SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

Transkriptio

1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY)

2 austaa sprinttihiihdosta ntervallityyppinen kilpailu 4 x 2 3 min suoritus, jossa palautus lyhimmillään n. 15 min MC 2005/06 karsinnan voitto-ajat: - naiset: 2 min 24 s (1 min 42 s 3 min 15 s) - miehet: 2 min 41 s (1 min 58s 3 min 22s) utkittua tietoa vähän arjoitustietoutta sovellettu mm. keskimatkojen juoksijoilta (intervallivaatimus puuttuu )

3 JEK AKUS 1. Selvittää sprinttihiihdon lajisuorituksen fysiologisia / biomekaanisia vaatimuksia 2. utkia intervallinomaisessa kilpailumuodossa tapahtuvaa väsymistä ja palautumista lähtöjen välillä 3. yrkiä selvittämään mitkä kunto-ominaisuudet vaikuttavat sprinttihiihtosuoritukseen olennaisimmin 4. Selvittää mitkä tekijät tasatyöntötekniikassa erottelevat nopeimmat ja hitaimmat sprintterit (löytyykö näitä tekijöitä ylipäätään?)

4 Mittaukset Elokuu 2006 (JKL, KU) ammikuu 2007 (Sprintti SM-Keuruu) Kesäkuu 2007 (Vuokatti, hiihtotunneli) Koehenkilöt (2006) 16 mieshiihtäjää 12 osallistui WC:iin kaudella 2006/ kuului eri maajoukkueisiin (sprintti, A-mj, Ski Cats) kaudella 2006/2007. Kaikki sijoittuivat top 50 SM-kisoissa kä pituus (m) paino (kg) rasva % 23 ± ± ± 5 9 ± 2

5 Mittaukset elokuussa 2006 Kaksipäiväiset testit KUssa Kaikki lajinomaiset testit rullasuksilla sisähalliradalla 1. opeustestit: lentävä 30m (wassu & ) 2. Simuloitu sprinttikisa 4 x 850 m / 20 min 3. Voimatestit (jalkaprässi, penkkipunnerrus, vartalovoimat) 4. MAS (10 x 150 m / 100 sek) 5. 2 x 2000m -testi (submax / max)

6 opeustestit 30 m 20 m kiihdytys Wassu & Ajat valokennoilla EMG: Maximaalinen lajinomainen rekrytointi (vertailuarvo väsymiseen) työntöfrekvenssit (kiihtyvyysanturi) ja km. liukupituudet

7 4 x 850 m:n simuloitu sprinttikilpailu 20 min palautukset Mitattiin 1) nopeus 2) engityskaasut 3) Syke 4) Laktaatti 5) Joka kierrokselta 30 m matkalta mitattiin - EMG - nopeus - työntöfrekvenssi - Km. liukupituudet alkukiihdytys, matkavauhti & loppukiri

8 Maxvoimat ja voimantuottotehot sometriset ja dynaamiset mittaukset Jalkaprässi (alaraajojen ojentajat; reidet & pakarat) enkkipunnerrus (rintalihakset, ojentajat, etuolkapäät) Vartalon koukistajat (vatsalihakset & lonkan koukistajat) Vartalon ojentajat (selkälihakset, pakarat, takareidet) Mitattiin 1. Maxvoima 2. Voima-aikakäyrä 3. ehontuotto 30 / 50 / 70 % maksimimista

9 MAS 10 x 150 m / 100 sek ousevalla vauhdilla Viimeinen max Mitattiin 1. opeus 2. Laktaatti - Jokaisen vedon jälkeen - ost 2,5 & 5 min Laktaatti-nopeuskäyrä Anaer. suorituskyky & taloudellisuus ermolihasjärjestelmän suorituskyky kestävyyssuorituksessa

10 2 x 2km / 5 min Submax 2km 4.4 m/s (~pk - vk) valojäniskontrolli ~ -taloudellisuus (V 2 ) Max 2km ~ ylä/keskivartalon aerobinen kapasiteetti ja lihaskestävyys Mitattin 1. Maxnopeus + kierrosajat 2. engityskaasut 3. Syke 4. Laktaatti

11 ULKSA Vetoajat, V 2 ja laktaatit eivät muuttuneet merkitsevästi sprinttilähdöistä toiseen. aika LA pre La max Syke max (s) (mmol/l) (mmol/l) (b.p.m) m 143 ± ± ± ± m 143 ± ± 3.6* 13.3 ± ± m 142 ± ± 4.1** 13.5 ± ± m 142 ± ± 4.0** 13.8 ± ± 7

12 Kommentteja; aineenvaihdunta Korkeat millit vs. korkeat laktaatit eri urheilijat voivat hiihtää samaa vauhtia sprintissä "eri ominaisuuksilla (varsinkin hitaalla alustalla ). Laktaatin kumuloitumissa ja poistumisessa eroja erien välinen verryttely? Ensimmäisen vedon uloshengityksen hiilidioksidipitoisuudet (ja sitä kautta hengitysosamäärä) olivat korkeat verrattuna seuraaviin lähtöihin alkuverryttelyn optimointi? Lähtökiihdytyksen jälkeen hengitysfrekvenssi jäi useilla liian korkeaksi ja hengitys pinnalliseksi, mikä heikentää kaasujenvaihtoa ja hengitys jää tehottomaksi.

13 ULKSA Kirinopeus muutokset 8,00 Maksimaalinen 30m "sprinttivauhti" Matkavauhti 7,50 7,00 6,50 6,00 5,50 # 5, m m m m 20-50m m m m 20-50m m m m 20-50m m m m opeus (m/s) 30m eat 1 eat 2 eat 3 eat 4

14 ULKSA Muutokset lihasten sähköisessä aktiivisuudessa (EMG) 110 Maksimaalinen 30m sprintti Matkavauhti m m m m 20-50m m m m 20-50m m m m 20-50m m m m 30m eat 1 eat 2 eat 3 eat 4 Summa iemg (% maximista)

15 Kommentteja; väsyminen Selkeää väsymistä yhden 850m aikana Kirivauhti heikkeni, fr, työntö- ja palautusaika euraalinen väsymys: lihasten aktivointikyky heikkeni (EMG) Laktaatit nousivat (~ happamuus kasvoi) Väsyminen kumuloitui yllättävän vähän sprinttikilpailun edetessä Lähtönopeusmuutokset: pientä väsymistä Vetojen keskinopeuksissa ei merkitseviä muutoksia (yksilötasolla kylläkin: sprintterit vs. nylkyt...) EMG: ei juurikaan muutosta apenkulutus ja laktaatin tuotto: ei juurikaan muutosta

16 Aerobisten ominaisuuksen vaikutus sprinttikilpailussa väsymiseen yvä hapenkäyttökyky näyttäisi estävän väsymistä sprinttikilpailun edetessä lähdöstä toiseen.

17 Sprinttisuorituskykyyn vaikuttavat tekijät Sprinttihiihtosuorituskyky korreloi vahvimmin lajinomaiseen anaerobiseen taloudellisuuteen (MAS) ja -taloudellisuuteen (submax 2km) sekä -suorituskykyyn (max 2km) eat Sprint simulation MAS 2 x 2 km D velocities V LA EAK1-4 V MAS V 7mM V 5mM D E LA SUB V D V * 0.63** 0.56* * V * 0.69** 0.61* -0.67** -0.63** 0.70** V3 0.68** * 0.61* -0.68** V4 0.60* ** 0.73** -0.69** mean V 0.52* * 0.70** 0.64** -0.70** -0.69** 0.73** Anaerobiset ominaisuudet ovat oleellisempia ensimmäisessä lähdössä, mutta sen jälkeen aerobisten ominaisuuksien merkitys kasvaa suuremmaksi

18 Kommentteja oiketen aikaisemmista tutkimuksista (Stöggl et al. 2006/2007) nopeus/voimaominaisuudet korreloivat heikosti sprinttisuorituskykyyn. opeimmmat hiihtäjät (4 x 850 m) omasivat suuremmat nopeudet MAS-testissä, olivat taloudellisempia 2 km tasatyönnössä ja olivat vahvempia ylävartaloltaan kuin hitaammat hiihtäjät. UM! Simulaatio ei sisältänyt kaksinkamppailutilanteita (rytminvaihtoja jne.), jotka usein ratkaisevat sijoitukset todellisessa kilpailutilanteessa opeusominaisuudet aktiikka ja psyykkiset ominaisuudet

19 SM-Keuruun kuvauksista :n Vaiheanalyysi: opeimmilla hiihtäjillä aika-ajoissa pienemmät työntöajat ja suuremmat syklinpituudet opeammat hiihtäjät pystyivät tuottamaan samassa (tai jopa pienemmässä) ajassa suuremman työntöimpulssin ja sitä kautta pitemmän liu un kuin hitaammat. (sprintteritasatyöntö, olmberg ym. 2005) tekniikka vai ominaisuustekijät?

20 Yhteenveto 1) iihtäjät väsyvät selvästi yhden sprinttilähdön aikana mikä näkyi kirinopeuden hidastumisena, happamuuden lisääntymisenä ja lihasaktiivisuuden vähenemisenä. Sprinttilähdöstä toiseen hiihtäjät palautuivat yllättävän hyvin ja koko sprinttikisan aikana väsyminen kumuloitui vähän. 2) Erityisesti hyvä hapenkäyttökyky näytti estävän sprinttikisan edetessä tapahtuvaa väsymistä. 3) Lajinomainen aerobinen ja anaerobinen suorituskyky ja taloudellisuus olivat tärkeimmät sprinttisuorituskykyyn vaikuttavat tekijät hitaissa ja raskaissa hiihto-olosuhteissa. + muut tutkimukset itaalla, raskaalla ja pitkällä reitillä korostuvat enemmän aerobiset ominaisuudet, kun taas nopeissa olosuhteissa ja lyhyemmällä radalla korostuvat anaerobiset, nopeus- ja voimaominaisuudet. aktiikka ja psyykkiset ominaisuudet vaikuttavat myös lopputulokseen

21 Valmentajan näkökulma tutkimuksen hyödyntämisestä Yleinen ja yksilöllinen tieto maajoukkuehiihtäjien fyysistä ominaisuuksista sprinttihiihtoon asatyöntöominaisuuksien ja tekniikan kehittäminen Sprinttihiihdon erikoisharjoitukset sprinttereille ja myös normimatkojen hiihtäjille Sprinttihiihtotaktiikka ja kilpailun aikainen toiminta bodykontakti KEUS Verryttelyt ja palautuminen erien välillä

22 Valmentajan näkökulma tutkimuksen hyödyntämisestä Lähitulevaisuuden arvokisat Liberec 2009 sprintti vapaalla parisprintti perinteisellä Sprintti- ja luisteluhiihtoprojektilla tuetaan hiihtäjien valmistautumista Vancouver 2010 sprintti perinteisellä parisprintti vapaalla Vancouverissa sprintti voi olla pelkästään tasatyöntöä ja tähän on harjoittelulla varauduttava Mitä menestyminen tulevaisuudessa vaatii?

23 Kiitos.