Geeniterapian mahdollisuudet munasarjasyövän hoidossa
|
|
- Iivari Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Anna Kanerva ja Akseli Hemminki Geeniterapian mahdollisuudet munasarjasyövän hoidossa Geeniterapia on lupaava kokeellinen hoito moniin sairauksiin, jotka eivät reagoi nykyisiin hoitoihin. Vastikään on julkaistu ensimmäiset kliiniset tutkimukset, joissa potilaat ovat selvästi hyötyneet siitä. Koska tarve syövän uusien hoitojen kehittämiseen on suuri, ovat syöpäsairaudet ja gynekologisista syövistä erityisesti munasarjasyöpä yksi geeniterapiatutkimuksen painopistealueista. Vaikka geeniterapian turvallisuus on osoitettu monissa kliinisissä kokeissa, on hoidon teho jäänyt useimmiten riittämättömäksi. Suurimmat haasteet liittyvät edelleen geeninsiirtovektoreiden tehokkuuden lisäämiseen, sillä riittävän laaja-alainen geeninsiirto pitkälle edenneisiin heterogeenisiin kasvaimiin on haasteellista. Tämän vuoksi jakaantumiskykyiset onkolyyttiset virukset ovat tärkeä tutkimusalue. Duodecim 2008;124: L isääntynyt tieto molekyylibiologiasta ja sairauksien genetiikasta on luonut pohjan geeninsiirron käytölle erityisesti sairauksissa, joissa nykyiset hoitomuodot eivät tehoa. Alkuun geeniterapiaa käytettiin korjaamaan perinnöllisiä tai somaattisia geneettisiä vikoja, mutta pian hoito laajeni muihinkin sairauksiin, ovathan geenien koodaamat proteiinit mukana liki kaikissa patologisissa ja fysiologisissa ilmiöissä. Yleensä geenit eivät ole hoidon kohde, sillä geeniterapiassa ei tavallisesti muokata solun omia geenejä vaan soluihin siirretään hoitogeenejä. Geenien kuljettimina eli vektoreina käytetään synteettisiä rakenteita, kuten plasmideja ja viruksia, kuten adenoviruksia, retroviruksia, AA-viruksia (adeno-associated virus) ja herpex simplex viruksia (HSV). Virukset tarvitsevat lisääntyäkseen isäntäsolun, ja ne ovat siksi erikoistuneet siirtämään oman perimänsä solujen tumiin. Virukset ovat siten evoluution optimoimia geeninsiirtolaitteistoja ja nykyään tehokkaimpia käytössä olevia vektoreita. Synteettiset geeninsiirtomenetelmät saattavat olla valmistusteknisesti ja immunologisesti houkuttelevampia, mutta niiden kapasiteetti ei ole toistaiseksi riittävä syövän hoitoon. Huolimatta hoidon tehostumisesta viimeisten vuosikymmenten aikana munasarjasyöpä aiheuttaa kehittyneissä maissa edelleen gynekologisista syövistä eniten kuolemia. Vuonna 2005 Suomessa oli uusia munasarjasyöpätapauksia 424 ja kuolemia 296 eli enemmän kuin muut gynekologiset syövät aiheuttivat yhteensä ( Nykyisellä hoidolla (leikkaus usein liitettynä platinaa ja taksaania sisältäviin solunsalpaajayhdistelmiin) eloonjäämisen todennäköisyys on kasvanut, mutta varhainen diagnoosi on edelleen harvinainen, ja noin 70 %:lla potilaista tauti todetaan levinneenä. Vaikka primaarinen hoitovaste solunsalpaajayhdistelmiin on usein hyvä, tauti uusiutuu suurimmalla osalla potilaista, jolloin paraneminen ei ole enää mahdollista. On epätodennäköistä, että solunsalpaajien tehoa voitaisiin juuri lisätä, joten tulosten parantamiseksi tarvitaan uusia menetelmiä. Munasarjasyöpä leviää usein vatsaontelon sisällä, mikä mahdollistaa kokeellisten hoitojen antamisen paikallisesti. 167
2 Taulukko. Raportoidut kliiniset kokeet munasarjasyövän hoidosta erilaisilla geeninsiirtovektoreilla. Vektori Menetelmä Tutkimusvaihe Tulokset Viite Adenovirukset ONYX-015 Virusterapia I 4/16 väliaikainen ST Ei annosta rajoittavaa toksisuutta Adp53 p53-kasvunrajoitegeenin siirto I/II/III I: 1/17 OV. 4/17 ST. I/II: 4/36 ST. III: Standardilääkityksen yhteydessä Ei vastetta lisääntynyt toksisuus Ad21 HER-2/neu (erb-b2) tyrosiinikinaasireseptorin salpaus solunsisäisellä vasta-aineella I 5/15 ST.. AdHSV-TK HSV-TK-itsemurhageenin siirto I 5/14 ST. ADV-RSV-tk HSV-TK-itsemurhageenin siirto topotekaanihoidon yhteydessä I Ad.hIFN-β Ihmisen beetainterferonin siirto Potilastapaus Ei vasteita OV Retrovirukset LXSN-BRCA1sv BRCA-I-kasvunrajoitegeenin siirto I/II I: 4/12 ST, 1/12 OV II: Ei vasteita. Vasey ym Wolf ym Buller ym. 2002a Buller ym. 2002b Zeimet ja Marth 2003 Alvarez ym. 2000a Alvarez ym. 2000b Hasenburg ym Sterman ym Tait ym Tait ym Liposomit DCC-E1A E1A-geenin siirto, jolloin HER-2/neu (erb-b2) estyy I Ei vasteita MSA saavutettiin. Hortobagyi ym E1A-lipidikompleksi E1A-geenin siirto, jolloin HER-2/neu (erb-b2) estyy I Ei vasteita MSA saavutettiin. Madhusudan ym HSV-TK = herpes simplex virus tyyppi I:n tymidiinikinaasi, IFN-β = beetainterferoni, ST = stabiili tauti, OV = osittainen vaste, MSA = maksimaalinen siedetty annos. Adenovirusten kohdentaminen munasarjasyöpään Useita geeniterapiamuotoja on kokeiltu vaiheen I kliinisissä kokeissa, ja hoitojen turvallisuus on osoittautunut hyväksi (taulukko). Yleisimmin käytetty geeninsiirtovektori on adenovirus serotyyppi 5 (Ad5). Villin tyypin Ad5 aiheuttaa tavallista nuhakuumetta, ja lisääntymiskyvyttömäksi muokattu Ad5-vektori on hyvin siedetty. Lupaavista prekliinisistä tutkimustuloksista huolimatta munasarjasyövän geeniterapioissa on saavutettu valitettavasti vain yksittäisiä kliinisiä vasteita potilaissa. Geeninsiirron onnistuminen on useimmissa tutkimuksissa pystytty osoittamaan, mutta yleensä siirto on onnistunut vain pieneen osaan kasvaimien soluista. Koska hoidetut potilaat ovat tyypillisesti sairastaneet pitkälle edennyttä syöpää, jäljelle on jäänyt paljon kasvainta, vaikka hoito olisikin tappanut osan soluista. Päästäkseen soluun Ad5 sitoutuu ensin primaarireseptoriinsa coxsackie-adenovirusreseptoriin (CAR) (Kanerva ja Hemminki 2005). Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että CAR:n ilmentyminen munasarja- ja muiden syöpäsolujen pinnalla on hyvin vaihtelevaa ja usein vähäistä (Hakkarainen ym. 2005, Kanerva ja Hemminki 2005). Toisaalta CAR:ää ilmentyy runsaasti normaaleissa kudoksissa. Tämä on todennäköisesti ollut yksi syy syöpäsolujen vähäiseen transduktioon kliinisissä kokeissa, sillä 168 A. Kanerva ja A. Hemminki
3 Mutatoituneen fenotyypin korjaaminen Solukuolema Apoptoosi kaikki tähän mennessä julkaistut adenovirushoitokokeet on tehty käyttäen CAR:ään sitoutuvia Ad5-vektoreita. Geeniterapian menetelmiä p53 Kuva 1. Mutatoituneen kasvunrajoitegeenin korvaaminen. Villin tyypin geenin vieminen soluun ja sen ilmentyminen siellä johtavat apoptoosiin ja solukuolemaan. Kasvurajoitegeenin korvaaminen. p53-kasvunrajoitegeenin mutaatio on yksi yleisimmistä syöpäsolujen geneettisistä muutoksista: sitä esiintyy liki 70 %:ssa levinneistä munasarjasyövistä. Prekliinisesti on osoitettu, että adenoviruksen avulla soluun viety villin tyypin p53-geeni (Adp53) estää munasarjasyöpäsolujen kasvua sekä in vitro että in vivo (Santoso ym. 1995) (kuva 1). p53-geenin siirto saattaa myös herkistää syöpäsoluja solunsalpaajien ja sädehoidon vaikutuksille. Kliinisessä vaiheen I/II kokeessa Adp53-hoito (SCH 58500) (Buller ym. 2002a, b) oli hyvin siedetty ja geeninsiirto sekä biologinen aktiivisuus osoitettiin. Aluksi potilaat saivat yhden virusruiskeen vatsaonteloon, ja myöhemmin heitä hoidettiin usealla ruiskeella. Suurin annos oli Geeniterapian mahdollisuudet munasarjasyövän hoidossa 7,5 x viruspartikkelia viitenä peräkkäisenä päivänä, eli lähes yksi virus elimistön jokaista solua kohden. Potilaat saivat kolme hoitosykliä, ja kahden viimeisen syklin aikana myös solunsalpaajaa. Kuudestatoista monipistoshoitoa saaneesta kahdeksalle kasvainmerkkiaine CA125- arvo pieneni yli 50 %. Toisessa tutkimuksessa solunsalpaajille resistenttiä tautia hoidettiin pelkällä geeniterapialla vähäisin haitoin ja yhdellä potilaalla 17:stä CA125-arvo pieneni yli 50 % (Wolf ym. 2004). Nämä tulokset johtivat vaiheen II/III satunnaistettuun kokeeseen, jossa puolet potilaista sai Adp53:a vatsaonteloon solunsalpaajahoidon lisäksi. Lopullisia tuloksia ei ole julkaistu, mutta väliraportti viittasi haittavaikutusten lisääntymiseen ilman tehon lisäystä, minkä vuoksi tutkimus lopetettiin (Zeimet ja Marth 2003). Tämän menettelyn suurin ongelma on vaikeus siirtää geenejä tarpeeksi suureen osaan edenneiden kasvaimien soluista, kun taas normaalikudoksien transduktio saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia. Strategia saattaa kuitenkin toimia sopivissa olosuhteissa, sillä Adp53:n yhdistäminen sädehoitoon suurensi täydellisten hoitovasteiden osuuden 19 %:sta 64 %:iin satunnaistetussa vaiheen III tutkimuksessa paikallista pään ja kaulan syöpää sairastavilla. Adp53 on ensimmäinen myyntiluvan saanut geeniterapialääke, mutta se on toistaiseksi hyväksytty ainoastaan Kiinassa (Peng 2005). Kasvutekijäreseptorien salpaaminen. Kasvutekijäreseptoreita (esim. HER-2) voidaan inaktivoida käyttäen geeniterapiaa solunsisäisen vasta-aineen tuottamiseen (Deshane ym. 1994). Koska vasta-aine kulkee solussa solulimakalvoston kautta, se jumiuttaa myös HER-2:n sinne. Tällainen virus (Ad21) oli ensimmäisiä adenovirusvektoreita, joita tutkittiin kliinisissä kokeissa munasarjasyöpäpotilailla (Alvarez ym. 2000a). Hoito oli hyvin siedetty, ja askitesnäytteiden PCR ja RT-PCR-analyysit osoittivat geeninsiirron onnistuneen, mutta objektiivisia hoitovastetta ei saavutettu. Suurin ongelma tällaisessa geeniterapiamuodossa on käytännön vaikeus infektoida jokainen syöpäsolu. Adenoviruksen oma E1A-proteiini vähentää HER-2:n ilmentymistä solukalvolla, ja sen 169
4 Myrkytön aihiolääke Solukuolema Aktivoitu myrkky siirtämistä ei-viraalisin menetelmin on tutkittu kahdessa vaiheen I kokeessa rinta- ja munasarjasyöpäpotilailla (Hortobagyi ym. 2001). Hoito annettiin viikoittaisina vatsaontelonsisäisinä ruiskeina. Näytteistä pystyttiin osoittamaan E1A-geeninsiirto ja HER-2:n vähentyminen. Annosta suurennettaessa saavutettiin lopulta vatsakivun rajoittama maksimaalinen siedetty annos, mutta selviä vasteita ei todettu, mikä heijasti plasmidipohjaisen geeninsiirron heikkoutta. Molekulaarisessa lääkehoidossa kasvaimeen siirretään aihiolääkkeitä aktivoivien entsyymien geenejä eli ns. itsemurhageenejä (kuva 2). Entsyymien vaikutuksesta aihiolääke muuttuu toksiseksi yhdisteeksi, jolloin saadaan suuri paikallinen vaikutus ja systeemisiä haittavaikutuksia on vähän. Vaiheen I kokeessa 14 potilaan munasarjasyöpää hoidettiin vatsaontelonsisäisellä adenovirusruiskeella (AdHSV-TK), minkä jälkeen annettiin gansikloviiria kahden viikon ajan (Alvarez ym. 2000b). Hoito aiheutti kuumetta neljälle 24 potilaasta, mutta annosta rajoittavaa TK Bystander effect Kuva 2. Molekulaarinen lääkehoito. Niin sanotun itsemurhageenin vieminen soluun mahdollistaa aihiolääkkeen muuttumisen syöpäsolulle toksiseksi metaboliitiksi. TK = herpes simplex -viruksen tymidiinikinaasi. toksisuutta ei ilmennyt. Selviä vasteita ei todettu onnistuneesta geeninsiirrosta huolimatta, joskin viidellä potilaalla 14:stä tauti stabiloitui. Vaikka»bystander effect» suurentaa jonkin verran tehoa, jäänee tämänkin hoidon teho lähinnä kasvainmassan pintaan, jos sitä annetaan vain kerran. Tässä hoitotavassa on kuitenkin potentiaalia, sillä Kuopiossa glioomapotilaille tehdyssä satunnaistetussa vaiheen II glioomatutkimuksessa AdHSV-TK:n ja gansikloviirin yhdistelmä lähes kaksinkertaisti potilaiden elinajan (Immonen ym. 2004). Nyt odotamme kiinnostuneina kansainvälisen vaiheen III tutkimuksen tuloksia, jotka julkaistaneen v Ero munasarjasyövällä tehtyihin ja aiempiin glioomapotilailla tehtyihin tutkimuksiin oli se, että kuopiolaiset antoivat adenovirusruiskeet leikkauksen jälkeen resektioontelon seinämiin. Antituumorivaikutus johtui siksi luultavasti lähinnä»bystander effectistä», jolloin mahdollinen adenovirusreseptorien vähyys tai heterogeenisten kasvaimien penetraatio eivät muodostuneet ongelmiksi. Antiangiogeeninen geeniterapia. Koska yksi edellytys syöpäkasvaimen kehittymiselle on ravintoa ja happea kuljettavan uudisverisuonituksen muodostuminen eli angiogeneesi, voidaan syöpää hoitaa estämällä se (kuva 3). Geeniterapialla on teoriassa mahdollista saada aikaan suurempi paikallinen antiangiogeeninen vaikutus kuin vasta-ainehoidolla tai kinaasin estolla ja vähäisemmät systeemiset haitat. Hoito saattaisi myös olla halvempi, sillä aktiivisen molekyylin tuotanto tapahtuisi potilaan omissa soluissa ilman tiheän annon tarvetta. Yksi mahdollisuus on endoteelikasvutekijän esto liukoisella reseptorilla (Mahasreshti ym. 2003). Vatsaontelonsisäinen hoito integriineihin kohdennetulla viruksella on estänyt hiirikokeissa kasvaimien kasvun ja lisännyt eloonjäämisosuutta, mutta laskimonsisäinen hoito on johtanut maksatoksisuuteen. Kliinisiä tuloksia ei toistaiseksi ole käytettävissä. Immunoterapia. Geeniterapiaa voidaan hyödyntää immuunivasteen herättämiseksi kasvaimia kohtaan. Potilaan omia kasvainsoluja voidaan muokata ex vivo tuottamaan ainetta, joka herättää immuunivasteen kasvainsoluja kohtaan 170 A. Kanerva ja A. Hemminki
5 Kasvainpala sflt-1 IL-2 Reseptorin ilmentyminen Potilaan solut maljalla Solut takaisin potilaaseen VEGF:n estyminen Angiogeneesin estyminen Villin tyypin reseptorin dimerisaation estyminen Immuunivaste kasvainsoluja kohtaan Kuva 4. Immunoterapia. Potilaan kasvainsoluja infektoidaan ex vivo adenovirusvektorilla, jossa on sytokiini hoitogeeninä. Solut palautetaan potilaan elimistöön, jolloin ne herättävät immuunivasteen kasvainta kohtaan. IL-2 = interleukiini 2. Solukuolema Kuva 3. Antiangiogeeninen geeniterapia. Liukoisen endoteelikasvutekijäreseptorin tuottaminen johtaa VEGF:n vaikutusten estymiseen, ja sen seurauksena verisuonten uudismuodostus estyy. sflt-1 = liukoinen VEGF-reseptori potilaaseen palauttamisen jälkeen (kuva 4). Adenovirus on hyödyllinen vektori syöpärokotuksessa, koska sitä kohtaan indusoituva immuunivaste voimistaa kasvainepitooppeihin kohdistuvaa vastetta. Kasvaimen immunologinen tunnistus on mahdollista myös käyttämällä vektoria sytokiinin viemiseen kasvainsoluihin in situ. Sterman ym. (2006) raportoivat potilastapauksesta, jossa keuhkoihin metastasoitunutta munasarjasyöpää hoidettiin adenovirusvektorin kuljettamalla beetainterferonilla. Keuhkopussiin annettu kertaannoshoito johti osittaiseen hoitovasteeseen, ja immunologisten parametrien analysointi vahvisti, että kyse oli kasvaimeen kohdistuneesta immuunivasteesta. Geeniterapian mahdollisuudet munasarjasyövän hoidossa Monoklonaalisilla vasta-aineilla on saavutettu lupaavia tuloksia syövänhoitokokeissa, mutta vasta-ainehoidot saattavat olla hyvin kalliita ja niihin liittyy joskus systeemisiä haittoja. Adenovirusvektoria on käytetty monoklonaalisen anti-her-2-vasta-aineen (trastutsumabi) prekliiniseen tuotantoon. Levinneen munasarjasyövän eläinmallissa laskimonsisäinen virusruiske on saanut aikaan suuria vasta-ainepitoisuuksia seerumissa ja saanut näin aikaan hoitovasteen (Jiang ym. 2006). Virushoito eli onkolyyttiset virukset. Jo yli sadan vuoden ajan on tiedetty, että virusinfektio tai rokotus elävällä viruksella voi johtaa kasvaimen pienenemiseen (Liu ym. 2007). Tavanomaisessa geeniterapiassa viruksia on käytetty lähinnä kuljettimina ja siksi niiden jakaantuminen on estetty. On kuitenkin huomattu, että tällaisten vektoreiden teho voi olla rajallinen kookkaissa tai levinneissä kasvaimissa, koska geeninsiirto kaikkiin kasvaimen soluihin on vaikeaa. Onkolyyttisten virusten luonnollinen lisääntymissykli alkaa isäntäsolun infektiolla, jonka 171
6 Syöpäsolu Normaali solu Kuva 5. Onkolyyttinen virushoito. Kasvainsolujen infektoituminen johtaa viruksen lisääntymiseen, siitä johtuvaan solujen hajoamiseen (onkolyysi) ja virusjälkeläisten vapautumiseen. Nämä voivat edelleen infektoida ympäröiviä soluja ja tunkeutua syvemmälle kasvaimeen tai jopa veriteitse etäpesäkkeisiin. jälkeen virus monistuu solun sisällä. Tämä johtaa isäntäsolun kuolemaan ja uusien virusten vapautumiseen. Jotkin virukset kuten newcastlentautivirus, vesicular stomatitis virus ja reovirus jakautuvat luonnostaan kasvaimissa paremmin kuin normaalisoluissa. Monia DNA-viruksia, kuten adeno-, vaccinia- tai herpesvirusta voidaan muokata sellaisiksi, että ne eivät juuri jakaannu normaalisoluissa. Tässä voidaan käyttää hyväksi DNA-virusten ja karsinogeneesin mekanismien hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä. Adenovirukset ovat laajimmin tutkittuja onkolyyttisiä viruksia, ja niillä on hoidettu satoja potilaita (kuva 5). Ensimmäinen onkolyyttinen adenovirus (H101) on vastikään saanut myyntiluvan pään ja kaulan syövän hoitoon Kiinassa. Solunsalpaajahoitoon yhdistettynä se lisäsi hoitovasteiden osuuden 36 %:sta 77 %:iin satunnaistetussa vaiheen III tutkimuksessa (Yu ja Fang 2007). H101:lle läheistä sukua olevalla dl1520-adenoviruksella hoidettiin 16 munasarjasyöpäpotilasta vaiheen I kokeessa. Lääkettä annettiin viiden päivän ajan vatsaonteloon kolmen viikon välein enintään neljä kertaa (Vasey ym. 2002). Yhdelle potilaalle ilmaantui kova vatsakipu ja ripuli, mutta annoksen suurentamista voitiin jatkaa eikä suurinta siedettyä annosta saavutettu. Viruksen genomi havaittiin PCR:llä askitesnäytteissä. Kuitenkin 16 potilaan ryhmässä vain neljän tauti stabiloitui, eikä hoitovasteita todettu. Muita onkolyyttisiä adenoviruksia on tutkittu prekliinisesti. Integriineihin (Ad5-Δ24RGD) tai serotyypin 3 reseptoriin (Ad5/3-Δ24) kohdennetuissa viruksissa on 24 emäsparin deleetio retinoblastooma- eli Rb-proteiiniin sitoutuvassa kohdassa E1A:ta, mikä tekee näistä viruksista Rb/p16-reitin mutaatioista riippuvaisia. Molemmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi munasarjasyöpäsolujen tuhoajiksi niin solumaljoilla, potilasnäytteissä kuin eläinmalleissakin (Bauerschmitz ym. 2002, Kanerva ym. 2003). Ad5- Δ24RGD-viruksella hoidettiin ensimmäinen potilas heinäkuussa 2007, ja Ad5/3-Δ24-tutkimus alkaa lähitulevaisuudessa (Raki ym. 2006). Prekliinisisssä tutkimuksissa nämä virukset ovat huomattavasti tehokkaampia H101-tyyppisiin verrattuna. Niiden jakaantumiskyky mahdollistaa pienen annoksen käyttämisen. Vaihtoehtona deleetiotyypin viruksille adenovirusten lisääntymistä voidaan hallita kudosspesifisillä promoottoreilla (Kanerva ym. 2004). Molempien hallintatapojen yhdistelmääkin on tutkittu. Cox-2-promoottori on lisännyt deleetiotyyppisten virusten spesifisyyttä hoitotehon heikkenemättä munasarjasyöpämallissa (Bauerschmitz ym. 2006). Villin tyypin tuhkarokkovirus aiheuttaa ihottumaa, kuumetta, yskää ja sidekalvontulehdusta, mutta munasarjasyövän geeniterapiassa on käytetty turvallisempaa rokotekantaa. Vaiheen I/II tutkimus vatsaonteloon annettavalla tuhkarokkoviruksella (MV-CEA) on parhaillaan käynnissä. Hoidon turvallisuus on ollut hyvä, ja CA 125 -pitoisuuden pienenemistä on jo todettu (Liu ym. 2007). Virukseen on siirretty verestä mitattava geeni, minkä ansiosta viruksen lisääntymistä ja persistenssiä voidaan seurata. 172 A. Kanerva ja A. Hemminki
7 Lopuksi Suomessa glioomapotilailla tehty tutkimus viittaa siihen, että tavanomainen adenovirusgeeniterapia yhdistettynä maksimaaliseen sytoreduktioon voi lisätä syöpäpotilaiden eloonjäämistä (Immonen ym. 2004). Edenneissä kasvainmassoissa virusten leviäminen saattaa estyä fysikaalisten esteiden kuten stroomasolujen, solunulkoisen matriksin tai nekroottisten, hypoksisten tai ylipaineisten alueiden vuoksi. Tämän vuoksi lisääntymiskykyiset ja erityisesti kasvainsoluihin transduktionaalisesti kohdennetut onkolyyttiset virukset ovat houkuttelevia. Lisätehoa voidaan saada lisäämällä onkolyyttiseen virukseen hoitogeeni, esimerkiksi sytokiini tai antiangiogeeninen molekyyli. Koska edenneitten kasvaimien parantaminen on vaikeaa, luultavasti ensimmäiset rutiinihoidot tulevat olemaan yhdistelmähoitoja (Yu ja Fang 2007). Geeniterapia poikkeaa tavanomaisista hoitomuodoista sekä vaikutusmekanismiltaan että haittavaikutuksiltaan, jolloin additiivinen tai synergistinen teho voi olla saavutettavissa ilman ristiresistenssiä tai haittojen lisääntymistä. Suurimman tehon saamiseksi useiden hoitosyklien antaminen saattaisi olla hyödyllistä. Virukset ovat varsin immunogeenisia, mikä voi olla eduksi jos immuunivaste kohdistuu kasvainsoluihin. Neutraloivat vasta-aineet saattavat kuitenkin heikentää uudelleen annon tehoa. Tämä voidaan välttää vaihtamalla viruskapsideja (Mastrangeli ym. 1996), käyttämällä tilapäistä immuunisuppressiota (Christ ym. 1997) tai poistamalla vasta-aineita plasmafereesillä tai spesifisellä adenoviruspylväällä (Chen ym. 2000). Lupaavien prekliinisten tulosten muuttaminen kliinisiksi hoitokokeiksi on tällä haavaa isoin ongelma syövän geeniterapian alalla. Päällekkäiset patentit ja lääkkeiden tuotannon suhteellinen mutkikkuus ovat myös hidastaneet alan kehitystä, sillä ne vähentävät lääketehtaiden kiinnostusta. Kliinisen tutkimuksen nykyiset säännöt ja käytännöt Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa tekevät uusien lääkkeiden tutkimukset niin kalliiksi, ettei niitä yleensä ole mahdollista tehdä ilman teollisuuden rahoitusta (Hemminki ja Kellokumpu-Lehtinen 2006). Geeniterapian ja muun biotekniikan translationaalinen tutkimus on nykyään kaikkein nopeinta Aasiassa ja erityisesti Kiinassa, ja siellä on tehty isoja investointeja hoitojen saamiseksi nopeasti potilaiden ulottuville. Kiinassa on ensimmäisenä oivallettu se, että on kansallinen ja kansalaisten etu, jos edulliset, turvalliset ja potentiaalisesti tehokkaat hoidot saadaan otettua mahdollisimman laajojen tutkimusten piiriin, sillä monien levinneiden syöpien hoidoissa on paljon kehittämistä. Kiinalaisten tulokset johtavat toivottavasti siihen, että asia herättää lännessäkin lisääntyvästi optimismia ja sitä kautta myös suomalaiset potilaat jossain vaiheessa saavat mahdollisuuden kokeellisiin geeniterapioihin, jos heidän tautinsa ei ole parannettavissa nykyisillä hoidoilla. * * * Työtämme ovat tukeneet EU FP6 THERADPOX ja APOTHERAPY, HUS (EVO), Suomen Akatemia, Emil Aaltosen säätiö, Sigrid Juséliuksen säätiö, Suomen Syöpäjärjestöt, Helsingin yliopisto, Suomen Onkologiyhdistys, Scheringin tutkimussäätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto. y d i n a s i a t Geeniterapian turvallisuus syövän hoidossa on ollut erinomainen. Pään ja kaulan syövässä sekä glioomassa geenihoidoista on jo osoitettu olevan hyötyä. Tehokas geeninsiirto tarpeeksi suureen osaan syöpäsoluista on ongelmallista, mikä on rajoittanut hoitojen tehoa. Jakaantumiskykyiset ja siirtogeeniset onkolyyttiset virukset ovat lupaava lähestymistapa pitkälle edenneitten kasvaimien hoitamiseksi. Ensimmäiset geeniterapialääkkeet ovat jo saaneet myyntiluvan Kiinassa. Geeniterapian mahdollisuudet munasarjasyövän hoidossa 173
8 Kirjallisuutta Alvarez RD, Barnes MN, Gomez-Navarro J, ym. A cancer gene therapy approach utilizing an anti-erbb-2 single-chain antibody-encoding adenovirus (AD21): a phase I trial. Clin Cancer Res 2000(a);6: Alvarez RD, Gomez-Navarro J, Wang M, ym. Adenoviral-mediated suicide gene therapy for ovarian cancer. Mol Ther 2000(b);2: Bauerschmitz GJ, Guse K, Kanerva A, ym. Triple-targeted oncolytic adenoviruses featuring the cox2 promoter, E1A transcomplementation, and serotype chimerism for enhanced selectivity for ovarian cancer cells. Mol Ther 2006;14: Bauerschmitz GJ, Lam JT, Kanerva A, ym. Treatment of ovarian cancer with a tropism modified oncolytic adenovirus. Cancer Res 2002; 62: Buller RE, Runnebaum IB, Karlan BY, ym. A phase I/II trial of rad/p53 (SCH 58500) gene replacement in recurrent ovarian cancer. Cancer Gene Ther 2002(a);9: Buller RE, Shahin MS, Horowitz JA, ym. Long term follow-up of patients with recurrent ovarian cancer after Ad p53 gene replacement with SCH Cancer Gene Ther 2002(b);9: Chen Y, Yu DC, Charlton D, Henderson DR. Pre-existent adenovirus antibody inhibits systemic toxicity and antitumor activity of CN706 in the nude mouse LNCaP xenograft model: implications and proposals for human therapy. Hum Gene Ther 2000;11: Christ M, Lusky M, Stoeckel F, ym. Gene therapy with recombinant adenovirus vectors: evaluation of the host immune response. Immunol Lett 1997;57: Deshane J, Loechel F, Conry RM, Siegal GP, King CR, Curiel DT. Intracellular single-chain antibody directed against erbb2 down-regulates cell surface erbb2 and exhibits a selective anti-proliferative effect in erbb2 overexpressing cancer cell lines. Gene Ther 1994;1: Hakkarainen T, Kanerva A, Hemminki A. Adenovirukset syövän hoidossa. Duodecim 2005;121: Hasenburg A, Tong XW, Rojas-Martinez A, ym. Thymidine kinase gene therapy with concomitant topotecan chemotherapy for recurrent ovarian cancer. Cancer Gene Ther 2000;7: Hemminki A, Kellokumpu-Lehtinen PL. Harmful impact of EU clinical trials directive. BMJ 2006;332: Hortobagyi GN, Ueno NT, Xia W, ym. Cationic liposome-mediated E1A gene transfer to human breast and ovarian cancer cells and its biologic effects: a phase I clinical trial. J Clin Oncol 2001;19: Immonen A, Vapalahti M, Tyynelä K, ym. AdvHSV-tk gene therapy with intravenous ganciclovir improves survival in human malignant glioma: a randomised, controlled study. Mol Ther 2004;10: Jiang M, Shi W, Zhang Q, ym. Gene therapy using adenovirus-mediated full-length anti-her-2 antibody for HER-2 overexpression cancers. Clin Cancer Res 2006;12: Kanerva A, Hemminki A. Adenoviruses for treatment of cancer. Ann Med 2005;37: Kanerva A, Bauerschmitz GJ, Yamamoto M, ym. A cyclooxygenase- 2 promoter-based conditionally replicating adenovirus with enhanced infectivity for treatment of ovarian adenocarcinoma. Gene Ther 2004;11: Kanerva A, Zinn KR, Chaudhuri TR, ym. Enhanced therapeutic efficacy for ovarian cancer with a serotype 3 receptor-targeted oncolytic adenovirus. Mol Ther 2003;8: Liu TC, Galanis E, Kirn D. Clinical trial results with oncolytic virotherapy: a century of promise, a decade of progress. Nat Clin Pract Oncol 2007;4: Madhusudan S, Tamir S, Bates N, ym. A multicenter phase I gene therapy clinical trial involving intraperitoneal administration of E1A-lipid complex in patients with recurrent epithelial ovarian cancer overexpressing HER-21 neu oncogene. Clin Cancer Res 2004;10: Mahasreshti PJ, Kataram M, Wang MH, ym. Intravenous delivery of adenovirus-mediated soluble FLT-1 results in liver toxicity. Clin Cancer Res 2003;9: Mastrangeli A, Harvey BG, Yao J, ym. Sero-switch adenovirus-mediated in vivo gene transfer: circumvention of anti-adenovirus humoral immune defenses against repeat adenovirus vector administration by changing the adenovirus serotype. Hum Gene Ther 1996;7: Peng Z Current status of gendicine in China: recombinant human Ad-p53 agent for treatment of cancers. Hum Gene Ther 2005;16: Raki M, Rein DT, Kanerva A, Hemminki A. Gene transfer approaches for gynecological diseases. Mol Ther 2006; 14: Santoso JT, Tang DC, Lane SB, ym. Adenovirus-based p53 gene therapy in ovarian cancer. Gynecol Oncol 1995;59: Sterman DH, Gillespie CT, Carroll RG, ym. Interferon beta adenoviral gene therapy in a patient with ovarian cancer. Nat Clin Pract Oncol 2006;3: Tait DL, Obermiller PS, Redlin-Frazier S, ym. A phase I trial of retroviral BRCA1sv gene therapy in ovarian cancer. Clin Cancer Res 1997;3: Tait DL, Obermiller PS, Hatmaker AR, Redlin-Frazier S, Holt JT. Ovarian cancer BRCA1 gene therapy: Phase I and II trial differences in immune response and vector stability. Clin. Cancer Res 1999;5: Vasey PA, Shulman LN, Campos S, ym. Phase I trial of intraperitoneal injection of the E1B-55-kd-gene- deleted adenovirus ONYX-015 (dl1520) given on days 1 through 5 every 3 weeks in patients with recurrent/refractory epithelial ovarian cancer. J Clin Oncol 2002;20: Wolf JK, Bodurka DC, Gano JB, ym. A phase I study of Adp53 (INGN 201; ADVEXIN) for patients with platinum- and paclitaxel-resistant epithelial ovarian cancer. Gynecol Oncol 2004;94: Yu W, Fang H. Clinical trials with oncolytic adenovirus in China. Curr Cancer Drug Targets 2007;7: Zeimet AG, Marth C. Why did p53 gene therapy fail in ovarian cancer? Lancet Oncol 2003;4: ANNA KANERVA, dosentti, tutkija, sairaalalääkäri Helsingin yliopisto, syövän geeniterapian tutkimusryhmä, molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelma ja transplantaatiolaboratorio sekä HUS:n naistensairaala PL 63, Helsingin yliopisto AKSELI HEMMINKI, professori, erikoislääkäri, tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopisto, syövän geeniterapian tutkimusryhmä molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelma ja transplantaatiolaboratorio sekä HUS, syöpätautien osaamiskeskus ja HUSLAB PL 63, Helsingin yliopisto 174
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotNoin joka toinen mies ja joka kolmas nainen sairastuu. Onkolyyttiset adenovirukset syövän hoidossa kliininen näkökulma. lääketiede.
Katsausartikkeli Maria Rajecki, Timo Joensuu, Akseli Hemminki Onkolyyttiset adenovirukset syövän hoidossa kliininen näkökulma Tärkein tieto K Levinneiden kiinteiden syöpäkasvaimien hoitoon tarvitaan uusia
LisätiedotVirus-mediated gene delivery for human gene therapy KURT NURMI
Virus-mediated gene delivery for human gene therapy KURT NURMI 23.10.2017 Sisältö Lyhyesti geeniterapiasta, yleisimmistä virusvektoreista ja niiden ominaispiirteistä Kliininen käyttö ja ongelmat Johdanto
LisätiedotAdenovirukset syövän hoidossa
Katsaus TANJA HAKKARAINEN, ANNA KANERVA JA AKSELI HEMMINKI Syöpä on yleinen sairaus. Vuonna 2002 siihen arvioitiin kuolleen noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Diagnosointimenetelmien ja hoitomuotojen kehityksestä
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKeuhkosyövän uudet lääkkeet
Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotTiedote ja suostumuslomake onkolyyttistä virushoitoa harkitsevalle
Onkolyyttiset virukset ovat kokeellinen syövän hoitomuoto, jonka turvallisuutta ja tehoa on tutkittu tuhansissa syöpäpotilaissa. Yleensä hoidot ovat olleet hyvin siedettyjä, ja monet potilaat ovat hyötyneet
LisätiedotVirukset lääketieteen apuvälineinä. Veijo Hukkanen, Veli-Matti Kähäri ja Timo Hyypiä
Kuvat kertovat Veijo Hukkanen, Veli-Matti Kähäri ja Timo Hyypiä Virusten molekyylitasoinen tuntemus on tehnyt mahdolliseksi hyödyntää viruksia niiden luonnollisessa tehtävässä geenien kuljettimina eli
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotRINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA
RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
LisätiedotUutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä
Uutta melanoomasta Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Vartalon TT tutkimus tai PET-TT Verikokeet; Hb, maksa-arvot, krea Korkea LDH huonon ennusteen merkki PAD:
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotDesigning switchable nanosystems for medical applica6on
Designing switchable nanosystems for medical applica6on Lehner Roman, Wang Xueya, Wolf Marc, Hunziker Patrick Journal of controlled release 161:307-316, 2012 Emilia Karhunen 25.10.2017 22.11.2017 Emilia
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
Lisätiedot(Gynekologisen) syövän hoito geeniterapialla
(Gynekologisen) syövän hoito geeniterapialla Dosentti Anna Kanerva 22.10.2010 Cancer Gene Therapy Group Molecular Cancer Biology Program Helsingin yliopisto HUS Naistensairaala, Naistenklinikka Cancer
LisätiedotNanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa
Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotUutta lääkkeistä: Palbosiklibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys
Määräys pp.kk.vvvv Dnro 002646/00.01.00/2014 /2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys PITKÄLLE KEHITETYSSÄ TERAPIASSA KÄY- TETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN (ATMP) VALMISTA- MINEN YKSITTÄISEN POTILAAN
LisätiedotRegulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen
Regulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen 13.1.2010 Paula Salmikangas 1 Soluvalmisteet (CBMP) geneettisesti muokatut solut somaattiset soluterapiatuotteet kudosmuokkaustuotteet yhdistelmävalmisteet
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen, pyöreä, kummaltakin puolelta litteä viistoreunainen tabletti, jossa jakouurre toisella puolella.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Flavamed 30 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 30 mg ambroksolihydrokloridia. Apuaineet: 40 mg laktoosimonohydraattia (ks.
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotGEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT
48 LIITE IV GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien suunnitellun käytön
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
Lisätiedot4.1 Käyttöaihe Akuutteihin tai kroonisiin keuhko- ja keuhkoputkisairauksiin liittyvän limaa erittävän yskän limaa irrottava hoito.
V A LMIS T EYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Flavamed 60 mg poretabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi poretabletti sisältää 60 mg ambroksolihydrokloridia. Apuaineet: 110,00 mg vedetöntä
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotAML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous
AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN ASIANMUKAISTEN KOHTIEN PERUUTTAMISELLE TAI MUUTTAMISELLE SOVELTUVIN
LisätiedotClinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)
Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotVectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä
Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä Opas potilaan ohjaukseen lääkärille ja hoitajalle HOITOHENKILÖKUNNALLE Ensikäynnille Sisältö Mikä lääke Vectibix on? Miten se annostellaan? Odotettavissa
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotAntibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives
Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa
PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat
LisätiedotInjektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Hoidettava viiden päivän ajan. Jos rakkuloita on vielä jäljellä 10 päivän hoidon jälkeen, potilaan on kysyttävä neuvoa lääkäriltä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ZOVIDUO 50 mg/g ja 10 mg/g emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 50 mg asikloviiria ja 10 mg hydrokortisonia.
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
Lisätiedot15-LIPOKSYGENAASI-1:N VAIKUTUS KASVAINTEN KASVUUN ROTAN GLIOOMAMALLISSA
15-LIPOKSYGENAASI-1:N VAIKUTUS KASVAINTEN KASVUUN ROTAN GLIOOMAMALLISSA Essi Eminger Pro gradu -tutkielma Biotieteiden koulutusohjelma, biokemian pääaine Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotLiite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle
Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee
LisätiedotAngiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia
Katsaus Petri Bono ja Heikki Joensuu Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Syöpien kasvu ja leviäminen edellyttää verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä. Useita angiogeneesiä
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1
VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gyno-Daktarin 400 mg emätinpuikko, kapseli, pehmeä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mikonatsolinitraatti 400 mg/emätinpuikko Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1
VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gyno-Daktarin 400 mg emätinpuikko, kapseli, pehmeä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mikonatsolinitraatti 400 mg/emätinpuikko Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotGefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?
Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotKUOLEMAN LAAKSO VOIKO SYÖPÄÄ HOITAA KOKEELLISILLA MENETELMILLÄ?
KUOLEMAN LAAKSO VOIKO SYÖPÄÄ HOITAA KOKEELLISILLA MENETELMILLÄ? Akseli Hemminki Nomerta Kustannus Oy Turku 2016 Copyright Akseli Hemminki 2016. Nomerta Kustannus Oy PL 219 20101 Turku www.nomerta.net info@nomerta.net
LisätiedotHHV8-virus: infektio ja diagnostiikka
HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.
LisätiedotMATTI ÄYRÄPÄÄN LUENTO
Seppo Ylä-Herttuala MATTI ÄYRÄPÄÄN LUENTO Geenihoito Geeniterapia on potentiaalinen apu vaikeisiin sairauksiin, joihin ei ole olemassa vakiintunutta tehokasta hoitoa. Geenejä voidaan käyttää sekä yhden
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
Lisätiedot