DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna"

Transkriptio

1 Heikki J. Kortesoja DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna lähinnä oman näytteen tulosten valossa Esitelmä Lapua 2011

2 Isälinjan kartoitus Aivan ensiksi on tehtävä ero käsitteiden DNA-tutkimus ja DNA-kartoitus välillä. Ensin mainittu pyrkii selvittämään DNA:n rakennetta ja toimintaa. Tutkimuksen kohteena voivat olla vaikkapa geenit ja niiden vaikutus yksilön kehitykseen tai ominaisuuksiin. Pelkkä kartoitus sen sijaan ei periaatteessa lisää tietämystä itse DNA:sta. Tarkkaan ottaen biologiassa tällä termillä tarkoitetaan eri geenien sijoittumisen selvittämistä. DNA-analyysi lienee sisällöllisesti lähempänä jälkimmäistä käsitettä. Tässä esityksessä puhutaan kartoituksesta ja analyysistä termien hieman horjuvasta merkityksestä huolimatta. Geenit Sovellettaessa DNA-kartoitusta sukututkimuksen tarpeisiin tai vielä laajemmin esimerkiksi jonkin seudun asutushistorian selvittämiseen, niin on tarpeen ensin selvittää genealogisin keinoin kaukaisimmat mies- ja naiskantaiset esivanhemmat. Tämä tahtoo sanoa, että etsitään pisin mahdollinen ketju edeten aina pojasta isään tai vastaavasti tyttärestä äitiin päin. Näitä ketjuja nimitetään tavallisesti isä- ja äitilinjoiksi. Tässä vaiheessa riittää tietää ihmisellä olevan 22 kromosomiparia, jotka koostuvat molemmilta vanhemmilta saadusta perimästä. Näiden lisäksi on olemassa 23. sukupuolen määrittävä kromosomipari, joka koostuu aina äidiltä peritystä X-kromosomista ja isältä saadusta joko toisesta X- tai Y-kromosomista. Yhdistelmän YX tuloksena syntyy poika ja vaihtoehtoisesti XX kombinaatio tuottaa tyttölapsen. Näin ollen Y- kromosomi soveltuu hyvin isälinjojen kartoitukseen. Kaikki ihmiset saavat äidiltään myös ns. mtdna:ta (mitokondriaalinen DNA), mutta se ei kuitenkaan periydy seuraavalle sukupolvelle isän kautta. Se on siten käyttökelpoinen ainoastaan äitilinjojen kartoituksessa. Edellisestä havaitaan myös se seikka, että miehen antamaa näytettä voidaan käyttää sekä isä- että äitilinjojen kartoituksessa, mutta naisen vastaavasta selviää ainoastaan äitilinja. Tässä kirjoituksessa ei ole tarpeen ryhtyä selvittelemään perinpohjaisesti perinnöllisyyttä eikä kromosomeja. Todetaan yksinkertaisesti DNA:n muodostuvan kromosomissa olevasta hyvin pitkästä nukleotidiketjusta, jossa esiintyy neljää erilaista emästä: adeniini A, tymiini T, sytosiini C tai guaniini G. Geneettinen koodi rakentuu kolmen peräkkäisen emäksen muodostamista merkeistä. Neljästä erilaisesta emäksestä voidaan muodostaa kolmen ryhmiä 4 3 eri tavalla eli variaatioita löytyy yhteensä 64 kappaletta, joita voidaan hyvin verrata meidän käyttämiimme kirjaimiin. Nukleotidiketjussa saatetaan tavata vaikkapa seuraavanlainen kombinaatio emäksiä: ATT CAG GGC AGT ACC CGT GCT ATG GGC TTA jne. Oletetaan esimerkinomaisesti, että yhdistelmä ATT tarkoittaisi jotakin ominaisuutta määrittävän geneettisen tiedon alkamista ja TTA sen päättymistä. Näin alku- ja loppumerkit rajaisivat yhden geenin. Tätä kirjoitettaessa tiede- 2

3 tään, että esimerkiksi ihmisen pituuskasvuun vaikuttaa ainakin 47 eri geeniä. Vaikutusmekanismi on erittäin monimutkainen, eikä sitä ole kaikilta osin pystytty vielä selvittämään. Osa geeneistä on aktiivisia ainoastaan tietyssä kehitysvaiheessa riippuen muiden asiaan vaikuttavien geenien toiminnasta. Siten osa pituuskasvua ohjaavista geeneistä vaikuttaa mm. sukukypsyyden alkamiseen. Geenit voivat siis tarpeen mukaan aktivoida tai sammuttaa toisiaan. Markkerit Toimivien geenien välissä on jostakin syystä myös runsaasti koskaan toimimatonta geneettistä informaatiota. Nimenomaan juuri näitä turhilta vaikuttavia alueita hyödynnetään sukututkimuksellisessa tarkoituksessa. Lyhyesti sanottuna pääperiaate on se, että verrataan vakioituja Y-kromosomin kohtia, ns. markkereita ja lasketaan mahdollisten erojen lukumäärää verrattuna muihin näytteisiin. Kartoituksessa ei ole mitään merkitystä edellisessä kappaleessa kuvatuilla emästen ryhmittelyllä kolmen tripleteiksi, sillä kiinnostuksen kohteina ovat ainoastaan samanlaisten 2-6 emäksen muodostamien ryhmien (microsatellites) toistojen lukumäärä. Samaa asiaa tarkoittaa myös lyhenne STR (Short Tandem Repeat). Esimerkiksi seuraavasti: ATATATAT, jossa emäspari AT toistuu neljä kertaa. Mutaation tapahtuessa mikrosatelliitin pituus voi lisääntyä tai vähentyä. Aikojen kuluessa samassa kohdassa voi tapahtua myös toistensa vaikutuksen kumoavia muutoksia, kuten oheisesta kaavakuvasta voidaan havaita. Toiset markkerit mutatoituvat nopeammin ja toiset hitaammin. Tyypillinen mutaationopeus u = 1/500 = 0,002 eli kaksi mutaatiota 1000 vuodessa. Eri markkerien mutatoituminen voi kirjallisuuden mukaan vaihdella erittäin laajoissa rajoissa Sukututkimuksen kannalta on sitä parempi, mitä suurempi mutaationopeus on. Toisaalta tutkijat eivät liioin ole yksimielisiä siitä, että tapahtuvatko mutaatiot aina askeleittain vai voiko samalla kerralla pituus muuttua enemmän kuin yhden toiston verran. Joka tapauksessa geneettistä sukulaisuutta arvioidaan mutaatioiden lukumäärän perusteella. Viereisessä kuviossa kahden yksilön ero on kolme askelta. Kuvassa punainen ja vihreä piste saattaisivat edustaa jopa samaa markkeria. 3

4 Kaukaisin tunnettu esi-isä Sukututkimuksellisesti erittäin tärkeä käsite on aika kahden tai useamman henkilön lähimpään yhteiseen esi-isään eli analyysituloksissa käytetty termi TMRCA (Time to the Most Recent Common Ancestor), joka ilmoitetaan sukupolvissa. Aika ei ole absoluuttinen, vaan tietty todennäköisyys 1. Voidaan esimerkiksi sanoa, että yhteinen esi-isä löytyy 98 %:n todennäköisyydellä 28 sukupolven eli noin 700 vuoden takaa olettaen, että 100 vuoteen mahtuu keskimäärin neljä sukupolvea. Markkereita voidaan ottaa amerikkalaisen sukututkimukseen erikoistuneen FamilyTreeDNA-yrityksen analyysissä tarkasteltavaksi 12, 25, 37, 67 tai nyttemmin jopa 111 kpl. Mitä enemmän markkereita tutkitaan, sitä suuremmaksi todennäköisyys kasvaa. Haploryhmät ja fylogeneettinen puu Mikrosatelliittien lisäksi voidaan havainnoida myös huomattavasti hitaammin muuttuvia SNP-markkereita eli snipsejä (single nucleotide polymorphisms), joiden perusteella ihmiset voidaan luokitella haploryhmiksi ja -tyypeiksi. Haploryhmiä merkitään kirjaimilla A T ja mitä pidemmälle aakkosissa edetään vanhempien ryhmien jakautuessa uusiksi, niin sitä monihaaraisemmaksi fylogeneettinen puu muodostuu. Voidaan ilmaista myös toisinpäin eli alku- 1 Todennäköisyys lasketaan yrityksen patentoimalla algoritmilla. 4

5 pään aakkoset edustavat kaikkein vanhimpia ryhmiä. Esimerkiksi I ja J ovat noin 45 tuhatta vuotta sitten olleet samaa F-haploryhmää Levantin alueella. Edellisessä kuvassa on haploryhmäksi (tai oikeammin sanoen haplotyypiksi) saatu I1, joka voidaan ilmaista myös rinnakkaisnimellä I-M253. Maksua vastaan voi testauttaa lisää snipsejä tarkemman haplotyypin (sub-clade) määrittämiseksi. Oman ryhmän näin selvittyä voidaan tarkastella yleistä kyseisen haploryhmän levinneisyyskarttaa (Migration Map), joka saadaan näkyviin valitsemalla edellisellä sivulla olevan kuvan ylälaidassa näkyvä samanniminen valinta. Viereisessä kuvassa on esitetty Suomessa yleisten I- (vasen lenkki) ja N-haploryhymien (oikean puoleinen lenkki) reitti Pohjolaan nykyisille asuinalueilleen. 5

6 Henkilökohtaiset testitulokset 2 (DYS Values) Locus on tietty paikka genomissa markkerin numero. DYS# (DNA Y-Chromosome Segment) tarkoittaa sovitun nimeämisjärjestelmän mukaisesti annettua markkerin numeroa yksinkertaisemmin markkerin nimi. Alleles tarkoittaa jotakin kyseisessä paikassa (locus) mahdollisista erilaisista geenin muodoista jälleen selkeämmin ilmaistuna STR-toistojen lukumäärä, joka puolestaan kokonaisuutena muodostaa mikrosatelliitin. Yllä näkyvässä testituloksessa eri makkereiden arvo vaihtelee välillä Sivumennen todettakoon myös, että isyystutkimuksissa, sodissa kentälle jääneiden kaatuneiden tunnistamisessa tai rikospaikkatutkimuksissa ei välttämättä tyydytä pelkästään Y-kromosomin analysoimiseen, sillä näissä tilanteissa saatetaan vertailla kaikkien kromosomien rakenteita. Käypä tutkimustulos voi tällöin olla myös sukulaisuuden poissulkeva vaihtoehto. 6

7 FamilyTreeDNA-testausyrityksen ilmoittamia Y-DNA vertailutietoja Osumat (Matches) listaa nimet ja sähköpostiosoitteet niiden näytteidenantajien osalta, jotka ovat enemmän tai vähemmän geneettisiä sukulaisia keskenään. Henkilöt luetellaan testauksen laajuuden (tutkittujen markkereiden lukumäärän) ja havaittujen erojen (steps) mukaan ryhmiteltyinä. Jokaisen nimen perässä on symboli, jota napauttamalla aukeaa alla näkyvä taulukko. Se kertoo asianomaisen näytteenantajan ja nimetyn henkilön yhteisen esi-isän olevan teoreettisesti lasketulla todennäköisyydellä annettujen sukupolvien päässä menneisyydessä eli aikaisemmin mainitun TMRCA:n arvon todennäköisyysprosentin. Haploryhmä (Haplotree) on käsitelty edellä sivulla 4. Esivanhempien alkuperä (Ancestral Origins) luettelee osumien lukumäärät maittain testauksen laajuuden ja havaittujen erojen lukumäärän mukaan ryhmiteltyinä sekä oman haploryhmän prosenttiosuuden kaikista ko. maassa testatuista näytteistä Jos em. prosentti on = 2 tai suurempi, niin silloin todennäköisyys olla maan kansalainen on merkittävä ja erittäin merkittävä, kun prosenttiluku on = 4 tai suurempi. Taulukko ei kerro suomalaisille juuri mitään ja lienee kehitetty lähinnä niitä Amerikan kansalaisia varten, jotka eivät tiedä etnistä alkuperäänsä. 7

8 Äitilinjan kartoitus Kuten edellä on jo todettu, niin äidinpuoleista sukulinjaa voidaan selvittää jokaiselta henkilöltä löytyvää, mutta vain äidiltä tyttären kautta eteenpäin periytyvää mtdna:ta tutkimalla. Tämän tuman ulkoisen DNA:n täsmällinen pituus on emäsparia. Koko ketjun alusta ensimmäiset emäsparit ja lopusta viimeiset on nimetty tutkimusmetodiin kuuluviksi vakioiduiksi seuranta-alueiksi, joita kutsutaan vastaavasti HVR2 ja HVR1. Varmin tieto saavutetaan vertaamalla tutkittavan henkilön koko mtdna:ta Cambridgen standardiin. Mitokondriaalinen DNA on huomattavasti hitaammin mutatoituvaa verrattuna Y-kromosomiin. Tästä johtuen niiden ihmisten joukko, joilla on yhteisiä esiäitejä, voi olla varsin huomattava. Tätä kirjoitettaessa allekirjoittaneen kohdalla HVR1-tasolla peräti 9804 henkilöä ja HVR1+HVR2 yhteen laskien 1837 kappaletta. Suuri joukko johtuu äitilinjani kuulumisesta yleisimpään eurooppalaiseen haploryhmään H. Samalla se tietenkin merkitsee sitä, että nämä naiset ovat eläneet ja vaikuttaneet kenties jopa useita satoja sukupolvia sitten. Täysin samanlainen mtdna löytyy vain neljältä muulta henkilöltä. 8

9 Oman näytteen poikkeamat Cambridgen standardiin nähden Äitilinjan puolelta löytyy samanlaisia yhteenvetotaulukoita kuin edellä on kerrottu Y-DNA:n testituloksia esiteltäessä, esimerkiksi: Esivanhempien alkuperää valottava (mtdna Recent Ancestral Origins) koostuen kaikkien testattujen henkilöiden haploryhmistä. Myös alla olevan kuvan kaltaisia karkeita tilastotietoja on saatavissa. 9

10 Kortesojan suvun isälinjat Ala-Kortesojan haara 1. Antti Einari Antinpoika Kortesoja, Maanviljelijä, s Lapua, k Lapua 2. Antti Kustaa (Anders Gustaf) Matinpoika Kortesoja, Talokas, s Lapua, k Lapua Hilma Vilhelmiina (Wilhelmina) Wilhelmintytär Saarenpää, s Lapua, k Lapua 3. Matti (Matts) Iisakinpoika Kortesoja, Talollinen (B:n), s Lapua, k Lapua Susanna Heikintytär Huhtala, s Ylistaro, k Lapua 4. Iisakki (Isaak) Matinpoika Ala-Kortesoja, s Lapua, k Lapua Liisa (Lisa) Juhontytär Klemettilä, s Lapua, k Lapua 5. Matti (Matheus) Jussinpoika Ala-Kortesoja, s Lapua, k Lapua Kaisa (Caisa) Matintytär Yli-Kortesoja, s Lapua, k Lapua 6. Jussi (Johan) Jussinpoika Ala-Kortesoja, s Lapua, k Lapua Valpuri (Walborg) Jussintytär Ala-Saarenpää, s Lapua, k Lapua 7. Jussi (Johan) Yrjönpoika Ala-Kortesoja, Talollinen (Husb:), s Lapua Anna Martintytär Myllymäki, k Lapua 8. Yrjö (Jöran) Yrjönpoika (Yliselä), Vävy, k Lapua Maria Simontytär Kortesoja, k Lapua Pääsuku 1. Simo Heikinpoika Kortesoja, s. noin Heikki Olavinpoika Kortesoja, s. noin 1632 Lapua Maria Tuomaantytär Toppari 3. Olavi Tuomaanpoika, s. noin Tuomas Tyniuksenpoika (nuijasodasta tunnetun Pentti Pirin veli) 5. Tynius Heikinpoika Piri Anna Heikintytär 6. Heikki Antinpoika Piri 10

11 Omien esivanhempien merkitseminen kartalle Kartalle merkitään sukututkimuksellisten keinojen avulla selvitettyjen kaukaisimpien tunnettujen isä- ja äitilinjaisten esivanhempien nimet, elinajat ja paikkakunnat sillä tarkkuudella kuin ne ovat tiedossa. Lisäksi paikkakunnan nimi annetaan erikseen luettelosta valitsemalla tai suoraan koordinaatteina. Mitä analyysituloksista voidaan päätellä? Omalta kohdaltani voin varmuudella sanoa ainoastaan sen, että kirkonkirjoista tunnistettu ja 1600-luvun lopulla syntynyt kaukaisin tunnettu mieskantainen esivanhempi Yrjö Yrjönpoika on vävy, jonka esi-isät ovat tulleet Skandinaviasta joskus jääkauden päättymisen jälkeen, sillä olen haplotyypiltäni I1. Kun osumakarttaa tarkastellaan asutushistorian valossa, niin voidaan helposti todeta Kyrönjoki-varren asutuksen taantuessa 800-luvun paikkeilla siis suunnilleen viimeisten levänluhtalaisten kuoleman aikoihin jonkun tai joidenkin miesten lähteneen etsimään parempaa elantoa niin Kyrön- kuin Lapuan- ja Nurmonjokien yläjuoksuilta. Tästä säännöstä poikkeavat ainoastaan Jurvaan, Kauhajoelle ja Töysään sijoittuvat osumat. Liitän oheen kuvan lähimpien geneettisten sukulaisteni esi-isien sijoittumisesta kartalle. Erityisesti merkille 11

12 pantavaa on se, että tähän mennessä ei ole ilmaantunut yhtään näytettä Munakkaa alempaa Kyrönjoen alajuoksulta. Pidän oman suvun kantavanhempina Heikki Olavinpoika Kortesojaa e. Tynjälä, joka lienee kuoliniän perusteella laskien syntynyt 1632 ja Maria Tuomaantytär Topparia. Oman näytteeni DNA-kartoitus ei siis kerro tämän miehen alkuperästä yhtään mitään. Ahti Nurmosta on teettänyt täyden kartoituksen sekä isä- että äitilinjoistaan. Hänen naiskantainen sukupuunsa johtaa genealogisin keinoin tutkittuna edellä mainittuun Maria Tuomaantyttäreen, joten tulos (U5a1-haplotyyppi) kertoo myös minun sukuni kantaäidin alkuperästä. Liitän oheen näytteenantajan ystävällisesti käyttööni luovuttaman erittäin mielenkiintoisen kartan, joka osoittaa kaikkien HVR2-tasoisen mtdna-testin perusteella löytyvien esiäitien olevan Keski-Euroopasta, Brittein saarilta, Etelä-Norjasta tai USA:sta. Seuraavan sivun karttakuvassa Amerikan mantereelta löytyvät osumat on helppo selittää siirtolaisuudella, mutta ainakin toistaiseksi yksi ainoa osuma Suomesta lienee harvinaisuus ja panee ajattelemaan, että olisiko joku sotilas aikoinaan tuonut vaimon sotasaaliina Keski-Euroopasta Suomeen. Ahdilla ei liioin ole yhtään ylimmän tason eli koko mtdna-genomin täysosumaa missään päin. 12

13 Seuraavaksi käsittelen N-haploryhmää edustavan Antin antaman näytteen Y67 DNA-testituloksia. Asiakirjalähteiden perusteella hänen kaukaisimmaksi tunnetuksi esi-isäksi tunnistetaan joskus 1600-luvun alussa syntynyt Pesosen talon vävy Esko Matinpoika. Alahärmän historiankirjoittaja arvelee Pesosten tulleen Härmään joko Rantasalmelta tai Rautalammilta arvatenkin Lappajärven Savonkylän kautta 3. Tämän perusteella Esko saattaa olla joko paikkakuntalainen tai suvulle ennestään tuttu henkilö. Voidaan sanoa niinkin, että kyseinen henkilö voi olla heimotaustaltaan pohjalainen tai sitten ei. Tässä tapauksessa DNA-kartoituksesta näyttäisi olevan ainakin jossakin määrin apua vävyn syntyperän selvittämisessä. Kuitenkaan ei voida saada selville todellisia henkilöitä, muuttoaikoja eikä -suuntia. Sivun 14 karttakuvan tulkinnassa lienee helpointa aloittaa vihreästä väristä, sillä mikäli kantaisä tai hänen esi-isänsä on tullut kuten näyttää idän suunnasta, niin on luonnollista olettaa jälkeläisten jatkaneen matkaa edelleen rannikon puoleen Jurvaan ja Kalajoelle. 3 Eero Kojonen: Alahärmän historia I s

14 Jos sitten tarkastellaan kaukaisinta sukulaisuutta osoittavaa harmaata väriä, niin huomio kiinnittyy ensiksi Härmään sijoittuvasta valkoisella merkitystä testihenkilöstä lähtevään sekä poikki Suomen Lehtimäen ja Mikkelin kautta Jaakkimaan 4 kulkevaan neljän näytteen linjaan. Näiden yläpuolella näkyy Valtimon ja Oulun kohdustoilla samaa väriä sekä vielä Tornionjokilaaksossa viiden mutaation päässä oleva näyte. Nämä kaikki tapaukset Jaakkimaan sijoittuvaa näytettä lukuun ottamatta voidaan selittää Kustaa Vaasan aikoinaan alullepaneman ns. savolaisekspansion avulla. Kajalan kannaksella Raudussa sekä läntisessä Sisä-Suomessa Sääksmäellä ja Vihdissä näkyvät ruskealla värillä merkityt sukulaisuudet eivät ehkä selity pelkän asutushistorian avulla, mutta tietenkin on kaikkina aikoina esiintynyt muuttoliikettä. Hämmästyttävin tapaus on Pohjois-Norjassa Tromsassa ilmenevä ja harmaalla merkitty kaukainen sukulaisuus ei sillä, etteikö muuttoliike täysin selittäisi sitä, mutta erikoista asiassa on se, että kyseinen yhteys näkyy ainoastaan Y67-markkerin testissä. Maallikkojärjen mukaan ylimmän tason osumien 4 Vahvennetut paikkakunnat esiintyvät myös seuraavalla sivulla 15 olevassa karttakuvassa. 14

15 pitäisi näkyä myös alemmilla tasoilla ja niin myös useimmissa tapauksissa on asian laita. Pelkästään yksittäisen henkilön omien tulosten tarkastelu ei useinkaan anna täyttä kuvaa suvun alkuperästä. Tulkinnan kannalta on aina sitä parempi, mitä useampia testituloksia on käytettävissä. Tämän vuoksi kiinnitämme vielä huomiota Laurin antaman näytteen osumiin, jotka näkyvät alla olevalla kartalla. Hänen kaukaisin tunnettu esi-isänsä on vuosina elänyt Antti Laapotti. Vasemmassa yläkulmassa näkyvän Antin ja äärimmäisenä oikealla olevan Laurin yhteinen geneettinen sukulainen on paikallistettavissa Mikkelin seudulle samaan edellisessä kartassa esiintyvään henkilöön. Asiantilan ymmärtämiseksi on syytä kerrata hieman Suomen yleistä historiaa, jonka mukaan Savon maakunta on alun perin asutettu Karjalan suunnasta eli savolaiset ovat periaatteessa jonkinlainen karjalaisten alahaara. Ruotsin valtiolliset rajat olivat kauimpana idässä v solmitun Stolbovan rauhan seurauksena, josta lähtien alkuperäinen ortodoksinen väestö joutui kokemaan luterilaisen papiston harjoittamaa voimakasta painostusta. Huippunsa tämä toiminta saavutti 15

16 vuosina käydyn ns. ruptuurisodan jälkeen. Tapahtui seudun autioituminen väestön paettua mm. lähelle Moskovaa Tverin Karjalaan, jossa suomensukuisia ihmisiä elää vielä tänäkin päivänä. Tyhjiö täyttyi sittemmin lännempää Suomesta sekä Savosta lähteneillä uusilla luterilaista uskoa tunnustavilla asukkailla. Kameraalisten asiakirjojen perusteella on täysin selvää, että Laapotit muuttivat Jaakkiman autioksi jääneelle seudulle 1600-luvun loppupuolella. Epäselvää on ainoastaan tulosuunta joko sivun 15 kartassa ruskealla merkityltä Mikkelin savolaisseudulta tai sinisellä värillä osoitetulta silloisesta Lappeesta, nykyisen Joutsenon alueelta. Läheisempi sukulaisuus huomioiden todennäköisesti ennemmin jälkimmäiseltä kuin edelliseltä suunnalta. Jo suvun vankka luterilaisuus yksinään on vahva todiste kantasuomalaisesta alkuperästä. Lopuksi on syytä todeta, että kaikki edellä sanottu perustuu tiedossa olleeseen tilanteeseen. Mikä tahansa uusi testitulos voi muuttaa oleellisesti käsitystä nykyisestä kokonaiskuvasta tai toisaalta vahvistaa sitä. Pitäisinkin puheena olevien DNA-kartoitusten yhtenä merkittävimpänä puutteena sitä, että testatuiksi tulevat ainoastaan asiasta kiinnostuneiden ja toimintaan rahaa sijoittamaan valmiiden henkilöiden näytteet. Hieman itsekkäästi ajatellen olisi toivottavaa, että mahdollisimman monet miehet testauttaisivat DNA:nsa isälinjan osalta Y67-markkerin ja naiskantaisesti koko mtdna-genomin tasoisesti. Yllätykset mahdollisia Historiasta tunnettuja sukuja. Jos tämän kaltaisesta puuhastelusta ei aina ole järin suurta hyötyä, niin ainakin se tarjoaa pieniä yllätyksiä. Sivulla 12 olevan kuvan listassa toiseksi alimpana esiintyy kelloseppämestareistaan kuulu Könni-suku, jonka kaukaisinta tunnettua esi-isää Jaakko Jaakonpoika Köningsbäckiä ( ) 5 edustaa Kyrönjoen yläjuoksulta lukien 3. harmaa nuppi. Sukulaisia lähempänä kuin arvaakaan. Omien esivanhempien joukosta löytyy mm. Jaakko Sakariaanpoika Kaara, joka on kuoliniän perusteella laskien on syntynyt noin 1668 ja kuollut Lapualla 81 vuoden ja 2 kuukauden ikäisenä sekä haudattu Tällä on mahdollisesti 1691 tai 1699 syntynyt poika Jaakko (kuva seuraavalla sivulla), joka näyttää esiintyvän 12 markkerin osumallaan myös Laapottien jonkin asteisena sukulaisena. Jaakko Jaakonpoika Kaaran ja Antti Laapotin välinen geneettinen etäisyys on 13 askelta tarkoittaen sitä, että heillä on 50 % todennäköisyydellä yhteinen esi-isä 33,5 sukupolven takana. Joka tapauksessa tätä kautta löytyy joskin hyvin kaukainen lenkki Karjalassa ja Lapualla eläneiden sukujen välille. Allekirjoittaneen ja 5 Lähde: Heikki Malkamäen sukutietokanta. 16

17 vaimon yhteinen esi-isä on tämän mukaan elänyt mahdollisesti joskus kivikaudella. DNA-analyysi ja asutushistoria. Lopuksi vielä sananen I- haploryhmään kuuluvien henkilöiden esi-isien sijoittuminen Suomen kartalle 6, josta näkyy selvästi näiden sijoittuminen enimmäkseen Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Kyseisten alueiden asuttaminen lienee tapahtunut pääasiassa ennen 1300-lukua, sillä kartalla on havaittavissa viitteitä jopa vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajalinjan kulusta. 6 Lähde: Suomi DNA-projekti (http://fidna.info/wp/y-dna-results/). 17

18 Levänluhdan muinaiskansan arvoitus Television Teema-kanavalla lähetettiin uusintana otsikossa mainittua aihetta käsittelevä dokumenttiohjelma. Valitettavasti DNA-kartoituksista kertonut osuus jäi varsin vaisuksi. Olisi ollut todella mielenkiintoista tietää, joko suomalaiset tutkijat ovat onnistuneet eristämään DNA:ta muinaisjäänteistä. Turun yliopiston historian emeritusprofessori Pentti Virrankoski esitti kesällä 2011 Kaukosen sukuseuran kokouksessa varsin mielenkiintoisen ajatuksen. Lainaan tähän sanatarkasti kokonaisen kappaleen hänen esitelmästään: Kymmeniä vuosia ihmettelin, mistä ja missä olosuhteissa Leväluhdan lähteen merkillinen kansa oli vaeltanut Kyrönjoen varrelle. Vasta hiljattain tulin ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että se onkin tullut sinne jo kivikaudella. Se on ainakin uskottavampaa kuin että tämä kansa olisi tullut joskus myöhemmin, maitse vaeltaen tai merta purjehtien. Jos uusi teoriani on oikea, muinaiset kyröläiset olivat samaa ikivanhaa kansaa, joka toi Suomeen Suomusjärven kulttuurin. Tämä kansa, joka vaelsi maajään väistyessä ensimmäisenä asuttamaan Pohjois-Eurooppaa, on siinä tapauksessa ollut pienikasvuista ja pitkäkalloista kuten monet Välimeren maiden asukkaat. Kun tämä kansa, joka ei alkuaan viljellyt maata, pysyi vähälukuisena, ei myöhempi väestö muuttunut paljonkaan siihen sekoittuneen muinaiskansan geeneistä. Kuinka sirpale tätä ikivanhaa kansaa on voinut säilyä Kyrönjoen varrella sekoittumatta rautakaudelle saakka, on suuri arvoitus, mutta siellä se näyttää asuneen ja kehittäneen kulttuuriaan kivikaudelta rautakaudelle asti. Pohjanmaa oli kyllä myöhemminkin, jopa uvulle asti, jokseenkin eristynyt Etelä-Suomesta ja paljon enemmän yhteydessä Ruotsiin. Hypoteesi on suorastaan vallankumouksellinen, mutta miksikäs ei? Kukaan ei vain ole huomannut tutkia asiaa tässä valossa. Kun riittävän moni eteläpohjalainen tutkituttaa DNA-näytteensä, niin saattaa olla mahdollista, että joukosta erottuu jossakin suhteessa vaikkapa omana haplotyyppinään muista asukkaista poikkeava omalaatuinen populaatio, joka kenties edustaa mainitun muinaiskansan nykypäivänä eläviä jälkeläisiä. 18

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja. DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012 Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan.

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Väyrysniitti 2012 Joulutiedote. Genetiikasta 4. Juhani Väyrynen. Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan

Lisätiedot

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) DNA-project Asko Vuorinen askovuorinen(at)gmail.com 16.8.2014 Espoo Finland 1 DYS511 DYS425 DYS413 DYS557 DYS594 DYS436

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Haploryhmä: N1c1a (M178) Alahaploryhmä: N1c1a1a2a (Z1935) Pääryhmä: savolainen (YCAII = 18 18) Ryhmä: 4 15 (DYS464 = 15 15 15 15)

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin!

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin! Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät

Lisätiedot

Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja

Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja monisteina pieniä määriä muutamasta muutamaan kymmeneen kirjapainossa suuria määriä kymmenistä satoihin valokuvakirjaohjelmalla muutamasta muutamaan kymmeneen Monisteina

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Sukutiedoston tilastotiedot 1

Sukutiedoston tilastotiedot 1 Sukutiedoston tilastotiedot 1 Henkilötilastot 1 Henkilöitä yhteensä 2269 2 Henkilöitä joista on riittämättömästi päivämäärätietoja 108 3 Eläviksi merkittyjä henkilöitä 614 4 Kuolleiksi merkittyjä henkilöitä

Lisätiedot

Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla

Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla 29.7.2011 HEINOLAN IMJÄRVEN RIEVELINMUTKASSA Niemiset Niemiskylässä ERIKA JA AATAMI NIEMISEN LAPSET Väinö Robert Pentti Olavi Nieminen s. 5.2.1899 Heinolan

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Kalmin Sukuseura. Pääkirjoitus

Kalmin Sukuseura. Pääkirjoitus Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 41 Kesäkuu 2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Pääkirjoitus Tämän lehden

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Seitsemän suomalaista väestöä

Seitsemän suomalaista väestöä Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Metsäpirtin suvut DNA-selvitysten pohjalta Tilanne

Metsäpirtin suvut DNA-selvitysten pohjalta Tilanne Kalevi Hyytiä DNA Metsäpirtti 1 (5) Metsäpirtin suvut DNA-selvitysten pohjalta Tilanne 14.09.2016 Oheisessa kuvassa (lähde: 12.09.2016 G. Dunkel) on esitetty N-haploryhmän geneettinen puu solmusta L1026

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt 1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

Taavetti Nikolai Lamminmäki, s Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k Esipolvikaavio: 1 / 8 I II III IV V 1

Taavetti Nikolai Lamminmäki, s Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k Esipolvikaavio: 1 / 8 I II III IV V 1 Taavetti Nikolai Lamminmäki, s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979 Esipolvikaavio: 1 / 8 I II III IV V 1 2 4 8 Taavetti Arvid Sefanianpoika Lamminmäki s. 17.4.1872 Ikaalinen,

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Greta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko

Greta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko Helmi Matilda Rekola o.s.myllylä, s. 1.8.1904 Järvenpään torppa, Sorri, Kiimajoki,, k. 18.12.1997 Esipolvikaavio: 1 / 12 I II III IV V Simon Lundgren, räätäli s. 15.8.1778 Lempäälä, Lumiala > 2 k. 23.10.1855

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Vihavaisten suvun varhaisvaiheita. Ari Kolehmainen

Vihavaisten suvun varhaisvaiheita. Ari Kolehmainen Vihavaisten suvun varhaisvaiheita Ari Kolehmainen kolehmainen.ari@gmail.com Tutkijan esittely Ari Kolehmainen, s. 1980, kotoisin Juvalta, asun Mikkelissä. Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto

Lisätiedot

Paikkalista Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, Teisko

Paikkalista Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, Teisko 19.2.2013 Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, 19.8.1838 Teisko, Maria Joonaksentytär Asuntila 30.9.1770 Avioliitto, Jussi Bertilinpoika JB/, Margetta Jaakontytär Harju 14.4.1816 Syntymä, Rebecka

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

1/2017. Sukuseura Tynys ry:n lehti

1/2017. Sukuseura Tynys ry:n lehti 1/2017 Sukuseura Tynys ry:n lehti Puheenjohtajan tervehdys Hyvää kuluvaa vuotta 2017! Kuluneet kaksi vuotta ovat sukuseuran toiminnan kannalta tai ainakin minun kannaltani puheenjohtajana olleet hyvin

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

GPS Miten opin käyttämään? Mihin käytän?

GPS Miten opin käyttämään? Mihin käytän? GPS Miten opin käyttämään? Mihin käytän? Perusohjeita GPS-reitin siirtämisestä kartalle, Vinkkejä oman suunnistustekniikan analysoimiseen GPS-tiedon avulla Kuvat alla: o-training.net ja worldofo.com GPS-viiva

Lisätiedot

LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET

LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET Suvun vaiheita ennen Pohjois-Karjalaan muuttoa 7. HEINÄKUUTA 2016 ARI KOLEHMAINEN kolehmainen.ari@gmail.com 1 Lehikoiset asiakirjojen alkaessa Savon ensimmäinen maakirja vuodelta

Lisätiedot

ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU

ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU Vanhempien Juuret lehtien henkilöluettelot asuinpaikan mukainen järjestys Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot