Työsuunnitelma. 1. Yksikön perustiedot. 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet. 2.1 Esiopetusyksikön painopistealueet

Transkriptio

1 Sivu 1/6 Työsuunnitelma 1. Yksikön perustiedot Yksikkö: Toukolan esiopetusyksikkö Ylläpitäjä: Siuntion kunta Opetuskieli: suomi Oppilasmäärä: 37 Opettajien määrä: 3 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseenesiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. 2.1 Esiopetusyksikön painopistealueet 2.1. Vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa oppijana Käytämme toiminnassamme runsaasti pienryhmiä, sillä pienemmässä ryhmässä lapsi tulee kuulluksi, hänen toiveitaan ja tarpeitaan voidaan huomioida paremmin, kuin isossa lapsiryhmässä. Pienryhmissä lapselle luodaan mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin ja elämyksiin kannustamalla häntä tutkimaan, kokeilemaan ja yrittämään. Pienryhmässä lapsella on mahdollisuus saada vertaistukea kaverilta sekä kokea ja oivaltaa yhdessä tämän kanssa Kielen kehityksen tukeminen Hyvät valmiudet äidinkielen puhumiseen ja ymmärtämiseen ovat kaiken oppimisen perusta. Päivittäiset satuhetket ja loruttelu rikastavat lapsen sanavarastoa ja tukevat äidinkielen omaksumista. Sadutus rohkaisee lasta omin sanoin kertomaan, sanoittamaan ja tulkitsemaan näkemäänsä sekä tukee lapsen luovaa ilmaisua. Ilmaisutaitoja lapset pääsevät harjoittelemaan myös draamakasvatuksen saralla pöytä- ja nukketeattereissa sekä pienissä esityksissä. Lapsille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, järjestämme S2 opetusta suomen kielen oppimisen tueksi. Materiaalina käytetään Marjamäellä sarjaa sekä Aamu kuvasanakirjaa Sosiaalisten taitojen sekä tunneilmaisun tukeminen Opettelemme yhteistyötaitoja pienryhmätuokioilla sekä parityöskentelyssä. Nämä tarjoavat erinomaisia tilaisuuksia opetella kuuntelemaan toista sekä huomioida ja arvostaa hänen mielipiteitään. Keskustelemme ystävyydestä, miten ystäviä saadaan, mitä ystävyys merkitsee, mitä se vaatii, mihin se velvoittaa. Päivittäin on runsaasti aikaa leikille, jossa sosiaalisia taitoja tarvitaan ja opitaan jatkuvasti. Omien tunteiden käsittelemisen ja ilmaisemisen sekä sosiaalisten taitojen tukemiseen käytämme Turvataitoja lapsille materiaalia Kotiseudun kulttuuriin tutustuminen Huomioimme toiminnassamme Siuntion monipuolisen kulttuuritarjonnan. Tutustumme Aleksis Kiven elämään lapsen silmin. Vierailemme Fanjunkarsissa ja vietämme siellä myös Aleksis Kiven päivää perinneleikkejä leikkien. Tutkimme kuvia ja kirjoja Aleksis Kivestä sekä toteutamme kädentaitoja sekä draamakasvatusta näkemämme perusteella lapsilta tulevilla ideoilla. Tutustumme Seitsemän veljeksen tarinoihin kertomalla ne lapselle sopivin keinoin. 555 juhlavuoden kunniaksi tutustumme Siuntion lähihistorian tapahtumiin. Hyödynnämme edellisen merkkipäivän 550- juhlavuoden töitä ja materiaaleja jatkamalla silloin aloitettuja teemoja ja sadutusta. Teemme retken Siuntion kotiseutumuseoon ja käytämme siellä näkemäämme ja kokemaamme hyväksemme kädentaidoissa, kuvataiteissa ja draamakasvatuksessa.

2 Sivu 2/6 Kotiseudun kulttuuriin tutustumisessa käytämme paljon teema- ja projektityöskentelyä, jossa useat sisältöalueet nivoutuvat toisiinsa ja lapsi oppii ymmärtämään kulttuurin moninaisuuden. 3. Esiopetuksen järjestäminen ja toteuttaminen Esikoulun työvuosi alkaa Syyslukukausi päättyy Syysloma on Kevätlukukausi alkaa ja päättyy Talviloma on Esikouluaika on klo Esiopetustunteja kertyy näin koko vuodelle 748h. Esikoulukirjana käytetään Lasten Keskuksen julkaisua Huiske. Elokuu Vanhempainilta Ryhmäytymisen tukeminen Rutiinit ja säännöt tutuiksi Lasten haastattelut Ryhmäops Syyskuu Retki kotiseutumuseoon sekä retkeen liittyvää pajatyöskentelyä: leipomista, askartelua ja perinneleikkejä. Liikuntapäivä urheilukentällä yhteistyössä Toukolan alkuopetuksen kanssa Valokuvaus LeOps keskustelut käynnistyvät Sibelius 150v. Lokakuu Unicef kävely koulukummien kanssa Aleksis Kiven päivä - vierailu Fanjunkarsissa Halloween juhlat, vanhempainyhdistyksen järjestämä kioski Marraskuu Isien ilta: pelejä, rakentelua ja piirtämistä sekä lasten leipomia tuotteita tarjoiluna. Esiopetuksen kaikkien ryhmien yhteinen leikkipäivä. Ekaluokkalaisten vierailu ja leikkihetki Joulukuu Pikkujoulut Kummitapaaminen: joulukorttipaja Siuntion Lucian vierailu Joulukirkko Joulujuhla Tammikuu Oppimissuunnitelmien päivitys ja ryhmäopsin päivitys Talviurheilua Retki Kisakallioon Helmikuu Laskiainen Kalevalanpäivä Ystävänpäivän tapahtuma koulukummit mukana Maaliskuu Kouluvalmiuskartoitukset Kouluunilmoittautuminen Pääsiäisvaellus Capellassa Vierailu vanhustentalolle laulamaan ja virpomaan Huhtikuu Vappujuhla Uimaopetus Kummitapaaminen - pelihetki Toukokuu Kouluun tutustuminen Ilta äideille Kevätretki

3 Sivu 3/6 kevätkirkko Kevätjuhlat 3.1 Opetusryhmät ja ryhmäkoot Taikasaari 12 lasta, 7 poikaa ja 5 tyttöä. Hulivilivuori 13 lasta, 7 poikaa ja 6 tyttöä. Haltiametsä 14 lasta, 8 poikaa ja 6 tyttöä Kuljetusoppilaita on Opetus- ja kasvatushenkilöstö, opetustunnit ja oppiaineet Nina Parviainen, lastentarhanopettaja Ulpu Mustonen, lastentarhanopettaja Aija Kontio, lastentarhanopettaja Johanna Olin, lastenhoitaja Heli Pessinen, lastenhoitaja Sirpa Johansson, lastenhoitaja Monica Böckerman, päiväkotiapulainen 3.3 Esiopetuksen sisältöalueet Toukolan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallista esiopetussuunnitelmaa (OPH 2014) sekä Siuntion kunnan esiopetussuunnitelmaa (SIVLTK 2014 ). Painotamme toiminnassamme erityisesti leikkiä, luovaa liikuntaa, musiikkia, sosiaalisten taitojen opettelua, vuorovaikutustaitoja sekä luontoretkiä. Haluamme vaalia iloista, avointa ja toiset huomioivaa oppimisympäristöä, jossa korostuu lapsen osallisuus. Esiopetussuunnitelmassa mainitut keskeiset sisältöalueet kulkevat toiminnassa mukana koko lukuvuoden ajan. Nämä sisältöalueet ovat kielen ja vuorovaikutuksen orientaatio, matemaattinen orientaatio, luonnontieteen orientaatio, uskonnollis-eettinen orientaatio sekä terveyskasvatus. Kielen ja vuorovaikutuksen orientaatio Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvansa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Matemaattinen orientaatio Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Käsitteiden ymmärtäminen, vertailu, erovaisuuksien tutkiminen, ajan kulun hahmottaminen, viikot, kuukaudet, vuosi, vuodenaikojen vaihtelut, rahan laskeminen ja käyttäminen, avaruudellinen hahmottaminen, mittaaminen ja muotojen tunnistaminen ovat perusta matemaattisten valmiuksien kehittymiselle. Luonnontieteiden orientaatio Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Uskonnollis-eettinen orientaatio Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Uskontokasvatuksen tavoitteena puolestaan on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa.

4 Sivu 4/6 Terveyskasvatus Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta hygieniastaan, terveydestään ja turvallisuudestaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. 3.4 Arviointi Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja mahdollisessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa tai muulla tavoin asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Arviointia suoritetaan jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Palautetta annetaan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Opettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Toukolassa arvioimme tavoitteidemme toteutumista toukokuussa. Lapsen henkilökohtaista esiopetussuunnitelmaa arvioidaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa kolmikantakeskustelussa huhti-toukokuussa. Esiopetuksen päätteeksi voidaan antaa osallistumistodistus. Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla järjestettyä esiopetusta. 4. Yhteistyö 4.1 Koti ja esiopetus Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan lapsen tuntemusta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Kasvatukseen liittyvän kumppanuuden tavoitteena on edistää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatus-työn tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Esiopetuksen henkilöstön on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa kasvua ja oppimista esiopetuksessa. Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja lapsen oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa esiopetuksen opetussuunnitelmasta, esiopetuksen järjestämisestä, lapsen tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja esiopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä esiopetusyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Huoltajille tulee antaa tietoa myös esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta sekä esiopetusyksikön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen lapsen tukea koskevaa asiaa, huoltajalle tulee antaa tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistäkysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Esiopetuksen aikana jatketaan muussa varhaiskasvatuksessa toteutettavaa yhteistyötä huoltajan kanssa ja luodaan pohjaa myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Erilaisia kodin ja esiopetuksen vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko esiopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tai esiopetuksesta alkuopetukseen. Tieto- ja

5 Sivu 5/6 viestintätekniikkaa voidaan käyttää parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja esiopetuksen välillä. Siuntiossa on aloitettu Wilman käyttö tänä lukuvuonna myös esikouluissa. 4.2 Muut esiopetusyksiköt 4.3 Alkuopetus Toukolan esiopetusryhmät ruokailevat päivittäin Aleksis Kiven koululla. Esiopetuksen jokaiselle ryhmälle on varattu jumppasalivuoro Aleksis Kiven koululta. Vuorot ovat kerran viikossa. Lisäksi koululta on keskiviikko aamupäivisin TET-harjoittelijoita leikkimässä, pelaamassa ja askartelemassa esikoululaisten kanssa. Joka kuukauden alussa osallistumme koululla Kuukauden avaus aamunavaukseen. Toukokuussa esikoululaisille järjestetään kouluun tutustumispäivä. Kummitoiminta on tärkeä osa lapsen kouluun tutustumista ja koulun aloitusta. Jokaisella esikoululaisella on oma, neljännellä luokalla oleva koulukummi, joka toimii esikoululaisen tukena useissa eri tilaisuuksissa ja tilanteissa lukuvuoden aikana. 4.4 Iltapäivätoiminta Esiopetusta täydentävä päivähoito järjestetään Toukolan tiloissa esiopetuksen päätyttyä. Täydentävää päivähoitoa tarvitsee tänä lukuvuonna 26 lasta. 4.5 Muut yhteistyötahot Yhteistyö seurakunnan kanssa Palaveri seurakunnan kanssa, jossa sovitaan yhteistyöstä koko lukukaudelle, pidetään syyskuun alussa. Seurakunnasta käy pappi esikoulussa kaksi kertaa lukukaudessa pitämässä tuokion lapsille. Lokakuussa esikoululaisille järjestetään tutustumiskäynti Siuntion kirkkoon. Syyslukukauden lopulla käydään joulukirkossa, maaliskuussa pääsiäisvaelluksella Capellassa ja toukokuussa kevätkirkossa. Lisäksi kanttori käy säestämässä lasten lauluhetkeä esikoululla kerran lukuvuoden aikana. Yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa Toukolan vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä Toukolan henkilökunnan kanssa. Yhdistys kerää varoja erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Niistä saadut tulot käytetään lasten hyväksi yhdessä suunnitelluin tavoin. Kirjasto Käytämme runsaasti kirjastopalveluita toimintamme tukena. Vierailemme säännöllisesti kirjastossa lasten kanssa. 5. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki Esipetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että lapsen oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kasvua ja oppimista tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Esiopetusryhmän esiopettajalla on vastuu yleisen tuen toteuttamisesta ja jokaisella lapsella on oikeus yleiseen tukeen. Tehostetun tuen piirissä kiertävän erityislastentarhanopettajan ja erityisopettajan sekä moniammatillisen oppilashuollon yhteistyön merkitys esiopettajan kanssa korostuu. Esiopetuksessa lapsen tuki on suunnitelmallista ja jatkuvaa. Kodin tulee olla koko ajan tietoinen lapsen tukemisesta ja kotia kuullaan lasta koskevissa asioissa. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin. Lastentarhanopettaja yhdessä varhaiskasvatuksen kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa huolehtii tuen siirtymisestä esiopetuksesta perusopetukseen. Toukolan

6 Sivu 6/6 esiopetuksessa kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee kerran viikossa. Erityisen tuen päätöksen tekee varhaiskasvatuspäällikkö. 6. Oppilashuolto Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Kaikissa Siuntion kunnan esiopetusta antavissa esiopetusyksiköissä toteutetaan esiopetussuunnitelman mukaista oppilashuoltoa. Oppilashuolto on osa henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävää sekä kaikkien esiopetusyksikössä työskentelevien yhteinen tehtävä. Esiopetusyksikön oppilashuollollista toimintaa johtaa päiväkodinjohtaja.