5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Transkriptio

1 Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty

2 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyö edistää kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. On tärkeää, että huoltajalla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Koulu on yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten keskinäinen kunnioitus. Huoltajalle annetaan tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä kaupungin ja koulujen omilta www-sivuilta. Koulut tiedottavat omissa tiedotteissaan opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Koulu antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kielellinen ja kulttuurinen tausta. Koulujen lukuvuositiedotteissa opastetaan tiedon saannissa. Huoltajalle annetaan tietoa myös oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Koulu käy läpi oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä huoltajan kanssa hallinnollisiin käytänteisiin liittyvät yleiset periaatteet, huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkityksen oppilasta koskevien ratkaisujen tekemisessä sekä yhteistyön merkityksen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään mahdollisuuksien mukaan parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Mikäli kodin ja koulun yhteistyö ei suju toivotulla tavalla, asiasta tiedotetaan rehtorille, joka järjestää tapaamisen asian eteenpäin viemiseksi esimerkiksi koulun oppilashuoltoryhmään. Myös huoltajaa kehotetaan ottamaan yhteyttä rehtoriin vastaavanlaisissa tilanteissa.

3 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaaaikatoimintaan. Opetustoimen vastuualueen lisäksi Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue, hyvinvointineuvolan vastuualue sekä nuorisotyön yksikkö. Hyvinvointineuvolan vastuualueeseen kuuluvat lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja perheneuvola. Palveluita ohjaa yhteinen Lasten ja nuorten strategia, joten yhteistyö näiden palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on saumatonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueet (myös lastensuojelu) osallistuvat yhteiseen palveluiden suunnitteluun Kasva Kotkassa -työryhmässä. Tämän yhteistyön pohjalta on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan moniammatillisessa ja hallinnollisessa yhteistyössä. Yhteiset toimintamallit mahdollistavat hyvän tiedonkulun. Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea koteja kasvatustyössä ja kertoa tarvittaessa tarjolla olevista lapsen oppimista ja koulunkäyntiä tukevista palveluista. Moniammatillisella ja -hallinnollisella yhteistyöllä pyritään vahvistamaan kotien hyvää arkea, tarjoamaan tukea riittävän varhain ja ehkäisemään syrjäytymistä. Vanhemmille kerrotaan kolmiportaisen tuen tukitoimenpiteistä, oppilashuollollisten palavereiden pitämisestä ja salassapitosäädöksistä. Korkeakosken koulu tekee jatkuvaa yhteistyötä kotien ja koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulun toimintaan ja kulttuuriin. Koulun toiminnasta ja toimintamalleista tiedotetaan pääsääntöisesti lukuvuositiedotteella, koulun www-sivuilla, erillisillä tiedotteilla ja reissuvihkon välityksellä. Huoltajille annetaan myös tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta ja salassapitoon liittyvistä kysymyksistä, kuten myös tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus ja kriisitilanteissa. Koulun pääsääntöiset yhteistyömuodot kotien kanssa ovat puhelimitse käytävät keskustelut, sähköpostiviestit, reissuvihkoviestit, vanhempainillat ja tarvittaessa huoltajatapaamiset opettajan ja huoltajien kesken. Koulun vanhempainyhdistys tarjoaa huoltajille keinon osallistua koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön toimintansa ja järjestämiensä tapahtumien kautta. Väli- ja lukuvuosiarvioinnista tiedotetaan koulun opetussuunnitelmassa, vanhempainilloissa sekä huoltajatapaamisissa. Huoltajatapaamisissa arviointiperusteet kerrotaan huoltajille tarkemmin yksittäisen oppilaan kohdalla. Lukuvuoden aikana koteihin menee tietoa jatkuvasti oppilaan koulumenestyksestä testien ja kokeiden kautta. Mikäli koti tai opettaja kokee oppilaan tarvitsevan tukea koulunkäynnissä, keskustellaan siitä ja sitä suunnitellaan yhteistyössä kodin kanssa, tarvittaessa moniammatillisesti, ja tarvittaessa sovitaan toimista tuen kolmiportaisuuden periaatteiden mukaisesti. Huoltajan kanssa käydään läpi tarvittaessa hallinnollisiin käytänteisiin liittyvät yleiset periaatteet, huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevien ratkaisuiden tekemisessä sekä yhteistyön merkitys kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Korkeakosken koulussa oppilaiden poissaoloja seurataan yksilö- ja luokkatasolla. Huoltajan tulee ilmoittaa poissaolosta mahdollisimman pikaisesti. Mikäli poissaololle ei tule selvitystä, asiaa tiedustellaan huoltajilta viimeistään lapsen palattua kouluun. Mikäli oppilaalle kertyy paljon poissaoloja, koulu ottaa yhteyttä kotiin ja keskustellaan asiasta.

4 5.5.1 OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltotyön tavoitteena on luoda oppilaalle terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielenterveyden turvaamiseen. Lastensuojelulain mukainen ehkäisevä lastensuojelu ja terveydenhuollossa toteutettava terveyden edistäminen, terveysneuvonta ja tarkastukset vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä koulun, kodin, eri asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen, josta vastaavat opettajien lisäksi koulukuraattorit ja -psykologit. Yhteistyötä tehdään mm. silloin, kun kyseessä on oppimisvaikeudet, käyttäytymiseen liittyvät, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat. Oppilashuolto perustuu moniammatilliseen ja hallinnolliseen yhteistyöhön. Siihen kuuluu sekä koko kouluyhteisöä että yksittäisiä oppilaita koskevia asioista. Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelystä otetaan yhteyttä huoltajiin ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua opettajan tai oppilashuoltoryhmän tarjoamana aikana omaa lastaan koskevaan palaveriin ja saada kopio kyseisen palaverin muistiosta tai siihen liittyvästä kolmiportaisen tuen suunnitelmasta. Huoltajalle annetaan myös tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Perusopetuslain pykälät oppilashuolto (31a), henkilötietojen salassapito ja käsittely (40) sekä tietojensaantioikeus (41) ohjaavat erityisesti oppilashuoltotyötä. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Koulun oppilashuoltotyöstä vastaa koulun rehtori ja sitä koordinoi ja kehittää säännöllisesti kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Rehtorin lisäksi ainakin osa-aikainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja yläkoulussa oppilaanohjaaja kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Moniammatilliseen yhteistyöhön kutsutaan tarvittaessa myös muita asiantuntijoita, kuten koululääkäri tai sosiaalitoimen työntekijä (lastensuojelu). Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Oppilaiden hyvinvointia tukevia toimintoja ovat myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta. Tulevaisuudessa tarvitaan oppilaiden hyvinvoinnin tueksi uusia ammattiryhmiä nuorisotoimen ja terveydenhuollon parista. Oppilashuolto osana yleistä tukea Yleisen tuen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulun opettajille ja muille koulussa työskenteleville, joten merkittävä osa oppilashuoltotyöstä tehdään virallisen oppilashuoltoryhmän ulkopuolella. Työskentelyssä korostuu aikuisen ja oppilaan välinen vuorovaikutus ja hyvän oppimisympäristön turvaaminen.

5 Luokanopettajan ja aineenopettajan oppilashuollolliset tehtävät Korkeakosken koulussa: - edellytysten luominen oppilaan turvalliselle koulunkäynnille - oppilaan oppimisen ja yleisen koulutyön sujumisen seuraaminen - mahdollisiin ongelmiin puuttuminen ja asian vireillepano tarvittaessa esimerkiksi oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi - yhteydenpito huoltajiin ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmään - poissaolojen seuraaminen yksilön ja luokan tasolla - yleisen tuen toimintojen järjestäminen ja pedagogisen arvion laatiminen - osallistuminen oppimissuunnitelman laatimiseen - osallistuminen tehostetun tuen suunnitteluun - varhainen puuttuminen ja huolen vieminen moniammatillisen oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi - mahdollisen erityisen tuen päätöksen jälkeiseen HOJKS työhön osallistuminen ja opetusjärjestelyiden toteuttaminen - määriteltyjen tukitoimien riittävyyden ja toteutumisen seuranta ja arviointi Oppilashuolto osana tehostettua tukea Tehostetun tuen toteuttamista varten koulussa pidetään moniammatillisia oppilashuoltopalavereita, joiden kokoonpano vaihtelee käsiteltävän asian mukaan. Näissä palavereissa suunnitellaan oppilaalle annettava tehostettu tuki ja laaditaan oppimissuunnitelma tuen toteuttamista varten. Laaja-alainen erityisopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laadintaa ja luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa yhteydenpidosta huoltajiin ja keskustelee heidän kanssa tuen toteuttamisesta. Laaja-alainen erityisopettaja arvioi tuen riittävyyden yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Moniammatillinen yhteistyö toteutuu, kun asiaa on käsittelemässä vähintään kolme eri oppilashuoltoon liittyvää ammattiryhmää. Näin voidaan joustavasti tilanteen ja tarpeen mukaan kokoontua käsittelemään yksittäisen oppilaan asiaa muulloinkin kuin virallisissa oppilashuoltoryhmän kokouksissa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi tehostetun tuen suunnittelu, sovitun tuen riittävyyden arviointi sekä oppimissuunnitelmien laadinta. Oppilashuolto osana erityistä tukea Oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluu arvioida koko koulun yleistä hyvinvointia ja suunnitella ennaltaehkäiseviä oppilashuollollisia toimenpiteitä. Toisena oppilashuoltoryhmän tehtävänä on oppilaan erityisen tuen suunnittelu ja siihen liittyvän pedagogisen selvityksen laatiminen. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan asiaa oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, johon kirjataan vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Muistiot arkistoidaan ohjeen mukaisesti Korkeakosken koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat vakituisina jäseninä: rehtori, koulukuraattori, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi. Lisäksi tarvittaessa yksittäisen asian käsittelyssä voi mukana olla opettaja sekä tilanteen niin vaatiessa ja salassapitosäädökset huomioiden myös muu ulkopuolinen asiantuntija. Rehtori toimii oppilashuoltoryhmän kokoonkutsujana ja puheenjohtajana ja laatii muistion. Korkeakosken koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana kerran kuukaudessa. Yksittäisen asian oppilashuoltoryhmän käsittelyyn tuo opettaja tai joku oppilashuoltoryhmän jäsenistä. Opettaja kysyy oppilaan huoltajalta luvan asian käsittelylle ja tiedottaa käsittelyajankohdan huoltajalle, jolle varataan mahdollisuus olla mukana asian käsittelyssä. Mahdollisen huoltajapalaverin ajankohdan sopii opettaja yhdessä huoltajien ja palaveriin osallistuvien oppilashuoltohenkilöiden kanssa. Koulun yleistä hyvinvointia seurataan jatkuvasti koko henkilökunnan voimin ja tehdään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Seurantaa tehdään esimerkiksi mielenterveyden suojaamisesta, ilmapiiristä, väkivallasta, häirinnästä ja oppilaiden poissaoloista.

6 Koulun yleistä ilmapiiriä ja ennaltaehkäiseviä toimia arvioidaan säännöllisesti oppilashuoltoryhmän kokouksissa ja tarvittaessa opettajainkokouksissa. (Oppilashuoltohenkilöstön tehtäväkuvat päivitetään vastaamaan perusopetuslain edellyttämiä tehtäviä.) (Lisäksi kootaan OPS:n perusteiden 5.5. luvun toimintaohjeet ja puuttumismallit.) Kouluruokailu Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä ja ohjauksessa otetaan huomioon kouluruokailun sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen palveluraadin kautta. Siihen kuuluvat asiakkaiden edustajina oppilasjäsen, opettajajäsen ja kaksi rehtorijäsentä sekä kouluruokailun toimittajan edustaja. Palveluraadin kautta asiakkaat arvioivat toimittajan toimintaa ja kouluruokailun toimittaja puolestaan asiakkaan toimintaa. Palveluraati kokoaa asiakastyytyväisyyskyselyiden viestit ja toimittaa ne edelleen kouluille. Oppilaat ovat tehneet ruokailutilan viihtyisämmäksi omilla taito- ja taideaineiden töillään ja nimenneet oman kouluruokalansa. Oppilashuoltotyössä huolehditaan yhdessä kouluruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa siitä, että kouluruokailu on tarkoituksenmukaisesti ohjattu ja järjestetty. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.

7 5.5.4 Korkeakosken koulun pelastus- ja kriisisuunnitelma sisältää tarkemmat ohjeet toiminta- ja puuttumismalleista ja tiedotuskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa: Toimintaohjeet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi: väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen asian käsittely yksilö-, ryhmä-, ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö viranomaisten kanssa toimintaohjeista tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin. Kriisisuunnitelma äkillisten kriisien ja uhka- ja vaaratilanteiden ja muiden varalta yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu Rehtori arvioi ja tarpeen mukaan päivittää toimintaohjeet ja puuttumismallit vähintään kerran lukuvuodessa. Pelastus- ja kriisisuunnitelman toimintavalmiuksia harjoitellaan lukuvuosittain. Tiedon kriisitilanteesta voi ottaa vastaan kuka tahansa koulun henkilökuntaan kuuluva. Tiedon vastaanottajan on selvitettävä, mitä, missä ja milloin on tapahtunut, kuka tai ketkä ovat osallisia tapahtumaan ja mikä on tilanne juuri nyt. Lisäksi hänen on selvitettävä, onko tapahtumasta välitetty tietoa muille viranomaisille. Tieto tulee saattaa välittömästi rehtorin tietoon. Rehtori vastaa jatkotoimista ja lisäselvitysten tekemisestä. Jos tapahtuma koskee kouluyhteisöä, rehtori neuvottelee kriisiryhmän kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Rehtori antaa opettajille ja muulle henkilökunnalle oikeaa tietoa ja toimintaohjeita sekä tiedottaa tarpeen mukaan oppilaille. Mikäli kriisitilanteessa on paikalla koulun ulkopuolisia viranomaisia (poliisi, pelastuslaitos), antavat he tietoja tapahtuneesta omien ohjeidensa mukaisesti. Koulun puolella tiedotusvastuu on rehtorilla, joka päättää tiedottamisesta tilanteen edellyttämällä tavalla. Tietoa välitetään oppilaille, heidän huoltajilleen sekä opetusviranomaisille. Koulun kriisiryhmä kokoontuu tarvittaessa kriisitapauksissa. niille, joita kriisitapahtuma koskee, järjestetään pikaisesti heidän tarvitsemaansa tukea ja kriisiapua. :