Tiedotustilaisuus Helsinki ELINTARVIKKEIDEN HIILIJALANJÄLKIEN LASKENTA JA VIESTINTÄ

Transkriptio

1 Tiedotustilaisuus Helsinki ELINTARVIKKEIDEN HIILIJALANJÄLKIEN LASKENTA JA VIESTINTÄ -hankkeen ( ) päätöstilaisuus Juha-Matti Katajajuuri Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus/kestävä biotalous Aineistot löytyvät:

2 Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut Kasvihuonekaasut eli hiilijalanjälki Muut ympäristövaikutukset %-osuus Aineisto/lähde: Seppälä et al. 2009

3 Päätöksentekijät tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä elintarvikkeiden ilmasto- /ympäristövaikutuksista Miten tuottaa relevanttia tietoa? Miten viestiä? Elintarvikealan toimijat (panosteollisuus, maataloustuottajat, rehu- ja elintarviketeollisuus, kauppa, ravintolat, jne.) Kuluttajat Poliittiset päättäjät ja viranomaiset Muut tahot (mm. eri järjestöt)

4 Mukana: Laatuketju/MMM, MTT Altia, Fazer Leipomot, HK Ruokatalo, Raisiokonserni, SOK, Valio, MTK, Ympäristöministeriö 3 laajaa taustaselvitystä (sisältyvät tänään julkaistuun loppuraporttiin): hiilijalanjälkien laskennan standardit ja ohjeistukset hiilimerkintöjen tilannekatsaus hiilijalanjälkitutkimusten vertailtavuus Työpajoja elintarvikealalle ja sen sidosryhmille (työpajojen raportit: Tänään alan sis. laaja seminaari -hanke

5 Hiilijalanjälkitutkimusten vertailtavuus Laskennan tarkka jäljittäminen ja uudelleenlaskenta ei mahdollista edes hyvistä tieteellisistä julkaisuista Hankkeessa tarkastellut, ulkomaiset hiilijalanjälkitutkimukset eivät olleet keskenään vertailukelpoisia: tutkimusten tavoitteet ja laskentamenetelmät erosivat toisistaan Kaikkinensa viime vuosina julkaistu esim. sianliha 3-30 kg CO 2 -ekv/kg maito 0,5-8 kg CO 2 -ekv/kg taustalla todelliset erot, olosuhde-erot, laskentametodierot, käytännön laskennan ja taustatietolähteiden erot eri tekijöiden osuutta ei pystynyt erottelemaan Kehitystyössä silti edetään koko ajan Kaikesta opitaan

6 Elinkaarilaskentastandardeja/ohjeistuksia ISO 14040/4 (elinkaariarviointi, 1997/2006) ISO sarja (ympäristömerkit, , pääosin LCA-lähtöisiä) EPD system PAS 2050 (BSI:n julkaisema tuotteiden hiilijalanjälkistandardi, 2008), päivitystyö 2011 aikana Sektorikohtainen sovellus tekeillä puutarhatuotteille, 2011 ILCD handbook (LCA käytännön työohjeet, satoja sivuja., 2010/2011) GHG Protocol (WRI/WBCSD, tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaprotokollat, 2011 ISO Tuotteiden hiilijalanjälkistandardi, tavoite 2012 Pohjautuu ISO 14040/4 LCA ja EPD European Food SCP Roundtable, tavoite 2011 LCA methodology for Australian rural industries Lisäksi erilaisia kansallisia, yritys- ja merkintätason aloitteita/protokollia useita Luonteeltaan pääsääntöisesti geneerisiä Toistaiseksi ei ole olemassa globaalisti yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä laskennalle kv-harmonisointi tarpeen, etenee nihkeästi käytännössä! Harmonisointityöllä ei näillä näkymin pystytä ratkaisemaan ongelmaa kokonaan eivät ota kantaa käytännön tason laskenta- ja menettelyvalintoihin, tietolähteisiin jne. Product category rules tuoteryhmäkohtaisten ohjeistusten piti ratkaista vertailukelpoisuus Eri maissa kilpailevia valmistunut/kehitteillä, ei harmonisointia Kehitykseltään vielä hyvin alkuvaiheessa

7 Foodprint - Tekes- ja yritysrahoitteinen tutkimuskokonaisuus ( Päätavoitteena on tuottaa 1. Kansalliset menettelytapa- ja laskentaohjeistosuositukset 2. Käytännön työkaluja ympäristökuormitusten laskentaan 3. Parantaa lähdetietojen saatavuutta ja laatua elintarvikeketjun kaikista vaiheista vertailukelpoista, luotettavaa ja helposti päivitettävää ilmasto- ja muuta ympäristökuormitustietoa toimitusketjun kehittämiseksi tuotekohtaisen asiakasinformaation pohjaksi Julkinen tutkimushanke. Hankekokonaisuuden koordinointi MTT Vastuuhenkilö: Juha-Matti Katajajuuri, MTT Miten hiilijalanjäljistä luotettavia ja vertailukelpoisia? Kv-standardisointi ja harmonisointi kesken ja liian yleisluontoinen Tanhuanpään tila

8 Pari esimerkkiä merkinnöistä

9 Hiilimerkintöjen kv. tilannekatsaus Organisaatiot ja yritykset Euroopassa, Koillis-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa ovat julkaisseet runsaasti hiilimerkintöjä ja laskentaohjeita Euroopassa aktiivisimpia Ranska, Iso-Britannia, Ruotsi Ranskassa useamman vuoden ajan valmisteltu lakia pakollisesta ympäristömerkinnästä (myös UK) Suomi kipuamassa aktiivisten joukkoon Lisäksi mm. Hollannissa ja Saksassa paljon laskentaa EU laskennan kehittäminen, EU kukka Aasiassa etsitään omaa harmonisointia (Kiina, Japani, Korea)

10 Merkintöjä ainakin seuraavissa tuotteissa Viljatuotteet (vehnäjauho, kaurahiutale, aterianlisäkekaura ja - ohra, muro, taikina-aines, leivät, keksit, leivonnaiset, pasta), riisi, öljyt (oliivi- ja canola), kasvikset (pakastepinaatti, porkkana, peruna, sipuli, tomaatti), hedelmät (appelsiini, omena, päärynä), lihat (kanafile, makkara, nakki, lihapatee), kalat (lohipala, sardiinit), maitotuotteet (maito, jogurtti, juusto, kerma), kananmuna, valmisruoat (pakasteranskalaiset, täytepasta, valmiskastikkeet), pikaruoka, perunalastut, juomat (kahvi, smoothie/välipalajuoma, mehut, virkistysjuomat, pullovesi, olut, viini), sokeri, hunaja, karkki ja suklaa. Hiilimerkintä on ylivoimaisesti eniten elintarvikkeissa käytetty elinkaarisia ympäristövaikutuksia kuvaava ympäristömerkintätyyppi

11 Mm. seuraavilla yrityksillä hiilimerkintöjä Aeon, Allied Bakeries, Barilla, British Sugar, Cadbury, Casino, Coca-Cola, Danone, E Leclerc, Fazer, Frosta, Hunajayhtymä, Innocent, Max, Migros, The New Zealand Wine Company Limited, Otarian, PepsiCo, Raisio, Tate & Lyle, Quakers Oats, Sapporo Breweries, Tesco ja Lantmännen Muutoin viestivät tuotteiden hiilijalanjäljistä Esim. Arla, Carlsberg Italia, Granaloro, Unilever

12 Merkinnät Suomessa Ainakin Raisiolla, Fazerilla ja Hunajayhtymällä tuotteissa hiilimerkintöjä, tuotetta esim. kaurahiutale, keksi, välipalajuoma, leipä, hunaja lisäksi laajempia kuvauksia netissä Muutama yritys viestii elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä vain netissä ja osa kertoo kompensoivansa Yritykset aktivoituneet, ottavat vakavasti, hyvää ympäristötyötä, parannusten etsintää ja tekemistä Kaikki kentän merkit viittaavat siihen, että uusia yrityksiä on tulossa mukaan taustalla paljon tietoa, uutta osaamista Laskentaa ollaan harmonisoimassa Viestinnästä, erityisesti hiili- ja/tai muista merkinnöistä tulisi saada yhdenmukaisia Ympäristömerkityt leivät 2013? EU kukan eteneminen?

13 Lopuksi Ymmärrettävää tietoa tarvitaan laajasti ketjun kehittäminen & viestintä Pyrittäessä kestävämpään elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen suurimmat parannusmahdollisuudet ovat kuluttajien käsissä Vrt. aktiivi/passiivitalot, hybridiautot, uudet energiamuodot jne. Elinkaarilaskenta kehittyy koko ajan (Foodprint ja muut hankkeet) Kansainvälinen harmonisointi iso haaste Osallistuminen: European Food Sustainable Consumption and Production Round Table, PAS 2050:n puutarhatuotteet ym. Klaarattavissa kansallisesti Edellyttää että Suomessa kaikki laskevat samalla tavalla Kasvihuonekaasut globaalisti vertailukelpoisia Muut ympäristövaikutukset ja resurssien kulutus, niissäkin edettävä

14 viestintä Yhteiset viestinnän pelisäännöt tarvitaan Ravitsemusta ei saa unohtaa Yhteinen kansallinen tahtotila, lyhyt ja pitkä aikaväli matkalla ollaan Kuluttajien käsitykset ja suhtautuminen Mikä riittävää, ymmärrettävää, eri kuluttajasegmentit (aktiivit vs suuret massat) laaja kuluttajakysely 2012 Merkit joka tapauksessa ohjaavat yrityksiä kehittymään CLIMATE COMMUNICATION II (7/2011-) Mukana: Laatuketju/MMM, MTT, Ympäristöministeriö Altia, Fazer, HK Ruokatalo, Kauppapuutarhaliitto, Kokkikartano, Primula, Raisio-konserni, Saarioinen, SOK, Stora Enso, Vaasan, Yara, MTK Koko ketju kattavasti edustettuna Yhtenäinen hiilimerkintä kotimaisten elintarvikkeiden ilmastovaikutusten vertailu mahdollista ja kuluttajille helppoa