Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa"

Transkriptio

1

2 Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa Jussi Mikkola 1, Esa Hynynen 1, Vesa Linnamo 2, Ari Nummela 1, Jani Talkkari 1, Ville Vesterinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Liikuntabiologian Laitos, Jyväskylän yliopisto Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2012

3 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO PROJEKTIN TARKOITUS MENETELMÄT JA TULOKSET Urheilijat ja mittausaikataulu Hipposhallin mittaukset Jyväskylässä Antropometria Simuloitu 4 x 850 m sprinttikilpailu Lajinomainen nopeustesti Voimantuoton testit Maksimaalinen anaerobinen hiihtotesti (MAST) Tasatyöntötesti 2 x 2000 m Voima- ja nopeustestien yhteydet Lumileirin tasatyöntötekniikkakuvaukset Saariselällä Sprintin SM-kilpailujen tekniikkakuvaukset Vuokatin hiihtotunnelin mittaukset YHTEENVETO LÄHTEET LIITE A. PROJEKTIN JULKAISUT LIITE B. KIIHTYVYYSANTURI- JA EMG-SIGNAALI RULLAHIIHDON AIKANA LIITE C. HIIHTOSYKLIN SISÄISET MUUTTUJAT SPRINTTIHIIHTOSIMULOINNIN AIKANA HIPPOSHALLIN MITTAUKSISSA LIITE D. TASATYÖNNÖN SAUVA- JA SUKSIVOIMIEN SEKÄ SYKLIN ERI VAIHEIDEN ANALYSOINTI VOIMALEVYSIGNAALISTA LIITE E. VUOKATIN MITTAUSTEN TEKNIIKKAKUVAUSTEN KIRJALLINEN PALAUTESAATE LIITE F. VUOKATIN HIIHTOPUTKEN TASATYÖNTÖSPRINTTISIMULOINNIN VOIMALEVYILTÄ ANALYSOITAVIEN MUUTTUJIEN TULOKSET... 36

4 2 TIIVISTELMÄ Sprinttihiihto on ollut maastohiihdon kilpailukalenterissa noin kymmenen vuotta. Sprinttihiihto poikkeaa normaalimatkoista lyhyemmän kilpailumatkan ( m) ja intervalliluonteisen kilpailumuodon (finaaleihin pääsevät urheilijat hiihtävät 2 3 tunnin aikana neljä erää) perusteella. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää sprinttihiihdon lajisuoritukseen vaikuttavia tekijöitä ja tutkia sprinttihiihdossa tapahtuvaa väsymistä. Lisäksi tutkittiin sprinttihiihdossa paljon käytetyn tasatyönnön biomekaniikkaa, sen muutoksia kilpailun aikana sekä näiden biomekaanisten tekijöiden vaikutusta hiihtonopeuteen. Projektin päämittaukset tehtiin 2006 Hipposhallissa Jyväskylässä ja 2007 Vuokatin hiihtotunnelissa. Molemmissa tehtiin sprinttihiihtokilpailusimulointi (4 x m / 20 min). Jyväskylässä testattiin lisäksi hiihtäjien kestävyys-, voima- ja nopeusominaisuuksia. Vuokatissa mitattiin kilpailun aikaisia tasatyönnön sauva- ja suksivoimia. Lisäksi projektiin sisältyi mittauksia ja kuvauksia syksyn 2006 lumileirillä ja tammikuun 2007 SM-kisoissa. Hipposhallin mittauksissa väsyminen kumuloitui simuloidun rullahiihtosprinttikilpailun aikana vähän eli 20 minuutin aikana erien välillä palauduttiin hyvin. Toisaalta Vuokatissa sprinttereiden keskinopeus hidastui selvästi simuloinnin edetessä eli väsyminen kumuloitui. Väsymisessä oli kuitenkin suurta yksilöiden välistä vaihtelua. Hipposhallin mittausten mukaan hyvät aerobiset ominaisuudet estävät väsymistä sprinttikilpailun aikana eli hyvät aerobiset ominaisuudet omaava hiihtäjä pystyy säilyttämään erien keskinopeuden paremmin kuin huonommat aerobiset ominaisuudet omaava hiihtäjä. Sprinttihiihtosuorituskyky rullasuksilla oli vahvasti yhteydessä lajinomaiseen ylävartalon kestävyyssuorituskykyyn ja hiihtosuorituksen anaerobiseen taloudellisuuteen. Vuokatissa lumella tehty havainto ylävartalon osalta oli samansuuntainen, eli keskinopeudeltaan parhaat hiihtäjät pystyivät säilyttämään tasatyöntövoimat loppukirissä parhaiten. Hipposhallin tulokset myös osoittivat, että lajinomainen anaerobinen suorituskyky ja aineenvaihdunnallinen anaerobinen kapasiteetti ovat merkittäviä erityisesti sprinttikilpailun alussa (aika-ajo) ja aerobisten ominaisuuksien merkitys kasvaa kilpailun edetessä pidemmälle. Yleisistä voima- ja nopeusominaisuuksista ainoastaan penkkipunnerruksen suhteellinen voima oli yhteydessä sprinttihiihtosimuloinnin keskinopeuteen. On kuitenkin huomattava, että tutkimustilanteesta puuttuivat usein lopputuloksen ratkaisevat hiihtäjä-hiihtäjää vastaan käydyt kirikamppailut. Näissä kiri- ja rytminvaihtotilanteissa nopeilla voimantuotto-ominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys. Toisaalta hyvä aerobinen kestävyys varmistaa, että näitä nopeus- ja voimaominaisuuksia voidaan ylipäätään käyttää loppukirikamppailuissa. Sprinttihiihtäjän harjoittelussa on siis löydettävä tasapaino aineenvaihdunnallisten kestävyysominaisuuksien ja hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksien kehittämisessä. Avainsanat: maastohiihto, hiihtoharjoittelu, kunto-ominaisuudet, voimantuotto

5 3 1 JOHDANTO Sprinttihiihto tuli maailmancupin ja arvokisojen lajiohjelmaan vuosituhannen vaihteessa. Kilpahiihdon ns. normaalimatkojen (5 50 km) suoritukseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana paljon (esim. Bilodeau, Rundell, Roy & Boylay 1996; Hoffman & Clifford 1992; Mygind, Andersen & Rasmussen 1994). Kestävyysominaisuuksien (maksimaalinen hapenotto, anaerobinen kynnys, suorituksen taloudellisuus) merkitys normaalimatkojen kilpailusuorituksessa on erittäin suuri, kun taas anaerobisen kapasiteetin merkitys on suhteellisesti pienempi (esim. Eisenman, Johnson, Bainbridge & Zupan 1989). Sprinttihiihto kuitenkin poikkeaa normaalimatkoista sekä fysiologisilta että biomekaanisilta vaatimuksiltaan selvästi lyhyemmän kilpailumatkan ( m) ja nopeatempoisen hiihtäjä-hiihtäjää vastaan käytävän kilpailumuodon takia. Sprinttikilpailuissa on suuremmat hiihtovauhdit sekä lyhyemmät voimantuottoajat kuin normaalimatkoilla ja sprintissä hiihtäjä joutuu tekemään paljon nopeita rytminvaihdoksia. Myös sprinttihiihdon intervallityyppinen kilpailu (jopa neljä lähtöä saman päivän aikana lyhyimmillään noin minuutin välein) aiheuttaa omat vaatimukset urheilijan palautumiskyvylle. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana hiihdon (kuten monien muiden kestävyyslajien) kilpailuvauhdit ovat kasvaneet erityisesti välineiden ja suoritustekniikan muutosten myötä, mikä on lisännyt anaerobisten ja hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksien merkitystä hiihdossa. Sprinttihiihdossa tämä vielä korostuu lyhyemmän kilpailumatkan takia. Loogista siis on, että sprinttihiihtosuoritukseen vaikuttaa olennaisesti perinteisten kestävyysominaisuuksien lisäksi urheilijan anaerobinen kapasiteetti, lajinomaiset voima- ja nopeusominaisuudet, kilpailuvauhtinen tekninen osaaminen (taloudellisuus kovilla hiihtovauhdeilla) sekä urheilijan palautumiskyky suoritusten välillä. Lisäksi taktisella kyvykkyydellä on usein vaikutusta lopputulokseen. Sprinttihiihtoa koskeva tutkimustietoa ei ollut tarjolla 2000-luvun puoleenväliin mennessä. Tämän jälkeen sprinttihiihtotutkimuksia on julkaistu mm. itävaltalaisten (Stöggl, Lindinger & Muller 2007), norjalaisten (esim. Sandbakk, Holmberg, Leirdal & Ettema 2010) ja italialaisten (esim. Zory, Millet, Schena, Bortolan & Rouard 2006) toimesta. Näitä tutkimuksia ennen lajin fysiologista tietoutta on saatu soveltamalla samantyyppisten (kestoisten) lajien kautta (mm. pikaluistelu, keskimatkojen juoksu), mutta näistäkin lajeista usein puuttuu suorituksen intervallinomaisuus lyhyellä aikavälillä. Näin ollen tietoa siitä miten väsymys kumuloituu suorituksen edetessä, miten sprinttihiihtäjät palautuvat lähtöjen välillä, ja mitä palautumisen aikana tapahtuu, ei juuri ole ollut. Perinteisen hiihtotavan sprinttikilpailussa käytetään paljon tasatyöntötekniikkaa, jolloin ylä- ja keskivartalon voimantuottokapasiteetti korostuu. Holmberg, Lindinger, Stöggl, Eitzlmair ja Müller (2005) ovat esitelleet ns. sprintteritasatyönnön ( sprinter-like double poling ), joka poikkea vanhasta, perinteisestä tasatyöntötekniikasta. Tähän uuteen suuntaan tekniikkaa kehittivät ensimmäisenä mm. ruotsalaiset sprinttihiihtäjät hyvällä menestyksellä Torinon olympiakisoissa

6 Tässä uudessa tasatyöntötekniikassa työntöön lähdetään hypyn kautta korkeammalta ja työnnössä mennään pienemmille kyynär- ja lantiokulmille kuin vanhassa tekniikassa. Tällöin myös saavutetaan suuremmat kulmanopeudet kyynärnivelen ja lantion koukistuksissa sekä päästään suurempiin työntövoimiin pienemmällä voimantuottoajalla (Holmberg ym., 2005). Nyttemmin tasatyöntötekniikka on hiihtäjien keskuudessa kehittynyt edelleen ( modern double poling, hiihtäjillä omia variaatioita). Lisäksi perinteisessä on kehittynyt vuorotekniikan variaatioina eräänlainen juoksutahti, jossa vauhti luodaan suuren frekvenssin kautta suksen liu un jäädessä minimaaliseksi (alkukiihdytykset, jyrkät ylämäet). Luistelutekniikassa taas Wassbergtekniikasta on kehittynyt ns. sprinttiwassu (power V2), jossa työntö on sprinttitasatyönnön kaltainen. Lisäksi osa hiihtäjistä on pyrkinyt hyväksikäyttämään wassussa ns. tuplapotkua, joka on sovellettu inline-rullaluistelusta (Stöggl, Müller & Lindinger 2008). 2 PROJEKTIN TARKOITUS Kaksivuotisen projektin tarkoituksena oli 1) selvittää sprinttihiihdon lajisuorituksen fysiologisia/biomekaanisia vaatimuksia 2) tutkia intervallinomaisessa kilpailumuodossa tapahtuvaa väsymistä ja palautumista lähtöjen välillä 3) pyrkiä selvittämään, mitkä kunto-ominaisuudet vaikuttavat sprinttihiihtosuoritukseen olennaisimmin. Lisäksi tasatyönnön osalta pyrittiin 4) selvittämään biomekaanisia tekijöitä, jotka erottelevat nopeimmat ja hitaimmat tasatyöntäjät sprinttikilpailussa 5) selvittämään miten tasatyönnön tekniikka ja voimantuotto muuttuvat väsymisen seurauksena sprinttikilpailun aikana Palvelunomaisena toimintana projektin alkuvaiheessa tarkoitus oli myös seurata, miten suomalaiset hiihtäjät ovat omaksuneet uuden tasatyöntötekniikan. Lisäksi pyrittiin luonnollisesti löytämään valmennuksellisia keinoja edellä mainittujen tekijöiden kehittämiseen ja sitä kautta parantamaan lajisuoritusta. Tähän pyrittiin 1) mittaamalla fysiologisia, biomekaanisia ja neuromuskulaarisia muuttujia sekä simuloidun että todellisen kilpailusuorituksen aikana (kilpailusuorituksen aikana jouduttiin tyytymään pelkkään kuvaukseen) 2) mittaamalla eri kunto-ominaisuuksia ja vertaamalla niitä simuloidun sprinttihiihtokilpailun suorituskykyyn 3) kuvaamalla tasatyönnön tekniikkaa sekä maksimi- että kilpailuvauhdissa vakioolosuhteissa harjoituskauden aikana

7 5 3 MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1 Urheilijat ja mittausaikataulu Kahden vuoden aikana projektin mittauksia tehtiin useita ja hiihtäjiä niihin osallistui taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Projektin mittaukset ja niihin osallistuneet urheilijat Ajankohta Paikka Mittaus Urheilijat Elokuu 2006 Hipposhalli, JKL Simuloitu sprinttikilpailu rullasuksilla hallissa ja kuntoominaisuustestit N = 16 miestä, joista puolet kuului eri maajoukkeisiin Marraskuu 2006 Lumileiri, Saariselkä Tasatyöntötekniikkakuvauksia ja vaihe- ja kulma-analyysit N = 26, A-maajoukkue ja Ski Cats-ryhmäläisiä Tammikuu 2007 Kesäkuu 2007 Keuruun SMsprintti Hiihtotunneli, Vuokatti Tasatyöntötekniikkakuvaukset ja vaiheanalyysit sprintin karsinnassa Simuloitu sprinttikilpailu lumella hiihtotunnelissa Pääosin eri maajoukkuehiihtäjiä (A, sprintti, Ski Cats) N = 12 miestä, joista puolet kuului eri maajoukkueisiin Testien jälkeen urheilijat saivat kirjallisen henkilökohtaisen palautteen suorituskyky- ja fysiologisista muuttujista ja/tai tekniikkapalautteen vaiheanalyyseineen (CD-ROM + kihuviewerohjelma) riippuen mitä mittauksia tai kuvauksia oli tehty. Lisäksi tuloksista konsultoitiin ryhmävalmentajia (Vesa Mäkipää ja/tai Eero Hietanen) sekä henkilökohtaisia valmentajia yhteydenottojen mukaan. Tutkimustuloksia on raportoitu Hiihdon Valmentaja lehdessä kolmessa raportissa vuosien aikana. Lisäksi tuloksista on julkaistu tai lähetty julkaistavaksi kolme kansainvälistä tutkimusjulkaisuja ja kahdeksan tieteellistä kongressiesitystä. Ville Vesterisen pro gradu tutkielma koskien elokuun 2006 mittauksia valmistui talvella Projektin tuotokset on listattu liitteessä A. 3.2 Hipposhallin mittaukset Jyväskylässä Hipposhallin mittaukset olivat ensimmäinen suurempi tutkimusosio. Kaksipäiväinen mittausprotokolla on esitetty taulukossa 2.

8 6 Taulukko 2. Jyväskylän kaksipäiväisten mittausten protokolla. 1. päivä 2. päivä - pituus, paino ja rasvaprosentti EMG valmistelut - lajinomainen nopeustesti (30m) Verryttely 20 min - simuloitu 4 x 850 m sprinttikilpailu - lihaspaksuudet ultraäänellä - voimantuottotestit Tauko 1 h - maksimaalinen anaerobinen hiihtotesti (MAST) Tauko 2 h - 2 x 2 km tasatyöntötesti Antropometria Antropometrisista muuttujista (Taulukko 3) mitattiin paino, pituus sekä rasvaprosentti 4-pisteen ihopoimumenetelmällä (biceps, triceps, subscapular, iliacrest). Reiden (m. vastus lateralis) ja käsivarren (m. triceps brachii, lateraalinen osa) lihaskudoksen ja ihonalaisrasvakudoksen paksuus mitattiin ultraäänellä kehon oikealta puolelta. Nopeimmat hiihtäjät olivat painavampia kuin hitaammat hiihtäjät (Taulukko 3). Taulukko 3. Ikä ja antropometriset muuttujat nopeimmilla ja hitaimmilla hiihtäjillä (jako sprinttihiihtosimuloinnin keskinopeuden perusteella). Nopeimmat hiihtäjät (n=8) Hitaimmat hiihtäjät (n=8) p-arvo; ryhmien välinen ero Ikä (vuosi) 24 ± 3 23 ± 3 0,707 Pituus (cm) 182 ± ± 4 0,293 Paino (kg) 78,4 ± 5,2 73,9 ± 4,9 0,083 Rasva (%) 8,9 ± 1,6 8,5 ± 1,4 0,527 Lihaspaksuus, reisi, VL (cm) 2,69 ± 0,21 2,70 ± 0,27 0,935 Lihaspaksuus, olkavarsi (cm) 2,96 ± 0,26 2,86 ± 0,26 0, Simuloitu 4 x 850 m sprinttikilpailu Kaikissa rullahiihtotesteissä käytettiin samanlaisia rullasuksia (Marwe Skating 610, 0-pyörä, Marwe Oy, Hyvinkää, Suomi). Simuloidussa sprinttikilpailussa hiihdettiin luistellen 200 metrin sisähalliradalla 4 x 850 m 20 minuutin palautuksilla (Kuvio 1). Jokaisen 850 m erän alussa ja lopussa mitattiin maksiminopeus, lihasten sähköinen aktiivisuus (EMG) ja syklinmuuttujat 30 m:ltä ( alkukiihdytys ja loppukiri ; mittaus samoin kuin lajinomaisessa nopeustestissä) väsymisen seuraamiseksi. Lisäksi myös keskikierroksilta tehtiin vastaavat mittaukset kyseiseltä 30 m:n matkalta matkavauhtisesta hiihdosta. Kaikki erät hiihdettiin kilpailuvauhtia ja kokonaissuoritusten aika mitattiin, josta laskettiin keskinopeudet.

9 7 Kuvio 1. Sprinttikilpailun simuloinnin toteutus radalla. Sauvan kahvan alapuolelle kiinnitetyn kiihtyvyysanturin avulla pystyttiin määrittämään työntövaiheen alku- ja loppukohta (Liite B), joiden avulla analysoitiin työntö- ja palautusvaiheen kesto sekä syklin kesto (CT) ja työntöfrekvenssi (PF = 1 x CT -1 ). Keskinopeuden ja syklin keston avulla laskettiin keskimääräinen syklin pituus (CL = keskinopeus x CT). Syklin sisäiset muuttujat keskiarvoistettiin kahdesta peräkkäisestä, EMG:n osalta onnistuneesta työntösuorituksesta. Simuloidun sprinttihiihtosuorituksen aikana EMG:aa mitattiin pintaelektrodien avulla suorista vatsalihaksista (m. rectus abdominis), selän ojentajista (m. erector spinae), käsivarsien ojentajista (m. triceps surae), reisistä (m. vastus lateralis) sekä rinta- ja leveästä selkälihaksesta (m. pectoralis major ja m. latissimus dorsi). Selkä- ja vatsalihasten osalta EMG-signaali oli usein niin häiriöistä, että niitä ei käytetty lopullisissa analyyseissä. EMG:n analysointi suoritettiin Analyce ohjelmalla (KIHU, Jyväskylä). Tuloksissa on käytetty kolmen lihaksen summaaktiivisuutta (käsivarren ojentaja + leveä selkälihas + reisilihas). Integroitu EMG keskiarvoistettiin samoin kuin syklimuuttujat. Tulokset ilmoitettiin suhteellisina osuuksina (%) 30 m nopeustestin tuloksiin. Fysiologisista muuttujista 850 m erien aikana mitattiin hengityskaasut kannettavalla analysaattorilla (Oxycon Mobile, Jaeger, Hoechberg, Saksa), syke (Suunto t6, Vantaa, Suomi) sekä anaerobisen energiantuotannon määrää arvioitiin veren laktaattimäärityksillä (EKF Diagnostic, Magdeburg, Saksa). Laktaattinäytteitä otettiin ennen jokaista 850 m erää sekä 1, 3 ja 5 minuuttia erien jälkeen. Hiihtäjien keskinopeudet, maksimilaktaatit, hapenkulutus ja syke pysyivät samalla tasolla läpi simuloinnin (Taulukko 4). Ainoastaan erien lähtölaktaatti kasvoi merkittävästi (Taulukko 4).

10 8 Taulukko 4. Hipposhallin sprinttisimuloinnin erien ajat, keskinopeudet, laktaatit, hapenkulutukset ja sykkeet. Aika Keskinopeus LA LÄHTÖ VO 2 (ml kg - LA MAX Syke (bpm) (min:sek) (m s -1 ) (mmol l -1 ) 1 min -1 ) (mmol l -1 ) Erä1 2:23±0:05 5,96±0,21 1,6±0,7 64,4±4,0 12,8±2,4 179±7 Erä2 2:23±0:05 5,97±0,21 5,3±3,6* 65,7±3,9 13,3±3,0 180±7 Erä3 2:22±0:06 5,98±0,23 5,9±4,1** 65,7±3,6 13,5±2,8 180±7 Erä4 2:22±0:05 6,00±0,23 6,2±4,0** 65,9±4,0 13,8±2,7 180±7 *p<0,05; **p<0,01 vs. Erä1. Kun hiihtäjät jaettiin nopeisiin ja hitaisiin kaikkien erien keskinopeuksien perusteella, havaittiin, että nopeimmilla hiihtäjillä oli suuremmat absoluuttiset (l/min) hapenkulutukset kuin hitaimmilla (Kuvio 2). Kehonpainoon suhteutetuissa hapenkulutuksissa ja maksimilaktaateissa ei ollut eroja ryhmien välillä. Erien keskinopeudet eivät muuttuneet kummallakaan ryhmällä simuloinnin aikana. Kuvio 2. Sprinttisimuloinnin erien aikaiset hapenkulutukset (pylväät, l min -1 ) ja maksimilaktaatit (pisteet) nopeilla ja hitailla hiihtäjillä. Ero nopeiden ja hitaiden välillä:**p < 0,01;*p < 0,05.

11 9 8 6 Erän keskinopeuden muutos (%) simuloinnin aikana ( erä) 4 2 r = 0,77 n = 15 p < 0, Keskimääräinen hapenkulutus (ml kg -1 min -1 ) Kuvio 3. Hipposhallin sprinttisimuloinnissa mitatun keskimääräisen hapenkulutuksen suhde erien 1 vs. 4 keskinopeuden muutokseen simuloinnin aikana. Korrelaatioanalyysien mukaan erien aikainen mitattu suhteellinen hapenkulutus oli yhteydessä kahden viimeisen erän keskinopeuksien (r = 0,60-0,68) ja maksimilaktaatti ensimmäisen erän (r = 0,56) keskinopeuden kanssa. Tämän perusteella anaerobisella kapasiteetilla on merkitystä erityisesti sprinttikilpailun alussa, mutta aerobisten ominaisuuksien merkitys kasvaa sprinttikilpailun jatkuessa pidemmälle. Lisäksi havaittiin, että mitä korkeamman hapenkulutuksen hiihtäjät erien aikana saavuttivat, sitä vähemmän erien keskinopeus pieneni sprinttikilpailun alusta loppuun (Kuvio 3). Näin ollen voidaan olettaa, että hyvät aerobiset ominaisuudet omaava hiihtäjä väsyy sprinttikilpailun edetessä vähemmän kuin huonommat aerobiset ominaisuudet omaava hiihtäjä. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia kuin norjalaisessa tutkimuksessa (Sandbakk ym., 2010), jossa havaittiin että aerobinen kapasiteetti oli yksi merkittävimmistä sprinttihiihtosuorituskykyä selittävistä tekijöistä kansainvälisen tason sprinttihiihtäjillä. Jokaisen erän alussa (30 m alkukiihdytys) hiihtäjien nopeus oli selvästi suurempaa kuin loppukirissä (Kuvio 4, vasen), ja tämä näkyi myös loppukirien lihasaktiivisuuden pienenemisenä noin % verrattuna alkukiihdytyksiin (Kuvio 4, oikea). Näin ollen erän aikana tapahtui merkittävää hermostollista väsymistä. Sen sijaan simuloinnin 850 m erien samojen mittauspisteiden nopeuksien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Eroja ei myöskään havaittu samojen mittauspisteiden lihasaktiivisuuksissa erien välillä. Näiden tulosten mukaan 20 minuutin ajanjakso simuloinnin 850 m erien välillä oli riittävä palautumisen suhteen ja väsymys kumuloitui yllättävän vähän lähdöstä toiseen. Toisaalta vaikka alkukiihdytysten absoluuttinen nopeus ei muuttunut merkitsevästi erien välillä (trendi oli laskeva), niin alkukiihdytysnopeus laski suhteessa

12 10 30 m nopeustestiin kolmannessa ja neljännessä erässä (Kuvio 4, vasen). Tämä kuitenkin osoitti pientä väsymisen lisääntymistä simuloinnin edetessä. Nopeus (% 30m:n maksiminopeustestistä) 100 Alkukiihdytys (20-50m) * * Loppukiri ( m) "Matkavauhti" ( m) 70 1.veto 2.veto 3.veto 4.veto Kuvio 4. Alkukiihdytyksen, välikierroksen ( matkavauhti ) ja loppukirin nopeus suhteessa maksiminopeuteen (vasen). Sprinttisimuloinnin lihasaktiivisuus (kolmen lihaksen summaiemg työntövaiheen aikana) suhteessa 30 m nopeustestin lihasaktiivisuuteen (oikea, keskiarvo ± - hajonta). Ero 30 m nopeustestiin:***p < 0,001;**p < 0,01;*p < 0,05. Hiihtosyklin sisäiset muuttujat samoissa mittauspisteissä eri 850 m erissä eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi (Liite C). Syklin pituudessa ei myöskään ollut eroja yksittäisen erän aikana alkukiihdytyksen ja loppukirin välillä. Työntöfrekvenssi sen sijaan hidastui merkitsevästi jokaisen erän aikana. Tämä johtui sekä työntö- että palautusvaiheen kestojen pidentymisestä alkukiihdytyksestä loppukiriin, mikä siis edelleen johti hidastuneeseen kirinopeuteen. Koska myös lihasaktiivisuudet pienenivät erien lopussa, niin nopeuden hidastuminen johtui ainakin osittain hermoston väsymisestä erien aikana (Kuvio 4). Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että yksittäisen 850 m erän sisällä tapahtui selkeää hermolihasjärjestelmän väsymistä (lihasaktiivisuus pieneni, negatiiviset muutokset syklimuuttujissa, kirivauhti heikkeni) hitaalla radalla suoritetussa rullahiihtosprinttisimuloinnissa. Tämä voimantuottokoneiston väsyminen liittyy myös osittain aineenvaihdunnallisiin väsymistekijöihin, kuten happamuuden lisääntymiseen lihaksistossa (laktaattipitoisuus nousi selvästi erien aikana). Toisaalta 20 minuutin tauko erien välillä palautti suorituskyvyn yllättävän hyvin tässä tutkimuksessa, koska ainoastaan alkukiihdytyksen nopeuden pieni heikentyminen antoi viitteitä hermolihasjärjestelmän väsymisen kumuloitumisesta 850 m erästä toiseen. Kokonaisuuden kannalta tärkeimmässä muuttujassa eli 850 m erien keskinopeuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ryhmätasolla eikä energiantuotantokoneistokaan (hapenkulutus, laktaatti) hyytynyt kisan edetessä erästä toiseen. Tämä on hieman ristiriidassa itävaltalaisten tutkimukseen (Stöggl ym., 2007), jossa havaittiin merkitseviä heikennyksiä energiantuottokyvyssä (hapenkulutus, laktaatti) juoksumatolla suoritetun simuloidun sprinttikilpailun edetessä lähdöstä toiseen.

13 Lajinomainen nopeustesti Lajinomaisena nopeustestinä suoritettiin 30 metrin rullahiihtotesti lentävällä lähdöllä 20 metrin kiihdytyksen jälkeen. Testi tehtiin sekä tasatyöntäen että ns. Wassberg-tekniikalla (yksivaiheinen tasaluistelu, sauvatyöntö joka potkulle) sisähalliradalla. Testin ajat mitattiin valokennojen avulla. Lisäksi testissä mitattiin lihasten EMG-aktiivisuuksia maksimaalisen lajinomaisen rekrytoinnin selvittämiseksi samoista lihaksista kuin sprinttisimuloinnissa. Nopeustestin tulosten mukaan sprintissä keskinopeudeltaan parhaat olivat myös maksiminopeudeltaan parhaita vaikka erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (Taulukko 5) Voimantuoton testit Hiihtäjien maksimivoimaa mitattiin viidellä eri testillä (Kuvio 5): Vartalon koukistajien sekä ojentajien isometrinen testi ns. hirsipuu -laitteella Penkkipunnerrus levytangolla (1RM) Jalkaprässi sekä dynaamisesti vaakaprässillä (David 210, 1RM) että isometrisesti Yleistä voimantuottotehoa mitattiin MuscleLab-laitteiston avulla kahdella eri pääliikkeellä; jalkaprässillä ja penkkipunnerruksella. Testissä mitattiin voimantuottotehoa kussakin liikkeessä 30/50/70 % vastuksella maksimivoimasta, jolloin saadaan karkea vastus voimantuottotehokäyrä. Kuvio 5. Voimantuoton mittauksia. Voimatestien tulokset on esitetty taulukossa 5. Tulosten mukaan voimamuuttujista ainoastaan penkkipunnerruksen voimatasot erottelivat nopeat ja hitaat hiihtäjät. Lisäksi penkkipunnerruksen maksimivoima suhteessa kehopainoon oli ainoa voima- tai nopeusmuuttuja, joka oli yhtey-

14 12 dessä sprinttisimuloinnin keskinopeuteen (r = 0,52, p < 0,05). Nämä tulokset osoittavat, että ylävartalon voimalla on merkitystä sprinttihiihtosuorituskykyyn. Taulukko 5. Voima- ja nopeustestien tulokset ja erot nopeimmilla ja hitaimmilla hiihtäjillä (jako Hipposhallin sprinttihiihtosimuloinnin keskinopeuden perusteella). Nopeimmat hiihtäjät (n=8) Hitaimmat hiihtäjät (n=8) p-arvo; ryhmien välinen ero Tasatyöntö nopeus 30m (m s -1 ) 6,84 ± 0,25 6,69 ± 0,30 0,400 Wassu nopeus 30m (m s -1 ) 7,50 ± 0,22 7,26 ± 0,24 0,093 Penkkipunnerrus 1RM (kg) 95 ± ± 6 0,004** Penkkipunnerus suht.voima 1,21 ± 0,10 1,09 ± 0,11 0,040* Penkkipunnerrus teho, 50% (W) 439 ± ± 49 0,371 Jalkaprässi 1RM (kg) 274 ± ± 34 0,486 Jalkaprässi suht. Voima 3,50 ± 0,71 3,46 ± 0,48 0,602 Jalkaprässi teho, 50% (W) 978 ± ± 128 0,355 Isometrinen jalkaprässi max (N) 2410 ± ± 444 0,255 Isometrinen RFD (N s -1 ) ± ± ,220 Vartalon koukistajat, voima (kg) 87 ± ± 14 0,294 Vartalon ojentaja, voima (kg) 114 ± ± 15 0,462 1RM = dynaaminen ykkösmaksimi, suhteellinen voima = 1RM / kehonmassa, RFD = rate of force development (voimantuottonopeus), ryhmien välinen ero; * p < 0,05; ** p < 0,01; *** p < 0, Maksimaalinen anaerobinen hiihtotesti (MAST) Anaerobisen kapasiteetin, suorituskyvyn ja anaerobisen taloudellisuuden määrittämiseksi urheilijat tekivät KIHU:lla kehitetyn MART-testin sovelluksen rullasuksilla (MAST). MAST -testissä urheilijat hiihtivät rullasuksilla 9-10 x 150 metrin vetoja 100 sekunnin palautuksella sisähalliradalla siten, että hiihtonopeus lisääntyi jokaisen vedon jälkeen. Nopeudet vakioitiin valojäniksen avulla ja sen lisäksi jokaiselta vedolta otettiin aika. Testiä jatkettiin kunnes hiihtäjä ei enää pysynyt valojäniksen vauhdissa eikä hänen 150 m:n aika enää parantunut. Käytännössä joko viimeinen tai toiseksi viimeinen veto oli maksimivauhtia. Laktaatit määritettiin kapillaariverinäytteestä ennen testiä ( lepotaso ), 40 sekuntia jokaisen vedon jälkeen sekä 2,5 ja 5 minuuttia testin loppumisen jälkeen. Testistä analysoitiin maksimilaktaatti (kuvaa karkeasti anaerobista kapasiteettiä), maksimivetonopeus (kuvaa anaerobista suorituskykyä ja tehoa) ja submaksimaalisten laktaattitasojen (3, 5, 7 mmol l -1 ) hiihtonopeudet (kuvaavat anaerobista taloudellisuutta). Submaksimaalisten laktaattitasojen hiihtonopeudet määritettiin hiihtonopeus-laktaatti-käyrästä. Mittausten mukaan MAST-testin muuttujat erottelivat selvästi sprinttikilpailun nopeimmat ja hitaimmat hiihtäjät. Nopeimpien sprinttihiihtäjien MAST:n nopeudet kaikilla submaksimaalisilla laktaattitasoilla sekä maksiminopeus olivat paremmat kuin hitaimmilla sprinttihiihtäjillä (Kuvio

15 13 6). Lisäksi MAST:n maksiminopeus oli yhteydessä sprintin kahden ensimmäisen erän nopeuteen (Taulukko 6). Myös MAST:n submaksimaaliset nopeudet olivat yhteydessä sprinttihiihtosuorituskykyyn ja niiden merkitys sprinttisuorituskykyyn kasvoi sprinttikilpailun edetessä pitemmälle (Taulukko 6). 14 Laktaatti (mmol l -1 ) Nopeat Hitaat * V MAST 8 6 ** *** V * V 3 V 5 Hiihtonopeus (m s -1 ) 0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 Kuvio 6. MAST-testin nopeus-laktaattikäyrä nopeilla ja hitailla sprinttihiihtäjillä. V MAST = MAST:n maksiminopeus, V 7,5,3 = submaksimaaliset nopeudet 7, 5, 3 mmol l -1, ryhmien välinen ero: * p < 0,05; ** p < 0,01; *** p < 0,001. Taulukko 6. MAST-testin yhteydet sprinttihiihtosuorituskykyyn. Eränopeudet V MAST m s -1 V 7 m s -1 V 5 m s -1 V 3 m s -1 Erä1 0,63** 0,56* 0,40 0,28 Erä2 0,57* 0,69** 0,61* 0,52* Erä3 0,39 0,62* 0,61* 0,62* Erä4 0,46 0,70** 0,71** 0,74*** Erien keskinopeus 0,56* 0,70** 0,64** 0,60* VMAST = MAST:n maksiminopeus, V7,5,3 = submaksimaaliset nopeudet 7, 5, 3 mmol l-1 laktaattitasoilla; * p < 0,05; ** p < 0,01; *** p < 0,001. Tulosten perusteella MAST on validi testi sprinttihiihtäjille. Submaksimaalisten nopeuksien, erityisesti 7 mmol/l laktaattitason, vahvat yhteydet sprinttisuorituskykyyn ovat loogisia, koska nämä vauhdit vastaavat todennäköisesti hyvin sprinttikilpailun aikaisia olosuhteita lihaksistossa. Hermo-lihasjärjestelmän on tuotettava voimaa suhteellisen nopeasti vaikka elimistön hapenkulu-

16 14 tus on suurta ja lihaksiston happamuus on noussut selkeästi. Sprinttihiihtäjien on siis harjoiteltava kilpailuvauhtista taloudellisuutta esim. määräintervalliharjoittelun avulla. MAST:n maksiminopeuden yhteys sprinttikilpailun ensimmäisiin eriin osoittaa sen, että anaerobinen suorituskyky on tärkeää erityisesti aika-ajoissa. Lisäksi anaerobisella suorituskyvyllä voi olla ratkaiseva merkitys todellisen kilpailun hiihtäjä-hiihtäjää vastaan käytävissä loppukirikamppailuissa Tasatyöntötesti 2 x 2000 m Tasatyöntötestissä hiihdettiin ensin 2000 metriä sisähalliradalla rullasuksilla submaksimaalisella nopeudella (4,4 m s -1 ), mikä vastasi vauhtikestävyysalueen kuormitusta. Submaksimaalisen 2000 m:n jälkeen pidettiin viiden minuutin palautusjakso, jonka jälkeen tasatyönnettiin 2000 m maksimivauhdilla. Koko testin ajan mitattiin hapenkulutus ja syke. Laktaattipitoisuudet määritettiin ennen testiä, submaksimaalisen 2000 m:n jälkeen, ennen maksimitestiä sekä minuutti ja kolme minuuttia maksimitestin jälkeen. Submaksimaalisen testiosion steady-state hapenkulutus kuvaa lajinomaisen ylävartalotyön taloudellisuutta. Vastaavasti maksimitestin hapenkulutus kuvaa lajinomaisen ylävartalotyön aerobista kapasiteettia ja testiaika ylävartalotyön suorituskykyä (lihaskestävyys, aerobinen kapasiteetti, voimantuotto-ominaisuudet). Tasatyöntötestin maksimivauhti ja taloudellisuus olivat vahvasti yhteydessä sprinttihiihtosuorituskykyyn (Taulukko 7). Lajinomainen ylävartalotyön kestävyyssuorituskyky on siis oleellinen ominaisuus sprintissä, joten sitä on painotettava myös sprinttihiihtäjien harjoittelussa. Mielenkiintoista oli, että tasatyöntötestin maksimaalinen hapenkulutus ei ollut yhteydessä sprinttihiihtosuorituskykyyn. Taulukko 7. Tasatyöntötestin tulokset ja erot nopeimmilla ja hitaimmilla hiihtäjillä (jako Hipposhallin sprinttihiihtosimuloinnin keskinopeuden perusteella) sekä yhteys sprinttihiihtosuorituskykyyn. Nopeimmat hiihtäjät (n=8) Hitaimmat hiihtäjät (n=8) p-arvo; ryhmien välinen ero Korrelaatio Sprinttihiihtosuorituskykyyn Sprinttierien keskinopeus (m s - 6,12 ± 0,11 5,83 ± 0,15 <0,001 1 ) 2km TT taloudellisuus, 47,3 ± 2,7 49,4 ± 2,1 0,059-0,70** hapenkulutus (ml kg -1 min -1 ) 2km TT laktaatti (mmol l -1 ) 2,5 ± 1,1 3,3 ± 1,0 0,115-0,69** 2km TT nopeus (m s -1 ) 5,65 ± 0,24 5,49 ± 0,22 0,227 0,73** 2km TT VO 2MAX (ml kg -1 min -1 ) 66,1 ± 4,4 65,5 ± 4,8 0,713 0,25 TT = tasatyöntö, sprinttihiihtosuorituskyky = neljän erän keskinopeus, * p < 0,05; ** p < 0,01; *** p < 0,001.

17 Voima- ja nopeustestien yhteydet Korrelaatioanalyysien mukaan keskivartalon koukistajien ja ojentajien isometriset maksimivoimat olivat yhteydessä maksimaaliseen hiihtonopeuteen (30m) molemmilla mitatuilla tekniikoilla (TT vs. vartalon koukistajat r = 0,85***, TT vs. vartalon ojentajat r = 0,65**, Wassberg vs. vartalon koukistajat r = 0,84***, Wassberg vs. vartalon ojentajat r = 0,83***). Myös penkkipunnerruksen tehontuotto (vastus 50 % 1RM) oli yhteydessä molempien hiihtotekniikoiden maksiminopeuteen (TT: r = 0,74***, Wassberg: r = 0,78***). Penkkipunnerruksen maksimivoima (1RM) oli merkitsevästi yhteydessä ainoastaan Wassberg-tekniikan maksiminopeuteen (r = 0,64**). Näiden tulosten mukaan ylä- ja keskivartalon voimantuotolla (maksimivoima ja/tai teho) on selkeä merkitys hiihdon maksiminopeuksiin. Tässä on kuitenkin muistettava, että nopeustestit tehtiin hitaalla alustalla ja kiihdytysvaihe oli suhteellisen lyhyt. Tällöin maksimivoimalla on todennäköisesti suhteellisesti suurempi vaikutus maksiminopeuteen kuin kilpailussa, joissa maksiminopeuteen kiihdytetään matkavauhdista. Kilpailutilanteessa siis nopeusvoimaominaisuuksien merkitys todennäköisesti korostuu. On kuitenkin muistettava, että kilpailuvauhtisen hiihtämisen voimankäytössä on enemmänkin kyse hiihtoteknisesti oikeasta voimantuotosta kuin maksimaalisesta voimantuottokyvystä. Stöggl, Müller, Ainegren ja Holberg (2010) ovatkin havainneet, että hiihdon maksiminopeusvaiheessa juuri oikea-aikainen hetkellinen voimantuottokyky erottaa nopeat hiihtäjät hitaista, ei niinkään se, kuinka suuria voimia absoluuttisesti kyetään tuottamaan. Toki riittävä maksimaalinen voimantuottotaso ja voimantuottonopeus pitää omata, jotta optimaalinen voimantuotto on ylipäätään mahdollista kovissa hiihtovauhdeissa. Kysymykseen, mikä tämä riittävä voimataso on, on vaikea antaa absoluuttista vastausta. Käytännössä harjoittelussa tämä tarkoittanee sitä, että puutteelliset voimatasot omaavat hiihtäjät keskittyvät ensin yleisvoimaharjoitteluun (perus- /maksimi-/nopeusvoima), jolla varmistetaan riittävät voimatasot. Sen jälkeen painotusta siirretään enemmän lajinopeusharjoitteluun, jossa on korostettava teknisesti oikeaa suorittamista. On järkevämpää hiihtää paljon teknisesti hyviä lyhyitä (<20 sek) 99 % vetoja kuin teknisesti huonoja 100 % vetoja. Lisäksi on muistettava, että koska esimerkiksi huippuvauhtisessa sprinttiwassussa kokonaistyöntöajat voivat hetkellisesti rytminvaihdossa jäädä jopa alle 200 ms (huippuvoimantuottoaika arviolta hieman yli kolmannes tästä ~ ms), niin huippusprinttihiihtäjillä suoritusta rajoittava tekijä on enemmänkin nopeusvoima kuin maksimivoima. Huippuhiihtäjien on siis panostettava erityisesti nopeusvoima- ja nopeusharjoitteluun (olettaen, että hiihtäjä omaa riittävät maksimivoimatasot). 3.3 Lumileirin tasatyöntötekniikkakuvaukset Saariselällä Projektiin sisältyi palvelunomaisena toimintona hiihtäjien tekniikkakuvauksia, jotka toteutettiin syksyn lumileirillä Saariselällä. Näissä kuvauksissa pyrittiin selvittämään kuinka hyvin hiihtäjät olivat omaksuneet uuden tasatyöntötekniikan. Tasatyönnön tekniikkaa kuvattiin sekä maksimivauhdissa että normaalimatkan matkavauhdissa. Tekniikkakuvaukset tehtiin kahdella kiinteällä

18 16 ja yhdellä seuraavalla DV-kameralla (50 kuvaa / s). Kiinteiden kameroiden kalibroitu kuvausalue oli 8 12 metriä ja seuraava kamera kuvasi vähintään 20 metrin matkan. Videokuvauksen avulla tehtiin ns. vaihe- ja kulma-analyysit. Käytännössä analyysiin mahtui kolme työntöä. Vaiheanalyysissä määritettiin työntö- ja palautusvaiheen kestot, työntöfrekvenssit ja liukupituudet. Vastaavasti kulma-analyysissä määritettiin nivelkulmia (nilkka-, polvi-, lantio-, kyynär- ja sauvakulmat työnnön alussa ja lopussa)(kuvio 7) ja kulmanopeuksia. Kuvio 7. Tasatyönnön kulma-analyysi leiriolosuhteissa. Hiihtäjät ja ryhmävalmentajat saivat sekä tekniikkapalautteen (videoklipit CD:llä) että numeerisen palautteen analyyseista (henkilökohtaiset tulokset + ryhmäkeskiarvot). Ryhmäkeskiarvot on esitetty taulukossa 8. Tulosten mukaan maksimivauhtisessa hiihdossa syklin kokonaisaika pienenee (=työntöfrekvenssi lisääntyy) verrattuna kilpailuvauhtiin, mutta suhteelliset työnnön ja palautusvaiheen osuudet eivät muutu. Työnnön osuus syklistä on noin 35 % (miehillä hieman alle ja naisilla hieman yli). Taulukko 8. Saariselän leirin tasatyöntökuvausten vaihe- ja kulma-analyysien tulokset. Miehet Naiset Miehet Naiset Maxvauhti Kilpailuvauhti Työntöaika (s) 0,27 0,28 0,29 0,31 Palautusaika (s) 0,52 0,49 0,60 0,55 Syklin kokonaisaika (s) 0,79 0,77 0,89 0,85 Työnnön suht. osuus (%) Palautuksen suht. osuus (%) Työntöfrekvenssi (1 s -1 ) 1,27 1,31 1,13 1,18

19 17 Miehet Naiset Miehet Naiset Maxvauhti Kilpailuvauhti Hiihtonopeus (m s -1 ) 6,81 6,01 6,48 5,60 Nivelkulmat Kyynärkulma (º) Työntövaiheen Lantiokulma (º) Alussa Polvikulma (º) Nilkkakulma (º) Sauvakulma (º) Nivelkulmat Kyynärkulma (º) Työntövaiheen Lantiokulma (º) Lopussa Polvikulma (º) Nilkkakulma (º) Nivelkulmat Kyynärkulma (º) kyynärkulman Lantiokulma (º) Minimissä Polvikulma (º) Nilkkakulma (º) Koukistusnopeus Kyynärnivel työnnön alusta kyynärkulman Lantio minimiin (º/s) Polvi Nilkka Koukistusaika kyynärkulman minimiin (s) 0,06 0, Sprintin SM-kilpailujen tekniikkakuvaukset Keuruun SM-kisoissa kuvattiin (DV-kamera, 50 kuvaa/s) sprintin aika-ajoissa noin puolimatkassa 20 metrin vakiomatka (ampumavalli), josta tehtiin samanlainen vaihe-analyysi kuin Saariselän leirillä. Kuvauksista tehtiin koostepalaute-cd vaiheanalyyseineen, joka lähetettiin ryhmävalmentajille, jotka konsultoivat urheilijoita. Kilpailuissa oli tarkoitus mitata myös fysiologisia muuttujia (syke, EPOC, laktaatti) maajoukkue-urheilijoilta, mutta käytännön ongelmien takia näistä mittauksista luovuttiin. Jatko-analyysejä varten hiihtäjät jaettiin aika-ajojen tulosten ja sukupuolen mukaan nopeisiin ja hitaisiin hiihtäjiin (Taulukko 9). Tulosten mukaan nopeimmilla naisilla ja miehillä oli lyhyemmät absoluuttiset ja suhteelliset työntöajat ja toisaalta pitemmät suhteelliset palautusajat kuin hitaimmilla hiihtäjillä. Lisäksi nopeimmilla miehillä oli n. 10 % suuremmat syklin pituudet kuin hitaimmilla miehillä. Korrelaatioanalyysin mukaan naisilla absoluuttinen työntöaika oli vahvimmin (r = 0,62; p < 0,01, Kuvio 8) yhteydessä aika-ajotulokseen. Miehillä vahvin yhteys havaittiin aika-ajotuloksen ja syklin pituuden välillä (r = 0,45; p < 0,05). Lisäksi suhteelliset työntö- ja palautusajat korreloivat (r = 0,41; p < 0,05) aika-ajonopeuteen. Työntöfrekvenssin merkitys aika-ajotulokseen oli pieni.

20 18 Taulukko 9. Keuruun SM-sprinttihiihtojen vaihe-analyysin tulokset. Naiset kaikki nopeat hitaat nopeat vs. Korrelaatio (n=16) (n=8) (n=8) hitaat (ero%) aika-ajoaikaan Syklin pituus (m) 5,7±0,5 5,9±0,7 5,4±0,2 7-0,25 Työntöaika (s) 0,29±0,02 0,27±0,01 0,30±0,02-9* 0,62** Palautusaika (s) 0,62±0,07 0,64±0,10 0,61±0,03 5 0,04 Syklinaika (s) 0,91±0,08 0,91±0,12 0,91±0,04 0,5 0,20 Työnnön suht. osuus (%) 32±2 30±2 33±1-8* 0,35 Palautuksen suht. osuus 68±2 70±2 67±1 4* -0,35 (%) Työntöfrekvenssi (1 s -1 ) 1,11±0,10 1,11±0,14 1,10±0,05 0,6-0,26 Keskinopeus 20 m (m s -1 ) 6,2±0,3 6,5±0,2 6,0±0,1 7*** -0,97*** Aika-ajon aika (min:sek) 4:10±0:09 4:02±0:06 4:17±0:02-6*** Miehet kaikki nopeat hitaat nopeat vs. Korrelaatio (n=24) (n=12) (n=12) hitaat (ero%) aika-ajoaikaan Syklin pituus (m) 7,0±0,8 7,4±0,9 6,6±0,7 10* -0,45* Työntöaika (s) 0,27±0,02 0,26±0,02 0,28±0,01-6* 0,27 Palautusaika (s) 0,70±0,11 0,74±0,12 0,66±0, ,32 Syklinaika (s) 0,97±0,12 1,00±0,13 0,94±0,10 6-0,27 Työnnön suht. osuus (%) 28±3 27±3 30±3-13* 0,41* Palautuksen suht. osuus 72±3 73±3 70±3 5* -0,41* (%) Työntöfrekvenssi (1 s -1 ) 1,04±0,12 1,01±0,13 1,07±0,11-6 0,25 Keskinopeus 20 m (m s -1 ) 7,2±0,2 7,3±0,2 7,1±0,1 4** -0,72*** Aika-ajon aika (min:sek) 3:37±0:05 3:33±0:04 3:41±0:02-4*** * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0, Aika-ajojen suoritus (s) Tasatyöntö naiset r 2 = 0,39 r=0,62 n=16 p<0, Työntöaika (s) 230 0,24 0,26 0,28 0,30 0,32 0,34 Kuvio 8. Työntöajan yhteys sprinttihiihdon aika-ajosuoritukseen naisilla.

21 19 Näiden tulosten mukaan juuri tasatyöntöajan kesto erottelee nopeammat hiihtäjät hitaimmista. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Stöggl ym., 2007 ja Holmberg ym., 2005). Tulosten valossa voidaan olettaa, että nopeimmat hiihtäjät pystyvät tuottamaan vaaditun voimatason lyhyemmässä tai suuremman voimatason samassa ajassa kuin hitaammat hiihtäjät. Tämän takia hiihtäjien pitäisi voimaharjoittelussa keskittyä nopeusvoiman kehittämiseen ja sen hyväksikäyttöön itse lajisuorituksessa, mikä todettiin jo aikaisemmin. 3.5 Vuokatin hiihtotunnelin mittaukset Vuokatin hiihtotunnelissa mittaukset koostuivat lajinopeustestistä ja samankaltaisesta sprinttikilpailusimuloinnista kuin Hipposhallissa. Nopeustestissä tasatyönnettiin maksimivauhtia 40 metriä, josta viimeisen 20 metrin aika mitattiin valokennoilla. Sprinttisimulointi muodostui 4 x 1150 m eristä, joiden välissä oli 20 minuutin palautusjakso. Koko simulointi tehtiin tasatyöntäen. Palautusjaksojen aikana verryteltiin kevyesti hiihtäen tai hölkäten. Kuvio 9. Sauva- ja suksivoimien mittaaminen voimalevyillä Vuokatin hiihtotunnelissa. Sprinttisimuloinnin erien alussa (alkukiihdytys maksimivauhtia), puolessa välissä (optimaalinen matkavauhti) ja lopussa (maksimaalinen loppukiri) sekä nopeustestistä mitattiin hiihtonopeus (valokennot) ja voimantuotto 20 metrin vakiomatkalta. Voimantuotto mitattiin hiihtotunneliin asennetulla Jyväskylän yliopiston voimalevyanturijärjestelmällä, jolla mitattiin pysty- (Fz) ja vaakavoimat (Fy) molempien suksien ja sauvojen alta 20 m:n matkalta (Kuvio 9). Voimasignaalista määritettiin myös työntö- ja palautusajat sekä voimien impulssit (Liite D, impulssi = keskimääräinen voima x vaikutusaika). Edelleen määritettiin työntöfrekvenssi ja syklin pituus. Koska hiihtäjät pyrkivät käyttämään ns. sprinttitasatyöntöä, jossa työntöä pyritään tehostamaan

22 20 hypyllä, niin suksien voimakäyrästä määritettiin myös suksen kontaktiaika latuun ja hypystä johtuva ns. lentoaika. Lennon aikana suksi ei siis tuota latuun voimaa (Liite D). Lisäksi 20 m:n matka kuvattiin liikeanalyysiä (mm. kyynär-, lantio- ja polvikulmanopeudet) ja tekniikkapalautetta varten (hiihtäjille CD-palaute kirjallisella saatteella, Liite E). Nopeustestistä analysoitiin vastaavat muuttujat kuin sprinttisimuloinnista. Lisäksi simuloinnin erien hiihtoajat mitattiin ja keskinopeudet laskettiin. Syke kerättiin koko simuloinnin ajan ja eristä määritettiin korkein minuutin sykekeskiarvo. Lisäksi laktaattinäytteitä otettiin ennen jokaista erää sekä 1, 3 ja 5 minuuttia erien jälkeen. Hiihtotunnelin nopeustestissä (Taulukko 10) havaittiin, että nopeimmat hiihtäjät olivat painavampia, ja he saavuttivat suuremman syklin pituuden kuin hitaammat hiihtäjät. Toisaalta nopeimmat hiihtäjät työnsivät pienemmällä frekvenssillä kuin hitaammat. Voimantuottoajoissa ei ollut eroja nopeimpien ja hitaimpien välillä, mutta nopeimmat hiihtäjät tuottivat sekä suuremmat vaaka- että pystytyöntövoimat kuin hitaammat. Koska voimantuottoajat olivat samansuuruisia, niin myös työntöimpulssit ovat nopeimmilla suurempia kuin hitailla. Nopeimmilla hiihtäjillä oli myös suuremmat suksen alle tuotetut pystyvoimat ja -impulssit, jotka osittain johtuivat suuremmasta kehonpainosta. Maksiminopeus korreloi vahvimmin syklinpituuteen (r = 0,83***) (samoin kuin SM-kisojen sprintin aika-ajoissa) sekä työntöimpulsseihin (r = 0,76** 0,87***). Taulukko 10. Vuokatin hiihtotunnelin tasatyönnön nopeustestin tuloksia. nopeat hitaat korrelaatio 20m (n=7) (n=6) maxnopeuteen Paino (kg) 84,2±5,0 74,2±3,8** 0,67* Pituus (cm) 186±7 179±3 0,52 Maksiminopeus (m s -1 ) 7,66±0,19 7,19±0,21*** Syklin pituus (m) 6,5±0,2 5,7±0,4** 0,83*** Työntöaika (s) 0,24±0,02 0,24±0,03 0,11 Palautusaika (s) 0,60±0,01 0,54±0,06 0,53 Syklinaika (s) 0,85±0,03 0,79±0,05* 0,57* Työntöfrekvenssi (1 s -1 ) 1,18±0,04 1,28±0,08* -0,57* Sauva, km.pystyfz (N) 181±31 132±31* 0,74** Sauva, huippupystyfz (N) 483±72 358±96* 0,72** Sauva, km. vaakafy (N) 108±8 88±17* 0,59* Sauva, huippuvaakafy (N) 244±39 177±49* 0,62* Suksi, km. pystyfz (N) 536±66 487±37 0,37 Suksi, huippupystyfz (N) 1057± ±81* 0,60* Työntöimpulssi, pysty, z (Ns) 45±5 34±5** 0,87*** Työntöimpulssi, vaaka, y (Ns) 26±1 21±2** 0,76** Suksenimpulssi, pysty, z (Ns) 282±21 240±27** 0,59* * = p < 0,05; ** = p < 0,01; *** = p < 0,001; Fz = pystyvoima, Fy = vaakavoima.

23 21 Nämä tulokset osoittivat, että nopeimmat hiihtäjät pystyvät tasamaalla maksiminopeudella tuottamaan suuremmat työntövoimat samassa ajassa kuin hitaammat ja tätä kautta suuremman työntöimpulssin, mikä johtaa suurempaan syklinpituuteen. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että nopeat hiihtäjät pystyvät käyttämään omaa kehonpainoaan tehokkaasti hyödyksi työntöimpulssin tuottamisessa uudessa tasatyöntötekniikassa ( hyppy ennen työntöä ). Sen lisäksi että hypyssä jalkojen voimantuotto korostuu, hiihtäjän pitää pystyä vastaanottamaan sauvojen suurehkot törmäysvoimat ja ennen kaikkea kääntämään työntöimpulssi oikeaan, eteenpäin vievään suuntaan. Tämä vaatii jämäkkää ylä- ja keskivartalon lihasten hallintaa sekä hyvää teknistä osaamista. Edellä mainitun perusteella voidaan olettaa, että uuden tasatyöntötekniikan tehokas käyttö vaatii hyvää koko kehon voimantuottokapasiteettia, mikä täytyy ottaa huomioon voima- ja suorituskykyharjoittelussa. Lisäksi äskettäin julkaistussa huippu-hiihtäjillä tehdyssä tutkimuksessa (Stöggl & Holmberg, 2011) havaittiin, että suurempaan maksiminopeuteen pääsevät hiihtäjät etenevät pitemmän matkan syklin aikana (sekä pitempi työntö- että palautusvaihe) kuin hitaammat. Tätä edesauttoi se, että nopeat hiihtäjät lähtivät työntöön pystymmällä sauvakulmalla ja tuottivat suurempia sauvavoimia myöhemmin eli tällöin sauvan eteenpäin vievä voima on suurempaa. Nopeat hiihtäjät osaavat siis ajoittaa voimantuoton paremmin kuin hitaammat hiihtäjät maksiminopeudella hiihdettäessä. Hiihtotunnelissa tehdyssä sprinttisimuloinnissa (4 x 1150 m / 20 min) eräajat kasvoivat keskimäärin viisi sekuntia ensimmäisestä viimeiseen erään (Taulukko 11). Laktaatti nousi erissä keskimäärin yli 11 mmol l -1 ja laktaatti pysyi koholla 20 minuutin palautusvaiheen jälkeenkin. Maksimilaktaatti ei kuitenkaan kumuloitunut simuloinnin edetessä ja erien aikainen syke pysyi vakaana läpi simuloinnin. Taulukko 11. Hiihtotunnelin sprinttisimuloinnin erien ajat, keskinopeudet, laktaatit (LA) ja sykkeet. Aika (min:sek) Eränopeus (m s -1 ) LA ENNEN (mmol l -1 ) LA MAX (mmol l -1 ) Syke (bpm) Erä1 3:10±8 6,07±0,25 1,7±0,6 11,2±1,1 180±4 Erä2 3:13±8** 5,96±0,23** 4,9±1,7** 11,5±1,7 180±4 Erä3 3:14±8* 5,94±0,23* 5,8±2,2** 11,6±1,8 180±5 Erä4 3:15±8**# 5,92±0,25**# 5,8±2,2** 11,4±1,8 179±5 *p<0,05; **p<0,01 vs. Erä1; #p<0,05 vs Erä2. Erien sisällä maksimaalinen hiihtonopeus (lähtökiihdytys vs. loppukiri) tippui keskimäärin 16 ± 5 % (p < 0,01, Kuvio 10). Samalla työntöajat kasvoivat (18 ± 9 %, p < 0,01, Liite F) sekä palautusvaiheen aika piteni trendinomaisesti (Liite F). Erien välillä vaiheajoissa ei ollut suuria muutoksia.

24 22 Kuvio 10. Hiihtonopeus sprinttisimuloinnin erien alussa, puolivälissä ja lopussa (**p < 0,01; ***p < 0,001 ero verrattuna erän lähtökiihdytykseen). Keskimääräiset työntövoimat pienenivät (pystyvoima 24 ± 11 % ja vaakavoima 20 ±10 %, p < 0,05) (Kuvio 11) erien sisällä. Lisäksi vastaavat huippuvoimat pienenivät noin 20 % ja huippuvoimien saavuttamiseen meni enemmän aikaa (Liite F). Yksittäisissä työntöimpulsseissa ei kuitenkaan tapahtunut muutoksia (Liite F), koska työntöajat pitenivät (impulssi = voima x aika). Suksen syklinsisäiset kontaktiajat kasvoivat simulaation alusta loppuu lähes kolmanneksen (0,55 ± 0,09 0,72 ± 0,12 s; p < 0,01) ja vastaavasti tasatyöntöhypyn lentoaikojen trendi oli lyhenevä (0,24 ± 0,06 0,19 ± 0,05 s). Suksen alta mitatut pystyvoimat olivat pääsääntöisesti suuremmat alkukiihdytyksessä ja loppukirissä (selkeämpi hyppy ) kuin matkavauhtisessa hiihdossa. Suksen pystyimpulssi kasvoi simulaation alusta loppuun (20 ± 12 %; p < 0,05). Tämä johtui suksen kontaktiajan kasvusta, mikä näkyi suksen pystyimpulssin kasvun ja kontaktiaikojen kasvun välisenä korrelaationa (r = 0.83; p < 0,01). Sprintin erien keskinopeus korreloi luonnollisesti vahvasti erän keskeltä mitatun matkavauhdin kanssa (r = 0,91; p < 0,001). Lisäksi löydettiin yhteys loppukirinopeuden ja keskinopeuden välille (r = 0,79; p < 0,01) eli keskinopeudeltaan parhaat hiihtäjät jaksoivat myös loppukirissä parhaiten. Toisaalta lähtökiihdytysnopeuden ja keskinopeuden yhteys oli heikko (huom! simulointi hiihdettiin yksin, jolloin lähtönopeudella ei ollut taktista merkitystä). Erien keskinopeus tai yksittäisten erien nopeudet eivät myöskään korreloineet loppulaktaattien tai keskisykkeiden kanssa. Voimamuuttujista keskimääräinen loppukirin vaakatyöntövoima oli yhteydessä sprintin erien keskinopeuden kanssa (r = 0,70; p < 0,01, Kuvio 12).

25 23 Kuvio 11. Sauvavoimien muutokset sprinttisimuloinnin aikana (*p < 0,05; **p < 0,01 ero verrattuna erän lähtökiihdykseen, &&p < 0,01 ero verrattuna 1. erän loppukiriin).

26 24 6,4 6,3 Erien keskinopeus (m s -1 ) Tasatyöntö 6,2 6,1 6,0 5,9 r = 0.70 n = 11 P < ,8 5,7 5,6 Loppukirin km. vaakatyöntövoima (N) 5, Kuvio 12. Loppukirin vaakatyöntövoiman yhteys sprintin erien keskinopeuteen. Vuokatin sprinttisimuloinnin tulosten mukaan hiihtäjät väsyivät selkeästi erien aikana ja toisaalta väsymys myös kumuloitui koko simuloinnin aikana (eräajat heikkenivät simuloinnin alusta loppuun keskimäärin viisi sekuntia). Väsymys näkyi selvänä työntövoimien heikkenemisenä ja työntöajan kasvuna. Korrelaatioanalyysin mukaan parhaat sprinttihiihtäjät pystyvät ylläpitämään erityisesti eteenpäin vievän vaakavoimantuoton parhaiten suorituksen kestäessä, mikä siis johti parempaan loppukirinopeuteen. Tämä saattaa johtua hyvien kestävyysominaisuuksien lisäksi myös siitä, että hyvät hiihtäjät säilyttävät tekniikkansa parempana väsyneenäkin tai siitä, että hyvät hiihtäjät onnistuvat vauhdinjaossa paremmin. Toisaalta pitää muistaa, että tämä simulointi hiihdettiin yksin ja sprinttisuorituskyvyn mittarina käytettiin erien keskinopeutta, jolloin esim. hyvän lähtökiihdytyksen tuomalla hyvällä asemalla ei ollut mitään merkitystä. Voimalevyiltä mitatut yli 400 N sauvapystyvoimahuiput ovat selkeästi suurempia kuin aikaisemmin vanhalla tasatyöntötekniikalla mitatut voimatasot (Nilsson ym., 2003). Stögglin ym. (2010) mittaamat yli 300 N resultanttivoimat modernissa tasatyöntötekniikassa ovat hyvin linjassa tämän projektin tulosten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hiihtäjällä on oltava entistä enemmän voimareserviä, jolla siedetään nämä iskuvoimat lyhyessä ajassa. Vaikka nämä huippuvoimat eivät ole absoluuttisesti suuria verrattuna esimerkiksi pikajuoksussa tuotettuihin voimiin, niin pitää muistaa että voimat täytyy sietää työntöasennossa. Lisäksi voima pitää tuottaa lyhyessä ajassa (tasatyönnössä keskimääräinen huippuvoiman saavuttamisaika alle 100 ms). Näin ollen hyvällä sprinttihiihtäjällä pitää olla riittävästi kapasiteettia (sekä maksimi- että nopeusvoiman suhteen) ylä- ja keskivartalossa työntövoimia ajatellen. Lisäksi on muistettava, että koska modernissa tasatyönnössä erityisesti kirivaiheissa (ja tämä edel-

27 25 leen korostui maksiminopeustestissä) on havaittavissa selkeä hyppy, voidaan olettaa että myös jalkojen voimantuotossa käytetään hyväksi elastista energiaa venymis-lyhenemissyklin kautta. Alaraajojen nopeaa voimantuottokykyä ja elastisuutta voidaan kehittää erilaisilla syklisillä loikka- ja hyppelyharjoituksilla lisäpainoilla ja ilman. 4 YHTEENVETO Yhteenvetona voidaan todeta, että Hipposhallin mittauksissa rullahiihtäen väsyminen kumuloitui simuloidun sprinttikilpailun aikana yllättävän vähän eli 20 minuutin aikana erien välillä palauduttiin hyvin (maksiminopeudet ja lihastenrekrytointi). Toisaalta Vuokatissa sprinttereiden keskinopeus hidastui selvästi simuloinnin edetessä eli väsyminen kumuloitui. Erot väsymisen kumuloitumisessa saattoivat johtua siitä, että Vuokatin testi tehtiin tasatyöntäen, jolloin käytettävä lihasmassa on pienempi kuin luistellen Hipposhallissa. Tällöin paikallinen lihastason väsymys ilmenee nopeammin ylävartalossa eikä sitä voida tasatyönnössä kompensoida jalkojen käytöllä. Lisäksi Vuokatissa erän kesto oli selvästi pitempi kuin Hipposhallissa (noin 3:10 vs. 2:20), mikä vaikuttanee väsymisen kumuloitumiseen. Väsymisessä oli kuitenkin suurta yksilöllistä vaihtelua. Hipposhallin mittausten mukaan aerobiset ominaisuudet estävät väsymistä sprinttikilpailun aikana eli hyvät aerobiset ominaisuudet omaava hiihtäjä pystyy säilyttämään erien keskinopeuden paremmin kuin huonommat aerobiset ominaisuudet omaava hiihtäjä. Sprinttihiihtosuorituskyky Hipposhallissa rullasuksilla oli vahvasti yhteydessä lajinomaiseen ylävartalon kestävyyssuorituskykyyn ja hiihtosuorituksen anaerobiseen taloudellisuuteen. Vuokatissa lumella tehty havainto ylävartalon osalta oli samansuuntainen, eli keskinopeudeltaan parhaat hiihtäjät pystyivät säilyttämään tasatyöntövoimat loppukirissä parhaiten. On muistettava, että nykypäivän sprinttihiihto onkin pitkälti ylävartalopainotteista eli tasatyöntöä ja Wassbergtekniikkaa (V2, Gear 3) käytetään paljon. Hipposhallin tulokset myös osoittivat, että lajinomainen anaerobinen suorituskyky ja aineenvaihdunnallinen anaerobinen kapasiteetti ovat merkittäviä erityisesti sprinttikilpailun alussa (aika-ajo) ja aerobisten ominaisuuksien merkitys kasvaa kilpailun edetessä pidemmälle. Yleisistä voima- ja nopeusominaisuuksista ainoastaan penkkipunnerruksen suhteellinen voima oli yhteydessä sprinttihiihtosimuloinnin keskinopeuteen. On kuitenkin huomattava, että tutkimustilanteesta puuttuivat usein lopputuloksen ratkaisevat hiihtäjä-hiihtäjää vastaan käydyt kirikamppailut. Näissä kiri- ja rytminvaihtotilanteissa nopeilla voimantuotto-ominaisuuksilla on varmasti oleellinen merkitys. Tätä tukee lajinopeustestien vahva yhteys keski- ja ylävartalon voimantuotto-ominaisuuksiin. Lisäksi kilpailutilanteessa tehdyt analyysit osoittivat, että nimenomaan tasatyönnön voimantuottoaika erottelee nopeat ja hitaat hiihtäjät eli nopeimmilla aika-ajohiihtäjillä on lyhyemmät työntö-ajat. Tämä osoittaa epäsuorasti, että hyvillä nopeusvoimaominaisuuksilla (yhdistettynä hyvään tekniikkaan) on vaikutusta sprinttihiihtosuorituskykyyn. Toisaalta hyvä aerobinen kestävyys varmistaa, että näitä nopeus- ja voimaominaisuuksia voidaan ylipäätään käyttää loppukirikamppailuissa.

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI

Lisätiedot

Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa. Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa. Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Maastohiihto 2014.0 Maastohiihto on intervallityyppinen kestävyyslaji,

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Naismaileriprojekti 2004 2005

Naismaileriprojekti 2004 2005 Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

TASATYÖNNÖN BIOMEKANIIKAN VERTAILU LUMELLA HIIHDON JA TASATYÖNTÖERGOMETRIN VÄLILLÄ: YLÄVARTALON AEROBISEN KAPASITEETIN TESTIN KE- HITTÄMINEN

TASATYÖNNÖN BIOMEKANIIKAN VERTAILU LUMELLA HIIHDON JA TASATYÖNTÖERGOMETRIN VÄLILLÄ: YLÄVARTALON AEROBISEN KAPASITEETIN TESTIN KE- HITTÄMINEN TASATYÖNNÖN BIOMEKANIIKAN VERTAILU LUMELLA HIIHDON JA TASATYÖNTÖERGOMETRIN VÄLILLÄ: YLÄVARTALON AEROBISEN KAPASITEETIN TESTIN KE- HITTÄMINEN Juho Halonen Valmennus- ja testausoppi Pro Gradu työ VTES008

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN?

TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? Olli Ohtonen Sprinttivalmentaja olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi 0504077501 RAKENNE Tasatyöntö - Muutos Tasatyöntö - Lyhyt historia

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KARVINGKÄÄNNÖS Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Ski Sport Finland Suomen Olympiakomitea Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010

Lisätiedot

Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen

Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Ari Nummela 1, Tapani Keränen 1, Margareetta Tummavuori 1, Merja Soanjärvi, Lasse Mikkelsson 2, Petteri Kähäri 3, Tommy

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009 Kansainvälinen Heittovalmennusseminaari 21.-22.11.2009 Tanhuvaara Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009 Riku Valleala

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen

Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014 Liikuntakeskus Pajulahti Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Yli 10 hengen ryhmät - 10 % Yli 20 hengen ryhmät - 15 % Alennukset

Lisätiedot

HIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJEL- MOINTI

HIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJEL- MOINTI HIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJEL- MOINTI Juho Halonen Pasi Pelttari Valmentajaseminaari Valmennus- ja testausopin jatkokurssi II VTEA008 Kevät 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen 19.04.08 Jonne Kähkönen AMPUMAHIIHTO LAJINA: VAPAA TEKNIIKKA ASE SELÄSSÄ (3.5-4.5KG); VAIKUTTAA HIIHTOVAUHTIIN 4-8s/km VIISI LAUKAUSTA (VARAPATRUUNAT VIESTISSÄ) TAULUT: 45mm / 115mm, ETÄISYYS 50M SYKE

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Pikaluistelun ja modifioidun jalkaprässitestin voimantuotto ja lihasaktiivisuudet

Pikaluistelun ja modifioidun jalkaprässitestin voimantuotto ja lihasaktiivisuudet Pikaluistelun ja modifioidun jalkaprässitestin voimantuotto ja lihasaktiivisuudet Simo Ihalainen 1, Jussi Mikkola 1, Esa Hynynen 1, Janne Hänninen 2, Timo Järvinen 2, Tapani Keränen 1, Pirjo Lehtinen 2

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Heikki Peltonen Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima Nopeus Lajikohtainen nopeus

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 FYYSINEN OSUUS. Toni Roponen

VALMENTAJA 1 FYYSINEN OSUUS. Toni Roponen VALMENTAJA 1 FYYSINEN OSUUS Toni Roponen Tavoitteet. Tavoitteena perehdyttää valmentajat / ohjaajat valmennuksen peruskäsitteisiin: perus-, vauhti- ja maksimikestävyys sekä voima, nopeus, taito ja tekniikka.

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa Kiekko-Vantaa Itä ry TESTIPATTERI E2-D2 MIKSI TESTATAAN? - Pelaajien harjoittelumotivaation lisääminen - Yksilön kehittymisen seuraaminen - Ryhmän kehittymisen seuraaminen sekä vertailulukujen tarkasteleminen

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

REAKTIOVOIMANTUOTON MERKITYS PIKAJUOKSUN KIIHDYTYKSESSÄ JA VAKIONOPEUDEN VAIHEESSA

REAKTIOVOIMANTUOTON MERKITYS PIKAJUOKSUN KIIHDYTYKSESSÄ JA VAKIONOPEUDEN VAIHEESSA REAKTIOVOIMANTUOTON MERKITYS PIKAJUOKSUN KIIHDYTYKSESSÄ JA VAKIONOPEUDEN VAIHEESSA Jaakko Tornberg Valmennus- ja testausoppi Kandidaatintutkielma VTEA006 Kevät 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä hermolihasjärjestelmän kuormitus motocross-ajon aikana

Hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä hermolihasjärjestelmän kuormitus motocross-ajon aikana Hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä hermolihasjärjestelmän kuormitus motocross-ajon aikana Hengitys- ja verenkiertoelimistö = Suu, henkitorvi, keuhkot, sydän, verisuonet Hermolihasjärjestelmä = Aivot,

Lisätiedot

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä

Lisätiedot

SUUNNISTAJIEN JUOKSUTESTIEN YHTEYDET KILPAILUMENESTYKSEEN JA SUUNNISTUSSUORI- TUKSEEN

SUUNNISTAJIEN JUOKSUTESTIEN YHTEYDET KILPAILUMENESTYKSEEN JA SUUNNISTUSSUORI- TUKSEEN SUUNNISTAJIEN JUOKSUTESTIEN YHTEYDET KILPAILUMENESTYKSEEN JA SUUNNISTUSSUORI- TUKSEEN Pasi Ikonen Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma Syksy 2009 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tero Schroderus ja Mikko Suni. Alku- ja väliverryttelyn kuormittavuuden vaikutus sprinttihiihtosuoritukseen

Tero Schroderus ja Mikko Suni. Alku- ja väliverryttelyn kuormittavuuden vaikutus sprinttihiihtosuoritukseen Tero Schroderus ja Mikko Suni Alku- ja väliverryttelyn kuormittavuuden vaikutus sprinttihiihtosuoritukseen Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Liikunnan- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Lajinomaista kesätreeniä rullilla

Lajinomaista kesätreeniä rullilla Lajinomaista kesätreeniä rullilla Teksti Seppo Anttila Kilpahiihtäjille rullahiihdon kolme tärkeää harjoitustapaa ovat tasatyöntö, sauvoittaluistelu ja ylämäkien erikoisharjoittelu. Kuntoilijat ja juniorit

Lisätiedot

Hiihtäjien työkapasiteetin kehittämistä. Ensin harjoitettava suorituksen edellytyksiä ja vasta sitten suoritusta

Hiihtäjien työkapasiteetin kehittämistä. Ensin harjoitettava suorituksen edellytyksiä ja vasta sitten suoritusta Hiihtäjien työkapasiteetin kehittämistä Ensin harjoitettava suorituksen edellytyksiä ja vasta sitten suoritusta Hiihdon suorituskykyisyys harjoittelu ravinto lepo Työkapasiteetti syntyy yhteisvaikutuksesta,

Lisätiedot

THE EFFECT OF SKI GLIDING PROPERTIES ON THE FORCE PRODUCTION OF V2-TECHNIQUE

THE EFFECT OF SKI GLIDING PROPERTIES ON THE FORCE PRODUCTION OF V2-TECHNIQUE THE EFFECT OF SKI GLIDING PROPERTIES ON THE FORCE PRODUCTION OF V2-TECHNIQUE Olli Ohtonen Master s thesis in Biomechanics Autumn 2010 Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI. Susanne Kumpulainen BME04

HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI. Susanne Kumpulainen BME04 HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI Susanne Kumpulainen BME04 Valmentajaseminaarityö VTE.A001 Syksy 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:antti Mero 1 TIIVISTELMÄ Kumpulainen,

Lisätiedot

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,

Lisätiedot

Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia

Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa

COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa Olli Ohtonen Projektitutkija Jyväskylän yliopisto - Vuotech Valmentaja - Sprinttimaajoukkue Maastohiihto - SHL +358 504077501 olli.ohtonen@jyu.fi, olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

SPRINTTI- MAAJOUKKUE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMIA KAUDELLE 2016-2017

SPRINTTI- MAAJOUKKUE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMIA KAUDELLE 2016-2017 SPRINTTI- MAAJOUKKUE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMIA KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Olli Ohtonen Sprinttivalmentaja olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi +358 504077501

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24 Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu

Lisätiedot

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit

Lisätiedot

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan

Lisätiedot

Lajinomaisen ammuntasuorituksen ja fyysisen kunnon seurantajärjestelmän kehittäminen ampumahiihdossa 2004-2005

Lajinomaisen ammuntasuorituksen ja fyysisen kunnon seurantajärjestelmän kehittäminen ampumahiihdossa 2004-2005 Lajinomaisen ammuntasuorituksen ja fyysisen kunnon seurantajärjestelmän kehittäminen ampumahiihdossa 2004-2005 Ari Nummela 1, Kaisu Mononen 1, Esa Hynynen 1, Jari Karinkanta 2, Tomi Kuutti 2, Marko Laaksonen

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

SPRINTTISUUNNISTUKSEN FYSIOLOGISET JA VOIMAN- TUOTOLLISET VAATIMUKSET

SPRINTTISUUNNISTUKSEN FYSIOLOGISET JA VOIMAN- TUOTOLLISET VAATIMUKSET SPRINTTISUUNNISTUKSEN FYSIOLOGISET JA VOIMAN- TUOTOLLISET VAATIMUKSET Minna Truhponen Pro Gradu tutkielma Valmennus- ja testausoppi Kevät 2013 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot