HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I R. Syvälä SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Maankäyttö Maaperä ja pinnanmuodot Valuma-alueet ja reitit SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET Suunniteltu maankäyttö Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT Hulevesien hallinnan periaatteet Suositellut hulevesien hallintatoimenpiteet Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Vaihtoehto Vaihtoehto MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Mitoitussateet Hulevesimallinnus Hallintajärjestelmien mitoitus Toiminta erityistilanteissa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...18 LIITE 1 VHT--201 Valuma-aluekartta, 1:2000 (A1) LIITE 2 LIITE 3 VHT--202 VHT--203 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1:1000 (A1), vaihtoehto 1. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1:1000 (A1), vaihtoehto 2. LIITE 4 Radan stabiliteettitarkastelu

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (19) HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee noin 2 km Hämeenlinnan keskusta-alueelta kaakkoon, Katumajärven ja Vanajaveden välisellä alueella. Suunnittelualue muodostuu asemakaavoitettavana olevasta Hongiston alueesta, jota rajaa pohjoisessa Harvialantie (mt 290), luoteessa Turun valtatie (vt 10), etelässä päärata ja idässä Patrian teollisuusalue. Asemakaavoitettavana olevan alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Kuvassa 1 on esitetty alueen rajaus ilmakuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (www.paikkatietoikkuna.fi) Tässä työssä on laadittu asemakaavoitettavana olevalle Hongiston alueelle hulevesien hallintasuunnitelma, joka pohjautuu alueella aiemmin tehtyihin tarkasteluihin ja suunnitelmiin. Hulevesien hallinnan tavoitteena on muodostuvien vesien imeyttäminen suunnittelualueella ja purkautuvan virtaaman rajoittaminen tasolle, joka ei aiheuta ongelmia alapuolisilla alueilla ja purkureiteillä. 1 Hämeenlinnan kaupunki

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 2 (19) 1.2 Projektin organisaatio 1.3 Käsitteitä Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Perttu Hyöty ja suunnittelijana dipl.ins. Riitta Syvälä. Hongiston alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelman tilaajana on kolme tahoa: HS Vesi, Hämeenlinnan kaupunki ja Optimia Oy. Tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Jarno Laine Eija-Liisa Dahlberg Marja Mänty Irina Pohjola Jarno Kattelus Tarmo Lievonen HS Vesi Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Optimia Oy Optimia Oy Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 2. 2 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 3 (19) 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Alueen koillisosassa sijaitsee tyhjillään olevia viereisen tehdasalueen työntekijöiden käytössä olleita asuinrakennuksia, joista osa on Alvar Aallon suunnittelemia ja siksi suojeltuja. Alueella on kolme rivitaloa, kahdeksan pientaloa, johtajan asuintalo sekä kolmikerroksinen kerrostalo. Asuinrakennusten länsipuolella on noin 1 hehtaarin kokoinen alue, jonne on sijoitettu viereisen tehdasalueen uudisrakentamisen massanvaihtomaita sekä Harvialan tietyömaalla syntyneitä ylijäämämaita. Maa-ainesten läjitysalueen länsipuolella sijaitsee noin 50 metriä pitkä ja 5-6 metriä leveä kaivettu allas, jota on aikoinaan käytetty maasto- ja panssariajoneuvojen koeajoaltaana. Nykyisin altaaseen kertyy suurin osa alueen pintavalunnasta. Altaasta vedet johtuvat ylivuotona luoteeseen kohti Harvialantien kiertoliittymän länsipuolista kosteikkoaluetta. Muuten selvitysalue on suurelta osin rakentamatonta metsää. Nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu Kuva 2 Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvassa 2.2 Maaperä ja pinnanmuodot GTK:n tietokannan mukaan maaperä alueella on pääosin moreenia ja hiekkaa. Alueella on lisäksi laajoja kallioesiintymiä, joista merkittävin on eteläosassa sijaitseva Kirkkokallio. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on kaksi muuta maastoa selkeästi korkeampaa kohtaa: eteläosassa Kirkkokallio, joka kohoaa noin +120 m tasolle sekä pohjoisosassa noin +115 m tasolle kohoava mäki. Näiden väliin jää notko, joka viettää luoteeseen. Alueen mata-

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 4 (19) lin kohta, +84 m sijaitsee alueen luoteiskulmassa Turun valtatien läheisyydessä. 2.3 Valuma-alueet ja reitit Suunnittelualueelle on määritelty valuma-alue maaston pinnankorkeuksien mukaisesti. Valuma-aluetta rajaa etelässä Kirkkokallio ja pohjoisessa hieman matalampi mäki. Väliin jäävää notkoa myöden vedet kulkeutuvat kohti luodetta. Vedet kertyvät entiseen maasto- ja panssariajoneuvojen koeajoaltaaseen josta ne johtuvat ylivuotona luoteeseen. Kirkkokallion itäpuolella vedet valuvat rinnettä myöden kohti etelää. Vedet aiheuttavat ongelman rinteen juurella olevalle vanhalle kallioluolalle, jonka suuaukolle vedet kertyvät. Kuva 3 on esitetty suunnittelualueen päävaluma-alueen raja ja virtaussuunnat. Kuva 4. on suunnittelualueella sijaitseva kallioluola. Kuva 3. Päävaluma-alue ja virtausreitit 3 3 FCG Finnish Consulting Group Oy

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 5 (19) Kuva 4. Suunnittelualueella sijaitsevan kallioluolan suuaukko 1 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Suunniteltu maankäyttö Hongiston alueelle on suunniteltu pientalovaltainen alue, jossa olisi myös rivitaloja. Kaava-alueen länsireunalle on suunniteltu m suojavihervyöhyke (EV) asuinalueen ja rautatien väliin. Rakennettavalle alueelle on varattu useampia alueita lähivirkistysalueiksi (VL). Uutta katualuetta alueelle on suunniteltu lähinnä tulevan asutuksen lähistölle. Kuva 5 on esitetty Hongiston asemakaavaehdotus ( ). Kuva 5. Hongiston asemakaavaehdotus 1

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 6 (19) Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja yhteenlaskettu rakennuspinta-ala m 2. Tonttien pinta-alasta noin 35 % on kattopinta-alaa. Tontit on suunniteltu rakennettavan melko tiiviiksi ja ne tulisivat sisältämään paljon vettä läpäisemättömiä katto- ja asfalttipintoja. 3.2 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Suunnittelualueen sisällä valuma-aluejakoa tarkennettiin pintavaluntareittien ja suunnitellun maankäytön mukaisesti. Samalla alue jaettiin vaikutusten arviointia ja hulevesien hallintamenetelmien sijoittamista varten useaksi osavaluma-alueeksi. Tarkennettu valuma-aluejako ja tärkeimmät virtausreitit on esitetty pääpiirteissään Kuva 6. Kuvassa on esitetty kokonaisuuden havainnollistamiseksi myös osa kappaleessa 4 käsiteltävistä hulevesien hallintamenetelmistä. Koska alue on nykyisellään suurelta osin rakentamatonta metsää, alueelta poistuu vesiä hiljalleen, sillä metsämaan pintakerros pidättää itsessään suuren osan vesistä. Rakentamisen jälkeen vedet tullaan purkamaan suurelta osin luoteeseen, rautatien varsiojaan. Suunnittelulla tullaan kuitenkin varmistamaan, etteivät virtaamat rautatien varsiojassa tule kasvamaan nykytilanteesta ja siten ehkäistään tulvariskejä. Osavaluma-alueelta 3 vedet tullaan johtamaan valuma-alueen eteläpuolelle rautatien alitse nykyiseen hulevesiviemäriin. Kuva 6. Tarkennettu valuma-alue ja sen tärkeimmät virtausreitit (VE 1) 3

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 7 (19) 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Läpäisemättömien pintojen määrä Suunnittelualueen rakentamisen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelmään. Lisäksi kattojen kaltevuus on yleensä muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni, etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon, maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin tai vastaaviin ja edelleen osavaluma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat. Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi luonnontilainen alue voi pidättää jopa 10 millimetrin sademäärän, kun taas uusi asfalttipinta pidättää vain alle millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista merkittävästi, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman selvään kasvuun. Tarkasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Tarkasteluissa käytetyt rankkasadetilanteissa pätevät pintojen TIA-arvot sekä painannesäilynnän ominaisarvot. Pinta Läpäisemättömyys, TIA Painannesäilyntä katto 100 % 0 mm asfaltti 95 % 0,5 mm viherpinta, maa 15 % 6 mm metsä, puisto 10 % 12 mm Taulukossa 1 esitettyjen TIA-ominaisarvojen ja alustavien maankäyttötietojen perusteella määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeen. Kaavamuutoksen myötä rakennettavaalue muuttuu pääosin luonnontilaisesta metsä- ja peltoalueesta (TIA 10 %) pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Muutos johtaa tehokkaasti sadevettä pidättävien metsäalueiden korvaamiseen vettä läpäisemättömillä katto- ja asfalttipinnoilla. Tonttien rakentamisen jälkeen niiden TIA-arvot ovat noin 80 %.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 8 (19) Hulevesien määrä Hongiston alueelle on esitetty runsaasti uudisrakentamista sekä oletettavasti päällystettäviä tonttikatuja ja siksi hulevesien muodostuminen lisääntyy merkittävästi. Esimerkiksi sademäärältään 10 mm rankkasateella alueen nykytilan kaltaiselta metsä- ja peltoalueilta muodostuu vain vähän välitöntä hulevesivaluntaa. Valunnasta suurin osa pidättyy kasvillisuuteen, maanpinnan epätasaisuuksiin sekä maan pintakerrokseen ja vain osa tästä päätyy hitaasti purkuvesistöön. Sen sijaan tulevassa tilanteessa saman kokoiselta katto- ja asfalttipintoja sisältävältä alueelta 10 mm sademäärä muuttuu lähes kokonaan välittömäksi hulevesivalunnaksi. Selvitysalueelta muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA). Kun otettiin lisäksi huomioon esitetyt painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkia tapauksia. Esimerkiksi erittäin rankoilla, harvoin toistuvilla rankkasateilla valumakertoimen arvot kasvavat. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Taulukossa 1 esitettyjen ominaisarvojen ja tontin maankäyttösuunnitelmien pohjalta laskettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) kaavamuutoksen jälkeen valuma-alueelta. Lisäksi laskettiin valumakertoimet rankkasateella, jonka sademäärä on 20 mm. Nykytilanteen ja tulevan tilanteen arvojen vertailu on esitetty Kuva 7. Valumakerroin nykytilanteessa ja rakennetussa tilanteessa Läpäisemättömän pinnan osuus (TIA) Valumakerroin (20 mm rankkasade) 0,60 0,50 0,52 0,40 0,42 0,30 0,20 0,18 0,13 0,10 0,00 Hongisto nyky Hongisto tuleva Kuva 7. Läpäisemättömien pintojen määrä (TIA) ja valumakertoimet 20 mm rankkasadetapahtumalla nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa 3. Kuva 7. nähdään, että valumakertoimen arvo kasvaa nykytilanteeseen verrattuna noin nelinkertaiseksi. Tämä tarkoittaa, että hulevesivalunnan määrä kasvaa merkittävästi eli noin nelinkertaistuu.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 9 (19) Hulevesien laatu Hulevesien hallinnan tarve Kasvanut ja entistä nopeampi hulevesivalunta huuhtoo rakennetuilta pinnoilta epäpuhtauksia mukaansa. Suurimman kuormituksen aiheuttavat liikennöitävät asfalttialueet, joilta muodostuvat hulevedet sisältävät tyypillisesti liikenteestä ja materiaalien kulumisesta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja ja öljyä. Asfalttipinnoilta syntyvä runsas hulevesivalunta huuhtoo mukaansa pintojen epäpuhtaudet tehokkaasti ja toistuvasti pienemmilläkin sadetapahtumilla. Asfalttipintojen ohessa rakennetuilta nurmi- ja sorapinnoilta hulevedet huuhtovat epäpuhtauksia ja ravinteita mukaansa huomattavasti tehokkaammin kuin luonnontilaisilta alueilta. Kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Toisen merkittävän ongelman hulevesin laadulle ja purkuvesistön kunnolle aiheuttavat suuret hetkelliset hulevesien virtaamapiikit, joita muodostuu etenkin hulevesiviemäröidyillä alueilla. Suuret virtaamat aiheuttavat hulevesiviemäreiden purkupisteissä ja avo-ojissa uomaeroosiota, mikä johtaa veden samentumiseen alapuolisilla virtausreiteillä. Eroosio voi myös johtaa suuriin fyysisiin uoman muutoksiin kuten sortumiin ja kasvillisuuden irtoamiseen. Hongiston alueen keskimääräisen valumakertoimen suuruus eli hulevesivalunnan määrä kasvaa noin seitsemänkertaiseksi. Kasvun vaikutukset korostuvat, koska tulevassa tilanteessa rakennettava alue on pääosin katto- ja asfalttipintaa, joilla hulevesivalunta on erittäin nopeaa. Tämä johtaa hulevesimäärien hyvin merkittävään kasvuun ja lyhyillä rankkasateilla erittäin suuriin virtaamahuippuihin alueelta poisjohtavilla virtausreiteillä. Hongiston alue sijaitsee muuta ympäröivää rakennetta ylempänä. Alueelta purkautuvia virtaamia on erittäin tärkeä hallita, jotta purkautuvat vedet eivät aiheuttaisi vahinkoa alapuolisille alueille ja purkureiteille. Suuret hetkelliset virtaamat aiheuttavat eroosiohaittoja uoman penkkaan ja pohjaan, mikä vaurioittaa ojan kasvillisuutta ja aiheuttaa veden samenemista. Suuret virtaamahuiput voivat ylittää myös alueen oman hulevesijärjestelmän kapasiteetin ja johtaa pahimmillaan tulvimiseen alueen sisällä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 10 (19) 4 SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi täydennys- ja uudisrakentamisessa periaatteena tulee olla, että rakentaminen ei muuta ratkaisevasti veden kiertokulkua alueen sisällä. Veden kiertokulku tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman luonnollisena hyödyntämällä luonnonmukaisia hulevesien hallintamenetelmiä perinteisen hulevesiviemäröinnin sijaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hulevesien hallinnassa ja johtamisessa suositellaan noudatettavan seuraavaa toimintatapojen tärkeysjärjestystä: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Hongiston alueelle laadittujen maankäyttösuunnitelmien perusteella toteuttamiskelpoisimmat menettelyt ovat toimintatavat III ja IV, jolloin hulevedet johdetaan hulevesiä viivyttävän järjestelmän kautta luoteeseen rautatien varsiojaan ja etelään rautatien alitse nykyiseen hulevesiviemäriin. Järjestelmää kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa ja se on esitetty liitteenä 2 ja 3 olevissa yleissuunnitelmakartoissa. Hulevesiä maahan imeyttävien ratkaisujen (II) käyttö todettiin olevan alueella vaikeasti toteutettavissa maaperäoloista johtuen. Maasto on jo nykyisellään vedellä kyllästynyttä ja kallionpinta on hyvin lähellä maanpintaa. Imeyttävillä ratkaisuilla ei myöskään pystytä vastaamaan tulvahallinnan tarpeisiin. 4.2 Suositellut hulevesien hallintatoimenpiteet Suunnittelualueelle esitettyä hulevesien hallintajärjestelmää on havainnollistettu Kuva 8. Esitetyn järjestelmän ansiosta vedet saadaan kerättyä tonteilta tehokkaasti. Yleisillä alueilla olevilla viivytysaltailla alueelta purkautuvien vesien virtaamaa saadaan hallittua, jotta vedet eivät aiheuta ongelmia purkupisteissä. Järjestelmää kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa ja se on esitetty liitteinä 2 ja 3 olevissa yleissuunnitelmakartoissa.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 11 (19) Kuva 8. Hulevesien hallintajärjestelmä Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta muodostuu hulevesialtaista, johon johdetaan alueellisella hulevesiviemäriverkolla tonttien ja katualueiden hulevedet. Hallintamenetelmien sijoittumista on kuvattu liitteenä 2 ja 3 olevissa yleissuunnitelmakartoissa. Hulevesialtaissa viivytetään hulevesiviemäreillä kerättyjä vesiä ennen niiden purkamista luoteessa rautatien varsiojaan ja etelässä rautatien alittavaan rumpuun. Hulevesialtaiden purkuratkaisut ovat vaiheittaisia, jolloin purkuvirtaama voidaan rajoittaa tavanomaisia tilanteita varten alhaiseksi, mutta tulvatilanteessa voidaan johtaa myös suurempia virtaamia hallitun ylivuodon kautta. Perusvirtaama voidaan johtaa hulevesialtaan tyhjennysputken kautta ja ylivuoto toteutetaan joko suuremmalla putkella tai patopenkereen yli esimerkiksi V-aukko- tai suorakaidepatona. Hulevesialtaaseen johdettavia hulevesiä voidaan viivyttää ja mahdollisesti käsitellä rakentamalla altaasta kaksiosainen. Tällöin altaan ensimmäinen osa toimii laskeutumisaltaana, josta pienen putken eteen voidaan toteuttaa matala pohjapato tai kynnys, joka tehostaa hulevesien käsittelyä ja viivytystä myös altaan toisessa osassa. Kuva 9 on nurmetettu viivytyspainanne, jonka pohjalla on perusuoma ja ympärillä tulvaaluetta. Hulevesialtaalta purkautuvien vesien virtausta rajoitetaan säätöpadolla. Kuva 10 on esimerkkinä esitetty Rumtec:in säätöpato sekä patopenkereen läpi asennettu ylimääräinen ylivuotoputki. Ylivuoto on mahdollista toteuttaa myös säätöpadon yhteyteen

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 12 (19) Kuva 9. Esimerkkikuva viivytyspainanteesta (Hannover) 3 Kuva 10. Esimerkkikuva purkukaivosta (Tampere, Herrainsuo) 3. Hongiston alueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu suojaviher- ja lähivirkistysalueita, joista osa soveltuu sijainnin perusteella erinomaisesti viivytysaltaiden sijoituspaikoiksi. Mahdollisia viivytysaltaiden sijoituspaikkojen soveltuvuutta on arvioitu karttatarkastelun perusteella. Sijoituspaikat soveltuvat pinnanmuotojen ja purkureittien puolesta hyvin hulevesialtaan tai kosteikon toteuttamiseen. Alueella sijaitseva entinen maasto- ja panssariajoneuvojen koeajoallas on myös luontevaa hyödyntää tulevaisuudessa viivytysaltaana.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 13 (19) 4.4 Vaihtoehto Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 1 hulevesien määrällinen hallinta tehdään keskitetysti maanpäällisin järjestelmin, joihin johdetaan sekä olemassa olevien rakennettujen tonttien että uusien tonttien ja katualueiden hulevedet. Valuma-alueiden 1 ja 2 hulevedet kerätään rakennetuilta alueilta hulevesiviemäreillä nykyiseen vesialtaaseen, jota tarpeen mukaan muokataan esim. vedenkorkeuden nostamisen mahdollistavilla penkereillä. Hulevesiviemäreiden putkikoot ja viivytysaltaiden tilavuus selvitettiin mallintamalla. Mallinnuksen perusteet ja viivytysaltaiden tarvittavat koot on esitelty kappaleessa 5. Viivytysaltaan purkuvirtaamaa rajoitetaan säätöpadolla vaiheittain. Viivytysaltaalta 2 vedet johdetaan avouomassa luoteeseen, kohti Turuntietä. Vedet puretaan suunnittelualueen eteläpuolisen rautatien varsiojaan. Ennen purkamista radan ojaan vesiä viivytetään rautatien ja Turun valtaväylän kulmaukseen sijoitettavassa viivytysaltaassa 3. Viivytysallas tulee muotoilla siten että tilavuus saadaan riittäväksi. Vesiä viivytetään siten että rautatien varsiojan virtaama säilyy nykyisellä tasolla. Valuma-alueen 3 vedet johdetaan rakennetulta alueelta hulevesiviemärissä EV alueelle sijoitettavaan viivytysaltaaseen 4. Viivytysaltaalta vedet johdetaan purkuvirtaamaa rajoittavan säätöpadon jälkeen hulevesiviemärissä kohti etelää rinnettä alas noin 60 metriä. Putken päähän tehdään louheesta kivipesä, joka hajottaa ja hidastaa putkesta tulevan virtaaman ennen kuin vedet johdetaan avo-ojassa rinnettä pitkin rautatien alitusrumpuun. Alitusrumpu on mitoitettu Ratahallintokeskuksen rumpujen korjausohjeen mukaisesti. Mitoituksessa otettiin huomioon rummun koon riittävyys äärimmäisillä rankkasadetilanteilla. Rummun koko on esitetty liitteissä 2 ja 3. Alitusrummulta vedet johdetaan hulevesiviemärissä kohti etelää, josta vedet puretaan nykyiseen hulevesiviemäriin. Nykyisen hulevesiviemärin koko on 600. Nykyisellään hulevesiviemäriin johdetaan viereisen teollisuusalueen hulevedet. Virtaaman arvioitiin olevan kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla, kolmen tunnin kestoisella sateella noin 300 l/s. Valuma-alueelta 3 tuleva virtaama samalla sateella tulisi olemaan rakennetussa tilanteessa arvion mukaan 40 l/s. Nykyisen putken arvioidaan olevan kooltaan riittävä vastaanottamaan valuma-alueelta 3 tulevia vesiä. Hulevesialtaiden mitat ja sijainnit on esitetty liitteessä 2, hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, vaihtoehto 1. Myös vaihtoehdossa 2 hulevesien määrällinen hallinta tehdään maanpäällisin järjestelmin. Erona vaihtoehtoon 1 on valuma-alueen 2 vesien viivyttäminen valuma-alueen sisällä VL alueelle sijoitettavassa viivytysaltaassa. Alue soveltuu hyvin viivytysaltaan paikaksi, sillä karttatarkastelun perusteella alueen keskellä on kahden töyrään väliin jäävä notkelma. Viivytysaltaalta vedet puretaan maaperään säätöpadon avulla hallitusti. Koska valuma-alueelle 1 johdettavien vesien määrä vähenee valuma-alueelle 2 sijoitettavan viivytysaltaan myötä, on valuma-alueella 1 tarvittavan viivytysaltaan koko pienempi kuin vaihtoehdossa 1. Valuma-alueelta 3 vedet johdetaan samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon 2 hulevesialtaiden mitat ja sijainnit on esitetty liitteessä 3, hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, vaihtoehto 2.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 14 (19) Tulvareitit Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Tonttien sisällä tulvareittejä voidaan muodostaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Myös pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyrkiä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Hongiston alueella tulvareittinä toimii alueelle suunnitellut kadut, Autotehtaantie, Kirkkokallionkaarre, Siipanraitti ja Lepakonpolku, jotka johtavat viivytysaltaille. Myös olemassa olevien teiden reunaojat toimivat tulvareitteinä. Hulevesien hallintajärjestelmissä tulee olla aina hallitut ylivuotoreitit tulvatilanteita varten. Ylivuodon tarkoituksena on estää hallintajärjestelmän hallitsematon tulviminen esimerkiksi sen yläpuoliseen verkostoon ja rakennusten salaojiin asti. Tarkoituksena on myös estää rakenteelliset vauriot, joita hallitsemattomat tulvavedet voisivat aiheuttaa mm. altaiden maa- ja kasvillisuusrakenteille. Tulvareitit tulee ketjuttaa siten, ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun kaikkien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulvareitin on oltava sujuva purkuvesistöön asti, jotta aineellisia vahinkoja voidaan ehkäistä.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 15 (19) 5 MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT 5.1 Mitoitussateet Mitoitussade määritetään valuma-alueen pinta-alan, kertymisajan ja sateen toistuvuuden perusteella. Suurimmat hulevesivirtaamat saavutetaan yleensä silloin, kun rankkasateen kesto valitaan kertymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purkupisteeseen kuluvan virtausajan pituiseksi 4. Toisin sanoen kertymisaika määrittää suurimpien virtaamahuippujen esiintymishetken rankkasateen alkamishetkestä lukien. Hulevesiviemäriverkostossa pahin hetkellinen tulvatilanne syntyy lyhytkestoisella, intensiteetiltään suurella rankkasateella silloin, kuin usean osavaluma-alueen huippuvirtaamat esiintyvät samanaikaisesti samassa verkoston osassa. Sen sijaan esimerkiksi hulevesialtaissa pahimman tulvatilanteen aiheuttaa yleensä pitkäkestoisempi rankkasade, jonka sademäärä on suuri. Valuma-alueen koon ja muodon lisäksi kertymisaikaan vaikuttaa olennaisesti sateen rankkuus. Heikoilla sateilla vaaditaan pitkäkestoisempi sadetapahtuma virtaamahuipun saavuttamiseksi, kun taas hyvin rankoilla sateilla virtaamahuippu muodostuu pintojen nopean kastumisen johdosta selvästi lyhemmässä ajassa. Erot kertymisajoissa jäävät kuitenkin vähäisiksi, kun siirrytään kerran viidessä vuodessa tai tätä harvemmin toistuviin tilanteisiin. Tilanteessa, jossa hulevesien hallintajärjestelmiä ei olisi toteutettu, suunnittelualueen kertymisajaksi pohjoisreunan tonteilta eteläkärjen suojaviheralueelle arvioitiin noin 15 minuuttia. Suunniteltujen hallintamenetelmien viivyttävä vaikutus huomioituna kertymisajaksi arvioitiin noin minuuttia. Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 5 loppuraportin mukaisia, tarkistettuja sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km 2 aluesadannalle. Sadetiedot perustuvat Suomessa kesällä aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja vastaavat Etelä-Suomen sateita. Mallinnuksessa on käytetty kerran 2, 5 ja 10 vuodessa toistuvia sadetapahtumia, joiden intensiteetit ja sademäärät on esitetty kootusti taulukossa 2. Taulukko 2. Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat (1km 2 ). Kesto Toistuvuus Keskim. intensiteetti Sademäärä 15 min mm 1/2a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 9 1/5a 0,73 mm/min 122 l/s*ha 11 mm 1/10a 0,94 mm/min 156 l/s*ha 14 mm 30 min 1/2a 0,37 mm/min 61 l/s*ha 11 mm 1/5a 0,50 mm/min 83 l/s*ha 15 mm 1/10a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 18 mm 1/2a 0,25 mm/min 42 l/s*ha 15 mm 1 h 1/5a 0,32 mm/min 53 l/s*ha 19 mm 1/10a 0,39 mm/min 64 l/s*ha 23 mm 1/100a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 36 mm Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettejä keskimäärin % vuosiin mennessä 5. Arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin. RATU:n 5 suositusten mukaisesti ilmastomuutos voidaan huomioida käyttämällä 20 % nykyistä rankempia sateita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nykyhetken 1/10a toistuvuus vastaa ennustetun ilmastonmuutoksen mukaisessa tilanteessa likimäärin 1/5a toistuvuutta. Vastaavasti nykyinen 1/5a toistuvuus vastaa ennustetussa tilanteessa likimäärin 1/3a toistuvuutta. 4 Suunnittelukeskus Oy Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. 5 Aaltonen, J. ym Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, s.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 16 (19) 5.2 Hulevesimallinnus Suunnitellun hulevesien hallintajärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena sekä alueellisten hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologinen valumaaluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valuma-aluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää 6, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. Ote rakennetusta hulevesimallista on esitetty kuvassa 11. Kuva 11. Ote suunnittelualueesta rakennetusta SWMM-hulevesimallista Error! Bookmark not defined.. 6 US EPA Storm Water Management Model, User s manual, version 5.0.

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIURUVEDEN KAUPUNKI Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26908 Raportti Puuronen Elisa Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

Tammelan hulevesiselvitys

Tammelan hulevesiselvitys Tammelan hulevesiselvitys Tammelan kaupunkisuunnittelukahvila 2.2.2017 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue 2 Tarkoituksena selvittää nykyisen hulevesijärjestelmän

Lisätiedot

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT

BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT BA 3 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17654 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26894 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Joulukuu 2015 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE,

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PORVOON KAUPUNKI LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA LOPPURAPORTTI LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27132 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu POSELY 26.11.2015 Pia Kinnunen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Maankäyttö aiheuttaa huleveden muodostumisen Hulevesien hallinnan suunnittelu

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys Raportti 29.5.2015 29.5.2015 1 (16) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio...

Lisätiedot

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Raholan asemakaavan nro 8436 Donna id: 1188925 Infran hankenumero: 4043090 Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin

Lisätiedot

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNNAN KAUPUNKI JA HÄMEENLINNNAN SEUDUN VESI OY MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU ESIKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21374 ESIKOPIO

Lisätiedot

KALA , Asia 54,, Liite 2.7

KALA , Asia 54,, Liite 2.7 KALA 26.9.2011, Asia 54,, Liite 2.7 VANTAAN KAUPUNKI HULEVESISELVITYS TECHNOPOLIS HELSINKI-VANTAA 07.02.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat... 1 1.2 Selvityksen organisaatio...

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

Marjamäen korttelin k905 hulevesiselvitys

Marjamäen korttelin k905 hulevesiselvitys Raportti 29.3.2015 Päivitys 29.3.2015 29.3.2015 1 (15) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 2 2.1

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID 1 157 799 Sivu 1 (13) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS. NCC, Hannulan alue

HULEVESISELVITYS. NCC, Hannulan alue 24.09.2010 13.05.2011 Työnro 435817 HULEVESISELVITYS NCC, Hannulan alue Tampere A-Insinöörit Suunnittelu Oy TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Harakantie

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.6.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue

Lisätiedot

Hulevesisuunnitelman luonnos

Hulevesisuunnitelman luonnos VAKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKAAN ASEAKAAVA UONNOS IITE Hulevesisuunnitelman luonnos - raportti - valuma-aluekartta - yleissuunnitelmakartta - rakennusaikaisen vesikäsittelyn suunnitelmakartta S U U N N IT

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HELSINGIN KAUPUNKI KSV Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2013 P20488 Pohjois-Haagan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma 20.11.2012 Hulevesien hallinta SUUNNITTELUN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Konsultti: WSP Finland Oy Petri Saarikoski (projektipäällikkö Niemenranta2)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus

Lisätiedot

VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA FCG Planeko Oy TAMPEREEN KAUPUNKI VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Raporttiluonnos 0155-D2189 17.11.2008 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali Alustava hulevesien käsittely- ja johtamissuunnitelma Pailamo & Nikulainen Liite 1 13.11.2013 13.11.2013 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 ÖLJYNEROTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTEELLINEN KUVAUS... 2 3 SADEVESIVIEMÄRIN

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

JUVANKADUN ITÄPUOLISEN ASEMAKAAVAN 8258 HULEVESISELVITYS JA- SUUNNITELMA

JUVANKADUN ITÄPUOLISEN ASEMAKAAVAN 8258 HULEVESISELVITYS JA- SUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI JUVANKADUN ITÄPUOLISEN ASEMAKAAVAN 8258 HULEVESISELVITYS JA- SUUNNITELMA LOPPURAPORTTI ID 555 678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19844 Loppuraportti

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella Hulevesifoorumi SYKE 21.10.2008 Perttu Hyöty, FCG Planeko OY Vuoreksen osayleiskaava alue Tampereen ja Lempäälän yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan valmistelu aloitettiin

Lisätiedot

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Lielahtitalo, tontti , Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS Työnro

Lielahtitalo, tontti , Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS Työnro Lielahtitalo, tontti 837-263-2479-1, Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS 31.3.2011 Työnro 416058 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät... 3 1.2 Aikaisemmat

Lisätiedot

Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1

Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1 Hulevesiselvitys Vaihe 1 30.5.2014 30.5.2014 1 (14) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIAN TAVOITTEET JA VAIKUTUS SUUNNITTELUALUEELLA... 2 3 SAMPO-ALAJÄRVI OSAYLEISKAAVA JA HULEVESIENHALLINNAN

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVAN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN HELSINGIN HULEVESISTRATEGIAN MUKAISEKSI VANTAANJOEN

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5 8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

Espoon hulevesiohjelma. - Pienvesi tapaaminen - Helsingin kaupungin ympäristökeskus Eeva Nuotio

Espoon hulevesiohjelma. - Pienvesi tapaaminen - Helsingin kaupungin ympäristökeskus Eeva Nuotio Espoon hulevesiohjelma - Pienvesi tapaaminen - Helsingin kaupungin ympäristökeskus Eeva Nuotio eeva.k.nuotio@espoo.fi Hulevesiohjelman laatimisen taustaa Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.12.2014 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X

KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X 28.4.2016 KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X268236-003 1 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Terhi Renko Arto Muhonen PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083 Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Hulevesien hallintasuunnitelma. Tietäjäntie 4, Espoo

Hulevesien hallintasuunnitelma. Tietäjäntie 4, Espoo Tietäjäntie 4, Espoo 3.0.206 3.0.206 (3) SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 2 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 3 3. Nykyinen maankäyttö ja topografia... 3 3.2 Maaperäolosuhteet...

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

Asemakaava-alueen 8187 hulevesiselvitys

Asemakaava-alueen 8187 hulevesiselvitys Tampereen kaupunki Asemakaava-alueen 887 hulevesiselvitys TASANNE.0.009 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri SISÄLLYSLUETTELO (8) Johdanto... 3 Suunnittelun lähtökohdat... 3. Selvitysalueen rajaus... 3.

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

HARSUN KAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

HARSUN KAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS HARSUN KAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011 RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Hulevesien hallintasuunnitelma

Hulevesien hallintasuunnitelma NG11 Kylävuorentien omakotitonttien asemakaava, Sipoon kunta Lauri Harilainen, Tiina Okkonen 2.1.2017 2.1.2017 1 (17) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN NRO 8524 HULEVESISELVITYS

ASEMAKAAVAN NRO 8524 HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN NRO 8524 HULEVESISELVITYS LOPPURAPORTTI ID 822 375 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23645 LOPPURAPORTTI 1 (20) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Tampereen kaupunki / Vuores-projekti VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUEEN HULEVESIEN HALLIN- NAN YLEISSUUNNITELMA

Tampereen kaupunki / Vuores-projekti VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUEEN HULEVESIEN HALLIN- NAN YLEISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki / Vuores-projei VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUEEN HULEVESIEN HALLIN- NAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti P722.6.2 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot