SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut Pentti Ruutikainen Tommi Inkinen Ulla Tapaninen

2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut

3 Turku 2006 SARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Veistämönaukio TURKU Puhelin: Fax: Internet: PUBLISHER: UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio 1-3 FI TURKU, FINLAND Telephone: Telefax: Internet: TURUN YLIOPISTO DIGIPAINO Turku 2006 ISBN ISSN

4 ESIPUHE Venäjälle suuntautuvilla kuljetuksilla on erittäin suuri merkitys Kymenlaakson alueen logistiikkatoimijoille. Venäjän kuljetuksista on tullut yksi Suomen kasvualoista. Volyymien oletetaan jatkuvasti kasvavan, mikä luo yhä uusia haasteita logistiikkatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Venäjän satamat ja Saksa-Puola -reitti. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Kirjallisuuteen ja tilastoihin perustuen selvityksessä verrataan Suomen reitin ja sen kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta. Selvityksen perusteella Suomen satamien kautta kulkeva reitti säilyttänee asemansa arvotavaran kuljetusreittinä myös tulevaisuudessa. Suomen etu on lisäarvopalveluissa, luotettavuudessa, turvallisuudessa, kilpailukykyisessä infrastruktuurissa ja logistiikan osaamisessa. Selvitys on Transport and logistics in the Gulf of Finland (TRANSGOF) - tutkimuksen ensimmäinen väliraportti. Tutkimus saa EU - rahoitusta Kaakkois- Suomen Venäjä naapuruusohjelmasta. Selvityksen on tehnyt suunnittelija Pentti Ruutikainen tukenaan dosentti Tommi Inkinen ja professori Ulla Tapaninen. Se on tehty Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kotkan toimipisteessä, joka toimii osana Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkaa. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus esittää parhaimmat kiitoksensa haastatteluihin osallistuneille yrityksille ja asiantuntijoille ja erityisesti hankkeen yritysryhmän jäsenille. Kotka Juhani Vainio

5 TIIVISTELMÄ Euroopan unionin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuosina niin raha- kuin tonnistomääräisesti. Kehityksen arvioidaan myös jatkuvan voimakkaana. Venäjä ei todennäköisesti kykene omien satamien kehittämisestä huolimatta hoitamaan kasvavaa vientiään ja tuontiaan niiden kautta. Todennäköisempää onkin, että Venäjä rakentaa ensin oman vientinsä turvaavan infrastruktuurin. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Itämeren reitti (Venäjän satamat) ja Saksa- Puola -reitti. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Kirjallisuuteen ja tilastoihin perustuen selvityksessä verrataan Suomen reitin ja sen kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta. Venäjälle suuntautuvassa kuljetustoiminnassa historiatausta koettiin vahvuudeksi. Venäläiset ovat tottuneet toimimaan suomalaisten kanssa. Lisäksi maiden väliset kaupankäyntiperinteet ovat pitkät ja venäläiset tuntevat reitin palvelut. Venäläiset yritykset ovat myös perustaneet omia toimistojaan Kotkaan ja Haminaan sekä rajan lähialueille. Suomesta Venäjälle tapahtuvassa kumipyöräkuljettamisessa suurin ongelma on rajan ylitys. Kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat heikentävät Suomen reitin palvelunopeutta ja vahingoittavat siten kilpailukykyä. Rautatiekuljetuksissa kaksi suurinta ongelmaa ovat pula venäläisistä vaunuista ja Moskovaan suuntautuvissa kuljetuksista tullaus määräasemalla. Haastateltavat totesivat Suomen logistiikkatoimintojen olevan verrattain halpoja. Pienten siirtymätalousmaiden kustannustaso nousee ja lähenee Suomen hintatasoa. Merirahdit ovat Suomen reitillä edullisempia kuin Baltian maissa. Tämä johtuu linjareittien kuljetusmääristä ja konttien tehokkaasta käytöstä. Suomen satamien, varustamojen ja varastonpitäjien maksut on koottu paketeiksi, jotka ovat kilpailukykyisiä. Lisäksi toimintajärjestelmät ovat läpinäkyviä ja selkeitä. Selvityksen perusteella Suomen satamien reitti säilyttänee asemansa arvotavaran kuljetusreittinä myös tulevaisuudessa. Suomen etu on lisäarvopalveluissa, luotettavuudessa, turvallisuudessa, kilpailukykyisessä infrastruktuurissa ja logistiikan osaamisessa. Aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin koko ajan reitin osatekijöiden kehittämistä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat infrastruktuurin kehittäminen, rajan ylityksen nopeuttaminen ja kustannustason kurissa pitäminen.

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISTÄ SELVITYKSEN TAVOITE EU:N JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSTOIMINTA KESKENÄÄN KILPAILEVAT REITIT Suomen satamien kautta kulkeva reitti Venäjän satamien reitti Baltian satamien reitti Saksa-Puola -reitti Lyhyt vertailu reiteistä SUOMEN REITTI VENÄLÄISESTÄ NÄKÖKULMASTA TRANS-SIPERIAN RATA: AASIAA JA EUROOPPAA YHDISTÄVÄ VÄYLÄ VENÄJÄN TALOUDEN KEHITYS JA TRANSITOLIIKENNE LÄHITULEVAISUUDESSA HAASTATTELUJEN KESKEINEN SANOMA AUTOKULJETUKSET JA RAJAN YLITYKSET RAUTATIEKULJETUKSET NÄKEMYKSIÄ SUOMEN REITISTÄ JA SEN VAHVUUKSISTA SATAMIEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN KANSSA TIEDONKULKU JA JÄRJESTELMÄT HÄVIKKI JA KORRUPTIO YHTEENVETO JA NÄKÖKULMIA TULEVAAN...34 LÄHTEET...37 LIITE 1: HAASTATELLUT HENKILÖT...39 LIITE 2.1: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN TOIMIALAT...40 LIITE 2.2: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO (MILJ. )...40 LIITE 2.3: HAASTATELTUJEN YRITYSTEN TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT...41 LIITE 2.4: TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT SUHTEESSA IDÄN LIIKENTEESEEN TOIMIALOITTAIN...41 LIITE 3.1: SUOMEN REITIN ONGELMAT...42 LIITE 3.2: SUOMEN REITIN VAHVUUDET...42

7

8 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 7 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Euroopan unionin ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuosina niin raha- kuin tonnistomääräisesti. Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa kasvun arvioidaan myös jatkuvan voimakkaana. Kehitys lisää koko ajan Venäjälle suuntautuvia ja Suomen kautta kulkevia liikennemääriä. Samalla Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut, mikä luo uusia haasteita logistiikkatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Venäjän kuljetuksista on tullut yksi Suomen kasvualoista. EU on päättänyt ohjata rahti- ja henkilöliikenteen kuljetuksia vahvistamilleen liikenneväylille (corridors), jotka muodostavat TEN-verkoston (Trans-European network). Se sisältää logistisen ketjun kaikki liikennemuodot. EU ohjaa myös investointeja parantaakseen eri liikennemuotojen yhteensopivuutta. EU:n Corridor 9 kulkee Vainikkalan ja Nuijamaan kautta Venäjälle. Kilpailu kuljetuksista on kovaa. Suomen reitin kanssa Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kilpailevat Baltian maat, Itämeren reitti (Venäjän satamat) ja Saksa-Puola -reitti. Venäjän talouden kasvu ja mahdollinen WTO-jäsenyys säilyttävät kauttakulkuliikenteen volyymit merkittävinä myös tulevaisuudessa. Kuva 1.1 Suomen ja Venäjän välisen kaupan kehitys vuosina Lähde: Tullihallitus Suomen ja Venäjän välinen ulkomaan kauppa on ollut kasvu-uralla 1990-luvun alkupuolesta asti. Ainoastaan vuosina 1998 ja 1999 Suomen vientimäärät Venäjälle laskivat. Keskeinen tekijä oli ruplan devalvointi, joka nosti voimakkaasti tuontituotteiden hintoja. Venäjän osuus Suomen viennissä ohitti vuonna 2005 Saksan ja Ruotsin nousten suurimmaksi vientikumppaniksemme. Tuontiluvuissa Venäjä on toisena heti Saksan jälkeen. Viennin arvo oli 5,7 miljardia, joka vastaa 11 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tuonnin arvo oli

9 8 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen vastaavasti 6,5 miljardia, joka on lähes 14 prosenttia kokonaistuonnista. Vuonna 2006 kaupan kasvutrendi on jatkunut sekä viennin että tuonnin osalta (kuva 1.1). Suomen ja Venäjän välisen kaupan lisäksi Suomen kautta on kulkenut myös muiden maiden välistä tavara- eli transitoliikennettä. Se alkoi 1970-luvulla konttien kuljetuksella Neuvostoliiton kautta Japaniin (sekä Japanista Eurooppaan). Vuonna 1976 Valtion Rautatiet (VR) ja neuvostoliittolainen huolintayhtiö V/O Sojuzvneshtrans solmivat tavaroiden kauttakuljetussopimuksen. Vuonna 1980 sopimukseen liittyi V/O Sojuztransit, joka oli perustettu huolitsemaan Neuvostoliiton kautta kuljetettavia ulkomaan tavaroita. Kuljetettava transitomäärä on kasvanut tämän jälkeen tasaisesti. Vuonna 1980 ylitettiin kahden miljoonan tonnin raja (Salanne & Saarto 1998). Vuonna 2005 kuljetettiin vajaa kuusi miljoonaa tonnia vuodessa eli 25 vuodessa kuljetusmäärän kokonaisvolyymi on kolminkertaistunut. Keskimääräinen kasvu on täten ollut yli 10 prosenttia vuodessa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän käyttöön jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Venäjä on rakentanut (ja rakentaa edelleen) runsaasti uusia satamia vuonna 2004 hyväksytyn liikennestrategiansa mukaisesti. Suomen satamien osuus Venäjän ulkomaan kaupasta on kuitenkin säilynyt ennallaan. Satamakapasiteetin vajeen lisäksi transitoliikenteen volyymin korkeana säilymiseen on vaikuttanut Venäjän talouden voimakas kasvu. Sen ennustetaan jatkuvan vuoteen 2010 asti. Venäjän talouskehityksen ja kaupan ministeriö arvioi talouden vuosikasvuksi 5 6 prosenttia vuoteen Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa vastaavanlaista kasvua vuoteen 2009 asti (Hernesniemi ym. 2005). Lisäarvopalvelut ovat tulleet osaksi transitoliiketoimintaa. Palvelut ovat osa satamien tai rautateiden kautta saapuvan rahdin käsittelyä ja huolintaa. Esimerkiksi konttien purku, varastointi ja uudelleen lastaus sekä niihin liittyvät erikoispalvelut ovat lisäarvotoimintaa kuljetusketjussa. 1.2 Selvityksen tavoite Käsillä oleva kirjoitus on Kaakkois-Suomen Venäjä naapuruusohjelma - rahoitteisen Transgof-hankkeen työpaketin 1 ensimmäinen väliraportti. Työpaketin yleiset tavoitteet ovat: 1. Selvittää Suomen reitin kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten väylien tehokkuutta ja verrataan reittejä keskenään. Tässä tukeudutaan tehtyihin tutkimuksiin ja niiden pohjalta arvioidaan Suomen reitin kehittämistarpeita. Kiinnitämme erityishuomiota eri teollisuudenalojen tarpeisiin.

10 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 9 2. Arvioida Venäjän kaupassa ja kuljetuksissa toimivien yritysten haasteita ja kehitysnäkymiä. Tiedot hankitaan yrityskäynneillä ja haastatteluilla. Tavoitteena on haastatella myös venäläisiä yrityksiä ja viranomaisia. Logistiikan ongelmakohdat ja kehitystarpeet selvitetään täten yhteistyössä yritysten ja keskeisten viranomaisten (kuten tulli) kanssa. 3. Arvioida Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvan vienti-, tuonti ja transitoliikenteen logistista toimivuutta ja kilpailukykyä. Kuljetusmäärien ja -sisältöjen yksityiskohtainen selvittäminen tehdään yhteistyössä yritysten kanssa (toimialoittain). 4. Analysoida EU:n ja Venäjän välisen kuljetusliikenteen kehitystä. Tarkastelun erityiskohteena on EU:n Corridor 9 merkitys ja vaikutus Kymenlaakson logistiikkakeskuksiin sekä Kotkan ja Haminan satamiin. Raportti keskittyy tavoitteeseen 2 käsitellen myös tavoitteita 1, 3 ja 4. Raportti selvittää ja analysoi logistiikan ongelmakohtia ja kehitystarpeita. Toimialainen tarkastelu tehdään seuraavassa väliraportissa. Tähän raporttiin aineisto on kerätty haastattelemalla yritysten logistiikkavastaavia ja viranomaisia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 25 kappaletta (ks. liite 1). Yritykset toimivat itsenäisinä Kotkassa ja Haminassa tai ne ovat valtakunnallisesti tai kansainvälisesti toimivien yritysten sivutoimipisteitä. Oheisessa taulukossa on eritelty haastateltujen yritysten lukumäärät, toimialat, liikevaihdot, idän liikenteessä työskentelevien prosenttiosuus koko työntekijämäärästä ja organisaatio tai yhteistyökumppanit Venäjällä (taulukko 1.1; liite 2). Taulukko 1.1. Haastateltujen yritysten yhteenvetotaulukko taustatietoineen. TOIMIALA LKM LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ/ ORGANISAATIO YHT.TYÖKUMPPANI IDÄN LIIKENNE VENÄJÄLLÄ VENÄJÄLLÄ Huolinta ja rahtaus milj ( % 6 2 Tieliikenteen kuljetus- 1 2,0 milj % 1 0 palvelut Rautatieliikenteen milj % 0 3 kuljetuspalvelut Meriliikenteen tava milj % 2 0 rankuljetus 10 mrd (2. Lastinkäsittely 2 1, % 1 0 Satamanpito 2 10,0-18,4 milj % 0 0 Viranomaistoiminta 2 ei tiedossa % vastaava Muut 1 10 milj % 1 Haastattelukysymykset muodostuivat viidestä pääosasta, jotka ovat: Yrityksen taustatiedot Liiketoiminnan kytkeytyminen Venäjään Venäjän kuljetuksiin kohdistuvat ongelmat Tiedon siirto eri toimijoiden (yritys-viranomainen) välillä Erilaisten lainsäädäntöjen vaikutukset kuljetustoimintaan.

11 10 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Taustatietoihin sisältyi kysymyksiä logistiikan osuudesta liikevaihdosta ja työntekijämäärästä. Kuljetuksiin liittyen haastateltavilta kysyttiin yrityksen käyttämiä reittejä, kuljetusmuotoja ja tehokkuusarvioita. Lisäksi tarkasteltiin rajanylitykseen, tullaukseen, varastointiin, hävikkiin, kustannustehokkuuteen ja laskutukseen liittyviä ongelmakohtia. Vastaajat antoivat myös ehdotuksia ongelmakohtien ratkaisemiksi. Tiedon siirtoon liittyvissä kysymyksissä selvitettiin toimitusten seurattavuutta ja informaation kulkua myyjän, tullin ja asiakkaan välillä. Haastattelun viimeisessä osassa vastaajilta kysyttiin erilaisten lainsäädäntöjen ja kulttuurien vaikutusta kuljetusten sujumisessa. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin tulevaisuuden haasteita ja mahdollisia jatkotutkimuksen kohteista. 2. EU:N JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSTOIMINTA 2.1 Keskenään kilpailevat reitit Tavaraliikenteen keskeiset kuljetusreitit kuvaillaan haastattelujen pohjatiedoksi. Reittien esittelyssä käytetään keskeisenä lähdemateriaalina liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemaa raporttia EU:n ja Venäjän välisistä kuljetusreiteistä (LVM 2005). Esimerkiksi käytetyt karttakuvaukset on peräisin ko. julkaisusta. Raportin reittikuvauksia täydennetään omin tulkinnoin haastattelujen perusteella. Neuvostoliiton hajottua Venäjälle jäivät Itämerellä Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin satamat. Niihin molempiin liittyy Venäjän kannalta logistisia ongelmia. Suomenlahden pohjukan ongelmana ovat olleet talvella vaikeat jääolosuhteet ja Kaliningradin sataman käyttöä vaikeuttaa maayhteys Liettuan ja Valko-Venäjän kautta emämaahan. Viime vuosien aikana Venäjä on kasvattanut Suomenlahden satamien kapasiteettia erityisesti nestebulkin ja muiden raakaaineiden vientiä varten. Baltian ja Suomen satamien osuus Venäjän ulkomaan kaupan kuljetuksista on säilynyt merkittävänä. Transitovolyymin kasvua on tukenut Venäjän oman satamakapasiteetin puute ja maan talouden sekä ulkomaan kaupan kasvu. Venäjän transitokuljetuksilla on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Kasvavista volyymeistä käydään kovaa kilpailua. Suomen reitin kanssa kilpailevat lähinnä Baltian maiden, Venäjän satamien ja Saksa-Puola -reitit (kuva 2.1).

12 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 11 Kuva 2.1. Tärkeimmät ja keskenään kilpailevat kuljetusreitit Venäjälle. Lähde: LVM 2005: Suomen satamien kautta kulkeva reitti Suomen satamien reitti on osa EU:n Corridor 9 ja se kulkee Vaalimaan Nuijamaan kautta Venäjälle. Rautateitse se kulkee Vainikkalan kautta Pietariin ja Moskovaan, josta on yhteys Kaukoitään Trans-Siperian rataa pitkin. Suomen satamista on yhteydet Euroopan ydinalueeseen Itämeren merireittiä (Baltic Sea Motorways) pitkin. Käytävän pohjoisen linkin muodostaa yhteys Vainikkala- Tornio-Narvik (NEW-Corridor). Sen pohjoisin haarauma kulkee Vartiuksen ja Kostamuksen kautta valmistunutta Lietmajärvi-Kotskoma rataa pitkin Arkangeliin. Suomen kauttakulkuliikenteen kuusi pääsatamaa ovat Hamina, Hanko, Helsinki, Kokkola, Kotka ja Turku. Näistä suurin osuus on Helsingillä, Kotkalla, Haminalla ja Kokkolalla. Satamien kautta kulkevat tavarat voidaan ryhmitellä seuraavasti: kuorma-autoissa ja konteissa kuljetettava arvotavara Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta itään Hangon, Kotkan ja Haminan sekä Turun autotransito rekoilla ja pieni osa junilla itään Haminan ja Kotkan kautta länteen kuljetettavat kemikaalit ja lannoitteet kuivabulk- tavara (Kostamuksen rautapelletti) Kokkolasta länteen projektikuljetukset Kotkasta ja Haminasta itään. Vuonna 2005 Suomen transitoliikenne itään ylitti 2,7 miljoonaa tonnia. Maantiekuljetusten osuus oli 2,6 miljoonaa tonnia. Venäjältä länteen kulki puolestaan 3,2 miljoonaa tonnia, josta rautatieliikenteen osuus oli 3,1 miljoonaa. Kuvassa 2.2 nähdään transiton määrällinen kehitys vuosina

13 12 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Itätransito Länsitransito yhteensä Kuva 2.2. Suomen transitoliikenne (miljoonaa tonnia) vuosina Lähde: Tilastokeskus Länteen suuntautuvassa transitoliikenteessä yleisin kuljetustapa on ollut rautatie. Vuosittaiset kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 2,5 ja 3,6 miljoonan tonnin välillä. Länteen suuntautuvassa transitossa päätuotteita ovat perinteisesti olleet nestemäiset kemikaalit, lannoitteet, rautapelletti ja metalliromu. Esimerkiksi Kokkolan sataman kautta kuljetetaan Kostamuksen kombinaatin rautapellettiä Eurooppaan. Lisäksi satamien kautta kulkee öljyteollisuuden projektikuljetuksia. Projektikuljetukset vaativat erikoislastien käsittelyn ja kiinnityksen erityisosaamista satamissa. Itään suuntautuvassa kauttakulkuliikenteessä maantiekuljetukset ovat olleet hallitsevia. Kuljetusmäärät ovat myös lisääntyneet paljon. Vuonna 1995 kuljetettiin noin tonnia ja määrä on noussut vuoteen 2005 mennessä 2,7 miljoonaan tonniin. Transitokuljetusten arvoksi arvioitiin vuonna 2005 yli 22 miljardia euroa. Summa jakautuu seuraavasti: tietotekniikka 5,0 miljardia autot 4,9 miljardia koneet ja laitteet 2,7 miljardia kemian teollisuuden tuotteet 1,2 miljardia. Suomi on merkittävä toimija itään suuntautuvassa logistiikkaketjussa. Kauttakulkukuljetusten arvoon lisättäessä Suomen viennin arvo Venäjälle saadaan yhteisarvoksi noin 27,7 miljardia euroa (2005). Summa on noin 30 prosenttia Venäjän tuonnin kokonaisarvosta, joka oli Venäjän tilastokeskuksen mukaan 98,5 miljardia US $ (kuva 2.3). Luvut osoittavat, että Suomi on keskeinen logistiikkakeskus itään suuntautuvassa tavaraliikenteessä.

14 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Vienti mrd USD Tuonti mrd USD Kuva 2.3. Venäjän Federaation viennin ja tuonnin kehitys (USD). Lähde: Konttien kauttakulkuliikenne on Suomessa keskittynyt kolmeen satamaan Kotkaan, Haminan ja Helsinkiin. Niiden osuus koko Suomen konttien kauttakulkuliikenteestä vuonna 2005 oli yli 96 prosenttia. Oheisesta taulukosta ilmenee kauttakulkuliikenteen määrät Haminan, Helsingin, Hangon, Kotkan, Kokkolan ja Turun satamissa (kuva 2.4) milj. tonnia Hamina Hanko Helsinki Kotka Kokkola Turku Kuva 2.4. Eräiden suomalaisten satamien kauttakulkuliikennemäärien kehitys vuosina Lähde: Merenkulkulaitoksen ja satamaliiton tilastot (2006). Itään suuntautuvan transiton pääartikkeli on arvotavara; tietotekniikka, koneet ja laitteet sekä autot. Kuljetus tapahtuu konteissa pääasiassa Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta. Kymenlaakson satamiin (Hamina ja Kotka), on syntynyt arvotavaraan erikoistunut logistiikkaverkosto, johon sisältyvät

15 14 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen varastointi, huolinta ja kuljetus. Verkoston toimivuutta tukee tulliviranomaisten toiminta kyseisissä satamissa. Toimivat logistiikkaketjut ovat muodostaneet keskeisen kilpailuedun Suomen satamien kautta kulkevalle kuljetustoiminnalle. Kauttakulkuliikenne saapuu Suomeen laivoilla Kaukoidästä Euroopan satamien kautta ja lähtee Venäjälle pääasiallisesti maantiekuljetuksina. Kontit puretaan satamissa sijaitseviin tullivarastoihin, joista venäläisten asiakkaiden tilauksen mukaan lastataan uudelleen kuljetettavaksi Moskovan ja Pietarin alueille. Autojen kuljetus Suomen kautta Venäjälle on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Vienti tapahtuu Hangon, Kotkan ja Turun satamien kautta. Autojen transitokuljetusten arvo on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2005 noin 88 prosenttia. Kuljetettujen autojen lukumäärä kasvoi samana aikana 43,1 prosenttia. Tullihallituksen tiedotteen mukaan vuonna 2005 autojen kuljetusmäärät olivat satamittain seuraavat: Hanko (autoa) Kotka Turku Yhteensä Vuonna 2006 kasvu on jatkunut ollen ensimmäisellä vuosipuoliskolla 77 prosenttia suurempi kuin vuonna Määrän ennustetaan olevan vuoden lopussa yli autoa. Osa kasvusta on siirtymässä Hangosta Kotkaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Kotkasta kuljetettiin Venäjälle autoa, jolloin kasvua kertyi 163 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vastaavana aikana myös Turussa autojen transitomäärä on noussut 6904 autosta autoon. Vain pieni osa autoista kuljetetaan rautateitse. Vuonna 2005 lukumäärä oli 3260 autoa, joista Hangosta lähti 3000 ja Turusta 260 kappaletta. Rautateiden käytön vähäisyyteen on kaksi päätekijää. Ensinnäkin Venäjällä ei ole tarpeeksi autonkuljetusvaunuja ja toiseksi Moskovasta puuttuu autojen varastoimiseen tarvittava tila sekä vapaavarasto. Kauttakulkuliikenteen keskeiseksi tekijäksi on noussut logistiikkalisäarvopalvelujen tuotanto ja niihin liittyvä osaaminen. Näitä ovat esimerkiksi satamien varasto-, huolinta-, yksiköinti- ja viranomaispalvelut. Tehokasta logistista palvelua tukevat transitokuljetusten ja Suomen vientiliikenteen synergiaedut. Synergia syntyy, koska transitoliikenne Venäjälle tehostaa laivayhteyksiä Keski-Eurooppaan ja valtamerisatamiin. Samalla tietysti kuljetusmäärät ja -frekvenssit kasvavat. Kontit tulevat Suomeen lastattuina Kaukoidästä tulevalla arvotavaralla. Samat kontit lähtevät paluumatkalle lastattuina suomalaisilla vientituotteilla. Jos oletetaan, että kaikki Kotkan ja Haminan satamien käyttämät sekä vientiin vapautuvat transitokontit (noin kpl) tuotaisiin tyhjinä Euroopasta, tulisi vientiteollisuuden lisäkuluksi yli 100 miljoonaa euroa (kontin keskimääräinen nykyhinta on noin 450 euroa). Transitokonteilla on suuri vaikutus vientikustannusten rakentumisessa. Transitokuljettaminen on myös muuttanut viennin rakennetta niin, että pieniä viejiä on ilmaantunut markkinoille.

16 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 15 Suomen satamien kautta kulkeva reitti on käytännössä Trans-Siperian radan jatke, koska se mahdollistaa nopeiden (aikataulutettujen) konttijunien käytön venäläisestä Vostocnyn satamasta Suomen rajalle asti. Tämä tietysti edellyttää, että kuljetustariffi on kilpailukykyinen valtamerikuljetuksen kanssa. Etelä- ja Pohjois-Korean välisen maarajan avaaminen junaliikenteelle synnyttäisi Etelä- Korean ja Suomen välille nopeimman yhteyden Euroopan ja Aasian kesken. Maarajan avaaminen voimistaisi Suomen logistista asemaa Venäjälle suuntautuvan arvotavarakuljetusten logistisena keskuksena. Suomen reitin kilpailukyvylle on myös uhkatekijöitä. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysraportista (LVM 2005:59) ja tehdyistä haastatteluista nousee esiin seuraavia: Moskovan ja Pietarin välisen tieyhteyden ruuhkautuminen Venäjän omien satamien suosiminen Suomen ja Venäjän välisten maantierajojen ruuhkautuminen ja siitä johtuvat jonotusajat rajalla Baltian maiden logistisen ympäristön kehittyminen saattaa siirtää arvokuljetuksia Suomesta Baltian satamiin. Ilmiötä tukee Baltian Suomea alhaisempi kustannustaso. Suomen työmarkkinajärjestelmä asettaa haasteita kuljetus- ja logistiikkaliiketoiminnalle. Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomia verrattuna esimerkiksi Baltian ja muihin uusiin EU:n jäsenmaihin. Käytännössä esimerkiksi ahtaustyötä tehdään kaksivuorojärjestelmällä. Laivojen satamakäyntiaikojen minimoimiseksi yritykset joutuvat teettämään huomattavia määriä ylityötä. Ruuhkahuippujen tasaamiseen voi käyttää vuokratyövoimaa, joka ei kuitenkaan saa ylittää kahdeksaa prosenttia vakinaisen työvoiman määrästä. Vuokratyövoiman käyttö ei ratkaise yksinään työvoiman kysynnän joustavuutta. Suomen satamat myös koetaan lakkoherkiksi, mikä alentaa niiden kilpailukyvyn imagoa Venäjän satamien reitti Venäjän kansainvälisessä kaupassa käyttämät satamat sijaitsevat Japanin meren, Mustan meren, Barentsin meren ja Itämeren rannoilla. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevat Pietarin, Viipurin, Vysotskin (Uuras), Primorskin (Koivisto) ja Ust Lugan satamat (kuva 2.5). Niistä Vysotsk ja Primorsk ovat keskittyneet öljytuotteiden vientiin. Tosin suomalainen yritys Containership on tehnyt aiesopimuksen konttisataman rakentamisesta alueelle (Janine) vuoden 2007 loppuun mennessä. Konttisataman suunniteltu kapasiteetti on TEU:ta 1 vuodessa (ks. 1 Lyhenne TEU tarkoittaa englanninkielen ilmausta Twenty-Foot Equivalent Unit eli intermodaalikuljetuksissa käytettävää standardikokoa, joka vastaa 20:n jalan kontin tilavuutta.

17 16 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Kuva 2.5. Venäjän kuljetusyhteydet Moskovaan. Lähde: LVM 2005:65 Viipuri ja Ust Luga toimivat bulkkitavaran vienti- ja tuontisatamina. Ust Lugasta on suunniteltu monipuolista satamaa, josta on hyvät rauta- ja maantieyhteydet Venäjän sisämaahan. Lähitulevaisuudessa se mahdollisesti voi ottaa hoidettavakseen osan Venäjän vienti- ja tuontikuljetuksista, jotka nyt kulkevat Suomen kautta. Esimerkiksi junalauttayhteyden toimivuutta välillä Ust Luga Kaliningrad on jo testattu käytännössä. Reitin tavoitteena on vähentää Kaliningradin huollon riippuvuutta Liettuan ja Valko-Venäjän kauttakuljetuksista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on linjan jatkaminen Saksan Sassnitsiin. Satamien rakentaminen ja kehittäminen noudattaa Venäjän hallituksen vuonna 2004 hyväksymää asiakirjaa Venäjän liikennestrategia vuoteen Strategian mukaan mahdollisimman suuri osa Venäjän ulkomaankaupasta tulee kulkemaan maan omien satamien kautta. Vuonna 2003 Venäjän satamien markkinaosuus oli 75 prosenttia ulkomaankaupasta. Liikennestrategiassa asetettu osuustavoite on yli 90 prosenttia (www.mintrans.ru). Venäjän Itämeren satamien kuljetusvolyymi onkin noussut yli 120 miljoonan tonnin. Vertailukohtana mainittakoon, että vuonna 1995 vastaava luku oli 18,7 miljoonaa tonnia. Venäjän satamien kautta kulkevan tavaramäärän kasvutendenssiä tukee myös Venäjän Rautatiet Oy:n (OAO RZD) tariffipolitiikka. Venäjän satamiin rautateitse saapuvat ulkomaankaupan vientikuljetukset ovat huomattavasti edullisempia kuin Venäjän maarajojen kautta ulkomaisiin satamiin menevät kuljetukset.

18 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 17 Suomen reitin pahin kilpailija on Pietarin satama, jonka tavaramäärä on noussut kymmenessä vuodessa 13 miljoonasta tonnista 57 miljoonaan tonniin. Konteissa määrä on kymmenkertaistunut TEU:sta yli miljoonaan TEU:hun. Myös Kaliningradin sataman volyymit ovat kolminkertaistuneet 4,7 miljoonasta 14,6 miljoonaan tonniin. Pietarin satamaan on tarkoitus rakentaa autojen tuontiterminaali, jonka kuukausikapasiteetti on autoa. Terminaali rakennetaan kolmessa vaiheessa ja sen on suunniteltu olevan valmis vuoden 2007 aikana (www.news.russiantransport.com). Taulukko 2.1. Suomen, Venäjän ja Baltian maiden kuljetusvolyymit vuosina Lähde: Hernesniemi ym ja Klaipedan sataman liikennetilastot Suomi 71,2 70,3 75,2 76,6 77,5 80,6 84, ,4 100,6 93,6 Tallinna ,1 21,4 26,5 29,3 32,3 37,8 37,7 37,4 39,5 Muut 1,7 3,2 6, , ,6 Viro 14,7 17,2 23,2 27,4 34,5 39,8 41,3 46,8 47,3 1) 1) 1) 1) Ventspils 29,6 35,7 36, ,1 34,7 37,9 28,7 27,4 27,8 29,8 Riika 7,4 7,4 11,2 13, ,4 14,9 18,1 21,7 23,9 24,4 Liepaja 1,4 1,6 2,3 2,3 2,3 2,9 3,2 4,3 4,9 4,4 4,5 Muut 0,5 0,3 0,4 0,7 0,7 0,6 0,8 1,1 0,9 Latvia 38, ,1 52,3 49,1 51,6 56,8 52,2 54,8 1) 1) 1) 1) Klaipeda 12,7 14,8 16, ,4 17,2 19,7 21,2 20,2 21,7 Butinge ,7 3,5 5,1 6,1 10,7 7,2 6,1 Liettua 12,7 14,8 16, ,7 22,9 22,3 25,8 31,9 27,4 27,8 Pietari ,6 21,6 28,2 32,4 36,9 42, ,7 57,4 Lening. alue 1 1,3 1,6 1,8 2,1 3 3,2 16,5 21,1 44,5 (2 57,3 (2 Kaliningrad 4,7 5,4 6,2 4,5 4,1 4,3 5,8 9,5 12, ,6 Venäjä 18,7 22,7 28,4 27,9 34,4 39,7 45,9 68,7 75, ,3 Yhteensä 156, ,2 211,1 234,4 250,8 280,5 303,2 Suomi % 45,6 41, ,4 36,7 34,4 33, ,8 1) luvut eivät tiedossa 2) vain Primorskin volyymi Kuljetusmäärien tarkastelu tuo selvästi esiin erityisesti Venäjän satamien kasvukehityksen. Oheisesta taulukosta 2.1 ilmenee Suomen, Venäjän ja Baltian maiden satamien rahtiliikenteen kaksinkertaistuminen vuodesta 1995 vuoteen Viron ja Latvian muiden satamien sekä Leningradin alueen satamien luvut vuosilta 2004 ja 2005 eivät ole tiedossa. Leningradin alueen osalta luvut ovat Primorskin volyymejä. Lukujen perusteella voidaan todeta Venäjän satamien kuljetusmäärien ohittaneen Suomen satamat. Syy on Venäjän investoinnit Primorskin, Ust Lugan ja Vysotskin sekä Pietarin satamiin. Liikennemäärät ovat nousseet myös Kaliningradin satamassa. Toisaalta Venäjän rautateiden tavaraliikennetariffit tukevat omien satamien kautta kuljetettavia rahteja. Ne ovat huomattavasti edullisempia kuin kolmansien maiden satamiin suuntautuvat rautatiekuljetukset.

19 18 Ruutikainen, Inkinen, Tapaninen Leningradin alueen voimakasta kasvua selittää Primorskin öljysataman toimintavolyymin kehitys. Sataman tavoitteena on saavuttaa sadan miljoonan tonnin vuosivolyymi. Konttikuljetusten osalta Pietari on jo ohittanut Helsingin ja muut satamat ylittäen vuonna 2005 jo miljoonan kontin rajan. Pietarin satamassa on kolme konttisatamaa, jotka ovat First Container Terminal, Petrolesport ja Containershipin konttiterminaali (Kronstadissa). Pietarin sataman ongelma on sen sijainti, joka vaikeuttaa sataman lähestymisväylien, ratapihojen, varastoalueiden, konttikenttien ja kuorma-autojen odotusalueiden parantamista. Itäisen Suomenlahden jääolosuhteet hidastavat laivaliikennettä talvisin ja murtajakalusto ei ole ollut riittävä. Pietarin lähestymiskanava vaatii ruoppausta ja talvella satamaan joudutaan ajamaan saattueissa Baltian satamien reitti Baltian satamat Klaipeda, Butinge, Ventspils, Riika, Liepaja ja Tallinna ovat pääosin rakennettuja Neuvostoliiton aikana öljy- ja kuivabulkkituotteiden vientiin (kuva 2.6). Satamien infrastruktuuri soveltuu hyvin Venäjän viennin tarpeisiin. Tärkeimmät länsiviennin tuotteet ovat raakaöljy ja muut öljytuotteet. Ne kuljetetaan putkilinjaa pitkin Ventspilsin ja Butingen sekä rautateitse Riikan, Tallinnan ja Klaipedan satamiin. Uuden liikennestrategiansa mukaisesti Venäjä on kuitenkin siirtänyt öljykuljetuksiaan viime vuosina Primorskin ja Vysotskin satamiin pois Baltiasta. Baltian satamilla on suotuisa sijainti ja hyvät maaliikenneyhteydet Venäjälle. Venäläiset ovat lisäksi investoineet Baltian satamien infrastruktuuriin ja terminaalitoimintaan. Konttikuljetusten osalta Tallinnan kuljetusmäärät ovat kasvaneet yhdessä Klaipedan kanssa. Itään suuntautuvan transiton määrä on vähäinen. Se vastaa noin 10 prosenttia Suomen transitomäärästä. Tallinnan satama ei siis vielä kilpaile suomalaisten satamien kanssa. Virolla ei ole merkittävää omaa vientiä. Tämä johtaa konttien palauttamiseen tyhjinä, mikä puolestaan lisää kuljetuskustannuksia. Suomesta on säännölliset laivaliikenteen syöttöyhteydet Keski-Eurooppaan sekä päinvastoin. Tämä muodostaa Suomelle kilpailuetua verrattuna Baltian maihin. Klaipedasta saattaa kehittyä kilpailija Suomen satamille. Sen konttiliikenne on kasvanut voimakkaasti ollen vuonna 2005 yli TEU:ta. Kuljetusvolyymi on ohittanut esimerkiksi Haminan sataman volyymin, joka oli vuonna 2005 noin TEU:ta. Kuva 2.7 esittää Baltian satamien konttikäsittelyvolyymejä vuosina

20 Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka 19 Kuva 2.6. Baltian maiden keskeiset kuljetusväylät Moskovaan. Lähde: LVM 2005: TEU Tallinna Klaipeda Kaliningrad Riika Ventspils Kuva 2.7. Baltian maiden satamien konttikäsittelymäärät vuosina Lähde: Klaipedan sataman tilastot (2006).

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1 Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

TRALIA TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT

TRALIA TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 164 2009 TRALIA TRANSITOLIIKENTEEN LISÄARVOPALVELUT Antti

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Do svidanija, transito. Autojen maantiekuljetukset Venäjälle vuosina

Do svidanija, transito. Autojen maantiekuljetukset Venäjälle vuosina Do svidanija, transito Autojen maantiekuljetukset Venäjälle vuosina 2007 2009 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden ala Liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Ilona Marjamaa Kevät 2010

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Multimodaalinen elintarvikekuljetus

Multimodaalinen elintarvikekuljetus Multimodaalinen elintarvikekuljetus Harjoitustyö MEK C3001 Kuljetusvälinetekniikka Ryhmä 6 Eetu Kivelä 429571 Kai Chen 473336 Kasper Tammi 481289 Mika Lundell 430366 Mikko Vääräniemi 476207 Tomi Wielert

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot