Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä"

Transkriptio

1 Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä Tyypin 1 diabetes Sirkku Tulokas Kaija Paasikivi Timo Pehkonen Kirsti Suontaka-Jamalainen Sinikka Vilppo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2002

2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2002 RYHMÄOHJAUS DIABETEKSESSA ONGELMALÄHTÖISEN OPPIMISEN MENETELMÄLLÄ Tyypin 1 diabetes Sirkku TULOKAS, Kaija PAASIKIVI, Timo PEHKONEN, Kirsti SUONTAKA-JAMALAINEN, Sinikka VILPPO Tampereen yliopistollinen sairaala Sisätautien klinikka Tampere 2001

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä, Tyypin 1 diabetes Tekijä/tekijät: Sirkku Tulokas, Kaija Paasikivi, Timo Pehkonen, Kirsti Suontaka-Jamalainen, Sinikka Vilppo Julkaisun numero: 2/2002 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 48 Ryhmäohjaus ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä tyypin 1 diabeteksessa Nuoruusiän eli tyypin 1 diabetes on sairaus, jota sairastavien määrä Suomessa on kasvanut 70-luvulta lähtien. Diabeteksen hoito on kehityksen myötä käynyt yhä vaativammaksi monimuotoistuneen insuliiniannostelun ja verensokeriseurannan vuoksi. Nykyaikaisessa hoidossa korostuu diabeetikon oma aktiivinen rooli hoidon toteuttajana. Jotta hoito sujuisi, diabeetikko tarvitsee huolellisen ohjauksen osatakseen hoitaa itseään. Ohjauksesta huolehtii hoitopaikka. Parhaiten ohjaus voidaan antaa diabeteskäyntien yhteydessä tai joskus erillisillä kursseilla. Kurssien etuna on se, että niillä voidaan keskittyä yksinomaan diabeteksen hoitoon. Hoidon tavoitteena on mahdollisimman lähellä terveen verensokeria oleva taso, jolla tutkimusten mukaan elinmuutosten ilmaantumista voidaan estää ja etenemistä hidastaa. Tämä kirjanen esittelee uuden ohjausmenetelmän ja sisältää siihen kehitetyn ohjausmateriaalin diabeetikoita hoitavan henkilökunnan käyttöön. Ongelmalähtöistä oppimisen menetelmää on käytetty lääketieteen opetuksessa Tampereen yliopistossa ja Tampereen yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikalla. Opetusmenetelmästä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää on käytetty lähinnä ryhmäohjauksessa, mutta se sopii hyvin myös yksilöohjaukseen. Menetelmässä painottuu opiskelijan/potilaan oma aktiivinen rooli tiedon hankkijana ja muokkaajana. Diabetekseen menetelmä sopii hyvin, sillä jokapäiväinen hoito tuo esiin jatkuvasti erilaisia tilanteita, jotka diabeetikon täytyy osata ratkaista saavuttaakseen hyvän hoitotasapainon. Kirjaseen on koottu arkipäivän tilanteita, joiden ratkaiseminen antaa varmuutta diabeetikon omaan hoitoon ja auttaa ymmärtämään sairauden olemusta. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)

5 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 7 Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä (PBL) diabeteksen hoidonohjauksena. 9 TAPAUKSET 1 Insuliini 14 2 Hypoglykemia Diabetes ja ruokavalinnat Ruoka ja insuliinihoito Liikunta Omaseuranta Vaaratekijät diabeteksessa 27 8 Elinmuutokset Jalkojenhoito Hoitomotivaation ylläpito 33 LIITTEET Tapaukset (leikekirjana)..

6 7 JOHDANTO Vuonna -98 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin projekti Diabeetikon hoitoketju, jonka tavoitteena oli selvittää diabeteksen hoidon nykytila ja kehittää alueelle toimiva hoitoketju. Diabeetikon hoidonohjaus ja ravitsemusneuvonta todettiin keskeiseksi diabeteksen hoidon ongelma-alueeksi ja ko. osa-aluetta selvittämään nimettiin työryhmä HOIDONOHJAUS JA RAVITSEMUSNEUVONTA. Työryhmään kutsuttiin ravitsemusterapeutti Kaija Paasikivi TAYS:sta, osastonhoitaja Kirsti Suontaka-Jamalainen Valkeakosken aluesairaalasta, johtava lääkäri Timo Pehkonen Etelä-Pirkanmaan ktt ky:sta Urjalasta, diabeteshoitaja Sinikka Vilppo Ikaalisten terveyskeskuksesta ja ryhmän puheenjohtajaksi erikoislääkäri Sirkku Tulokas TAYS:sta. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa diabeteksen hoidonohjauksen ja ravitsemusneuvonnan nykytilanne ja etsiä ratkaisuja esille tuleviin ongelmiin. Hoitohenkilökunnalle osoitetun kyselyn perusteella suurin ongelma diabeetikon ohjauksessa oli ajan puute. Muita ongelmia olivat yhtenäisten ohjeiden puuttuminen, tiedon ja koulutuksen sekä yhteistyön vähäisyys ja ravitsemusasiantuntemuksen riittämättömyys. Potilaskyselyn mukaan diabeetikot olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä saamaansa hoidonohjaukseen. Kartoituksensa perusteella työryhmä ehdottaa ryhmäohjauksen käyttöönottoa diabeteksen hoidossa. Ryhmäohjauksella voidaan saada huomattavaa ajan säästöä. Ohessa on työryhmän laatima ohjelma diabeteksen hoidonohjaukseen. Sisällön kuvaus perustuu Ongelmalähtöiseen oppimismenetelmään. Ohjaus on suunniteltu toteutettavaksi ryhmässä, mutta ohjelmaa voidaan käyttää myös yksilöohjaukseen. Ohjelmaan sisällytetään uutta hoitofilosofiaa, empowermentia, joka korostaa oppijan omaa roolia ja vastuuta.

7 8 Ohjelmaa voidaan käyttää myös hoitohenkilökunnan koulutukseen, jolloin on mahdollista kehittää alueelle yhtenäinen käytäntö diabeetikon hoidonohjaukseen. Kehittääksemme diabeteksen hoidonohjausta edelleen pyydämme ystävällisesti käyttäjien mielipiteitä ja parannusehdotuksia ohjelmastamme. Sirkku Tulokas, erikoislääkäri (diabetes), työryhmän puheenjohtaja TAYS, sisätautien klinikka Puh Sähköposti:

8 9 Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä diabeteksen hoidonohjauksessa (Problem Based Learning, PBL) Taustaa Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää on käytetty yliopistoopetuksessa laajalti ympäri maailmaa. Tampereella menetelmä otettiin lääketieteellisessä tiedekunnassa käyttöön 1991 täydentävänä opetusmenetelmänä, ja yksinomaisena 1994 alkaen. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä PBL on konstruktivistinen opetusmenetelmä, jossa uusi tieto rakennetaan vanhaa hyväksi käyttäen. Uusi tieto opitaan tarkoituksenmukaisen ongelman yhteydessä, esimerkiksi lääketieteen opiskelussa kliinisten ongelmien yhteydessä. Menetelmä korostaa opiskelijan omaa vastuuta tiedon hankinnassa ja oppimisessa. Oppilas on subjekti, ei objekti kuten aiemmissa konservatiivisissa opetusmenetelmissä. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, jolloin ryhmän jäsenten tietämyksen muotoutumiseen vaikuttavat muiden ryhmän jäsenten mielipiteet ja käsitykset. Ohjaajan eli tutorin tehtävänä on pitää huolta oppimistavoitteiden saavuttamisesta eli kannustaa keskusteluun ja asioiden selvittämiseen päämääränä oppiminen. PBL diabeteksen hoidonohjauksessa Diabeteksen hoidonohjaukseen PBL-menetelmä on vasta tulossa. Kirjallisuudessa on muutamia raportti suppeista kokeiluista Amerikassa, lähinnä nuorten diabetesleireiltä. Teoreettisesti PBL sopii diabeteksen hoidonohjaukseen korostaessaan oppijan omaa vastuuta. Siten menetelmä on myös väline empowerment- ideologian (valtuuttaa, varustaa potilas tautinsa hoitamiseen ja vastuuseen) toteuttamiseen. Tänä päivänä hoidonohjauksen tärkeimpiä tavoitteita on varustaa potilas tiedoilla ja taidoilla, jotka auttavat itsenäiseen sairauden hoitoon ja hallintaan. Menetelmään kuuluu myös kliinisten taitojen harjoittelu. Diabeteksessa ruuan valinta, verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen ovat taitoja, jotka vaativat harjoittelua ja tarjoavat siten aiheita käytännön opetustilanteisiin. Ongelma oppimisen lähtökohtana sopii diabeteksen hoidonohjaukseen hyvin, sillä sairauden jokapäiväinen hoito tuo esiin moninaisia ongelmia.

9 10 Käytännön toteutus Opetusohjelma laaditaan etukäteen ja ryhmän toiminta ja oppimistavoitteet selvitetään yleisellä tasolla ryhmään tuleville. Sopiva ryhmän koko on 8-10 henkilöä. Ryhmä pysyy samana koko opetusjakson ajan. Opetusohjelma Olemme Diabeteksen hoitoketju-projektin puitteissa kehittäneet Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmään perustuvan ohjelman diabeteksen hoidonohjaukseen. Ohjelma on suunniteltu käytettäväksi ryhmäohjauksessa, mutta "tapauksia" voi käyttää myös virittämään asioiden pohdintaa yksilöohjauksessa. Liitteenä on 10 ongelmaa erilaisten tapausten valossa. Opetusjakson sisällön voi kukin suunnitella tarpeidensa mukaan. Tapaukset käsittelevät tavallisimpia aiheita sekä insuliinihoitoisessa että aikuistyypin diabeteksessa. Tarkoituksena on käsitellä yksi ongelma kerrallaan eli kussakin istunnossa on oma aiheensa. Ohjelmassa on lueteltu oppimistavoitteet kunkin tapauksen kohdalla, samoin tutorille avuksi on esitetty muutamia kysymyksiä keskustelun virittämiseksi. Tarkoituksena on antaa ohjattavalle luettavaksi vain tapaus. Oppimistavoitteet ja ohjeet ovat tutoria varten. Kun aihe on käsitelty, voidaan tapauksen loppuosa eli tiivistelmä aiheesta antaa ohjattavalle vielä asioiden kertaamiseksi ja kotiohjeeksi. Usein diabeteksessa voi aloittaa keskustelun kysymällä onko kenellekään sattunut tällaista tai onko asia millään tavalla tuttu. Keskustelu alkaa ilman suurempia kynnyksiä kun osanottajat voivat kertoa omista kokemuksistaan. Usein saadaan ongelman ratkaisuunkin käytännön elämästä useita malleja, joita ryhmän osanottajat voivat käyttää omissa ongelmatilanteissaan. Ryhmän toiminta Tarkoituksena on saada aikaan halu asioiden selvittämiseen ja siten oppimiseen. Tutorina tai ohjaajana toimii hoitohenkilökuntaan kuuluva. Koska uuteen henkilöön tutustuminen vie aikaa ja energiaa ryhmältä, on eduksi, että tutor pysyy suunnitellun opetusjakson samana. Tämä on

10 11 myös tutorin kannalta edullista, hän oppii tuntemaan ryhmänsä osanottajat. Ryhmän toimintaa oppimistilanteessa ohjaa systemaattinen ongelman käsittely, jossa voidaan erottaa seitsemän eri vaihetta: 1. Epäselvien käsitteiden ja termien selvittäminen Ongelmaan tutustutaan lukemalla tapaus huolellisesti läpi. Tarkoituksena on, että kaikki ryhmässä ymmärtävät lukemansa tai kuulemansa, jolloin jokainen voi tasavertaisena osallistua keskusteluun. 2. Käsiteltävän ongelman tai ongelmien määrittely Tässä tutor, jolla on tiedossa oppimistavoitteet, voi kysymyksillään auttaa ongelman löytämisessä. 3. Ongelmasta keskustellaan vapaasti ja sille keksitään mahdollisimman monta selitystä Tutorin tehtävänä on esittää kysymyksiä, joiden avulla ryhmän jäsenet pohtivat asiaa mahdollisimman monipuolisesti. 4. Esiin tulleita asioita jäsennellään ja yhdistellään Apuna voi käyttää taulua, johon asioita ryhmitellään ja etsitään mahdollisia syy-seuraussuhteita (käsitekartta). Apuna käytetään keskustelun aikana muistiin kirjattuja asioita. 5. Määritellään opiskeltavat asiat Ryhmittelyssä tulee ilmi asioita, joita ei tunneta, joiden avulla ongelma saattaisi olla ratkaistavissa. 6. Tiedon hankinta Tapahtuu yleensä tutoristuntojen välillä, mutta voidaan toteuttaa myös samassa istunnossa syventymällä selvitettäviin asioihin käyttäen oppaita tai muita tietolähteitä avuksi. Ryhmän jäsenet voivat myös pareittain pohtia ja selvittää asioita. Ohjelmaan sisältyy kunkin ongelman kohdalle viittaus tietolähteisiin. Tutor voi ottaa materiaalia mukaan ohjaustilanteeseen.

11 12 7. Hankitun tiedon soveltaminen ongelmaan keskustelemalla Diabeetikot pystyvät usein jo pelkän kokemuksensa perusteella ratkaisemaan ongelmia. Kirjoista tiedon tarkistaminen syventää oppimista. Mahdollisia ongelmia Opetusmenetelmään liittyy helposti erilaisia ongelmia, joihin on hyvä varautua ja tunnistaa ne. Hiljainen ryhmä, kukaan ei halua puhua Useimmiten kyseessä ovat henkilöt, jotka eivät ole tottuneet puhumaan diabeteksestaan juuri muiden kuin oman perheensä kanssa. Varautuneisuutta helpottaa ryhmän jäsenten oma esittelykierros, puhuminen työstä, tulevasta lomasta yms. Annettava aikaa ongelman tunnistamiseen ja miettimiseen. Parityöskentely ja asioiden paperille kirjoittaminen saattavat helpottaa alkuun pääsemisessä. Yksi ryhmän jäsenistä on puhelias; muiden on vaikea saada suunvuoroa Tässä tutorin rooli on tärkeä hiljaisten ja vetäytyvien saamisessa keskustelun piiriin. Tutor voi suoraan kysyä mitä mieltä hiljainen ryhmän jäsen on tai pyytää häntä kertomaan kokemuksiaan ko. asiasta. Keskustelu ohjautuu pois käsiteltävästä asiasta Tutorin tehtävänä on keskustelun ohjaaminen opittavaan asiaan. Se onnistuu yleensä luontaisesti johdattamalla keskustelusta kysymyksiä, esimerkiksi: Miten tuo on selitettävissä, kun käytännössä kuitenkin kaikki näyttävät tekevän... Mihin tuo mahtaisi perustua? Ovatko muut samaa mieltä? Ryhmän jäsenet rupeavat laiminlyömään käyntejä Ryhmän toiminta ja tavoitteet kannattaa jo ensimmäisellä käynnillä sopia. Poissaoloista ilmoitetaan etukäteen tutorille.

12 13 Tutor on moralisoiva Tutorin asenteet huonoa hoitoa kohtaan voivat olla tuomitsevia. Kannattaa kannustaa ryhmän osanottajia miettimään miksi oma hoito epäonnistuu ja etsimään uusia lähtökohtia hoidon parantamiseksi. Tupakkaa ja liiallista alkoholin käyttöä yleensä paheksutaan ryhmän jäsenten taholta, tutorin ei juuri tarvitse siihen puuttua. Tutor opettaa Tähän sortuu jokainen, joka on saanut konservatiivisen kouluopetuksen. Kuitenkin tiedämme, että asian oppii parhaiten jos joutuu tiedon ongelmaansa hakemaan itse. Eli kannattaa kierrättää kysymystä ja lopulta ehdottaa tiedon hakemista kirjoista, jos tietää sen sieltä löytyvän. Ylipäätään tutorin ei kannattaisi kärkkäästi esittää omaa tietämystään, vaan johdattaa asioiden tutkiskeluun oppaista, diabeteslehdistä ja kirjoista sekä innostaa ryhmän jäseniä kertomaan omista kokemuksistaan. Kun esimerkiksi joku kysyy: "tekeekö laserhoito kipeätä?", tutorin kannattaa pyytää ryhmän jäseniä kertomaan kokemuksistaan. Usein voi todeta, että ryhmän jäsenten puhetta kuunnellaan paljon tarkemmin kuin tutorin. Vertaiskokemukset ovat arvokkaita.

13 14 TAPAUS 1 Kaisa oli joutunut vähän yllättäen lähtemään työmatkalle. Illalla hotellissa hän huomasi että mukana oli vain lyhytvaikutteinen insuliini, pitkävaikutteinen insuliini oli jäänyt kotiin. Oppimistavoitteena: Insuliinin vaikutus elimistössä Mitä tapahtuu insuliinin puutteessa Happomyrkytys Insuliinien vaikutusajat Mistä insuliinia saa matkoilla Pistäminen Keskustelun aiheita: - Onko ohjattavalle sattunut vastaavaa, miten on selvinnyt tilanteesta - Voisiko jättää pistämättä - Voisiko pärjätä lyhytvaikutteisen avulla - Miten hankkia puuttuva insuliini - Miten varustautua matkalle - Pistäminen, vaikutus insuliinin imeytymiseen

14 15 TAPAUS 1 Insuliini on välttämätön hormoni Älä jätä pitkävaikutteista insuliinia koskaan pistämättä. Jos olet unohtanut pistää insuliinia, tunnista insuliinin puutteen oireet; janotus, tiheä virtsaaminen, vatsakivut, korkea verensokeri ja virtsassa ketoaineita runsaasti. Korjaa insuliinin puute pistämällä unohtunut insuliini seuraamalla verensokeria ja virtsan ketoaineita. Insuliinia saa vapaasti apteekista, poikkeuksena pikainsuliini, jonka tilalla voit tilapäisesti pistää lyhytvaikutteista insuliinia. Insuliinin hinnan saat Kelalta jälkikäteen. Jos apteekki ei ole auki, hakeudu lähimmälle päivystysasemalle. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: )

15 16 TAPAUS 2 Kaisa oli ollut diabetes 15 vuotta. Hoitona oli insuliini. Aamulla aviomies ei saanut häntä hereille. Kaisa oli hikinen ja kalpea ja yritti epäselvästi vastata puhutteluun. Oppimistavoitteena: Hypoglykemia, syyt, estäminen Keskustelun aiheita: - Mistä mahtaa olla kyse - Onko ohjattavalle sattunut tällaista? Mikä sen aiheutti - Mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, onko perhe saanut neuvoja - Miten käy, jos asuu yksin - Miten tällainen tilanne estetään

16 17 TAPAUS 2 Miten parhaiten vältät matalaa verensokeria sokkia Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia sokeria, karamelleja, siripiriä, täysmehua yms. insuliinituntemusten varalle. Juhlista tultua syö tuhti välipala, jos olet liikkunut ja/tai juonut alkoholia. Älä nouse aamulla pistämään, jos et aio vielä nousta ylös, vaan aloita pistokset vasta kun jaksat olla valveilla. Edellytyksenä on tietenkin se, että olet illalla pistänyt normaalisti pitkävaikutteisen insuliinin. Rankan liikunnan jälkeen syö välipala. Jos liikunta on kestänyt pitkään, vähennä iltainsuliinia. Kun menet erämaihin, mökille tms, pidä aina glukagonia varalla. Käytä diabetestunnusta tai pidä lompakossasi olen diabeetikko korttia.

17 18 TAPAUS 3 Keskustellaan ruokavalion laadusta 2-3 päivän ruokapäiväkirjan avulla. Oppimistavoitteena: Diabeetikolle sopiva ruoka Keskustelun aiheita: - mikä on sopiva ateriarytmi - ruokapäiväkirjan elintarvikejakauma verrattuna ruokapyramidiin - noudattavatko ruokapäiväkirjan ateriat lautasmallia - mistä rasvaa saadaan (piilorasva), ruoanvalmistus- ja leipärasvat, rasvan laatu - sokerillisten tuotteiden käyttö, makeutusaineet - mitä selviää pakkausmerkinnöistä hiilihydraateista, rasvasta ja suolasta - minkälaiset välipalat ovat suositeltavia

18 19 TAPAUS 3 Monipuolisesti ja kohtuudella Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Syö aterioilla sekä raasteita/salaatteja että kypsennettyjä kasviksia. Mitä useampaa kasvista on tarjolla, sitä enemmän yleensä niitä syödään. Kasviksista saat hyödyllistä kuitua ja ne ovat lähes energiatonta vatsantäytettä. Syö ruis-, graham- ja moniviljaleipää ja puuroa, sellaisenaan hedelmiä ja marjoja. Näistä saat kuitua, joka hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Valitse vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita ja syö niitäkin kohtuudella. Käytä ruoanvalmistuksessa, leivonnassa ja salaatinkastikkeissa öljyä, juoksevaa margariinia tai pehmeitä rasiamargariineja, leivällä pehmeää rasiamargariinia. Jos tavoitteenasi on laihtua, käytä rasvaa niukasti ja valitse leivälle kevytmargariini tai jätä leipärasva kokonaan pois. Syö sokeria sisältäviä tuotteita vain vähän kerralla. Jos tarvitset lisämakeutta, esimerkiksi jälkiruokiin, käytä makeutusainetta. Valitse juomiin makeutusaine. Sopivia janojuomia ovat vesi, vähäsuolaiset kivennäisvedet ja lightjuomat. Käytä suolaa vähän. Valmistamalla ruoka vähäsuolaiseksi mausteiden avulla ja suosimalla suolaa sisältämättömiä peruselintarvikkeita kuten peruna, juurekset, vihannekset, hedelmät, nestemäiset maitovalmisteet ja vähäsuolaisia viljavalmisteita, saat suolaa sopivan vähän. Käytä alkoholia kohtuudella. Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, verenpaineeseen ja saattaa laskea verensokeria liikaa. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa.

19 20 Syö 3-5 ateriaa päivässä, tällöin yhden aterian koko ei nouse liian suureksi ja aterianjälkeinen verensokeri ei nouse liikaa. Välipalojen tarpeeseen vaikuttaa diabetestyyppi, hoitomuoto ja diabetestasapaino. Diabeetikko, jolla on tabletti- tai iltainsuliinihoito, ei tarvitse välipaloja. Monipistoshoidossa välipalojen tarpeeseen vaikuttaa ateriainsuliinin laatu. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, syöt liikaa. Tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 58-70, 78 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, * Diabeetikon ruokavaliosuositus Suomen Diabetesliitto ry. * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta.

20 21 TAPAUS 4 Verensokerivaihteluiden syitä voidaan selvittää ruokapäiväkirjan avulla. Osanottajia pyydetään tuomaan ruokapäiväkirja, jolle he ovat merkinneet syötyjen ruokien ja juomien lisäksi myös pistetyt insuliinit, verensokerimittausten tulokset ja liikunnan. Oppimistavoitteena: Ruoan ja insuliinihoidon yhteensovittaminen Keskustelun aiheita: - Ruoan hiilihydraattilähteet ja perusruokien hiilihydraattimäärät - Hiilihydraattien arvioiminen pakkausmerkintöjen avulla - Sopivatko ateriarytmi, aterioiden annoskoot ja insuliinihoito yhteen - Piirretään insuliinikäyrät omista insuliineista ja tarkastellaan verensokerituloksia - Aterioiden muuttaminen

21 22 TAPAUS 4 Insuliinihoidon ja ateriarytmin sekä annoskokojen yhteensovittaminen Aterian jälkeiseen verensokeriin vaikuttaa hiilihydraattien määrä ruoassa. Hiilihydraatteja sisältäviä ruokia ovat peruna, riisi, makaroni, leipä, leivonnaiset, puuro ja muut viljavalmisteet, maito, piimä, viili, jogurtti, jäätelö, hedelmät, marjat ja mehut, sokeri, hedelmäsokeri, siirappi ja hunaja. Opettele arvioimaan hiilihydraattien määrä aterioistasi. Käytä apunasi hiilihydraattikäsikirjaa ja pakkausmerkintöjä. Kun syöt jotain erikoisempaa, arvioi sen hiilihydraattimäärä vertaamalla sitä johonkin samantapaiseen tuotteeseen, jonka hiilihydraattimäärän muistat. Sokeri nostaa tuotteen hiilihydraattimäärää verrattuna samankokoiseen tuotteeseen, johon ei ole lisätty sokeria. Kun tiedät ateriasi hiilihydraattimäärän, arvioi tarvitsemasi ateriainsuliinin määrä. Mittaa verensokeri ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen. Jos verensokeri ei ole tavoitetasolla ennen ateriaa, korjaa se ateria-insuliinilla seuraavan karkean kaavan avulla; 1 lisä-yksikkö ateriainsuliinia laskee verensokeria 2 millimoolia. Jos syöt aterialla tai välipalalla tavanomaista enemmän, ota ateriainsuliinia 1 lisäyksikkö jokaista ylimääräistä 10 g hiilihydraattia kohti tai jos syöt vähemmän, vähennä vastaavasti ateriainsuliinin määrää. Omaseurannan avulla opit arvioimaan tekemiesi ruoka- ja insuliinimuutosten sopivuuden. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. Jatkuva painonnousu voi myös olla merkki liian suuresta insuliiniannoksesta. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 70-75, 87-88, , , P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, * Diabeetikon ruokavaliosuositus Suomen Diabetesliitto ry. * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta. (suositus)

22 23 TAPAUS 5 Kaisa oli päivän kestävällä pyörälenkillä ystävättärensä kanssa kesälomallaan. Seuraavana yönä hän heräsi voimakkaisiin insuliinituntemuksiin. Oppimistavoitteena: Liikunnan vaikutukset diabeteksessa Miten sovittaa diabeteksen hoito ja liikunta yhteen Keskustelun aiheita: - Onko vastaavaa sattunut ohjattavalle - Miksi matala sokeri tuli vasta yöllä - Liikunnan vaikutukset, hyödyt, haitat - Miten varustautua liikuntaan

23 24 TAPAUS 5 Varustaudu liikuntaan Liikunnasta on hyötyä diabeteksessa. Insuliinin vaikutus paranee ja painonhallinta on helpompaa. Vähennä insuliinia, jos sen voimakas vaikutus sattuu liikunnan aikaan. Vähennyksen opit arvioimaan mittaamalla verensokerin ennen ja jälkeen liikunnan. Ota ylimääräinen välipala liikuntaa varten. (Finlandia-hiihdossa syötiin 40 g HH tuntia kohti hiihdon aikana.) Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia matalan sokerin varalle. Vähennä iltainsuliinia yöllisen matalan sokerin välttämiseksi, koska pitkäkestoinen yli tunnin liikunta tyhjentää maksan sokerivarastoja, jotka pyrkivät taas täyttymään liikunnan jälkeen. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 79-90)

24 25 TAPAUS 6 Kaisa mittasi alkuun verensokereitaan säännöllisesti päivittäin, mutta kiireiden takia mittaukset ovat jääneet tyystin. Viime käynnillä HbA1c oli 9%. Oppimistavoitteena: Kotiseuranta ja hoitotavoitteet Keskustelun aiheita: - Miksi kotiseurantaa - Miten usein verensokeri pitäisi mitata - Mikä mittari? Liuskojen saanti - Tulokset, miten käytetään - Perusinsuliinin ja ateriainsuliinien säätö verensokerimittausten avulla - Mittaus voidaan tehdä ryhmässä tekniikan varmistamiseksi ja samalla tulkitaan tulosta - Mitä tarkoittaa HbA1c. Tavoitteet siinä.

25 26 TAPAUS 6 Kotiseuranta rutiiniksi Mittaa verensokeri 3-4 kertaa päivässä kunnes saat tasapainosi kuntoon. Sovi tavoitteista lääkärisi kanssa. Kun verensokerit ovat tasoittuneet 4-7 mmol/ tasolle ennen pääaterioita, voit harventaa mittauksia. Tutki kuitenkin joka aamu ylös noustessa verensokeri, jotta tiedät millä sokeritasolla lähdet liikkeelle. Aamusokerista voit myös päätellä yön sokeritasoa; jos verensokeri pyrkii olemaan matala, esim. alle 4 mmol/l, on aiheellista vähentää iltainsuliinia yöllisen sokin välttämiseksi. Jos sokeri aamulla on yleensä yli 7mmol/l, tutki missä on vika (illalla liian vähän insuliinia? liikaa?, aamunkoittoilmiö?) eli siirry taas mittamaan verensokereita tiuhemmin. Verensokerin kotiseurannan tarkkuus on syytä ajoittain varmistaa rinnakkaismittauksella. Käy säännöllisesti laboratoriossa. HbA1c-kokeen avulla varmistetaan että sokeritasapainosi on tavoitetasolla. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 50-55)

26 27 TAPAUS 7 Kaisan isällä oli ollut sydänveritulppa 50-vuotiaana, samoin hänen veljellään. Kaisalle oli mainittu kohonneista rasva-arvoista vuositarkastuksen yhteydessä. Verenpainekin oli ollut yläkantissa. Kaisalla oli huono omatunto tupakoinnistaan. Alkoholia hän ei sen sijaan juurikaan käyttänyt, koska oli kerran sen jälkeen saanut sokin. Oppimistavoitteena: Vaaratekijät diabeteksessa Keskustelun aiheita: - Mitä ovat rasva-arvot - Minkälaisiin pitäisi tavoitella - Millä keinoin? Entä normaali verenpaine - Ei- lääkkeelliset hoitokeinot - Lääkehoito - Tupakan haitat - Alkoholin vaarat

27 28 TAPAUS 7 Diabeteksessa vaaratekijät kannattaa hoitaa Jos kolesterolisi on yli 5 mmol/l, vältä eläinrasvaa, jota on eniten rasvaisissa maitotuotteissa, rasvaisessa lihassa ja juustoissa ja makkaroissa. Korkeita triglyseridiarvoja saat alenemaan korjaamalla verensokeritasapainoasi. Myös runsas alkoholin käyttö nostaa triglyseridiarvoja. Laihduta, jos olet liikapainoinen. Jos verenpaineesi on liian korkea, vältä suolaa. Keskustele lääkärisi kanssa lääkehoidosta. Älä tupakoi. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Muista hyötyliikunta! Hyväkuntoisena pysyt terveempänä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: , )

28 29 TAPAUS 8 Diabeteksen vuositarkastuksen tiimoilla Kaisa oli käynyt silmänpohjakuvauksessa. Jälkeenpäin hän sai kirjeen silmälääkäriltä, jossa kerrottiin silmänpohjissa olevan pieniä diabetekseen liittyviä muutoksia. Diabeteshoitaja oli myös kehottanut tuomaan uuden virtsankeräyksen, kun vuositarkastuksessa oli löytynyt pieni määrä valkuaista virtsasta. Oppimistavoitteena: Elinmuutokset ja niihin vaikuttavat tekijät Keskustelun aiheita: - Mikä on vuositarkastus, onko ohjattavalle tehty - Mitä silmänpohjamuutokset ovat, vaikuttavatko ne näköön - Antavatko oireita - Entä virtsan valkuainen - Etenevätkö elinmuutokset. Miten estää. Tulevaisuus - Miten selvitä, jos elinmuutokset pelottavat

29 30 TAPAUS 8 Diabetekseen liittyviä elinmuutoksia voi estää huolellisella hoidolla Pidä sokeritasapainosi mahdollisimman hyvänä elinmuutosten estämiseksi. Jos sinulla on ongelmia, neuvottele hoidostasi lääkärin ja hoitajan kanssa. Elinmuutosten vaaratekijät kannattaa minimoida: verenpaineen pitäisi olla normaali, samoin veren rasva-arvojen. Tupakka on myrkky elimistölle. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Älä laiminlyö vastaanottokäyntejä. Kysy vuositarkastusten tulokset, ole selvillä terveydentilastasi. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: )

30 31 TAPAUS 9 Kaisa oli matkalla ja käveli joka päivä pitkiä matkoja. Hän oli matkaa varten hankkinut uudet kengät, jotka hiersivät rakon jalkaan. Oppimistavoitteena: Jalkojenhoito Keskustelun aiheita: - Voiko rakosta koitua lisää haittaa, miksi - Minkälaisia vaurioita jalkoihin voi tulla - Miksi puhutaan amputaatioista - Miten estää vammojen syntymistä jalkoihin

31 32 TAPAUS 9 Jalkojenhoito on ennaltaehkäisyä Valitse huolella kenkäsi; sopiva koko, tukeva lesti ja korko, joka antaa jalalle hyvän asennon. Käytä sukkia, jotka ovat luonnon materiaalista, villaa tai puuvillaa. Pese ja kuivaa jalkasi päivittäin. Älä käytä voimakkaita pesuaineita. Rasvaa jalkojasi perusvoiteella, jos niiden iho kuivuu. Hoida pienetkin vammat huolella. Älä käytä laastaria, vaan tarvittaessa ihoteippiä. Vältä paljasjaloin kävelyä. Älä polta jalkojasi saunassa. Näytä lääkärille vähäisetkin muutokset jaloissasi. Pienikin tulehdus saattaa jalassa levitä nopeasti. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: )

32 33 TAPAUS 10 Kaisa oli koko syksyn ollut alamaissa. Perheessä oli ollut ongelmia lasten koulunkäynnin kanssa ja työ oli ruvennut tuntumaan kovin raskaalta. Kaisa ei ollut moneen kuukauteen mitannut sokereitaan. Oppimistavoitteena: Mistä apua kun ei jaksa hoitaa itseään. Keskustelun aiheita: Miksi aina ei jaksa. Mistä apua.

33 34 TAPAUS 10 Miten saada hoito taas sujumaan Kun huolet painavat ja masennus tuntuu valtaavan, mieti niiden syitä. Keskustelu muiden kanssa auttaa usein suhteuttamaan huolia, jakaminen helpottaa. Lähde lenkille, kuntosalille tai voimisteluryhmään, vaikka tuntuu ettet millään jaksaisikaan. Palattuasi huomaat voivasi paremmin. Ota yhteyttä lääkäriisi. Masennukseen on olemassa lääkkeitä. Voit myös saada keskusteluapua ammatti-ihmiseltä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 23-24)

34 TAPAUS 1 Kaisa oli joutunut vähän yllättäen lähtemään työmatkalle. Illalla hotellissa hän huomasi että mukana oli vain lyhytvaikutteinen insuliini, pitkävaikutteinen insuliini oli jäänyt kotiin TAPAUS 2 Kaisa oli ollut diabetes 15 vuotta. Hoitona oli insuliini. Aamulla aviomies ei saanut häntä hereille. Kaisa oli hikinen ja kalpea ja yritti epäselvästi vastata puhutteluun TAPAUS 3 Keskustellaan ruokavalion laadusta 2 3 päivän ruokapäiväkirjan avulla TAPAUS 4 Verensokerivaihteluiden syitä voidaan selvittää ruokapäiväkirjan avulla. Osanottajia pyydetään tuomaan ruokapäiväkirja, jolle he ovat merkinneet syötyjen ruokien ja juomien lisäksi myös pistetyt insuliinit, verensokerimittausten tulokset ja liikunta TAPAUS 5 Kaisa oli päivän kestävällä pyörälenkillä ystävättärensä kanssa kesälomallaan. Seuraavana yönä hän heräsi voimakkaisiin insuliinituntemuksiin TAPAUS 6 Kaisa mittasi alkuun verensokereitaan säännöllisesti päivittäin, mutta kiireiden takia mittaukset ovat jääneet tyystin. Viime käynnillä HbA1c oli 9%

35 36 TAPAUS 7 Kaisan isällä oli ollut sydänveritulppa 50-vuotiaana, samoin hänen veljellään. Kaisalle oli mainittu kohonneista rasva-arvoista vuositarkastuksen yhteydessä. Verenpainekin oli ollut yläkantissa. Kaisalla oli huono omatunto tupakoinnistaan. Alkoholia hän ei sen sijaan juurikaan käyttänyt, koska oli kerran sen jälkeen saanut sokin TAPAUS 8 Diabeteksen vuositarkastuksen tiimoilla Kaisa oli käynyt silmänpohjakuvauksessa. Jälkeenpäin hän sai kirjeen silmälääkäriltä, jossa kerrottiin silmänpohjissa olevan pieniä diabetekseen liittyviä muutoksia. Diabeteshoitaja oli myös kehottanut tuomaan uuden virtsankeräyksen, kun vuositarkastuksessa oli löytynyt pieni määrä valkuaista virtsasta TAPAUS 9 Kaisa oli matkalla ja käveli joka päivä pitkiä matkoja. Hän oli matkaa varten hankkinut uudet kengät, jotka hiersivät rakon jalkaan TAPAUS 10 Kaisa oli koko syksyn ollut alamaissa. Perheessä oli ollut ongelmia lasten koulunkäynnin kanssa ja työ oli ruvennut tuntumaan kovin raskaalta. Kaisa ei ollut moneen kuukauteen mitannut sokereitaan.

36 37 Ohje TAPAUS 1 Insuliini on välttämätön hormoni Älä jätä pitkävaikutteista insuliinia koskaan pistämättä! Jos olet unohtanut pistää insuliiniä, tunnista insuliinin puutteen oireet; janotus, tiheä virtsaaminen, vatsakivut, korkea verensokeri ja virtsassa ketoaineita runsaasti. Korjaa insuliinin puute pistämällä unohtunut insuliini seuraamalla verensokeria ja virtsan ketoaineita. Insuliinia saa vapaasti apteekista, poikkeuksena pikainsuliini, jonka tilalla voit tilapäisesti pistää lyhytvaikutteista insuliinia. Insuliinin hinnan saat Kelalta jälkikäteen. Jos apteekki ei ole auki, hakeudu lähimmälle päivystysasemalle. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: )

37 38 Ohje TAPAUS 2 Miten parhaiten vältät matalaa verensokeria - sokkia! Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, sokeria, karamelleja, siripiriä, täysmehua yms insuliinituntemusten varalle. Juhlista tultua syö tuhti välipala, jos olet liikkunut ja/tai juonut alkoholia. Älä nouse aamulla pistämään, jos et aio vielä nousta ylös vaan aloita pistokset vasta kun jaksat olla valveilla, edellytyksenä on tietenkin että olet illalla pistänyt normaalisti pitkävaikutteisen insuliinin. Rankan liikunnan jälkeen syö välipala ja jos liikunta on kestänyt pitkään, vähennä iltainsuliinia. Kun menet erämaihin, mökille tms, pidä aina glukagonia varalla. Käytä diabetestunnusta tai pidä lompakossasi olen diabeetikko korttia.

38 39 Ohje TAPAUS 3 Monipuolisesti ja kohtuudella Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Syö aterioilla sekä raasteita/salaatteja että kypsennettyjä kasviksia. Mitä useampaa kasvista on tarjolla, sitä enemmän yleensä niitä syödään. Kasviksista saat hyödyllistä kuitua ja ne ovat lähes energiatonta vatsantäytettä. Syö ruis-, graham- ja moniviljaleipää ja puuroa, sellaisenaan hedelmiä ja marjoja. Näistä saat kuitua, joka hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Valitse vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita ja syö niitäkin kohtuudella. Käytä ruoanvalmistuksessa, leivonnassa ja salaatinkastikkeissa öljyä, juoksevaa margariinia tai pehmeitä rasiamargariineja, leivällä pehmeää rasiamargariinia. Jos tavoitteenasi on laihtua, käytä rasvaa niukasti ja valitse leivälle kevytmargariini tai jätä leipärasva kokonaan pois. Syö sokeria sisältäviä tuotteita vain vähän kerralla. Jos tarvitset lisämakeutta, esimerkiksi jälkiruokiin, käytä makeutusainetta. Valitse juomiin makeutusaine. Sopivia janojuomia ovat vesi, vähäsuolaiset kivennäisvedet ja light-juomat. Käytä suolaa vähän. Valmistamalla ruoka vähäsuolaiseksi mausteiden avulla ja suosimalla suolaa sisältämättömiä peruselintarvikkeita kuten peruna, juurekset, vihannekset, hedelmät, nestemäiset maitovalmisteet ja vähäsuolaisia viljavalmisteita, saat suolaa sopivan vähän. Käytä alkoholia kohtuudella. Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, verenpaineeseen ja saattaa laskea verensokeria liikaa. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa.

39 40 Syö 3-5 ateriaa päivässä, tällöin yhden aterian koko ei nouse liian suureksi ja aterianjälkeinen verensokeri ei nouse liikaa. Välipalojen tarpeeseen vaikuttaa diabetestyyppi, hoitomuoto ja diabetestasapaino. Diabeetikko, jolla on tabletti- tai iltainsuliinihoito, ei tarvitse välipaloja. Monipistoshoidossa välipalojen tarpeeseen vaikuttaa ateriainsuliinin laatu. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, syöt liikaa. Tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. LISÄTIETOA * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta. * Diabetes-kirja, sivut 58-70, 78 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, * Diabeetikon ruokavaliosuositus Suomen Diabetesliitto ry.

40 41 Ohje TAPAUS 4 Insuliinihoidon ja ateriarytmin sekä annoskokojen yhteensovittaminen Aterian jälkeiseen verensokeriin vaikuttaa hiilihydraattien määrä ruoassa. Hiilihydraatteja sisältäviä ruokia ovat peruna, riisi, makaroni, leipä, leivonnaiset, puuro ja muut viljavalmisteet, maito, piimä, viili, jogurtti, jäätelö, hedelmät, marjat ja mehut, sokeri, hedelmäsokeri, siirappi ja hunaja. Opettele arvioimaan hiilihydraattien määrä aterioistasi. Käytä apunasi hiilihydraattikäsikirjaa ja pakkausmerkintöjä. Kun syöt jotain erikoisempaa, arvioi sen hiilihydraattimäärä vertaamalla sitä johonkin samantapaiseen tuotteeseen, jonka hiilihydraattimäärän muistat. Sokeri nostaa tuotteen hiilihydraattimäärää verrattuna samankokoiseen tuotteeseen, johon ei ole lisätty sokeria. Kun tiedät ateriasi hiilihydraattimäärän, arvioi tarvitsemasi ateriainsuliinin määrä. Mittaa verensokeri ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen. Jos verensokeri ei ole tavoitetasolla ennen ateriaa, korjaa se ateriainsuliinilla seuraavan karkean kaavan avulla; 1 lisäyksikkö ateriainsuliinia laskee verensokeria 2 millimoolia. Jos syöt aterialla tai välipalalla tavanomaista enemmän, ota ateriainsuliinia 1 lisäyksikkö jokaista ylimääräistä 10 g hiilihydraattia kohti tai jos syöt vähemmän, vähennä vastaavasti ateriainsuliinin määrää. Omaseurannan avulla opit arvioimaan tekemiesi ruoka- ja insuliinimuutosten sopivuuden. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. Jatkuva painonnousu voi myös olla merkki liian suuresta insuliiniannoksesta.

41 42 LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 70-75, 87-88, , , P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, * Diabeetikon ruokavaliosuositus Suomen Diabetesliitto ry. * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta.

42 43 Ohje TAPAUS 5 Varustaudu liikuntaan Liikunnasta on hyötyä diabeteksessa. Insuliinin vaikutus paranee ja painonhallinta on helpompaa. Vähennä insuliinia, jos sen voimakas vaikutus sattuu liikunnan aikaan. Vähennyksen opit arvioimaan mittaamalla verensokerin ennen ja jälkeen liikunnan. Ota ylimääräinen välipala liikuntaa varten. (Finlandia-hiihdossa syötiin 40 g HH tuntia kohti hiihdon aikana.) Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia matalan sokerin varalle. Vähennä iltainsuliinia yöllisen matalan sokerin välttämiseksi, koska pitkäkestoinen yli tunnin liikunta tyhjentää maksan sokerivarastoja, jotka pyrkivät taas täyttymään liikunnan jälkeen. LISÄTIETOA: ( Diabetes-kirja 1999: 79-90)

43 44 Ohje TAPAUS 6 Kotiseuranta rutiiniksi Mittaa verensokeri 3-4 kertaa päivässä kunnes saat tasapainosi kuntoon. Sovi tavoitteista lääkärisi kanssa. Kun verensokerit ovat tasoittuneet 4-7 mmol/ tasolle ennen pääaterioita, voit harventaa mittauksia. Tutki kuitenkin joka aamu ylös noustessa verensokeri, jotta tiedät millä sokeritasolla lähdet liikkeelle. Aamusokerista voit myös päätellä yön sokeritasoa; jos verensokeri pyrkii olemaan matala, esim. alle 4 mmol/l, on aiheellista vähentää iltainsuliinia yöllisen sokin välttämiseksi. Jos sokeri aamulla on yleensä yli 7mmol/l, tutki missä on vika (illalla liian vähän insuliinia? liikaa?, aamunkoittoilmiö?) eli siirry taas mittamaan verensokereita tiuhemmin. Verensokerin kotiseurannan tarkkuus on syytä ajoittain varmistaa rinnakkaismittauksella Käy säännöllisesti laboratoriossa. HbA1c-kokeen avulla varmistetaan että sokeritasapainosi on tavoitetasolla. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 50-55)

44 45 Ohje TAPAUS 7 Diabeteksessa vaaratekijät kannattaa hoitaa Jos kolesterolisi on yli 5 mmol/l, vältä eläinrasvaa, jota on eniten maitotuotteissa, rasvaisessa lihassa juustoissa ja rasvaisissa makkaroissa. Korkeita triglyseriarvoja saat alenemaan korjaamalla verensokeritasapainoasi. Myös runsas alkoholin käyttö nostaa triglyseridiarvoja. Laihduta, jos olet liikapainoinen. Jos verenpaineesi on liian korkea, vältä suolaa. Keskustele lääkärisi kanssa lääkehoidosta. Älä tupakoi. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Muista hyötyliikunta! Hyväkuntoisena pysyt terveempänä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: , )

45 46 Ohje TAPAUS 8 Diabetekseen liittyviä elinmuutoksia voi estää huolellisella hoidolla Pidä sokeritasapainosi mahdollisimman hyvänä elinmuutosten estämiseksi. Jos sinulla on ongelmia, neuvottele hoidostasi lääkärin ja hoitajan kanssa. Elinmuutosten vaaratekijät kannattaa minimoida: verenpaineen pitäisi olla normaali, samoin veren rasva-arvojen. Tupakka on myrkky elimistölle. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Älä laiminlyö vastaanottokäyntejä. Kysy vuositarkastusten tulokset, ole selvillä terveydentilastasi. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: )

46 47 Ohje TAPAUS 9 Jalkojenhoito on ennaltaehkäisyä Valitse huolella kenkäsi; sopiva koko, tukeva lesti ja korko, joka antaa jalalle hyvän asennon. Käytä sukkia, jotka ovat luonnon materiaalista, villaa tai puuvillaa. Pese ja kuivaa jalkasi päivittäin. Älä käytä voimakkaita pesuaineita. Rasvaa jalkojasi perusvoiteella, jos niiden iho kuivuu. Hoida pienetkin vammat huolella. Älä käytä laastaria, vaan tarvittaessa ihoteippiä. Vältä paljasjaloin kävelyä. Älä polta jalkojasi saunassa. Näytä lääkärille vähäisetkin muutokset jaloissasi. Pienikin tulehdus saattaa jalassa levitä nopeasti. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: )

47 48 Ohje TAPAUS 10 Miten saada hoito taas sujumaan? Kun huolet painavat ja masennus tuntuu valtaavan, mieti niiden syitä. Keskustelu muiden kanssa auttaa usein suhteuttamaan huolia, jakaminen helpottaa. Lähde lenkille, kuntosalille tai voimisteluryhmään, vaikka tuntuu ettet millään jaksaisikaan. Palattuasi huomaat voivasi paremmin. Ota yhteyttä lääkäriisi. Masennukseen on olemassa lääkkeitä. Voit myös saada keskusteluapua ammattiihmiseltä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 23-24)

48 JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Tampereen yliopiston kirjasto, lääketieteellinen osasto Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi PSHP:n diabetesvastuulääkärit PSHP:n diabeteshoitajat PSHP:n ravitsemussuunnittelijat Diabeteskeskus

49 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, TAMPERE Puhelin: (03) Faksi: (03) Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) sähköpostimuoto: Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) pshp.fi Kehityspäällikkö Juha Heino (03) Tiedotussihteeri Leena Kuupakko (03) Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) ISBN ISSN

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä

Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä Tyypin 2 diabetes Sirkku Tulokas Kaija Paasikivi Timo Pehkonen Kirsti Suontaka-Jamalainen Sinikka Vilppo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri

Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla Selvitysmies Jouko Isolauri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

DH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen

DH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen DH-PET tutkimuksen kehittäminen Pasi Korkola Matti Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 DH-PET TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Pasi KORKOLA,

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun kuvaus sekä kehittämiskohteita MQ-ryhmätyö Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus 27.7.2000

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit Päivitetty 2011 Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit diabeetikoiden ja MBO-potilaiden kuntoutusta järjestävissä laitoksissa Diabeetikoiden ja MBO-potilaiden (metabolista oireyhtymää sairastavien)

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TerveysInfo. Bra matval vid diabetes Lehtinen terveellisistä ruokavalinnoista ja diabeteksesta sekä siitä, mitä diabeetikkovieraalle voi tarjota.

TerveysInfo. Bra matval vid diabetes Lehtinen terveellisistä ruokavalinnoista ja diabeteksesta sekä siitä, mitä diabeetikkovieraalle voi tarjota. TerveysInfo 10 myyttiä maidosta Lehtinen kumoaa maitoon liittyviä myyttejä. ry maksuton, A5 : 4 s. : piirr. http:///esitteet/10mm.pdf Hakusanat: ravitsemus, ruokavaliot, maito, osteoporoosi, kasvisravinto,

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon ruokavalio

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes

Lisätiedot

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Diabetesta sairastava lapsi koulussa Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks

Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Viimeisin suomalainen diabeetikon ravitsemussuositus on vuodelta 2008, Diabetesliitto suositus

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Hiilarien arvioiminen. Johtava ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen PKSSK

Hiilarien arvioiminen. Johtava ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen PKSSK Hiilarien arvioiminen Johtava ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen PKSSK Perusasiat Verensokerin mittaus aina Hiilariarviointi Insuliinin pistäminen Ruokailu Ateriaparimittaus (2h) Hiilarien lisäksi huomioitavia

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Ohjeita diabeteksen hoitoon

Ohjeita diabeteksen hoitoon Ohjeita diabeteksen hoitoon Sirkku Tulokas Kristiina Salonen Juha Alanko Tarja Kaitala Jorma Lahtela Marita Määttä Heikki Oksala Kaija Paasikivi Sulo Rajala Tea Vatanen Martta Äijälä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU

Lisätiedot

Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen

Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen 24.1.2017 VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS JATKUVAN GLUKOOSIMITTAUKSEN KEHITYS MiniMed CGMS Dexcom FreeStyle Seven Libre 1999

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot