SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut
|
|
- Erkki Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut Pentti Ruutikainen Tommi Inkinen Ulla Tapaninen
2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut
3 Turku 2006 SARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Veistämönaukio TURKU Puhelin: Fax: Internet: PUBLISHER: UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio 1-3 FI TURKU, FINLAND Telephone: Telefax: Internet: TURUN YLIOPISTO DIGIPAINO Turku 2006 ISBN ISSN
4 ESIPUHE Venäjälle suuntautuvilla kuljetuksilla on erittäin suuri merkitys Kymenlaakson alueen logistiikkatoimijoille. Venäjän kuljetuksista on tullut yksi Suomen kasvualoista. Volyymien oletetaan jatkuvasti kasvavan, mikä luo yhä uusia haasteita logistiikkatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Venäjän satamat ja Saksa-Puola -reitti. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Kirjallisuuteen ja tilastoihin perustuen selvityksessä verrataan Suomen reitin ja sen kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta. Selvityksen perusteella Suomen satamien kautta kulkeva reitti säilyttänee asemansa arvotavaran kuljetusreittinä myös tulevaisuudessa. Suomen etu on lisäarvopalveluissa, luotettavuudessa, turvallisuudessa, kilpailukykyisessä infrastruktuurissa ja logistiikan osaamisessa. Selvitys on Transport and logistics in the Gulf of Finland (TRANSGOF) - tutkimuksen ensimmäinen väliraportti. Tutkimus saa EU - rahoitusta Kaakkois- Suomen Venäjä naapuruusohjelmasta. Selvityksen on tehnyt suunnittelija Pentti Ruutikainen tukenaan dosentti Tommi Inkinen ja professori Ulla Tapaninen. Se on tehty Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kotkan toimipisteessä, joka toimii osana Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkaa. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus esittää parhaimmat kiitoksensa haastatteluihin osallistuneille yrityksille ja asiantuntijoille ja erityisesti hankkeen yritysryhmän jäsenille. Kotka Juhani Vainio
5 TIIVISTELMÄ Euroopan unionin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuosina niin raha- kuin tonnistomääräisesti. Kehityksen arvioidaan myös jatkuvan voimakkaana. Venäjä ei todennäköisesti kykene omien satamien kehittämisestä huolimatta hoitamaan kasvavaa vientiään ja tuontiaan niiden kautta. Todennäköisempää onkin, että Venäjä rakentaa ensin oman vientinsä turvaavan infrastruktuurin. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Itämeren reitti (Venäjän satamat) ja Saksa- Puola -reitti. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Kirjallisuuteen ja tilastoihin perustuen selvityksessä verrataan Suomen reitin ja sen kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta. Venäjälle suuntautuvassa kuljetustoiminnassa historiatausta koettiin vahvuudeksi. Venäläiset ovat tottuneet toimimaan suomalaisten kanssa. Lisäksi maiden väliset kaupankäyntiperinteet ovat pitkät ja venäläiset tuntevat reitin palvelut. Venäläiset yritykset ovat myös perustaneet omia toimistojaan Kotkaan ja Haminaan sekä rajan lähialueille. Suomesta Venäjälle tapahtuvassa kumipyöräkuljettamisessa suurin ongelma on rajan ylitys. Kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat heikentävät Suomen reitin palvelunopeutta ja vahingoittavat siten kilpailukykyä. Rautatiekuljetuksissa kaksi suurinta ongelmaa ovat pula venäläisistä vaunuista ja Moskovaan suuntautuvissa kuljetuksista tullaus määräasemalla. Haastateltavat totesivat Suomen logistiikkatoimintojen olevan verrattain halpoja. Pienten siirtymätalousmaiden kustannustaso nousee ja lähenee Suomen hintatasoa. Merirahdit ovat Suomen reitillä edullisempia kuin Baltian maissa. Tämä johtuu linjareittien kuljetusmääristä ja konttien tehokkaasta käytöstä. Suomen satamien, varustamojen ja varastonpitäjien maksut on koottu paketeiksi, jotka ovat kilpailukykyisiä. Lisäksi toimintajärjestelmät ovat läpinäkyviä ja selkeitä. Selvityksen perusteella Suomen satamien reitti säilyttänee asemansa arvotavaran kuljetusreittinä myös tulevaisuudessa. Suomen etu on lisäarvopalveluissa, luotettavuudessa, turvallisuudessa, kilpailukykyisessä infrastruktuurissa ja logistiikan osaamisessa. Aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin koko ajan reitin osatekijöiden kehittämistä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat infrastruktuurin kehittäminen, rajan ylityksen nopeuttaminen ja kustannustason kurissa pitäminen.
6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISTÄ SELVITYKSEN TAVOITE EU:N JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSTOIMINTA KESKENÄÄN KILPAILEVAT REITIT Suomen satamien kautta kulkeva reitti Venäjän satamien reitti Baltian satamien reitti Saksa-Puola -reitti Lyhyt vertailu reiteistä SUOMEN REITTI VENÄLÄISESTÄ NÄKÖKULMASTA TRANS-SIPERIAN RATA: AASIAA JA EUROOPPAA YHDISTÄVÄ VÄYLÄ VENÄJÄN TALOUDEN KEHITYS JA TRANSITOLIIKENNE LÄHITULEVAISUUDESSA HAASTATTELUJEN KESKEINEN SANOMA AUTOKULJETUKSET JA RAJAN YLITYKSET RAUTATIEKULJETUKSET NÄKEMYKSIÄ SUOMEN REITISTÄ JA SEN VAHVUUKSISTA SATAMIEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN KANSSA TIEDONKULKU JA JÄRJESTELMÄT HÄVIKKI JA KORRUPTIO YHTEENVETO JA NÄKÖKULMIA TULEVAAN...34 LÄHTEET...37 LIITE 1: HAASTATELLUT HENKILÖT...39 LIITE 2.1: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN TOIMIALAT...40 LIITE 2.2: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO (MILJ. )...40 LIITE 2.3: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT...41 LIITE 2.4: TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT SUHTEESSA IDÄN LIIKENTEESEEN TOIMIALOITTAIN...41 LIITE 3.1: SUOMEN REITIN ONGELMAT...42 LIITE 3.2: SUOMEN REITIN VAHVUUDET...42
7
8 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 7 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Euroopan unionin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuosina niin raha- kuin tonnistomääräisesti. Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa kasvun arvioidaan myös jatkuvan voimakkaana. Kehitys lisää koko ajan Venäjälle suuntautuvia ja Suomen kautta kulkevia liikennemääriä. Samalla Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut, mikä luo uusia haasteita logistiikkatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Venäjän kuljetuksista on tullut yksi Suomen kasvualoista. EU on päättänyt ohjata rahti- ja henkilöliikenteen kuljetuksia vahvistamilleen liikenneväylille (corridors), jotka muodostavat TEN-verkoston (Trans-European network). Se sisältää logistisen ketjun kaikki liikennemuodot. EU ohjaa myös investointeja parantaakseen eri liikennemuotojen yhteensopivuutta. EU:n Corridor 9 kulkee Vainikkalan ja Nuijamaan kautta Venäjälle. Kilpailu kuljetuksista on kovaa. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Itämeren reitti (Venäjän satamat) ja Saksa-Puola -reitti. Venäjän talouden kasvu ja mahdollinen WTO-jäsenyys säilyttävät kauttakulkuliikenteen volyymit merkittävinä myös tulevaisuudessa. Kuva 1.1 Suomen ja Venäjän välisen kaupan kehitys vuosina Lähde: Tullihallitus Suomen ja Venäjän välinen ulkomaan kauppa on ollut kasvu-uralla 1990-luvun alkupuolesta asti. Ainoastaan vuosina 1998 ja 1999 Suomen vientimäärät Venäjälle laskivat. Keskeinen tekijä oli ruplan devalvointi, joka nosti voimakkaasti tuontituotteiden hintoja. Venäjän osuus Suomen viennissä ohitti vuonna 2005 Saksan ja Ruotsin nousten suurimmaksi vientikumppaniksemme. Tuontiluvuissa Venäjä on toisena heti Saksan jälkeen. Viennin arvo oli 5,7 miljardia, joka vastaa 11 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tuonnin arvo oli
9 8 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen vastaavasti 6,5 miljardia, joka on lähes 14 prosenttia kokonaistuonnista. Vuonna 2006 kaupan kasvutrendi on jatkunut sekä viennin että tuonnin osalta (kuva 1.1). Suomen ja Venäjän välisen kaupan lisäksi Suomen kautta on kulkenut myös muiden maiden välistä tavara- eli transitoliikennettä. Se alkoi 1970-luvulla konttien kuljetuksella Neuvostoliiton kautta Japaniin (sekä Japanista Eurooppaan). Vuonna 1976 Valtion Rautatiet (VR) ja neuvostoliittolainen huolintayhtiö V/O Sojuzvneshtrans solmivat tavaroiden kauttakuljetussopimuksen. Vuonna 1980 sopimukseen liittyi V/O Sojuztransit, joka oli perustettu huolitsemaan Neuvostoliiton kautta kuljetettavia ulkomaan tavaroita. Kuljetettava transitomäärä on kasvanut tämän jälkeen tasaisesti. Vuonna 1980 ylitettiin kahden miljoonan tonnin raja (Salanne & Saarto 1998). Vuonna 2005 kuljetettiin vajaa kuusi miljoonaa tonnia vuodessa eli 25 vuodessa kuljetusmäärän kokonaisvolyymi on kolminkertaistunut. Keskimääräinen kasvu on täten ollut yli 10 prosenttia vuodessa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän käyttöön jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Venäjä on rakentanut (ja rakentaa edelleen) runsaasti uusia satamia vuonna 2004 hyväksytyn liikennestrategiansa mukaisesti. Suomen satamien osuus Venäjän ulkomaan kaupasta on kuitenkin säilynyt ennallaan. Satamakapasiteetin vajeen lisäksi transitoliikenteen volyymin korkeana säilymiseen on vaikuttanut Venäjän talouden voimakas kasvu. Sen ennustetaan jatkuvan vuoteen 2010 asti. Venäjän talouskehityksen ja kaupan ministeriö arvioi talouden vuosikasvuksi 5 6 prosenttia vuoteen Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa vastaavanlaista kasvua vuoteen 2009 asti (Hernesniemi ym. 2005). Lisäarvopalvelut ovat tulleet osaksi transitoliiketoimintaa. Palvelut ovat osa satamien tai rautateiden kautta saapuvan rahdin käsittelyä ja huolintaa. Esimerkiksi konttien purku, varastointi ja uudelleen lastaus sekä niihin liittyvät erikoispalvelut ovat lisäarvotoimintaa kuljetusketjussa. 1.2 Selvityksen tavoite Käsillä oleva kirjoitus on Kaakkois-Suomen Venäjä naapuruusohjelma - rahoitteisen Transgof-hankkeen työpaketin 1 ensimmäinen väliraportti. Työpaketin yleiset tavoitteet ovat: 1. Selvittää Suomen reitin kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta ja verrataan reittejä keskenään. Tässä tukeudutaan tehtyihin tutkimuksiin ja niiden pohjalta arvioidaan Suomen reitin kehittämistarpeita. Kiinnitämme erityishuomiota eri teollisuudenalojen tarpeisiin.
10 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 9 2. Arvioida Venäjän kaupassa ja kuljetuksissa toimivien yritysten haasteita ja kehitysnäkymiä. Tiedot hankitaan yrityskäynneillä ja haastatteluilla. Tavoitteena on haastatella myös venäläisiä yrityksiä ja viranomaisia. Logistiikan ongelmakohdat ja kehitystarpeet selvitetään täten yhteistyössä yritysten ja keskeisten viranomaisten (kuten tulli) kanssa. 3. Arvioida Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvan vienti-, tuonti ja transitoliikenteen logistista toimivuutta ja kilpailukykyä. Kuljetusmäärien ja -sisältöjen yksityiskohtainen selvittäminen tehdään yhteistyössä yritysten kanssa (toimialoittain). 4. Analysoida EU:n ja Venäjän välisen kuljetusliikenteen kehitystä. Tarkastelun erityiskohteena on EU:n Corridor 9 merkitys ja vaikutus Kymenlaakson logistiikkakeskuksiin sekä Kotkan ja Haminan satamiin. Raportti keskittyy tavoitteeseen 2 käsitellen myös tavoitteita 1, 3 ja 4. Raportti selvittää ja analysoi logistiikan ongelmakohtia ja kehitystarpeita. Toimialainen tarkastelu tehdään seuraavassa väliraportissa. Tähän raporttiin aineisto on kerätty haastattelemalla yritysten logistiikkavastaavia ja viranomaisia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 25 kappaletta (ks. liite 1). Yritykset toimivat itsenäisinä Kotkassa ja Haminassa tai ne ovat valtakunnallisesti tai kansainvälisesti toimivien yritysten sivutoimipisteitä. Oheisessa taulukossa on eritelty haastateltujen yritysten lukumäärät, toimialat, liikevaihdot, idän liikenteessä työskentelevien prosenttiosuus koko työntekijämäärästä ja organisaatio tai yhteistyökumppanit Venäjällä (taulukko 1.1; liite 2). Taulukko 1.1. Haastateltujen yritysten yhteenvetotaulukko taustatietoineen. TOIMIALA LKM LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ/ ORGANISAATIO YHT.TYÖKUMPPANI IDÄN LIIKENNE VENÄJÄLLÄ VENÄJÄLLÄ Huolinta ja rahtaus milj ( % 6 2 Tieliikenteen kuljetus- 1 2,0 milj % 1 0 palvelut Rautatieliikenteen milj % 0 3 kuljetuspalvelut Meriliikenteen tava milj % 2 0 rankuljetus 10 mrd (2. Lastinkäsittely 2 1, % 1 0 Satamanpito 2 10,0-18,4 milj % 0 0 Viranomaistoiminta 2 ei tiedossa % vastaava Muut 1 10 milj % 1 Haastattelukysymykset muodostuivat viidestä pääosasta, jotka ovat: Yrityksen taustatiedot Liiketoiminnan kytkeytyminen Venäjään Venäjän kuljetuksiin kohdistuvat ongelmat Tiedon siirto eri toimijoiden (yritys-viranomainen) välillä Erilaisten lainsäädäntöjen vaikutukset kuljetustoimintaan.
11 10 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Taustatietoihin sisältyi kysymyksiä logistiikan osuudesta liikevaihdosta ja työntekijämäärästä. Kuljetuksiin liittyen haastateltavilta kysyttiin yrityksen käyttämiä reittejä, kuljetusmuotoja ja tehokkuusarvioita. Lisäksi tarkasteltiin rajanylitykseen, tullaukseen, varastointiin, hävikkiin, kustannustehokkuuteen ja laskutukseen liittyviä ongelmakohtia. Vastaajat antoivat myös ehdotuksia ongelmakohtien ratkaisemiksi. Tiedon siirtoon liittyvissä kysymyksissä selvitettiin toimitusten seurattavuutta ja informaation kulkua myyjän, tullin ja asiakkaan välillä. Haastattelun viimeisessä osassa vastaajilta kysyttiin erilaisten lainsäädäntöjen ja kulttuurien vaikutusta kuljetusten sujumisessa. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin tulevaisuuden haasteita ja mahdollisia jatkotutkimuksen kohteista. 2. EU:N JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSTOIMINTA 2.1 Keskenään kilpailevat reitit Tavaraliikenteen keskeiset kuljetusreitit kuvaillaan haastattelujen pohjatiedoksi. Reittien esittelyssä käytetään keskeisenä lähdemateriaalina liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemaa raporttia EU:n ja Venäjän välisistä kuljetusreiteistä (LVM 2005). Esimerkiksi käytetyt karttakuvaukset on peräisin ko. julkaisusta. Raportin reittikuvauksia täydennetään omin tulkinnoin haastattelujen perusteella. Neuvostoliiton hajottua Venäjälle jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Niihin molempiin liittyy Venäjän kannalta logistisia ongelmia. Suomenlahden pohjukan ongelmana ovat olleet talvella vaikeat jääolosuhteet ja Kaliningradin sataman käyttöä vaikeuttaa maayhteys Liettuan ja Valko-Venäjän kautta emämaahan. Viime vuosien aikana Venäjä on kasvattanut Suomenlahden satamien kapasiteettia erityisesti nestebulkin ja muiden raakaaineiden vientiä varten. Baltian ja Suomen satamien osuus Venäjän ulkomaan kaupan kuljetuksista on säilynyt merkittävänä. Transitovolyymin kasvua on tukenut Venäjän oman satamakapasiteetin puute ja maan talouden sekä ulkomaan kaupan kasvu. Venäjän transitokuljetuksilla on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Kasvavista volyymeistä käydään kovaa kilpailua. Suomen reitin kanssa kilpailevat lähinnä Baltian maiden, Venäjän satamien ja Saksa-Puola -reitit (kuva 2.1).
12 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 11 Kuva 2.1. Tärkeimmät ja keskenään kilpailevat kuljetusreitit Venäjälle. Lähde: LVM 2005: Suomen satamien kautta kulkeva reitti Suomen satamien reitti on osa EU:n Corridor 9 ja se kulkee Vaalimaan Nuijamaan kautta Venäjälle. Rautateitse se kulkee Vainikkalan kautta Pietariin ja Moskovaan, josta on yhteys Kaukoitään Trans-Siperian rataa pitkin. Suomen satamista on yhteydet Euroopan ydinalueeseen Itämeren merireittiä (Baltic Sea Motorways) pitkin. Käytävän pohjoisen linkin muodostaa yhteys Vainikkala- Tornio-Narvik (NEW-Corridor). Sen pohjoisin haarauma kulkee Vartiuksen ja Kostamuksen kautta valmistunutta Lietmajärvi-Kotskoma rataa pitkin Arkangeliin. Suomen kauttakulkuliikenteen kuusi pääsatamaa ovat Hamina, Hanko, Helsinki, Kokkola, Kotka ja Turku. Näistä suurin osuus on Helsingillä, Kotkalla, Haminalla ja Kokkolalla. Satamien kautta kulkevat tavarat voidaan ryhmitellä seuraavasti: kuorma-autoissa ja konteissa kuljetettava arvotavara Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta itään Hangon, Kotkan ja Haminan sekä Turun autotransito rekoilla ja pieni osa junilla itään Haminan ja Kotkan kautta länteen kuljetettavat kemikaalit ja lannoitteet kuivabulk- tavara (Kostamuksen rautapelletti) Kokkolasta länteen projektikuljetukset Kotkasta ja Haminasta itään. Vuonna 2005 Suomen transitoliikenne itään ylitti 2,7 miljoonaa tonnia. Maantiekuljetusten osuus oli 2,6 miljoonaa tonnia. Venäjältä länteen kulki puolestaan 3,2 miljoonaa tonnia, josta rautatieliikenteen osuus oli 3,1 miljoonaa. Kuvassa 2.2 nähdään transiton määrällinen kehitys vuosina
13 12 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Itätransito Länsitransito yhteensä Kuva 2.2. Suomen transitoliikenne (miljoonaa tonnia) vuosina Lähde: Tilastokeskus Länteen suuntautuvassa transitoliikenteessä yleisin kuljetustapa on ollut rautatie. Vuosittaiset kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 2,5 ja 3,6 miljoonan tonnin välillä. Länteen suuntautuvassa transitossa päätuotteita ovat perinteisesti olleet nestemäiset kemikaalit, lannoitteet, rautapelletti ja metalliromu. Esimerkiksi Kokkolan sataman kautta kuljetetaan Kostamuksen kombinaatin rautapellettiä Eurooppaan. Lisäksi satamien kautta kulkee öljyteollisuuden projektikuljetuksia. Projektikuljetukset vaativat erikoislastien käsittelyn ja kiinnityksen erityisosaamista satamissa. Itään suuntautuvassa kauttakulkuliikenteessä maantiekuljetukset ovat olleet hallitsevia. Kuljetusmäärät ovat myös lisääntyneet paljon. Vuonna 1995 kuljetettiin noin tonnia ja määrä on noussut vuoteen 2005 mennessä 2,7 miljoonaan tonniin. Transitokuljetusten arvoksi arvioitiin vuonna 2005 yli 22 miljardia euroa. Summa jakautuu seuraavasti: tietotekniikka 5,0 miljardia autot 4,9 miljardia koneet ja laitteet 2,7 miljardia kemian teollisuuden tuotteet 1,2 miljardia. Suomi on merkittävä toimija itään suuntautuvassa logistiikkaketjussa. Kauttakulkukuljetusten arvoon lisättäessä Suomen viennin arvo Venäjälle saadaan yhteisarvoksi noin 27,7 miljardia euroa (2005). Summa on noin 30 prosenttia Venäjän tuonnin kokonaisarvosta, joka oli Venäjän tilastokeskuksen mukaan 98,5 miljardia US $ (kuva 2.3). Luvut osoittavat, että Suomi on keskeinen logistiikkakeskus itään suuntautuvassa tavaraliikenteessä.
14 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Vienti mrd USD Tuonti mrd USD Kuva 2.3. Venäjän Federaation viennin ja tuonnin kehitys (USD). Lähde: Konttien kauttakulkuliikenne on Suomessa keskittynyt kolmeen satamaan Kotkaan, Haminan ja Helsinkiin. Niiden osuus koko Suomen konttien kauttakulkuliikenteestä vuonna 2005 oli yli 96 prosenttia. Oheisesta taulukosta ilmenee kauttakulkuliikenteen määrät Haminan, Helsingin, Hangon, Kotkan, Kokkolan ja Turun satamissa (kuva 2.4) milj. tonnia Hamina Hanko Helsinki Kotka Kokkola Turku Kuva 2.4. Eräiden suomalaisten satamien kauttakulkuliikennemäärien kehitys vuosina Lähde: Merenkulkulaitoksen ja satamaliiton tilastot (2006). Itään suuntautuvan transiton pääartikkeli on arvotavara; tietotekniikka, koneet ja laitteet sekä autot. Kuljetus tapahtuu konteissa pääasiassa Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta. Kymenlaakson satamiin (Hamina ja Kotka), on syntynyt arvotavaraan erikoistunut logistiikkaverkosto, johon sisältyvät
15 14 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen varastointi, huolinta ja kuljetus. Verkoston toimivuutta tukee tulliviranomaisten toiminta kyseisissä satamissa. Toimivat logistiikkaketjut ovat muodostaneet keskeisen kilpailuedun Suomen satamien kautta kulkevalle kuljetustoiminnalle. Kauttakulkuliikenne saapuu Suomeen laivoilla Kaukoidästä Euroopan satamien kautta ja lähtee Venäjälle pääasiallisesti maantiekuljetuksina. Kontit puretaan satamissa sijaitseviin tullivarastoihin, joista venäläisten asiakkaiden tilauksen mukaan lastataan uudelleen kuljetettavaksi Moskovan ja Pietarin alueille. Autojen kuljetus Suomen kautta Venäjälle on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Vienti tapahtuu Hangon, Kotkan ja Turun satamien kautta. Autojen transitokuljetusten arvo on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2005 noin 88 prosenttia. Kuljetettujen autojen lukumäärä kasvoi samana aikana 43,1 prosenttia. Tullihallituksen tiedotteen mukaan vuonna 2005 autojen kuljetusmäärät olivat satamittain seuraavat: Hanko (autoa) Kotka Turku Yhteensä Vuonna 2006 kasvu on jatkunut ollen ensimmäisellä vuosipuoliskolla 77 prosenttia suurempi kuin vuonna Määrän ennustetaan olevan vuoden lopussa yli autoa. Osa kasvusta on siirtymässä Hangosta Kotkaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Kotkasta kuljetettiin Venäjälle autoa, jolloin kasvua kertyi 163 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vastaavana aikana myös Turussa autojen transitomäärä on noussut 6904 autosta autoon. Vain pieni osa autoista kuljetetaan rautateitse. Vuonna 2005 lukumäärä oli 3260 autoa, joista Hangosta lähti 3000 ja Turusta 260 kappaletta. Rautateiden käytön vähäisyyteen on kaksi päätekijää. Ensinnäkin Venäjällä ei ole tarpeeksi autonkuljetusvaunuja ja toiseksi Moskovasta puuttuu autojen varastoimiseen tarvittava tila sekä vapaavarasto. Kauttakulkuliikenteen keskeiseksi tekijäksi on noussut logistiikkalisäarvopalvelujen tuotanto ja niihin liittyvä osaaminen. Näitä ovat esimerkiksi satamien varasto-, huolinta-, yksiköinti- ja viranomaispalvelut. Tehokasta logistista palvelua tukevat transitokuljetusten ja Suomen vientiliikenteen synergiaedut. Synergia syntyy, koska transitoliikenne Venäjälle tehostaa laivayhteyksiä Keski-Eurooppaan ja valtamerisatamiin. Samalla tietysti kuljetusmäärät ja -frekvenssit kasvavat. Kontit tulevat Suomeen lastattuina Kaukoidästä tulevalla arvotavaralla. Samat kontit lähtevät paluumatkalle lastattuina suomalaisilla vientituotteilla. Jos oletetaan, että kaikki Kotkan ja Haminan satamien käyttämät sekä vientiin vapautuvat transitokontit (noin kpl) tuotaisiin tyhjinä Euroopasta, tulisi vientiteollisuuden lisäkuluksi yli 100 miljoonaa euroa (kontin keskimääräinen nykyhinta on noin 450 euroa). Transitokonteilla on suuri vaikutus vientikustannusten rakentumisessa. Transitokuljettaminen on myös muuttanut viennin rakennetta niin, että pieniä viejiä on ilmaantunut markkinoille.
16 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 15 Suomen satamien kautta kulkeva reitti on käytännössä Trans-Siperian radan jatke, koska se mahdollistaa nopeiden (aikataulutettujen) konttijunien käytön venäläisestä Vostocnyn satamasta Suomen rajalle asti. Tämä tietysti edellyttää, että kuljetustariffi on kilpailukykyinen valtamerikuljetuksen kanssa. Etelä- ja Pohjois-Korean välisen maarajan avaaminen junaliikenteelle synnyttäisi Etelä- Korean ja Suomen välille nopeimman yhteyden Euroopan ja Aasian kesken. Maarajan avaaminen voimistaisi Suomen logistista asemaa Venäjälle suuntautuvan arvotavarakuljetusten logistisena keskuksena. Suomen reitin kilpailukyvylle on myös uhkatekijöitä. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysraportista (LVM 2005:59) ja tehdyistä haastatteluista nousee esiin seuraavia: Moskovan ja Pietarin välisen tieyhteyden ruuhkautuminen Venäjän omien satamien suosiminen Suomen ja Venäjän välisten maantierajojen ruuhkautuminen ja siitä johtuvat jonotusajat rajalla Baltian maiden logistisen ympäristön kehittyminen saattaa siirtää arvokuljetuksia Suomesta Baltian satamiin. Ilmiötä tukee Baltian Suomea alhaisempi kustannustaso. Suomen työmarkkinajärjestelmä asettaa haasteita kuljetus- ja logistiikkaliiketoiminnalle. Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomia verrattuna esimerkiksi Baltian ja muihin uusiin EU:n jäsenmaihin. Käytännössä esimerkiksi ahtaustyötä tehdään kaksivuorojärjestelmällä. Laivojen satamakäyntiaikojen minimoimiseksi yritykset joutuvat teettämään huomattavia määriä ylityötä. Ruuhkahuippujen tasaamiseen voi käyttää vuokratyövoimaa, joka ei kuitenkaan saa ylittää kahdeksaa prosenttia vakinaisen työvoiman määrästä. Vuokratyövoiman käyttö ei ratkaise yksinään työvoiman kysynnän joustavuutta. Suomen satamat myös koetaan lakkoherkiksi, mikä alentaa niiden kilpailukyvyn imagoa Venäjän satamien reitti Venäjän kansainvälisessä kaupassa käyttämät satamat sijaitsevat Japanin meren, Mustan meren, Barentsin meren ja Itämeren rannoilla. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevat Pietarin, Viipurin, Vysotskin (Uuras), Primorskin (Koivisto) ja Ust Lugan satamat (kuva 2.5). Niistä Vysotsk ja Primorsk ovat keskittyneet öljytuotteiden vientiin. Tosin suomalainen yritys Containership on tehnyt aiesopimuksen konttisataman rakentamisesta alueelle (Janine) vuoden 2007 loppuun mennessä. Konttisataman suunniteltu kapasiteetti on TEU:ta 1 vuodessa (ks Lyhenne TEU tarkoittaa englanninkielen ilmausta Twenty-Foot Equivalent Unit eli intermodaalikuljetuksissa käytettävää standardikokoa, joka vastaa 20:n jalan kontin tilavuutta.
17 16 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Kuva 2.5. Venäjän kuljetusyhteydet Moskovaan. Lähde: LVM 2005:65 Viipuri ja Ust Luga toimivat bulkkitavaran vienti- ja tuontisatamina. Ust Lugasta on suunniteltu monipuolista satamaa, josta on hyvät rauta- ja maantieyhteydet Venäjän sisämaahan. Lähitulevaisuudessa se mahdollisesti voi ottaa hoidettavakseen osan Venäjän vienti- ja tuontikuljetuksista, jotka nyt kulkevat Suomen kautta. Esimerkiksi junalauttayhteyden toimivuutta välillä Ust Luga Kaliningrad on jo testattu käytännössä. Reitin tavoitteena on vähentää Kaliningradin huollon riippuvuutta Liettuan ja Valko-Venäjän kauttakuljetuksista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on linjan jatkaminen Saksan Sassnitsiin. Satamien rakentaminen ja kehittäminen noudattaa Venäjän hallituksen vuonna 2004 hyväksymää asiakirjaa Venäjän liikennestrategia vuoteen Strategian mukaan mahdollisimman suuri osa Venäjän ulkomaankaupasta tulee kulkemaan maan omien satamien kautta. Vuonna 2003 Venäjän satamien markkinaosuus oli 75 prosenttia ulkomaankaupasta. Liikennestrategiassa asetettu osuustavoite on yli 90 prosenttia ( Venäjän Itämeren satamien kuljetusvolyymi onkin noussut yli 120 miljoonan tonnin. Vertailukohtana mainittakoon, että vuonna 1995 vastaava luku oli 18,7 miljoonaa tonnia. Venäjän satamien kautta kulkevan tavaramäärän kasvutendenssiä tukee myös Venäjän Rautatiet Oy:n (OAO RZD) tariffipolitiikka. Venäjän satamiin rautateitse saapuvat ulkomaankaupan vientikuljetukset ovat huomattavasti edullisempia kuin Venäjän maarajojen kautta ulkomaisiin satamiin menevät kuljetukset.
18 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 17 Suomen reitin pahin kilpailija on Pietarin satama, jonka tavaramäärä on noussut kymmenessä vuodessa 13 miljoonasta tonnista 57 miljoonaan tonniin. Konteissa määrä on kymmenkertaistunut TEU:sta yli miljoonaan TEU:hun. Myös Kaliningradin sataman volyymit ovat kolminkertaistuneet 4,7 miljoonasta 14,6 miljoonaan tonniin. Pietarin satamaan on tarkoitus rakentaa autojen tuontiterminaali, jonka kuukausikapasiteetti on autoa. Terminaali rakennetaan kolmessa vaiheessa ja sen on suunniteltu olevan valmis vuoden 2007 aikana ( Taulukko 2.1. Suomen, Venäjän ja Baltian maiden kuljetusvolyymit vuosina Lähde: Hernesniemi ym ja Klaipedan sataman liikennetilastot Suomi 71,2 70,3 75,2 76,6 77,5 80,6 84, ,4 100,6 93,6 Tallinna ,1 21,4 26,5 29,3 32,3 37,8 37,7 37,4 39,5 Muut 1,7 3,2 6, , ,6 Viro 14,7 17,2 23,2 27,4 34,5 39,8 41,3 46,8 47,3 1) 1) 1) 1) Ventspils 29,6 35,7 36, ,1 34,7 37,9 28,7 27,4 27,8 29,8 Riika 7,4 7,4 11,2 13, ,4 14,9 18,1 21,7 23,9 24,4 Liepaja 1,4 1,6 2,3 2,3 2,3 2,9 3,2 4,3 4,9 4,4 4,5 Muut 0,5 0,3 0,4 0,7 0,7 0,6 0,8 1,1 0,9 Latvia 38, ,1 52,3 49,1 51,6 56,8 52,2 54,8 1) 1) 1) 1) Klaipeda 12,7 14,8 16, ,4 17,2 19,7 21,2 20,2 21,7 Butinge ,7 3,5 5,1 6,1 10,7 7,2 6,1 Liettua 12,7 14,8 16, ,7 22,9 22,3 25,8 31,9 27,4 27,8 Pietari ,6 21,6 28,2 32,4 36,9 42, ,7 57,4 Lening. alue 1 1,3 1,6 1,8 2,1 3 3,2 16,5 21,1 44,5 (2 57,3 (2 Kaliningrad 4,7 5,4 6,2 4,5 4,1 4,3 5,8 9,5 12, ,6 Venäjä 18,7 22,7 28,4 27,9 34,4 39,7 45,9 68,7 75, ,3 Yhteensä 156, ,2 211,1 234,4 250,8 280,5 303,2 Suomi % 45,6 41, ,4 36,7 34,4 33, ,8 1) luvut eivät tiedossa 2) vain Primorskin volyymi Kuljetusmäärien tarkastelu tuo selvästi esiin erityisesti Venäjän satamien kasvukehityksen. Oheisesta taulukosta 2.1 ilmenee Suomen, Venäjän ja Baltian maiden satamien rahtiliikenteen kaksinkertaistuminen vuodesta 1995 vuoteen Viron ja Latvian muiden satamien sekä Leningradin alueen satamien luvut vuosilta 2004 ja 2005 eivät ole tiedossa. Leningradin alueen osalta luvut ovat Primorskin volyymejä. Lukujen perusteella voidaan todeta Venäjän satamien kuljetusmäärien ohittaneen Suomen satamat. Syy on Venäjän investoinnit Primorskin, Ust Lugan ja Vysotskin sekä Pietarin satamiin. Liikennemäärät ovat nousseet myös Kaliningradin satamassa. Toisaalta Venäjän rautateiden tavaraliikennetariffit tukevat omien satamien kautta kuljetettavia rahteja. Ne ovat huomattavasti edullisempia kuin kolmansien maiden satamiin suuntautuvat rautatiekuljetukset.
19 18 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Leningradin alueen voimakasta kasvua selittää Primorskin öljysataman toimintavolyymin kehitys. Sataman tavoitteena on saavuttaa sadan miljoonan tonnin vuosivolyymi. Konttikuljetusten osalta Pietari on jo ohittanut Helsingin ja muut satamat ylittäen vuonna 2005 jo miljoonan kontin rajan. Pietarin satamassa on kolme konttisatamaa, jotka ovat First Container Terminal, Petrolesport ja Containershipin konttiterminaali (Kronstadissa). Pietarin sataman ongelma on sen sijainti, joka vaikeuttaa sataman lähestymisväylien, ratapihojen, varastoalueiden, konttikenttien ja kuorma-autojen odotusalueiden parantamista. Itäisen Suomenlahden jääolosuhteet hidastavat laivaliikennettä talvisin ja murtajakalusto ei ole ollut riittävä. Pietarin lähestymiskanava vaatii ruoppausta ja talvella satamaan joudutaan ajamaan saattueissa Baltian satamien reitti Baltian satamat Klaipeda, Butinge, Ventspils, Riika, Liepaja ja Tallinna ovat pääosin rakennettuja Neuvostoliiton aikana öljy- ja kuivabulkkituotteiden vientiin (kuva 2.6). Satamien infrastruktuuri soveltuu hyvin Venäjän viennin tarpeisiin. Tärkeimmät länsiviennin tuotteet ovat raakaöljy ja muut öljytuotteet. Ne kuljetetaan putkilinjaa pitkin Ventspilsin ja Butingen sekä rautateitse Riikan, Tallinnan ja Klaipedan satamiin. Uuden liikennestrategiansa mukaisesti Venäjä on kuitenkin siirtänyt öljykuljetuksiaan viime vuosina Primorskin ja Vysotskin satamiin pois Baltiasta. Baltian satamilla on suotuisa sijainti ja hyvät maaliikenneyhteydet Venäjälle. Venäläiset ovat lisäksi investoineet Baltian satamien infrastruktuuriin ja terminaalitoimintaan. Konttikuljetusten osalta Tallinnan kuljetusmäärät ovat kasvaneet yhdessä Klaipedan kanssa. Itään suuntautuvan transiton määrä on vähäinen. Se vastaa noin 10 prosenttia Suomen transitomäärästä. Tallinnan satama ei siis vielä kilpaile suomalaisten satamien kanssa. Virolla ei ole merkittävää omaa vientiä. Tämä johtaa konttien palauttamiseen tyhjinä, mikä puolestaan lisää kuljetuskustannuksia. Suomesta on säännölliset laivaliikenteen syöttöyhteydet Keski-Eurooppaan sekä päinvastoin. Tämä muodostaa Suomelle kilpailuetua verrattuna Baltian maihin. Klaipedasta saattaa kehittyä kilpailija Suomen satamille. Sen konttiliikenne on kasvanut voimakkaasti ollen vuonna 2005 yli TEU:ta. Kuljetusvolyymi on ohittanut esimerkiksi Haminan sataman volyymin, joka oli vuonna 2005 noin TEU:ta. Kuva 2.7 esittää Baltian satamien konttikäsittelyvolyymejä vuosina
20 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 19 Kuva 2.6. Baltian maiden keskeiset kuljetusväylät Moskovaan. Lähde: LVM 2005: TEU Tallinna Klaipeda Kaliningrad Riika Ventspils Kuva 2.7. Baltian maiden satamien konttikäsittelymäärät vuosina Lähde: Klaipedan sataman tilastot (2006).
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotSUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA
SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotKiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta
LisätiedotSUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA
SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys 2010 Pekka Sundberg SPC Finland Tilastotiedot päivitetty 26.9.2011 SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotLogistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy
Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus
LisätiedotSUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy
SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotMihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSuomi English Русский
Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
Lisätiedotintermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa
KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2002
Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.
LisätiedotKUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA
KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotKouvolan RRT-hankkeen taustaa
Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola
LisätiedotTeollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group
Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen
LisätiedotNurminen Logistics kasvaa Venäjällä
Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotPuutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen
Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
Lisätiedotreitin kansainvälisen kehittämisyhteistyön vaikeus
51 4 EU:N JA VENÄJÄN VÄLISET PÄÄKULJETUSREITIT Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän käyttöön jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Suomenlahden itäosan ongelmana on vaikeat
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotSuomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotVenäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun
Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy % 2 VENÄJÄN OSUUS SUOMEN ULKOMAANKAUPASTA 30,0 25,0 20,0 Tuonti v. 2016: 6,1 Mrd 15,0 11,2%
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotShortsea Promotion Centre (SPC) Finland. Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 8:30. Minna Alhosalo. Tapahtumatalo Bank, Helsinki
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 21.11.2013 klo 8:30 Minna Alhosalo Tapahtumatalo Bank, Helsinki Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky
1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti
LisätiedotARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE
ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKevät #barometri
08 #barometri Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät ry.
LisätiedotItään suuntautuva maantietransito v.2002
SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja
Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotTikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen
LisätiedotMeripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1
Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä
LisätiedotVenäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm
Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta 24.5.2010 Erik Söderholm Sisältö VR Logistiikka VR Logistiikka Venäjän merkitys VR Logistiikan liiketoiminnalle Venäjän merkitys
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotMatkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho
Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen
LisätiedotCargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani
Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotSatamien tavaraliikenneselvitys
Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja
LisätiedotTikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotVenäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy
Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotValtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät
Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät 22.3.2018 Kotka Kehityyssuunnat satamaoperaattorin kokonaisvaltaiselle palvelulle Steveco Oy l Kirkkokatu 1, PO BOX 44 l FI-48101 Kotka l Phone +358 (0)5
LisätiedotSATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla
c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi
LisätiedotELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset
ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Miten on mennyt viimeisten 6 kuukauden aikana? 2 5: kasvanut paljon Syksy 2015 (n=25) Kevät 2015 (n=26) Syksy 201
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotHelsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama
Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotTeollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru
Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien
Lisätiedot