SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut Pentti Ruutikainen Tommi Inkinen Ulla Tapaninen

2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut

3 Turku 2006 SARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Veistämönaukio TURKU Puhelin: Fax: Internet: PUBLISHER: UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio 1-3 FI TURKU, FINLAND Telephone: Telefax: Internet: TURUN YLIOPISTO DIGIPAINO Turku 2006 ISBN ISSN

4 ESIPUHE Venäjälle suuntautuvilla kuljetuksilla on erittäin suuri merkitys Kymenlaakson alueen logistiikkatoimijoille. Venäjän kuljetuksista on tullut yksi Suomen kasvualoista. Volyymien oletetaan jatkuvasti kasvavan, mikä luo yhä uusia haasteita logistiikkatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Venäjän satamat ja Saksa-Puola -reitti. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Kirjallisuuteen ja tilastoihin perustuen selvityksessä verrataan Suomen reitin ja sen kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta. Selvityksen perusteella Suomen satamien kautta kulkeva reitti säilyttänee asemansa arvotavaran kuljetusreittinä myös tulevaisuudessa. Suomen etu on lisäarvopalveluissa, luotettavuudessa, turvallisuudessa, kilpailukykyisessä infrastruktuurissa ja logistiikan osaamisessa. Selvitys on Transport and logistics in the Gulf of Finland (TRANSGOF) - tutkimuksen ensimmäinen väliraportti. Tutkimus saa EU - rahoitusta Kaakkois- Suomen Venäjä naapuruusohjelmasta. Selvityksen on tehnyt suunnittelija Pentti Ruutikainen tukenaan dosentti Tommi Inkinen ja professori Ulla Tapaninen. Se on tehty Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kotkan toimipisteessä, joka toimii osana Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkaa. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus esittää parhaimmat kiitoksensa haastatteluihin osallistuneille yrityksille ja asiantuntijoille ja erityisesti hankkeen yritysryhmän jäsenille. Kotka Juhani Vainio

5 TIIVISTELMÄ Euroopan unionin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuosina niin raha- kuin tonnistomääräisesti. Kehityksen arvioidaan myös jatkuvan voimakkaana. Venäjä ei todennäköisesti kykene omien satamien kehittämisestä huolimatta hoitamaan kasvavaa vientiään ja tuontiaan niiden kautta. Todennäköisempää onkin, että Venäjä rakentaa ensin oman vientinsä turvaavan infrastruktuurin. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Itämeren reitti (Venäjän satamat) ja Saksa- Puola -reitti. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Kirjallisuuteen ja tilastoihin perustuen selvityksessä verrataan Suomen reitin ja sen kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta. Venäjälle suuntautuvassa kuljetustoiminnassa historiatausta koettiin vahvuudeksi. Venäläiset ovat tottuneet toimimaan suomalaisten kanssa. Lisäksi maiden väliset kaupankäyntiperinteet ovat pitkät ja venäläiset tuntevat reitin palvelut. Venäläiset yritykset ovat myös perustaneet omia toimistojaan Kotkaan ja Haminaan sekä rajan lähialueille. Suomesta Venäjälle tapahtuvassa kumipyöräkuljettamisessa suurin ongelma on rajan ylitys. Kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat heikentävät Suomen reitin palvelunopeutta ja vahingoittavat siten kilpailukykyä. Rautatiekuljetuksissa kaksi suurinta ongelmaa ovat pula venäläisistä vaunuista ja Moskovaan suuntautuvissa kuljetuksista tullaus määräasemalla. Haastateltavat totesivat Suomen logistiikkatoimintojen olevan verrattain halpoja. Pienten siirtymätalousmaiden kustannustaso nousee ja lähenee Suomen hintatasoa. Merirahdit ovat Suomen reitillä edullisempia kuin Baltian maissa. Tämä johtuu linjareittien kuljetusmääristä ja konttien tehokkaasta käytöstä. Suomen satamien, varustamojen ja varastonpitäjien maksut on koottu paketeiksi, jotka ovat kilpailukykyisiä. Lisäksi toimintajärjestelmät ovat läpinäkyviä ja selkeitä. Selvityksen perusteella Suomen satamien reitti säilyttänee asemansa arvotavaran kuljetusreittinä myös tulevaisuudessa. Suomen etu on lisäarvopalveluissa, luotettavuudessa, turvallisuudessa, kilpailukykyisessä infrastruktuurissa ja logistiikan osaamisessa. Aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin koko ajan reitin osatekijöiden kehittämistä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat infrastruktuurin kehittäminen, rajan ylityksen nopeuttaminen ja kustannustason kurissa pitäminen.

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISTÄ SELVITYKSEN TAVOITE EU:N JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSTOIMINTA KESKENÄÄN KILPAILEVAT REITIT Suomen satamien kautta kulkeva reitti Venäjän satamien reitti Baltian satamien reitti Saksa-Puola -reitti Lyhyt vertailu reiteistä SUOMEN REITTI VENÄLÄISESTÄ NÄKÖKULMASTA TRANS-SIPERIAN RATA: AASIAA JA EUROOPPAA YHDISTÄVÄ VÄYLÄ VENÄJÄN TALOUDEN KEHITYS JA TRANSITOLIIKENNE LÄHITULEVAISUUDESSA HAASTATTELUJEN KESKEINEN SANOMA AUTOKULJETUKSET JA RAJAN YLITYKSET RAUTATIEKULJETUKSET NÄKEMYKSIÄ SUOMEN REITISTÄ JA SEN VAHVUUKSISTA SATAMIEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN KANSSA TIEDONKULKU JA JÄRJESTELMÄT HÄVIKKI JA KORRUPTIO YHTEENVETO JA NÄKÖKULMIA TULEVAAN...34 LÄHTEET...37 LIITE 1: HAASTATELLUT HENKILÖT...39 LIITE 2.1: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN TOIMIALAT...40 LIITE 2.2: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO (MILJ. )...40 LIITE 2.3: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT...41 LIITE 2.4: TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT SUHTEESSA IDÄN LIIKENTEESEEN TOIMIALOITTAIN...41 LIITE 3.1: SUOMEN REITIN ONGELMAT...42 LIITE 3.2: SUOMEN REITIN VAHVUUDET...42

7

8 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 7 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Euroopan unionin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuosina niin raha- kuin tonnistomääräisesti. Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa kasvun arvioidaan myös jatkuvan voimakkaana. Kehitys lisää koko ajan Venäjälle suuntautuvia ja Suomen kautta kulkevia liikennemääriä. Samalla Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut, mikä luo uusia haasteita logistiikkatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Venäjän kuljetuksista on tullut yksi Suomen kasvualoista. EU on päättänyt ohjata rahti- ja henkilöliikenteen kuljetuksia vahvistamilleen liikenneväylille (corridors), jotka muodostavat TEN-verkoston (Trans-European network). Se sisältää logistisen ketjun kaikki liikennemuodot. EU ohjaa myös investointeja parantaakseen eri liikennemuotojen yhteensopivuutta. EU:n Corridor 9 kulkee Vainikkalan ja Nuijamaan kautta Venäjälle. Kilpailu kuljetuksista on kovaa. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Itämeren reitti (Venäjän satamat) ja Saksa-Puola -reitti. Venäjän talouden kasvu ja mahdollinen WTO-jäsenyys säilyttävät kauttakulkuliikenteen volyymit merkittävinä myös tulevaisuudessa. Kuva 1.1 Suomen ja Venäjän välisen kaupan kehitys vuosina Lähde: Tullihallitus Suomen ja Venäjän välinen ulkomaan kauppa on ollut kasvu-uralla 1990-luvun alkupuolesta asti. Ainoastaan vuosina 1998 ja 1999 Suomen vientimäärät Venäjälle laskivat. Keskeinen tekijä oli ruplan devalvointi, joka nosti voimakkaasti tuontituotteiden hintoja. Venäjän osuus Suomen viennissä ohitti vuonna 2005 Saksan ja Ruotsin nousten suurimmaksi vientikumppaniksemme. Tuontiluvuissa Venäjä on toisena heti Saksan jälkeen. Viennin arvo oli 5,7 miljardia, joka vastaa 11 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tuonnin arvo oli

9 8 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen vastaavasti 6,5 miljardia, joka on lähes 14 prosenttia kokonaistuonnista. Vuonna 2006 kaupan kasvutrendi on jatkunut sekä viennin että tuonnin osalta (kuva 1.1). Suomen ja Venäjän välisen kaupan lisäksi Suomen kautta on kulkenut myös muiden maiden välistä tavara- eli transitoliikennettä. Se alkoi 1970-luvulla konttien kuljetuksella Neuvostoliiton kautta Japaniin (sekä Japanista Eurooppaan). Vuonna 1976 Valtion Rautatiet (VR) ja neuvostoliittolainen huolintayhtiö V/O Sojuzvneshtrans solmivat tavaroiden kauttakuljetussopimuksen. Vuonna 1980 sopimukseen liittyi V/O Sojuztransit, joka oli perustettu huolitsemaan Neuvostoliiton kautta kuljetettavia ulkomaan tavaroita. Kuljetettava transitomäärä on kasvanut tämän jälkeen tasaisesti. Vuonna 1980 ylitettiin kahden miljoonan tonnin raja (Salanne & Saarto 1998). Vuonna 2005 kuljetettiin vajaa kuusi miljoonaa tonnia vuodessa eli 25 vuodessa kuljetusmäärän kokonaisvolyymi on kolminkertaistunut. Keskimääräinen kasvu on täten ollut yli 10 prosenttia vuodessa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän käyttöön jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Venäjä on rakentanut (ja rakentaa edelleen) runsaasti uusia satamia vuonna 2004 hyväksytyn liikennestrategiansa mukaisesti. Suomen satamien osuus Venäjän ulkomaan kaupasta on kuitenkin säilynyt ennallaan. Satamakapasiteetin vajeen lisäksi transitoliikenteen volyymin korkeana säilymiseen on vaikuttanut Venäjän talouden voimakas kasvu. Sen ennustetaan jatkuvan vuoteen 2010 asti. Venäjän talouskehityksen ja kaupan ministeriö arvioi talouden vuosikasvuksi 5 6 prosenttia vuoteen Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa vastaavanlaista kasvua vuoteen 2009 asti (Hernesniemi ym. 2005). Lisäarvopalvelut ovat tulleet osaksi transitoliiketoimintaa. Palvelut ovat osa satamien tai rautateiden kautta saapuvan rahdin käsittelyä ja huolintaa. Esimerkiksi konttien purku, varastointi ja uudelleen lastaus sekä niihin liittyvät erikoispalvelut ovat lisäarvotoimintaa kuljetusketjussa. 1.2 Selvityksen tavoite Käsillä oleva kirjoitus on Kaakkois-Suomen Venäjä naapuruusohjelma - rahoitteisen Transgof-hankkeen työpaketin 1 ensimmäinen väliraportti. Työpaketin yleiset tavoitteet ovat: 1. Selvittää Suomen reitin kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta ja verrataan reittejä keskenään. Tässä tukeudutaan tehtyihin tutkimuksiin ja niiden pohjalta arvioidaan Suomen reitin kehittämistarpeita. Kiinnitämme erityishuomiota eri teollisuudenalojen tarpeisiin.

10 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 9 2. Arvioida Venäjän kaupassa ja kuljetuksissa toimivien yritysten haasteita ja kehitysnäkymiä. Tiedot hankitaan yrityskäynneillä ja haastatteluilla. Tavoitteena on haastatella myös venäläisiä yrityksiä ja viranomaisia. Logistiikan ongelmakohdat ja kehitystarpeet selvitetään täten yhteistyössä yritysten ja keskeisten viranomaisten (kuten tulli) kanssa. 3. Arvioida Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvan vienti-, tuonti ja transitoliikenteen logistista toimivuutta ja kilpailukykyä. Kuljetusmäärien ja -sisältöjen yksityiskohtainen selvittäminen tehdään yhteistyössä yritysten kanssa (toimialoittain). 4. Analysoida EU:n ja Venäjän välisen kuljetusliikenteen kehitystä. Tarkastelun erityiskohteena on EU:n Corridor 9 merkitys ja vaikutus Kymenlaakson logistiikkakeskuksiin sekä Kotkan ja Haminan satamiin. Raportti keskittyy tavoitteeseen 2 käsitellen myös tavoitteita 1, 3 ja 4. Raportti selvittää ja analysoi logistiikan ongelmakohtia ja kehitystarpeita. Toimialainen tarkastelu tehdään seuraavassa väliraportissa. Tähän raporttiin aineisto on kerätty haastattelemalla yritysten logistiikkavastaavia ja viranomaisia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 25 kappaletta (ks. liite 1). Yritykset toimivat itsenäisinä Kotkassa ja Haminassa tai ne ovat valtakunnallisesti tai kansainvälisesti toimivien yritysten sivutoimipisteitä. Oheisessa taulukossa on eritelty haastateltujen yritysten lukumäärät, toimialat, liikevaihdot, idän liikenteessä työskentelevien prosenttiosuus koko työntekijämäärästä ja organisaatio tai yhteistyökumppanit Venäjällä (taulukko 1.1; liite 2). Taulukko 1.1. Haastateltujen yritysten yhteenvetotaulukko taustatietoineen. TOIMIALA LKM LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ/ ORGANISAATIO YHT.TYÖKUMPPANI IDÄN LIIKENNE VENÄJÄLLÄ VENÄJÄLLÄ Huolinta ja rahtaus milj ( % 6 2 Tieliikenteen kuljetus- 1 2,0 milj % 1 0 palvelut Rautatieliikenteen milj % 0 3 kuljetuspalvelut Meriliikenteen tava milj % 2 0 rankuljetus 10 mrd (2. Lastinkäsittely 2 1, % 1 0 Satamanpito 2 10,0-18,4 milj % 0 0 Viranomaistoiminta 2 ei tiedossa % vastaava Muut 1 10 milj % 1 Haastattelukysymykset muodostuivat viidestä pääosasta, jotka ovat: Yrityksen taustatiedot Liiketoiminnan kytkeytyminen Venäjään Venäjän kuljetuksiin kohdistuvat ongelmat Tiedon siirto eri toimijoiden (yritys-viranomainen) välillä Erilaisten lainsäädäntöjen vaikutukset kuljetustoimintaan.

11 10 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Taustatietoihin sisältyi kysymyksiä logistiikan osuudesta liikevaihdosta ja työntekijämäärästä. Kuljetuksiin liittyen haastateltavilta kysyttiin yrityksen käyttämiä reittejä, kuljetusmuotoja ja tehokkuusarvioita. Lisäksi tarkasteltiin rajanylitykseen, tullaukseen, varastointiin, hävikkiin, kustannustehokkuuteen ja laskutukseen liittyviä ongelmakohtia. Vastaajat antoivat myös ehdotuksia ongelmakohtien ratkaisemiksi. Tiedon siirtoon liittyvissä kysymyksissä selvitettiin toimitusten seurattavuutta ja informaation kulkua myyjän, tullin ja asiakkaan välillä. Haastattelun viimeisessä osassa vastaajilta kysyttiin erilaisten lainsäädäntöjen ja kulttuurien vaikutusta kuljetusten sujumisessa. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin tulevaisuuden haasteita ja mahdollisia jatkotutkimuksen kohteista. 2. EU:N JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSTOIMINTA 2.1 Keskenään kilpailevat reitit Tavaraliikenteen keskeiset kuljetusreitit kuvaillaan haastattelujen pohjatiedoksi. Reittien esittelyssä käytetään keskeisenä lähdemateriaalina liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemaa raporttia EU:n ja Venäjän välisistä kuljetusreiteistä (LVM 2005). Esimerkiksi käytetyt karttakuvaukset on peräisin ko. julkaisusta. Raportin reittikuvauksia täydennetään omin tulkinnoin haastattelujen perusteella. Neuvostoliiton hajottua Venäjälle jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Niihin molempiin liittyy Venäjän kannalta logistisia ongelmia. Suomenlahden pohjukan ongelmana ovat olleet talvella vaikeat jääolosuhteet ja Kaliningradin sataman käyttöä vaikeuttaa maayhteys Liettuan ja Valko-Venäjän kautta emämaahan. Viime vuosien aikana Venäjä on kasvattanut Suomenlahden satamien kapasiteettia erityisesti nestebulkin ja muiden raakaaineiden vientiä varten. Baltian ja Suomen satamien osuus Venäjän ulkomaan kaupan kuljetuksista on säilynyt merkittävänä. Transitovolyymin kasvua on tukenut Venäjän oman satamakapasiteetin puute ja maan talouden sekä ulkomaan kaupan kasvu. Venäjän transitokuljetuksilla on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Kasvavista volyymeistä käydään kovaa kilpailua. Suomen reitin kanssa kilpailevat lähinnä Baltian maiden, Venäjän satamien ja Saksa-Puola -reitit (kuva 2.1).

12 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 11 Kuva 2.1. Tärkeimmät ja keskenään kilpailevat kuljetusreitit Venäjälle. Lähde: LVM 2005: Suomen satamien kautta kulkeva reitti Suomen satamien reitti on osa EU:n Corridor 9 ja se kulkee Vaalimaan Nuijamaan kautta Venäjälle. Rautateitse se kulkee Vainikkalan kautta Pietariin ja Moskovaan, josta on yhteys Kaukoitään Trans-Siperian rataa pitkin. Suomen satamista on yhteydet Euroopan ydinalueeseen Itämeren merireittiä (Baltic Sea Motorways) pitkin. Käytävän pohjoisen linkin muodostaa yhteys Vainikkala- Tornio-Narvik (NEW-Corridor). Sen pohjoisin haarauma kulkee Vartiuksen ja Kostamuksen kautta valmistunutta Lietmajärvi-Kotskoma rataa pitkin Arkangeliin. Suomen kauttakulkuliikenteen kuusi pääsatamaa ovat Hamina, Hanko, Helsinki, Kokkola, Kotka ja Turku. Näistä suurin osuus on Helsingillä, Kotkalla, Haminalla ja Kokkolalla. Satamien kautta kulkevat tavarat voidaan ryhmitellä seuraavasti: kuorma-autoissa ja konteissa kuljetettava arvotavara Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta itään Hangon, Kotkan ja Haminan sekä Turun autotransito rekoilla ja pieni osa junilla itään Haminan ja Kotkan kautta länteen kuljetettavat kemikaalit ja lannoitteet kuivabulk- tavara (Kostamuksen rautapelletti) Kokkolasta länteen projektikuljetukset Kotkasta ja Haminasta itään. Vuonna 2005 Suomen transitoliikenne itään ylitti 2,7 miljoonaa tonnia. Maantiekuljetusten osuus oli 2,6 miljoonaa tonnia. Venäjältä länteen kulki puolestaan 3,2 miljoonaa tonnia, josta rautatieliikenteen osuus oli 3,1 miljoonaa. Kuvassa 2.2 nähdään transiton määrällinen kehitys vuosina

13 12 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Itätransito Länsitransito yhteensä Kuva 2.2. Suomen transitoliikenne (miljoonaa tonnia) vuosina Lähde: Tilastokeskus Länteen suuntautuvassa transitoliikenteessä yleisin kuljetustapa on ollut rautatie. Vuosittaiset kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 2,5 ja 3,6 miljoonan tonnin välillä. Länteen suuntautuvassa transitossa päätuotteita ovat perinteisesti olleet nestemäiset kemikaalit, lannoitteet, rautapelletti ja metalliromu. Esimerkiksi Kokkolan sataman kautta kuljetetaan Kostamuksen kombinaatin rautapellettiä Eurooppaan. Lisäksi satamien kautta kulkee öljyteollisuuden projektikuljetuksia. Projektikuljetukset vaativat erikoislastien käsittelyn ja kiinnityksen erityisosaamista satamissa. Itään suuntautuvassa kauttakulkuliikenteessä maantiekuljetukset ovat olleet hallitsevia. Kuljetusmäärät ovat myös lisääntyneet paljon. Vuonna 1995 kuljetettiin noin tonnia ja määrä on noussut vuoteen 2005 mennessä 2,7 miljoonaan tonniin. Transitokuljetusten arvoksi arvioitiin vuonna 2005 yli 22 miljardia euroa. Summa jakautuu seuraavasti: tietotekniikka 5,0 miljardia autot 4,9 miljardia koneet ja laitteet 2,7 miljardia kemian teollisuuden tuotteet 1,2 miljardia. Suomi on merkittävä toimija itään suuntautuvassa logistiikkaketjussa. Kauttakulkukuljetusten arvoon lisättäessä Suomen viennin arvo Venäjälle saadaan yhteisarvoksi noin 27,7 miljardia euroa (2005). Summa on noin 30 prosenttia Venäjän tuonnin kokonaisarvosta, joka oli Venäjän tilastokeskuksen mukaan 98,5 miljardia US $ (kuva 2.3). Luvut osoittavat, että Suomi on keskeinen logistiikkakeskus itään suuntautuvassa tavaraliikenteessä.

14 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Vienti mrd USD Tuonti mrd USD Kuva 2.3. Venäjän Federaation viennin ja tuonnin kehitys (USD). Lähde: Konttien kauttakulkuliikenne on Suomessa keskittynyt kolmeen satamaan Kotkaan, Haminan ja Helsinkiin. Niiden osuus koko Suomen konttien kauttakulkuliikenteestä vuonna 2005 oli yli 96 prosenttia. Oheisesta taulukosta ilmenee kauttakulkuliikenteen määrät Haminan, Helsingin, Hangon, Kotkan, Kokkolan ja Turun satamissa (kuva 2.4) milj. tonnia Hamina Hanko Helsinki Kotka Kokkola Turku Kuva 2.4. Eräiden suomalaisten satamien kauttakulkuliikennemäärien kehitys vuosina Lähde: Merenkulkulaitoksen ja satamaliiton tilastot (2006). Itään suuntautuvan transiton pääartikkeli on arvotavara; tietotekniikka, koneet ja laitteet sekä autot. Kuljetus tapahtuu konteissa pääasiassa Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta. Kymenlaakson satamiin (Hamina ja Kotka), on syntynyt arvotavaraan erikoistunut logistiikkaverkosto, johon sisältyvät

15 14 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen varastointi, huolinta ja kuljetus. Verkoston toimivuutta tukee tulliviranomaisten toiminta kyseisissä satamissa. Toimivat logistiikkaketjut ovat muodostaneet keskeisen kilpailuedun Suomen satamien kautta kulkevalle kuljetustoiminnalle. Kauttakulkuliikenne saapuu Suomeen laivoilla Kaukoidästä Euroopan satamien kautta ja lähtee Venäjälle pääasiallisesti maantiekuljetuksina. Kontit puretaan satamissa sijaitseviin tullivarastoihin, joista venäläisten asiakkaiden tilauksen mukaan lastataan uudelleen kuljetettavaksi Moskovan ja Pietarin alueille. Autojen kuljetus Suomen kautta Venäjälle on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Vienti tapahtuu Hangon, Kotkan ja Turun satamien kautta. Autojen transitokuljetusten arvo on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2005 noin 88 prosenttia. Kuljetettujen autojen lukumäärä kasvoi samana aikana 43,1 prosenttia. Tullihallituksen tiedotteen mukaan vuonna 2005 autojen kuljetusmäärät olivat satamittain seuraavat: Hanko (autoa) Kotka Turku Yhteensä Vuonna 2006 kasvu on jatkunut ollen ensimmäisellä vuosipuoliskolla 77 prosenttia suurempi kuin vuonna Määrän ennustetaan olevan vuoden lopussa yli autoa. Osa kasvusta on siirtymässä Hangosta Kotkaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Kotkasta kuljetettiin Venäjälle autoa, jolloin kasvua kertyi 163 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vastaavana aikana myös Turussa autojen transitomäärä on noussut 6904 autosta autoon. Vain pieni osa autoista kuljetetaan rautateitse. Vuonna 2005 lukumäärä oli 3260 autoa, joista Hangosta lähti 3000 ja Turusta 260 kappaletta. Rautateiden käytön vähäisyyteen on kaksi päätekijää. Ensinnäkin Venäjällä ei ole tarpeeksi autonkuljetusvaunuja ja toiseksi Moskovasta puuttuu autojen varastoimiseen tarvittava tila sekä vapaavarasto. Kauttakulkuliikenteen keskeiseksi tekijäksi on noussut logistiikkalisäarvopalvelujen tuotanto ja niihin liittyvä osaaminen. Näitä ovat esimerkiksi satamien varasto-, huolinta-, yksiköinti- ja viranomaispalvelut. Tehokasta logistista palvelua tukevat transitokuljetusten ja Suomen vientiliikenteen synergiaedut. Synergia syntyy, koska transitoliikenne Venäjälle tehostaa laivayhteyksiä Keski-Eurooppaan ja valtamerisatamiin. Samalla tietysti kuljetusmäärät ja -frekvenssit kasvavat. Kontit tulevat Suomeen lastattuina Kaukoidästä tulevalla arvotavaralla. Samat kontit lähtevät paluumatkalle lastattuina suomalaisilla vientituotteilla. Jos oletetaan, että kaikki Kotkan ja Haminan satamien käyttämät sekä vientiin vapautuvat transitokontit (noin kpl) tuotaisiin tyhjinä Euroopasta, tulisi vientiteollisuuden lisäkuluksi yli 100 miljoonaa euroa (kontin keskimääräinen nykyhinta on noin 450 euroa). Transitokonteilla on suuri vaikutus vientikustannusten rakentumisessa. Transitokuljettaminen on myös muuttanut viennin rakennetta niin, että pieniä viejiä on ilmaantunut markkinoille.

16 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 15 Suomen satamien kautta kulkeva reitti on käytännössä Trans-Siperian radan jatke, koska se mahdollistaa nopeiden (aikataulutettujen) konttijunien käytön venäläisestä Vostocnyn satamasta Suomen rajalle asti. Tämä tietysti edellyttää, että kuljetustariffi on kilpailukykyinen valtamerikuljetuksen kanssa. Etelä- ja Pohjois-Korean välisen maarajan avaaminen junaliikenteelle synnyttäisi Etelä- Korean ja Suomen välille nopeimman yhteyden Euroopan ja Aasian kesken. Maarajan avaaminen voimistaisi Suomen logistista asemaa Venäjälle suuntautuvan arvotavarakuljetusten logistisena keskuksena. Suomen reitin kilpailukyvylle on myös uhkatekijöitä. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysraportista (LVM 2005:59) ja tehdyistä haastatteluista nousee esiin seuraavia: Moskovan ja Pietarin välisen tieyhteyden ruuhkautuminen Venäjän omien satamien suosiminen Suomen ja Venäjän välisten maantierajojen ruuhkautuminen ja siitä johtuvat jonotusajat rajalla Baltian maiden logistisen ympäristön kehittyminen saattaa siirtää arvokuljetuksia Suomesta Baltian satamiin. Ilmiötä tukee Baltian Suomea alhaisempi kustannustaso. Suomen työmarkkinajärjestelmä asettaa haasteita kuljetus- ja logistiikkaliiketoiminnalle. Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomia verrattuna esimerkiksi Baltian ja muihin uusiin EU:n jäsenmaihin. Käytännössä esimerkiksi ahtaustyötä tehdään kaksivuorojärjestelmällä. Laivojen satamakäyntiaikojen minimoimiseksi yritykset joutuvat teettämään huomattavia määriä ylityötä. Ruuhkahuippujen tasaamiseen voi käyttää vuokratyövoimaa, joka ei kuitenkaan saa ylittää kahdeksaa prosenttia vakinaisen työvoiman määrästä. Vuokratyövoiman käyttö ei ratkaise yksinään työvoiman kysynnän joustavuutta. Suomen satamat myös koetaan lakkoherkiksi, mikä alentaa niiden kilpailukyvyn imagoa Venäjän satamien reitti Venäjän kansainvälisessä kaupassa käyttämät satamat sijaitsevat Japanin meren, Mustan meren, Barentsin meren ja Itämeren rannoilla. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevat Pietarin, Viipurin, Vysotskin (Uuras), Primorskin (Koivisto) ja Ust Lugan satamat (kuva 2.5). Niistä Vysotsk ja Primorsk ovat keskittyneet öljytuotteiden vientiin. Tosin suomalainen yritys Containership on tehnyt aiesopimuksen konttisataman rakentamisesta alueelle (Janine) vuoden 2007 loppuun mennessä. Konttisataman suunniteltu kapasiteetti on TEU:ta 1 vuodessa (ks. 1 Lyhenne TEU tarkoittaa englanninkielen ilmausta Twenty-Foot Equivalent Unit eli intermodaalikuljetuksissa käytettävää standardikokoa, joka vastaa 20:n jalan kontin tilavuutta.

17 16 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Kuva 2.5. Venäjän kuljetusyhteydet Moskovaan. Lähde: LVM 2005:65 Viipuri ja Ust Luga toimivat bulkkitavaran vienti- ja tuontisatamina. Ust Lugasta on suunniteltu monipuolista satamaa, josta on hyvät rauta- ja maantieyhteydet Venäjän sisämaahan. Lähitulevaisuudessa se mahdollisesti voi ottaa hoidettavakseen osan Venäjän vienti- ja tuontikuljetuksista, jotka nyt kulkevat Suomen kautta. Esimerkiksi junalauttayhteyden toimivuutta välillä Ust Luga Kaliningrad on jo testattu käytännössä. Reitin tavoitteena on vähentää Kaliningradin huollon riippuvuutta Liettuan ja Valko-Venäjän kauttakuljetuksista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on linjan jatkaminen Saksan Sassnitsiin. Satamien rakentaminen ja kehittäminen noudattaa Venäjän hallituksen vuonna 2004 hyväksymää asiakirjaa Venäjän liikennestrategia vuoteen Strategian mukaan mahdollisimman suuri osa Venäjän ulkomaankaupasta tulee kulkemaan maan omien satamien kautta. Vuonna 2003 Venäjän satamien markkinaosuus oli 75 prosenttia ulkomaankaupasta. Liikennestrategiassa asetettu osuustavoite on yli 90 prosenttia (www.mintrans.ru). Venäjän Itämeren satamien kuljetusvolyymi onkin noussut yli 120 miljoonan tonnin. Vertailukohtana mainittakoon, että vuonna 1995 vastaava luku oli 18,7 miljoonaa tonnia. Venäjän satamien kautta kulkevan tavaramäärän kasvutendenssiä tukee myös Venäjän Rautatiet Oy:n (OAO RZD) tariffipolitiikka. Venäjän satamiin rautateitse saapuvat ulkomaankaupan vientikuljetukset ovat huomattavasti edullisempia kuin Venäjän maarajojen kautta ulkomaisiin satamiin menevät kuljetukset.

18 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 17 Suomen reitin pahin kilpailija on Pietarin satama, jonka tavaramäärä on noussut kymmenessä vuodessa 13 miljoonasta tonnista 57 miljoonaan tonniin. Konteissa määrä on kymmenkertaistunut TEU:sta yli miljoonaan TEU:hun. Myös Kaliningradin sataman volyymit ovat kolminkertaistuneet 4,7 miljoonasta 14,6 miljoonaan tonniin. Pietarin satamaan on tarkoitus rakentaa autojen tuontiterminaali, jonka kuukausikapasiteetti on autoa. Terminaali rakennetaan kolmessa vaiheessa ja sen on suunniteltu olevan valmis vuoden 2007 aikana (www.news.russiantransport.com). Taulukko 2.1. Suomen, Venäjän ja Baltian maiden kuljetusvolyymit vuosina Lähde: Hernesniemi ym ja Klaipedan sataman liikennetilastot Suomi 71,2 70,3 75,2 76,6 77,5 80,6 84, ,4 100,6 93,6 Tallinna ,1 21,4 26,5 29,3 32,3 37,8 37,7 37,4 39,5 Muut 1,7 3,2 6, , ,6 Viro 14,7 17,2 23,2 27,4 34,5 39,8 41,3 46,8 47,3 1) 1) 1) 1) Ventspils 29,6 35,7 36, ,1 34,7 37,9 28,7 27,4 27,8 29,8 Riika 7,4 7,4 11,2 13, ,4 14,9 18,1 21,7 23,9 24,4 Liepaja 1,4 1,6 2,3 2,3 2,3 2,9 3,2 4,3 4,9 4,4 4,5 Muut 0,5 0,3 0,4 0,7 0,7 0,6 0,8 1,1 0,9 Latvia 38, ,1 52,3 49,1 51,6 56,8 52,2 54,8 1) 1) 1) 1) Klaipeda 12,7 14,8 16, ,4 17,2 19,7 21,2 20,2 21,7 Butinge ,7 3,5 5,1 6,1 10,7 7,2 6,1 Liettua 12,7 14,8 16, ,7 22,9 22,3 25,8 31,9 27,4 27,8 Pietari ,6 21,6 28,2 32,4 36,9 42, ,7 57,4 Lening. alue 1 1,3 1,6 1,8 2,1 3 3,2 16,5 21,1 44,5 (2 57,3 (2 Kaliningrad 4,7 5,4 6,2 4,5 4,1 4,3 5,8 9,5 12, ,6 Venäjä 18,7 22,7 28,4 27,9 34,4 39,7 45,9 68,7 75, ,3 Yhteensä 156, ,2 211,1 234,4 250,8 280,5 303,2 Suomi % 45,6 41, ,4 36,7 34,4 33, ,8 1) luvut eivät tiedossa 2) vain Primorskin volyymi Kuljetusmäärien tarkastelu tuo selvästi esiin erityisesti Venäjän satamien kasvukehityksen. Oheisesta taulukosta 2.1 ilmenee Suomen, Venäjän ja Baltian maiden satamien rahtiliikenteen kaksinkertaistuminen vuodesta 1995 vuoteen Viron ja Latvian muiden satamien sekä Leningradin alueen satamien luvut vuosilta 2004 ja 2005 eivät ole tiedossa. Leningradin alueen osalta luvut ovat Primorskin volyymejä. Lukujen perusteella voidaan todeta Venäjän satamien kuljetusmäärien ohittaneen Suomen satamat. Syy on Venäjän investoinnit Primorskin, Ust Lugan ja Vysotskin sekä Pietarin satamiin. Liikennemäärät ovat nousseet myös Kaliningradin satamassa. Toisaalta Venäjän rautateiden tavaraliikennetariffit tukevat omien satamien kautta kuljetettavia rahteja. Ne ovat huomattavasti edullisempia kuin kolmansien maiden satamiin suuntautuvat rautatiekuljetukset.

19 18 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Leningradin alueen voimakasta kasvua selittää Primorskin öljysataman toimintavolyymin kehitys. Sataman tavoitteena on saavuttaa sadan miljoonan tonnin vuosivolyymi. Konttikuljetusten osalta Pietari on jo ohittanut Helsingin ja muut satamat ylittäen vuonna 2005 jo miljoonan kontin rajan. Pietarin satamassa on kolme konttisatamaa, jotka ovat First Container Terminal, Petrolesport ja Containershipin konttiterminaali (Kronstadissa). Pietarin sataman ongelma on sen sijainti, joka vaikeuttaa sataman lähestymisväylien, ratapihojen, varastoalueiden, konttikenttien ja kuorma-autojen odotusalueiden parantamista. Itäisen Suomenlahden jääolosuhteet hidastavat laivaliikennettä talvisin ja murtajakalusto ei ole ollut riittävä. Pietarin lähestymiskanava vaatii ruoppausta ja talvella satamaan joudutaan ajamaan saattueissa Baltian satamien reitti Baltian satamat Klaipeda, Butinge, Ventspils, Riika, Liepaja ja Tallinna ovat pääosin rakennettuja Neuvostoliiton aikana öljy- ja kuivabulkkituotteiden vientiin (kuva 2.6). Satamien infrastruktuuri soveltuu hyvin Venäjän viennin tarpeisiin. Tärkeimmät länsiviennin tuotteet ovat raakaöljy ja muut öljytuotteet. Ne kuljetetaan putkilinjaa pitkin Ventspilsin ja Butingen sekä rautateitse Riikan, Tallinnan ja Klaipedan satamiin. Uuden liikennestrategiansa mukaisesti Venäjä on kuitenkin siirtänyt öljykuljetuksiaan viime vuosina Primorskin ja Vysotskin satamiin pois Baltiasta. Baltian satamilla on suotuisa sijainti ja hyvät maaliikenneyhteydet Venäjälle. Venäläiset ovat lisäksi investoineet Baltian satamien infrastruktuuriin ja terminaalitoimintaan. Konttikuljetusten osalta Tallinnan kuljetusmäärät ovat kasvaneet yhdessä Klaipedan kanssa. Itään suuntautuvan transiton määrä on vähäinen. Se vastaa noin 10 prosenttia Suomen transitomäärästä. Tallinnan satama ei siis vielä kilpaile suomalaisten satamien kanssa. Virolla ei ole merkittävää omaa vientiä. Tämä johtaa konttien palauttamiseen tyhjinä, mikä puolestaan lisää kuljetuskustannuksia. Suomesta on säännölliset laivaliikenteen syöttöyhteydet Keski-Eurooppaan sekä päinvastoin. Tämä muodostaa Suomelle kilpailuetua verrattuna Baltian maihin. Klaipedasta saattaa kehittyä kilpailija Suomen satamille. Sen konttiliikenne on kasvanut voimakkaasti ollen vuonna 2005 yli TEU:ta. Kuljetusvolyymi on ohittanut esimerkiksi Haminan sataman volyymin, joka oli vuonna 2005 noin TEU:ta. Kuva 2.7 esittää Baltian satamien konttikäsittelyvolyymejä vuosina

20 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 19 Kuva 2.6. Baltian maiden keskeiset kuljetusväylät Moskovaan. Lähde: LVM 2005: TEU Tallinna Klaipeda Kaliningrad Riika Ventspils Kuva 2.7. Baltian maiden satamien konttikäsittelymäärät vuosina Lähde: Klaipedan sataman tilastot (2006).

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys 2010 Pekka Sundberg SPC Finland Tilastotiedot päivitetty 26.9.2011 SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

reitin kansainvälisen kehittämisyhteistyön vaikeus

reitin kansainvälisen kehittämisyhteistyön vaikeus 51 4 EU:N JA VENÄJÄN VÄLISET PÄÄKULJETUSREITIT Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän käyttöön jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Suomenlahden itäosan ongelmana on vaikeat

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta 24.5.2010 Erik Söderholm Sisältö VR Logistiikka VR Logistiikka Venäjän merkitys VR Logistiikan liiketoiminnalle Venäjän merkitys

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT

TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknistaloudellinen tiedekunta Tuotantotalouden osasto TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT Diplomityön aihe on hyväksytty teknistaloudellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Maija Märkälä, Jari Jumpponen TRAKET TRANSITOKETJUJEN KILPAILUKYKY

Maija Märkälä, Jari Jumpponen TRAKET TRANSITOKETJUJEN KILPAILUKYKY LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Northern Dimension Research Centre Publication 42 Maija Märkälä, Jari Jumpponen TRAKET TRANSITOKETJUJEN KILPAILUKYKY Lappeenranta University of Technology Northern

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

TRALIA TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT

TRALIA TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 164 2009 TRALIA TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT Antti

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

RAUTATIEKULJETUSTEN HYÖDYNTÄMINEN HENKILÖAUTOJEN TRANSITOKULJETUKSISSA SUOMEN KAUTTA VENÄJÄLLE

RAUTATIEKULJETUSTEN HYÖDYNTÄMINEN HENKILÖAUTOJEN TRANSITOKULJETUKSISSA SUOMEN KAUTTA VENÄJÄLLE RAUTATIEKULJETUSTEN HYÖDYNTÄMINEN HENKILÖAUTOJEN TRANSITOKULJETUKSISSA SUOMEN KAUTTA VENÄJÄLLE Case VR Cargo Liiketaloustiede, logistiikan pro gradu -tutkielma Laatija Lauri Alanne 10024 Ohjaajat KTT,

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala LOGISTIIKKA ON MERKITTÄVÄ OSA SUOMALAISYRITYSTEN KOKONAISKILPAILUKYKYÄ 2 Kaupan alalla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS Document type Muistio Date Marraskuu 2014 VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ VARTIUKSEN KONTTILIIKENNESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SIPERIAN RADAN TARIFFIKOROTUSTEN VAIKUTUS KONTTILIIKENTEESEEN 2006

SIPERIAN RADAN TARIFFIKOROTUSTEN VAIKUTUS KONTTILIIKENTEESEEN 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu SIPERIAN RADAN TARIFFIKOROTUSTEN VAIKUTUS KONTTILIIKENTEESEEN 2006 Miten yritykset ovat kokeneet TSR-tariffien korotukset? Raportti Erkki Hämäläinen Mari Simonen Kotka 2007

Lisätiedot