Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet"

Transkriptio

1 Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden yhteisen osan tavoite on integroiva: oppimisen ja opiskelun lähtökohtana on kokonainen musiikkiteos kaikkine ominaisuuksineen. Sisäisen kuulon kehittäminen ja sujuva lukutaito ovat musiikkianalyysin lähtökohta. Teoksen erityisiä musiikillisia piirteitä ja ominaisuuksia analysoidaan suhteessa teoksen kokonaisuuteen ja sen historialliseen kontekstiin. Musiikin hahmottamisen ja analyysin eri osaalueet sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Oppimisen ja opiskelun tavoitteena on elävä käytännön musisointi: Oppilas saa välineitä musiikin hahmottamiseen oman soittonsa ja laulamisensa sekä musiikin kuuntelun tueksi. Oppilas saa taitoja ja rohkeutta musiikin luovaan tuottamiseen. Erityiset tavoitteet Melodian hahmottaminen oppilaan omalle soittimelle ominainen melodiikka on oppilaalle tuttua oppilas osaa hahmottaa melodiaa soiton, laulun ja kirjoittamisen tueksi oppilaalla on ratkaisukeinoja hahmottaa erilaisia melodiaan liittyviä elementtejä oppilas hallitsee relatiivisen solfan, osaa laulaa myös nuotinnimin ja yleisimmille nuottiavaimille kirjoitettua musiikkia oppilas tutustuu eri aikakausille ominaiseen notaatioon oppilaalla on vahva sävellajituntu oppilas osaa laulaa nuotista duurimollitonaaliset melodiat, jotka sisältävät monipuolisesti erilaisia hyppyjä oppilas osaa laulaa tavallisimpia muunnesäveliä sisältäviä melodioita, oppilas ymmärtää muunnesävelien musiikillisen merkityksen sekä hahmottaa kuunnellen ja nuottikuvasta tavallisimmat modulaatiot (duurissa modulointi dominantin osoittamaan duuriin, mollissa modulointi rinnakkaiseen duuriin) oppilas on tutustunut moodeihin oppilas hallitsee moniäänisyyttä o oppilas osaa laulaa moniäänistä tekstuuria kokoonpanon jäsenenä o oppilas osaa kirjoittaa yksittäisiä äänilinjoja kuulemastaan moniäänisestä tekstistä (esimerkiksi bassolinjan ja melodian kirjoittaminen)

2 o reduktio: oppilas osaa hahmottaa moniäänisestä tekstistä erilaisia melodisia linjoja oppilas ymmärtää melodian ja muodon yhteyden o oppilas osaa jäsentää kuulemansa teoksen muotoa melodiasta käsin oppilas ymmärtää melodian ja harmonian yhteyden o oppilas osaa tehdä intervallien analyysia melodiasta o oppilas ymmärtää, että melodia voi rakentua harmonian varaan o oppilas ymmärtää, että yksiääninen tekstuuri voi tuottaa harmonisia rakenteita oppilaalla on taitoa melodian luovaan kirjoittamiseen o oppilaalla on kokemus oman melodian tuottamisesta sointujen pohjalta o oppilas osaa kirjoittaa selkeästi hahmotettavan melodian oppilaalla on kokemusta improvisaatiosta rytmin hahmottaminen oppilas osaa hahmottaa rytmiä kuulon kautta: diktaatit ja transkriptiot sykkeen hahmottaminen o sykkeen jatkuvuus: oppilas kykenee pitämään sykkeen tasaisena o oppilas hahmottaa tahtilajin o oppilas hahmottaa erilaisten sykkeiden pituuksia: oppilas hahmottaa sykkeen tahtiosoituksittain ja metrin vaihtuessa kappaleen kuluessa oppilas hallitsee synkoopit, erilaiset tauot ja tavallisimmat poikkeusjaot oppilas hallitsee tempon vaihdokset: hidastukset ja nopeutukset oppilas ymmärtää tempon vaikutuksen rytmin hahmottamiseen oppilas tutustuu harvinaisiin tahtiosoituksiin (esimerkiksi 5/4, 5/8, 7/8) oppilas tutustuu polyrytmiikkaan oppilas hahmottaa moniäänistä tekstiä rytmisesti o oppilas osaa rytmisesti toteuttaa yksinkertaista moniäänistä tekstiä, esimerkiksi ostinatoja o oppilas osaa esittää rytmiä moniäänisen kokoonpanon jäsenenä o oppilas osaa hahmottaa rytmin kerroksellisuutta moniäänisessä tekstissä oppilas tutustuu eri musiikkikulttuurien ja tyylilajien rytmiikkaan harmonian hahmottaminen oppilas ymmärtää harmonian ja muodon välisen yhteyden: oppilas ymmärtää, miten harmonia jäsentää muotoa oppilas ymmärtää harmonian osaksi teoksen musiikillista kerrontaa oppilas tunnistaa sekä nuottikuvasta että kuunnellen klassisromanttiselle ajalle tyypillisiä harmonian ilmiöitä o oppilas osaa kuullen hahmottaa tavallisimmat sointukulut ja kadenssit

3 o oppilas ymmärtää erilaisten 3 ja 4sointujen ja niiden käännösten muodostamisen ja musiikillisen käytön periaatteita o oppilas ymmärtää välidominantin muodostamisen periaatteen ja musiikillisen käytön; oppilas tunnistaa kuunnellen dominantin dominantin oppilas tutustuu eri tyylikausille ominaiseen harmoniaan o oppilas ymmärtää, että eri tyylikausilla on oma harmoninen säännöstönsä, omanlainen harmoninen kielioppi o oppilas tutustuu modaaliseen harmoniaan o oppilas tutustuu romantiikan ajan muunnesointuihin oppilas osaa soveltaa tuntemiaan harmonisia periaatteita musiikin kirjoittamiseen o oppilas tuntee äänenkuljetuksen pääperiaatteita o oppilas osaa soinnuttaa melodian o oppilas osaa soinnuttaa saman melodian usealla eri tavalla o oppilas osaa soinnuttaa ja säestää omalla soittimella käyttäen niitä sointukulkuja, joihin tunnilla on tutustuttu o oppilas osaa tehdä oman sävellyksen tai sovituksen o oppilas osaa tehdä harmonisen reduktion soittamastaan ohjelmistosta oppilas ymmärtää harmonian ja melodian yhteyden: oppilas osaa hahmottaa melodian piilevän harmonian oppilas tutustuu harmonisen rytmin käsitteeseen muoto & rakenne oppilas ymmärtää, miten teoksen rakenne jäsentyy hierarkisesti yksittäisistä musiikillisista elementeistä kokonaisuudeksi oppilas ymmärtää muodon ja harmonian yhteyden oppilas tuntee eri tyylikausille ominaisia sävellysmuotoja oppilas osaa hahmottaa oman ohjelmistonsa teosten rakennetta oppilaalla on välineitä ilmentää havaintojaan teoksen rakenteesta joko sanallisesti tai graafisesti historia & tyylin tuntemus historian ja tyylin tuntemus liittyy musiikkianalyysiin: oppilas tutustuu eri tyylikausille ominaisiin tapoihin käsitellä ja työstää rytmiä, melodiaa, harmoniaa ja muita musiikin elementtejä oppilas tuntee eri aikakausien tyypillisiä sävellysmuotoja, soittimia ja soitinkokoonpanoja oppilas tutustuu eri säveltäjien teoksille tyypillisiin piirteisiin oppilas saa kokemuksia myös uudemmasta musiikista oppilas tutustuu erilaisiin nuottikuviin oppilas tuntee oman ohjelmistonsa tyylipiirteitä oppilas harjaantuu tiedonhakuun oppilas osaa kirjallisesti kuvata ja analysoida kuulemaansa musiikkia

4 Työtavat opettaja käyttää vaihtelevasti yksilöllistäviä ja ryhmäyttäviä työtapoja opettajalla on käytössä oppilasta aktivoivia, toiminnallisia työtapoja opettaja havainnollistaa käsiteltäviä asioita eri aisteja virittävin työtavoin Materiaalit keskeiset oppimateriaalit määrittyvät tavoitteista käsin: eri tyylikausille ominaiset teokset ovat keskeisin oppimateriaali opettaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan käyttämään erimerkkiaineistona oppilaiden soittotunneilla ja yhteismusisoinnissa soittamaa musiikkia Oppilaiden arviointi opetussuunnitelman perusteet velvoittavat toistaiseksi päättösuoritusten numeroarviointiin asteikolla 1 5 opettaja antaa oppilaalle palautetta kurssin kuluessa, jotta oppilas voi tarvittaessa suunnata ja tehostaa oppimistaan opettaja antaa oppilaalle palautetta kurssin kuluessa, jotta oppilas voi hahmottaa omaa edistymistään päättöarvioinnissa opettajalla on mahdollisuus käyttää perinteisen kynäpaperi- kokeen rinnalla muita tapoja oppilaan osaamisen osoittamiseen: esimerkiksi työvihkot, työkansiot, oppimispäiväkirjat, portfoliot ja muut vastaavat Kurssin kesto 1 1,5 lukuvuotta, 90 minuuttia / viikko

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Kitara, kantele, harppu

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Kitara, kantele, harppu MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Kitara, kantele, harppu 1 Kitaransoiton peruskurssi 1 Oppilas oppii kitaransoiton tekniikan ja äänenmuodostuksen alkeita, tutustuu helppoihin kitarasävellyksiin ja

Lisätiedot

5.17. Musiikki OPETUKSEN TAVOITTEET ARVIOINTI

5.17. Musiikki OPETUKSEN TAVOITTEET ARVIOINTI 5.17. Musiikki Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä.

Lisätiedot

Mä ite koen et mä en o mikään rytmityyppi

Mä ite koen et mä en o mikään rytmityyppi Mä ite koen et mä en o mikään rytmityyppi Jazzlaulunharrastajien reflektointia oppimisestaan kolmimuunteisen rytmiikan parissa Tutkielma (Maisteri) Syksy 2014 Asta Levy Musiikkikasvatuksen aineryhmä Sibelius-

Lisätiedot

7.15 Musiikki. Eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin liittyen:

7.15 Musiikki. Eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin liittyen: 7.15 Musiikki EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä Kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan käyttämällä lauluohjelmistossa suomalaista musiikkia.

Lisätiedot

MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA. Hanne Jurvanen

MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA. Hanne Jurvanen MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA Hanne Jurvanen Tutkielma Kevät 2005 Musiikkikasvatuksen osasto Sibelius-Akatemia Tiivistelmä Kirjallinen

Lisätiedot

Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo

Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi Opinnäytetyö 16.4.2007 Stefan Stanciu Kulttuuri- ja palveluala

Lisätiedot

Tanssin koulutusohjelma sekä tanssijan ja koreografin maisteriohjelmat

Tanssin koulutusohjelma sekä tanssijan ja koreografin maisteriohjelmat Tanssin koulutusohjelma sekä tanssijan ja koreografin maisteriohjelmat Tanssitaide avaa omanlaisiaan näkökulmia inhimilliseen todellisuuteen. Nykytanssi näyttäytyy kulttuurissa teoksina ja tapahtumina,

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

Savonlinnan musiikkiopisto

Savonlinnan musiikkiopisto SISÄLTÖ 1 Savonlinnan musiikkiopiston toiminta-ajatus... 3 2 Tehtävä ja arvopohja... 3 3 Opetuksen toteuttaminen... 3 3.1 Oppimiskäsitys... 3 3.2 Opiskeluympäristö... 3 4 Opetuksen tavoitteet... 3 Savonlinnan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka uusissa opetussuunnitelman perusteissa

Tieto- ja viestintätekniikka uusissa opetussuunnitelman perusteissa Tieto- ja viestintätekniikka uusissa opetussuunnitelman perusteissa Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

Lisätiedot

TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU OY Kokonniementie 6 Porvoo TANSSITAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA

TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU OY Kokonniementie 6 Porvoo TANSSITAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU OY Kokonniementie 6 Porvoo TANSSITAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA 1 TANSSITAITEEN PERUSOPETUKSEN, YLEISEN OPPIMÄÄRÄN, OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PERUSTIEDOT:

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN VALINNAISET OPINNOT, 4 OV 2014-2015 TEKNIIKAN KOULUTUSYKSIKKÖ

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN VALINNAISET OPINNOT, 4 OV 2014-2015 TEKNIIKAN KOULUTUSYKSIKKÖ AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN VALINNAISET OPINNOT, 4 OV 2014-2015 TEKNIIKAN KOULUTUSYKSIKKÖ autoalan perustutkinto kone- ja metallialan perustutkinto logistiikan perustutkinto sähkö- ja automaatiotekniikan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

TYÖLKI ELLÄÄ MUT KAUPAL RIKASTUU Näkökulmia mediakasvatukseen musiikinopetuksessa

TYÖLKI ELLÄÄ MUT KAUPAL RIKASTUU Näkökulmia mediakasvatukseen musiikinopetuksessa TYÖLKI ELLÄÄ MUT KAUPAL RIKASTUU Näkökulmia mediakasvatukseen musiikinopetuksessa Seminaarityö Kevät 2010 Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot Helsingin yliopisto/sokla Olli Kari Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

VAISAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

VAISAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 VAISAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tervetuloa Vaisaaren päiväkotiin 3 2. Vaisaaren päiväkodin arvot 5 3. Toiminta-ajatus ja kasvatusympäristö 6 4. Kasvatuspäämäärät

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN SEKÄ LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA 2011-

VIRTAIN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN SEKÄ LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA 2011- VIRTAIN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN SEKÄ LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA 2011- Virtain kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä

Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä Näkökulmia musiikin aineenopettajien ja oppilaiden väliseen toimivaan vuorovaikutukseen Outi Puupponen Kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen pro gradu tutkielma

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Historiatietoisuus ja musiikinhistoria

Historiatietoisuus ja musiikinhistoria Kasvatus & Aika 5 (3) 2011, 39 53 Historiatietoisuus ja musiikinhistoria Leena Unkari-Virtanen Musiikinhistoria vakiintui yhdeksi suomalaisen musiikkikoulutuksen oppiaineeksi jo 1800-luvun lopussa. Kuitenkin

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen ja Autokoululiiton tilaamaan tutkimukseen Turun yliopiston

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA

Lisätiedot

SYNNYT/ORIGINS 3 2010

SYNNYT/ORIGINS 3 2010 48 Marjo Räsänen TAIDE, TAITAMINEN JA TIETÄMINEN KOKONAISVALTAISEN OPETUKSEN LÄHTÖKOHTIA 1 Kokonaisvaltaiseen tiedonkäsitykseen sisältyy näkemys erilaisten tietämisen tapojen samanarvoisuudesta. Taide-

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia osana kaikkien aineiden opetusta. 9.4.2015 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia osana kaikkien aineiden opetusta. 9.4.2015 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia osana kaikkien aineiden opetusta 9.4.2015 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten erot oppimaan oppimisessa

Lisätiedot

MITEN TÄÄ MUKA MITTAA MUSIKAALISUUTTA? Vertaileva tutkimus Kai Karman musikaalisuustestistä ja jäljittelyyn perustuvasta musikaalisuustestistä

MITEN TÄÄ MUKA MITTAA MUSIKAALISUUTTA? Vertaileva tutkimus Kai Karman musikaalisuustestistä ja jäljittelyyn perustuvasta musikaalisuustestistä MITEN TÄÄ MUKA MITTAA MUSIKAALISUUTTA? Vertaileva tutkimus Kai Karman musikaalisuustestistä ja jäljittelyyn perustuvasta musikaalisuustestistä Tiina Kolehmainen Musiikkitieteen kandidaatintutkielma 28.5.2009

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot