Sarkoidoosi on systeeminen granulomatoottinen
|
|
- Hannele Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Tarja Puumala, Leena Valanne ja Seppo Soinila Sarkoidoosi on tulehduksellinen monisysteemisairaus, jonka syytä ei tunneta. Sarkoidoosia esiintyy yleisimmin keuhkoissa, mutta 5 15 %:lla potilaista sitä todetaan myös hermoston alueella. Pelkästään hermostoon rajoittuva sarkoidoosi on harvinainen. Neurosarkoidoosin oireet ja löydökset ovat moninaiset, eivätkä diagnostiikassa käytetyt laboratoriotutkimukset ole spesifisiä. Sarkoidoosigranuloomien histologinen osoitus kudosnäytteestä on ainoa keino päästä varmaan diagnoosiin. Käytännössä diagnoosi tehdään lähes aina kliinisen kuvan, magneettikuvauksen ja selkäydinnestenäytteen perusteella. Kortikosteroidit ovat ensisijainen lääkehoito neurosarkoidoosissa. Myös muita immunosuppressiivisia ja immunomoduloivia lääkkeitä on käytetty. Sarkoidoosi on systeeminen granulomatoottinen sairaus, joka esiintyy yleisimmin keuhkoissa mutta usein myös muissa elimissä, kuten imusolmukkeissa, sylkirauhasissa, ihossa, silmässä, maksassa, lihaksissa sekä keskusja ääreishermostossa. Pelkästään hermostossa esiintyvä tauti on harvinainen. Kuitenkin moninaisten neurologisten oireiden aiheuttajana sarkoidoosin mahdollisuus on pidettävä mielessä erotusdiagnostisena vaihtoehtona. Vaikka taudin diagnostiikka on kehittynyt ja syntymekanismeista kertyy tietoa, etiologia ja tekijät, jotka vaikuttavat taudin etenemiseen, ovat säilyneet tuntemattomina. Jonathan Hutchinson kuvasi vuonna 1869 ensimmäisenä sarkoidoosin ihotautina. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Caesar Boeck dokumentoi histologiset löydökset potilaalla, jolla oli useita iholeesioita ja lymfadenopatia. Vuonna 1909 Heerfordt kuvasi ensimmäiset neurologiset löydökset kolmella potilaalla osana oireyhtymää, johon kuuluivat uveiitti, parotiitti, kuume ja kasvohermohalvaus. Taudin historian yksityiskohdista on julkaistu vastikään katsausartikkelit (Hunninghake ym. 1999, Burns 2003). Epidemiologia Sarkoidoosia esiintyy maailmanlaajuisesti kaikilla roduilla sekä naisilla että miehillä ja kaikissa ikäryhmissä. Yleisimmin sitä esiintyy pohjoiseurooppalaisilla valkoihoisilla ja Yhdysvaltain mustaihoisilla (Hunninghake ym. 1999). Suomessa sarkoidoosin ilmaantuvuus on noin 14 15/ /v. Naisilla sarkoidoosia esiintyy hieman yleisemmin kuin miehillä, ja tauti on tavallisin noin vuotiailla (Milman ja Selroos 1990, Pietinalho ym. 1995). Potilaista noin 5 15 %:lla sarkoidoosia todetaan myös hermoston alueella (Hoitsma ym. 2004). Patogeneesi Sarkoidoosille tyypillinen patologinen löydös on nekrotisoimaton epiteloidisolugranulooma (kuva 1). Granuloomat muodostuvat aktivoituneista makrofageista, niiden muodostamista monitumaisista jättisoluista sekä epiteloidisoluista ja lymfosyyteista. Sarkoidoosin etiologia on tuntematon. On esitetty hypoteesi geneettisestä alttiudesta lisääntyneeseen Th1-tyypin immuunivasteeseen. Tähän Duodecim 2007;123: T. Puumala ym.
2 Kuva 1. Tyypillinen sarkoidoosigranulooma, jossa näkyy jättisoluja (nuoli). Potilas on 60-vuotias mies, jonka neurosarkoidoosin histologinen diagnoosi saatiin sidekalvobiopsiasta. vasteeseen viittaa aktivoituneiden makrofagien ja T-solujen kyseiselle reaktiolle tyypillinen sytokiinituotanto (Hunninghake ym. 1999, Costabel 2001). Tulehdusprosessin laukaiseva antigeeni on tuntematon. Joidenkin mikrobien arvellaan liittyvän sarkoidoosin syntyyn. Esimerkkejä näistä ovat tietyt mykobakteerit, Propionibacterium acnes ja P. granulosum. Toisaalta on esitetty, että tulehdusreaktion voi laukaista myös jokin epäorgaaninen tai orgaaninen aine (Hunninghake ym. 1999, Baughman ym. 2003). Geneettiseen mekanismiin viittaavat havainnot, joiden mukaan tautia esiintyy useammalla saman perheen jäsenellä, ja se, että esiintyvyydessä on eroja ihmisrotujen välillä (mm. Baughman ym. 2003). Yhdysvalloissa julkaistussa tapausverrokkitutkimuksessa todettiin suurentunut sairastumisriski sarkoidoosipotilaiden ensimmäisen asteen sukulaisilla (Rybicki ym. 2001). Tautia esiintyy keskushermostossa pehmeäja lukinkalvossa ja verisuonissa. Veri-aivoesteen vaurioituessa tulehdussoluja pääsee aivo-selkäydinnesteeseen, josta tulehduksellinen eksudaatti leviää perivaskulaaritiloja (Virchow Robinin tiloja) myöten aivokudokseen (Gullapalli ja Phillips 2004). Neurologiset oireet ja löydökset Neurosarkoidoosin oireet ja löydökset ovat moninaiset, mikä voi vaikeuttaa diagnoosiin pääsemistä. Aktiivinen tiedossa oleva systeemitauti johtaa helpommin kliinikon pohtimaan neurosarkoidoosin mahdollisuutta, mutta selvitettäessä aikaisemmin sarkoidoosia sairastamattomien potilaiden neurologisten oireiden etiologiaa sarkoidoosin mahdollisuus on pidettävä mielessä ja etsittävä merkkejä aktiivisesta systeemitaudista. Neurosarkoidoosin diagnostiset kriteerit on kuvattu taulukossa 1. Aivohermo-oireet. Potilaista % kärsii aivohermo-oireista, joiden taustalla voi olla hermoa vahingoittava granulooma, kohonnut aivopaine tai granulomatoottinen meningiitti. Yleisin aivohermo-oire on perifeerinen kasvohermohalvaus (19 73 %), joka on noin kolmasosalla potilaista molemminpuolinen (Stern ym. 1985, Oksanen 1986, Chapelon ym. 1990, Sharma 1997, Zajicek ym. 1999). Näköhermon sairaus, yleisimmin optikusneuriitti, todetaan jopa 38 %:lla potilaista (Zajicek ym. 1999). Harvemmin näköhermon vaurio ilmenee pelkkänä papillaturvotuksena ilman tilaa ottavaa leesiota (Oksanen 1986). Myös muiden aivohermojen leesioita on kuvattu (Stern ym. 1985, Oksanen 1986, Chapelon ym. 1990, Zajicek ym. 1999). Neuropatiat voivat olla yksittäisiä tai multippeleita. Aseptinen meningiitti. Meningiitin oireet, kuume, päänsärky ja niskajäykkyys voivat olla akuutteja tai kroonisia. Aivo-selkäydinnestenäytteessä todetaan lymfosyyttivoittoinen pleosytoosi, muutoin näyte on steriili. Basaaliset Taulukko 1. Neurosarkoidoosin diagnostiset kriteerit. Mukailtu Zajicekin ym. (1999) artikkelista. Varma Kliininen kuva viittaa neurosarkoidoosiin Muut diagnoosit on suljettu pois Positiivinen histologinen näyttö Todennäköinen Kliininen kuva viittaa neurosarkoidoosiin, ja laboratoriokokeissa todetaan merkkejä keskushermoston tulehdusreaktiosta (likvorin proteiini- tai leukosyyttipitoisuus suurentunut, oligoklonaalisuus tai neurosarkoidoosiin sopiva magneettikuvauslöydös) Muut diagnoosit on suljettu pois Näyttöä systeemisestä sarkoidoosista (ks. teksti) Mahdollinen Kliininen kuva viittaa neurosarkoidoosiin Muut diagnoosit on suljettu pois 2435
3 aivokalvot affisioituvat usein, jolloin voi esiintyä edellä kuvattuja aivohermolöydöksiä. (mm. Stern ym. 1985, Oksanen 1986, Chapelon ym. 1990, Sharma 1997, Gullapalli ja Phillips 2004, Hoitsma ym. 2004, Spencer ym. 2005). Hydrokefalus ja pseudotumor cerebri. Hydrokefalus on harvinainen neurosarkoidoosin ilmentymä ja saattaa johtua absorptiohäiriöstä tai likvorikierron häiriintymisestä massaleesion vaikutuksesta. Hydrokefalus voi aiheuttaa päänsärkyä, uneliaisuutta, muistihäiriöitä, dementiaa, virtsainkontinenssia ja kävelyvaikeuksia (Stern ym. 1985, Oksanen 1986, Zajicek ym. 1999, Allen ym. 2003, Spencer ym. 2005). Pseudotumor cerebri eli hyvänlaatuinen kallonsisäinen hypertensio on neurosarkoidoosin harvinainen ilmentymä (Hoitsma ym. 2004). Aivojen sarkoidoosileesiot. Aivoissa granuloomat saattavat esiintyä pieninä yksittäisinä tai multippeleina leesioina tai muodostaa kookkaita tuumorimaisia massoja. Leesiot voivat liittyä aivokalvoihin tai olla intraparenkymaalisia. Oireet ja löydökset riippuvat leesion sijainnista ja koosta. Yleisimmin tuumorimaisia muodostelmia on havaittu aivolisäkkeen ja hypotalamuksen alueella. Aivojen basaaliosissa perivaskulaaritilat ovat laajemmat, mikä selittää leesioiden ilmaantumista tälle alueelle. Aivolisäkkeen ja hypotalamuksen vaurio voi aiheuttaa hormonia tuottavan osan vajaatoiminnan, josta voi seurata esimerkiksi diabetes insipidus, amenorrea-galaktorreaoireyhtymä, aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta tai näiden yhdistelmä (mm. Oksanen 1986, Sharma 1997, Zajicek ym. 1999, Bullmann ym. 2000). Myös granulomatoottinen aivoverisuonitulehdus (Oksanen 1986), diffuusi vaskulopatia, iskeeminen aivohalvaus tai sinustromboosi (Oksanen 1986, Michotte ym. 1991, Matsumoto ym. 1998, Spencer ym. 2005) voi liittyä sarkoidoosiin, joskin ne ovat harvinaisia. Sarkoidoosileesio voi olla epileptisen kohtauksen syy. Epileptinen kohtaus on joskus neurosarkoidoosin ensioire (Oksanen 1986, Chapelon ym. 1990, Sharma 1997, Sponsler ym. 2005). Psykiatriset ja kognitiiviset oireet. Granulomatoottinen infiltraatti keskushermostossa, enkefalopatia ja vaskulopatia aiheuttavat moninaisia psyykkisiä oireita. Systeemisarkoidoosia sairastavan potilaan henkinen taantuminen, psykoottiset oireet, väsyminen, dementia sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet tulisi tutkia pitäen neurosarkoidoosin mahdollisuus mielessä oireiden mahdollisena, joskin harvinaisena taustatekijänä (Oksanen 1986, Chapelon ym. 1990, Sharma 1997, Allen ym. 2003, Hoitsma ym. 2004). Spinaalinen sarkoidoosi. Sarkoidoosia esiintyy myös spinaalikanavassa. Oireita voi aiheutua ekstra- tai intramedullaarisista leesioista, ekstraduraalisesta, selkäydintä tai hermojuurta painavasta infiltraatista tai lukinkalvon tulehduksesta. Oireena saattaa olla para- tai tetrapareesi, radikulaarinen oire tai cauda equina oireyhtymä (Stern ym. 1985, Oksanen 1986, Zajicek ym. 1999, Gullapalli ja Phillips 2004, Shono ym. 2004, Kaiboriboon ym. 2005, Spencer ym. 2005). Neuropatia. Polyneuropatia on sarkoidoosin harvinainen esiintymismuoto, mutta ohutsäieneuropatian oletetaan olevan varsin yleinen sarkoidoosipotilailla (Hoitsma ym. 2004). Neuropatia saattaa olla puhtaasti sensorinen tai motorinen tai sekamuotoinen. Kirjallisuudessa on kuvattu sarkoidoosipotilaan mononeuritis multiplex oireisto ja Guillain Barrén oireyhtymää muistuttava polyradikuliitti (Challenor ym. 1984, Oksanen 1986, Chapelon ym. 1990, Sharma 1997, Said ym. 2002, Allen ym. 2003). Lihasoireet. Oireettomia lihasgranuloomia esiintyy noin %:lla sarkoidoosipotilaista. Sen sijaan oireiset lihasilmentymät ovat harvinaisia; kirjallisuudessa on raportoitu akuutti myosiitti, krooninen myopatia ja palpoituvia noduluksia lihaksissa. Oireina voi olla kipua, heikkoutta, arkuutta, atrofiaa ja kouristuksia affisioituneissa lihaksissa (mm. Chapelon ym. 1990, Sharma 1997, Allen ym. 2003, Hoitsma ym. 2004). Diagnostiset tutkimukset Neurosarkoidoosiin viittaava oireisto potilaalla, jolla ei ole diagnosoitu sarkoidoosia, aiheuttaa suuren haasteen. Erotusdiagnostisten tautien luettelo on laaja. Tärkeimmät pois suljettavat taudit ovat infektiot ja neoplasiat. Diagnostisia 2436 T. Puumala ym.
4 tutkimuksia tulisi kiirehtiä, jotta hoidon aloitus ei viivästyisi. Toisaalta kortikosteroidihoitoa ei pitäisi aloittaa ennen varmaa diagnoosia, koska se saattaa peittää systeemitaudin ja myös muiden tautien merkkejä ja oireita. Jos odotettua vastetta hoitoon ei saada, diagnoosi tulisi kyseenalaistaa ja etsiä aktiivisesti muita tauteja (taulukko 2). Systeemitaudin tutkimukset. Neurosarkoidoosia epäiltäessä tulee kiinnittää huomiota potilaan yleisoireisiin, joita ovat väsymys, painon lasku, yöhikoilu ja kuume. Potilaalla saattaa olla suurentuneita imusolmukkeita. Ihon tarkastuksella voidaan todeta erythema nodosum, lupus pernio tai makulopapulaarinen ihottuma. Sarkoidoosi affisioi yleisimmin rintakehänsisäisiä rakenteita (yli 90 %:lla potilaista) ja seuraavaksi yleisimmin imusolmukkeita (noin kolmasosalla), ihoa (noin kolmasosalla) ja silmiä (esim. konjunktiviitti, uveiitti). Keuhkojen röntgentutkimuksessa nähdään usein sarkoidoosipotilaalla molemminpuolinen hilaarinen lymfadenopatia ja vaikeimmissa muodoissa laajaalaiset keuhkoparenkyymimuutokset ja fibroosia (Hunninghake ym. 1999). Systeemitaudin tutkimuksissa tulee usein esiin seerumin suurentunut ACE-pitoisuus, mutta sen korrelaatio taudin vaikeusasteeseen on epäselvä (Costabel 2001). Seerumin kalsiumpitoisuus voi olla suurentunut tai potilaalla on hyperkalsiuria. Bronkoalveolaarisessa huuhtelunäytteessä saattaa olla runsaasti lymfosyyttejä ja CD4/CD8- suhde voi olla suurentunut. Histologinen osoitus nekrotisoimattomasta granulomatoottisesta tulehduksesta kudosnäytteessä (keuhko, imusolmuke, iho, huulisylkirauhanen, sidekalvo tai muu oireinen elin) on systeemisen sarkoidoosin diagnoosin kulmakivi. Muita systeemisen sarkoidoosin selvittämisessä käytettäviä tutkimuksia ovat keuhkojen tietokonetomografia, keuhkofunktiotutkimukset (sisältävät diffuusiokapasiteetin mittauksen), oftalmologinen tutkimus, nenän endoskooppinen tutkimus, lihasten magneettikuvaus lihasleesioiden toteamiseksi. Endokrinologisia laboratoriotutkimuksia tarvitaan, jos oireistoon liittyy viitettä hypotalamus-hypofyysiakselin vauriosta (Hunninghake ym. 1999, Baughman ym. 2003). Taulukko 2. Erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat taudit (mm. Zajicek ym. 1999, Nowak ja Widenka 2001, Gullapalli ja Phillips 2004, Hoitsma ym. 2004). Infektiot Tuberkuloosi, borrelioosi, kuppa, toksoplasmoosi, lepra, sienitaudit, Whipplen tauti, HIV-infektio Granulomatoottiset taudit Granulomatoottinen angiitti, Wegenerin granulomatoosi, Churg Straussin oireyhtymä Kasvaimet Lymfoomat, glioomat, meningeooma, pehmeä- tai lukinkalvon etäpesäke Vaskulopatiat Vaskuliitit, Behçetin tauti Muut systeemitaudit Amyloidoosi, SLE Lymfosyyttinen adenohypofysiitti Muut neurologiset sairaudet Multippeli skleroosi ja akuutti disseminoiva enkefalomyelopatia (ADEM) Sarkoidoosista on vastikään julkaistu perusteellinen katsaus tässä lehdessä (Pietinalho, 2006). Neurosarkoidoosin kuvantamistutkimukset. Neurosarkoidoosi on haasteellinen myös kuvantamiskohteena. Se voi esiintyä missä tahansa hermoston alueella tai ympäröivissä kudoksissa, kuten aivokalvoissa tai luustossa, ja muistuttaa monia eri sairauksia, joten erotusdiagnostinen lista on pitkä. Magneettikuvaus on ainoa luotettava kuvantamismenetelmä. Neurosarkoidoosin tyypillisin löydös magneettikuvauksessa ovat T2-kuvissa näkyvät runsassignaaliset, ödeemiset alueet (kuva 2A), joiden keskelle ilmaantuu varjoainetehosteisissa kuvissa nodulaarista tehostumaa. Basaaliset aivokalvot tehostuvat yleensä myös, mikä erottaa löydöksen nodulaarisesta aivometastasoinnista. Kudoksessa tehostumat seuraavat yleensä perivaskulaaritilojen kulkua, ja tämän ilmiön toteaminen saattaa auttaa diagnoosiin pääsyssä (kuva 2B). Pesäkemuutos voi kuitenkin olla myös yksittäinen, jolloin sen erottaminen kasvaimesta tai demyelinaatioplakista saattaa tuottaa vaikeuksia. T2-kuvissa nähdään joskus valkean aineen pesäkemuutoksia, jotka eivät tehostu varjoaineel- 2437
5 A B C Kuva 2. Aivokudoksen sarkoidoosi. A) T2-painotteisessa kuvassa sarkoidoosipesäke näkyy pienenä runsassignaalisena läikkänä (nuoli) aivorungon alueella B) T1-painotteisessa varjoainetehosteisessa koronaalisuunnan kuvassa näkyy lukemattomia pieniä tehostumia aivojen pinnalla (nuolet) C) Sagittaalisuuntaisessa kuvassa nähdään paikallisten tehostumien (pienet nuolet) lisäksi aivokalvoilla tehostumaa, joka erottuu erityisen selvästi aivosillan etupinnalla (pitkä nuoli). la ja ovat vaikeasti erotettavissa esimerkiksi iskeemisistä vaurioista. Toisaalta vaskuliitti on mahdollinen, joskin harvinainen neurosarkoidoosin esiintymismuoto ja saattaa sinänsä aiheuttaa iskeemisia muutoksia. Aivokalvojen tehostuminen on usein ainoa viite neurosarkoidoosista, minkä vuoksi varjoaineen käyttö on välttämätöntä diagnoosiin pääsemiseksi (kuva 2C). Aivolisäkkeen seutu on tyypillinen esiintymispaikka (kuva 3). Magneettikuvauksessa nähdään aivolisäkkeen takalohkon eli neurohypofyysin signaalimuutos ja paksu, poikkeavasti tehostuva hypofyysin varsi ja joskus myös tehostumista hypotalamuksen alueella. Aivohermoista kasvo- ja näköhermot vaurioituvat tavallisimmin. Sairastunut hermo voi näkyä varjoaineella tehostuvana ja normaalia paksumpana, joskus myös T2-kuvissa runsassignaalisena. Silmäkuopan alueella sarkoidoosi saattaa levitä myös rasvaan, lihaksiin tai kyynelrauhaseen ja aiheuttaa pseudotuumorityyppisen tilanteen. Selkäytimen ja ydinkanavan sarkoidoosi on erittäin harvinainen, ja sen radiologiset löydökset ovat monimuotoiset, minkä vuoksi diagnoosi saadaan usein vasta sulkemalla pois muut syyt. Ydin saattaa olla tuumorimaisesti paksuuntunut ja turvonnut, ja siinä voidaan todeta tehostuva massaleesio, joka muistuttaa magneettikuvassa kasvainta. Nodulaarista tehostumista ydinkudoksessa tai ytimen pinnalla esiintyy paitsi sarkoidoosissa (kuva 4) myös joidenkin syöpien 2438 T. Puumala ym.
6 Kuva 3. Hypotalamuksen ja aivolisäkkeen varren sarkoidoosi. T1-painotteisessa varjoainekuvassa näkyy poikkeavaa tehostumaa hypotalamuksessa (pystysuora nuoli). Aivolisäkkeen varsi on poikkeavan paksu (vaakasuora nuoli). Lisäksi kitarisan seudussa on poikkeavaa kudosta, josta biopsiassa saatiin diagnoosiksi sarkoidoosi (nuolenkärki). Kuva 4. Selkäytimen sarkoidoosi. Lukemattomia pieniä runsassignaalisia täpliä ytimen pinnalla T1-painotteisessa varjoainekuvassa. etäpesäkkeissä. Kova aivokalvo voi olla vahvasti paksuuntunut ja tehostuva ja aiheuttaa ydinkompression. Kun epäilys ydinkanavan sarkoidoosista herää, on aivojen kuvantaminen usein hyödyllistä (Smith ym. 2004). Aivo-selkäydinneste. Neurosarkoidoosia epäiltäessä potilaalta tulee ottaa likvorinäyte. Likvorin proteiinipitoisuus on suurentunut (yli 500 mg/l) %:lla potilaista. Noin puolella potilaista todetaan lymfosyyttivaltaista leukosytoosia (yli 5/ml). Glukoosipitoisuus on normaali tai pienentynyt, kun taas ACE-, lysotsyymi- tai beeta 2 -mikroglobuliinipitoisuus on suurentunut yli puolella potilaista. IgG-indeksi saattaa olla suurentunut, ja osalla potilaista likvorinäytteessä todetaan oligoklonaalisuutta. Likvorilöydökset ovat epäspesifisiä, ja samankaltaisia löydöksiä liittyy mm. infektioihin ja syöpiin (Oksanen ym. 1985a,b ja 1986, Oksanen 1986, Zajicek ym. 1999). Kolmasosassa tapauksista likvorilöydös on normaali. Histologinen diagnostiikka. Aivojen magneettikuvan perusteella voidaan paikantaa mahdollinen biopsiaan soveltuva kohde. Aivojen ulkopuolella on useita potentiaalisia biopsiakohteita, joita ovat keuhkokudos, imusolmukeet, iho, sylkirauhaset, sidekalvo tai muu oireinen elin. Neurofysiologiset tutkimukset. Polyneuropatian ja myopatian toteamisessa voidaan käyttää apuna elektroneuromyografiaa. Löydökset, kuten sensorisen johtonopeuden hidastuminen, ovat epäspesifisiä (Challenor ym. 1984, Oksanen 1986, Scott ym. 1993). Ohutsäieneuropatia on osoitettavissa kvantitatiivisella tuntokynnysmittauksella. Näkö-, kuulo ja tuntoherätevastetutkimuksissa voidaan todeta ärsykkeen johtumisviiveen pidentymistä potilailla, joilla tauti affisioi II tai VIII aivohermoa tai selkäydintä. Herätevastetutkimuksissa tulee joissakin tapauksissa esiin poikkeavuutta jo ennen oireiden ilmaantumista (Oksanen ja Salmi 1986, Gott ym. 1997). 2439
7 Hoito Neurosarkoidoosin hoidosta ei ole olemassa kontrolloituja tutkimuksia, ja hoitosuositukset perustuvat systeemisen sarkoidoosin hoidosta kertyneeseen tietoon (Baughman ym. 2003) ja neurosarkoidoositapaussarjoihin, tapausselostuksiin ja asiantuntija-arvioihin. Vaikka neurosarkoidoosin varma diagnoosi edellyttää histologista näyttöä, hoito joudutaan useimmiten aloittamaan potilaan kliinisen tilan mukaan. Ensisijainen hoito on prednisoni (1 mg/kg). Vaste nähdään muutamassa päivässä tai viikossa. Siinä tapauksessa hoitoa jatketaan 8 12 viikon ajan, minkä jälkeen annosta pienennetään vähitellen kliinisen tilan mukaan. Noin kolmen kuukauden kuluttua tarkistetaan kliininen vaste, seerumin ACE-pitoisuus ja vuorokausivirtsan kalsiumpitoisuus ja tehdään pään magneettikuvaus. Jos vaste todetaan, jatketaan seurantaa kolmen kuukauden välein ja tarkistetaan kliinisen tilan ohella laboratorioarvot. Tämä on nykykäytäntö HYKS:n neurologian poliklinikassa (Markus Färkkilä, suullinen tiedonanto). Vaikeissa tapauksissa hoito aloitetaan antamalla metyyliprednisolonia 1,0 1,5 g suoneen kolmena päivänä (Walker ja Tyor 2001, Hoitsma ym. 2004). Hoitoon liitetään protonipumpunsalpaaja. Glukoosi- ja kaliumtasapainoa tulee seurata. Vaikea unihäiriö tai psykoosi ovat hoidon lopettamisen aiheita. Pitkäaikaisessa hoidossa osteoporoosin mahdollisuus on otettava huomioon, ja estohoito olisi aloitettava heti kortisonilääkityksen aloituksen yhteydessä. Kun remissio on saavutettu, steroidihoito lopetetaan 6 8 kuukauden kuluessa, mutta ACE:tä, vuorokausivirtsan kalsiumia ja magneettilöydöstä seurataan edelleen. Ellei hoitovastetta saada tai kortikosteroidia ei voida käyttää, aloitetaan atsatiopriinilääkitys (pyrkien annokseen 2 2,5 mg/kg/vrk). Jos vaste saadaan kuudessa kuukaudessa, hoitoa jatketaan useita kuukausia. Myös metotreksaattia, syklosporiinia, syklofosfamidia ja hydroksiklorokiinia on raportoitu käytetyn (mm. Agbogu ym. 1995, Walker ja Tyor 2001, Doty ym. 2003, Hoitsma ym. 2004). HYKS:n neurologian poliklinikassa ei ole käytetty sytotoksisia lääkkeitä neurosarkoidoosin hoitoon, koska kokemuksen mukaan kortikosteroidit tehoavat yleensä hyvin (Markus Färkkilä, suullinen tiedonanto). Mielenkiintoinen uusi lääke on tuumorinekroositekijä alfan salpaaja infliksimabi (Hoitsma ym. 2004). Sitä ei liene vielä käytetty Suomessa tähän tarkoitukseen. Neurokirurginen hoito voi olla tarpeen esimerkiksi likvorikierron häiriön tai medullakompression yhteydessä. Ennuste Kortikosteroidihoito lievittää oireita tai hidastaa oireiden lisääntymistä lyhyellä aikavälillä kirjallisuuden mukaan noin %:ssa tapauksista (Stern ym. 1985, Oksanen 1986, du Bois 1994, Zajicek ym. 1999, Allen ym. 2003). Ei tiedetä, vaikuttaako lääkehoito taudin luonnolliseen kulkuun (du Bois 1994). Lääkehoidon tavoitteena on oireiden vähentämisen ohella ehkäistä korjaantumattoman fibroosin syntyä ja myös vähentää perivaskulaarisen tulehduksen mahdollisesti aiheuttamaa kudosiskemiaa. Tulehdusprosessi saattaa sammua itsekseen ajan myötä, jolloin lääkitystä voidaan vähentää tai lopettaa se ainakin tilapäisesti. On todennäköistä, että lääkitys joudutaan aloittamaan uudelleen (du Bois 1994, Sharma 1997, Zajicek ym. 1999, Ferriby ym. 2001). Useiden julkaistujen seurantatutkimusten mukaan % neurosarkoidoosipotilaista toipuu täysin (Stern ym. 1985, Oksanen ym. 1986, Chapelon ym. 1990). Eräässä pisimmistä (yli viisi vuotta) seurantatutkimuksista todettiin kuitenkin, että suurelle osalle potilaista jää pysyviä hermovaurioita lääkityksestä huolimatta (Ferriby ym. 2001). Potilailla, joilla oireisto rajoittui ääreishermostoon ja muihin aivohermoihin kuin näköhermoon, haittaindeksi oli seurannan lopussa pienempi kuin niillä, joilla havaittiin viitteitä keskushermostoaffisiosta. Koska neurosarkoidoosi on harvinainen, tarvitaan prospektiivisia monikeskustutkimuksia ja kontrolloituja lääketutkimuksia, jotta taudin ennustetta ja hoitojen tehoa pystytään arvioimaan paremmin. * * * Kiitämme ylilääkäri Markus Färkkilää ja dosentti Tom Petterssonia arvokkaista kommenteista T. Puumala ym.
8 Kirjallisuutta Agbogu BN, Stern BJ, Sewell C, Yang G. Therapeutic considerations in patients with refractory neurosarcoidosis. Arch Neurol 1995; 52: Allen RK, Sellars RE, Sandstrom PA. A prospective study of 32 patients with neurosarcoidosis. Sarcoidosis Vasc Diffuse Lung Dis 2003;20: Baughman RP, Lower EE, du Bois RM. Sarcoidosis. Lancet 2003;361: du Bois RM. Corticosteroids in sarcoidosis: friend or foe? Eur Respir J 1994;7: Bullmann C, Faust M, Hoffmann A, ym. Five cases with central diabetes insipidus and hypogonadism as first presentation of neurosarcoidosis. Eur J Endocrinol 2000;142: Burns TM. Neurosarcoidosis. Arch Neurol 2003;60: Challenor YB, Felton CP, Brust JC. Peripheral nerve involvement in sarcoidosis: an electrodiagnostic study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1984;47: Chapelon C, Ziza JM, Piette JC, ym. Neurosarcoidosis: signs, course and treatment in 35 confirmed cases. Medicine 1990;69: Costabel U. Sarcoidosis: clinical update. Eur Respir J 2001;18: Doty JD, Mazur JE, Judson MA. Treatment of corticosteroid-resistant neurosarcoidosis with a short-course cyclophosphamide regimen. Chest 2003;124: Ferriby D, de Seze J, Stojkovic T, ym. Long-term follow-up of neurosarcoidosis. Neurology 2001;57: Gott PS, Kumar V, Kadakia J, Sharma OP. Significance of multimodality evoked potential abnormalities in sarcoidosis. Sarcoidosis Vasc Diffuse Lung Dis 1997;14: Gullapalli D, Phillips LH 2nd. Neurosarcoidosis. Curr Neurol Neurosci Rep 2004;4: Hoitsma E, Faber CG, Drent M, Sharma OP. Neurosarcoidosis: a clinical dilemma. Lancet Neurol 2004;3: Hunninghake GW, Costabel U, Ando M, ym. Statement on sarcoidosis. Joint Statement of the American Thoracic Society (ATS), the European Respiratory Society (ERS) and the World Association of Sarcoidosis and Other Granulomatous Disorders (WASOG) was adopted by the ATS Board of Directors and by the ERS executive Committee, February Am J Respir Crit Care Med 1999;160: Kaiboriboon K, Olsen TJ, Hayat GR. Cauda equina and conus medullaris syndrome in sarcoidosis. Neurologist 2005;11: Matsumoto K, Awata S, Matsuoka H, Nakamura S, Sato M. Chronological changes in brain MRI, SPECT, and EEG in neurosarcoidosis with stroke-like episodes. Psychiatry Clin Neurosci 1998;52: Michotte A, Dequenne P, Jacobovitz D, Hildebrand J. Focal neurological deficit with sudden onset as the first manifestation of sarcoidosis: a case report with MRI follow-up. Eur Neurol 1991;31: Milman N, Selroos O. Pulmonary sarcoidosis in the Nordic countries Epidemiology and clinical picture. Sarcoidosis 1990;7:50 7. Nowak DA, Widenka DC. Neurosarcoidosis: a review of its intracranial manifestation. J Neurol 2001;248: Oksanen V, Fyhrquist F, Somer H, Grönhagen-Riska C. Angiotensin converting enzyme in cerebrospinal fluid: a new assay. Neurology 1985a;35: Oksanen V, Grönhagen-Riska C, Fyhrquist F, Somer H. Systemic manifestations and enzyme studies in sarcoidosis with neurologic involvement. Acta Med Scand 1985b;218: Oksanen V. Neurosarcoidosis: clinical presentations and course in 50 patients. Acta Neurol Scand 1986;73: Oksanen V, Grönhagen-Riska C, Tikanoja S, Somer H, Fyhrquist F. Cerebrospinal fluid lysozyme and beta 2-microglobulin in neurosarcoidosis. J Neurol Sci 1986;73: Oksanen V, Salmi T. Visual and auditory evoked potentials in the early diagnosis and follow-up of neurosarcoidosis. Acta Neurol Scand 1986;74: Pietinalho A, Hiraga Y, Hosoda Y, Lofroos AB, Yamaguchi M, Selroos O. The frequency of sarcoidosis in Finland and Hokkaido, Japan. A comparative epidemiological study. Sarcoidosis 1995;12:61 7. Pietinalho A. Sarkoidoosi. Duodecim 2006;122: Rybicki BA, Iannuzzi MC, Frederick MM, ym. Familial aggregation of sarcoidosis. A case-control etiologic study of sarcoidosis (ACCESS). Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Said G, Lacroix C, Plante-Bordeneuve V, ym. Nerve granulomas and vasculitis in sarcoid peripheral neuropathy: a clinicopathological study of 11 patients. Brain 2002;125: Scott TS, Brillman J, Gross JA. Sarcoidosis of the peripheral nervous system. Neurol Res 1993;15: Sharma OP. Neurosarcoidosis: a personal perspective based on the study of 37 patients. Chest 1997;112: Shono T, Tamai M, Kobayashi M, ym. Neurosarcoidosis with spinal root pain as the first symptom. Intern Med 2004;43: Smith JK, Matheus MG, Castillo M. Imaging manifestations of neurosarcoidosis. Am J Roentgenol 2004;182: Spencer TS, Campellone JV, Maldonado I, ym. Clinical and magnetic resonance imaging manifestations of neurosarcoidosis. Semin Arthritis Rheum 2005;34: Sponsler JL, Werz MA, Maciunas R, Cohen M. Neurosarcoidosis presenting with simple partial seizures and solitary enhancing mass: case reports and review of the literature. Epilepsy Behav 2005;6: Stern BJ, Krumholz A, Johns C, Scott P, Nissim J. Sarcoidosis and its neurological manifestations. Arch Neurol 1985;42: Walker A, Tyor W. Neurosarcoidosis. Curr Treat Options Neurol 2001;3: Zajicek JP, Scolding NJ, Foster O, ym. Central nervous system sarcoidosis diagnosis and management. Q J Med 1999;92: TARJA PUUMALA, LT, vs. sairaalalääkäri, vs. apulaisylilääkäri tarja.puumala@hel.fi HYKS:n neurologian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS ja Malmin sairaala, sisätautien klinikka Helsinki LEENA VALANNE, dosentti, osastonylilääkäri HUS-röntgen, Meilahden sairaala, neuroradiologian osasto PL 340, HUS SEPPO SOINILA, vt. professori HYKS:n neurologian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS 2441
Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotSarkoidoosi. Katsaus. Taudin synty ja perimä
Katsaus Anne Pietinalho Sarkoidoosi Sarkoidoosi on useita elimiä samanaikaisesti vaurioittava granulomatoottinen tulehduksellinen sairaus, jonka aiheuttaja on tuntematon. Se on hieman yleisempi nuorilla
LisätiedotSarkoidoosin hoito. Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry SKLY 18.11.
Sarkoidoosin hoito Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, ry SKLY 18.11.11 1 Hoito Hoidon indikaatiot Lääkehoito Steroidoihoito Steroidia
LisätiedotNeurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011
Neurosarkoidoosi Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011 Neurosarkoidoosi - epidemiologia Sarkoidoosi: esiintyvyys: 28,2/100 000 (1-40/100 000) ilmaantuvuus: 11,4/100 000 Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotAIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS
AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotKEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.
KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotMuut nimet: Wegenerin granulomatoosi, Wegenerin tauti, Wegenerin sairaus, Granulomatosis Wegener, Morbus Wegener
Muut nimet: Wegenerin granulomatoosi, Wegenerin tauti, Wegenerin sairaus, Granulomatosis Wegener, Morbus Wegener Vuoden 2011 alussa eurooppalaiset ja amerikkalaiset reumatologit ja nefrologit ehdottivat
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotTasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi
Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotOPDIVO (nivolumabi) Immuunivälitteisten haittavaikutusten hoito-opas. Infuusiokonsentraatti, liuosta varten. Käyttöaiheet Melanooma 1
OPDIVO (nivolumabi) Infuusiokonsentraatti, liuosta varten Immuunivälitteisten haittavaikutusten hoito-opas Käyttöaiheet Melanooma 1 OPDIVO (nivolumabi) monoterapiana on tarkoitettu aikuisten edenneen melanooman
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotBlaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi
Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston
LisätiedotDiffuusit keuhkoinfiltraatit radiologiasta klinikkaan
Riitta Kaarteenaho ja Airi Jartti KEUHKOSAIRAUDET ONGELMALÄHTÖISESTI Diffuusit keuhkoinfiltraatit radiologiasta klinikkaan Keuhkojen interstitiaalisten sairauksien diagnostiikka on haasteellista. Sen pitäisi
LisätiedotUusia tuulia keuhkofibroosien luokittelussa, diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa. Vuokko Kinnula ja Pentti Tukiainen
Katsaus Uusia tuulia keuhkofibroosien luokittelussa, diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa Vuokko Kinnula ja Pentti Tukiainen Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen mutta ilmeisesti yleistymässä
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotPlasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi
Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotKeuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen
Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset Kirsi Volmonen Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Ky 1 Ky 2 Saanut ky:lta apurahan Omistan ky:n osakkeita
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
Lisätiedot