Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen"

Transkriptio

1 Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka Viveca, Jyväskylä

2 Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämisen vaikutukset ominaisuuksien kehittymiseen 3. Voimaharjoittelun ohjelmoinnin periaatteita kestävyysurheilijoille

3 Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät Bassett & Howley, Med Sci Sports Exerc 2000 Hapenottokyky VO 2max % VO 2max AnK Suorituksen VO2 tai VO2 AnK:llä Taloudellisuus Kestävyyssuorituskyky

4 Kestävyyssuorituskyvyn energiantuottomalli Di Prampero, Int J Sports Med 1986 V = F x VO2max x C -1 Ei voida selittää kaikkia eroja kestävyyssuorituskyvyssä Keskushermoston rooli? Hermo-lihasjärjestelmän rooli voiman / tehon tuottamisessa?

5 Mitattu ja arvioitu (Di Prampero 1986) 5 km juoksunopeus 6.0 Arvioitu nopeus (m/s) R 2 = km nopeus (m/s) Nummela et al. EJAP 2006

6 Eri tasoisten hiihtäjien välinen ero sauvakävelytestissä ja MART testissä Kv matto Kans matto Kv MART Kans MART 14 Veren laktaatti (mm) Teoreettinen VO 2 (ml/kg/min) Hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto ja anaerobinen energiantuotto selittävät myös kestävyyssuorituskyvyssä olevia eroja maastohiihtäjillä

7 MART testin maksiminopeuden ja kestävyyssuorituskyvyn väliset erot 150 m nopeus (m/s) R 2 = km nopeus (m/s) Uusi kaava, joka sisältää VO 2max ja P, selittävät 5 km suorituskyvyn vaihtelusta 73% P = P MART VO 2max Nummela et al. EJAP 2006 Arvioitu 5 km nopeus (m/s) R 2 = km nopeus (m/s)

8 Tasatyönnön maksiminopeus vs m aika tasatyöntötestissä juoksumatolla m time (sec) y = x R 2 = r = maximal velocity (m/s) Stöggl et al. MSSE 2006 Nopeustestit pitäisi sisällyttää sprinttihiihtäjän suorituskyvyn seurantaan (Stöggl et al. MSSE 2006)

9 Tasatyönnön teho vs. 15 km ampumahiihtokisan hiihtoaika naisampumahiihtäjillä 3.5 Double Pole Power (W) R = km Biathlon Race Ski Time (min) Rundell MSSE 1995 Maastohiihdossa ja ampumahiihdossa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ylävartalon nopeusvoima- ja maksimivoimaharjoitteluun (Rundell MSSE 1995)

10 Kestävyyssuorituksen säätely Kilpailu alkaa aivoista Afferentti palaute Kilpailun lopetus on tahdonalainen päätös Tieto kilpailun pituudesta Aikaisempi kokemus kilpailuista Motivaatio Fysiologinen ja hermo-lihasjärjestelmän kapasiteetti Aloitusnopeus Fysiologiset muutokset Hapen saatavuus Ruumiin lämpötila Glykogeenivarastot Lihaksen ph Tuntemus, RPE Tiedossa olevan kilpailun pituutta ja kilpailun aikaisia fysiologisia muutoksia käytetään ennustamaan tulevia fysiologisia muutoksia, jotta kilpailun lopussa tuntemus olisi maksimaalinen. Catasstrophic Model (Noakes & St Clair Gibson 2004) Muutokset nopeuteen

11 Juoksunopeus 5 km aikakokeessa (Nummela et al. 2006) Kokeneet juoksijat Kokemattomat juoksijat Aikaisempi kokemus vaikuttaa 5-km aikakokeen vauhdinjakoon Nopeus (m s -1 ) Matka (m) Viimeinen kierros oli nopein, vaikka väsymys pitäisi olla silloin suurimmillaan. Viimeisen kierroksen nopeus oli suhteessa MART testin maksiminopeuteen, mutta ei VO 2max :yyn.

12 EMG aktiivisuus 5 km aikakokeessa (Nummela et al. 2006) Nopeus (m s -1 ) Kokeneet juoksijat Kokemattomat juoksijat RPE EMG aktiivisuus (suht) Matka (m) 0.3 EMG aktiivisuus laski tasaisesti 5 km aikakokeen aikana loppukiriin asti Kokeneemmat juoksijat säilyttivät EMG aktiivisuuden suhteessa korkeammalla tasolla kuin kokemattomat juoksijat Tunnettua kilpailun pituutta ja kilpailun aikaisia fysiologisia muutoksia käytetään ennustamaan tulevia fysiologisia muutoksia ja maksimoimaan RPE kilpailun lopussa.

13 Malli kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä Kestävyyssuorituskyky VO 2max AnK Taloudellisuus V MART Aerobinen teho ja kapasiteetti O2 kuljetus O2 käyttö Anaerobinen teho ja kapasiteetti glykolyysi + laktaatti KP varastot + käyttö puskurointi Hermo-lihasjärjestelmän kapasiteetti keskushermoston säätely hermo-lihasjärjestelmä voimantuotto elastisuus mekaniikka Kestävyysharjoittelu Voima- ja nopeusharjoittelu Paavolainen et al. JAP 1999

14 Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämisen vaikutukset ominaisuuksien kehittymiseen

15 Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämisen vaikutukset ominaisuuksien kehittymiseen Vaikutukset voimaan ja nopeuteen Vaikutukset VO 2max :yyn ja kynnystasoihin Vaikutukset taloudellisuuteen Vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn

16 Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutukset voimaan Hickson 1980 (10 viikkoa) Pieneni Hickson et al (10 viikkoa) 1 RM kasvoi 27% Paavolainen et al (6 viikkoa) CMJ parani 8%, voimantuottoaika lyheni 28% Paavolainen et al (9 viikkoa) F isom kasvoi 7%, 5-loikka parani 5%, v20m lisääntyi 3% Hoff et al (9 viikkoa) 1 RM kasvoi 15% Millet et al (14 viikkoa) 1 RM kasvoi 25%, ei muutosta MT jäykkyydessä Østerås et al (9 viikkoa) 1 RM kasvoi 22% Spurrs et al (6 viikkoa) CMJ parani 13%, 5-loikka parani 8%, MT jäykkyys parani 15% Mikkola et al JSCR (8 viikkoa) Mikkola et al IJSM (8 viikkoa) Voimantuottoaika parani 18%, Tasatyöntö v30m parani 1% 1 RM kasvoi 4%, F isom kasvoi 8%, MART ja v30m paranivat Støren et al (8 viikkoa) 1 RM kasvoi 33%

17 Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutukset VO 2max :yyn ja kynnystasoihin Hickson 1980 (10 viikkoa) VO 2max : 41.6 > 49.0 ml/kg/min p < 0.01 Hickson et al (10 viikkoa) Paavolainen et al (6 viikkoa) Paavolainen et al (9 viikkoa) Hoff et al (9 viikkoa) VO 2max : 60.2 > 60.0 ml/kg/min VO 2max : 70 > 70 ml/kg/min AnK: 53 > 52 ml/kg/min VO 2max : 63.7 > 62.9 ml/kg/min LT: 47.3 > 48.1 ml/kg/min VO 2max : 46.5 > 48.6 ml/kg/min LT: 38.1 > 42.1 ml/kg/min ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. Spurrs et al (6 viikkoa) VO 2max : 57.6 > 59.5 ml/kg/min ns. Millet et al (14 viikkoa) Østerås et al (9 viikkoa) VO 2max : 69.7 > 67.2 ml/kg/min VT2: 61.6 > 60.4 ml/kg/min VO 2max : 63.1 > 61.8 ml/kg/min LT2: 49.8 > 51.6 ml/kg/min ns. ns. ns. ns. Hamilton et al (5-7 viikkoa) v4mm: 14.7 > 15.3 km/h p < 0.05 Mikkola et al JSCR (8 viikkoa) VO 2max : 65 > 66 ml/kg/min ns. Mikkola et al IJSM (8 viikkoa) VO 2max : 62.4 > 62.8 ml/kg/min ns. Støren et al (8 viikkoa) VO 2max : 61.4 > 61.0 ml/kg/min LT: 51.0 > 50.6 ml/kg/min ns. ns.

18 Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutukset taloudellisuuteen Hoff et al (9 viikkoa) Hiihdon taloudellisuus parani 22% Paavolainen et al (9 viikkoa) Millet et al (14 viikkoa) Juoksun taloudellisuus parani 8% Juoksun taloudellisuus parani 11% (vs kontrolliryhmä) Østerås et al (9 viikkoa) Tasatyönnön taloudellisuus parani 9% Turner et al (6 viikkoa) Juoksun taloudellisuus parani 6% Spurrs et al (6 viikkoa) Juoksun taloudellisuus parani 7% Mikkola et al JSCR (8 viikkoa) Tasatyönnön taloudellisuus parani 7% Mikkola et al IJSM (8 viikkoa) Juoksun taloudellisuus parani 3% Støren et al (8 viikkoa) Juoksun taloudellisuus parani 5%

19 Nopeusvoimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn ja taloudellisuuteen Kestävyys Lihaskunto Nopeusvoima 120 % 100 % 1 3 viikkoa 4 6 viikkoa 7 9 viikkoa 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Koe Kontrolli Koe Kontrolli Koe Kontrolli Paavolainen et al. JAP 1999

20 Maksimivoima ja 5-loikka harjoittelujakson aikana Koe Kontrolli Koe Kontrolli Voima (N) Viikot Pituus (m) 14.0 p < 0.01 p < Viikot Paavolainen et al. JAP 1999

21 Vaikutukset maksiminopeuteen ja kontaktiaikaan 4.55 m/s juoksunopeudella Koe Kontrolli Koe Kontrolli Nopeus (m/s) Viikot Kontaktiaika (ms) 230 p < p < Viikot Paavolainen et al. JAP 1999

22 VO 2max ja anaerobinen kynnys harjoittelujakson aikana Koe Kontrolli Koe Kontrolli VO 2max (ml/kg/min) p < 0.05 VO 2 (ml/kg/min) ns Viikot Viikot Paavolainen et al. JAP 1999

23 Juoksun taloudellisuus harjoittelujakson aikana Koe Kontrolli VO 2 (ml/kg/min) p < Viikot Paavolainen et al. JAP 1999

24 Juoksun taloudellisuuden ja kontaktiajan välinen suhde 6.5 m/s 5.0 Kontaktiajan muutos (ms) VO 2 muutos (ml/kg 0.75 /min) Juoksun taloudellisuuden paraneminen on suhteessa nopeutuneeseen kontaktiaikaan Kontaktiajan nopeutuminen johtuu voimantuottonopeuden ja elastisuuden paranemisesta

25 V MART ja 5-km aika harjoittelujakson aikana Koe Kontrolli V MART (m/s) p < km aikakokeen aika parani 30 s yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun ansiosta Viikot 20 5 km aika (min) MART testin maksiminopeus parani yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun ansiosta p < Viikot Paavolainen et al. JAP 1999

26 Maratonharjoitteluprojekti kuntoilijoille km PERUSARJOITTELUJAKSO VOIMAHARJOITTELUJAKSO MARATON HARJOITTELUJAKSO VIIMEISTELY- JAKSO Finlandia maraton Jyväskylä Viikko Kestävyys- ja voimatestit

27 Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutukset voimantuottoon Maksimivoima Nopeusvoima Lihaskunto * 10 ** % 5 0 ** ** ** RM CMJ Lihaspaksuus EMG -15

28 Muutokset voimantuotossa 14-viikon maratonharjoittelujakson aikana Maksimivoima Nopeusvoima Lihaskunto % ** * * * 1 RM CMJ Lihaspaksuus EMG

29 Yhdistetyn kestävyys- ja voimajakson vaikutus kestävyysominaisuuksiin 15 Maksimivoima Nopeusvoima Lihaskunto 10 % 5 0 ** ** ** * ** ** ** * ** ** * VO2max vvo2max AnK AerK Juoksun taloudellisuus MART

30 Muutokset kestävyysominaisuuksissa 14- viikon maratonharjoittelujakson aikana 15 Maksimivoima Nopeusvoima Lihaskunto 10 5 *** ** ** *** * % VO2max vvo2max AnK AerK Juoksun taloudellisuus

31 Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus kestävyyssuorituskykyyn Hickson 1980 (10 viikkoa) Parani Hickson et al (10 viikkoa) Juoksu parani 13%, pyöräily parani 11% Paavolainen et al (9 viikkoa) Juoksu 5K parani 3%, MART parani 6% Hoff et al (9 viikkoa) Uupumisaika hiihdossa kasvoi 7 min Millet et al (14 viikkoa) vvo 2max juoksussa parani 3% Østerås et al (9 viikkoa) Uupumisaika hiihdossa kasvoi 3.2 min Turner et al (6 viikkoa) Juoksu 3K parani 3% Spurrs et al (6 viikkoa) Juoksu 3K parani 3% Hamilton et al (5-7 viikkoa) Juoksu 5K parani 2% Mikkola et al JSCR (8 viikkoa) Tasatyöntö 2K parani 5% (p < 0.1) Mikkola et al IJSM (8 viikkoa) MART parani, ei muutosta vvo 2max juoksussa Støren et al (8 viikkoa) Uupumisaika juoksussa parani 21%

32 Yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu Johtopäätökset 1. Kestävyysharjoittelu heikentää voiman ja tehon tuottoa 2. Yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu parantaa voimantuottoa kestävyysurheilijoilla 3. Yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu ei heikennä kestävyysominaisuuksia (esim. VO 2max ), jos harjoittelujakso ei ole liian pitkä (> 14 viikkoa) 4. Voimaharjoittelu kehittää kestävyyssuorituskykyä parantamalla voimantuottoa ja taloudellisuutta 5. Vaikka maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelulla on erilaiset vaikutukset voimantuottoon, niin molemmat parantavat taloudellisuutta ja kestävyyssuorituskykyä 6. Lyhyen voimaharjoittelujakson jälkeen parantunut voimantuottokyky heikkenee nopeasti, jos urheilija lopettaa voimaharjoittelun kokonaan tai panostaa voimakkaasti kestävyysharjoitteluun

33 Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämisen vaikutukset ominaisuuksien kehittymiseen 3. Voimaharjoittelun ohjelmoinnin periaatteita kestävyysurheilijoille

34 Voimaharjoittelun ohjelmoinnin periaatteet kestävyysurheilijoilla 1 Voimaharjoittelun ydinkohdat Urheilijan täytyy kehittää keskivartalon voimaa ennen raskaan voimaharjoittelun aloittamista Urheilijan täytyy opetella voimaharjoitteiden tekniikat ennen raskaan voimaharjoittelun aloittamista Urheilijan täytyy keskittyä omalla kehon painolla tehtävään lihaskuntoharjoitteluun ennen puberteetti-ikää Puberteetti-iän jälkeen voimaharjoittelulla voidaan tavoitella lihasmassan lisäämistä, milloin se on tarpeellista Koska liika lihasmassa heikentää kestävyyssuorituskykyä, niin kestävyysurheilijan kannattaa keskittyä maksimi- ja nopeusvoimaharjoitteluun Voimaharjoittelu kannattaa pitää ohjelmassa läpi vuoden välttäen liian radikaaleja muutoksia ohjelmassa Kestävyys- ja voimaominaisuuksien kehittäminen samanaikaisesti ei ole mahdollista

35 Voimaharjoittelun ohjelmoinnin periaatteet kestävyysurheilijoilla 2 Harjoittelun rytmitys Harjoitteluviikon ohjelma pitää olla monipuolinen ja harjoittelun ja levon suhde optimaalinen Kaksi tai kolme voimaharjoitusta viikossa on riittävä positiivisen harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi 30 % harjoittelun kokonaismäärästä Tärkeimmät harjoitukset kannattaa sijoittaa parhaaseen aikaan päivästä Vakio viikko-ohjelma on käytännöllistä Harjoitusvuoden aikana päähuomio siirtyy yleisestä voimaharjoittelusta lajispesifiseen voimaharjoitteluun Voimaharjoittelun määrä pienenee ja intensiteetti kasvaa harjoitusvuoden aikana kohti kilpailukautta mentäessä

36 Voimaharjoittelun ohjelmoinnin periaatteet kestävyysurheilijoilla 3 Tuloksekkaan voimaharjoittelun elementit kestävyysurheilussa Harjoittelun pitää olla lajispesifistä Toimivat lihakset, lihasten supistumistapa, voimantuottoaika, liikenopeus jne. Harjoittelun rytmitys on tärkeä jatkuvalle voiman kehittymiselle herjoittelun painopiste pitää muuttua 6 8 viikon välein Yhdistetty maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu on tehokasta kestävyyslajeissa Keskity maksimaaliseen yritykseen Palautusajat pitäisi olla suhteellisen lyhyet Suoritustekniikka pitää olla hyvä Urheilijan pitää tiedostaa harjoituksen tavoite Harjoituksen laatu pitää olla korkea Harjoituksen teho on määrää tärkeämpi oikean harjoitusvaikutuksen aikaansaamisessa

37 Kiitos ajastanne!

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa. Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa. Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Maastohiihto 2014.0 Maastohiihto on intervallityyppinen kestävyyslaji,

Lisätiedot

Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA

Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan

Lisätiedot

AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA

AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA Juha Sorvisto Liikuntafysiologia LFYA005 Kandidaatintutkielma Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ

MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI 15.10.2018 JYVÄSKYLÄ 15.10.2018 1 U18 ryhmä, tausta M/N 17 ja 18 sarjoissa hiihtävien valtakunnallinen valmennusryhmä 57

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen

Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Ari Nummela 1, Tapani Keränen 1, Margareetta Tummavuori 1, Merja Soanjärvi, Lasse Mikkelsson 2, Petteri Kähäri 3, Tommy

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

YLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ

YLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ YLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ Miika Köykkä Valmennus- ja testausoppi Kandidaatintutkielma Syksy

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Tavoitteena laadukas maratonkoulu

Tavoitteena laadukas maratonkoulu Tavoitteena laadukas maratonkoulu Ville Vesterinen 1, Laura Hokka 1, Esa Hynynen 1, Keijo Häkkinen 2, Jussi Mikkola 1, Ari Nummela 1, Ritva Taipale 2, Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

Hiihtäjien työkapasiteetin kehittämistä. Ensin harjoitettava suorituksen edellytyksiä ja vasta sitten suoritusta

Hiihtäjien työkapasiteetin kehittämistä. Ensin harjoitettava suorituksen edellytyksiä ja vasta sitten suoritusta Hiihtäjien työkapasiteetin kehittämistä Ensin harjoitettava suorituksen edellytyksiä ja vasta sitten suoritusta Hiihdon suorituskykyisyys harjoittelu ravinto lepo Työkapasiteetti syntyy yhteisvaikutuksesta,

Lisätiedot

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri

Lisätiedot

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa: Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen 19.04.08 Jonne Kähkönen AMPUMAHIIHTO LAJINA: VAPAA TEKNIIKKA ASE SELÄSSÄ (3.5-4.5KG); VAIKUTTAA HIIHTOVAUHTIIN 4-8s/km VIISI LAUKAUSTA (VARAPATRUUNAT VIESTISSÄ) TAULUT: 45mm / 115mm, ETÄISYYS 50M SYKE

Lisätiedot

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot

SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Heikki Peltonen Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima Nopeus Lajikohtainen nopeus

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu

Harjoittelun suunnittelu Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki

Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

KROONISET ADAPTAATIOT YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUINTERVENTION JÄLKEEN KESTÄVYYSHARJOITELLEILLA MIEHILLÄ

KROONISET ADAPTAATIOT YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUINTERVENTION JÄLKEEN KESTÄVYYSHARJOITELLEILLA MIEHILLÄ KROONISET ADAPTAATIOT YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUINTERVENTION JÄLKEEN KESTÄVYYSHARJOITELLEILLA MIEHILLÄ Karoliina Mäkäräinen Valmennus- ja testausopin kanditutkielma Kevät 2013 Liikuntabiologian

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUSTEN ENNUSTETTAVUUS TESTITULOSTEN PERUSTEELLA MAASTOHIIHTOMAAJOUKKUEELLA KAUSINA JA

KILPAILUSUORITUSTEN ENNUSTETTAVUUS TESTITULOSTEN PERUSTEELLA MAASTOHIIHTOMAAJOUKKUEELLA KAUSINA JA KILPAILUSUORITUSTEN ENNUSTETTAVUUS TESTITULOSTEN PERUSTEELLA MAASTOHIIHTOMAAJOUKKUEELLA KAUSINA 2015-2016 JA 2016-2017 Enni Heikura Liikuntafysiologia Pro Gradu -tutkielma Kevät 2017 Liikuntabiologia Jyväskylän

Lisätiedot

ANAEROBISEN KYNNYSHARJOITUKSEN PÄIVÄKOHTAINEN VAIHTELU JA KUNTOTASON VAIKUTUS VAIHTELUN MÄÄRÄÄN

ANAEROBISEN KYNNYSHARJOITUKSEN PÄIVÄKOHTAINEN VAIHTELU JA KUNTOTASON VAIKUTUS VAIHTELUN MÄÄRÄÄN ANAEROBISEN KYNNYSHARJOITUKSEN PÄIVÄKOHTAINEN VAIHTELU JA KUNTOTASON VAIKUTUS VAIHTELUN MÄÄRÄÄN Viivi Kainlauri Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA

VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit

Lisätiedot

Terhi Pollari. URN:NBN:fi:jyu

Terhi Pollari. URN:NBN:fi:jyu YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA NOPEUSVOIMAHARJOITTELUN VAI- KUTUKSET KESTÄVYYSSUORITUSKYKYYN JA HERMO-LIHAS JÄR- JESTELMÄN VOIMAOMINAISUUKSIIN NUORILLA KESTÄVYYSJUOK- SIJOILLA Terhi Pollari URN:NBN:fi:jyu-2005159

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun seuranta

Intervalliharjoittelun seuranta Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista

Lisätiedot

19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt

19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä

Lisätiedot

JALKOJEN VOIMAN YHTEYS MÄKIJUOKSUKYKYYN JA AEROBISEN KYNNYKSEN TALOUDELLISUUTEEN NUORILLA SUUNNISTAJILLA

JALKOJEN VOIMAN YHTEYS MÄKIJUOKSUKYKYYN JA AEROBISEN KYNNYKSEN TALOUDELLISUUTEEN NUORILLA SUUNNISTAJILLA JALKOJEN VOIMAN YHTEYS MÄKIJUOKSUKYKYYN JA AEROBISEN KYNNYKSEN TALOUDELLISUUTEEN NUORILLA SUUNNISTAJILLA Heini Wennman Valmennus- ja testausoppi VTE. A005 Kandidaatintutkielma Kevät 2011 Liikuntabiologian

Lisätiedot

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA Reetta Juuti Biomekaniikan pro-gradu Syksy 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä

Lisätiedot

HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI. Susanne Kumpulainen BME04

HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI. Susanne Kumpulainen BME04 HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI Susanne Kumpulainen BME04 Valmentajaseminaarityö VTE.A001 Syksy 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:antti Mero 1 TIIVISTELMÄ Kumpulainen,

Lisätiedot

NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU

NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU Janne Salmi Turun AV-leiri 1.12.2013 SUUNNISTUS ON KESTÄVYYSLAJI jossa suunnistustaito on merkittävässä roolissa Harjoitusmäärien on oltava suuret Harjoittelun on oltava

Lisätiedot

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN KROONISET ADAPTAATIOT KESTÄVYYSSUORITUS- KYKYYN JA TALOUDELLISUUTEEN: HARJOITTELU ERI

YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN KROONISET ADAPTAATIOT KESTÄVYYSSUORITUS- KYKYYN JA TALOUDELLISUUTEEN: HARJOITTELU ERI YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN KROONISET ADAPTAATIOT KESTÄVYYSSUORITUS- KYKYYN JA TALOUDELLISUUTEEN: HARJOITTELU ERI PÄIVINÄ TAI SAMASSA HARJOITUKSESSA Kaisu Yli-Peltola Pro-gradu tutkielma

Lisätiedot

YHDISTETYN KESTÄVYYS-

YHDISTETYN KESTÄVYYS- YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN SEKÄ VUOROKAUDENAJAN VAIKUTUS SUORAN HAPENOTTOKYVYN TESTIN MAKSIMILAKTAATTIKONSENTRAATIOON JA TALOUDELLISUUTEEN MIESKUNTOILIJOILLA Mikko Alpola Valmennus- ja

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

16 TH INTERNATIONAL SYMPOSIUM: COMBINED ENDURANCE AND STRENGTH TRAINING FOR PHYSICAL FITNESS AND SPORT PERFORMANCE: FROM SCIENCE TO PRACTICE

16 TH INTERNATIONAL SYMPOSIUM: COMBINED ENDURANCE AND STRENGTH TRAINING FOR PHYSICAL FITNESS AND SPORT PERFORMANCE: FROM SCIENCE TO PRACTICE 16 TH INTERNATIONAL SYMPOSIUM: COMBINED ENDURANCE AND STRENGTH TRAINING FOR PHYSICAL FITNESS AND SPORT PERFORMANCE: FROM SCIENCE TO PRACTICE Elina Lammi Tiivistelmiä symposiumista Syksy 2015 Liikuntabiologian

Lisätiedot

Naismaileriprojekti 2004 2005

Naismaileriprojekti 2004 2005 Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki

Lisätiedot

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KARVINGKÄÄNNÖS Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Ski Sport Finland Suomen Olympiakomitea Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010

Lisätiedot

HUIPPUJEN KASVATTAJA

HUIPPUJEN KASVATTAJA HUIPPUJEN KASVATTAJA Joni Mäki harjoitteluanalyysi Juho Halonen, Tampere 4.5.2019 Luennon sisältö -Taustaa -Sprinttitausta -Kestävyystausta -Kauden rakenne -Kestävyysharjoittelu -Nopeusharjoittelu -Voimaharjoittelu

Lisätiedot

Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa

Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa Jussi Mikkola 1, Esa Hynynen 1, Vesa Linnamo 2, Ari Nummela 1, Jani Talkkari 1, Ville Vesterinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu

Lisätiedot