Hulevesisuunnitelman luonnos

Transkriptio

1 VAKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKAAN ASEAKAAVA UONNOS IITE Hulevesisuunnitelman luonnos - raportti - valuma-aluekartta - yleissuunnitelmakartta - rakennusaikaisen vesikäsittelyn suunnitelmakartta

2 S U U N N IT T E U JA T EK N IIK K A VAKEAKOSKEN KAUPUNKI Jutikkalan teollisuusalueen asemakaavan vesisuunnitelma oppuraportti, UONNOS FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY.. P

3 oppuraportti, UONNOS I (II).. Sisällysluettelo JOHDANTO.... Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet.... Projektin organisaatio.... Aikaisemmat selvitykset... Suunnittelualue ja sen nykytilanne.... Yleiskuvaus ja ympäristö.... aaperä, topografia, maankäyttö.... Valuma-alueet ja -reitit... Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset.... aankäytön muutokset.... Vaikutukset hydrologiaan.... Vaikutukset vesien määrään.... Vaikutukset vesien laatuun... Hulevesien hallinnan toimenpiteiden suunnittelu.... Hulevesien hallinnan periaatteet suunnittelualueella.... Tontit..... Hulevesien hallinta viherkatoilla..... Biosuodatuspainanteet..... Piha-alueiden vesien ja kattovesien tonttikohtainen johtaminen.... Keskitetty vesien hallinta yleisillä alueilla..... Viivyttävä avo-oja..... uonnonmukaiset viivytyskosteikot tai -painanteet..... Tulvatasanne... Hulevesimallinnus.... Hulevesimallin kuvaus.... Rankkasadetiedot.... allinnustulokset..... Suunnittelualueen purkuvirtaamat... Hulevesien hallintajärjestelmien toiminta ja mitoitus.... Yleistä.... Tonttikohtaiset järjestelmät..... Viivytysvaatimus.... Yleiset alueet..... Viivyttävä avo-oja..... uonnonmukaiset viivytyskosteikot... Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

4 oppuraportti, UONNOS II (II).... Tulvatasanne.... Kaavamääräykset... Rakentamisen aikaisten vesien hallinta Suodatus... Eroosiosuojaus... Viivytys/laskeutus... Kustannusarvio... Yhteenveto... iitteet IITE VHT-P- Valuma-aluekartta :.. IITE VHT- P- Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma :.. IITE VHT- P- Rakentamisen aikaisten vesien hallintasuunnitelma :.. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

5 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Jutikkalan teollisuusalueen asemakaavan vesisuunnitelma JOHDANTO. Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Työssä on laadittu vesisuunnitelma Valkeakosken Jutikkalan alueelle asemakaavaa varten. Työ pohjautuu vuonna tehtyyn osayleiskaavan vesiselvitykseen. Alueelle kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti teollisuus- ja työpaikkatoimintoja. Hulevesisuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että alueelle sijoittuvien teollisuus- ja varastoalueiden vedet eivät aiheuta merkittävää haittaa luonnonympäristölle, viljelymaisemalle tai vastaanottaville vesistöille. Erityisesti suunnitelmassa on huomioitu Natura -verkostoon kuuluva Saarioisjärvi.. Projektin organisaatio Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä :ssä, jossa työn projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana on toiminut dipl.ins. Eeva-Riikka Bossmann ja vesisuunnittelijana dipl.ins. Ella Havulinna. allinnusvastaavana ja projektipäällikön varahenkilönä on toiminut dipl.ins. Pekka Raukola. Työn tilaaja on Valkeakosken kaupunki, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Alf indström. isäksi tilaajan ohjausryhmään on kuulunut Outi Kanerva.. Aikaisemmat selvitykset Alueelle on tehty kattava vesiselvitys vuonna osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin alueelle tehtiin kattava nykytilaselvitys. Tämä työ pohjautuu vuoden vesiselvitykseen. SUUNNITTEUAUE JA SEN NYKYTIANNE. Yleiskuvaus ja ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta talousmetsää. Asemakaava-alueen pohjoislaidalla sijaitsee luontoarvoiltaan huomattava korpiräme. Alueen luontoarvot on kartoitettu tarkemmin vuoden selvityksessä.. aaperä, topografia, maankäyttö Nykytilassa suunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta talousmetsää. Alueen länsilaidalla on peltoa, jonka maankäyttö ei tule muuttumaan. Kaava-alue rajautuu etelässä moottoritiehen (Valtatie ) ja sen halkaisee länsilaidalla seututie (Hämeenlinnantie). Valuma-alueet ja -reitit Suunnittelualue kuuluu Saarioisjärven valuma-alueeseen. aajempi valuma-alueselvitys on tehty vuoden selvityksen yhteydessä. Tässä työssä valuma-alueita on tarkennettu suunnittelualueen eli valuma-alueen ja tarvittavin osin valuma-alueen osalta. Valuma-aluekartta on esitetty kuvassa sekä liitteessä (kartta nro ). FCG Finnish Consulting Group Oy.. Jutikkalan osayleiskaava-alueen vesiselvitys. Valkeakosken kaupunki. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

6 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Kuva. Valuma-aluekartta. SUUNNITEUN AANKÄYTÖN HYDROOGISET VAIKUTUKSET. aankäytön muutokset Alueelle on suunniteltu merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue, mikä tulee muuttamaan alueen maankäyttöä huomattavasti. aankäyttöhahmotelman perusteella alueelle on tulossa paljon läpäisemätöntä pintaa ja suuria kattopintoja. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

7 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Kuva. Jutikkalan teollisuusalueen maankäyttöhahmotelma (..). Vaikutukset hydrologiaan Suunnittelualueen rakentaminen aiheuttaa väistämättä muutoksia vesien muodostumiseen. Ilman vesien hallintatoimenpiteitä muutos näkyy etenkin ylivirtaamien merkittävänä kasvuna, mutta samalla luonnonmukaisten ojien alivirtaamat voivat pienentyä sateettomina jaksoina. Tämä voi johtaa toisaalta ojien hetkittäiseen kuivumiseen ja toisaalta niiden eroosion lisääntymiseen nopeammista virtaamamuutoksista johtuen. Suunnittelualueen pintavaluntareitit pysyvät tulevassa tilanteessa likimain samana.. Vaikutukset vesien määrään aankäyttöhahmotelman perusteella arvioitiin suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä vesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki vesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA). isäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei indström, Valkeakosken kaupunki.... Jutikkalan teollisuusalueen maankäyttöhahmotelma. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

8 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. voi yleistää kaikkiin tapauksiin. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien vesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia Suunnittelualue on nykytilassa rakentamatonta metsää, joten maankäytön muutosten vaikutukset vesien muodostumiseen ovat merkittäviä. Vettä läpäisemättömien pintojen osuudet määriteltiin maankäyttöhahmotelmassa esitettyjen rakennusalojen perusteella. Arvioinnissa oletettiin, että rakennukset ovat yksikerroksisia, jolloin kattopinta on koko rakennusalan suuruinen. Näin pystyttiin arvioimaan ns. worst-casescenario. Arvioinnissa huomioitiin myös maankäyttöhahmotelman mukaiset kadut ja pysäköintialueet, jotka oletettiin asfaltoiduiksi.. Vaikutukset vesien laatuun Suunnittelualueen kattopinnoilta muodostuvat vedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Sen sijaan asfalttipinnoilta muodostuvat vedet sisältävät ajoittain runsaastikin ajoneuvoista, materiaalien kulumisesta ja talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja. Epäpuhtauksien kasvavan määrän lisäksi suuret vesivirtaamat voivat aiheuttaa eroosiota alueen virtausreiteillä, johtaisi kiintoaineskuormituksen kasvuun ja paikalliseen samentumiseen purkuvesistöissä mikäli vesien hallintaa ei toteuteta asianmukaisesti. HUEVESIEN HAINNAN TOIENPITEIDEN SUUNNITTEU. Hulevesien hallinnan periaatteet suunnittelualueella Hallintatoimenpiteiden suunnittelun pohjana oli vuoden yleissuunnitelma sekä maankäyttöhahmotelma, jossa vesien hallinta oli otettu kattavasti huomioon. Hallinnan tavoitteena on säilyttää purkuvirtaamat mahdollisimman luonnonmukaisina. Rajoittavia tekijöitä ovat valtatie :n alittava rumpu sekä unteentien alitus. Hulevesien hallinnan ja johtamisen yleisiä hyviä periaatteita on kuvattu tyypillisesti seuraavalla toimintatapojen prioriteettijärjestyksellä, jota voidaan pitää hyvänä ohjeistuksena myös Jutikkalan alueella. Priorisointi vastaa keväällä julkaistun valtakunnallisen Hulevesioppaan ohjeita. I. Ehkäistään vesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (vesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan vesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan vesiviemärissä suoraan vesistöön. Rakentamisen jälkeen suunnittelualue muodostuu pääasiassa päällystetyistä pihaalueista ja kattopinnoista. Piha-alueet tulevat altistumaan kovalle kulutukselle, joten läpäisevien päällysteiden laajamittainen käyttö piha-alueilla ei ole kannattavaa. Kuntaliitto.. Hulevesiopas. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

9 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Sen sijaan vesiä maahan imeyttävät rakenteet voivat soveltua alueelle. Hulevesien muodostumista voidaan vähentää syntypaikallaan myös puuttumalla katoilta syntyvään vesivaluntaan, mihin tehokkain keino on viherkattojen hyödyntäminen. uodostuneita vesiä tulee viivyttää monivaiheisella järjestelmällä ennen vesien purkamista luonnontilaiseen purkuvesistöön. Hallintamenetelmien ketju alkaa hajautetusti vesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyy yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin vesien hallintajärjestelmiin. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä vesien määrään että laatuun. Osayleiskaava-alueelle on esitetty kuvan mukaista monivaiheista hallintajärjestelmää, johon myös tämän työn järjestelmät perustuvat. Kuva. Jutikkalan alueelle esitetty monivaiheinen vesien hallintajärjestelmä.. Tontit.. Hulevesien hallinta viherkatoilla Kattopinnoilta muodostuvien vesien vähentämiseen esitetään tavanomaisten kattopintojen korvaamista kokonaan tai osittain viherkatoilla. Viherkatoilla tarkoitetaan sellaisia kattoja, joille on istutettu kasvillisuutta. Kasvukerrokset ovat tyypillisesti teknisiä ja rakennepaksuudeltaan ohuita. isäksi kattopinnan ja kasvillisuuden välissä on lisäksi teknisiä kerroksia, kuten juurisuoja. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

10 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Yksi viherkattojen tarjoamista eduista on niiden kyky pidättää ja suodattaa vettä, mikä vähentää katoilta muodostuvaa vesivaluntaa ja hidastaa valuntahuipun päätymistä vesiviemäriin. aa- ja kasvillisuuskerrokseen pidättynyt vesi haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttämänä. Viherkatoilla pystytään pidättämään matalan intensiteetin sateet usein kokonaan, kun taas rankemmilla sateilla ylimääräinen vesi valuu kasvillisuuskerroksen pinnalla ja johdetaan normaalisti ränneillä ja syöksyputkilla eteenpäin. Tutkimusten mukaan viherkatoilla voidaan tutkitusti vähentää vesivalunnan määrää vuositasolla vähintään %, mutta niillä on vesivaluntaa vähentävä vaikutus myös usein toistuvissa rankkasadetilanteissa. Viherkatot auttavat jakamaan vesivalunnan pitemmälle ajanjaksolle, jolloin vesivalunnan muodostuminen muistuttaa enemmän luonnontilaista aluetta. Erittäin harvoin toistuvilla rankkasateilla viherkattojen valuntaa hidastavat ominaisuudet jäävät vähäisiksi. Viherkattojen vettä pidättäviin ja viivyttäviin ominaisuuksiin vaikuttaa ratkaisevasti viherkattorakenteen paksuus, kasvillisuus sekä katon kaltevuus. Vettä viivyttävät ominaisuudet lisääntyvät rakenteen paksuuden kasvaessa ja kattokaltevuuden pienentyessä. Viherkattorakenteen paksuuden ja kasvillisuuden laadun perusteella viherkatot on jaettavissa yleistäen kahteen päätyyppiin, laaja-alaisiin ja intensiivisiin viherkattoihin, joista laaja-alaiset soveltuvat hyvin hallimaisiin rakennuksiin. aaja-alaisilla viherkatoilla käytetään pääasiassa ohuita sammal-maksaruohomattoja (sedum), joilla rakenteesta saadaan ohut ja neliöpainoltaan kevyt. Kuivatus ja kasvukerroksen yhteispaksuus vedeneristeen yläpuolella on tuotteista riippuen mm, jolloin rakenteen paino kosteana on vastaavasti noin kg/m². Sammalmaksaruohokatto on myös helppohoitoinen, koska Suomen ilmasto-olosuhteissa sammalmaksaruohokattoja ei tyypillisesti tarvitse kastella lainkaan rakentamisvaihetta lukuun ottamatta. Käytettävissä olevat kasvilajivalikoimat ovat laajat ja niiden avulla voidaan luoda katoille näyttävää ja vaihtelevaa ilmettä värien ja muotojen avulla. Sammalmaksaruohokattojen vedenpidätysominaisuudet ovat kasvukerroksen paksuuteen nähden hyvät, mutta ohut rakennekerros rajoittaa pidättyvän veden määrää. Tasakatoilla viivyttäviä ominaisuuksia voidaan kuitenkin kasvattaa sallimalla vedenpinnan nousu kasvukerroksen yläpuolelle. Esimerkkejä laaja-alaisista sammalmaksaruohokatoista on esitetty kuvassa. Viherkatot tarjoavat vesien hallinnan lisäksi myös muita ympäristöhyötyjä mm. luomalla elinympäristöjä hyönteisille ja kasveille. Rakennukset maastoutuisivat viherkattojen avulla myös paremmin ympäröivään metsäiseen maisemakokonaisuuteen. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

11 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Kuva. Jutikkalan alueen imagoa voisi kohottaa vesiä viivyttävillä viherkatoilla. Kohde Solvallan Urheiluopisto, Espoo.. Biosuodatuspainanteet T- ja T- tonteille esitetään viivyttäviä biosuodattimia. ikäli maaperän ominaisuudet sallivat, vedet voidaan myös imeyttää maaperään. Biosuodattimilla voidaan määrällisen hallinnan lisäksi vaikuttaa vesien laatuun. Oikein suunniteltuina biosuodattimet pidättävät tehokkaasti kiintoainesta, ravinteita sekä raskasmetalleja. Biosuodatusrakenteet ovat käsittelyjärjestelmiä, jotka koostuvat vettä hyvin johtavista maakerroksista. isäksi rakenteen pinnalla hyödynnetään kasvillisuutta, joka parantaa biosuodattimen puhdistuskykyä sekä pintakerroksen läpäisevyyttä. Biosuodatin koostuu kasvillisuuspinnasta, orgaanisesta kerroksesta ja yhdestä tai useammasta suodatinkerroksesta. Alimpana rakenteessa on kerros hyvin vettä läpäisevää materiaalia esim. karkeaa soraa. Alin kerros voidaan joko salaojittaa tai se voi toimia kuivatuskerroksena, josta veden annetaan imeytyä maaperään., Kasvit tehostavat öljyhiilivetyjen hajoamista ja auttavat säilyttämään pintakerroksen vettä läpäisevänä. Kasveiksi tulee valita paikallisiin oloihin sopivia lajeja. Yleisesti käytettäviä lajeja ovat esimerkiksi osmankäämi, järviruoko ja sarat. Etenkin ensimmäisinä vuosina istutettu kasvillisuus vaatii hoitoa ja muiden lajien kitkemistä., Biosuodattimet pystyvät oikein toteutettuina poistamaan tehokkaasti vesistä raskasmetalleja, kiintoainesta sekä öljyhiilivetyjä. Rakenteen huolellinen hydraulinen suunnittelu on tärkeää toiminnan kannalta, suositeltava vedenjohtavuus suodatinkerroksille on - mm/h. Tällä läpäisevyydellä pidättyvyys rakenteessa on riittävää Kuva: Valtanen,., Sillanpää, N., Hätinen, N., Setälä, H., Hulevesien imeyttäminen ja suodattaminen: haitta-aineet ja menetelmät. Kirjallisuusselvitys. STORWATER -hanke. Kokkila,.,. Biopidätysrakenne kohdennetussa veden laadunhallinnassa. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

12 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. haitta-aineiden pidättymiseen suodatinrakenteessa. Kasvillisuuspinnan alla olevan orgaanista ainesta sisältävän maakerroksen rooli etenkin raskasmetallien pidättymisessä on merkittävin. Kuvassa on esitetty esimerkki biosuodatusrakenteesta. Kuva. Esimerkki biosuodatusrakenteesta... Piha-alueiden vesien ja kattovesien tonttikohtainen johtaminen Piha-alueiden vedet ja kattovedet suositellaan johdettavan pinnalla, jotta vesien purku tonttikohtaisiin järjestelmiin on tasausten puolesta mahdollista. Johtaminen voidaan toteuttaa pinnankaltevuuksien ja kourujen avulla. Ritilällä peitetty kouru soveltuu vesien johtamiseen myös liikennöidyillä alueella. Kuva. Esimerkkitoteutus vesien johtamisesta pinnalla. Komulainen, E.. Hulevesien biosuodatuksen soveltuvuus Suomen ilmasto-oloihin. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

13 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ()... Keskitetty vesien hallinta yleisillä alueilla.. Viivyttävä avo-oja aankäyttöhahmotelmassa esitetylle pitkänomaiselle vesien käsittelyyn varatulle alueelle suunniteltiin viivyttävä avo-oja. Viivytys toteutetaan patorakenteilla, jotka varustetaan purkuputkella tavanomaisten sadetapahtumien johtamista varten. Patorakenteissa on myös oltava ylivuotoreitit, jotta vesi ei rankoillakaan sateilla pääse tulvimaan kadulle tai tonteille. Kuvassa on esimerkkejä avo-ojasta patorakenteineen. Kuva. Esimerkkejä viivyttävästä avo-ojasta patorakenteineen... uonnonmukaiset viivytyskosteikot tai -painanteet aankäyttöhahmotelman mukaisille vesien hallintaan varatuille alueille kaavaalueen lounaisosaan ennen tien alitusta ehdotetaan viivytyskosteikkoja tai -painanteita. Kosteikkojen on tarkoitus olla mahdollisimman luonnonmukaisia, jolloin ne vaikuttavat myös vesien laatuun. Kuvassa on esimerkki viivytyspainanteesta. Kuva. Esimerkki viivytyspainanteesta teollisuusalueella. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

14 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().... Tulvatasanne Suunnittelualueen purkuoja on putkitettu alueen länsireunassa sijaitsevan pellon ali. Harvinaisemmilla sadetilanteilla on vaarana, että putken kapasiteetti ei riitä, mikä saattaa aiheuttaa tulvimista. Avo-ojaa ennen peltoa voidaan hyödyntää tulvatasanteena. Veden pinnan voidaan antaa hallitusti nousta noin metrin korkeudelle. HUEVESIAINNUS. Hulevesimallin kuvaus Suunniteltujen vesirakenteiden mitoitusta ja toimivuutta kokonaisuutena tarkasteltiin vesimallin avulla. allinnus suoritettiin FCG SW -ohjelmalla (Storm Water anagement odel), joka sisältää vesien muodostumista kuvaavan hydrologisen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. alliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. allinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valumaaluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut vesien hallintajärjestelmät. allin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvaisia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä, kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta.. Rankkasadetiedot Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) loppuraportissa ja Hulevesioppaassa esitettyjä sateen keskimääräisiä intensiteettejä km aluesadannalle. Sadetiedot ovat viimeisimpiä yleisessä käytössä olevia tietoja ja ne perustuvat Suomessa kesällä v. aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja ne vastaavat Etelä-Suomen sateita. Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettejä keskimäärin % vuosiin mennessä. Arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin. RATU:n suositusten mukaisesti ilmastomuutos voidaan huomioida käyttämällä % nykyistä rankempia sateita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nykyhetken /a toistuvuus (kerran kymmenessä vuodessa) vastaa ennustetun ilmastonmuutoksen mukaisessa tilanteessa likimäärin /a toistuvuutta. Vastaavasti nykyinen /a toistuvuus vastaa ennustetussa tilanteessa likimäärin /a toistuvuutta. US EPA.. Storm Water anagement odel, User s manual, version.. Aaltonen, J. ym.. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö,. s. Kuntaliitto.. Hulevesiopas. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

15 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ()... allinnustulokset.. Suunnittelualueen purkuvirtaamat Suunnittelualueen mitoitussateen kestoksi määritettiin noin min pituinen rankkasade, eli vesien huippuvirtaama tien alittavassa B rummussa muodostuu min sadetapahtumalla. itoitussateen kesto säilyy samana myös tulevassa tilanteessa. allinnuksen perusteella nykytilassa /a toistuvalla rankkasateella purkuvirtaama on maksimissaan noin l/s. Koska suunnittelualue on nykytilassa pääsääntöisesti metsää, ovat purkuvirtaamat pieniä. Kevätylivalunta nykytilanteessa on noin l/s. Tulevassa tilanteessa maankäyttö muuttuu merkittävästi ja suurin osa asemakaavaalueesta tulee olemaan läpäisemätöntä pintaa. Alueen käyttötarkoituksen luonteen vuoksi kattopintojen määrä tullee olemaan suuri ja piha-alueet pääasiassa päällystettyjä. Tämä kasvattaa vesien maksimivirtaamaa huomattavasti sekä nopeuttaa pintavalunnan virtausta alueen läpi. allinnuksella tarkasteltiin nykytilan lisäksi tulevaa tilannetta sekä ilman viivytystä että suunniteltujen viivytysjärjestelmien kanssa. Virtaamien kasvaessa sekä tien alittava rumpu että pellon alittava ojan putkitus padottavat, jos alueella ei toteuteta mitään viivytystä. Tulevassa tilanteessa maksimivirtaama kohoaa yli l/s, mikäli vesiä ei viivytetä. Kuva. Suunnittelualueen purkuvirtaamat / a toistuvalla minuutin sateella nykytilassa (pun), tulevassa tilanteessa ilman viivytystä (pinkki), tulevassa tilanteessa alueellisella viivytyksellä (sin) sekä tulevassa tilassa alueellisilla ja tonttikohtaisilla viivytysjärjestelmillä (vihr). Suunnitelluilla hallintajärjestelmillä saavutetaan noin l/s maksimivirtaama, joka on melko lähellä nykytilaa. Pelkillä alueellisilla järjestelmillä päästään noin l/s maksimivirtaamaan. Jatkosuunnittelua ja mitoitusta varten purkureitin kapasiteetti tullaan selvittämään. HUEVESIEN HAINTAJÄRJESTEIEN TOIINTA JA ITOITUS. Yleistä Suunnittelualueella vesien hallinta jakautuu tontti- tai korttelikohtaiseen hallintaan ja yleisellä alueella tehtävään vesien hallintaan, joilla on järjestelmässä erilaiset mitoitusperusteet ja tehtävät. Olennaista on ymmärtää, että vesien laadun hallinta tulee tehdä mahdollisimman lähellä vesien syntypaikkaa, jolloin vesimäärät ovat Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

16 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. vielä suhteellisen pieniä ja hallintajärjestelmät voivat olla pienimuotoisia. isäksi vesien määrää tulee rajoittaa syntypaikalla yleisimmillä sateilla, mutta tämän jälkeen määrän hallinta on kustannustehokkainta keskitetyissä, yleisellä alueella sijaitsevissa maanpäällisissä järjestelmissä.. Tonttikohtaiset järjestelmät.. Viivytysvaatimus Tonttikohtainen vesien viivytysjärjestelmä mitoitetaan viivyttämään mm sademäärä, eli m viivytystilavuutta m läpäisemätöntä katto- ja kenttäalueen pintaa kohden. Tonteille ehdotetuilla viherkatoilla voidaan pienentää tonttikohtaisien viivytysjärjestelmien mitoitusta. Rakennepaksuudeltaan ohuimpien viherkattojen viivytyskapasiteettina usein toistuvilla rankkasadetilanteilla voidaan pitää noin mm. oppuosa ( mm) viivytysvaatimuksesta tulee viivyttää muilla tonttikohtaisilla järjestelmillä. Alhaisen intensiteetin sadetapahtumilla suurin osa viherkatoille sataneesta vedestä haihtuu. Taulukko. Esimerkki tonttikohtaisten järjestelmien mitoituksesta. askennassa on esimerkkinä käytetty pohjoisinta T-aluetta sekä kadun eteläpuolisista T- alueista keskimmäistä. Kattopinnan ala on maankäyttöhahmotelman mukainen ja laskennassa kaikki kattopinta on oletettu viherkatoksi. Tontti Viivytysvaatimus m / m läpäisemätöntä pintaa Ei viherkattoja Viherkatot huomioitu mm viivytysteholla T m m T- m m Biosuodattimien viivytystilavuudet mitoitetaan periaatteella m / m läpäisemätöntä pintaa. itoituksessa ei ole huomioida imeytymistä tulvimisen välttämiseksi, sillä harvinaisemmilla sadetapahtumilla sateen intensiteetti ylittää suodattimien läpäisevyyden, jolloin vesi ei ehdi imeytyä. Tavoitteena on, että mahdollisimman tavanomaisilla sateilla suurin osa vesistä voidaan imeyttää maaperään. T ja T- alueiden biosuodattimet puretaan alueellisiin viivytysjärjestelmiin. Biosuodattimet tulee myös varustaa ylivuodolla harvinaisempien rankkasateiden varalta.. Yleiset alueet.. Viivyttävä avo-oja Alueen läpi kulkevan kadun pohjoispuoliselle alueelle esitetään viivyttävää avo-ojaa, johon tonttikohtaiset järjestelmät puretaan kadun ali rummulla tai vaihtoehtoisesti kourulla kadun pinnan tasossa. Viivytys toteutetaan ojassa pohjapatojen avulla. Padon pohjalle asennetaan purkuputki, joka mitoitetaan johtamaan tavanomaiset sadetapahtumat. Padot varustetaan ylivuodolla, jotta tulviminen tonteille ja katualueelle estetään. Ojalle tulee tehdä liuskoineen noin metrin levyinen tilavaraus. Esimerkki viivyttävän avo-ojan poikkileikkausprofiilissa on esitetty kuvassa. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

17 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Kuva. Viitteellinen poikkileikkaus viivyttävän avo-ojan profiilista. Kadun varteen suunniteltu kevyen liikenteen väylä suositellaan sijoitettavaksi viivyttävän avo-ojan ja tontin väliin. Näin järjestelmän tulvimista tontille voidaan estää. isäksi kadun ja kevyen liikenteen väylän esteettisyys ja houkuttelevuus paranee... uonnonmukaiset viivytyskosteikot aankäyttöhahmotelman mukaisille -alueille esitetään luonnonmukaisia viivytyskosteikkoja. Kosteikot mitoitetaan /a toistuvalle sadetapahtumalle. Viivytyskosteikkojen mitoituksen on koottu taulukkoon Sademäärältään harvinaisempien rankkasateiden aikana tulvavedet purkautuvat järjestelmien ylivuotorakenteiden kautta ympäröivään maastoon. Taulukko. Viivytyskosteikkojen tilavaraukset ja viivytystilavuudet Järjestelmä Tilavaraus Keskisyvyys Viivytystilavuus Kosteikko m, m m Kosteikko m, m m.. Tulvatasanne. Kaavamääräykset Karttatarkastelun perusteella veden voidaan sallia nousevan noin metrin korkeudelle. Tulvatasanne tulee varustaa kuristuksella esimerkiksi putken avulla, jotta vesi padottuu. isäksi tarvitaan ylivuoto harvinaisempia sadetilanteita varten. Seuraavia yleisiä periaatteita tulisi noudattaa kaavamääräysten laadinnassa: Tonttikohtainen vesien viivytysvaatimus T- ja T- -alueilla on mm laskettuna läpäisemättömien pintojen määrän mukaisesti ( m³/ m²). Tonttikohtaiset järjestelmät tyhjenevät viimeistään tunnin kuluessa täyttymisestään ja niistä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen johtamisreiteille tai viivytysjärjestelmiin. Tonttikohtaisien viivytysjärjestelmien viivytystilavuus ei saa täyttymisestään tyhjentyä alle, tunnissa. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

18 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Esimerkit kaavamääräyksiksi: Hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää ja viivyttää korttelialueella. Hulevesien imeyttämistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla. uodostuvien vesien määrää tulee vähentää esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä istutusalueita ja viherkattoja. Tontin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevat vedet tulee imeyttää maaperään tontin alueella. ikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, vesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viherkaton pinta-alalla voi kompensoida osan vaaditusta viivytystilavuudesta. Alueelle on laadittava tonttikohtaiset vesisuunnitelmat, joissa osoitetaan vesien kerääminen ja poistaminen. Hulevesijärjestelyt on sovittava vierekkäisten tonttien kesken. Rakentamisen aikaisesta vesien hallinnan toteuttamisesta tulee tehdä suunnitelma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista vesien hallintaa. Alueelliselle vesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan korttelien vesiä ja viivytetään katualueiden vesiä allas- ja ojarakentein. Alueen osa, jolle tulee tehdä vesiä viivyttävä ja käsittelevä alueellinen viivytyskosteikko. Viivytysrakenteessa tulee olla suunniteltu ylivuoto. RAKENTAISEN AIKAISTEN HUEVESIEN HAINTA Rakentamisen aikaiset vedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska vesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoainesta. Ilman hallintaa tästä aiheutuva tilapäinen kiintoaineskuormitus voi nousta haitallisemmaksi kuin valmiin alueen aiheuttama pitkäaikainen kuormitus. Kiintoaineskuormituksen lisäksi muita ympäristöä kuormittavia päästöjä ovat mm. työmaakoneiden öljy- ja polttoainepäästöt, roskat ja mahdolliset ympäristön kannalta haitalliset kemikaalit kuten maalit ja liuottimet. Rakennusvaiheen hallintamenetelmät tulee suunnitella tapauskohtaisesti. enetelmävaihtoehtoja ei ole useita, mutta niiden sijoittaminen ja mitoittaminen täytyy miettiä kuhunkin kohteeseen sopivaksi. Rakentamisen aikaisten vesien hallintamenetelmien tulisi olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan yksinkertaisia, helposti toteutettavissa sekä kustannuksiltaan edullisia. enetelmillä pyritään ensisijaisesti rakennusalueelta tulevan kiintoaineskuormituksen vähentämiseen rakennettavan alueen alapuolella ja toissijaisesti myös virtaamien hallintaan tulvahaittojen ja eroosion estämiseksi. iitteessä (suunnitelmakartta nro ) on esitetty rakentamisen aikaisten vesien hallinnan yleissuunnitelma. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

19 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ()... Suodatus Suodatuksella pyritään poistamaan vedestä kiintoainesta johtamalla vesi epäpuhtauksia pidättävän materiaalin läpi. ateriaalista ja virtaamista riippuen hienoakin aineista saadaan pidätettyä. Suodatusta voidaan käyttää sekä tasovirtaaman että keskitetyn virtaaman käsittelyyn. Keskitetyn virtauksen suodattamiseen esimerkiksi ojissa tai kuivatusjärjestelmien purkupisteissä soveltuvat lähinnä suotopadot. Suotopato rakennetaan vettä hyvin läpäisevästä kiviaineksesta, jossa ei ole paljon hienoainesta, kuten seulotusta murskeesta tai sorasta. Suotopadon toimintaperiaatteena on, että tuleva virtaama hidastuu merkittävästi virratessaan padon läpi, jolloin veden kuljettama kiintoaines pidättyy suodattavaan materiaaliin. Suotopadon toimintaa voidaan tehostaa verhoilemalla murske- tai sorapatjan purkupää suodatinkankaalla, jolloin itse patomateriaalin läpäisevät ainekset pidättyvät kankaaseen. Kuvassa on havainnollistettu avo-ojan yhteyteen rakennettua suotopatoa. Suotopatoja suositellaan rakennetavan avo-ojien alajuoksulle. Kuva. Avo-ojan eteen rakennettu väliaikainen suodattava murskepato. Turku, Haarlanlahti. ikäli tontilla tilanpuutteen vuoksi ei ole mahdollista rakentaa suotopatoja, voidaan suodatus toteuttaa esimerkiksi hiekka- tai kangassuodatuksella. Suodatus voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihtolavan/-lavojen sisään rakennettavalla suodattimella. Kuvassa on havainnollistettu auton vaihtolavalle rakennettua konttiselkeytintä. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

20 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Kuva. Esimerkkikuva konttiselkeyttimestä.. Eroosiosuojaus Alueellisen eroosiosuojauksen lähtökohtana on, että mahdollisimman pieni alue kerrallaan olisi perattuna ja siten alttiina eroosiolle ja kiintoaineksen kulkeutumiselle. Tähän voidaan vaikuttaa töiden suunnittelulla siten, että esimerkiksi herkimmissä ja eroosioalttiimmissa kohteissa laaja-alaisia maanrakennustöitä vältetään rankkojen sadejaksojen tai sulamiskausien aikana. Tarvittaessa tietyt työt voidaan suunnitella jopa sääennusteiden perusteella. ikäli töiden ajallinen järjestely ei ole mahdollista esim. kustannusten tai aikataulun takia, tulisi eroosiolle alttiina olevaa pinta-alaa rajoittaa siten, että kasvillisuuden raivausta ja pintakerroksen poistoa ei tehtäisi ennen kuin muiden töiden aloittaminen sitä edellyttää. Herkissä kohteissa, kuten pituuskaltevuudeltaan jyrkissä paikoissa, voidaan työvaiheen aiheuttamaa eroosioriskiä vähentää suojaamalla paljaita pintoja esimerkiksi geotekstiileillä, eroosiosuojamatoilla ja joissain tapauksissa hakkeella. Rakenteellista eroosiosuojausta tarvitaan etenkin isoissa tai jyrkissä luiskissa ja vastakaivetuissa ojissa, joissa on suuri virtaama. Tällaisissa kohteissa tulee käyttää louhetta, geotekstiilejä tai eroosiosuojamattoja, hakkeella suojaaminen soveltuu ainoastaan kohteisiin, joissa kaltevuudet ja vesivirtaamat ovat pieniä. Geotekstiilien käyttöä luiskien ja uomien eroosiosuojauksessa on havainnollistettu kuvassa. ahdollisuuksien mukaan nykyisiä ojarakenteita tulee käyttää mahdollisimman pitkään alueen rakentumisen alkaessa, sillä nykyisien ojarakenteiden pohja ei ole yhtä eroosioherkkä kuin uusien vastakaivettujen ojien pohjarakenne. Riipinen,.. Vesien käsittely työmailla valvontaa ja ohjeistusta Helsingissä. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

21 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Kuva. Vasen kuva: Tekstiilien tai mattojen käyttö eroosiosuojauksessa. Oikea kuva: Pääojan verhous geotekstiilillä tai eroosiomatolla.. Viivytys/laskeutus Kiintoaineksen poistaminen vesistä on mahdollista myös viivytys- tai laskeutusaltailla. Altaiden toiminta perustuu siihen, että altaat joko pysäyttävät määrätyn vesimäärän joksikin aikaa kokonaan tai ainakin hidastavat virtausnopeutta niin paljon, että veden kuljettama kiintoaines ehtii laskeutua altaan pohjalle ennen kuin vesi on kulkenut altaan läpi. Allas voidaan toteuttaa joko patoamalla ja kaivamalla olemassa oleva maastopainanne tai maapenkereillä. Vedet voidaan johtaa laskeutusaltaaseen myös pumppaamalla, mikäli pinnanmuodot ja korkeussuhteet tätä vaativat. Olemassa olevan maastopainanteen käyttö on suositeltavinta, etenkin jos painanteessa ei tehdä muita rakennustöitä kuin mitä itse pato vaatii. Tällöin kasvillisuus ja pintakerros tehostavat kiintoaineksen pidättymistä, eikä itse allaspaikka kärsi eroosiosta. Altaiden sijoittamista pääuomiin, joissa virtaamat ovat suuria, tulee välttää. Rakentamisvaiheen laskeutusaltaat on tarkoitettu nimenomaan kiintoaineksen vähentämiseen, jolloin niitä ei tarvitse mitoittaa pysäyttämään suuria vesimääriä pitkiksi ajoiksi. Riittää, että viipymä altaassa on riittävän suuri karkean siltin tai hienon hiekan laskeuttamiseksi. yös lopullisen vaiheen vesien hallintamenetelmiä, kuten viherpainanteita, voidaan käyttää rakentamisen aikaisten vesien käsittelyyn, mutta tällöin rakentamisen aikana kertynyt kiintoaines tulee poistaa niistä ennen varsinaista käyttöönottoa, etenkin, jos kyseessä on imeyttämiseen perustuva hallintamenetelmä. Rakentamisvaiheen vesien hallinta tulee tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti ja toimintavarmasti. Suurien altaiden kaivamista vesien käsittelemiseksi tulee välttää, koska tällöin on vaarana, että kaivetuista rakenteista aiheutuu enemmän kiintoaineksen kulkeutumista kuin niiltä alueilta, joiden vesiä järjestelmien tulisi käsitellä. Tästä johtuen rakennusvaiheen vesien hallinta toteutetaan pienikokoisilla järjestelmillä, jotka sijoittuvat pääosin lopullisen tilanteen vesijärjestelmien paikoille. Altaiden purkupisteeseen rakennetaan puhdistusta tehostava suotopato toiminnan tehostamiseksi. Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

22 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. KUSTANNUSARVIO opullisen tilanteen vesien hallintarakenteiden kustannuksia arvioitiin karkeasti taulukon mukaisesti. Kustannusarviossa on käytetty muun muassa vesioppaan mukaisia hintoja vesien hallintamenetelmille. Hulevesioppaassa ilmoitetut kustannukset ovat sidottu vuoden kustannustasoon. Kokonaiskustannusarviot on kootusti esitetty taulukossa. Taulukko. Hulevesijärjestelmien kustannusarviot (Alv %) Kohde (esitetty liitteessä kartalla ) Yksikköhinta äärä Kustannus [ ] Viivytyskosteikot /pinta-m n. m n. Viivyttävä avo-oja /m n. m n. Avo-oja /m n. m n. Yhteensä (sis. yleiskulut + %) n. Viivyttävän avo-ojan kustannusarviossa on vesioppaan mukaisesti oletettu painanteiden olevan keskimäärin noin m leveitä, m syviä ja pohjapadolla varustettuja. Viivytyskosteikkojen kustannusarviossa on vesioppaan mukaisesti oletettu olevan maankaivua, m/kosteikko-m, pinta nurmetettu sekä pensasistutuksia. Kustannusarviossa ei ole huomioitu vesiviemäriä. Kustannusarvion loppusummaan lisätty % yleiskulut sisältävät arvion muun muassa rakennussuunnittelun kustannuksista sekä rakennustöiden työmaatehtävistä. Kustannusarvio on alustava ja sitä tulee jatkosuunnittelussa maankäyttösuunnitelmien ja vesien hallintasuunnitelmien tarkentuessa tarkentaa. Tonttikohtaisten biosuodattimien yksikkökustannuksiksi on arvioitu - /pinta-m. ikäli viivytys tonteilla toteutettaisi maanalaisilla vesikaseteilla, yksikkökustannus olisi noin /m. aanalaisen menetelmän kustannuksissa ei ole huomioitu hiekanja öljynerotinjärjestelmän kustannusta. Taulukossa on vertailtu taulukon esimerkkitonttien osalta tonttikohtaisten menetelmien kustannuksia. Taulukko. Tonttikohtaisten menetelmien vertailu. Järjestelmä T T- Koko Kustannus Koko Kustannus Biosuodatin m m aanalainen vesikasetti m m Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

23 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. YHTEENVETO Työssä on laadittu vesisuunnitelma Valkeakosken Jutikkalan alueelle asemakaavaa varten. Työ pohjautuu vuonna tehtyyn osayleiskaavan vesiselvitykseen. Alueelle kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti teollisuus- ja työpaikkatoimintoja. Hulevesisuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että alueelle sijoittuvien teollisuus- ja varastoalueiden vedet eivät aiheuta merkittävää haittaa luonnonympäristölle, viljelymaisemalle tai vastaanottaville vesistöille. Erityisesti suunnitelmassa on huomioitu Natura -verkostoon kuuluva Saarioisjärvi. Suunnittelualue on nykytilassa rakentamatonta metsää, joten maankäytön muutosten vaikutukset vesien muodostumiseen ovat merkittäviä. uodostuneita vesiä tulee viivyttää monivaiheisella järjestelmällä ennen vesien purkamista luonnontilaiseen purkuvesistöön. Hallintamenetelmien ketju alkaa hajautetusti vesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyy yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin vesien hallintajärjestelmiin. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä vesien määrään että laatuun. Kattopinnoilta muodostuvien vesien vähentämiseen esitetään tavanomaisten kattopintojen korvaamista kokonaan tai osittain viherkatoilla. T- ja T- tonteille esitetään viivyttäviä biosuodattimia. ikäli maaperän ominaisuudet sallivat, vedet voidaan myös imeyttää maaperään. Piha-alueiden vedet ja kattovedet suositellaan johdettavan pinnalla, jotta vesien purku tonttikohtaisiin järjestelmiin on tasausten puolesta mahdollista. Johtaminen voidaan toteuttaa pinnankaltevuuksien ja kourujen avulla. aankäyttöhahmotelmassa esitetylle pitkänomaiselle vesien käsittelyyn varatulle alueelle suunniteltiin viivyttävä avo-oja. Viivytys toteutetaan patorakenteilla, jotka varustetaan purkuputkella tavanomaisten sadetapahtumien johtamista varten. aankäyttöhahmotelman mukaisille vesien hallintaan varatuille alueille kaavaalueen lounaisosaan ennen tien alitusta ehdotetaan viivytyskosteikkoja. Tonttikohtainen vesien viivytysjärjestelmä mitoitetaan viivyttämään mm sademäärä, eli m viivytystilavuutta m läpäisemätöntä katto- ja kenttäalueen pintaa kohden. Tonteille ehdotetuilla viherkatoilla voidaan pienentää tonttikohtaisien viivytysjärjestelmien mitoitusta. Rakennepaksuudeltaan ohuimpien viherkattojen viivytyskapasiteettina usein toistuvilla rankkasadetilanteilla voidaan pitää noin mm. oppuosa ( mm) viivytysvaatimuksesta tulee viivyttää muilla tonttikohtaisilla järjestelmillä. Viivytyskosteikot mitoitetaan /a toistuvalle sadetapahtumalle. Rakentamisen aikaiset vedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska vesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoainesta. Ilman hallintaa tästä aiheutuva tilapäinen kiintoaineskuormitus voi nousta haitallisemmaksi kuin valmiin alueen aiheuttama pitkäaikainen kuormitus. Jutikkalan alueella rakentamisen aikaiset vedet tulee hallita. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

24 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti, UONNOS ().. Hyväksynyt: Jouni Hyypiä toimialajohtaja, dipl.ins. Tarkastanut: Eeva-Riikka Bossmann projektipäällikkö, dipl.ins. aatinut: Ella Havulinna suunnittelija, dipl.ins Osmontie, P, Helsinki Puh., fax, Y-tunnus -

25 Suunnittelualueen raja Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja. Valuma-alueen numero Purkupiste Pintavalunnan virtaussuunta Oja ar.. Rumpu.. + tervahauta +... Z Z Z uonnonsuojelullisesti arvokas alue Z T Isomäki. + + EN EV PA T T- T Oja pitää linjata uudelleen, valuma-alueen. kuivatus T T KTY P P Porsasvuori ET. + UONNOS... Rakennuskohde Piirustuksen sisältö Valkeakosken kaupunki Jutikkalan teollisuusalueen asemakaavan vesisuunnitelma Valuma-aluekartta P ittakaavat : Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Pyhäjärvenkatu, Tampere Puh. m Päiväys.. Pääsuunn. E. Bossmann Hyv. J. Hyypiä VHT P uutos Tiedosto Suunn./Piirt. E. Havulinna Tarkastaja J. Hyypiä Yhteyshenkilö E. Bossmann A S

26 Suunnittelualueen raja Nykyinen avo-oja Nykyinen rumpu Nykyinen maakaasuputki (sijainti viitteellinen) uonnonsuojelullisesti arvokas alue Suunniteltu (siirrettävä) avo-oja ar Suunniteltu viivyttävä avo-oja Suunniteltu vesiviemäri Suunniteltu tulvatasanne Viivytyskosteikko V= m A= m Keskisyvyys =, m Tonttikohtaisen vesien hallinnan mitoitus: m viivytystilavuutta m läpäisemätöntä pintaa kohti. Tonttikohtainen vesien käsittely biosuodatuspainanteissa.. Viivytyskosteikko V= m A= m Keskisyvyys =, m Kadun vesiviemäri tonttien salaojavesille ja kadun rakennekerrosten kuivatukseen + Viivyttävä avo-oja toteutetaan esimerkiksi pohjapadoilla. Tilavaraus: leveys m Kadun sivuoja Periaatekuva imeytyspainanteesta + EN T- T- + + Tonteilla vedet johdetaan pinnalla + Isomäki Tonteilla vedet käistellään biosuodatuspainanteissa + Esimerkkejä imeytyspainanteesta ja viivytyspainanteesta E V+ Y EN + + U EN + + PA PA Kadun alittavat rummut voidaan toteuttaa myös kouruina T T T- Oja siirretään kulkemaan tontin reunaa + T- + T + Oja pitää linjata uudelleen, valuma-alueen. kuivatus Ojan linjaus kahden tontin välissä -> rasite asemakaavaan T TT + + P- + + Esimerkkejä pohjapadosta ja viivyttävästä avo-ojasta + KTY KTY P P + PA + + tervahauta Suunniteltu tontin sisäinen vesien johtamisreitti (avo-oja tai vesiviemäri) Suunniteltu tonttikohtainen biosuodatuspainanne (imeytys) Z Tontin kuivatussuunta Ojan varteen muotoiltava tulvatasanne Z Suunniteltu maanpinnankorko (alustava) +. Z Suunniteltu viivytyskosteikko tai -painanne Z + + Porsasvuori ET ET Y + Esimerkkejä tonttien pintajohtamisen toteutuksesta ja viherkatoista UONNOS.. P Rakennuskohde Piirustuksen sisältö Valkeakosken kaupunki Jutikkalan teollisuusalueen asemakaavan vesisuunnitelma Yleissuunnitelmakartta ittakaavat : Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Pyhäjärvenkatu, Tampere Puh. m Päiväys.. Pääsuunn. E. Bossmann Hyv. J. Hyypiä VHT P uutos Tiedosto Suunn./Piirt. E. Havulinna Tarkastaja E. Bossmann Yhteyshenkilö E. Bossmann A S

27 Nykyinen rumpu Nykyinen maakaasuputki (sijainti viitteellinen) Suunniteltu tulvatasanne +. Tontin kuivatussuunta Viivyttävän avo-ojan patorakenteet ym. viimeistelyt rakennetaan esimerkiksi kadun rakentamisen yhteydessä. Suunniteltu tontin sisäinen vesien johtamisreitti (avo-oja tai vesiviemäri) Suunniteltu tonttikohtainen imeytyspainanne Suunniteltu maanpinnankorko (alustava) Suunniteltu viivytyskosteikko tai -painanne Rakentamisen aikainen laskeutusallas pengertämällä Avo-oja muotoillaan ensimmäisten maanrakennustöiden yhteydessä ja sitä voidaan käyttää rakentamisen aikaisten vesien johtamiseen. Ojan linjaus muutetaan vasta, kun merkittävimmiät kiintoaineskuormitusta aiheuttavat maansiirtötyöt ovat päättyneet ja viivytyskosteikot ovat valmiita. Suunniteltu vesiviemäri Hulevedet ohjataan nykyistä ojaa pitkin maansiirtotöiden ajan. Suunniteltu viivyttävä avo-oja Suunniteltu (siirrettävä) avo-oja. uonnonsuojelullisesti arvokas alue Suotopato rakentamisen aikaisille vesille Rakentamisen aikainen laskeutusallas + + tervahauta Suotopato, viitteellinen sijainti erkittävimpien maanrakennustöiden ajan vesien käsittely suotopaidoilla, jotta suurin kiintoainekuormitus ei päädy lopullisiin järjestelmiin. Nykyinen avo-oja Suunnittelualueen raja Z Viivytyskosteikot rakennetaan valmiiksi ennen kuin niihin Z johdetaan vesiä, jolloin niiden muokkaamisesta ei aiheudu kiintoaineskuormitusta Z purkuvesistöön Z T- + T T T- T Isomäki + + Suotopato, viitteellinen sijainti ET ET Y + Porsasvuori + EN + Y + EV + EN + U EN + PA PA T Tienallitus mahdollisen työmaatien ali Suotopato ennen tienalitusta Sijainti viitteellinen + + T Oja pitää linjata uudelleen, valuma-alueen. kuivatus T Suotopadon korkeustaso valitaan siten, että vesi ei padotu liian korkealle. Ylivuoto suotopadon yli Suotopadot toteutetaan vettä hyvin läpäisevästä seulotusta puhtaasta kivimurskeesta, jossa hienojakoinen aines on seulottu pois. TT + + Suotopato rakennetaan nykyiseen ojaan erilleen lopullisista viivytysjärjestelmistä. Suotopadot tulee rakentaa etupainotteisesti ennen maansiirtotöiden aloittamista. P KTY KTY + P Tonttien tulee huolehtia rakentamisen aikaisten vesien käsittelystä tontilla ennen purkamista ojaan. +P + PA + UONNOS.. Rakennuskohde Piirustuksen sisältö Valkeakosken kaupunki Jutikkalan teollisuusalueen asemakaavan vesisuunnitelma Rakentamisen aikaisten vesien hallinta yleissuunnitelmakartta ittakaavat Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Pyhäjärvenkatu, Tampere Puh. VHT P Suunn./Piirt. E. Havulinna Pääsuunn. E. Bossmann Tarkastaja J. Hyypiä uutos Tiedosto Päiväys Hyv. : E. Bossmann Yhteyshenkilö E. Bossmann A S