RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Lahden kaupunki RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Maankäyttö Valuma-alueet ja virtausreitit Maaperä ja pohjavedet SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET Suunniteltu maankäyttö Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT Hulevesien hallinnan periaatteet Tonttikohtainen hulevesien hallinta Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Katualueiden hulevedet Tulvareitit Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Mitoitussateet Hulevesimallinnus Hallintajärjestelmien mitoittaminen Toiminta erityistilanteissa Hallintajärjestelmän riskit ja epävarmuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...27 LIITE 1 VHT--201 Valuma-aluekartta, 1:4000 (A2) LIITE 2 VHT--202 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1:1000 (A0)

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (28) LAHDEN KAUPUNKI RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Työn suunnittelualue on Ranta-Kartanon asemakaava-alue, joka sijaitsee kaupunkirakenteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Lahden keskustassa Vesijärven rannan ja Fellmaninpuiston, Pikku Vesijärven puiston ja Pikku-Vesijärven, sekä Kisapuiston välisellä alueella. Suunnittelualuetta rajaavat Paasikivenkatu, Svinhufvudinkatu, Teivaan satama-alue, Kariniemen puisto, Kisapuisto ja Lahdenkatu. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Ranta-Kartanon asemakaavan tavoitteena on synnyttää korkeatasoinen uusi asuin-, liike- ja julkisten rakennusten, puistojen ja aukioiden alue. Alueen suunnittelussa korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristönäkökulmia. Kohde on yksi Lahden kaupungin ekologisen rakentamisen kärkihankkeista, mikä korostaa myös hulevesien luonnonmukaisen hallinnan tarvetta. Hulevesisuunnittelun keskeisenä tavoitteena on lisäksi estää hulevesien aiheuttamat haitat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Pikku-Vesijärveen ja Vesijärveen. Tässä työssä laaditaan alueen suunnittelua varten hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, johon sisältyy hallintamenetelmien periaatteiden, sijoittumisen ja mitoituksen yleispiirteinen suunnittelu. Suunnitelmassa tutkitaan erityisesti kaava-alueen hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämistä sekä keinoja vesistökuormien vähentämiseksi. Lahden kaupungilla on tekeillä hulevesiohjelma, jonka tavoitteet, ohjeet ja määräykset huomioidaan suunnittelussa. Työ nivoutuu samanaikaisesti laadittaviin kaava-alueen muihin kunnallisteknisiin suunnitelmiin ja maisemasuunnitteluun.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 2 (28) 1.2 Projektin organisaatio 1.3 Käsitteitä Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Perttu Hyöty ja pääsuunnittelijana dipl.ins. Hannes Björninen. Työn tilaaja on Lahden kaupunki, TEKY / Kunnallistekniikka, jossa yhteyshenkilönä on toiminut projektipäällikkö Riitta M. Niskanen. Lisäksi tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Hannu Neuvonen TEKY / Kunnallistekniikka Mika Lastikka TEKY / Kunnallistekniikka Anne Karvinen-Jussilainen TEKY / Maankäyttö Ismo Malin Lahti / Ympäristöpalvelut Saara Vauramo Lahti / Green City Markku Heikkonen Lahti Aqua Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 3 (28) 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö muodostuu asfalttipintaisista pysäköintialueista ja Kyösti Kallion kadun ja Jalkarannantien välisistä rakennetuista tonteista. Suunnittelualueen kaakkoisreunassa sijaitsee Lahden linjaautoasema sekä sen yhteydessä laaja pysäköintikenttä. Linja-autoaseman toiminta tulee siirtymään jatkossa rautatieaseman yhteyteen. Asemarakennus jää kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena nykyiselle paikalleen ja rakennukseen osoitetaan uusia toimintoja. Hydrologisessa mielessä suunnittelualue on päällystetty lähes kokonaan vettä läpäisemättömillä asfaltti- ja kattopinnoilla. Alueen nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 2 ja 3. Kuva 2. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö. Kuva 3. Suunnittelualueesta suuri osa on asfaltoitua, kohtuullisen viettävää pysäköintialuetta. Taustalla vasemmassa reunassa Lahden linja-autoasema. 2 2 Kuva: FCG Finnish Consulting Group Oy

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 4 (28) Ranta-Kartanon kaava-alueen pohjoisreunassa, osittain suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee Pikku-Vesijärven puisto, jonka maankäyttö muodostuu puiston laajojen viherpintojen lisäksi sorapintaisista ulkoilureiteistä ja pysäköintialueesta. Puistoon on rakennettu näyttävä vesiaihe, joka on erotettu patorakenteella Pikku-Vesijärvestä (kuva 4). Suunnittelualueen länsireunassa sijaitsevaa Kyösti Kallion katua ja sen rajautumista Fellmanin puistoon on havainnollistettu kuvassa 5. Kuva 4. Pikku-Vesijärven puiston rakennettu vesiaihe laskee taustalla näkyvään Pikku-Vesijärveen Valuma-alueet ja virtausreitit Kuva 5. Kyösti Kallion katu. Oikealla Fellmaninpuisto. 2 Ranta-Kartanon kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan alueen länsireunassa kulkevan Kyösti Kallion kadun päähulevesiviemärin (1600 B) valuma-alueelle, joka purkaa Vesijärveen. Tarkastellun valuma-alueen pinta-ala on noin 82 hehtaaria. Valuma-aluekokonaisuutta on havainnollistettu kuvassa 6 sekä liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 5 (28) Kuva 6. Tarkasteltu valuma-alue. Linja-autoaseman läheisyydestä hulevedet kerätään Vapaudenkadulta tulevaan verkoston haaraan (1000 B), joka yhtyy Kyösti Kallion kadun linjaan nykyisen huoltoaseman pohjoispuolella. Jalkarannantien ja sen viereisten laajojen pysäköintialueiden hulevedet kerätään Jalkarannantien (400 PVC) ja Kariniemenkadun hulevesiviemäreihin (400 B), jotka yhdistyvät Pikku-Vesijärven puiston vesiaiheen eteläpuolella yhdeksi 400 B hulevesiviemäriksi. Hulevesiviemäristä on puistossa kaksi ylivuotoputkea Pikku-Vesijärveen. Putken kapasiteetti on pieni suhteessa sen valuma-alueeseen, joten nykytilassa ylivuotoja tapahtuu rankkasadetilanteissa toistuvasti. Edellä mainittu 400 B hulevesiviemäri yhtyy Pikku-Vesijärven puistossa ennen satamarataa Kyösti Kallion kadun päähulevesiviemäriin (1600 B). Suunnittelualueen länsipuolella päähulevesiviemäriin yhtyy Ståhlberginkadulta 500 B hulevesiviemäri, joka kuivattaa kadun viereisten kortteleiden lisäksi suurimman osan Fellmaninpuistosta. Päähulevesiviemäriin yhtyy myös Svinhufvudinkadulta verkoston haara (600 B), mutta se rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, koska se ei ole suunnittelualueen hulevesien vaikutusalueella. Valuma-alueen sisälle jää myös Aleksanterinkadun sekaviemäröity valuma-alue, mutta nykytilanteessa sen vedet eivät viemäröintitavasta johtuen päädy Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin. Mallintamalla tarkasteltiin kuitenkin myös vaihtoehtoa, jossa Aleksanterinkadun katualueen hulevedet kerättäisiin uudella hulevesiviemärillä Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin. Muutos ei vaikuta mainittavasti Kyösti Kallion kadun hulevesiviemärin kuormitukseen.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 6 (28) 2.3 Maaperä ja pohjavedet Suunnittelualueen länsireuna kuuluu 1. luokan pohjavesialueeseen. Pohjaveden virtaussuunta on suunnittelualueen kohdalla länteen ja lounaaseen, mutta suunta kääntyy etelään likimain Satamaradan kohdalla. Tällä kohdalla sijaitsee kallioruhje, joka johtaa hyvin pohjavesiä. Suunnittelukohdetta ympäröiviä pohjaveden muodostumisalueita ja pohjavesialuetta on havainnollistettu kuvassa 7. Kuva 7. Pohjaveden muodostumisalueet, pohjavesialue ja pohjaveden virtaussuunnat suunnittelualueen ympäristössä 3. Suunnittelualueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää vaihdellen silttimoreenista silttiin. Rakennettavuusselvityksessä 4 on todettu, että syvien kellaritilojen rakentaminen saattaa olla ongelmallista pohjamaan häiriintymisherkkyyden ja kuivatuksen järjestämisen takia. Rakennukset tulee salaojittaa ja rakennekerrokset erottaa pohjamaasta suodatinkankaalla. Alueella on myös puupaaluperustuksia, joiden kohdalla pohjavedenpintaa ei saa laskea. N2000- korkeusjärjestelmässä suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan Vesijärven ylävedenpinta (HW) on vuosina ollut +81,74 m, keskivedenpinta (MW) +81,50 m ja alivedenpinta (NW) +81,44. 5 Suunnittelualueelle on laadittu erillinen selvitys pilaantuneista maista. Pilaantuneet maat keskittyvät nykyisen linja-autoaseman läheisyyteen. 3 Kuva: Lahden kaupunki. 4 Ramboll Finland Oy Asemakaava-alueen maaperätutkimus ja rakennettavuusselostus. Ranta-Kartano, Jalkarannantie, Lahti Lahden Kaupunki, Satamapiste LA/MHe

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 7 (28) 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Suunniteltu maankäyttö Suunnittelualueelle on asemakaavassa esitetty tiivistä korkeatasoisesti toteutettavaa asuin-, liike- ja julkisten rakennusten aluetta, jossa tärkeän osan muodostavat erilaiset puistot ja aukiot. Kortteleiden sisäpihat toteutetaan kansirakenteiden päälle ja näiden alle toteutetaan maanalaista pysäköintiä. Kaava-alueen keskelle on suunniteltu kävelykatumaista julkista tilaa, jonka yhteydessä olisi myös erilaisia hulevesiaiheita. Lisäksi alueen eteläpäähän, linja-autoaseman läheisyyteen on suunniteltu talousvedellä toimivaa vesiaihetta, jolla ei ole vaikutusta hulevesien hallintaan. Suunniteltua maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 8. Kuva 8. Havainnekuvaluonnos suunnittelualueen tulevasta maankäytöstä Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Suunnittelualueen maankäytön muutoksen vaikutusta valuma-alueiden rajauksiin arvioitiin laaditun valuma-aluekartan, hulevesiviemäriverkostokartan ja maankäyttösuunnitelmien perusteella. Rakentaminen ei muuta mainittavasti Kyösti Kallion kadun valuma-aluerajausta. Alueen sisäiset valumareitit ja vedenjakajat, etenkin Vapaudenkadun ja Jalkarannantien hulevesiviemäreiden osalta, voivat kuitenkin muuttua hulevesisuunnittelun ja alueen kuivatusratkaisujen johdosta. Suunniteltujen hulevesiratkaisujen vaikutuksia nykyiseen verkostoon on käsitelty kappaleessa Arkkitehtitoimisto K2S Oy. Viistoilmakuva, massamalli. Luonnos

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 8 (28) 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Arvioinnin lähtökohdat Suunnittelualueen rakentamisen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelmään. Lisäksi kattojen kaltevuus on yleensä muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni, etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon, maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin tai vastaaviin ja edelleen osavaluma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat. Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi viherpinnat pidättävät tyypillisesti vähintään viiden millimetrin sademäärän, kun taas uusi asfalttipinta pidättää vain alle millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa merkittävästi tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman kasvuun. Tarkasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Rankkasadetilanteissa pätevät pintojen keskimääräiset läpäisemättömyyden (TIA) sekä painannesäilynnän ominaisarvot. Pinta TIA Painannesäilyntä katto 100 % 0 mm uusi asfaltti 95 % 0,5 mm heikkokuntoinen asfaltti 95 % 1 mm kiveys, laatat, sora 60 % 2 mm viherpinta, maa 20 % 5 mm metsä, puisto 10 % 12 mm Läpäisemättömien pintojen määrä Läpäisemättömien pintojen määrän arviointi tehtiin koko Kyösti Kallion kadun päähulevesiviemärin valuma-alueen laajuudelta. Tavoitteena oli arvioida suunnittelualueen maankäytön muutoksen merkitystä koko valuma-alueen mittakaavassa ja samalla määrittää hulevesimallinnusta varten määritettyjen osavaluma-alueiden hydrologiset ominaispiirteet. Arviointia varten valuma-alueelta määritettiin nykytilassa seitsemän hydrologista maankäyttötyyppiä, jotka kuvaavat läpäisemättömyydeltään erilaisia alueita korttelin mittakaavassa. Maankäyttötyypeille laskettiin taulukossa 1 esitettyjen ominaisarvojen perusteella keskimääräiset hydrologiset parametrit

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 9 (28) ja lisäksi kantakartan ja ilmakuvien avulla karkeat aluerajaukset. Arvioidun maankäyttöjakauman ja valuma-aluerajojen perusteella voitiin laskea valuma-alueiden läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TIA) nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeen. Maankäyttötyypit ominaisarvoineen on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tarkastelua varten laaditut hydrologiset maankäyttötyypit. Pinta TIA Tiivis keskustakortteli 96 % Työpaikka-alue, oppilaitokset 85 % Kerrostaloalue 77 % Pientaloalue 57 % Katu- ja pysäköintialue 88 % puisto- ja viheralue 21 % metsä 10 % Hulevesien määrä Hulevesien laatu Nykytilanteessa Kyösti Kallion kadun päähulevesiviemärin valuma-alue on Radiomäkeä ja Fellmanin puistoa lukuun ottamatta tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta. Laskennallisesti (TIA) valuma-alueesta noin 65 % on vettä läpäisemättömiä pintoja, mutta alueen sisällä läpäisemättömyys vaihtelee keskustakortteleiden korkeista arvoista (80 90 %) puisto- ja metsäalueiden alhaisempiin arvoihin (10 20 %). Kariniemenkadun eteläpuolella Ranta-Kartanon kaava-alueesta noin 90 % on päällystetty vettä läpäisemättömillä pinnoilla. Ranta-Kartanon asemakaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää vettä läpäisemättömien pintojen kokonaismäärää, koska suunnittelualue on jo nykytilassa lähes kokonaan päällystetty. Nykytilaan verrattuna suurin muutos on asfalttipintojen väheneminen ja tätä vastaava kattopintojen määrän lisääntyminen. Tulevassa tilanteessa myös alueen sisäisten viherpintojen määrä tulee lisääntymään hieman nykytilanteeseen verrattuna. Tarkastellun valumaalueen muissa osissa ei ole tiedossa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat läpäisemättömien pintojen määrään suunnittelualueen yläpuolella. Rakentamisen ei vaikuta ratkaisevasti muodostuvien hulevesin määrään, koska jo nykytilanteessa alue lähes täysin pinnoitettu. Toteuttamalla hulevesien hallintaa suunnittelualueen sisällä, hulevesien määrää voidaan jopa vähentää ja vähintäänkin hulevesivirtaamat saadaan tasattua pidemmälle ajanjaksolle, jolloin hetkelliset suurimmat hulevesivirtaamat alenevat hulevesiviemäriverkoston solmupisteissä. Kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät sen sijaan ajoittain runsaastikin ajoneuvoista, materiaalien kulumisesta ja talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja. Näin ollen, kun kattopintojen osuus suunnittelualueesta kasvaa, hulevesien keskimääräinen laatu paranee. Lisäksi jos suunnittelualueelle toteutetaan hulevesiä suodattavia hallintamenetelmiä, myös liikennealueiden epäpuhtauksia voidaan tietyssä määrin poistaa. Hallintatoimenpiteiden ansiosta suunnittelualueen hulevesien laatu voi parantua verrattuna nykytilanteeseen, jossa suuren asfalttipintaisen alueen hulevedet johdetaan suoraan Vesijärveen ja Pikku-Vesijärveen.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 10 (28) Suunnittelualueen yläpuolelle sijoittuva Aleksanterinkadun sekaviemäri 1200 B liittyy Kyösti Kallion kadulla kulkevaan nykyiseen 1600 B jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäristä on ylivuotokaivo Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin suunnitellun Koiviston aukion kohdalla. Sekaviemärin ja jätevesiviemärin tulvimista voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä, mutta mikäli näin tapahtuisi, likaiset tulvavedet ohjautuisivat suoraan Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin, suunnittelualueen ohi. Suunnittelualueen rakentaminen ei lisää sekaviemärin tai jätevesiviemärin tulvimiseen ja tästä johtuvaan hulevesien laatuun liittyviä riskejä. 3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Suunnittelualue on Kyösti Kallion kadun hulevesiviemärin valuma-alueen pinta-alasta vain noin 8 %. Lisäksi suunnittelualue sijaitsee valuma-alueen alaosissa, jolloin siellä tehtävällä hallinnalla ei ole merkittävää vaikutusta muiden alueiden tulvariskeihin. Kyösti Kallion kadun hulevesiviemärin (1600 B) kapasiteetti on valuma-alueen mittakaavassa riittävä ja sen korkeusasema niin alhainen, että viemärin tulviminen maanpinnalle on erittäin epätodennäköistä. Näin ollen suunnittelualueen hulevesien määrän hallinnalle ei ole pakottavaa tarvetta muuten kuin suunnittelualueen sisäisten tulvariskien näkökulmasta. Niin haluttaessa suunnittelualueen hulevedet on johdettavissa hulevesiviemäröinnillä sujuvasti Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin ja edelleen Vesijärveen. Tämä olisi kuitenkin vastoin hulevesien hallinnan hyviä periaatteita eikä edistäisi luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien käyttöönottoa, mitä Lahden hulevesiohjelma edellyttää. Lisäksi hulevesien määrän hallinta vaikuttaa osaltaan myös hulevesien laadun hallinnan edellytyksiin, koska hallitummat, rajoitetut virtaamat on helpompi käsitellä laadullisesti. Ranta-Kartanon kaava-alueen hulevesisuunnittelussa tärkein yksittäinen tavoite on minimoida suunnittelualueelta Vesijärveen kohdistuva hulevesikuormitus. Nykytilassa alueen hulevedet johdetaan suoraan Vesijärveen ja osin Pikku-Vesijärveen, mistä on menettelyinä päästävä eroon. Suunnittelualueella tehtävin toimenpitein on mahdollista parantaa Vesijärven tilaa paikallisesti. Lisäksi alueella on mahdollisuus käsitellä myös merkittävä osa Vapaudenkadun hulevesiviemärin virtaamasta, mikä on selvä parannus nykytilanteeseen nähden. Suunnittelualueella tehtävillä hulevesien määrään ja laatuun puuttuvilla hallintatoimenpiteillä voidaan vähentää huomattavasti mm. Kariniemenkadun ja Jalkarannantien hulevesiviemäreiden Pikku- Vesijärveen ja Vesijärveen kohdistuvia ylivuotoja. Hulevesien hallintamenetelmien kuten rakennettujen vesiaiheiden ja altaiden positiivista vaikutusta kaupunkiympäristöön ja maisemaan ei pidä myöskään vähätellä. Hulevesien hallinnan tavoitteena onkin yhdessä maisemasuunnittelun kanssa luoda viihtyisää, laadukasta ja omaleimaista kaupunkiympäristöä, jossa ympäristönäkökulmat on huomioitu parhaalla mahdollisella tavalla. Ranta-Kartanon asemakaava-alueella on merkittävä rooli Lahden kaupungin ekologisen rakentamisen esimerkkikohteena. Alueella tehtävillä hulevesien hallintaratkaisuilla vauhditetaan vaihtoehtoisten, luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien käyttöönottoa myös muilla kehittyvillä alueilla.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 11 (28) 4 SUOSITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan lähtökohtana on ehkäistä hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa sekä pyrkiä säilyttämään veden kiertokulku mahdollisimman luonnollisena. Valmisteilla olevan Lahden kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti tavoitteisiin pyritään hallitsemalla hulevesiä seuraavan prioriteettijärjestyksen mukaisesti: I. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) II. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen ja viivyttäminen maassa ja maan pinnalla) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avojärjestelmissä) IV. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vesistöön. Suunnittelualueella hulevesien hallinnan periaatteena tulee olla edellä kuvattujen toimintatapojen I III tehokas yhdistäminen. Tällöin hallintamenetelmien ketju alkaa hajautetusti hulevesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyy yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin hulevesien hallintajärjestelmiin. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä hulevesien määrään että laatuun. Suunnittelualueelle esitetään kuvan 9 mukaista monivaiheista hallintajärjestelmää. Kuva 9. Suositellun hulevesien hallintajärjestelmän vaiheet.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 12 (28) Kuvassa 9 esitetyn monivaiheisen ja hajautetun järjestelmän ansiosta yksittäisen hallintamenetelmän mitoituksen ylittyminen tai rakenteellinen vaurio ei johda välttämättä hulevesien johtamiseen suoraan purkuvesistöön. Näin ollen hulevesien hallinnan kokonaisvarmuus lisääntyy ja ylivuotojen riski alenee. Samalla yksittäisen hallintamenetelmän mitoitus ja tilavaraus pienenee, jolloin ne on mahdollista toteuttaa vähäisemmin rakennustöin ja sijoittaa joustavammin muun maankäytön mukaan. Järjestelmää kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa ja se on esitetty asemapiirroksena liitteenä 2 olevassa yleissuunnitelmakartassa. 4.2 Tonttikohtainen hulevesien hallinta Kattojen hulevesien hallinta Katoilla muodostuvien hulevesien hallintaan esitetään ensisijaisesti tavanomaisten kattopintojen korvaamista kokonaan tai osittain viherkatoilla. Viherkatoilla tarkoitetaan kasvillisuudella peitettyä kattopintaa, joka pidättää ja suodattaa vettä. Viherkaton maa- ja kasvillisuuskerrokseen pidättynyt vesi haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttämänä. Ylimääräinen hulevesi johdetaan normaalisti ränneillä ja syöksyputkilla eteenpäin. Viherkattojen vettä pidättäviin ja viivyttäviin ominaisuuksiin vaikuttaa ratkaisevasti viherkattorakenteen paksuus, kasvillisuus sekä katon kaltevuus. Vettä viivyttävät ominaisuudet lisääntyvät rakenteen paksuuden kasvaessa ja kattokaltevuuden pienentyessä. Viherkattorakenteen paksuuden ja kasvillisuuden laadun perusteella viherkatot on jaettavissa yleistäen kahteen päätyyppiin: laaja-alaisiin ja intensiivisiin viherkattoihin. Laaja-alaisilla viherkatoilla käytetään pääasiassa ohuita sammalmaksaruohomattoja (sedum), joilla rakenteesta saadaan ohut ja neliöpainoltaan kevyt. Kuivatus ja kasvukerroksen yhteispaksuus vedeneristeen yläpuolella on tuotteista riippuen mm, jolloin rakenteen paino kosteana on vastaavasti noin kg/m². Sammal-maksaruohokattojen vedenpidätysominaisuudet ovat kasvukerroksen paksuuteen nähden hyvät, mutta ohut rakennekerros rajoittaa pidättyvän veden määrää. Tasakatoilla viivyttäviä ominaisuuksia voidaan kuitenkin kasvattaa sallimalla vedenpinnan nousu hieman kasvukerroksen yläpuolelle. Ohuen sammalmaksaruohokaton rakennetta on havainnollistettu kuvassa 10. Esimerkkejä sammal-maksaruohokatoista on esitetty kuvissa Kuva 10. Esimerkki ohuen sammalmaksaruohokaton rakenteesta. Vesieristeen päällä juurenestomatto, salaojamatto, geoverkko sekä kasvu- ja kasvillisuuskerros 2.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 13 (28) Kuva 11. Sammal-maksaruohokerroksella toteutettuja viherkattoja 7. Kuva 12. Viherkatoilla voi luoda miellyttäviä näkymiä korkeammista rakennuksista. Sammal-maksaruohokatto Tukholmassa. 7 Kuva 13. Sammal-maksaruohokatto (5000 m²), Linköpingin kirjasto, Ruotsi. 7 7 Kuva: Veg Tech Ab

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 14 (28) Sammal-maksaruohokatto on helppohoitoinen, koska Suomen ilmastoolosuhteissa niitä ei tyypillisesti tarvitse kastella lainkaan rakentamisvaihetta lukuun ottamatta. Käytettävissä olevat kasvilajivalikoimat ovat laajat ja niiden avulla voidaan luoda katoille näyttävää ja vaihtelevaa ilmettä värien ja muotojen avulla. Sammal-maksaruohokaton talvikunnossapito muistuttaa tavanomaista tasakattorakennetta eli ylimääräinen lumi poistetaan katolta tarvittaessa. Viherkatoilla kasvukerroksen päälle jätetään kuitenkin noin 20 cm paksuinen kasvillisuutta suojaava lumikerros, joka yhdessä viherkaton kasvillisuuskerroksen kanssa ehkäisee lumen poistossa toisinaan tapahtuvia vesieristeen vaurioita. Intensiivisillä viherkatoilla tarkoitetaan kasvukerrokseltaan paksumpia, kasvillisuudeltaan runsaampia ja usein pinta-alaltaan pienempiä kasvillisuuspeitteisiä kattoja. Intensiiviset viherkatot liittyvät usein ns. kattopuutarhoihin, jotka voivat olla kasvillisuudeltaan selvästi rehevämpiä ja monipuolisempia kuin sammal-maksaruohokatot. Kasvillisuus voi olla monipuolista käsittäen esimerkiksi perenna- ja nurmi-, ja heinäistutuksia, pensaita ja jopa pieniä puita. Pinta-alaan suhteutettuna intensiivisten viherkattojen vettä pidättävät ja viivyttävät ominaisuudet ovat moninkertaisia sammal-maksaruohokattoihin verrattuna. Intensiivisten viherkattojen paksummista rakennekerroksista ( mm) johtuen myös niiden neliöpaino on jo kuivana moninkertainen sammal-maksaruohokattoihin verrattuna. Rakenteen paino kosteana vaihtelee kerrospaksuudesta riippuen noin kg/m² välillä. Intensiiviset viherkatot vaativat istutustensa mukaista säännöllistä hoitoa ja ovat siltä osin verrattavissa puutarhaan. Esimerkki kattopuutarhasta on kuvassa 14. Kuva 14. Kasvillisuudeltaan monipuolinen kattopuutarha Tukholmassa. 7 Viherkattojen vaikutukset hulevesiin Tutkimusten mukaan viherkatoilla voidaan vähentää hulevesivalunnan määrää vuositasolla vähintään 50 %, mutta lisäksi niillä on hulevesivaluntaa vähentävä vaikutus myös rankkasadetilanteissa. Viherkatoilla pystytään pidättämään matalan intensiteetin sateet usein kokonaan, kun taas rankemmilla sateilla ylimääräinen vesi valuu kasvillisuuskerroksen pinnalla ja johdetaan normaalisti ränneillä ja syöksyputkilla eteenpäin.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 15 (28) Piha-alueiden hulevesien hallinta Hulevesien laadun parantamiseen viherkatoilla ei ole vaikutusta, koska katoille päätyy vettä vain suoraan ns. puhtaana sadevetenä. Lisäksi tutkimuksissa 8 on todettu, että laaja-alaiset viherkatot vapauttavat useimmiten saman verran tai jopa enemmän ravinteita, hiiltä ja joitain metalleja kuin sitovat. Erityisesti viherkaton lannoituksella ja kasvukerroksen maa-aineksen laadulla on tähän suuri vaikutus. Tutkimuksissa havaittiin toisaalta, että intensiiviset viherkatot pystyivät sitomaan hyvin ravinteita, hiiltä ja metalleja. Viherkattojen käyttö suunnittelualueella Hulevesien hallinnan kannalta viherkatot tulisi nähdä keinona ehkäistä hulevesien muodostumista ja keinona hidastaa hulevesivalunnan päätymistä yleisille alueille. Lisäksi Ranta-Kartanon suunnittelualueella rakennusten kerrosluvut vaihtelevat siten, että matalampien rakennusten kattopinnat hallitsevat näkymiä korkeammista rakennuksista. Tällöin hulevesien määrälliseen hallintaan liittyvien etujen lisäksi matalampien osien viherkatot parantaisivat merkittävästi näkymiä korkeammista osista. Viherkatot voisivat toimia myös asukkaiden kattopuutarhoina ja oleskelualueina. Ratkaisussa voitaisiin yhdistellä sekä laaja-alaisia että intensiivisiä viherkattotyyppejä monipuolisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Ranta-Kartanon kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa on esitetty ehdotus kattojen oleskelualueiden muotoiluun. Piha-alueiden hulevesien hallinta alkaa kattovesien hallitulla johtamisella eteenpäin. Hallintaratkaisussa kattovedet esitetään johdettavan syöksytorvien juuressa oleviin kivipesiin, joiden kiviaineksen läpi hulevesien on virrattava ennen päätymistään eteenpäin, mikä tehostaa hajautettua hulevesien viivytystä. Kivipesistä hulevedet voidaan johtaa pihojen istutusalueille, jolloin hulevesien purkautumista tontilta yleiselle alueelle saadaan viivytettyä vieläkin enemmän. Vaihtoehtoisesti hulevedet voidaan johtaa kivipesistä hulevesiviemäriin tai pintaratkaisuin suoraan yleiselle alueelle. Menettelyä on havainnollistettu kuvissa 15 ja 16. Kuva 15. Kattovedet johdetaan kivipesiin ja näistä istutusalueille. Järjestelmä on osa piha-alueen laadukasta viherrakentamista. 8 Berndtsson J.C., Bengtsson L. & Jinno K Runoff water quality from intensive and extensive vegetated roofs.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 16 (28) Kuva 16. Kivipesä syöksytorven yhteydessä. Rankkasadetilanteita varten kivipesistä tulee olla aina varmatoimiset ylivuotoreitit esimerkiksi hulevesiviemäriin tai katualueelle. Viivytysrakenteet vaativat säännöllistä ylläpitoa kuten roskien poistoa ja talvella lumen ja jään poistamista. Rakenteen tukkeutuessa tai jäätyessä vesien tulee päätyä turvalliselle tulvareitille poispäin rakennuksista. Tonttien sisäpihat toteutetaan pääosin kansipihoina autojen pysäköintihallien päälle. Näin ollen piha-alueilla ei voida käyttää varsinaisia hulevesiä imeyttäviä rakenteita eikä maanalaisia hulevesien hallintamenetelmiä. Piha-alueella muodostuvia hulevesiä voidaan kuitenkin suodattaa salaojitettujen rakenteiden, kuten kiveysten ja kasvillisuuskerrosten läpi, jolloin hulevesien muodostumista saadaan vähennettyä tavanomaisilla sadetapahtumilla huomattavasti. Rankkasadetilanteissakin hulevesivalunnan muodostuminen hidastuu sadetapahtuman alkuvaiheessa. Rankkasadetilanteissa kaikki piha-alueiden hulevedet eivät pysty suotautumaan rakenteiden läpi salaojiin, joten ylimääräisille hulevesille on järjestettävä turvalliset pintavaluntareitit yleisen alueen järjestelmiin. Piha-alueen salaojat kytketään yleisen alueen hulevesiviemäriverkkoon tai suoraan alueen keskelle hulevesikanaaliin. Esimerkki hulevesiä viivyttävästä piha-alueesta on kuvassa 17. Kuva 17. Hulevesiä viivyttävä piha-alue. 9 9 Kuva: City of Portland Stormwater management manual.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 17 (28) 4.3 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Pintajohtaminen ja hulevesiviemäröinti Yleisillä alueilla tehtävän hulevesien hallinta alkaa katualueella muodostuvien hulevesien hallitulla keräämisellä. Muodostuneiden hulevesien virtausta voidaan hidastaa käyttämällä hulevesiviemäröinnin rinnalla hulevesien pintajohtamista esimerkiksi kouruja, kivettyjä painanteita ja linjakuivatusta. Periaatteena voi olla, että pintaratkaisuja käytetään hulevesien keräämiseen pienikokoisten hulevesiviemäreiden sijasta, ja vasta keskittyneet virtaamat ohjataan huleveden kokoojaviemäreihin. Hulevesiviemäröinti toimii näin myös pintaratkaisujen tulvareittinä. Pintaratkaisuilla voidaan kerätä hulevedet piha-alueilta ja johtaa biopidätysalueille tai hulevesiviemäriin. Pintajohtamisen etuna on hulevesien hitaampi virtausnopeus, mikä alentaa hetkellisiä virtaamapiikkejä hulevesiviemäriverkon solmupisteissä. Pintajohtamismenetelmän yksityiskohdissa tulee huomioida talvikunnossapidon ja puhdistuksen vaatimukset. Esimerkkejä hulevesien pintajohtamisesta on kuvassa 18. Kuva 18. Esimerkkejä hulevesien keräämiseen ja pintajohtamiseen. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuvalla Paasikivenaukiolla hulevedet voidaan kerätä joko uudella hulevesiviemäröinnillä tai pintaratkaisuilla. Hulevesiviemäröinti tulee järjestää aukiolta Pellonkulmankujan kautta Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin, koska aukion pohjoispuolella kulkee 1600 B jätevesiviemäri, jonka kanssa risteäminen on mahdotonta. Se estää vesien johtamisen Paasikivenaukiolta hulevesiviemärillä alueen läpi kulkevaan hulevesikanaaliin. Sen sijaan pintaratkaisuilla, kuten linjakuivatuksella, Paasikivenaukion hulevedet olisi mahdollista kerätä ja johtaa jätevesiviemärin yli suoraan pohjoiseen virtauksensäätökaivolle ja hulevesikanaaliin. Suunnittelualueen kesiosiin sijoittuvilta, tonttien väliin jääviltä aukioilta hulevedet kerätään pääosin pintaratkaisuin suoraan hulevesikanaaliin, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös hulevesiviemäröintiä. Esitetyn suunnitelmaratkaisun perusteella nykyisen hulevesiviemäriverkon muutostarve on pääpiirteissään seuraava: Linja-autoaseman pohjoispuoleiseen nykyiseen 1000 B hulevesiviemäriin rakennetaan virtauksensäätökaivo, jolla Vapaudenkadun suunnan hulevedet ohjataan ensisijaisesti suunnittelualueen sisälle hyödynnettäväksi. Virtauksensäätökaivosta rakennetaan pohjoiseen uusi, halkaisijaltaan noin 500 mm haara, joka puretaan hulevesikanaaliin. Virtauksensäätökaivosta rakennetaan ylivuoto länteen nykyiseen 1000 B viemäriin, joka liittyy Kyösti Kallion kadun nykyiseen hulevesiviemäriin. Ylivuotoa tapahtuu, kun uuden 500 mm haaran kapasiteetti ylittyy.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 18 (28) Virtauksensäätökaivo voidaan varustaa nostettavilla ja vaihdettavilla settilevyillä, jolloin reittejä on mahdollista säätää ja sulkea. Nykyisen linja-autoaseman P-alueen hulevedet kerätään joko uudella hulevesiviemäröinnillä Pellonkulmankujan kautta Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin tai linjakuivatuksella edellä mainitun virtauksensäätökaivon kautta hulevesikanaaliin. Menetelmiä voidaan myös yhdistää. Kaava-alueen nykyiset sisäiset kuivatusjärjestelyt uudistuvat täysin Hulevesikanaali Esitetty virtauksensäätökaivo johtaa siihen, että suunnittelualueen valumaalueen pinta-ala kasvaa. Tämä on tavoiteltavaa, jotta hulevesikanaalin ja altaan muodostamaan hulevesiaiheeseen saadaan normaalitilanteessa enemmän hulevesiä näkyväksi maisemaelementiksi. Erittäin rankoilla sadetapahtumilla suunnittelualueen yläpuoleiset hulevedet saadaan edellä mainitun ylivuotorakenteen ansiosta johdettua turvallisesti Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin, jonka kapasiteetti on riittävä ääritilanteissakin. Suunnittelualueen keskelle on esitetty maisemasuunnitelmissa avonaista hulevesikanaalia, johon kerättäisiin koko Ranta-Kartanon kaava-alueen hulevedet ja johdettaisiin ne alueen pohjoisreunaan rakennettaviin hulevesien hallintajärjestelmiin. Lisäksi kanaaliin johdettaisiin Vapaudenkadun hulevesiviemärin haaran hulevedet tiettyyn rajaan asti. Kanaalin yhteyteen rakennettaisiin istutettuja vihervyöhykkeitä, jotka toimisivat samalla kanaalin tulva-alueina. Kanaaliin rakennettaisiin virtauksensäätörakenteita, joilla kanaali jaettaisiin kahteen osaan. Virtauksensäädön ansiosta hulevesiä saataisiin padotettua hallitusti vihervyöhykkeille myös pienemmillä sadetapahtumilla. Säätörakenteet olisivat kuitenkin monivaiheisia siten, että vedenpinnan nousu kanaalissa olisi hallittua myös rankkasadetilanteissa ja tietyn rajan jälkeen vedet johdettaisiin ylivuotoaukon kautta eteenpäin kanaalin seuraavaan osaan. Ote maisemasuunnitelman poikkileikkauksesta hulevesikanaalin kohdalta on esitetty kuvassa 19. Kaupunkiympäristöön rakennettua kanaalia on havainnollistettu kuvassa 20. Kuva 19. Maisemapoikkileikkaus hulevesikanaalin kohdalta. 2

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 19 (28) Hulevesiallas ja biosuodatusallas Kuva 20. Kanaali Tukholmassa Hammarby Sjöstadissa. 7 Säätörakenteiden avulla vedenpinnan annetaan padottua kanaaliin enintään 0,5 m, minkä jälkeen virtaus siirtyy ylivuotoreitille. Kanaalin maksimisyvyys on noin 0,8 m. Säätörakenteiden ylivuotoreitit suunnitellaan kapasiteetiltaan niin hyviksi, että kanaalien tulviminen jalankulkualueelle ei ole mahdollista. Koko järjestelmän kapasiteetin ylittävät hulevesivirtaamat ohjataan jo ennen hulevesikanaalia ylivuotoreitille Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin (kts. kappale 4.3.1). Kuivaan aikaan hulevesikanaali on tyhjillään, mikä pitää ottaa huomioon kanaalin rakenteiden ja ulkoasun tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi puistoakselin aukioiden kohdalla hulevesikanaali joudutaan putkittamaan. Pienien peittosyvyyksien takia putket joudutaan toteuttamaan esimerkiksi litteäaukkoisella suorakaideprofiililla tai kahdella rinnakkaisella pienikokoisella rummulla, mutta näiden suurimman välityskyvyn tulisi vastata sisähalkaisijaltaan 600 mm rumpuputkea. Hulevesiallas esitetään rakennettavan hulevesikanaalin pohjoispäähän rakennettavalle Kekkosen aukiolle, uuden Kartanonkadun eteläpuolelle (nyk. Kariniemenkatu). Altaassa viivytetään suunnittelualueen ja sen yläpuolisen valuma-alueen hulevesiä. Allas kytketään kadun pohjoispuolelle rakennettavaan biosuodatusaltaaseen, jonka sijoituspaikan nykytilaa on havainnollistettu kuvassa 21. Kuva 21. Esitetty biosuodatusaltaan sijoituspaikka nykytilassa Jalkarannantien kohdalla. 2

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 20 (28) Biosuodatusallas on tyypillisesti loivapiirteisesti rakennettu viherpainanne, johon istutetaan vaihteleviin kosteusolosuhteisiin soveltuvia kasvilajeja. Biosuodatusaltaassa hulevesiä seisotetaan, jotta mahdollisimman suuri osa vesistä suotautuisi maakerrosten läpi eteenpäin, imeytyisi maaperään tai haihtuisi ilmaan. Suotautuessaan maakerrosten läpi hulevesien kiinteät epäpuhtaudet jäävät maakerroksiin ja liuenneetkin epäpuhtaudet vähenevät maaperän mikrobiologisen ja kemiallisen toiminnan ansiosta. Kuivaan aikaan biosuodatusallas voi olla tyhjä, mikä pitää ottaa huomioon altaan ilmeen suunnittelussa. Biosuodatusallasta on havainnollistettu normaalitilanteessa kuvassa 22 ja tulvatilanteessa kuvassa 23. Kuva 22. Biosuodatusallas normaalitilanteessa. 2 Kuva 23. Biosuodatusallas tulvatilanteessa. 10 Hulevesiallas purkaa hulevedet biosuodatusalueelle uuden Kartanonkadun alittavalla rummulla. Rummun alkupäähän tehdään hulevesivirtaama rajoittava säätörakenne, jolloin hulevesiä saadaan padotettua hulevesialtaassa ja biosuodatusaltaan toiminta paranee tasaisemman tulovirtaaman ansiosta. 10 Kuva: Anneli Lyytikkä

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 21 (28) Järjestelmien kunnossapito 4.4 Katualueiden hulevedet Hulevesiallas ja biosuodatusallas toimivat normaalitilanteessa yhtenä kokonaisuutena, jossa hulevesiä poistuu järjestelmästä vain suotautumalla biosuodatusaltaan rakennekerrosten läpi Pikku-Vesijärven suuntaan. Vasta kun Kartanonkadun eteläpuoleisen hulevesialtaan mitoitustilavuus ylittyy, hulevesiä aletaan johtaa sieltä hallitun ylivuodon kautta suoraan Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin. Näin ollen tulvatilanteessa kaikki ylivuoto tapahtuu hulevesialtaasta, jolloin tulvavedet eivät vahingoita biosuodatusallasta ja sen toiminta ei mainittavasti häiriinny. Ylivuoto Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin voidaan toteuttaa hulevesiviemärillä ja sen suuaukon eteen tehtävällä patoseinällä, jonka yli hulevedet päätyvät ylivuotoreitille. Hulevesikanaalin ja altaiden säätörakenteet vaativat puhdistusta ja toiminnan tarkastamista säännöllisesti. Kanaalin ja altaiden pohjat on siivottava roskista joitakin kertoja vuodessa. Roskia voi päätyä järjestelmiin Vapaudenkadun hulevesiviemäristä, mutta myös yleisestä roskaamisesta johtuen. Hulevesikanaalin talviaikaista kunnossapitoa saadaan vähennettyä sulkemalla tulovirtaama Vapaudenkadun hulevesiviemäristä kanaaliin kokonaan. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi virtauksensäätökaivoihin asennettavien, vaihdettavien settilevyjen avulla, jolloin hulevesikanaalin johtava reitti suljetaan ja ylivuotoreitti avataan kokonaan. Tällöin talviaikainen virtaama päätyy suoraan Kyösti Kallion kadun hulevesiviemäriin. Katualueiden hulevedet on hallittava mahdollisimman hyvin jo katualueella. Perinteisesti katualueet on kuivatettu tehokkaasti hulevesiviemäröinnin avulla, jolloin hulevesien laatuun ei pystytä puuttumaan lainkaan. Ranta- Kartanon kaava-alueella tavoitteena on nimenomaan hulevesien laadun parantaminen, joten katualueiden hulevesien hallintaa suositellaan vaihtoehtoisia, maanpäällisiä menetelmiä. Kyösti Kallion kadun ja Kartanonkadun hulevesien hallintaan esitetään käytettäväksi vihertaskuja, jotka ovat käytännössä katualueen reunaan sijoitettavia istutuslaatikoita. Vihertaskut ovat salaojitettuja ja tarkoituksena on puhdistaa hulevesiä suodattamalla ne kasvillisuuden ja maakerroksen läpi. Vihertaskut eivät ole kuitenkaan imeyttäviä, vaan ne purkavat lopulta hulevesiviemäriin. Katualueen hulevedet kerätään pinnantasauksin ja johdetaan vihertaskuihin reunakiveykseen jätettävistä aukoista. Taskut rakennetaan hieman, esimerkiksi noin 20 cm, kadun pintaa syvemmälle, jolloin hulevesien padottaminen on mahdollista. Vihertaskuihin yhdistetään katualueen tavanomainen hulevesiviemäröinti, jolloin se toimii tulvareittinä ja salaojavesien purkupaikkana. Vihertaskut voivat olla vaihtelevasti kasvillisuudella ja kiveyksillä maisemoituja. Laadukkaasti toteutettuna ne voivat parantaa katualueen ilmettä. Vihertaskut, kuten muutkin istutetut viheralueet, vaativat säännöllistä hoitoa ja puhtaanapitoa. Esimerkkejä vihertaskuista on koottu kuvaan 24.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 22 (28) 4.5 Tulvareitit Kuva 24. Katualueen hulevesien hallintaa vihertaskuilla. 2 Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Tonttien sisällä tulvareittejä voidaan muodostaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Myös pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyrkiä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Myös hulevesien hallintajärjestelmissä tulee olla aina hallitut ylivuotoreitit tulvatilanteita varten. Ylivuodon tarkoituksena on estää hallintajärjestelmän hallitsematon tulviminen esimerkiksi sen yläpuoliseen verkostoon ja rakennusten salaojiin asti. Tarkoituksena on myös estää rakenteelliset vauriot, joita hallitsemattomat tulvavedet voisivat aiheuttaa mm. altaiden ja biopidätysalueiden maa- ja kasvillisuusrakenteille. Tulvareitit tulee ketjuttaa siten, ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun kaikkien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulvareitin on oltava sujuva purkuvesistöön asti, jotta aineellisia vahinkoja voidaan ehkäistä. Ranta-Kartanon alueellisina tulvareitteinä toimivat Kyösti Kallion katu, Kartanonkatu sekä alueen sisäinen aukio ja puistokäytävä hulevesikanaaleineen. Kaikkien em. reittien tasaus laskee kohti Vesijärveä johtaen vedet poispäin häiriintyvistä kohteista. Tonttien ja rakennusten tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, että pinnat kaatavat kohti tulvareittejä eikä päinvastoin. 4.6 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon kohteen jatkosuunnittelussa. Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska hulevesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Rakennusvaiheen vesien käsittely kannattaa jär-

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 23 (28) jestää tilapäisillä ratkaisuilla erillään lopullisen tilanteen hulevesien hallintajärjestelmästä, koska hulevesijärjestelmää ei todennäköisesti voida rakentaa niin etupainotteisesti, että se olisi käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Lisäksi rakennusvaiheen runsas kiintoainehuuhtouma voi tukkia hulevesijärjestelmän. Rakentamisen aikaisien hallintaratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne eivät estä käytännön toteutusta. Suunnittelualueen rakennuksista on ensimmäisenä suunniteltu toteutettavan Kyösti Kallion kadun varren rakennukset. Uuden Kartanonkadun varren rakennukset valmistuisivat vasta näiden jälkeen mahdollisesti useidenkin vuosien päästä. Ranta-Kartanon alueen rakentamisen alkuvaiheessa luontevin paikka hulevesien hallintaan on nykyisen Kariniemenkadun pohjoispuolella. Sinne voitaisiin toteuttaa osin kaivamalla ja osin pengertämällä viivytysallas tai altaita, jonne suunnittelualueen hulevedet voidaan kaltevuuksien puolesta johtaa helposti. Altaissa hulevesiä viivytettäisiin mahdollisimman paljon ennen purkamista vesistöön. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee purkaa ensisijaisesti Vesijärveen, jossa ne aiheuttavat vähemmän haittaa kuin Pikku- Vesijärvessä. 5 MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT 5.1 Mitoitussateet Mitoitussade määritetään valuma-alueen pinta-alan, kertymisajan ja sateen toistuvuuden perusteella. Suurimmat hulevesivirtaamat saavutetaan yleensä silloin, kun rankkasateen kesto valitaan kertymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purkupisteeseen kuluvan virtausajan pituiseksi 11. Toisin sanoen kertymisaika määrittää suurimpien virtaamahuippujen esiintymishetken rankkasateen alkamishetkestä lukien. Hulevesiviemäriverkostossa pahin hetkellinen tulvatilanne syntyy lyhytkestoisella, intensiteetiltään suurella rankkasateella silloin, kuin usean osavaluma-alueen huippuvirtaamat esiintyvät samanaikaisesti samassa verkoston osassa. Sen sijaan esimerkiksi hulevesialtaissa pahimmat tulvatilanteet aiheuttavat yleensä pitkäkestoisemmat rankkasateet, joiden sademäärä on suuri. Valuma-alueen koon ja muodon lisäksi kertymisaikaan vaikuttaa olennaisesti sateen rankkuus. Heikoilla sateilla vaaditaan pitkäkestoisempi sadetapahtuma virtaamahuipun saavuttamiseksi, kun taas hyvin rankoilla sateilla virtaamahuippu muodostuu pintojen nopean kastumisen johdosta selvästi lyhemmässä ajassa. Erot kertymisajoissa jäävät kuitenkin vähäisiksi, kun siirrytään kerran viidessä vuodessa tai tätä harvemmin toistuviin tilanteisiin. Kertymisajaksi tarkastellun valuma-alueen reunoilta Ranta-Kartanon suunnittelualueen pohjoisosiin arvioitiin keskimäärin noin minuuttia. Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 12 loppuraportin mukaisia, sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km 2 aluesadannalle. Sadetiedot perustuvat Suomessa kesällä aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja vastaavat Etelä-Suomen sateita. Mallinnuksessa on käytetty 15 min, 30 min ja 1h kestoisia rankkasadetapahtumia, joiden intensiteetit ja sademäärät on esitetty taulukossa Suunnittelukeskus Oy Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. 12 Aaltonen, J. ym Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, s.

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 24 (28) Taulukko 3. Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat (1km 2 ). Kesto Toistuvuus Keskim. intensiteetti Sademäärä 1/2a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 9 mm 15 min 1/5a 0,73 mm/min 122 l/s*ha 11 mm 1/10a 0,94 mm/min 156 l/s*ha 14 mm 1/1a 0,30 mm/min 50 l/s*ha 9 mm 1/2a 0,37 mm/min 61 l/s*ha 11 mm 30 min 1/5a 0,50 mm/min 83 l/s*ha 15 mm 1/10a 0,60 mm/min 100 l/s*ha 18 mm 1/50a 0,80 mm/min 133 l/s*ha 24 mm 1/1a 0,20 mm/min 33 l/s*ha 12 mm 1/2a 0,25 mm/min 42 l/s*ha 15 mm 1 h 1/5a 0,32 mm/min 53 l/s*ha 19 mm 1/10a 0,39 mm/min 64 l/s*ha 23 mm 1/50a 0,50 mm/min 83 l/s*ha 30 mm 5.2 Hulevesimallinnus Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettejä keskimäärin % vuosiin mennessä 12. Arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin. RATU:n 12 suositusten mukaisesti ilmastomuutos voidaan huomioida käyttämällä 20 % nykyistä rankempia sateita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nykyhetken 1/10a toistuvuus vastaa ennustetun ilmastonmuutoksen mukaisessa tilanteessa likimäärin 1/5a toistuvuutta. Vastaavasti nykyinen 1/5a toistuvuus vastaa ennustetussa tilanteessa likimäärin 1/3a toistuvuutta. Suunnitellun hulevesien hallintajärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena sekä alueellisten hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin FCG SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologinen valumaaluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valuma-aluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää 13, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. Ote rakennetusta hulevesimallista on esitetty kuvassa US EPA Storm Water Management Model, User s manual, version 5.0.

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma

Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma TERVAJOEN KUNTA Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25776 Raportti, LUONNOS 1 (14) Havulinna Ella Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA HONGISTON ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I R. Syvälä SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Raportti ID 1 599 179 9.5.2016 9.5.2016 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma ISONKYRÖN KUNTA Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26653 Raportti 1 (12) Krankkala Emmaleena Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIURUVEDEN KAUPUNKI Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26908 Raportti Puuronen Elisa Sisällysluettelo

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26894 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PORVOON KAUPUNKI LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA LOPPURAPORTTI LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27132 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tammelan hulevesiselvitys

Tammelan hulevesiselvitys Tammelan hulevesiselvitys Tammelan kaupunkisuunnittelukahvila 2.2.2017 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue 2 Tarkoituksena selvittää nykyisen hulevesijärjestelmän

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelman Raportti 7.12.2015 7.12.2015 1 (5) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 2 2.1

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT FCG Finnish Consulting Group Oy VANTAAN KAUPUNKI HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT PÄHKINÄRINNE 4 Suunnitelmaselostus 0225-P11790 7.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 4: HULEVESISELVITYS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 4: HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 4: HULEVESISELVITYS Liite 4a: LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Loppuraportti

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien

Lisätiedot

BASTUKÄRR II TYÖPAIKKA-ALUEEN HULEVESI- JA PINNANTASAUSSUUNNITELMAT

BASTUKÄRR II TYÖPAIKKA-ALUEEN HULEVESI- JA PINNANTASAUSSUUNNITELMAT Sipoon kunta BASTUKÄRR II TYÖPAIKKA-ALUEEN HULEVESI- JA PINNANTASAUSSUUNNITELMAT Loppuraportti LUONNOS FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I X.X.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnittelun

Lisätiedot

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ

Lisätiedot

BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT

BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT BA 3 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17654 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HELSINGIN KAUPUNKI KSV Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2013 P20488 Pohjois-Haagan

Lisätiedot

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Santalahden asemakaava-alueen hulevesiselvityksen päivittäminen

Santalahden asemakaava-alueen hulevesiselvityksen päivittäminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MAANOMISTAJAT Santalahden asemakaava-alueen hulevesiselvityksen päivittäminen Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.6.2013 P21515P002 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNNAN KAUPUNKI JA HÄMEENLINNNAN SEUDUN VESI OY MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU ESIKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21374 ESIKOPIO

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aunankorvenkadun teollisuustonttien laajentamisen asemakaavan nro 8537 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Aunankorvenkadun teollisuustonttien laajentamisen asemakaavan nro 8537 hulevesiselvitys- ja suunnitelma TAMPEREEN KAUPUNKI Aunankorvenkadun teollisuustonttien laajentamisen asemakaavan nro 8537 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Raportti, ID 1 453 423 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27997 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Hulevesisuunnitelman luonnos

Hulevesisuunnitelman luonnos VAKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKAAN ASEAKAAVA UONNOS IITE Hulevesisuunnitelman luonnos - raportti - valuma-aluekartta - yleissuunnitelmakartta - rakennusaikaisen vesikäsittelyn suunnitelmakartta S U U N N IT

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

SRV. KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen. Timo Nikulainen

SRV. KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen. Timo Nikulainen KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen Timo Nikulainen 26.6.2012 26.6.2012 1 (13) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 HULEVESIENHALLINTARATKAISUN KEHITTÄMINEN... 2 2.1 Karhuntassun

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

SIPOON JOKILAAKSON HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

SIPOON JOKILAAKSON HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA SIPOON JOKILAAKSON HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22534 1 (18) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnitelman lähtökohdat

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 20601255 22.9.2017 1 JOHDANTO Kaava-alueelta hulevesiä puretaan Komppikujaa pitkin koilliseen, Hakiantieltä länteen ja Svengipuiston viivytysrakenteen kautta etelään. Tässä tarkastelussa

Lisätiedot

Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut

Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI Donna id: 1616211 Infran hankenumero: 4050406 Tampereen Infra Pekka Heinonen 24.8.2016 Tampereen

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelma Raportti 24.3.2015 24.3.2015 1 (12) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu (lukuun ottamatta

Lisätiedot

Tampere/ Kissanmaa/ 8480

Tampere/ Kissanmaa/ 8480 ID- numero 796 678 Hulevesiselvitys 24.01.2013 päivitetty 15.7.2014 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa...3 2 Nykyinen

Lisätiedot

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus

Lisätiedot

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu. Oletus on, että sademäärät lisääntyvät Suomessa 20-40 % (v. 2100). Sateiden lukumäärä

Lisätiedot

Tammelan hulevesiselvitys

Tammelan hulevesiselvitys Tammelan hulevesiselvitys Puhutaan Tammelan pihoista ja vesistä tilaisuus 13.6.2016 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvitysalue ja lähtökohtia työlle 2 Selvitysalueen muodostaa Tammelan

Lisätiedot

KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA

KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA Yleissuunnitelma P16448 29.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma I 29.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Raporttiluonnos 31.10.2006 Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu 0224-C7215 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Joulukuu 2015 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE,

Lisätiedot

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012

Lisätiedot

PISPALAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTAMISEN I-III VAIHEIDEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESI-, POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

PISPALAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTAMISEN I-III VAIHEIDEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESI-, POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI PISPALAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTAMISEN I-III VAIHEIDEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESI-, POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOPPURAPORTTI ID 516 215 FCG

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS KORTTELEIDEN 75, 83 JA 85 ASEMAAKAAVAN MUUTOS. Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys

HULEVESISELVITYS KORTTELEIDEN 75, 83 JA 85 ASEMAAKAAVAN MUUTOS. Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 24.7.2014 / Täydennetty 29.10.2014 Viite 1510002480-003 KORTTELEIDEN 75, 83 JA 85 ASEMAAKAAVAN MUUTOS HULEVESISELVITYS VIITASAAREN

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.6.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue

Lisätiedot

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Raholan asemakaavan nro 8436 Donna id: 1188925 Infran hankenumero: 4043090 Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin

Lisätiedot

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu POSELY 26.11.2015 Pia Kinnunen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Maankäyttö aiheuttaa huleveden muodostumisen Hulevesien hallinnan suunnittelu

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID 1 157 799 Sivu 1 (13) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut

Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue

Lisätiedot

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.12.2014 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

NIEMENRANNAN OSAYLEISKAVAAN MUKAISEN HULEVESISELVITYKSEN TARKISTAMINEN HULEVESIMALLINNUKSELLA

NIEMENRANNAN OSAYLEISKAVAAN MUKAISEN HULEVESISELVITYKSEN TARKISTAMINEN HULEVESIMALLINNUKSELLA (5) NIEMENRANNAN OSAYLEISKAAAN MUKAISEN HULEESISELITYKSEN TARKISTAMINEN HULEESIMALLINNUKSELLA L:\000\0850_NIEMENRANTA\_CAD\_Tyo\Lha\Hulevesi_suunnitelma\RAPORTTI_h ulevesimalli_edit.doc Mall: Rapport -

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVAN NRO 8440 HULE- VESISELVITYS

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVAN NRO 8440 HULE- VESISELVITYS Tammervoima Oy TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVAN NRO 8440 HULE- VESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Perttu Hyöty Ympäristösi parhaat tekijät Hulevesien hallinnan kokonaisuus Selvitysalue kasvaa Tarkkuustaso kasvaa

Lisätiedot

KALA , Asia 54,, Liite 2.7

KALA , Asia 54,, Liite 2.7 KALA 26.9.2011, Asia 54,, Liite 2.7 VANTAAN KAUPUNKI HULEVESISELVITYS TECHNOPOLIS HELSINKI-VANTAA 07.02.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat... 1 1.2 Selvityksen organisaatio...

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,

Lisätiedot

Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys

Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys Hulevesisuunnitelma Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys Nurmes Olli Nissinen 30.11.2013 2 (12) 30.11.2013 Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki / Vuores-projekti VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUEEN HULEVESIEN HALLIN- NAN YLEISSUUNNITELMA

Tampereen kaupunki / Vuores-projekti VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUEEN HULEVESIEN HALLIN- NAN YLEISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki / Vuores-projei VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUEEN HULEVESIEN HALLIN- NAN YLEISSUUNNITELMA Loppuraportti P722.6.2 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti

Lisätiedot