Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija, hankkeen vast. joht. gsm
|
|
- Eeva Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedotustilaisuus Säätytalo ELINTARVIKKEIDEN HIILIJALANJÄLKI- LASKENTA JA -MERKINNÄT Climate Communication hanke Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija, hankkeen vast. joht. gsm MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus/kestävä biotalous SBE
2 Climate Communication -hanke Laatuketju, Altia, Fazer Leipomot, HK Ruokatalo, Raisio, SOK, Valio ja ympäristöministeriö mukana hanke osa laajempaa MTT:n Climate Count & Communication -tutkimuskokonaisuutta Hankkeen sisältö: Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät ja niiden vertailu standardikatsaus case-tuotteiden vertailut Kansainvälinen hiilimerkintäkartoitus Kansallisen keskustelun käynnistäminen hiilimerkintöihin liittyen
3 käsitteistä, LCA, hiilijalanjälki, eri ympäristövaikutukset Tuotteen hiilijalanjälki = tuotteen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt = ilmastovaikutus Elinkaarianalyysi/arviointi tuotteen kokonaisympäristövaikutukset elinkaaren ajalta CO 2, CH 4, N 2 O, CFC, HCFC Ilmastonmuutos (CO2-ekv.) N (aq), P (aq), NH 3, NO x SO 2, NO x, NH 3 NO x, NMVOC, CH 4, CO jne. Rehevöityminen Happamoituminen Alailmakehän otsonin muod. Pienhiukkaset Eko- ja humaanitoksisuus Luonnon monimuotoisuus Luonnonvarojen niukkenem. Ecoindex I Ecoindex II Ecoindex III
4 Hiilijalanjälki noussut keskustelussa yli muiden miksi? Ilmastonmuutos vakava haaste Poliittisesti vahvasti esiin noussut (vrt. Itämeri) Kuluttajille/kansalaisille ymmärrettävä Tietoisuus ympäristöasioista kasvanut jne. Toisaalta hiilijalanjälkien viestinnässä ja laskentamenetelmissä eroavaisuuksia vertailtavuus haasteellista Ruoan merkitys suuri kulutuksen ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten synnyssä viestintätarve! Ilmastovaikutusta aiheuttavat kasvihuonekaasut ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä! Muita ympäristövaikutuksia ei tule unohtaa! Mutta paikallisesti tai alueellisesti rehevöittäviä päästöjä tai vesijalanjälkiä ei voida kunnolla vertailla eri alueiden välillä. Esimerkiksi vesijalanjäljen laskennassa ja standardisoinnissa ollaan vasta alkumetreillä
5 Kuluttajien yksi esille nostama asia jo yhä suurempi osuus kuluttajista toivoo elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista kertovia tietoja pakkauksiin ja haluaa niiden avulla vertailla tuotteiden ympäristöystävällisyyttä moni suomalainen olisi valmis toimimaan ympäristön hyväksi omien ruokavalintojen kautta ja haluaisi hiilijalanjälkimerkinnän pakolliseksi tuotteisiin esim. Europeans attitudes towards the issue of sustainable consumption and production -eurobarometri 2009
6 Todellisen yksilöllisen kulutuksen vaikutusten jakaumat kulutusmenoryhmittäin 0 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Lähde: Seppälä et al. 2009, Envimat-hanke Asuminen C04 Elintarvikkeet C01 Autonkäyttö C072 Terveyspalvelut C06 Koulutuspalvelut C10 Sisustus, kodinhoito C05 Ravintolat ja hotellit C11 Sekalaiset tavarat ja palvelut Vaatetus ja jalkineet C03 Ulkoilutavarat C092, C093 Alkoholi ja tupakka C02 Sosiaaliturva (mm. päiväkoti) C124 Matkailumenot ulkomailla P312Y Autohankinnat C071 Virkistys-ja kulttuuripalvelut C094 Vakuutus-ja rahoituspalvelut C125, C126 Junat, bussit, taksit C073 AV-laitteet C091 Lentoliput itse ostetut C0733 Valmismatkat C096 Lehdet, kirjat, paperi C095 Tietoliikenne C08 Laivaliput itse ostetut C0734 Muut kuljetuspalvelut C % 28 % Kasvihuonekaasupäästöt Muut ympäristövaikutukset (ekoindeksi) TMR
7 Todellisen yksilöllisen kulutuksen vaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaa-aika 24 % 39 % Hyvinvointi Vaatetus Koulutus ja työ Muut Kulutuksen raha-arvo Luonnonvarojen käyttö Kasvihuonekaasut Muut ympäristövaikutukset Kotimainen työllisyys Lähde: Seppälä et al. 2009, Envimat-hanke %-osuus
8 Laskentastandardeja.. ISO 14040/4 (elinkaariarviointi, 1997/2006) ISO sarja (ympäristömerkit, , pääosin LCA-lähtöisiä) EPD system PAS 2050 (BSIn julkaisema tuotteiden hiilijalanjälkistandardi, 2008), päivitystyö 2010 aikana ILCD handbook (LCA käytännön työohjeet, 1000 s., vastikään julkaistu, 2010) WRI/WBCSD (tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaprotokollat, tavoiteaikataulu 2010 lopulla) Pilotointihankkeita draftin pohjalta meneillään ISO Tuotteiden hiilijalanjälkistandardi ISO pohjautuu ISO LCA (kvantifiointi) ISO pohjautuu EPD (viestintä) Tavoiteaikataulu 2011 European Food SCP Roundtable 2011 Luonteeltaan pääsääntöisesti geneerisiä Erilaisia kansallisia, yritys- ja merkintätason aloitteita/protokollia useita Toistaiseksi ei ole olemassa globaalisti yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä laskennalle, mutta standardisointipyrkimykset ovat aktiivisempia kuin koskaan aikaisemmin kv-harmonisointi! harmonisointityöllä ei näillä näkymin pystytä ratkaisemaan ongelmaa kokonaan eivät ota kantaa käytännön tason laskenta- ja menettelyvalintoihin, tietolähteisiin jne. PCR Product category rules piti ratkaista vertailukelpoisuus eri maissa kilpailevia valmistunut/kehitteillä
9 Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja Erot ryhmien sisällä olennaisesti suurempia kuin tämä kuva esittää! Syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekä menetelmälliset erot! Lähde: Katajajuuri, Juha-Matti (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta)
10 1 Kg CO 2 - ekv/kg maitoa 3 2,5 2 Maidon hiilijalanjälkiä kg CO 2 -ekv/kg maitoa (tieteellisistä artikkeleista) lähinnä länsimaista FAO:n 2010 raportin mukaan maidon hiilijalanjälki Afrikassa jopa lähes 8 CO 2 -ekv-kg/kg CO2-ekv. CO2 N2O CH4 1,5 1 0,5 0
11 Ratkaisuna: Foodprint - Tekes-rahoitteinen tutkimuskokonaisuus Päätavoitteena on tuottaa Kansalliset, tieteellisesti perustellut ja käytännössä toimivat harmonisoidut menettelytapa- ja laskentaohjeisto-suositukset Edellisiin pohjautuvia käytännön työkaluja vertailukelpoista, luotettavaa ja helposti päivitettävää ilmasto- ja muuta ympäristökuormitustietoa toimitusketjun kehittämiseksi tuotekohtaisen asiakasinformaation pohjaksi Alatavoitteina on tutkia ja etsiä ratkaisuja siihen, miten lisätä ilmasto- ja muiden ympäristökuormitusten lähdetietojen saatavuutta ja laatua elintarvikeketjun kaikista vaiheista. Julkinen tutkimushanke. Hankekokonaisuuden koordinointi MTT Vastuuhenkilö: Juha-Matti Katajajuuri, MTT
12 Foodprint-hankekokonaisuus koordinoijana MTT Yrityshankkeet Fazer Leipomot t&k-hanke SOK, Inex Partners ja HOK-Elanto t&k-hanke HK Ruokatalo ja LSO t&k-hanke Lisäksi mukana: StoraEnso 1. JALANJÄLKILASKENNAN METODOLOGIA Kansallisen elintarvikkeiden jalanjälkilaskennan yleisten periaatteiden, menetelmien, ohjeiden ja laskentasääntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 2. LÄHDETIEDON KANAVAT Luotettavan, laadukkaan ja päivitettävän lähdetiedon hankinnan kanavat, lähteet, tavat ja organisointi 3. YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN LASKENTAMALLIT JA - TYÖKALUT Ympäristökuormituksen arvioinnin menettelyt ja työkalut sekä niiden pilotointi rinnakkaishankkeissa 4. TYÖPAJAT JA TIEDON SIIRTO YRITYKSILLE JA KOKO TOIMIALALLE Erityisesti elintarvikkeiden ympäristökuormituksen viestinnällinen viitekehys
13 Hiilimerkintäkartoitus maailmalla olevista merkinnöistä, esimerkkejä..
14
15 Hiilijalanjälkiluku l. grammamerkintä UK Sitoutuminen myös päästöjen vähentämiseen Carbon Trust ollut mukana 65 CFP-projektissa 3000 tuotantolinjalla Tesco käynnisti, kuitenkin vasta muutamille eri tyyppisille elintarvikkeille Japani Vuoden 2009 alkuun mennessä 49 erilaista merkintäehdotustapaa Merkintöjä ollaan yhdenmukaistamassa Esim. Aeon-kauppaketjulla 10 merkittyä tuotetta kaupoissa, mm. riisi, porkkanat ja sipuli
16 E. Leclerc, ranskalainen kauppaketju Merkintä hintalapussa, kg CO 2 -ekv., aikaisemmin per tuotepakkaus, nyt per kg Ostoskuitissa ostoskorin yhteenlasketut CO 2 -päästöt
17 Hiilijalanjälkiluku l. grammamerkintä Ruotsi Lantmännen; broileri (Kronfågel), kaurahiutaleet (Axa), ja viljatuotteita, laskennoissa mm. aamiais- ja pastatuotteita sekä leipä Max-hampurilaisketju Tuotteiden ja annosten hiilijalanjäljet Suomi (Raisio) Elovena-tuoteperhe (kaurahiutaleet, välipalajuoma, keksit) ja uudempana Torino-tuoteperhe Uusia lanseerauksia tulossa ml. uusi merkintätyyppi
18 Ilmastoselosteita Unibake Climate declaration Prebaked deep frozen rolls, Weight per piece: 50 g Producer: Lantmännen Unibake Denmark A/S, Oensvej 28, DK-8700 Horsens LCA results: Total release of 1.1 kg CO2-equivalents per kg
19 Korean hallituksen hanke Lukuarvo CO 2 ekv./kg, Lisäksi päästövähennyskriteeri tuotteille, joille annetaan Low Carbon Certificate Pakkausmerkintä: Osa ympäristöministeriön kuluttajille kohdistettua ilmasto-ohjelmaa, Green Start
20 Case Innocent drinks
21 Voihan näitä kyseenalaisestikin tulkita Tässä yksi kuvitteellinen esimerkki g CO 2 -ekv/l tuotetta Coca-Cola (3 tölkkiä=1 l) Fruit Smoothie (4 pulloa=1 l)
22 Casino, Ranska, 3-osainen pakkausmerkintä Elokuun lopussa 2009 kauppojen hyllyillä 240 merkittyä tuotetta
23
24 Elinkeino- vai hallintovetoista yksi esimerkki E.Leclerc Casino Ranska ollut aktiivinen mihin kehittymässä
25 Kriteeripohjaisia ilmastomerkkejä Tuoteryhmän hyvä ilmastovalinta Sveitsi, esim. Migros-kauppaketju Itävalta, Hofer-kauppaketju USA, Climate Conscious Rating
26 Hiilineutraalisuus-merkkejä, esim. USA, Hollanti, UK, Espanja, NZ.. Espanjalainen Manchego-juusto: väittää juustoaan hiilineutraaliksi, koska Forlasa tuottaa energiaa uusiutuvista energianlähteistä enemmän kuin kuluttaa Forlasan mainontaa kritisoitu; mainostajien hyvää tiedotuskäytäntöä valvova toimikunta tuomitsi Forlasan vääristelevästä mainonnasta
27 4) Ympäristö-/kestävän kehityksen kriteeripohjaiset merkit ISO 14024; Type I Environmental labelling mukaiset merkit, kriteeripohjaiset, vapaaehtoiset Ruotsissa KRAV ja Svensk Sigill (luomu- ja laatumerkittyjen tuotteiden ilmastokriteerit) Ilmastokriteerit sisällytetään KRAVin luomuvaatimuksiin ja Svensk Sigillin laatusinettiin (sisältää siirtymävaiheen tuottajille) Eri maiden olemassa olevat kansalliset ympäristömerkit (ilmastovaikutukset mukana), esimerkiksi Hollantilainen Milieukeur
28 Hiilimerkintätyöpaja
29 Hiilimerkintätyöpaja Kansainvälinen hiilijalanjälki ja hiilimerkintäkehitys ja -keskustelu erityisesti elintarvikealalla lukuisat suomalaiset yritykset pohtimassa asiaa Climate Communication -hankkeen käynnistäminen keväällä 2009 ja ensimmäinen työpaja alan yritysten ja niiden sidosryhmien kesken Keskustelun ja prosessin käynnistäminen Suomessa mahdollisimman laaja-alaisesti hiili/ympäristömerkinnöistä elintarvikealan laatuketjun kannalta erityyppisten merkintöjen vahvuudet ja heikkoudet pisteyttämällä, argumentoimalla ja keskustelemalla
30 Arvioidut merkintätyypit: 1. Hiilijalanjäljen grammamerkintä g/100g perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Ilmoitettu esim. per 100 g tuotetta. 2. Hiilijalanjäljen grammamerkintä g/annoskoko perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Ilmoitettu per annoskoko. 3. Kriteeripohjainen 1 - LCA-lukuarvopohjainen ilmastomerkki Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla, minkä perusteella myönnetään merkki, jos kriteeri(t) täyttyy (esim. tuote saa merkinnän, jos hiilijalanjälki x % pienempi kuin tuoteryhmän tuotteiden hiilijalanjälki keskimäärin). Merkinnässä ei ilmoiteta grammamäärää. 4. Kriteeripohjainen 2 - ei LCA-lukuarvopohjainen ilmastomerkki Kriteerit, jotka täyttämällä merkinnän voi saada, eivät pohjaudu hiilijalanjäljen tarkkaan laskentaan. Sen sijaan merkinnän kriteerit perustuvat valittuihin elinkaaren vaiheisiin, joissa suurimmat päästöt syntyvät.
31 Liikennevalo (5-8) 5. Liikennevalo kaikki elintarvikkeet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa kaikki elintarvikkeet eli asteikko on yhteinen kaikille elintarvikkeille. 6. Liikennevalo tuoteryhmän tuotteet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa vain tietyn tuoteryhmän (esim. hedelmät, leivät). 7. Liikennevalo + grammamerkintä kaikki elintarvikkeet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa kaikki elintarvikkeet eli asteikko on yhteinen kaikille elintarvikkeille. Lisäksi merkinnässä ilmoitetaan tuotteen hiilijalanjälki (per 100g). 8. Liikennevalo + grammamerkintä tuoteryhmän tuotteet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa vain tietyn tuoteryhmän (esim. hedelmät, leivät). Lisäksi merkinnässä ilmoitetaan tuotteen hiilijalanjälki (per 100g).
32 Kriteeripohjainen 3 - laajempi ympäristömerkki (9) Merkin saamisen kriteereissä on huomioitu myös muita ympäristönäkökohtia kuin pelkästään kasvihuonekaasupäästöjä, kuten rehevöityminen, happamoituminen ja biodiversiteetti. Kriteerit, joiden perusteella merkki myönnetään, perustuvat valittuihin elinkaaren vaiheisiin, joissa suurimmat päästöt syntyvät, ei välttämättä kattavaan hiilijalanjäljen/ympäristövaikutusten laskentaan. Hiilineutraalimerkki (10) Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Valmistaja minimoi päästöt ja kompensoi jäljelle jäävät päästöt ostamalla päästöoikeuksia tai muilla toimilla.
33 Keskustelun käynnistys oli menestys melkein 50 osallistujaa elintarviketeollisuus kauppa alkutuotanto ja maatalouden panosteollisuus pakkausteollisuus kansalais/kuluttajajärjestöt kuluttaja-aktiivit, blogistit ympäristömerkintäasiantuntijat hallinto (MMM, YM) muut asiantuntijat, tutkimuslaitokset aktiivinen ja innostunut ilmapiiri ja keskustelu seuraavaa työpajaa ja prosessin jatkoa jäätiin odottamaan haasteista huolimatta aika on nyt kypsä keskustella ja edetä asiassa merkinnöille selvää kysyntää osallistujat rupesivat aktiivisesti kehittämään uusia/omia merkintöjä kannatettiin yhtä yhteistä merkkiä mikään taho/osapuoli ei ollut merkintää vastaan
34 Kutakin kymmentä merkkiä arvioitiin neljästä näkökulmasta: hyöty ympäristölle (1 ryhmä) hyöty yritykselle (2 ryhmää) käytännön toteutettavuus (2 ryhmää) kuluttajalle tarkoituksenmukaisuus (2 ryhmää) Tutkimusryhmä kokosi ja summeerasi lukuisia päivän keskusteluja ja argumentteja ja niiden yleisyyttä (ja vastakkaisia kommentteja), sekä katsoi rinnalla annettuja pisteitä alustavat johtopäätökset
35 Poimintoja ja alustavaa yhteenvetoa työpajakeskustelusta ilmasto/ympäristömerkinnät ohjaavat elintarvikeketjuja kehittymään erityisesti merkit joissa kehitystä voi lukuarvoina osoittaa ketjussa tehtyjä parannuksia merkit ohjaavat tuottajia valmistamaan vähemmän kuormittavia tuotteita (vrt. kodinkoneiden energiamerkit) sekä ilmasto- että monikriteeripohjaisilla laajemmilla ympäristömerkeillä vahva kannatus tuoteryhmäkohtaiset vs kaikki elintarvikkeet kattavat merkinnät molemmille selvää kannatusta jakautui eri tahojen mukaan esimerkiksi grammamerkinnän lisääminen väriskaalan oheen auttaisi asiaa laskentojen ja merkintöjen luotettavuus sekä kolmannen tahon varmentaminen nousi useissa puheenvuoroissa vahvasti esiin (vaikka ei ollut itsearvoisesti työpajan kohteena) keinottelun pelko esimerkiksi liikennevalomerkkien väriluokkien sekä kriteerien rajaarvojen kohdalla eniten haasteita nähtiin käytännön toteutuksessa yritysten kannalta (laskenta) varsinkin tarkkaa elinkaariarviointia vaativissa merkeissä ja toisaalta kriteerien asettamisessa kriteerimerkeille
36 Poimintoja ja yhteenvetoa työpajakeskustelusta laajempia ympäristömerkkejä puoltaa se, että samalla saataisiin huomioitua rehevöittävät päästöt haasteena alueellisten (erit. rehevöityminen) ympäristöongelmien käsittely kansainvälistyvillä markkinoilla päästökompensaatiot nostettiin esiin vaikka eivät sovellu hiilimerkin taustalla olevaan laskentaan hiilikompensaatiot nähtiin kuitenkin hyvin tarpeellisina yhteiskunnan näkökulmasta, mutta viestittynä erillään merkistä Itse hiilineutraalisuusmerkki nähtiin jopa anekauppana, viherpesuna kaikista merkeistä eniten miellytti ilmastomerkki, jossa viuhka/väriskaala/liikennevalo + CO 2 -grammamäärät aika kypsä yhteisen merkin lanseeraukseen jatkokehittäminen / seuraava työpaja / kansainvälisen tilanteen seuraaminen
37 Kv-ajankohtaista! Ranskassa oltiin jo tekemässä pakkausten hiili/ympäristömerkintää pakolliseksi ensi vuoden 2011 alusta tiedon tuotanto, epäyhtenäiset laskentaperiaatteet otettaneen noin vuoden aikalisä, pilotteja liikkeelle Virallisista ympäristömerkeistä: Pohjoismainen ympäristömerkki EU:n Kukka-ympäristömerkki työryhmät pohtivat parhaillaan, voisiko elintarvikkeille asettaa tuoteryhmäkohtaiset ympäristökriteeri ilmastovaikutusten ohella muut ympäristövaikutukset vaihtoehtoja tarjolla
Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?
Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet ja merkinnät -seminaari 6.6.2011 Helsinki Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Climate Communication I -hankkeen (2009-2011) päätösseminaari
LisätiedotIlmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
LisätiedotKulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset
Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen
LisätiedotVastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse
Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden
LisätiedotTiedotustilaisuus Helsinki ELINTARVIKKEIDEN HIILIJALANJÄLKIEN LASKENTA JA VIESTINTÄ
Tiedotustilaisuus 6.6.2011 Helsinki ELINTARVIKKEIDEN HIILIJALANJÄLKIEN LASKENTA JA VIESTINTÄ -hankkeen (2009-2011) päätöstilaisuus Juha-Matti Katajajuuri Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen MTT Biotekniikka-
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna
Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Ari Nissinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Esitelmä ja käsikirjoitus löytyvät Internet-sivuilta: www.mtt.fi/consenv www.ymparisto.fi/syke
LisätiedotSamalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus
Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Juha-Matti Katajajuuri - Hannele Pulkkinen Päivän ohjelma 12.30-12.35
LisätiedotKeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA
KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotMuutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotPakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013
Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
LisätiedotMiten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä?
Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Kestävä kehitys hyvä elämä ja ympäristö 29.8.2012 Miten hyvä ympäristöarviointi edistää
LisätiedotLA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki
LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) @JuhaMatKatajaju; #ruokahävikki Ruokahävikin nykytila ja merkitys
LisätiedotRuokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?
ILMANKOS Ilmasto ja arki yleisöluennot ilmastoa säästävät arjen toimet osa 2 Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon? Juha-Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka-
LisätiedotENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi
ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotHiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja
Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena
LisätiedotKotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin
Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotCase Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014
Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotMitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä?
Tiedotustilaisuus 25.4.2013 Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä? Tausta ja kansainvälinen tilanne Kuluttajatutkimuksen tulokset Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö, MTT
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotKestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso
Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia
LisätiedotAlueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina
Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Pirkanmaan ympäristöohjelman 1. seurantaseminaari 14.11.2012 1 Sisältö Millaisessa
LisätiedotRuokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla
Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot
LisätiedotEtenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Etenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään Climate Communication II -hanke (2011 2013) 2.10.2013 1 Sisältö Alkusanat... 3 Johdanto... 5 Elintarvikkeiden
LisätiedotRuoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?
Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja
LisätiedotIlmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius
Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.
LisätiedotKeHa-hanke Elinkaariajattelu
KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotVarautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin
Vastuullinen elintarvikeketju Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö
LisätiedotTutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
LisätiedotRuokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.
25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotYmpäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi
Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen
LisätiedotOhrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotMS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet
MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability
LisätiedotKuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio
Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos
Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotMaitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi
Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina
LisätiedotJuha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus GSM )
Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus (juha-matti.katajajuuri@mtt.fi, GSM 5-3599772) Esitys MTT:n Foodchain-tutkimuksen (2-) sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten
LisätiedotRuokapalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset
Ruokapalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2014 Paasitorni, Helsinki1.4.2014 Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotKeha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotElinkaarianalyysin taustat 12.3.2013
Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Virpi Vorne ja Sanna Hietala Kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi
LisätiedotMineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi
Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
LisätiedotRuoan tuotannon t ja kulutuksen ympäristövaikutukset
Ruoan tuotannon t ja kulutuksen k ympäristövaikutukset Seminaari 3.10.2013: Kuuma tomaatti, Nuuksio, Espoo Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotRuoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus
Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotYmpäristövastuun ajankohtaiset aloitteet ja toimenpiteet kalatoimialalla. Kalafoorumi 25.1.2012 Anna Vainikainen, ETL/Kalateollisuusyhdistys
Ympäristövastuun ajankohtaiset aloitteet ja toimenpiteet kalatoimialalla Kalafoorumi 25.1.2012 Anna Vainikainen, ETL/Kalateollisuusyhdistys Miksi elintarviketeollisuuden vastuullisuus kiinnostaa juuri
LisätiedotVanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri
Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten
LisätiedotElintarviketeollisuus maistuvaa työtä!
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja
LisätiedotJulia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,
LisätiedotLihasektorin hintarakenteet
Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:
LisätiedotHankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa
Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotElinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista
Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
LisätiedotLisää luomua: Valio ja LUOMU 2012
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotElintarviketeollisuus maistuvaa työtä!
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja
LisätiedotBERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotLiha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy
Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor
LisätiedotNostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu
Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus
LisätiedotTampereen seudun ILMANKOS 2009 2012
Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,
LisätiedotMistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012
Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus
LisätiedotMaitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa
Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotIlmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi
Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi 17.1.2014 Suomalainen elintarvikebiomassatuotanto maataloutemme nykytila
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotElintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet
Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet Climate Communication 2 -hankkeen loppuseminaari 2.10.2013, Hotelli Seurahuone Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö, MTT juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotMerkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö
Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotMiten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?
Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun
LisätiedotYritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!
Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotTerhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus
Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen
LisätiedotEU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat
EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat Hannele Pulkkinen Elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioinnin uudet suunnat -seminaari 5.10.2017, Kilta-sali, Helsinki Haluamme
LisätiedotKilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma
Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti
LisätiedotNURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus
NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden
LisätiedotRuokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?
ILMANKOS Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon? Juha-Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elintarvike-ekologia juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotKuluttaja ostopäätöksen edessä
Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotInnovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12
Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),
LisätiedotTEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS
Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa
Lisätiedot