NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä"

Transkriptio

1 Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen. Suurimman hyödyn saavat metrin juoksijat, joille testi varsinaisesti on kehitetty. MART-testi soveltuu kuitenkin kaikkiin lajeihin, joissa nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuu pääasiassa juosten, kuten palloilulajeihin. Nopeuskestävyyslajeissa sitä kannattaa käyttää pääasiallisena testimenetelmänä ympäri vuoden. Suositeltava testimäärä on 3 4 kertaa vuodessa yhdessä 30 metrin nopeustestin kanssa. Maximal Anaerobic Running Test (MART)- testin kehittäminen alkoi 1980-luvun lopussa, kun hiihdon päävalmentajana työskennellyt Pekka Vähäsöyrinki yhdessä professori Heikki Ruskon ja muiden valmentajien kanssa olivat tulleet siihen tulokseen, että pitkän juoksumattotestin tulokset (VO 2max sekä aerobinen ja anaerobinen kynnys) eivät ole riittäviä kuvaamaan hiihtäjän suorituskykyä. Heidän mukaansa aerobisen aineenvaihdunnan lisäksi kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat hermo-lihasjärjestelmän voima- ja nopeusominaisuudet, joiden mittaamiseen pitää kehittää oma testi. Nopeuskestävyyslajien urheilijoiden testaamiseen oli 1980-luvun lopussa käytössä anaerobista tehoa ja kapasiteettia mittaavia testejä, kuten Wingaten polkupyöräergometritesti, Margarian porrasjuoksutesti ja Boscon hyppelytesti. Näiden testien tulokset eivät kuitenkaan anna urheilijoille ja valmentajille käytännön ohjeita harjoitusvauhdeista eivätkä kuvanneet intervalliharjoittelun onnistumista. Urheilijat ja valmentajat eri lajeissa luottivat enemmän omiin lajikohtaisiin kenttätesteihinsä, joiden etuna on lajispesifisyys mutta ongelmana testien vakioitavuus ja tulosten toistettavuus. Näistä hyvin erilaisista ongelmista syntyi idea kehittää testi, jossa toistetaan lyhyitä intervalleja nousevalla kuormituksella. Juoksumatolla tehtyjen tutkimusten ja mittausten kautta päädyttiin kuormitusmalliin, jossa juostiin kolmen asteen kulmalla ja nousevalla nopeudella 8 12 x 20 s palautuksen ollessa 100 s. Testi sai nimeksi Maximal Anaerobic Running Test (MART), jossa maksimaalisen tehon tai nopeuden lisäksi määritettiin myös muita maksimaaliseen anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Myöhemmin testimallia on sovellettu muun muassa polkupyöräilyyn, rullaluisteluun ja maastohiihtoon sekä testistä on tehty ratajuoksuun soveltuva testimalli: 10 x 150 m / 100 s (taulukko 1). MART-tulosten toistettavuus Anaerobisen tehon ja kapasiteetin testien toistettavuuskertoimet vaihtelevat 0,70 0,95 välillä. Toistettavuus on hyvä lyhytkestoisissa maksimaalisen anaerobisen tehon testeissä. MART-testin tulosten toistettavuuskertoimet ovat urheilijoille 0,80 0,95 ja harjoittelemattomille 0,60 0,95 lukuun ottamatta väsymisindeksiä, jonka toistettavuuskerroin on vaihdellut 0,30 0,80. MART-testin maksiminopeus paranee toisella testikerralla noin kolme prosenttia harjoittelemattomilla ja noin prosentin urheilijoilla oppimisen ja testin tutuksi tulemisen kautta. Yleensä myös yrittäminen testissä lisääntyy toisella testikerralla, kun testattava tietää ensimmäisen testikerran tulokset. MART-testin maksiminopeuden 95 prosentin vaihteluväli on 0,02 0,16 m/s eli mittaustarkkuus on ±1%. MART-testin maksiminopeutta voidaan näin 50 LIIKUNTA & TIEDE / 2014

2 ollen pitää toistettavana maksimaalisen anaerobisen suorituskyvyn mittarina. MART-tulosten luotettavuus Anaerobinen suorituskykytesti on luotettava, jos se mittaa anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttavia ominaisuuksia. Anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttaa pääasiassa anaerobisen energiantuottosysteemien kapasiteetti ja teho, taloudellisuus tai hyötysuhde sekä hermo-lihasjärjestelmän voimantuottoominaisuudet. Anaerobista aineenvaihduntaa täytyy lajisuorituksissa mitata tai arvioida aina epäsuorasti, koska lajisuorituksen aikana ei voida mitata mitä lihaksen sisällä tapahtuu. Sen vuoksi veren laktaattipitoisuuden maksimiarvoa käytetään MART-testissä laktisen kapasiteetin mittarina. Alaktista kapasiteettia ei MART-testissä edes pyritä arvioimaan, koska aikaisempien tutkimusten mukaan ihmisten välinen ero alaktisessa kapasiteetissa on hyvin pieni eikä tähän ominaisuuteen voida juurikaan harjoittelulla vaikuttaa. Anaerobista taloudellisuutta MART-testissä arvioidaan määrittämällä juoksunopeudet submaksimaalisilla laktaattitasoilla. Periaatteena on, että mitä suurempi juoksunopeus on tietyllä laktaattitasolla sitä parempi on anaerobinen taloudellisuus. Hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksia mitataan MART-testissä kevennyshypyn avulla. Kun kevennyshypyt tehdään ennen ja jälkeen MART-testin, niin samalla saadaan kuva urheilijan irtiottokyvystä, väsymisestä ja palautumisesta. Toisaalta voimantuotto-ominaisuuksien mittaaminen suoraan lajisuorituksesta antaisi lajin valmennuksen kannalta hyödyllisempää tietoa. Sen vuoksi pikajuoksijoille on MART-testin yhteydessä tehty maksimaalinen juoksunopeustesti 30 metrin matkalla. MART-testin validiteettiä on tutkittu: mittaamalla energiankulutusta testin aikana, vertaamalla testituloksia anaerobisen kapasiteetin mittauksiin (happivaje), ja vertaamalla testituloksia nopeuskestävyysja kestävyyssuorituskykyyn. Energiantuottomittausten mukaan prosenttia kokonaisenergiantuotosta tuotetaan anaerobisesti MART-testin vetojen aikana, mikä on yhtä suuri kuin yhden minuutin yhtäjaksoisessa maksimisuorituksessa oleva anaerobisen energiantuoton osuus. Suurimmat veren laktaattipitoisuudet MART-testin jälkeen ovat olleet yli 20 mmol/l pikajuoksijoilla, mikä vastaa myös noin minuutin maksimaalisen suorituksen jälkeen mitattuja laktaattipitoisuuksia. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että anaerobinen kapasiteetti (happivaje) ja MART-testin maksimiteho ovat yhteydessä toisiinsa (r = 0,83). Nämä tulokset osoittavat, että MART-testin aikana energiaa tuotetaan pääasiassa anaerobisesti ja anaerobinen kapasiteetti on yksi testin maksiminopeuteen vaikuttavista tekijöistä. MART-testitulosten avulla voidaan selittää suorituskykyä metrin juoksussa. Tutkimuksen mukaan maksimaalinen hapenottokyky ja MARTtestissä mitattu suorituskykyisyys selittävät TAULUKKO 1. MART-testin kuormitusmalli radalla: 10 x 150 m/100 s. Testin aloitusnopeus valitaan urheilijan suorituskyvyn mukaan. MART rata: 10 x 150 m Numero Nopeus Aika km/h m/s s 1 12,7 3,54 42,4 2 14,2 3,94 38,1 3 15,6 4,35 34,5 4 17,1 4,75 31,6 5 18,6 5,16 29,1 6 20,0 5,56 27,0 7 21,5 5,97 25,1 8 22,9 6,37 23,5 9 24,4 6,78 22, ,8 7,18 20, ,3 7,59 19, ,8 7,99 18, ,2 8,40 17, ,7 8,80 17, ,1 9,21 16,3 metrin suorituksesta 73 prosenttia (V5K = 0,066 VO- 2max + 0,048 MART VO 2gain 0,549, missä VO 2max = maksimaalinen hapenottokyky ml/kg/min ja MART VO2gain = MART-testin maksimaalisen hapentarpeen ja maksimaalisen hapenottokyvyn välinen ero). MART-testin maksiminopeus kuvaa hyvin suorituskykyä 400 metrillä, sillä näiden muuttujien välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio (kuvio 1). Edellä mainitut tulokset kestävyys- ja pikajuoksijoilla osoittavat, että MART-testi kuvaa anaerobista suorituskykyä ja kestävyysjuoksijan suorituskykyisyyttä. MART-tulosten tulkinta Maksiminopeus. MART-testin maksiminopeus (Vmax) on suoraan yhteydessä 400 metrin kilpailutulokseen. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa pyritään siihen, että MART-testin maksiminopeus parantuu kilpailukautta lähestyttäessä. Maajoukkueen 400 metrin ryhmän maksiminopeus kasvoi lokakuusta maaliskuuhun 0,2 m/s niillä juoksijoilla, jotka pystyivät parantamaan myös kilpailutulostaan 400 metrillä seuraavan kesän aikana keskimäärin 0,6 sekuntia. Maksiminopeuden kasvu lokakuusta maaliskuu- LIIKUNTA & TIEDE /

3 KUVIO 1. MART -testin maksiminopeuden (Vmax) ja 400 m:n tuloksen välinen suhde nais- (punainen) ja miesjuoksijoilla (sininen) (400 m = -5,751 x Vmax + 99,610, r = -0,923, p < 0,001). hun on suurempaa (2,3%) kuin 400 metrin kilpailutuloksen parannus (1,2%), koska juoksijoiden suorituskyky ehtii laskea kesän kilpailukaudesta lokakuuhun. Näin ollen suorituskyvyn vaihtelu yhden vuoden aikana on suurempaa kuin urheilijoiden todellinen kehittyminen. Käytännössä yli 0,1 m/s tulosparannukset yhden vuoden aikana (keväästä kevääseen) ovat merkittäviä ja osoittavat kehittymistä tapahtuneen. Maksimilaktaatti. MART-testin maksimilaktaatti kuvaa anaerobista kapasitettia ja yritystä testissä. Maksimilaktaatti kasvaa kilpailukautta lähestyttäessä, jos nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi on ollut onnistunutta. Maajoukkueen 400 metrin ryhmällä lokakuun ja maaliskuun testien välinen ero on ollut keskimäärin 1 mmol/l, mutta aikuisilla nopeuskestävyyslajin urheilijoilla maksimilaktaatin muutokset vuosien välillä ovat hyvin pieniä. Suurimmat muutokset veren maksimilaktaattipitoisuudessa tapahtuvat alle 18 vuotiaina, jolloin se on 1 2 mmol/l vuodessa. Maksimaalinen laktaattipitoisuus nousee yleensä samanaikaisesti maksiminopeuden kanssa, joten harjoittelun keventäminen ja maksimaaliseen nopeus- ja nopeuskestävyysharjoitteluun panostaminen nostavat myös maksimilaktaattipitoisuutta. Vastaavasti maksimilaktaattipitoisuuden suuri lasku (yli 2 mmol/l) johtuu useimmiten määräpainotteisesta harjoittelusta. Jos se johtuu nopeuskestävyysharjoittelun liiallisesta määrästä, se voi johtaa ylikuntoon, josta palautuminen saattaa kestää jopa kuukausia. Kevennyshypyt. MART-testin yhteydessä tehtävillä kevennyshypyillä mitataan reiden ojentajalihaksiston räjähtävää voimantuottokykyä ja harjoituksellista tilaa. Kevennyshypyn suhteellinen heikkeneminen testin aikana kertoo urheilijan irtiottokyvystä, harjoitustaustasta sekä lihassolurakenteesta. Kestävyystyypillä tai kestävyystyyppisesti harjoitelleella urheilijalla lepohyppy jää yleensä matalaksi eikä kevennyshyppy heikkene testin aikana yli kymmentä prosenttia, vaan saattaa jopa parantua heti testin jälkeen. Nopeustyypillä ja nopeustyyppisesti harjoitelleella urheilijalla kevennyshyppy heikkenee yleensä testin aikana prosenttia. Käytännössä väsymisprosentti toimii karkeana irtiottokyvyn ja urheilijatyypin kuvaajana, jolloin 2 3 prosentin muutokset eivät anna aihetta johtopäätöksiin, elleivät muut tulokset tue näitä tuloksia (esim. muutokset maksimilaktaatissa tai -nopeudessa). Maajoukkueen 400 metrin juoksijoilla on havaittu, että siirryttäessä peruskuntokaudelta kilpailuun valmistavalle kaudelle väsymisprosentti kasvaa 2 4 prosenttia, mikä johtuu irtiottokyvyn paranemisesta. Samanaikaisesti lepokevennyshyppy paranee yleensä vähintään yhden sentin. Päinvastaiset muutokset eli yli kolmen väsymisprosentin heikkenemiset ovat yleensä merkki liian kuormittavasta harjoittelusta. Selvät kestävyysharjoittelun ylimenot näkyvät myös maksimilaktaatin, maksiminopeuden ja lepokevennyshypyn heikkenemisenä. Kevennyshyppy viiden minuutin palautumisen jälkeen kuvaa karkeasti lihasten palautumiskykyä. Lihasten palautumiskyky on hyvä, jos lepokevennyshypyn ja viiden minuutin palautushypyn välinen ero on alle viisi prosenttia. Tosin joillakin kestävyysurheilijoilla, joilla kevennyshyppy ei muutu lainkaan testin jälkeen tai jopa paranee, kevennyshyppy saattaa jopa heiketä viiden minuutin palautuksen aikana eikä siitä huolimatta ole kyse heikosta palautumiskyvystä. 52 LIIKUNTA & TIEDE / 2014

4 Submaksimaaliset nopeudet. Submaksimaalisia nopeuksia MART-testissä voidaan käyttää peruskestävyyden ja taloudellisuuden arvioimiseen. Ideana on, että mitä suurempi nopeus tietyllä laktaattitasolla, sitä parempi on urheilijan anaerobinen taloudellisuus kyseisellä tehoalueella. Peruskestävyyden arvioimiseen voidaan käyttää nopeuksia 3, 5 ja 7 mmol/l laktaattitasoilla. Nämä arvot kaikki yhdessä kertovat kuinka hyvin lihakset pystyvät poistamaan ja eliminoimaan tuotettua laktaattia verestä ja lihaksista ja kuinka tehokkaasti urheilija kykenee käyttämään hyväksi kreatiinifosfaattivarastoja ja happea energiantuottoon. Ottaen huomioon mittaustarkkuudet käytännössä yli 0,1 m/s muutokset 3 7 mmol/l nopeuksissa merkitsevät kestävyys- ja määräintervalliharjoittelun onnistumista. Nopeudet 10 ja 13 mmol/l laktaattitasoilla kuvaavat juoksun taloudellisuutta suurilla nopeuksilla, sillä samanlaisilla laktaattipitoisuuksilla tehdään töitä ja samanlaisia nopeuksia käytetään nopeuskestävyysharjoittelussa. Harjoittelusta 10 ja 13 mmol/l nopeudet kertovat, kuinka hyvin nopeuskestävyysharjoittelu on onnistunut. Mainittujen nopeuksien paraneminen yli 0,1 m/s tarkoittaa, että nopeuskestävyysharjoittelu on ollut kehittävää ja anaerobinen taloudellisuus on kehittynyt. Nopeuksien romahtaminen 10 ja 13 mmol/l laktaattitasoilla (yli 0,3 m/s) kertoo liian vähäisestä tai liian kuormittavasta harjoittelusta tai jostain vakavasta stressitekijästä elimistössä (esim. sairaus). Nopeuskestävyysurheilijan harjoittelu etenee määräintervallipainotteisesta harjoittelusta kovatehoiseen nopeuskestävyysharjoitteluun harjoittelukauden aikana. Näin ollen MART-testin tuloksissa onnistunut harjoittelu pitäisi näkyä harjoittelukauden alussa 3 7 mmol/l nopeuksien paranemisena ja myöhemmin lähellä kilpailukautta mmol/l nopeuksien kehittymisenä. Harjoitusvauhtien määrittäminen Submaksimaalinen nopeuskestävyysharjoittelu jaetaan määräintervalleihin, tehointervalleihin ja submaksimaaliseen nopeuskestävyysharjoitteluun harjoitusvauhtien sekä harjoituksessa mitattuihin laktaattipitoisuuksien perusteella. Määräintervalleissa veren laktaattipitoisuus jää alle 7 mmol/l, tehointervalleissa 7 12 mmol/l ja submaksimaalisessa nopeuskestävyysharjoituksessa yli 12 mmol/l. MART -testin avulla voidaan 400 metrin juoksijalle laskea 200 ja 300 metrin vetoihin yksilölliset tavoiteajat, jotta tiedetään harjoituksen olevan määräintervalli-, tehointervalli- tai submaksimaalisella nopeuskestävyysalueella (kuvio 2). Varsin usein määräintervalliharjoitukset tehdään muillakin vetomatkoilla tai maastossa, jolloin edellä mainittuja vetoaikoja ei voida käyttää hyväksi. Yhden minuutin palautumissyke on hyvä harjoitustehon kontrolli määräintervalliharjoituksessa tarkoittaen, että minuutissa syke pitäisi palautua tietyn tason alle, jotta harjoitusvauhti on ollut oikea määräintervalliharjoitukseen. Jos syke ei laske alle tuon tason, KUVIO 2. MART-testin tulosten perusteella lasketut 200 ja 300 metrin vetoajat määräintervalli-, teho intervalli- ja submaksimaalisiin nopeuskestävyysharjoituksiin. LIIKUNTA & TIEDE /

5 KUVIO 3. Sydämen syke MART -testissä kahdella eri urheilijalla. Molemmilla urheilijoilla palautumisyke nousee vetovauhdin kasvaessa. Yksilöllinen minuutin palautumissyke voidaan määritellä määräintervalliharjoituksiin urheilijalle MART testin tulosten perusteella. Urheilija 1:llä syke palautuu hitaammin kuin Urheilija 2:lla. niin harjoitus on ollut liian kova määräintervalliharjoitukseksi ja harjoituksesta on tullut tehointervalliharjoitus. MART-testiin on liitetty sykkeen mittaus, jotta kunkin vedon jälkeisistä palautumissykkeistä voitaisiin määritellä yksilölliset palautumissykerajat määräintervalliharjoituksiin (kuvio 3). MART-testin käyttö MART-testi soveltuu erinomaisesti juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen. MART-testin tuloksista suurimman hyödyn saavat metrin juoksijat, joille testi varsinaisesti on kehitetty. MART-testi soveltuu kuitenkin lajeihin, joissa tarvitaan nopeuskestävyysominaisuuksia, ja joissa nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuu pääasiassa juosten (esim. palloilulajit). Nopeuskestävyyslajeissa MART-testiä kannattaa käyttää pääasiallisena testimenetelmänä ympäri vuoden. Suositeltava testimäärä on 3 4 kertaa vuodessa yhdessä 30 metrin nopeustestin kanssa. Sopivimmat testiajankohdat juoksijoilla ja muissa vastaavissa lajeissa, joissa kilpailukausi ajoittuu kesä-elokuulle, ovat peruskuntokauden alku (loka-marraskuu), ennen hallikautta (joulu-tammikuu), hallikauden jälkeen (maalis-huhtikuu) sekä ennen kesän kilpailukautta (toukokuu). Tällöin saadaan mahdollisimman hyvä nopeuskestävyysominaisuuksien seuranta koko vuoden ajalle. ARI NUMMELA, LitT Johtava asiantuntija KIHU Sähköposti: MART-testin toteutus radalla Testivälineet: Sisähalli, jossa kiertävä juoksurata, valojänis nopeuden säätelyyn, ajanottokello vetoaikojen ja palautusaikojen mittaamiseen, veren laktaattipitoisuuden mittaamiseen tarvittava välineistö, hyppymatto tai valomatto kevennyshyppyjen mittaamiseen sekä tallentava sykemittari. Testin kulku: Ennen testiä sykemittarin ja vyön pukeminen, vähintään kolme kevennyshyppyä ja laktaattipitoisuuden määritys levossa. Aloitusnopeuden valinta siten, että ensimmäisen vedon jälkeen laktaattipitoisuus ei nouse yli 3 mmol/l ja kymmenes veto on maksimaalinen. Vedot tehdään kymmenen metrin lentävällä lähdöllä. Kello käynnistetään 150 metriä lähtöviivan ja pysäytetään maaliviivan ylityksestä. Jokaisen vedon jälkeen määritetään veren laktaattipitoisuus 40 sekuntia vedon päättymisestä. Mikäli vetoaika ei enää parane tai jäädään selvästi tavoitenopeudesta, niin testi lopetetaan ennen kymmenettä vetoa. Viimeisen vedon jälkeen tehdään kolme kevennyshyppyä 510 sekunnin välein 40 sekunnin kuluessa testin loppumisesta. Kevennyshypyt tehdään vielä viisi minuuttia palautuksen jälkeen. Veren laktaattipitoisuus määritetään 1, 2,5, 5 ja 10 minuuttia palautuksen jälkeen. Tulokset: Nopein 150 m, laktaatti-nopeus -käyrä, syke-aika -käyrä, nopeudet 3, 5, 7, 10 ja 13 mmol/l laktaattipitoisuuksilla, kevennyshypyn nousukorkeus levossa, heti testin jälkeen sekä viiden minuutin palautuksen jälkeen sekä kevennyshypyn heikkenemisestä laskettu väsymisindeksi. 54 LIIKUNTA & TIEDE / 2014

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun seuranta

Intervalliharjoittelun seuranta Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden

Lisätiedot

Naismaileriprojekti 2004 2005

Naismaileriprojekti 2004 2005 Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

Testaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Testaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Kuntotesti sopii niin aloittelijoillekuin huippuurheilijoille. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?

Lisätiedot

Tavoitteena laadukas maratonkoulu

Tavoitteena laadukas maratonkoulu Tavoitteena laadukas maratonkoulu Ville Vesterinen 1, Laura Hokka 1, Esa Hynynen 1, Keijo Häkkinen 2, Jussi Mikkola 1, Ari Nummela 1, Ritva Taipale 2, Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt

19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

MAASTOHIIHTO. Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä Reijo Jylhä Päävalmentaja

MAASTOHIIHTO. Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä Reijo Jylhä Päävalmentaja MAASTOHIIHTO Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä 2.10.2017 Reijo Jylhä Päävalmentaja RAKENNE Lajissa tapahtuneita muutoksia Harjoittelun määrän kehittyminen ja huipulle nousun ikä Esimerkkiohjelmat

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä 3.2. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä elimistön kykynä vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana. Mikä on kestävyyssuoritusta rajoittava

Lisätiedot

KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin

KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin OPINNÄYTETYÖ Mari Tuunanen 2014 KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS-

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

AKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ

AKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI

Lisätiedot

Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen

Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Ari Nummela 1, Tapani Keränen 1, Margareetta Tummavuori 1, Merja Soanjärvi, Lasse Mikkelsson 2, Petteri Kähäri 3, Tommy

Lisätiedot

JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ

JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ Anne Aho Johdatus omatoimiseen tutkimukseen/ VTE.210 Kevät 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Heikki Kyröläinen

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen

Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014 Liikuntakeskus Pajulahti Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Yli 10 hengen ryhmät - 10 % Yli 20 hengen ryhmät - 15 % Alennukset

Lisätiedot

KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN

KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN Kuva: Kytäjä-Jukola2010 KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN VIESTIN FYYSISET VAATIMUKSET KUNTOURHEILIJALLE Hannu Vuorinen, Kymin Suunnistajien Jukolakoulu PUHUJASTA LYHYESTI Vuonna 1961 syntynyt, 1980- ja 1990-luvuilla

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti

Lisätiedot

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen

Lisätiedot

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA OLYMPIAKAUSI

MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA OLYMPIAKAUSI MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA 2016-2017 OLYMPIAKAUSI 2017-2018 Valmentajakerhon kevätseminaari Kisakallio 30.4.2017 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkueet kaudella 2016-2017 Leirityskalenterit

Lisätiedot

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA Reetta Juuti Biomekaniikan pro-gradu Syksy 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa

COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa Olli Ohtonen Projektitutkija Jyväskylän yliopisto - Vuotech Valmentaja - Sprinttimaajoukkue Maastohiihto - SHL +358 504077501 olli.ohtonen@jyu.fi, olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä

Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä USA:n yliopistojärjestelmä NCAA (National Collegiate Athletic Associotion) Motto: Oppiminen, tasapaino, henki, yhteisöllisyys, fair play ja asenne 3 tasolla

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Roadshow 17.1.2016 Peurunka

Roadshow 17.1.2016 Peurunka Roadshow 17.1.2016 Peurunka Tiina Boman & Antti Hagqvist 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1 Tapahtumissa 6300 uitua, 270 000 pyöräiltyä ja 64 000 juostua kilometriä. 3500 triathlonistia

Lisätiedot

AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA

AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA Juha Sorvisto Liikuntafysiologia LFYA005 Kandidaatintutkielma Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta

Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta 1 Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta Ari Nummela 1, Tommy Ekblom 2, Jarkko Finni 2, Petteri Jouste 2, Jorma Kemppainen 2, Jussi Mikkola 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajat: Antti Örn Yhteystiedot: 044-5155505 antti.orn@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Valmennuksen koordinointi ja ohjelmointi Valmennus Valmennusryhmän

Lisätiedot

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE Ville Varala 11.1.2014 Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 2 KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Ville Varala Syntymäaika:

Lisätiedot

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

Hevosvalmennuksen sudenkuopat Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA

INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA Heini Wennman Liikuntafysiologia LFY.A005 Kandidaatintutkielma

Lisätiedot