e pinnasta. Koska molekyylien väliset vetovoimat pienenevät nopeasti etäisyyden

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "e pinnasta. Koska molekyylien väliset vetovoimat pienenevät nopeasti etäisyyden"

Transkriptio

1 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PINTAJÄNNITYS 1. Työn tavoitteet Nesteen ollessa levossa voi havaita sen pinnan muistuttavan jännitettyä, kimmoisaa kalvoa. Pinta pyrkii saavuttamaan mahdollisimman pienen pinta-alan ja estämään nestemolekyylien läpipääsyn. Tätä ilmiötä nimitetään pintajännitykseksi ja se on seurausta nesteen molekyylien välisistä vetovoimista, jotka ovat sähköistä alkuperää. Pintajännityksen ansiosta esineet, joiden tiheys on veden tiheyttä suurempi, voivat pysyä veden pinnalla. Kappaleista, joiden tilavuudet ovat yhtä suuret, pallon pinta-ala on pienin. Pintajännityksen vaikutuksesta esimerkiksi vesipisara onkin likimain pyöreä, ainoastaan ilman vastus aiheuttaa poikkeaman täydelliseen pallon muotoon. Pintajännitys selittää myös sen, miksi vaatteiden pesemiseen käytetään kuumaa vettä ja saippuaa. Sekä lämpötilan nostaminen että saippuan lisääminen veteen pienentävät pintajännitystä ja näin vesi pystyy paremmin tunkeutumaan vaatteen kuitujen välisiin tiloihin. Tässä työssä tutustut erilaisiin pintajännityksen mittausmenetelmiin. Määrität sekä puhtaan veden että saippualiuoksen pintajännitysvakiot torsiovaa an ja lasilevyn avulla. Lisäksi mittaat veden, erivahvuisten saippualiuosten sekä liuottimen pintajännitysvakiot rengasmenetelmää hyödyntävällä tensiometrillä.. Teoria.1 Molekyylien väliset voimat Kuvassa 1 tarkastellaan molekyyliin vaikuttavia voimia eri etäisyyksillä nesteen Ilma e pinnasta. Koska molekyylien väliset vetovoimat pienenevät nopeasti etäisyyden c d b kasvaessa, voidaan ympäristö, jonka kanssa molekyyli on vuorovaikutuksessa a ajatella pieneksi palloksi, jonka keskipisteessä on tarkasteltava molekyyli. Nesteen sisällä molekyyliin kohdistuu Neste yhtä suuria voimia kaikkiin suuntiin ja Kuva 1. Molekyyliin vaikuttavat voimat niin ympäristöä kuvaavaan palloon kohdistuva kokonaisvoima on nolla. Tätä ti- eri etäisyyksillä nesteen pinnasta. lannetta esittää kuvassa 1 tapaus a, joka on näytetty myös suurennettuna. Molekyylin

2 PINTAJÄNNITYS lähestyessä nesteen pintaa, osa vetovoimista jää kumoutumatta, koska tasoittava ylempi osa puuttuu (tapaus b). Molekyylin kohdistuu nyt kokonaisvoima, joka pyrkii vetämään sen nesteen sisälle, Molekyylin ollessa täsmälleen nesteen pinnalla tämä vetovoima on suurimmillaan (tapaus c ja sen suurennus). Jos molekyyli siirtyy pinnan ulkopuolelle, voima alkaa pienentyä (d) ja riittävän kaukana pinnasta, voima häviää kokonaan (e).. Pintajännitysvakion määritelmä. Parakori Nesteen pintajännitysvakio määritellään pinnan rajaviivalla pituusyksikköä kohti vaikuttavana voimana, ts. F l, (1) missä F on kokoonvetäytymisvoima ja l on rajaviivan pituus. Pintajännitysvakion yksiköksi saadaan yhtälön (1) perusteella F l N m J m. Tavallisten nesteiden, erityisesti veden, pintajännitysvakioiden suuruudesta johtuen käytetään usein yksikköä mn m, esimerkiksi veden pintajännitysvakio lämpötilassa 0 C on 7,6 mn m. On huomattava, että pintajännitys riippuu lämpötilasta siten, että lämpötilan kasvaessa pintajännitysvakio pienenee. Sitä vastoin pintajännitys on käytännöllisesti katsoen riippumaton pinta-alan, paineen tai tilavuuden muutoksista. Pintajännityksen lämpötilariippuvuuden takia pintajännitysvakioiden sijaan käytetään usein lämpötilasta riippumatonta suuretta, ns. parakoria P, joka määritellään yhtälöllä 1 4 P M ' () missä M on tarkasteltavan nesteen moolimassa, on nesteen tiheys ja ' on höyryn tiheys lämpötilassa, jossa pintajännitysvakio on mitattu. Koska yleensä höyryn tiheys on paljon pienempi kuin nesteen eli missä Vm on nesteen moolitilavuus. ', niin parakori saadaan muotoon M P V m, () On havaittu, että molekyylin parakori on määrätyssä mielessä additiivinen suure. Sen arvo saadaan laskemalla yhteen tarkasteltavan molekyylin atomi- ja sidosparakorit. Tätä voidaan käyttää hyväksi rakennetutkimuksessa. Määrittämällä aineen parakori yhtälöstä () ja vertaamalla tätä oletetun kaavan mukaan atomi- ja sidosparakoreista laskettuun arvoon voidaan päätellä, onko kaava oikea vai ei. Yksittäiset parakorit voidaan laskea ja atomiset parakorit arvioida esimerkiksi seuraavasti:

3 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio P(CH P(CH C OCH (CH CH P(CH ) - P(H) P(C) ) CH 7P(CH P(CHCl ) - P(C) - P(H) P(Cl) 5 ) ) - P(CH - C OCH ) ) P(H) P(CH ) Taulukossa 1 on annettu joidenkin alkuaineiden ja erilaisten sidosten parakoriekvivalentteja. Taulukko 1. Eräiden aineiden ja erilaisten sidostyyppien parakoriekvivalentteja. Hiili 4,8 Kloori 54, Kolmoissidos 46,6 Vety 17,1 Bromi 68,0 Kolmirengas 16,7 Happi 0,0 Jodi 91,0 Nelirengas 11,6 O estereissä 60,0 Typpi 1,5 Viisirengas 8,5 Rikki 48, Kaksoissidos, Kuusirengas 6,1 Koska kolloidihiukkasten kokonaispinta-alan suhde kokonaistilavuuteen on erittäin suuri, erilaisten rajapintailmiöiden, kuten pintajännityksen tutkiminen, on kolloidien tapauksessa ensiarvoisen tärkeää. Pintajännityksen merkitys tulee esille esimerkiksi rikastettaessa metalleja malmeista vaahdotusmenetelmällä sekä öljyn leviämisenä laajalle alueelle öljyonnettomuuksissa. Pintajännitystä voidaan tarvittaessa pienentää käyttämällä pinta-aktiivisia aineita.. Pintajännitysvakion määrittäminen torsiovaa alla Nesteen pintajännitysvakio voidaan määrittää kuvassa esitetyn torsiovaa an avulla. Torsiovaa assa on vaakasuora pingotettu lanka, johon on kiinnitetty osoitin. Osoittimen vapaaseen päähän vaikuttava voima F kiertää lankaa momentilla Fr missä r on osoittimen pituus. Tasapainossa tämän momentin kumoaa langan kiertymisestä aiheutuva momentti D, missä D on langalle ominainen kerroin, ns. direktiomomentti ja osoittimen kiertymäkulma. Siten tasapainotilanteessa D Fr, joten kiertymäkulma ja myös osoittimen osoittama lukema ovat verrannollisia voimaan F.

4 4 PINTAJÄNNITYS s E r F C D l A B Kuva. Torsiovaaka. F d Pintajännitysvakiota määritettäessä torsiovaa an lankaan ripustetaan kuvan mukaisesti lasilevy (A), jonka alareuna on aluksi astiassa (B) tutkittavassa nesteessä. Kuva 4 esittää sivulta katsottuna tilannetta, jossa lasilevy on juuri irtoamassa nesteen pinnasta. Irtoamishetkellä tasapainon vallitessa lasilevyyn vaikuttaa alaspäin suuntautuva pintajännitysvoima F 1 ja yhtä suuri, mutta ylöspäin suuntautuva torsiovoima F. Yhtälön (1) perusteella pintajännitysvoiman suuruudeksi saadaan F ( l ) cos, 1 d F 1 Kuva 4. Lasilevyn irtoaminen nesteen pinnasta. missä l on lasilevyn pituus, d on levyn paksuus, on tutkittavan nesteen pintajännitysvakio, on kuvan 4 mukainen reunakulma ja kerroin tulee siitä, että nesteen ja levyn välillä on kaksi rajapintaa. Torsiovoiman F suuruus saadaan selville poistamalla astia, kuivaamalla levyn alareuna ja asettamalla vaakakuppiin punnuksia siten, että vaa an osoittimen lukema on yhtä suuri kuin edellä irtoamishetkellä. Tällöin tiedetään, että voima F on punnusten painon m suuruinen, ts.

5 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 5 F mg. Koska reunakulma on pieni, niin cos 1. Silloin tasapainotilanteessa voimassa olevasta yhtälöstä F1 F saadaan mg ( l d) mg. (5) ( l d).4 Pintajännitysvakion määrittäminen rengasmenetelmällä Rengasmenetelmässä torsiovaakaan kiinnitetään lasilevyn sijaan kuvan 5 mukainen rengas, jonka halkaisija on R. Jos rengas on ohut, niin sen paksuus r F on pieni verrattuna halkaisijaan. Tällöin renkaan irtoamishetkellä tutkittavan nesteen aiheuttama pintajännitysvoima R r F 1 on yhtälön (1) pe- rusteella F1 ( R). Renkaan irrotessa nesteestä tarvitaan torsiovoima F 1 F, joka on yhtä suuri, mutta vastakkaissuuntainen pintajännitysvoimaan Kuva 5. Rengasmenetelmä. verrattuna. Nesteen pintajännitysvakioksi saadaan siten F. (6) 4 R

6 6 PINTAJÄNNITYS. Mittauslaitteistot Valokuva käytettävästä torsiovaa asta on kuvassa 6. Kuvassa vasemmalla on mittaustilanne, jossa lasilevy on asetettuna astiassa olevaan tutkittavaan nesteeseen ja levyä nostetaan ylös hienosäätöruuvin avulla havainnoiden samalla osoittimen lukemaa mitta-asteikolla. Oikealla taas on tilanne, jossa astia on poistettu ja asettamalla vaakakuppiin punnuksia pyritään säätämään osoittimen lukema mitta-asteikolla samaksi kuin levyn irtoamishetkellä. Torsiovaakamittauksessa tarvittava astia tutkittavalle nesteelle, punnukset sekä lasilevyn pituuden ja paksuuden mittauksessa käytettävät työntömitta ja mikrometriruuvi ovat vaa an yläpuolella olevissa kaapeissa. Osoitin Mitta-asteikko E Karkeasäätöruuvi D Lasilevy A Vaakakuppi F Punnuksia Hienosäätöruuvi C Astia B, jossa tutkittavaa nestettä Kuva 6. Työssä käytettävä torsiovaaka. Kuvassa 7 on esitetty työssä käytettävä Du Noüyn rengastensiometri, jonka toimintaperiaate on samantapainen kuin torsiovaa alla. Lasilevyn tilalla käytetään ohutta platina-iridiumrengasta, joka asetetaan lasimaljaan, jossa on tutkittavaa nestettä. Käytössä olevat kaksi rengasta ja lasimaljaa löytyvät laboratorion lämpökaapista, josta ne haetaan jäähtymään eksikaattoriin työvuoron alussa. Platinarenkaat ovat ohuita ja ne rikkoutuvat helposti. Lisäksi pienetkin naarmut ja tahrat renkaissa aiheuttavat virhettä mittaustulokseen ja siksi renkaita on käsiteltävä hyvin varovaisesti. Tensiometrimittauksessa mitta-asteikon säädintä kääntämällä saadaan kasvatetuksi langan torsiovoimaa, joka pyrkii vetämään renkaan ylös nesteestä. Tilanne tasapainotetaan säätämällä mikrometriruuvin avulla näytepöydän korkeutta niin, että rengas lähenee nestepintaa, jolloin pintajännitysvoima kasvaa. Mittaustilanteessa käännetään vuorotellen mittaasteikon säädintä ja mikrometriruuvia siten, että langan torsiovoima ja nesteen pintajännitysvoima säilyvät koko ajan yhtä suurina ja tasapaino-osoitin pysyy merkkinäytön keskellä. Lopulta langan torsiovoima kasvaa niin suureksi, että rengas irtoaa nes-

7 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 7 teestä. Tensiometrin mitta-asteikko on kalibroitu siten, että renkaan irrotessa mittaasteikon osoitin näyttää suoraan nesteen pintajännitysvakion yksiköissä mn m. Tasapainoosoitin 9 Platinarengas Merkkinäyttö 7 Säädin Lasimalja Mitta-asteikko 1 Korkeuden säätöruuvi 1 Näytepöytä 6 Mitta-asteikon osoitin Vatupassin kupla 4 Mikrometriruuvi 5 Säätöruuvit Kuva 7. Työssä käytettävä Du Noüyn rengastensiometri ja sen tärkeimmät osat. 4. Tehtävät 4.1 Ennakkotehtävät Ratkaise alla olevat ennakkotehtävät ennen työvuorolle saapumista. Tarvittavia tietoja löydät työohjeen ohella esimerkiksi kirjasta P. W. Atkins: Physical Chemistry, 5th Ed., Luku Mitä tarkoitetaan pintajännityksellä ja mistä se aiheutuu?. Mikä on parakori ja mitä tarkoitetaan sen additiivisuudella?. Selitä lyhyesti rengasmenetelmän periaate. 4. Osoita yhtälön (5) avulla, että torsiovaakamittauksessa nesteen pintajännitysvakion absoluuttisen virheen yläraja saadaan lausekkeesta

8 8 PINTAJÄNNITYS g mg mg m l d ( l d) ( l d) ( l d), missä m, l ja d ovat punnusten massan, levyn pituuden ja levyn paksuuden määritystarkkuudet 5. Suunnittele ja laske, miten teet työohjeessa esitetyt saippualiuokset. Laimentamiseen käytetään tarkkoja työvälineitä, kuten analyysivaakaa, täyspipettejä ja mittapulloja. Varsinaisessa mittauksessa kutakin liuosta tarvitaan vajaa 50 ml. Laboratoriosta löytyy 100 % saippualiuosta. Huomaa, että voit tehdä laimeammat liuokset laimentamalla jo laimennettuja liuoksia. 4. Mittaustehtävät 1. Saippualiuosten valmistus: Valmista laboratorion kaapista löytyvästä 100 % saippualiuoksesta 50 ml n. massaprosenttista liuosta. Valmista sitten tästä perusliuoksesta 100 ml 0,5 %, 0,5 %, 0,1 %, 0,05 %, 0,05 %, 0,01 %, 0,005 % ja 0,005 % saippualiuoksia. Laimentamisessa voit käyttää apuna laimeampia liuoksia, mutta ei kuitenkaan niin, että samaa liuosta laimennetaan aina vain uudelleen ja uudelleen. Tällöin virhe kasvaa jokaisella laimennuskerralla.. Veden pintajännitysvakion määritys torsiovaa alla: Tutustu liitteestä 1 löytyviin torsiovaa an käyttöohjeisiin. Säädä vaaka mittauskuntoon ohjeiden ja ohjaajan opastuksella. Pane astiaan tislattua vettä, jota löytyy työhuoneen vesipisteen luota valkoisesta säiliöstä. Puhdista lasilevy tislatulla vedellä ja upota se sopivalle korkeudelle astiaan. Käännä hienosäätöruuvia ja havaitse levyn irtoamishetkellä asteikon lukema. Toista mittaus muutamaan kertaan. Pane astia pois ja kuivaa levyn alareuna. Aseta vaakakuppiin punnuksia siten, että osoitin näyttää samaa lukemaa kuin levyn irrotessa. Kirjaa ylös massan arvo. Määritä massan lukematarkkuus testaamalla, kuinka suurella massan muutoksella havaitset muutoksen asteikon lukemassa. Mittaa levyn pituus työntömitalla ja paksuus mikrometriruuvilla. Tarkasta työntömitan ja mikrometriruuvin lukematarkkuudet. Mittaa taulukkoarvojen määrittämistä varten huoneen lämpötila jollakin laboratoriosta löytyvällä lämpömittarilla.. Saippualiuoksen pintajännitysvakion määrittäminen torsiovaa alla: Pane astiaan 0,01 % saippualiuosta ja tee mittaukset, kuten kohdassa. Puhdista lopuksi astia ja lasilevy, huuhdo ne tislatulla vedellä ja pane välineet paikoilleen kaappiin. 4. Veden pintajännitysvakion määritys tensiometrillä: Pane lasimaljaan tislattua vettä, pane lasimalja paikoilleen tensiometrin näytepöydälle ja aseta platinarengas ripustimeen. Säädä tensiometri mittauskuntoon ohjaajan ja liitteen ohjeiden avulla. Määritä veden pintajännitysvakio kääntämällä vuorotellen mitta-asteikon sää-

9 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 9 dintä ja näytepöydän korkeutta säätelevää mikrometriruuvia, kunnes rengas irtoaa vedestä ja lukemalla asteikon lukema. Toista mittaus, niin että osaat jatkossa mitata sujuvasti myös saippualiuosten pintajännitysvakiot. 5. Saippualiuosten pintajännitysvakioiden määritys tensiometrillä: Pane lasimaljaan sopiva määrä laimeinta saippualiuosta, tarkasta laitteen säädöt ja määritä liuoksen pintajännitysvakio, kuten edellä veden tapauksessa. Tee mittaukset kaikille valmistamillesi saippualiuoksille laimeimmasta vahvimpaan. Pese mittaukset tehtyäsi lasimalja ja platinarengas varoen saippualiuoksella ja vedellä ja laita ne kuivumaan lämpökaappiin. Puhdista myös muut käyttämäsi astiat ja pane ne kuivamaan vesipisteen luona olevaan telineeseen. Pane 100 % saippualiuos kaappiin. 6. Liuottimen pintajännitysvakion määrittäminen tensiometrillä: Pane toiseen lasimaljaan ohjaajan antamaa liuotinta ja aseta toinen platinarengas paikoilleen ripustimeen. Tarkasta tensiometrin säädöt ja mittaa liuottimen pintajännitysvakio kaksi kertaa, kuten veden tapauksessa. Puhdista lopuksi toinen lasimalja ja platinarengas huolellisesti ja varovaisesti ja pane ne lämpökaappiin. Pane tensiometri paikalleen kaappiin. 5. Mittaustulosten käsittely ja työselostus 5.1 Torsiovaakamittaukset Laske veden ja saippualiuoksen pintajännitysvakiot yhtälöstä (5). Määritä pintajännitysvakioiden absoluuttisten virheiden ylärajat ennakkotehtävässä 4 johtamastasi yhtälöstä. Vertaa veden pintajännitysvakiota taulukkoarvoon. 5. Veden pintajännitysvakio tensiometrimittauksesta Vertaa tensiometrimittauksesta saamaasi veden pintajännitysvakiota taulukkoarvoon ja edellä määritettyyn arvoon. Mikä voisi aiheuttaa tulosten mahdollisen poikkeaman taulukkoarvosta ja/tai toisistaan?

10 10 PINTAJÄNNITYS 5. Saippualiuoksen pintajännitys massaprosentin funktiona Piirrä tensiometrimittausten avulla kuvaaja, joka esittää saippualiuoksen pintajännitystä massaprosentin funktiona. Määritä kuvaajasta saippualiuoksen kyllästymisraja eli kohta, jonka jälkeen saippuan lisääminen ei enää pienennä liuoksen pintajännitystä merkittävässä määrin. 5.4 Tutkitun liuottimen pintajännitysvakio ja parakori Etsi kirjallisuudesta tutkimasi liuottimen tiheys mittauslämpötilassa. Laske sitten aineen parakori sekä havaitun pintajännitysvakion että parakoriekvivalenttien avulla. Määritä myös parakorin virhe. Vihje: Huomaa, että Taulukossa 1 parakoriekvivalenteille ei ole annettu yksikköä. Näiden avulla laskettavan luvun kanssa vertailukelpoinen yksikötön parakori saadaan, kun yhtälöön () sijoitetaan vain lukuarvot seuraavista suureista: Tensiometrillä saatu liuottimen pintajännitysvakio (yksiköissä mn/m ilmaistuna), liuottimen moolimassa (yksiköissä g/mol) ja tiheys (yksiköissä g/cm ). 6. Lopputulokset ja pohdinta Ilmoita lopputuloksina eri tavoilla määritetyt veden pintajännitysvakiot, 0,01 % saippualiuoksen pintajännitysvakio sekä saippualiuoksen kyllästymisraja. Ilmoita myös tutkitun liuottimen pintajännitysvakio ja parakori. Pohdi tekemiesi virhelaskelmien avulla, mitkä tekijät vaikuttavat eniten lopputulosten tarkkuuteen torsiovaakaa ja tensiometriä käytettäessä.

11 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 11 Liite 1: Torsiovaa an käyttöohje Puhdista lasilevy A tislatulla vedellä ja pane se puhtaalle paperille. Kun vaaka on säädetty sopivaan korkeuteen, aseta levy paikoilleen paperin sisällä Valitse sopiva astia B ja pane siihen tutkittavaa ainetta. Nestettä saa olla sen verran, että levyn voi asettaa nesteeseen niin, ettei se kosketa astian pohjaa. Ruuvaa hienosäätöruuvi C pohjaan asti, niin että sinulla on mittauksessa mahdollisimman paljon säätövaraa. Aseta vaaka sopivalle korkeudelle avaamalla karkeasäätöruuvia D. Lasilevyn alareunan tulee olla kiinni astiassa olevassa nesteessä. Väännä hienosäätöruuvia C varovasti vastapäivään, kunnes levy irtoaa nesteestä. Havaitse irtoamiskohtaa vastaava lukema (s) asteikolta E. Koska irtoamiskohta on vaikea havaita tarkasti, toista mittaus pari kertaa. Tämän jälkeen nosta astia pois ja kuivaa lasilevyn alareuna. Pane vaakakuppiin F niin paljon punnuksia, että saat asteikolle E jälleen irtoamiskohtaa vastaavan lukeman. Torsiolanka on nyt kiertynyt saman verran kuin ensimmäisessä mittauksessa. Laske punnusten massa. Määritä massan virhe lisäämällä vaakakuppiin pieniä punnuksia ja tutkimalla, millaisella punnuksella havaitset asteikon lukeman muuttuvan. Mittaa lasilevyn pituus työntömitalla ja paksuus mikrometriruuvilla. s E r F C D l A B

12 1 PINTAJÄNNITYS Liite : Tensiometrin käyttöohje Säädä tensiometri vaakasuoraksi sen alustassa olevilla säätöruuveilla siten, että vatupassin kupla 4 asettuu keskelle rengasta. Täytä sitten lasimalja n. puolilleen tutkittavalla aineella ja aseta malja näytepöydälle 6. Pane rengas paikoilleen ripustimeen ja säädä lasimaljan paikka pöydällä sopivaksi ja näytepöydän paikka oikeaksi korkeuden säätöruuvilla 1 niin, että rengas on lasimaljan keskellä uponneena nesteeseen n. 5 mm nestepinnan alapuolella. Tarkasta, että tasapaino-osoitin 9 osuu merkkinäytön 7 keskikohtaan eli mustien alueiden välissä olevan valkoisen alueen puoleen väliin, kun rengas on upotettuna nesteeseen ja mittaasteikon 1 lukema on nolla. Jos näin ei ole, säädä asteikkoa ruuvilla 8. Säädettyäsi tensiometrin mittauskuntoon odota, kunnes nestepinta lasimaljassa on asettunut liikkumattomaksi. Aloita mittaus kääntämällä mikrometriruuvia 5 vasemmalle niin, että näytepöytä liikkuu alaspäin, kunnes havaitset, että tasapaino-osoitin on liikkunut alaspäin merkkinäytöllä. Tällöin nesteen pintajännitysvoima pyrkii pitämään renkaan nesteessä. Käännä sitten säädintä varovaisesti myötäpäivään, niin että mitta-asteikon lukema kasvaa. Näin kasvatat langan torsiovoimaa, joka pyrkii vetämään rengasta pois nesteestä. Tasapaino-osoitin liikkuu samalla ylöspäin merkkinäytöllä. Aseta tasapaino-osoitin jälleen merkkinäytön keskikohtaan kääntämällä taas mikrometriruuvia varovasti vasemmalle, niin että näytepöytä ja lasimalja laskeutuvat alaspäin. Tällöin rengas liikkuu kohti nestepintaa ja sitä nesteeseen vetävä pintajännitysvoima kasvaa. Jatka pyörittämällä vuorotellen säädintä ja mikrometriruuvia 5, niin että tasapainoosoitin pysyy koko ajan merkkinäytön keskellä. Lopulta torsiovoima kasvaa niin suureksi, että rengas irtoaa vedestä. Havaitse mitta-asteikon lukema renkaan irrotessa. Se kertoo tutkittavan nesteen pintajännitysvakion yksiköissä mn m.

13 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 Ennen jokaista uutta mittausta aseta mitta-asteikon osoittimen lukema nollaksi ja tarkasta, että rengas asettuu nesteeseen oikein ja että tensiometrin mittaussäädöt ovat kunnossa.

14 OULUN YLIOPISTO Työn suorittaja: FYSIIKAN OPETUSLABORATORIO Mittauspäivä: / 0 klo - Työn ohjaaja: MITTAUSPÖYTÄKIRJA PINTAJÄNNITYS 1. Torsiovaakamittaukset Punnusten massa: Tutkittava aine 1: Tislattu vesi Tutkittava aine : 0,01 % saippualiuos Massa m = g ± g Massa m = g ± g Lasilevyn pituus ja paksuus: Pituus l = cm ± cm Paksuus d = mm ± mm. Tensiometrimittaukset Puhtaan veden pintajännitysvakioiksi mitattiin: 1 = mn/m ja = mn/m Saippualiuosten pintajännitysvakiot: Perusliuokseen pantiin g väkevää saippualiuosta / 50 ml m-% (mn/m) Tutkittava orgaaninen liuotin oli: ja sen pintajännitysvakioiksi mitattiin: 1 = mn/m ja = mn/m Tensiometrin lukematarkkuus oli mn/m Mittauslämpötila oli: C ± C Ohjaajan allekirjoitus

15 Ennakkotehtävät 1. Mitä tarkoitetaan pintajännityksellä ja mistä se aiheutuu?. Mikä on parakori ja mitä tarkoitetaan sen additiivisuudella?. Selitä lyhyesti rengasmenetelmän periaate. 4. Osoita yhtälön (5) avulla, että torsiovaakamittauksessa nesteen pintajännitysvakion absoluuttisen virheen yläraja saadaan lausekkeesta missä m, l ja g mg mg m l d ( l d) ( l d) ( l d), d ovat punnusten massan, levyn pituuden ja levyn paksuuden määritystarkkuudet 5. Suunnittele ja laske kääntöpuolelle, miten teet työohjeessa esitetyt saippualiuokset. Laimentamiseen käytetään tarkkoja työvälineitä, kuten analyysivaakaa, täyspipettejä ja mittapulloja. Varsinaisessa mittauksessa kutakin liuosta tarvitaan vajaa 50 ml. Laboratoriosta löytyy 100 % saippualiuosta. Huomaa, että voit tehdä laimeammat liuokset laimentamalla jo laimennettuja liuoksia.

VISKOSITEETTI JA PINTAJÄNNITYS

VISKOSITEETTI JA PINTAJÄNNITYS VISKOSITEETTI JA PINTAJÄNNITYS 1 VISKOSITEETTI Virtaavissa nesteissä ja kaasuissa vaikuttaa kitkavoimia, jotka vastustavat hiukkasten liikettä toisiinsa nähden. Tämä sisäinen kitka johtuu hiukkasten välisestä

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa Oulun ylioisto Fysiikan oetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 3 1 AASULÄMPÖMIARI 1. yön tavoitteet ässä työssä tutustutaan kaasulämömittariin, jonka avulla lämötiloja voidaan määrittää tarkasti. aasulämömittarin

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden määritelmästä eli kappaleen massan

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT N = 1,40 N -- 0,84 N = 0,56 N. F 1 = p 1 A = ρgh 1 A. F 2 = p 2 A = ρgh 2 A

TEHTÄVIEN RATKAISUT N = 1,40 N -- 0,84 N = 0,56 N. F 1 = p 1 A = ρgh 1 A. F 2 = p 2 A = ρgh 2 A TEHTÄVIEN RATKAISUT 8-1. Jousivaa an lukema suolavedessä on pienempi kuin puhtaassa vedessä, koska suolaveden tiheys on suurempi kuin puhtaan veden ja siksi noste suolavedessä on suurempi kuin puhtaassa

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

32X AUTOMATIC LEVEL SL SI BUL 1-77-238/241 AL32 FATMAX A A

32X AUTOMATIC LEVEL SL SI BUL 1-77-238/241 AL32 FATMAX A A KITL32 32X UTOMTI LEVEL 32X UTOMTI LEVEL 5 SL SI UL 1-77-238/241 L32 FTMX 5 6 7 Fig. 1 3 2 1 8 9 11 12 13 10 4 Fig. 2 L32 FTMX 67 OMINISUUDET (Kuva 1) 1 lalevy 2 Vaakasuora säätörengas 3 Vaakasuoran säätörenkaan

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI 1 KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI MOTIVOINTI Tutustutaan kiertoheiluriin käytännössä. Mitataan hitausmomentin vaikutus värähtelyyn. Tutkitaan mitkä tekijät vaikuttavat järjestelmän hitausmomenttiin. Vahvistetaan

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473 Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko). TYÖ 5b LIUKUKITKAKERTOIMEN MÄÄRITTÄMINEN Tehtävä Välineet Taustatietoja On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko) Kitkavoima

Lisätiedot

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake vastauslomake 1. Hydrofobiset pinnat Täydennä taulukkoon käyttämäsi nesteet tutkittavat materiaalit. Merkitse taulukkoon huomioita nesteiden käyttäytymisestä tutkittavalla materiaalilla. Esim muodostaa

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = = TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan

Lisätiedot

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1. Työn tavoitteet Tämän työn ensimmäisessä osassa tutkit kuulan, sylinterin ja sylinterirenkaan vierimistä pitkin kaltevaa tasoa.

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö. Kappaleiden tilavuus Suorakulmainensärmiö. Tilavuus (volyymi) V = pohjan ala kertaa korkeus. Tankomaisista kappaleista puhuttaessa nimitetään korkeutta tangon pituudeksi. Pohjan ala A = b x h Korkeus (pituus)

Lisätiedot

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

OPAS KOTIPISTOSHOITOON OPAS KOTIPISTOSHOITOON (asfotase alfa) 40 mg/ml injektioneste, liuos for injection 18 mg/0,45 ml 28 mg/0,7 ml 40 mg/1 ml 100 mg/ml injektioneste, liuos 80 mg/0,8 ml asfotaasialfa Tähän lääkkeeseen kohdistuu

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti Tehtävä 1. Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti a) 1 4 b) 1 4 a) - kuvio, annetaan 1,5 p - ympyrä täyttyy neljänneksen kerrallaan, annetaan 1,5 p b) -

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä 1 Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä Mikko Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY3-Projektityö 12..2002 Arvosana: K+ (10) 2 1. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tehdä oppikirjan tutkimustehtävä

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

Tilbehør 52 Eläinmobile

Tilbehør 52 Eläinmobile Tilbehør 52 Eläinmobile Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo Langanmenekki: Eläimiin: seuraavia värejä 1 kerä kutakin: vaaleanpunaista, pinkkiä, ruskeaa, beigeä, mustaa, valkoista Kaariin: seuraavia värejä 1

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5

Lisätiedot

0.3 LOPPUTULOKSEN ESITTÄMISTARKKUUS

0.3 LOPPUTULOKSEN ESITTÄMISTARKKUUS 18 0. LOPPUTULOKSEN ESITTÄMISTARKKUUS Fysikaalisen mittauksen ja virheenarvioinnin seurauksena määritettävän suureen arvolle saadaan likiarvo ja virhe (epätarkkuus). Lopputulokseen ei ole tarpeen sisällyttää

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Öljysäiliö maan alla

Öljysäiliö maan alla Kaigasniemen koulu Öljysäiliö maan alla Yläkoulun ketaava ja syventävä matematiikan tehtävä Vesa Maanselkä 009 Ostat talon jossa on öljylämmitys. Takapihalle on kaivettu maahan sylintein muotoinen öljysäiliö

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Koskee: Kaikkia Cessna 190- ja 195-lentokoneita lentotuntimäärästä riippumatta.

Koskee: Kaikkia Cessna 190- ja 195-lentokoneita lentotuntimäärästä riippumatta. M-määräyksen mukainen toimenpide on lentokoneen jatkuvan lentokelpoisuuden edellytyksenä. Suoritettu toimenpide on merkittävä lentokone, moottori- tai potkurikirjaan toimenpiteen laadun mukaan. 242. M-määräys

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot