HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I R. Syvälä SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Maankäyttö Maaperä ja pinnanmuodot Valuma-alueet ja reitit SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET Suunniteltu maankäyttö Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT Hulevesien hallinnan periaatteet Suositellut hulevesien hallintatoimenpiteet Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Vaihtoehto Vaihtoehto MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Mitoitussateet Hulevesimallinnus Hallintajärjestelmien mitoitus Toiminta erityistilanteissa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...18 LIITE 1 VHT--201 Valuma-aluekartta, 1:2000 (A1) LIITE 2 LIITE 3 VHT--202 VHT--203 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1:1000 (A1), vaihtoehto 1. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1:1000 (A1), vaihtoehto 2. LIITE 4 Radan stabiliteettitarkastelu

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (19) HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee noin 2 km Hämeenlinnan keskusta-alueelta kaakkoon, Katumajärven ja Vanajaveden välisellä alueella. Suunnittelualue muodostuu asemakaavoitettavana olevasta Hongiston alueesta, jota rajaa pohjoisessa Harvialantie (mt 290), luoteessa Turun valtatie (vt 10), etelässä päärata ja idässä Patrian teollisuusalue. Asemakaavoitettavana olevan alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Kuvassa 1 on esitetty alueen rajaus ilmakuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (www.paikkatietoikkuna.fi) Tässä työssä on laadittu asemakaavoitettavana olevalle Hongiston alueelle hulevesien hallintasuunnitelma, joka pohjautuu alueella aiemmin tehtyihin tarkasteluihin ja suunnitelmiin. Hulevesien hallinnan tavoitteena on muodostuvien vesien imeyttäminen suunnittelualueella ja purkautuvan virtaaman rajoittaminen tasolle, joka ei aiheuta ongelmia alapuolisilla alueilla ja purkureiteillä. 1 Hämeenlinnan kaupunki

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 2 (19) 1.2 Projektin organisaatio 1.3 Käsitteitä Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Perttu Hyöty ja suunnittelijana dipl.ins. Riitta Syvälä. Hongiston alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelman tilaajana on kolme tahoa: HS Vesi, Hämeenlinnan kaupunki ja Optimia Oy. Tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Jarno Laine Eija-Liisa Dahlberg Marja Mänty Irina Pohjola Jarno Kattelus Tarmo Lievonen HS Vesi Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Optimia Oy Optimia Oy Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 2. 2 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 3 (19) 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Alueen koillisosassa sijaitsee tyhjillään olevia viereisen tehdasalueen työntekijöiden käytössä olleita asuinrakennuksia, joista osa on Alvar Aallon suunnittelemia ja siksi suojeltuja. Alueella on kolme rivitaloa, kahdeksan pientaloa, johtajan asuintalo sekä kolmikerroksinen kerrostalo. Asuinrakennusten länsipuolella on noin 1 hehtaarin kokoinen alue, jonne on sijoitettu viereisen tehdasalueen uudisrakentamisen massanvaihtomaita sekä Harvialan tietyömaalla syntyneitä ylijäämämaita. Maa-ainesten läjitysalueen länsipuolella sijaitsee noin 50 metriä pitkä ja 5-6 metriä leveä kaivettu allas, jota on aikoinaan käytetty maasto- ja panssariajoneuvojen koeajoaltaana. Nykyisin altaaseen kertyy suurin osa alueen pintavalunnasta. Altaasta vedet johtuvat ylivuotona luoteeseen kohti Harvialantien kiertoliittymän länsipuolista kosteikkoaluetta. Muuten selvitysalue on suurelta osin rakentamatonta metsää. Nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu Kuva 2 Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvassa 2.2 Maaperä ja pinnanmuodot GTK:n tietokannan mukaan maaperä alueella on pääosin moreenia ja hiekkaa. Alueella on lisäksi laajoja kallioesiintymiä, joista merkittävin on eteläosassa sijaitseva Kirkkokallio. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on kaksi muuta maastoa selkeästi korkeampaa kohtaa: eteläosassa Kirkkokallio, joka kohoaa noin +120 m tasolle sekä pohjoisosassa noin +115 m tasolle kohoava mäki. Näiden väliin jää notko, joka viettää luoteeseen. Alueen mata-

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 4 (19) lin kohta, +84 m sijaitsee alueen luoteiskulmassa Turun valtatien läheisyydessä. 2.3 Valuma-alueet ja reitit Suunnittelualueelle on määritelty valuma-alue maaston pinnankorkeuksien mukaisesti. Valuma-aluetta rajaa etelässä Kirkkokallio ja pohjoisessa hieman matalampi mäki. Väliin jäävää notkoa myöden vedet kulkeutuvat kohti luodetta. Vedet kertyvät entiseen maasto- ja panssariajoneuvojen koeajoaltaaseen josta ne johtuvat ylivuotona luoteeseen. Kirkkokallion itäpuolella vedet valuvat rinnettä myöden kohti etelää. Vedet aiheuttavat ongelman rinteen juurella olevalle vanhalle kallioluolalle, jonka suuaukolle vedet kertyvät. Kuva 3 on esitetty suunnittelualueen päävaluma-alueen raja ja virtaussuunnat. Kuva 4. on suunnittelualueella sijaitseva kallioluola. Kuva 3. Päävaluma-alue ja virtausreitit 3 3 FCG Finnish Consulting Group Oy

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 5 (19) Kuva 4. Suunnittelualueella sijaitsevan kallioluolan suuaukko 1 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Suunniteltu maankäyttö Hongiston alueelle on suunniteltu pientalovaltainen alue, jossa olisi myös rivitaloja. Kaava-alueen länsireunalle on suunniteltu m suojavihervyöhyke (EV) asuinalueen ja rautatien väliin. Rakennettavalle alueelle on varattu useampia alueita lähivirkistysalueiksi (VL). Uutta katualuetta alueelle on suunniteltu lähinnä tulevan asutuksen lähistölle. Kuva 5 on esitetty Hongiston asemakaavaehdotus ( ). Kuva 5. Hongiston asemakaavaehdotus 1

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 6 (19) Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja yhteenlaskettu rakennuspinta-ala m 2. Tonttien pinta-alasta noin 35 % on kattopinta-alaa. Tontit on suunniteltu rakennettavan melko tiiviiksi ja ne tulisivat sisältämään paljon vettä läpäisemättömiä katto- ja asfalttipintoja. 3.2 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Suunnittelualueen sisällä valuma-aluejakoa tarkennettiin pintavaluntareittien ja suunnitellun maankäytön mukaisesti. Samalla alue jaettiin vaikutusten arviointia ja hulevesien hallintamenetelmien sijoittamista varten useaksi osavaluma-alueeksi. Tarkennettu valuma-aluejako ja tärkeimmät virtausreitit on esitetty pääpiirteissään Kuva 6. Kuvassa on esitetty kokonaisuuden havainnollistamiseksi myös osa kappaleessa 4 käsiteltävistä hulevesien hallintamenetelmistä. Koska alue on nykyisellään suurelta osin rakentamatonta metsää, alueelta poistuu vesiä hiljalleen, sillä metsämaan pintakerros pidättää itsessään suuren osan vesistä. Rakentamisen jälkeen vedet tullaan purkamaan suurelta osin luoteeseen, rautatien varsiojaan. Suunnittelulla tullaan kuitenkin varmistamaan, etteivät virtaamat rautatien varsiojassa tule kasvamaan nykytilanteesta ja siten ehkäistään tulvariskejä. Osavaluma-alueelta 3 vedet tullaan johtamaan valuma-alueen eteläpuolelle rautatien alitse nykyiseen hulevesiviemäriin. Kuva 6. Tarkennettu valuma-alue ja sen tärkeimmät virtausreitit (VE 1) 3

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 7 (19) 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Läpäisemättömien pintojen määrä Suunnittelualueen rakentamisen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelmään. Lisäksi kattojen kaltevuus on yleensä muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni, etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon, maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin tai vastaaviin ja edelleen osavaluma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat. Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi luonnontilainen alue voi pidättää jopa 10 millimetrin sademäärän, kun taas uusi asfalttipinta pidättää vain alle millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista merkittävästi, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman selvään kasvuun. Tarkasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Tarkasteluissa käytetyt rankkasadetilanteissa pätevät pintojen TIA-arvot sekä painannesäilynnän ominaisarvot. Pinta Läpäisemättömyys, TIA Painannesäilyntä katto 100 % 0 mm asfaltti 95 % 0,5 mm viherpinta, maa 15 % 6 mm metsä, puisto 10 % 12 mm Taulukossa 1 esitettyjen TIA-ominaisarvojen ja alustavien maankäyttötietojen perusteella määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeen. Kaavamuutoksen myötä rakennettavaalue muuttuu pääosin luonnontilaisesta metsä- ja peltoalueesta (TIA 10 %) pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Muutos johtaa tehokkaasti sadevettä pidättävien metsäalueiden korvaamiseen vettä läpäisemättömillä katto- ja asfalttipinnoilla. Tonttien rakentamisen jälkeen niiden TIA-arvot ovat noin 80 %.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 8 (19) Hulevesien määrä Hongiston alueelle on esitetty runsaasti uudisrakentamista sekä oletettavasti päällystettäviä tonttikatuja ja siksi hulevesien muodostuminen lisääntyy merkittävästi. Esimerkiksi sademäärältään 10 mm rankkasateella alueen nykytilan kaltaiselta metsä- ja peltoalueilta muodostuu vain vähän välitöntä hulevesivaluntaa. Valunnasta suurin osa pidättyy kasvillisuuteen, maanpinnan epätasaisuuksiin sekä maan pintakerrokseen ja vain osa tästä päätyy hitaasti purkuvesistöön. Sen sijaan tulevassa tilanteessa saman kokoiselta katto- ja asfalttipintoja sisältävältä alueelta 10 mm sademäärä muuttuu lähes kokonaan välittömäksi hulevesivalunnaksi. Selvitysalueelta muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA). Kun otettiin lisäksi huomioon esitetyt painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkia tapauksia. Esimerkiksi erittäin rankoilla, harvoin toistuvilla rankkasateilla valumakertoimen arvot kasvavat. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Taulukossa 1 esitettyjen ominaisarvojen ja tontin maankäyttösuunnitelmien pohjalta laskettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) kaavamuutoksen jälkeen valuma-alueelta. Lisäksi laskettiin valumakertoimet rankkasateella, jonka sademäärä on 20 mm. Nykytilanteen ja tulevan tilanteen arvojen vertailu on esitetty Kuva 7. Valumakerroin nykytilanteessa ja rakennetussa tilanteessa Läpäisemättömän pinnan osuus (TIA) Valumakerroin (20 mm rankkasade) 0,60 0,50 0,52 0,40 0,42 0,30 0,20 0,18 0,13 0,10 0,00 Hongisto nyky Hongisto tuleva Kuva 7. Läpäisemättömien pintojen määrä (TIA) ja valumakertoimet 20 mm rankkasadetapahtumalla nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa 3. Kuva 7. nähdään, että valumakertoimen arvo kasvaa nykytilanteeseen verrattuna noin nelinkertaiseksi. Tämä tarkoittaa, että hulevesivalunnan määrä kasvaa merkittävästi eli noin nelinkertaistuu.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 9 (19) Hulevesien laatu Hulevesien hallinnan tarve Kasvanut ja entistä nopeampi hulevesivalunta huuhtoo rakennetuilta pinnoilta epäpuhtauksia mukaansa. Suurimman kuormituksen aiheuttavat liikennöitävät asfalttialueet, joilta muodostuvat hulevedet sisältävät tyypillisesti liikenteestä ja materiaalien kulumisesta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja ja öljyä. Asfalttipinnoilta syntyvä runsas hulevesivalunta huuhtoo mukaansa pintojen epäpuhtaudet tehokkaasti ja toistuvasti pienemmilläkin sadetapahtumilla. Asfalttipintojen ohessa rakennetuilta nurmi- ja sorapinnoilta hulevedet huuhtovat epäpuhtauksia ja ravinteita mukaansa huomattavasti tehokkaammin kuin luonnontilaisilta alueilta. Kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Toisen merkittävän ongelman hulevesin laadulle ja purkuvesistön kunnolle aiheuttavat suuret hetkelliset hulevesien virtaamapiikit, joita muodostuu etenkin hulevesiviemäröidyillä alueilla. Suuret virtaamat aiheuttavat hulevesiviemäreiden purkupisteissä ja avo-ojissa uomaeroosiota, mikä johtaa veden samentumiseen alapuolisilla virtausreiteillä. Eroosio voi myös johtaa suuriin fyysisiin uoman muutoksiin kuten sortumiin ja kasvillisuuden irtoamiseen. Hongiston alueen keskimääräisen valumakertoimen suuruus eli hulevesivalunnan määrä kasvaa noin seitsemänkertaiseksi. Kasvun vaikutukset korostuvat, koska tulevassa tilanteessa rakennettava alue on pääosin katto- ja asfalttipintaa, joilla hulevesivalunta on erittäin nopeaa. Tämä johtaa hulevesimäärien hyvin merkittävään kasvuun ja lyhyillä rankkasateilla erittäin suuriin virtaamahuippuihin alueelta poisjohtavilla virtausreiteillä. Hongiston alue sijaitsee muuta ympäröivää rakennetta ylempänä. Alueelta purkautuvia virtaamia on erittäin tärkeä hallita, jotta purkautuvat vedet eivät aiheuttaisi vahinkoa alapuolisille alueille ja purkureiteille. Suuret hetkelliset virtaamat aiheuttavat eroosiohaittoja uoman penkkaan ja pohjaan, mikä vaurioittaa ojan kasvillisuutta ja aiheuttaa veden samenemista. Suuret virtaamahuiput voivat ylittää myös alueen oman hulevesijärjestelmän kapasiteetin ja johtaa pahimmillaan tulvimiseen alueen sisällä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 10 (19) 4 SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi täydennys- ja uudisrakentamisessa periaatteena tulee olla, että rakentaminen ei muuta ratkaisevasti veden kiertokulkua alueen sisällä. Veden kiertokulku tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman luonnollisena hyödyntämällä luonnonmukaisia hulevesien hallintamenetelmiä perinteisen hulevesiviemäröinnin sijaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hulevesien hallinnassa ja johtamisessa suositellaan noudatettavan seuraavaa toimintatapojen tärkeysjärjestystä: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Hongiston alueelle laadittujen maankäyttösuunnitelmien perusteella toteuttamiskelpoisimmat menettelyt ovat toimintatavat III ja IV, jolloin hulevedet johdetaan hulevesiä viivyttävän järjestelmän kautta luoteeseen rautatien varsiojaan ja etelään rautatien alitse nykyiseen hulevesiviemäriin. Järjestelmää kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa ja se on esitetty liitteenä 2 ja 3 olevissa yleissuunnitelmakartoissa. Hulevesiä maahan imeyttävien ratkaisujen (II) käyttö todettiin olevan alueella vaikeasti toteutettavissa maaperäoloista johtuen. Maasto on jo nykyisellään vedellä kyllästynyttä ja kallionpinta on hyvin lähellä maanpintaa. Imeyttävillä ratkaisuilla ei myöskään pystytä vastaamaan tulvahallinnan tarpeisiin. 4.2 Suositellut hulevesien hallintatoimenpiteet Suunnittelualueelle esitettyä hulevesien hallintajärjestelmää on havainnollistettu Kuva 8. Esitetyn järjestelmän ansiosta vedet saadaan kerättyä tonteilta tehokkaasti. Yleisillä alueilla olevilla viivytysaltailla alueelta purkautuvien vesien virtaamaa saadaan hallittua, jotta vedet eivät aiheuta ongelmia purkupisteissä. Järjestelmää kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa ja se on esitetty liitteinä 2 ja 3 olevissa yleissuunnitelmakartoissa.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 11 (19) Kuva 8. Hulevesien hallintajärjestelmä Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta muodostuu hulevesialtaista, johon johdetaan alueellisella hulevesiviemäriverkolla tonttien ja katualueiden hulevedet. Hallintamenetelmien sijoittumista on kuvattu liitteenä 2 ja 3 olevissa yleissuunnitelmakartoissa. Hulevesialtaissa viivytetään hulevesiviemäreillä kerättyjä vesiä ennen niiden purkamista luoteessa rautatien varsiojaan ja etelässä rautatien alittavaan rumpuun. Hulevesialtaiden purkuratkaisut ovat vaiheittaisia, jolloin purkuvirtaama voidaan rajoittaa tavanomaisia tilanteita varten alhaiseksi, mutta tulvatilanteessa voidaan johtaa myös suurempia virtaamia hallitun ylivuodon kautta. Perusvirtaama voidaan johtaa hulevesialtaan tyhjennysputken kautta ja ylivuoto toteutetaan joko suuremmalla putkella tai patopenkereen yli esimerkiksi V-aukko- tai suorakaidepatona. Hulevesialtaaseen johdettavia hulevesiä voidaan viivyttää ja mahdollisesti käsitellä rakentamalla altaasta kaksiosainen. Tällöin altaan ensimmäinen osa toimii laskeutumisaltaana, josta pienen putken eteen voidaan toteuttaa matala pohjapato tai kynnys, joka tehostaa hulevesien käsittelyä ja viivytystä myös altaan toisessa osassa. Kuva 9 on nurmetettu viivytyspainanne, jonka pohjalla on perusuoma ja ympärillä tulvaaluetta. Hulevesialtaalta purkautuvien vesien virtausta rajoitetaan säätöpadolla. Kuva 10 on esimerkkinä esitetty Rumtec:in säätöpato sekä patopenkereen läpi asennettu ylimääräinen ylivuotoputki. Ylivuoto on mahdollista toteuttaa myös säätöpadon yhteyteen

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 12 (19) Kuva 9. Esimerkkikuva viivytyspainanteesta (Hannover) 3 Kuva 10. Esimerkkikuva purkukaivosta (Tampere, Herrainsuo) 3. Hongiston alueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu suojaviher- ja lähivirkistysalueita, joista osa soveltuu sijainnin perusteella erinomaisesti viivytysaltaiden sijoituspaikoiksi. Mahdollisia viivytysaltaiden sijoituspaikkojen soveltuvuutta on arvioitu karttatarkastelun perusteella. Sijoituspaikat soveltuvat pinnanmuotojen ja purkureittien puolesta hyvin hulevesialtaan tai kosteikon toteuttamiseen. Alueella sijaitseva entinen maasto- ja panssariajoneuvojen koeajoallas on myös luontevaa hyödyntää tulevaisuudessa viivytysaltaana.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 13 (19) 4.4 Vaihtoehto Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 1 hulevesien määrällinen hallinta tehdään keskitetysti maanpäällisin järjestelmin, joihin johdetaan sekä olemassa olevien rakennettujen tonttien että uusien tonttien ja katualueiden hulevedet. Valuma-alueiden 1 ja 2 hulevedet kerätään rakennetuilta alueilta hulevesiviemäreillä nykyiseen vesialtaaseen, jota tarpeen mukaan muokataan esim. vedenkorkeuden nostamisen mahdollistavilla penkereillä. Hulevesiviemäreiden putkikoot ja viivytysaltaiden tilavuus selvitettiin mallintamalla. Mallinnuksen perusteet ja viivytysaltaiden tarvittavat koot on esitelty kappaleessa 5. Viivytysaltaan purkuvirtaamaa rajoitetaan säätöpadolla vaiheittain. Viivytysaltaalta 2 vedet johdetaan avouomassa luoteeseen, kohti Turuntietä. Vedet puretaan suunnittelualueen eteläpuolisen rautatien varsiojaan. Ennen purkamista radan ojaan vesiä viivytetään rautatien ja Turun valtaväylän kulmaukseen sijoitettavassa viivytysaltaassa 3. Viivytysallas tulee muotoilla siten että tilavuus saadaan riittäväksi. Vesiä viivytetään siten että rautatien varsiojan virtaama säilyy nykyisellä tasolla. Valuma-alueen 3 vedet johdetaan rakennetulta alueelta hulevesiviemärissä EV alueelle sijoitettavaan viivytysaltaaseen 4. Viivytysaltaalta vedet johdetaan purkuvirtaamaa rajoittavan säätöpadon jälkeen hulevesiviemärissä kohti etelää rinnettä alas noin 60 metriä. Putken päähän tehdään louheesta kivipesä, joka hajottaa ja hidastaa putkesta tulevan virtaaman ennen kuin vedet johdetaan avo-ojassa rinnettä pitkin rautatien alitusrumpuun. Alitusrumpu on mitoitettu Ratahallintokeskuksen rumpujen korjausohjeen mukaisesti. Mitoituksessa otettiin huomioon rummun koon riittävyys äärimmäisillä rankkasadetilanteilla. Rummun koko on esitetty liitteissä 2 ja 3. Alitusrummulta vedet johdetaan hulevesiviemärissä kohti etelää, josta vedet puretaan nykyiseen hulevesiviemäriin. Nykyisen hulevesiviemärin koko on 600. Nykyisellään hulevesiviemäriin johdetaan viereisen teollisuusalueen hulevedet. Virtaaman arvioitiin olevan kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla, kolmen tunnin kestoisella sateella noin 300 l/s. Valuma-alueelta 3 tuleva virtaama samalla sateella tulisi olemaan rakennetussa tilanteessa arvion mukaan 40 l/s. Nykyisen putken arvioidaan olevan kooltaan riittävä vastaanottamaan valuma-alueelta 3 tulevia vesiä. Hulevesialtaiden mitat ja sijainnit on esitetty liitteessä 2, hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, vaihtoehto 1. Myös vaihtoehdossa 2 hulevesien määrällinen hallinta tehdään maanpäällisin järjestelmin. Erona vaihtoehtoon 1 on valuma-alueen 2 vesien viivyttäminen valuma-alueen sisällä VL alueelle sijoitettavassa viivytysaltaassa. Alue soveltuu hyvin viivytysaltaan paikaksi, sillä karttatarkastelun perusteella alueen keskellä on kahden töyrään väliin jäävä notkelma. Viivytysaltaalta vedet puretaan maaperään säätöpadon avulla hallitusti. Koska valuma-alueelle 1 johdettavien vesien määrä vähenee valuma-alueelle 2 sijoitettavan viivytysaltaan myötä, on valuma-alueella 1 tarvittavan viivytysaltaan koko pienempi kuin vaihtoehdossa 1. Valuma-alueelta 3 vedet johdetaan samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon 2 hulevesialtaiden mitat ja sijainnit on esitetty liitteessä 3, hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, vaihtoehto 2.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 14 (19) Tulvareitit Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Tonttien sisällä tulvareittejä voidaan muodostaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Myös pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyrkiä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Hongiston alueella tulvareittinä toimii alueelle suunnitellut kadut, Autotehtaantie, Kirkkokallionkaarre, Siipanraitti ja Lepakonpolku, jotka johtavat viivytysaltaille. Myös olemassa olevien teiden reunaojat toimivat tulvareitteinä. Hulevesien hallintajärjestelmissä tulee olla aina hallitut ylivuotoreitit tulvatilanteita varten. Ylivuodon tarkoituksena on estää hallintajärjestelmän hallitsematon tulviminen esimerkiksi sen yläpuoliseen verkostoon ja rakennusten salaojiin asti. Tarkoituksena on myös estää rakenteelliset vauriot, joita hallitsemattomat tulvavedet voisivat aiheuttaa mm. altaiden maa- ja kasvillisuusrakenteille. Tulvareitit tulee ketjuttaa siten, ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun kaikkien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulvareitin on oltava sujuva purkuvesistöön asti, jotta aineellisia vahinkoja voidaan ehkäistä.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 15 (19) 5 MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT 5.1 Mitoitussateet Mitoitussade määritetään valuma-alueen pinta-alan, kertymisajan ja sateen toistuvuuden perusteella. Suurimmat hulevesivirtaamat saavutetaan yleensä silloin, kun rankkasateen kesto valitaan kertymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purkupisteeseen kuluvan virtausajan pituiseksi 4. Toisin sanoen kertymisaika määrittää suurimpien virtaamahuippujen esiintymishetken rankkasateen alkamishetkestä lukien. Hulevesiviemäriverkostossa pahin hetkellinen tulvatilanne syntyy lyhytkestoisella, intensiteetiltään suurella rankkasateella silloin, kuin usean osavaluma-alueen huippuvirtaamat esiintyvät samanaikaisesti samassa verkoston osassa. Sen sijaan esimerkiksi hulevesialtaissa pahimman tulvatilanteen aiheuttaa yleensä pitkäkestoisempi rankkasade, jonka sademäärä on suuri. Valuma-alueen koon ja muodon lisäksi kertymisaikaan vaikuttaa olennaisesti sateen rankkuus. Heikoilla sateilla vaaditaan pitkäkestoisempi sadetapahtuma virtaamahuipun saavuttamiseksi, kun taas hyvin rankoilla sateilla virtaamahuippu muodostuu pintojen nopean kastumisen johdosta selvästi lyhemmässä ajassa. Erot kertymisajoissa jäävät kuitenkin vähäisiksi, kun siirrytään kerran viidessä vuodessa tai tätä harvemmin toistuviin tilanteisiin. Tilanteessa, jossa hulevesien hallintajärjestelmiä ei olisi toteutettu, suunnittelualueen kertymisajaksi pohjoisreunan tonteilta eteläkärjen suojaviheralueelle arvioitiin noin 15 minuuttia. Suunniteltujen hallintamenetelmien viivyttävä vaikutus huomioituna kertymisajaksi arvioitiin noin minuuttia. Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 5 loppuraportin mukaisia, tarkistettuja sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km 2 aluesadannalle. Sadetiedot perustuvat Suomessa kesällä aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja vastaavat Etelä-Suomen sateita. Mallinnuksessa on käytetty kerran 2, 5 ja 10 vuodessa toistuvia sadetapahtumia, joiden intensiteetit ja sademäärät on esitetty kootusti taulukossa 2. Taulukko 2. Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat (1km 2 ). Kesto Toistuvuus Keskim. intensiteetti Sademäärä 15 min mm 1/2a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 9 1/5a 0,73 mm/min 122 l/s*ha 11 mm 1/10a 0,94 mm/min 156 l/s*ha 14 mm 30 min 1/2a 0,37 mm/min 61 l/s*ha 11 mm 1/5a 0,50 mm/min 83 l/s*ha 15 mm 1/10a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 18 mm 1/2a 0,25 mm/min 42 l/s*ha 15 mm 1 h 1/5a 0,32 mm/min 53 l/s*ha 19 mm 1/10a 0,39 mm/min 64 l/s*ha 23 mm 1/100a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 36 mm Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettejä keskimäärin % vuosiin mennessä 5. Arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin. RATU:n 5 suositusten mukaisesti ilmastomuutos voidaan huomioida käyttämällä 20 % nykyistä rankempia sateita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nykyhetken 1/10a toistuvuus vastaa ennustetun ilmastonmuutoksen mukaisessa tilanteessa likimäärin 1/5a toistuvuutta. Vastaavasti nykyinen 1/5a toistuvuus vastaa ennustetussa tilanteessa likimäärin 1/3a toistuvuutta. 4 Suunnittelukeskus Oy Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. 5 Aaltonen, J. ym Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, s.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 16 (19) 5.2 Hulevesimallinnus Suunnitellun hulevesien hallintajärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena sekä alueellisten hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologinen valumaaluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valuma-aluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää 6, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. Ote rakennetusta hulevesimallista on esitetty kuvassa 11. Kuva 11. Ote suunnittelualueesta rakennetusta SWMM-hulevesimallista Error! Bookmark not defined.. 6 US EPA Storm Water Management Model, User s manual, version 5.0.

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIURUVEDEN KAUPUNKI Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26908 Raportti Puuronen Elisa Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

BASTUKÄRR II TYÖPAIKKA-ALUEEN HULEVESI- JA PINNANTASAUSSUUNNITELMAT

BASTUKÄRR II TYÖPAIKKA-ALUEEN HULEVESI- JA PINNANTASAUSSUUNNITELMAT Sipoon kunta BASTUKÄRR II TYÖPAIKKA-ALUEEN HULEVESI- JA PINNANTASAUSSUUNNITELMAT Loppuraportti LUONNOS FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I X.X.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnittelun

Lisätiedot

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26894 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Lahden kaupunki RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti 26.1.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I 26.1.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT FCG Finnish Consulting Group Oy VANTAAN KAUPUNKI HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT PÄHKINÄRINNE 4 Suunnitelmaselostus 0225-P11790 7.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PORVOON KAUPUNKI LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA LOPPURAPORTTI LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27132 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 4: HULEVESISELVITYS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 4: HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 4: HULEVESISELVITYS Liite 4a: LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Loppuraportti

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

KAPULI III HULEVESISELVITYS

KAPULI III HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 7.2.2014 Viite 1510009612 KAPULI III HULEVESISELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, KAPULI III HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.2.2012 Laatija

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNNAN KAUPUNKI JA HÄMEENLINNNAN SEUDUN VESI OY MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU ESIKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21374 ESIKOPIO

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelma Raportti 24.3.2015 24.3.2015 1 (12) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA

KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA Yleissuunnitelma P16448 29.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma I 29.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

SIPOON JOKILAAKSON HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

SIPOON JOKILAAKSON HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA SIPOON JOKILAAKSON HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22534 1 (18) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnitelman lähtökohdat

Lisätiedot

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Raporttiluonnos 31.10.2006 Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu 0224-C7215 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

LIITTEET YMPÄRISTÖSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI

LIITTEET YMPÄRISTÖSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA KATUKARTTA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI 19 LIITE 1 Ympäristön yleissuunnitelma: - Yleissuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HELSINGIN KAUPUNKI KSV Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2013 P20488 Pohjois-Haagan

Lisätiedot

250-AS-KEM. 2h+k+s. 59,3 m2. 2h+k+s 56,2 m2 APK APK JKP AULA PP SK/ LVK APK APK JKP JKP APK L L L APK L APK. 2h+kk+s 49,1 m2 1h+kt 31,6 m2.

250-AS-KEM. 2h+k+s. 59,3 m2. 2h+k+s 56,2 m2 APK APK JKP AULA PP SK/ LVK APK APK JKP JKP APK L L L APK L APK. 2h+kk+s 49,1 m2 1h+kt 31,6 m2. 250-AS-KEM 413,3 m2 250-KRSAA 453,9 m2 250-AS-KEM 304,9 m2 250-KRSAA 349,1 m2 250-AS-KEM 304,9 m2 250-KRSAA 348,5 m2 51,9 m2 VK VK P 3h+k+s 80,0 m2 JK / VK +s 38, m2 AUA 59,3 m2 56,2 m2 59,3 m2 56,2 m2

Lisätiedot

Hulevesisuunnitelman luonnos

Hulevesisuunnitelman luonnos VAKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKAAN ASEAKAAVA UONNOS IITE Hulevesisuunnitelman luonnos - raportti - valuma-aluekartta - yleissuunnitelmakartta - rakennusaikaisen vesikäsittelyn suunnitelmakartta S U U N N IT

Lisätiedot

PISPALAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTAMISEN I-III VAIHEIDEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESI-, POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

PISPALAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTAMISEN I-III VAIHEIDEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESI-, POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI PISPALAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTAMISEN I-III VAIHEIDEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESI-, POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOPPURAPORTTI ID 516 215 FCG

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Santalahden asemakaava-alueen hulevesiselvityksen päivittäminen

Santalahden asemakaava-alueen hulevesiselvityksen päivittäminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MAANOMISTAJAT Santalahden asemakaava-alueen hulevesiselvityksen päivittäminen Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.6.2013 P21515P002 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Tampere/ Kissanmaa/ 8480

Tampere/ Kissanmaa/ 8480 ID- numero 796 678 Hulevesiselvitys 24.01.2013 päivitetty 15.7.2014 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa...3 2 Nykyinen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.12.2014 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys

Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KANGASALAN KUNTA Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys Loppuraportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25574P001 Loppuraportti, LUONNOS 1 (14)

Lisätiedot

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU 24.6.2015

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU 24.6.2015 SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA Aleksanterinkatu 28, 2. krs., 00170 HELSINKI Suunnitelmaselostus Suunnitelmakartta 1:2000 Alueen Eteläosa 1:1000 Esimerkkikuvat Valumakaavio Hulevesiselostus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien hallinta Vantaalla Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen

Lisätiedot

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA Jyväskylän kaupungin Seppälän alueen kehittämisen tavoitteena on ollut kaupallisen alueen halki kulkevan kevyen liikenteen n luominen ja kaupan rakennuksien lähiympäristön

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS

PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Heinäkuu 2012 PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus 4.7.2012

Lisätiedot

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011 RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue

Lisätiedot

Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 viitesuunnitelman hulevesiselvitys

Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 viitesuunnitelman hulevesiselvitys SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA TAMPEREEN KAUPUNKI Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 viitesuunnitelman hulevesiselvitys FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY P28077 oppuraportti, päivitys 1 (29) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu

Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Niina Siitonen Diplomi-insinööri Selvitys hulevesien määrästä ja johtamisesta Kevätlaakson asemakaava-alueella Porvoossa 8.11.2013 5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Päivämäärä 28.5.2012 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 28.5.2012 Laatija

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN LAAJENNUS HULEVESISUUNNITELMA JA NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS

YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN LAAJENNUS HULEVESISUUNNITELMA JA NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki / Seppo Reiskanen Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelma ja Natura 2000 -tarveharkintaselvitys Päivämäärä 15.9.2014 REV. 22.12.2014 YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Jyväskylän kaupunki HULEVESIOHJELMA P15244

FCG Finnish Consulting Group Oy. Jyväskylän kaupunki HULEVESIOHJELMA P15244 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki HULEVESIOHJELMA P15244 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARPEET HULEVESIEN HALLINNAN KEHITTÄMISELLE

Lisätiedot

HULEVESISUUNNITELMA Härmälänranta

HULEVESISUUNNITELMA Härmälänranta HULEVESISUUNNITELMA Härmälänranta Tampereen kaupunki 11.12.2012 HULEVESISUUNNITELMA HÄRMÄLÄNRANTA TAMPEREEN KAUPUNKI Destia Oy Infrasuunnittelu Tampere 2012 Kannen kuva: Ilmakuvat: Maanmittauslaitos lupa

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti 8.4.2005 Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1 Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 31.10.2013 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1 YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS,

Lisätiedot

Tyyntä myrskyn edellä

Tyyntä myrskyn edellä Tyyntä myrskyn edellä - hulevesien ja hulevesitulvien hallinta - viitekehyksenä ajankohtaiset lakimuutokset - kunnan vastuut - kustannustehokkuus Henry Westlin, Vantaan kaupungininsinööri Ulla-Maija Rimpiläinen,

Lisätiedot

Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit. Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn

Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit. Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn Hulevesien käsittely syntypaikalla vähentää ympäristön kuormitusta Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Hulevesialtaiden, -ojastojen ja patojen ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä Sijainti Hulevesijärjestelmän rakenne

Lisätiedot

Hulevesiohjeistus Hollolaan ja Nastolaan

Hulevesiohjeistus Hollolaan ja Nastolaan Hulevesiohjeistus Hollolaan ja Nastolaan Sisältö Johdanto... 3 Hulevesien hallinnan prioriteettijärjestystä sovelletaan alueiden suunnittelussa... 5 Prioriteettijärjestys... 5 I Hulevedet käsitellään ja

Lisätiedot

Ramboll Finland Oy. Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys 17.10.

Ramboll Finland Oy. Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys 17.10. Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys 82120847 17.10.2008 Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys

Lisätiedot

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS

PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Marraskuu 2013 PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu. Oletus on, että sademäärät lisääntyvät Suomessa 20-40 % (v. 2100). Sateiden lukumäärä

Lisätiedot