Konstunrannan asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Taipalsaari

Transkriptio

1 Taipalsaari

2 (17) Sisältö 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja maankäyttö Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet LIIKENNE JA KADUT Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Alueen nykytila Suunnitelmaesitys Asemakaavaluonnoksen liikenteelliset ratkaisut Joukkoliikenne ja huoltoliikenne Jalankulku ja pyöräily Asemakaavan tuottamat liikennemäärät katuverkolla Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Jatkosuunnittelutarpeet VESIHUOLTO Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Vesihuoltoverkostojen mitoitus Suunnitelmaesitys Vesijohto Jätevesiviemäri HULEVEDET Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valuma-alueet ja reitit Maankäytön muutos Maankäytön muutosten vaikutukset hulevesiin Hulevesien hallinta Yleisiä periaatteita Esitys hulevesien hallitsemiseksi Laadullinen hallinta Imeytysrakenteet Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Mitoitus Tulvareitit Kaavamääräykset KUSTANNUSARVIO YHTEENVETO... 17

3 (17) Liitteet: Tekniset asiakirjat: Liite 1: Suunnitelmakartta: Liikenteen yleissuunnitelma Liite 2: Suunnitelmakartta: Hulevesiselvitys Liite 3: Suunnitelmakartta: Vesihuollon yleissuunnitelma Liite 4: Pituus- ja poikkileikkaukset: Konstunniementie Liite 5: Pituus- ja poikkileikkaukset: Konstunrantatie Liite 6: Pituus- ja poikkileikkaukset: Vääpelintie Liite 7: Pituus- ja poikkileikkaukset: Kapteenintie Liite 8: Pituus- ja poikkileikkaukset: Tonttiyhteys Liite 9: Pituusleikkaus: Ankkurikaari Liite 10: Periaatekuva: Padotettu painanne Liite 11: Kustannusarvio:

4 (17) 1 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään kootusti Konstunrannan alueelle kaavoituksen tueksi tehdyt katujen ja vesihuollon yleissuunnitelmat sekä hulevesiselvitys. Yleissuunnitelman on laatinut Taipalsaaren kunnan toimeksiannosta Sito Oy, jossa työstä vastasivat Juha Korhonen, Pia Kinnunen, Niina Kosunen, Olli Nissinen, Jouni Mikkonen, Jani Liukkonen ja Matti Romppanen. 2 SUUNNITTELUALUE 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Taipalsaaren kunnan Saimaanharjun alueella, Taipalsaarentien länsipuolella. Alue rajautuu lännessä ja etelässä Saimaaseen ja pohjoisessa ja idässä Konstunkankaaseen sekä Kirjaimonniemeen. Alueen sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti (taustakartta MML) Alue on nykyisellään pääasiassa rakentamaton, lukuun ottamatta paria kesäasuntoa, eikä siellä ole tällä hetkellä kunnallisteknistä verkostoa. Nykyistä maankäyttöä alueella on havainnollistettu kuvassa 2 (Kuva 2).

5 (17) Kuva 2 Suunnittelualue (ilmakuva MML) 2.2 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Alueelta löytyy paikoitellen myös kalliomaata ja eteläosasta savikkoa. Alueella ei ole tehty pohjatutkimuksia, vaan maaperätiedot perustuvat GTK:n maaperäkarttaan. Maaperäkartta on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3). Konstunranta sijaitsee kokonaisuudessaan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulla Saimaanharjun pohjavesialueella. Kuva 3 Suunnittelualueen (likimääräinen sijainti punaisella) maaperäkartta (GTK). Vihreä = hiekka, punainen = kalliomaa, sininen = savi

6 (17) 3 LIIKENNE JA KADUT 3.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3.2 Alueen nykytila Työn tavoitteena oli tarkastella syksyllä 2015 nähtävillä ollutta Konstunrannan asemakaavaluonnosta liikennejärjestelyjen toteutettavuuden, toimivuuden ja vaikutusten näkökulmasta. Asemakaava-alueen katu- ja virkistysreittien liittämistä lähiympäristöön tarkasteltiin verkollisella tasolla. Asemakaavaluonnoksen katuverkosta laadittiin yleissuunnitelmatasoiset linjaukset, pituus- ja poikkileikkaukset sekä määriteltiin alustavat katualueen tilavaraukset. Nykyinen Konstunrantatie on kestopäällysteinen ja kapea. Alueella on lisäksi kapeita hiekkapintaisia yksityisteitä, jotka palvelevat mm. lomakiinteistöjä ja virkistyskäyttöä. Alueella ei ole muita katuja tai erillisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Saimaanharjun nykyiset jalankulku- ja pyöräilyverkon järjestelyt ulottuvat Ankkurikaaren itäosaan ja Konstunkaarelle. Kaava-alueella kulkee useita ulkoilureittejä ja polkuja. 3.3 Suunnitelmaesitys Asemakaavaluonnoksen liikenteelliset ratkaisut Suunnittelun alkuvaiheessa tarkasteltiin asemakaavaluonnoksesta tehdyissä muistutuksissa ehdotettujen katuyhteyksien järjestämistä sairaala-alueen tai Aitoinpellontien kautta. Läpiajoliikenteestä aiheutuvat haitat todettiin liian suuriksi Aitoinpellontien asutuksen näkökulmasta, eikä nykyinen tonttikatu soveltuisi liikenteen tarpeisiin. Yhteyden järjestäminen sairaalan suunnalta Kirjaimonkaaren kautta todettiin tilavarausten sekä maastonmuotojen vuoksi liian haastavaksi toteuttaa. Suunnittelun aikana tutkittiin muutamia periaatteellisia muutoksia katujen verkollisiin ratkaisuihin, mutta suunnittelussa päätettiin pysyä alkuperäisen asemakaavaluonnoksen periaatteita mukailevassa vaihtoehdossa. Myös Konstunniementie päätettiin pitää erillisenä tonttikatunaan, eikä liittää sitä Vääpelintien kautta Konstunrantatiehen. Merkittävimmät muutokset syksyllä 2015 nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen tehtiin Konstunrantatiellä, jossa Kapteenintien sekä Vääpelintien liittymät siirrettiin kadun jyrkimmästä kohdasta loivemmalle osuudelle, jotta liittymäalueiden pituuskaltevuudet saatiin ohjearvojen mukaiseksi. Vääpelintie muutettiin umpikaduksi poistamalla liittyminen Konstunniementiehen, koska liittymän toteuttaminen olisi tasauksen kannalta haastavaa sekä toisaalta liittymä ei ollut muutenkaan välttämätön. Konstunrantatien sijainti tulee säilymään lähes nykyisellään, mutta katu on tarpeen rakentaa uudelleen, koska kadun linjausta ja tasausta täytyy parantaa, katua leventää sekä rakentaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kadun yhteyteen. Asemakaavaluonnoksen katualueet ovat pääosin metriä leveitä. Ajoratojen leveydeksi ehdotetaan 5 metriä. Alueen vähäisen liikenteen takia kadunvarsipysäköinti voidaan tarvittaessa sallia ajoradan toisessa reunassa. Alueen kadut esitetään valaistavaksi.

7 (17) Suunniteltu katuverkko on esitetty kuvassa 4, sekä tarkemmin liitteissä 1 ja 4-9. Työn yhteydessä on tutkittu myös yhteyttä AK-tontille, jonka pituus- ja poikkileikkaus on esitetty liitteessä 8. Kuva 4 Liikenteen yleissuunnitelma Joukkoliikenne ja huoltoliikenne Konstunrannan asemakaava-aluetta palvelevat joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Konstunkaarella ja Taljatiellä sekä seututien varressa. Asemakaava-alue ei edellytä muutoksia linja-autoreitistöön tai uusien pysäkkien rakentamista. Alueen kadut, katuliittymät ja kääntöpaikat mitoitetaan jäteauton ja lumenpoistokaluston mukaan Jalankulku ja pyöräily Konstunrantatien sekä Ankkurikaaren varteen esitetään rakennettavaksi 3 metriä leveät yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät, jotka sijoittuvat vain toiselle puolelle katua. Lyhyimmät tonttikadut ovat sekaliikenneväyliä, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat ajoradalla. Ankkurikaarteen esitetty väylä mahdollistaisi yhtenäisen jalankulku- ja pyöräilyväyläyhteyden muodostamisen Saimaanharjulta Konstunrannan rantavirkistysalueelle, joka samalla myös parantaisi Ankkurikaaren liikenneturvallisuutta. Puisto- ja virkistysalueille rakennetaan ulkoilureittejä. Reittien jatkuvuus kaava-alueen ulkopuolelle on tärkeää. Liittyminen olemassa oleville reiteille ja muille mahdollisille kohteille on tarkistettava jatkosuunnittelussa.

8 (17) 3.4 Asemakaavan tuottamat liikennemäärät katuverkolla Asemakaavaehdotuksen mukaisen maankäytön oletetaan tuottavan autoliikennettä seuraavassa esitetyn laskelman mukaisesti: Laskelma perustuu julkaisun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Ympäristöministeriö 27/2008) arvioihin. Laskennassa lähtöarvona on arvioitu alueelle sijoitettavan 200 uutta asukasta. 2,49 kotiperäistä matkaa / asukas / vrk näistä 64 % henkilöautolla vierailumatkat kerroin 1,22 henkilöauton keskikuormitus 1,58 yhteensä automatkoja 248 kpl / vrk Aamuhuipputuntina (7-8) koko vuorokauden matkoista kotiin saapuu 1,2 % eli 3 ajoneuvoa kotoa lähtee 11,9 % eli 29 ajoneuvoa Iltahuipputuntina (16-17) koko vuorokauden matkoista kotiin saapuu 12,8 % eli 32 ajoneuvoa kotoa lähtee 6,9 % eli 17 ajoneuvoa Lisäksi ulkoilualueen (mm. frisbeegolf-radan ja uimarannan) ja venevalkaman keskimääräiseksi vuorokausiliikennemääräksi arvioidaan yhteensä noin 20 ajoneuvoa, joka on laskettu tasaisesti koko vuoden ajalle. Liikennemäärässä on siis otettava huomioon, että etenkin uimarannan kävijämäärät painottuvat kesäkuukausille ja erityisesti hellepäivinä kävijämäärät voivat olla hyvinkin suuria. Asemakaavan mukainen maankäyttö arvioidaan tuottavan Ankkurikaarelle noin 270 ajoneuvon keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän. 3.5 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Asemakaavan mahdollistama maankäytön kasvu tuottaa noin 270 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Liikenne välittyy kaava-alueelta seututielle pääasiassa Ankkurikaaren itäpään kautta Konstunkaarelle ja edelleen seututielle. Koska asemakaava-alueen tuottamat liikennemäärät ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä, lisääntyvän liikenteen ei arvioida aiheuttavan ongelmia liikenteen sujuvuuteen tai turvallisuuteen. Huipputuntien liikennemäärät eivät aiheuta sujuvuusongelmia tai tarvetta, että Ankkurikaarelle tai Konstunkaarelle täytyisi tehdä parannustoimenpiteitä mm. liittymiin. Myös liikenteestä aiheutuvat meluhaitat voidaan arvioida pysyvän vähäisinä, koska keskimääräiset liikennemäärät ovat pieniä. Meluohjearvot eivät siis ylity, eikä 55 db melualue (keskiäänitaso) ulotu katualueen ulkopuolelle. Ankkurikaaren liikenneturvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla kadun yhteyteen erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä, sekä mahdollisesti asettamalla alueellinen 30

9 (17) km/h aluenopeusrajoitus, joka käsittää myös Konstunrannan asemakaava-alueen. Kapeat katujen poikkileikkaukset sekä lyhyet suorat osuudet tukevat matalia nopeustasoja. Nopeusrajoitusta voidaan tarvittaessa lisäksi tukea rakenteellisin toimenpitein. 3.6 Jatkosuunnittelutarpeet Asemakaavaluonnoksessa esitettyjen katujen toteutettavuutta on tutkittu tämän selvitystyön yhteydessä yleissuunnitelmatarkkuudella pohjakartan korkeuskäyrien perusteella, eikä käytössä ole ollut tarkempaa maastomallia tai pohjatutkimustietoja. Ennen alueen rakentamista on tarpeen vielä suunnitella katu- ja rakennussuunnitelmavaiheessa yksityiskohtaisemmin mm. katujen tasaus, kuivatus, vesihuolto- ja hulevesiviemäriverkosto. Ennen jatkosuunnittelua esitetään tehtäväksi tarkemmat maastomallit, pohjatutkimukset sekä alueellinen tasaussuunnitelma. Tässä selvityksessä ei ole tarkasteltu sähkönjakelu-, tietoliikenne- ja lämmönjakeluverkoston ratkaisuja. Katuverkon alustavat kustannusarviot on esitetty luvussa 6 ja liitteessä 11.

10 (17) 4 VESIHUOLTO 4.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Konstunrannan alueella ei ole nykyisellään kunnallistekniikan verkostoa. Alueelle tehtiin vesihuollon yleissuunnitelma, jossa määritettiin mitoitusvesimäärät ja tarvittavat putkikoot sekä verkostolinjaukset vesijohdoille ja jätevesiviemäreille. Lisäksi määritettiin jätevedenpumppaamoiden tarve ja niiden sijoituspaikat. 4.2 Vesihuoltoverkostojen mitoitus Vesihuoltoverkostojen mitoitusvesimäärinä on käytetty seuraavia; AO-tonteille 0,5 m 3 /vrk ja AR- sekä AK-tonteille 0,5 m 3 /vrk / 150m 2 rakennusalaa. Näin saadaan alueen keskimääräiseksi vuorokausikäytöksi 28 m 3. Vuorokausi- ja tuntikulutuskertoimet ovat sitä suuremmat, mitä pienemmästä alueesta on kyse. Alle vedenkäyttäjälle vuorokausikulutuskerroin on 1,8 1,5 ja tuntikulutuskerroin 2,4 2,0. Tässä tapauksessa valitaan suurimmat kertoimet käyttäjämäärän ollessa pieni. Suurimmaksi vuorokausikäytöksi saadaan näin ollen 1,8*28 m 3 = 50,4 m 3 ja huipputuntikäytöksi 50,4 m 3 /24*2,4=5,04 m 3 eli 1,4 l/s. Jätevesiverkoston mitoitusvirtaamassa tulee huippukulutuksen lisäksi huomioida vuotovesien määrä, joiden voidaan katsoa uusilla alueilla olevan 0,2 l/s johtokilometrillä, eli tässä tapauksessa 1,55 km*0,2 l/s/km = 0,28 l/s. Jätevesiverkoston mitoittavaksi virtaamaksi saadaan siis 1,55 l/s + 0,3 l/s = 1,85 l/s. 4.3 Suunnitelmaesitys Vesijohto Jätevesiviemäri Konstunrantaan rakennetaan vesijohto, joka liitetään Vääpelintien, Kapteenintien sekä Konstunrantatien osalta lähellä olemassa olevaa jätevedenpumppaamoa sijaitsevaan 110 PVC putkeen. Konstunniementien vesijohto liitetään puolestaan Ankkurikaarella sijaitsevaan PVC putkeen. Konstunrannan alueella vesijohtona käytetään 63 sekä 90PEH-putkea. Viemäröinti toteutetaan osittain viettona ja osittain paineellisena. Alueelle tarvitaan kolme jätevedenpumppaamoa, sillä vaihtelevien maaperän muotojen vuoksi jätevesiä ei saada pelkällä vietolla pois johdettua. Jätevedenpumppaamoiden ehdotetut paikat ovat Konstunniementien päässä sekä varrella (noin paalulla 400) ja Konstunrantatien sekä Kapteenintien liittymän pohjoispuolella, lähellä olemassa olevaa jätevedenpumppaamoa. Konstunniementien loppupäässä paalulta 530 eteenpäin jätevedet johdetaan vietolla kadun päähän, josta pumppaamalla takaisinpäin noin paalulla 500 sijaitsevaan kaivoon. Siitä vedet johdetaan vietolla paalulla 400 sijaitsevalle seuraavalle pumppaamolle, josta edelleen Ankkurikaarella sijaitsevaan jätevesiviemärin tarkastuskaivoon. Vääpelintien ja Kapteenintien tonttien jätevedet johdetaan vietolla Konstunrantatien ja Kapteenintien risteyksessä olevalle pumppaamolle ja siitä paineellisena Konstun alueen jätevedenpumppaamolta lähtevään 110-PVC putkeen. Koska olemassa Konstun alueen pumppaamo on rakennettu oletettavasti 1980-luvulla, on se saneerauksen tarpeessa, mikäli sellaista ei ole jo tehty. Tämän vuoksi rakennussuunnittelun yhteydessä

11 (17) Konstun alueen pumppaamon saneeraustarve on selvitettävä ja tarvittaessa mitoitettava uusi pumppaamo niin, että sillä pystytään myös korvaamaan aiemmin rakennettu pumppaamo. Konstunrannan jätevesiverkoston vietto-osuuksilla käytetään 160 PVC-putkea ja paineellisilla osuuksilla 63 sekä 90 PEH-putkea. Tässä suunnitelmassa esitetyt putkikokojen mitoitukset ovat alustavia arvioita ja ne on tarkastettava rakennussuunnitteluvaiheessa. Putkilinjaukset ja koot sekä pumppaamoiden paikat on esitetty suunnitelmakartassa (Liite 3).

12 (17) 5 HULEVEDET 5.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä laaditaan valuma-alue- sekä hulevesien nykyisten kulkureittien tarkastelu, määritetään maankäytön muutosten vaikutus niihin ja esitetään suositus hulevesien hallintatoimiksi Taipalsaaren Saimaanharjun alueella sijaitsevalle Konstunhiekan asemakaava-alueelle. 5.2 Valuma-alueet ja reitit Saimaanharjun alue kuuluu suuremmassa mittakaavassa kokonaisuudessaan Ala- Saimaan kolmannen jakovaiheen valuma-alueeseen. Tätä työtä varten määritettiin Konstunrannan päävaluma-alue, joka jaettiin osa-valuma-alueisiin (VA1-VA6). Valuma-aluejako on esitetty suunnitelmakartassa (Liite 2). 5.3 Maankäytön muutos Konstunrantaan tekeillä olevan asemakaavan muutoksen myötä tulee maankäyttö muuttumaan huomattavasti, minkä myötä myös hulevesien imeytyminen ja virtausreitit jossain määrin muuttuvat. Alueelle on suunnitteilla pääasiassa erillispientaloja mutta myös kerros- ja rivitaloasumista. Noin 40 % Konstunrannan asemakaava-alueesta tulee näillä näkymin olemaan lähivirkistysaluetta ja sinne on suunnitteilla myös uimaranta sekä venevalkama Maankäytön muutosten vaikutukset hulevesiin Maankäytön muutoksen vaikutusta hulevesiin voidaan kuvata pintavaluntakertoimen muutoksella. Seuraavassa kuvaajassa (Kuva ) on esitetty pintavaluntakerroin kaavaalueelle sekä koko valuma-alueelle nykytilassa ja vastaavasti maankäytön muutoksen jälkeen. Kuva 5 Valuntakertoimen arvioitu muutos

13 (17) Pintavalunnan määrä tulee koko valuma-alueella kasvamaan vain noin 7 % mutta kaava-alueella muutos on noin 130 %. 5.4 Hulevesien hallinta Yleisiä periaatteita Hulevesien hallinnan yleisinä tavoitteina on taajamien kuivatus ja taajamatulvien torjunta sekä rakentamisen haitallisten vesitaloudellisten vaikutusten vähentäminen. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai muulle yhdyskuntarakenteen toimivuudelle. Hulevesien hallinnan keskeisimpiä periaatteita ovat: Hulevesien muodostumisen estäminen, hulevesien määrän vähentäminen, johtaminen suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä, johtaminen yleisillä alueilla oleville hidastus- ja viivytysalueille sekä johtaminen purkuvesiin tai pois alueelta. Kunta vastaa asemakaavoitettujen alueiden hulevesien hallinnasta, mikäli se ei ole sopinut toisin vesihuoltolaitoksen kanssa. Kiinteistön omistaja tai haltija puolestaan vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnan järjestämisestä Esitys hulevesien hallitsemiseksi Konstunrannan asemakaava-alueen hulevedet esitetään johdettavaksi korttelialueilta hulevesiviemäreissä padotusrakenteilla varustettuihin hulevesipainanteisiin, jotka sekä imeyttävät että viivyttävät vesiä. Painanteita ehdotetaan valuma-alueille 2, 3 ja 4. Periaatekuva padotetusta hulevesipainanteesta on esitetty erillisessä liitteessä (Liite 10). Korttelialueiden vesien johtaminen avo-ojissa saattaisi osoittautua ongelmalliseksi korkeusasemien vuoksi, sillä myös rakennusten perustusten kuivatusvedet tulisi saada niihin johdettua. Tästä johtuen suositellaan käytettäväksi hulevesiviemäreitä. Isompien väylien varrella, missä se on tilan ja korkeusasemien puolesta mahdollista, voidaan vedet johtaa myös avouomissa. Kortteleihin tulee jättää tilavaraukset hulevesien johtamista varten. AK-tontin hulevesien johtamiseen esitetään kahta vaihtoehtoa; vedet johdetaan Vääpelintien hulevesiviemäriin joko AK-alueen alapuolisten AO-tonttien välistä (täytyy jättää tilavaraus kaavaan) tai AO-tontit kierretään yläpuolelta niiden ja AK-tontin rajalla. Konstunrannan asemakaava-alueen VA2:n yläpuoliselta valuma-alueelta tulee suunnittelualueelle jossain määrin vesiä, jotka täytyy huomioida Konstunrantatien hulevesiviemärin mitoituksessa. Nämä vedet voidaan koota hallitusti Ankkurikaaren alimmassa kohdassa, noin paalulla 130 ja siitä vedet voidaan johtaa esimerkiksi hulevesipainanteeseen, josta kupukannellisen kaivon kautta Konstunrantatien hulevesiviemäriin. Konstunrannan alueella esitetään myös toteutettavaksi kiinteistökohtaiset hulevesien imeyttämisjärjestelyt, joiden ylivuodot johdetaan katujen kautta hulevesiviemäreihin. Kiinteistökohtaisia imeyttämisjärjestelmiä varten tulee tonteille jättää tilaa, jotta riittävät suojaetäisyydet rakenteisiin pystytään toteuttamaan. Tonttikohtainen imeyttäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi karkealla kiviaineksella täytetyn imeytyskaivannon

14 (17) avulla. Hulevesi ohjataan kaivantoon, jossa se varastoituu täytemateriaalin huokostilaan ja imeytyy siitä maaperään. Edellä kuvatut hulevesien johtamis- ja imeyttämisjärjestelmät sekä valuma-aluejako on esitetty erillisessä suunnitelmakartassa (Liite 2). Kartassa on esitetty myös kortteleille aluevaraukset hulevesien johtamisjärjestelyitä varten. Esitetyt hulevesien johtamisreitit ovat alustavia ja ne on suunniteltava tarkemmin tonttien tasauksien suunnittelun yhteydessä Laadullinen hallinta Koska suunnittelualueelle ei sijoitu toimintaa, josta aiheutuisi poikkeuksellisen haitallisia hulevesiä (esim. teollisuus), kohdistuu rakentamisen jälkeinen laadullisen hallinnan tarve lähinnä kiintoaineskuorman vähentämiseen ja imeytettävien hulevesien suodattamiseen kasvillisuuden avulla. Tämän vuoksi hulevesiä ei johdeta suoraan vesistöön, vaan padotusrakenteilla varustettuihin hulevesipainanteisiin, joissa tapahtuu sekä veden imeytymistä maaperään että kiintoaineksen laskeutumista. Hulevesiviemäreiden purkupaikkojen eroosiosuojauksesta täytyy myös huolehtia. Koska kaava-alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, kattopinnoilta tulevat hulevedet voidaan imeyttää sellaisenaan ilman esikäsittelyä, mutta piha-alueilta ja vähän liikennöidyiltä pysäköinti- ja katualueilta tulevat vedet on suositeltavaa esikäsitellä esim. biosuodatuksen avulla (kuva 6). Kuva 6 Periaatepoikkileikkaus biosuodatusrakenteesta (Hulevesiopas) Imeytysrakenteet Hulevesien imeyttämisen tulisi olla ensisijainen keino hulevesien hallinnassa niiden synnyn ehkäisemisen jälkeen. Imeyttämisen avulla saadaan tehokkaasti vähennettyä

15 (17) syntyvän pintavalunnan määrää ja muutettua sitä maaperässä tapahtuvaksi valunnaksi. Imeytysmenetelmillä on myös hulevesiä viivyttäviä sekä puhdistavia vaikutuksia ja niillä pystytään ehkäisemään läpäisemättömien pintojen rakentamisen myötä tapahtuvaa pohjavesien muodostumisen vähenemistä. Imeytysrakenteet, etenkin kaivannot, on syytä varustaa jonkinlaisella esikäsittelyllä kiintoaineen pidättämiseksi. Näin estetään varsinaisen imeytysrakenteen tukkeutuminen. Esikäsittelynä voi toimia esimerkiksi allasmainen rakenne tai kasvillisuuden peittämä pintavalutuskaista. Imeytysrakenteiden käytössä on huomioitava riittävä etäisyys järjestelmän ja kuivatettavien rakenteiden kuten rakennusten perustusten välillä, jotta imeyttämisestä ei aiheudu kosteusvaurioriskiä. Imeyttävien tonttijärjestelmien suojaetäisyyksinä voidaan korkeusasemien suhteen pitää rakennuksen alapuolella 3 metriä ja rakennuksen yläpuolisella alueella 10 metriä, jonka lisäksi imeytysjärjestelmän tulee olla riittävän syvä, jotta vesien kulkeutuminen rakennusten perustuksiin voidaan välttää. Imeytykseen varattuja alueita ei tule käyttää lumenkaatopaikkoina, sillä imeytysjärjestelmät tukkeutuvat ja seurauksena on usein tulvimista. Imeytyspainanteet tai biosuodatusalueet ovat ympäristöään alempana olevia kasvillisuuden peittämiä alueita. Hulevedet voivat lammikoitua painanteisiin ja imeytyä niistä maaperään. Lammikoitumistilan vuoksi painanteilla on parempi viivyttävä vaikutus muihin imeytysrakenteisiin verrattuna. Lammikoitumisen syvyyttä ja kestoa voidaan säädellä esimerkiksi puruputkella tai patorakenteella. Viivytystilan tyhjentymisajan tulisi olla maksimissaan vuorokausi, jotta se olisi taas käytettävissä seuraavan rankkasateen sattuessa. Maaperän vedenjohtavuuden ollessa luonnostaan hyvä, imeytyspainanne ei vaadi muita rakennekerroksia kuin pinnan muotoilun ja kasvukerroksen sekä kasvillisuuden asentamisen. Heikosti vettä johtavassa maaperässä vaaditaan syvempi massanvaihto sekä pidätys-imeytyskerroksen rakentaminen karkeasta kiviaineksesta. Imeytyspainanteen alle voidaan myös asentaa salaojitus. Painanne tulee varustaa myös ylivuotoreitillä hulevesiviemäriverkostoon tai avouomaan. Imeytyspainanteet mitoitetaan siten, että imeytettävä vesimäärä mahtuu painanteen maanpäälliseen viivytystilaan. Viherpainanteita voidaan käyttää myös hulevesien johtamiseen. Tällöin tulee huomioida, että painanteen pituuskaltevuuden tulisi olla enintään 5 %. Jyrkemmissä kohdissa voidaan käyttää padotuksia ja/tai porrastuksia. Padoilla ja kynnyksillä voidaan myös loivemmissa kohdissa mahdollistaa virtauksen hidastuminen ja sen myötä hulevesien viivyttäminen rakenteessa. Patomateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi puuta tai kiviä, maa-aineksia käytettäessä tulee eroosionkestävyys huomioida. Padot on suositeltavaa varustaa purkuputkella tai aukolla ja patokorkeuden tulisi olla korkeintaan puolet painanteen kokonaissyvyydestä Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä silloin eroosio on runsasta ja vesien mukaan huuhtoutuu paljon mm. kiintoainesta. Tämän vuoksi hulevesien viivytys-/imeytysjärjestelyt tulee toteuttaa heti rakentamisen alkuvaiheessa. Työmailla olevat ojat sekä muut pienvedet tulee huomioida niin, että pienvesien reunoille jätetään riittävä kasvillisuusvyöhyke, joka estää eroosiota ja sitoo kiintoainesta. Kaivumassat tulee sijoittaa riittävän kauas pienvesistä ja työkoneiden reitit suunnitella niin, että turhaa pienvesien ylitystä vältetään. Rakentamisen päätyttyä edellä esitetyt hulevesipainanteet tulee todennäköisesti ruopata niihin kertyneen sedimentin poistamiseksi.

16 (17) Mitoitus Konstunrannan alueella syntyviä hulevesimääriä tarkasteltiin kerran viidessä ja kerran kymmenessä vuodessa toistuvilla, 10 ja 15 minuutin mitoitussateilla. Suurimmat virtaamat muodostuivat kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla kymmenen minuutin mitoitussateella, joten niitä käytetään rakenteita mitoitettaessa. Valumakertoimena käytettiin koko alueella keskimääräistä valumakerrointa 0,2. Valumakertoimen pienuutta selittää alueen vähäinen läpäisemättömien pintojen määrä sekä oletus, että kortteleiden hulevedet imeytetään tonttikohtaisesti. Valuma-alueiden mitoitusvirtaamat sekä mitoitusvesimäärät on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1 Mitoitusvirtaamat ja -vesimäärät mitoitusvirtaama (l/s) mitoitusvesimäärä (m 3 ) VA1 VA2 VA3 VA4 VA5 VA * * VA2:n yläpuoliselta osalta tuleva osuus 315 l/s 5.5 Tulvareitit Eri putkiosuuksille määritettiin mitoitusvesimäärien sekä katujen kaltevuuksien perusteella myös alustavat putkikoot. Putkikoot sekä purkupaikkojen virtaamat on esitetty suunnitelmakartassa liitteessä 2. Koot ovat laskennallisia minimisisähalkaisijoita ja käytännössä on valittava sisähalkaisijaltaan seuraava suurempi saatavilla oleva putkikoko. Suunnittelualueelle tulee varata tulvareitit, joilla varmistetaan veden hallittu johtaminen hulevesijärjestelmien kapasiteetin ylittyessä. Tulvareittien avulla estetään veden tulviminen kiinteistöille ja mahdollistetaan niiden johtaminen nopeasti purkuvesistöön tai alueille joilla tulviminen on hyväksyttävää. Suunnittelualueella tulvareittinä toimii pääasiassa katuverkosto mutta myös viheralueita voidaan hyödyntää. Kortteleiden rakennetta ja tasausta suunnitellessa on suositeltavaa huomioida alueen nykyiset notkopaikat ja pyrkiä välttämään rakennusten sijoittumista niihin tulvaongelmien syntymisen ehkäisemiseksi. 5.6 Kaavamääräykset Tonttikohtaisesta hulevesien hallinnasta esitetään määrättävän asemakaavassa. Alueelle sopivia määräyksiä ovat vaatimus rakentaa tietty kuutiomäärä hulevesien varasto-/käsittelytilavuutta rakennettuja vettä läpäisemättömien pintojen neliötä kohden, sekä vaatimus siitä, että järjestelmät varustetaan ylivuodolla ja mahdollinen esitys tyhjenemisajasta.

17 (17) Tässä tapauksessa vaatimus olisi, että tonteilla jokaista 100 m 2 rakennettua vettä läpäisemätöntä pintaa kohti tulee rakentaa 1 m 3 hulevesien käsittelytilavuutta. Vettä läpäisemättöminä pintoina voidaan tässä tapauksessa pitää katto- ja asfalttipintoja sekä 50 % kivetyistä ja sorapäällysteisistä puoliläpäisevistä pinnoista, jotka kuuluvat normaalisti tontin kuivatuksen piiriin. Pohjavesialueen vuoksi käsittelyvaatimukseksi tulisi laittaa myös kattovesien imeyttäminen ja suositukseksi piha- ja pysäköintialueilta tulevien hulevesien esikäsittely ennen imeytystä (biosuodatus). Näillä ohjaavilla toimenpiteillä pyritään estämään haittavaikutukset pohjaveden muodostumiselle ja -laadulle. Alueen nykyisten notkopaikkojen kohdalle on suositeltavaa esittää varaus tulvareitille kuten esimerkiksi kahden tontin väliin sijoittuvalle reunaojalle, jotta tulvahaitoilta rakennetuilla alueilla vältyttäisiin. Esimerkkejä hulevesiä koskevista kaavamääräyksistä: tr: Tulvareitti hu: Ohjeellinen hulevesien käsittelyalue. hule-1: Alueen osa, jolla tulee tehdä allas tai suodatin hulevesien imeyttämistä ja sakeuttamista varten. hule-6: Alueen hulevedet on pääosin imeytettävä. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee sisältyä hulevesien (mukaan lukien kattovedet), käsittelysuunnitelma, jonka sopeutumisesta alueelle tulee pyytää tarvittavat viranomaislausunnot. hule-8: Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään katualueiden hulevesiä allas- ja ojarakentein. hule-9: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 6 KUSTANNUSARVIO Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty hankeosien kokonaiskustannukset. Kustannusten arvioinnissa on käytetty Fore -kustannuslaskentaohjelmaa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Laskelmassa ei ole mukana suunnittelu-, rakennuttamis- ja omistajatehtäviä, joiden kustannukseksi arvioidaan Taulukko 2, kustannusindeksi 109,10 (2010=100) Hankeosat hinta (alv 0 %) kadut valaistus vesihuoltoverkostot jätevedenpumppaamot yhteensä

18 (17) 7 YHTEENVETO Asemakaavaluonnoksen katuverkko on tässä työssä esitetyillä pienillä muutoksilla toteuttamiskelpoinen. Ennen kunnallistekniikan yksityiskohtaisempaa suunnittelua on tarpeen suunnitella alueen ja tonttien tasaus. Maankäytön kasvusta aiheutuvasta liikenteestä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ympäröivän katuverkon liikenteen toimivuudelle tai liikenneturvallisuudelle. Jätevesiverkostot toteutetaan osittain vietto- ja osittain paineviemärinä, sillä maastonmuodot eivät mahdollista jätevesien johtamista pelkästään vietolla. Alueelle tarvitaan kolme jätevedenpumppaamoa. Sekä vesijohto että paineviemärit liitetään Konstunrannan pohjoispuolella oleviin aiemmin rakennettuihin verkostoihin. Rakennussuunnittelun yhteydessä tulee selvittää alueella olevan Konstun alueen jätevedenpumppaamon kunto ja saneeraustarve. Suunnittelualueen hulevesien hallintaa on suositeltavaa ohjata kaavamääräyksin. Ensisijainen hallintatapa tonteilla on hulevesien imeyttäminen. Pohjavesien muodostumisen vähenemisen ja laadun heikkenemisen estämiseksi hulevedet tulee imeyttää suodattavien kasvillisuuspainanteiden avulla. Eroosiohaittojen hillitsemiseksi ja Saimaan vedenlaadun heikkenemisen estämiseksi hulevesiviemäreiden purkupaikoilla hulevedet tulee johtaa virtausta hidastavien painanteiden kautta Saimaaseen. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallitsemiseksi yleisten alueiden hallintaratkaisut on suositeltavaa toteuttaa heti rakentamisen käynnistyessä. Hulevesipainanteiden rakentaminen ei ole mukana vesihuollon kustannusarviossa.