180 (>150) Ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

25 25 Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2011 LIITE4 Tuulen nopeus (m/s) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 10 min min 0 0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 10 min max 5,4 3,4 4, ,9 6, min AVG 1 0,8 1,9 1,4 1,3 1,0 1,1 1,2 1,2 1,5 1, min 99 % 4, ,2 3,2 4,6 4,7 4,8 Data[%] , ,8 99,7 99,9 Lämpötila ( C) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min -25,8-28,7-13,8-5,3-2,5 3,7 4,5 0,9 0,9 0* 0* -7 1 h max 2,3 2,1 6,6 20,9 22,7 30,5 25, ,1 11,1 7,2 1 h AVG -7-12,3-2,5 4,8 9,3 16,2 15,6 11,9 11,9 6,5 4,4 1,1 1 h 99 % 1,9 0,3 5,2 19,2 21,8 29,6 24,9 19,4 19,4 13,2 10,8 5,9 Data[%] , ,9 97, ,7 89,7 93,5 Kosteus (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min h max h AVG h 99 % Data[%] 28,8 97, ,6 99,7 100 IdxMAX Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min h max h AVG 29 43,9 32,9 38, h 99 % Data[%] , ,7 99,9 99,7 99,7 99,6 99,7 99,6 NO2 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min h max h AVG h 99 % Data[%] 99, ,3 99, ,7 99,3 99,7 99,7 99,6 97,8 99,6 2. suurin vrk arvo PM10 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 24 h min h max h AVG h 99 % Data[%] , suurin vrk arvo Mittaukset Seinäjoen Vesi -toimipisteessä Data (%) < 75%

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Kuva: Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12 3 SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 5 2.. Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) 6 2.3. Hiukkaset 6 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Huhti-kesäkuu. Neljännesvuosiraportti 2/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Huhti-kesäkuu. Neljännesvuosiraportti 2/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Huhti-kesäkuu Neljännesvuosiraportti 2/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/15 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 331 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2016 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla Kuva 1. Kansikuva: Seinäjoen kampusranta kuvattuna Framilta päin / Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla Kuva 2. Kansikuva: Seinäjoen kampusranta kuvattuna Framilta

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti /1 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO B PL 7, 3311 TAMPERE PUH. 3 55 7 FAKSI 3 55 37 Loka-joulukuu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 15.12.2015 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2015 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2015 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot