Asemakaava-alueen 8187 hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Asemakaava-alueen 887 hulevesiselvitys TASANNE Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri

2 SISÄLLYSLUETTELO (8) Johdanto... 3 Suunnittelun lähtökohdat Selvitysalueen rajaus Selvitysalueen nykytila Nykyinen maankäyttö Maaperä ja topografia Sadanta Maankäyttösuunnitelma Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Pintavedet ja valumasuunnat Hulevesien hallinnan tarve Yleissuunnitelma Lähtökohdat ja yleiset periaatteet Suotopato Sedimenttiaita Yhteenveto Lähteet... 8 LIITTEET: Liite : Valumasuunnat Liite : Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

3 JOHDANTO 3(8) Olkahisenlahden ranta-alueelle on suunniteltu pientalopainotteista maankäyttöä, jonka seurauksena selvitysalueelle rakennettavien vettäläpäisemättömien pintojen määrä kasvaa. Lisäksi alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa tilapäistä veden laadun heikkenemistä. Selvityksen päätavoitteena on tarkastella maankäyttösuunnitelmia ja laatia tarvittavat hulevesien hallinnan yleissuunnitelmat haitallisen vaikutusten ehkäisemiseksi. Selvityksessä esitettyjen suunnitelmien pohjalta valitaan periaateratkaisut, jonka mukaisesti hulevesien hallintaan liittyvät asemakaavamerkinnät ja rakennustapaohjeet laaditaan. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT. Selvitysalueen rajaus Selvitysalue sijaitsee Tasanteen kaupunginosassa noin kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta. Alue rajautuu etelässä Aitolahdentiehen ja pohjoisessa Olkahisenlahteen. Lännessä rajana on avo-oja ja idässä Olkahisenlahteen laskeva puro. Alueen pinta-ala on noin 4, hehtaaria ja se koostuu asemakaava-alueesta 887. Selvitysalueen rajaus esitetään kuvassa. Kuva Selvitysalueen rajaus Tarvittaessa hulevesitarkastelu ulotetaan selvitysalueen ulkopuolelle. Tämä tulee kysymykseen varsinkin mahdollisten lasku-uomiin sijoitettavien hulevesijärjestelmien mitoitustarkastelussa. T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

4 . Selvitysalueen nykytila 4(8).. Nykyinen maankäyttö Selvitysalue koostuu asemakaava-alueesta 887, jolla sijaitsee kuusi omakotitaloa sekä loma-asunto. Pääasiassa alue koostu kuitenkin rakentamattomasta piha-, puutarha- ja metsämaasta. Alueen länsipuolella on Kolmelanrannan uudehko pientaloalue sekä uimaranta. Itäpuolella sijaitsee uimaranta sekä Maurinkylän omakotiasutusta... Maaperä ja topografia Selvitysalueen maaperä koostuu 0,4-,4 metrin paksuisesta siltti- ja moreenikerroksesta, jonka alla tiivis maakerros tai kiviä ja kalliota. Lisäksi alueen länsirajalla, lehtipuuluhdan alueella on savea (Asemakaavan selostus). Pohjaveden pintaa ei kairaustöiden yhteydessä havaittu ja sen arvioidaan olevan yli metrin syvyydellä vallitsevasta maanpinnan tasosta mitattuna (Pohjatutkimus ja rakennettavuus selvitys). Topografialtaan alue on pääasiassa Olkahisen lahteen viettävää rinnemaata maanpinnan vaihdellessa välillä Sadanta Keskimääräinen vuosisadanta Tampereen alueella, Tampere-Pirkkalan havaintopisteessä on ollut, ajanjaksolla on ollut 584 millimetriä (ilmatieteen laitos)..3 Maankäyttösuunnitelma Tasanteelle sijoittuvalle selvitysalueelle on tarkoitus mahdollistaa pientalojen lisärakentaminen ja liittää alueella jo sijaitsevat kiinteistöt yleiseen jätevesiviemäriverkostoon. Alueelle onkin suunniteltu pääasiassa pientalorakentamista, jonka lisäksi alueen keskellä ja itäreunassa sijaitsee lähivirkistysaluetta. Selvitysalueelle sijoittuvaa maankäyttösuunnitelmaa havainnollistetaan kuvassa. Kuva Maankäyttösuunnitelma (Supa ) T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

5 3 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 5(8) 3. Pintavedet ja valumasuunnat Selvitysalue sijoittuu kokonaisuudessaan Näsijärveen kuuluvan Olkahisenlahden valuma-alueelle ja se voidaan jakaa kolmeen pienvaluma-alueeseen. Asemakaava-alueen länsireunassa sijaitseva avouoma kerää valumavesiä noin,3 hehtaarin kokoiselta pienvaluma-alueelta. Vastaavasti selvitysalueen keskeltä, noin,9 hehtaarin kokoiselta alueelta, valumavedet kerätään sadevesiviemäreihin joilla ne johdetaan puroon Aitolahdentien eteläpuolelle. Asemakaava-alueen pohjoisreunasta (A=,0 ha) vedet valuvat suoraan Olkahisenlahteen. Pääpurkureitit, pienvaluma-alueet sekä valumasuunnat esitetään liitteessä. Selvitysalueelle sijoittuvat pienvaluma-alueet ovat kuitenkin vain pieni osa Olkahisenlahden kokonaisvaluma-alueesta. 3. Hulevesien hallinnan tarve Näsijärvi ei ole erityisen herkkä hulevesien aiheuttamalle kuormitukselle, mutta paikallisesti (varsinkin hulevesien purkupaikoissa sekä lahdissa, joissa veden vaihtuvuus on vähäistä) haittoja voi esiintyä. Haitat ovat lähinnä kiintoaineksesta johtuvaa veden samentumista. Tällä on merkitystä erityisesti alueen länsireunassa sijaitsevan purkupaikan läheisyydessä olevalla uimarannalla. Suunniteltu maankäyttö koostuu pientalovaltaisesta asuinalueesta. Tällöin asemakaavaalueelta tuleva haitta-ainehuuhtouman arvioidaan kasvavan kiintoaineen osalta arvosta 75 kg/a arvoon 435 kg/a. Rakentamisen aikaisen kiintoaineskuormituksen arvioidaan olevan 75 kg/a. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että Olkahisenlahteen tulee kuormitusta huomattavasti laajemmalta alueelta ja kaava-alueen vaikutus kokonaiskuormitukseen jää vähäiseksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että pelloilta tulevissa valumavesissä on selvästi enemmän haitta-aineita kuin pientaloalueen hulevesissä, mutta vähemmän kuin rakenteilla olevan asuinalueen hulevesissä. Maankäyttö sijoittuu aivan Näsijärven ranta-alueelle, joten hulevedet johtuvat suoraan tai erittäin lyhyiden purkureittien kautta vesistöön. Suunniteltu maankäyttö ei juurikaan kuormita olemassa olevia uomia/purkureittejä (ts. ei lisää hulevesistä johtuvia tulvaongelmia), mutta toisaalta lyhyiden virtausreittien vuoksi hulevedet eivät ehdi puhdistua ennen vesistöä. Näin ollen hulevesien hallinnassa tulisikin keskittyä laadulliseen käsittelyyn. Paikallisten haittavaikutusten vähentämiseksi alueella tulisi keskittyä varsinkin rakentamisen aikaisen kiintoaineskuormituksen hallintaan. Hallintamenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi väliaikaisia laskeutusaltaita, suotopatoja, pintavalutusta ym. Hulevesien hallintaa voidaan toteuttaa tonttikohtaisesti ja alueellisilla menetelmillä. T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

6 3.3 Yleissuunnitelma 6(8) 3.3. Lähtökohdat ja yleiset periaatteet Hulevesien hallinnan yleissuunnitelman lähtökohtana oli vähentää Olkahisenlahteen rakentamisen aikana kohdistuvaa kiintoaineskuormitusta. Menetelmien lopullinen rakenne ja mitoitus määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa kun tasaukset (kadut, sivuojat sadevesiviemärit) ja rakenteelliset ratkaisut ovat lopullisessa muodossa. Lisäksi esitetyt menetelmät ovat esimerkkiratkaisuja ja kyseeseen tulevat myös muut vaikutuksiltaan vastaavat järjestelmät. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma koostuu alueellisesta ja tontti- ja korttelikohtaisesta suodatuksesta, jolla pyritään poistamaan hulevedestä kiintoainesta johtamalla vesi epäpuhtauksia pidättävän materiaalin läpi. Suodatusta voidaan käyttää tasovirtaaman ja keskitetyn virtaaman käsittelyyn. Alueellisiksi menetelmiksi esitetään avouomiin sijoitettavia suotopatoja tai -ojia, joihin johdetaan keskitetysti kaikki omakotitalotyömailla syntyvät likaiset hulevedet. Lisäksi Olkahisenlahteen kohdistuvaan kuormituksen vähentämiseksi esitetään tonttikohtaisesti toteutettavia sedimenttiaitoja, joilla puhdistetaan työmaalta mahdollisesti karkaavia valumavesiä. Yhtiömuotoisille tonteille esitetään korttelikohtaisia suotopatoja tai ojia sekä sedimenttiaitoja. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma esitetään liitteessä. Sedimenttiaidat voidaan purkaa rakennustöiden päätyttyä Suotopato Alueellisina ja korttelikohtaisina menetelminä käytetään keskitetyn virtaaman suodattamiseen soveltuvia suotopatoja, jotka rakennetaan vettä hyvin läpäisevästä kiviaineksesta (seulottu murske tai sora). Suotopadon toimintaperiaatteena on, että tuleva virtaama hidastuu merkittävästi virratessaan padon läpi, jolloin vedet kuljettama kiintoaines pidättyy suodattavaan materiaaliin. Suotopadon toimintaa voidaan tehostaa verhoilemalla murske- tai sorapatjan purkupää suodatinkankaalla, jolloin itse patomateriaalin läpäisevät ainekset pidättyvät kankaaseen. Lisäksi padon etupuolelle voidaan toteuttaa hienoaineksen pidättymistä parantava hiekkapatja. Ojissa, joiden virtaus ja veden syvyys on maltillinen ojan kokoon nähden, riittää usein että suotopato rakennetaan täyttämällä oja luiskan yläreunan tasoon saakka. Mikäli on syytä olettaa virtaamien olevan ajoittain niin suuria, että suotopato padottaa vettä ojatöyrään yläpuolelle, tulee suotopadon kynnys rakentaa töyrään tason yli ja patoa jatkaa tiiviillä maavallilla ojan oikealle ja vasemmalle puolelle. Maavallilla estetään ojasta tulvivan veden virtaus suotopadon ohitse, jolloin patokohdan yläpuolelle muodostuu ylivirtaamien aikaan väliaikainen tulva-allas. Mikäli tämä ei ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista, ylivuoto voidaan ohjata suotopadon yli. Suotopadon rakennetta on havainnollistettu kuvassa 3. T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

7 7(8) Kuva 3 Suotopadon havainnekuva Sedimenttiaita Likaiset hulevedet tulisi johtaa alueellisiin hulevesien hallintajärjestelmiin. Tonttien sijaitessa rinnemaastossa aivan vesistöjen vierellä on likaisten vesien valuminen tasovalunta vesistöön kuitenkin mahdollista. Mahdollisten tasovaluntana tulevien vesien puhdistamiseen esitetään sedimenttiaitoja. Sedimenttiaidat ovat suodatinkankaasta tehtyjä aitoja, joiden läpi yläpuolisilta alueilta tulevat hulevedet virtaavat, jolloin kiintoaines jää suodatinkankaaseen. Sedimenttiaidat tulee pystyttää huolellisesti ja suodatinkankaan alareuna tulee olla maan sisässä, jotta virtausta ei tapahdu aidan alitse. Sedimenttiaidat tulee sijoittaa alueiden reunoille ja luiskien ylä- tai alapäähän. Aidoilla voidaan myös ympäröidä esimerkiksi tilapäisiä läjitysalueita. Sedimenttiaidan toteuttamista havainnollistetaan kuvassa 4. Kuva 4 Sedimenttiaidan havainnekuva (Vuores- Rakennusvaiheen hulevesien hallinta) T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

8 4 YHTEENVETO 8(8) Selvitysalueelle rakennettavien vettäläpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy, joten myös hulevesivirtaamat kasvavat. Lisäksi suunniteltu maankäyttö sijoittuu aivan Näsijärven ranta-alueelle, joten hulevedet johtuvat suoraan tai erittäin lyhyiden purkureittien kautta vesistöön. Suunniteltu maankäyttö ei juurikaan kuormita olemassa olevia uomia/purkureittejä Olkahisenlahden ranta-alueelle jyrkkään rinnemaastoon sijoittuvan maankäyttösuunnitelman arvioidaan kuitenkin aiheuttavan väliaikaista veden laadussa heikkenemistä. Haitat ovat lähinnä kiintoaineksesta johtuvaa veden samentumista, jota esiintyy varsinkin maarakennustöiden aikana hulevesien purkupaikoissa. Pientaloalueen valmistuttua alueelta tuleva kuormitus vähennee, joten hulevesien hallinnassa tulee keskittyä rakentamisen aikaisen kiintoaineskuormituksen hallintaan. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelman lähtökohtana olikin vähentää Olkahisenlahteen rakentamisen aikana kohdistuvaa kiintoaineskuormitusta alueellisen sekä tontti- ja korttelikohtaisen suodatuksen avulla. Suodatusta voidaan käyttää tasovirtaaman ja keskitetyn virtaaman käsittelyyn. Alueellisiksi menetelmiksi esitetään avouomiin sijoitettavia suotopatoja tai -ojia, joihin johdetaan keskitetysti kaikki omakotitalotyömailla syntyvät likaiset hulevedet. Lisäksi Olkahisenlahteen kohdistuvaan kuormituksen vähentämiseksi esitetään tonttikohtaisesti toteutettavia väliaikaisia sedimenttiaitoja, joilla puhdistetaan työmaalta mahdollisesti karkaavia valumavesiä. Yhtiömuotoisille tonteille esitetään korttelikohtaisia suotopatoja tai ojia sekä sedimenttiaitoja. 5 LÄHTEET Asemakaavan selostus. Tasanne, pientaloalue Olkahistenlahden pohjukkaan. Kartta nro 887. Ilmatieteen laitos. Säätilastoja. Sähköpostiviesti Tampereen kaupungille Pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys. Pientaloalue Olkahistenlahti. Tilat R:no :5, :9, :8, :8, :9. Aitolahdentie. Tasanne, Tampere Taratest Oy. Työ nro s. Vuores- Rakennusvaiheen hulevesien hallinta. Ohjeet rakentajille ja urakoitsijoille FCG Planeko Oy. 055-C s. T:\tesudat\teksvid\973\Hulevedet\Kaava887\Hulevesiselvitys\Doc\Hulevesiselvitys.doc

9 KOLMELAN- RANTA 664 KUMUSTONKUJA 3 OLKAHISENLAHDENKATU TASANNE KOIVURANNANPUISTO METSÄSTYS- MAJAN- PUISTO 6645 METSÄSTYSMAJAN SUOJAVIHERALUE Kuntatekniikan suunnittelu

10 KOLMELAN- RANTA 664 KUMUSTONKUJA 3 OLKAHISENLAHDENKATU TASANNE KOIVURANNANPUISTO METSÄSTYS- MAJAN- PUISTO 6645 METSÄSTYSMAJAN SUOJAVIHERALUE Kuntatekniikan suunnittelu