Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa. Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
|
|
- Vilho Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
2 Maastohiihto Maastohiihto on intervallityyppinen kestävyyslaji, jossa maasto määrä kuormitus- ja lepojaksot Kilpailusuorituksen kesto vaihtelee 2 min (sprintti) 2 tuntia (50 km) OK 2014: 6 kilpailusta 5 on yhteislähtökisoja, joissa taktiikka ja loppukiri ovat olennaisessa roolissa lopputuloksen kannalta Energiantuotto (Sandbakk & Holmberg 2014) Sprintti: 25 ( 40) % anaerobinen / (60 ) 75% aerobinen, ylämäissä hiihtoteho voi olla 160% maksimaalisesta aerobisesta tehosta (Sandbakk et al. 2011) Normaalimatkat: 10 % anaerobinen / 90 % aerobinen (Saltin 1997)
3 Maastohiihto Perinteinen ja luistelutekniikka Classic: tasatyöntö, 1-potkuinen tasatyöntö, vuorohiihto (ja haarakäynti) Skate: kuokka, wassu, molle ja sauvoittaluistelu Maastonkohta, keli, hiihtäjän fyysiset ominaisuudet ja tekninen/taktinen osaaminen määrittävät mitä tekniikkaa milloinkin käytetään Esim. vapaan sprintissä paremmat hiihtäjät (FIS-pisteet) käyttävät enemmän wassua ja vähemmän kuokkaa (Andersson et al. 2010) Paljon tekniikanvaihtoja kilpailun aikana: vapaan sprintissä transitiota (Andersson et al. 2010) 10 km pertsan kisassa (Holmberg 2009) Ruotsalaiset: Pyri kehittämään hiihtotekniikkaa - Mieti milloin tekniikkaa pitää vaihtaa - Harjoittele tekniikanvaihtoja kisavauhdeissa / rytminvaihtotilanteissa!
4 Maastohiihto Kilpailuvauhdit normaalimatkoillakin nousseet enemmän kuin missään muussa olympialaisten kestävyyslajeissa (Sandbakk & Holmberg 2014) Kilpailuvauhdit sprintissä keskimäärin miehillä 7-10 m/s,(mc 2008, Andersson et al. 2010)
5 Kilpailuvauhdin kasvuun vaikuttavat tekijät Radat parempikuntoisia Väline- ja voidekehitys (fluorivoiteet) Uudet lajit Maastohiihto Hiihtäjien parantuneet fyysiset ominaisuudet erityisesti ylävartalon voimantuotto-ominaisuudet Hiihtotekniikan kehitys Yhteislähdöt ja sprintti sisältävät paljon maksimivauhtista (tai lähes) hiihtoa, kiihdytyksiä ja rytminvaihtoja (lähdöt, ohitukset, lopun kirikamppailut), jotka usein siis ratkaisevat lopputulokset Voima-nopeus sekä anaerobisten ominaisuuksien merkitys!!!!
6 Maastohiihto Viimeisen reilun 10 vuoden aikana hiihtotekniikat kehittyneet (erityisesti sprinttihiihdossa) ja lisänneet omalta osaltaan hiihtovauhtia sprinttitt, hyppywassu (kaksoispotku), kuokkaloikka, vuorojuoksu Näille tekniikoille tyypillistä lyhyemmät voimantuottoajat, suuremmat voimantuottopiikit ja voimantuottamisessa käytetään hyväksi lihas-jännekompleksin venymis-lyhemissykliä (SSC) ja elastista energiaa (e.g. Holmberg et al. 2005, Stöggl et al & 2010, Lindinger et al. 2009) A = sprinttitt B = vanhatt Voima-nopeusominaisuuksien merkitys!!!!
7 Voima/nopeusominaisuuksien vaatimukset/merkitys Maksiminopeus on yhteydessä sprinttihiihtosuorituskykyyn (esim. Sandbakk et al. 2010, Stöggl et al. 2007) wassu: 180 ms TT: 210 ms Maksiminopeuden aikaiset lyhyet voimantuottoajat vaativat nopeaa voimantuottoa (Stöggl & Muller 2009) räjähtävän voimantuottonopeuden harjoittamisen merkitys! Yleiset voima/nopeusvoimaominaisuudet eivät erottele huippuhiihtäjiä mutta näiden ominaisuuksen käyttö kovassa hiihtovauhdissa kylläkin (taito vs. tekniikka vs. voimaominaisuudet) (Stöggl et al & 2012)
8 Ylävartalon vaatimukset/merkitys Ylävartalon voimantuotto-ominaisuudet/työkapasiteetti on yhteydessä hiihtosuorituskykyyn Hiihdon maksiminopeus vs. ylävartalon teho / voima (Stöggl et al. 2007, Mikkola et al. 2009) Sprinttihiihdon suorityskyky vs. ylävartalon teho / työkapasiteetti (Stöggl et al. 2007, Mikkola et al. 2010) Normaalimatkojen suorituskyky vs. ylävartalon työkapasiteetti (Gaskill et al. 1999, Mahood et al. 2001, Alsobrook & Heil 2009) Viimeisen 20 vuoden aikana ylävartalon voimatasot ja työkapasiteetti kehittyneet siinä määrin että huippuhiihtäjät pystyvät tekemään ylävartalopainotteista työtä (TT) pitkiä aikoja 90 95% teholla kokovartalotyön maksimihapenotosta (Holberg 2007, Rusko 2003) Voivatko huippuhiihtäjät vielä parantaa hiihtosuorituskykyään kehittämällä ylävartalon voimantuottoaan?
9 Training studies I 8-week sport-specific strength training in XC skiers improved (Hoff et al & 2002) Sport-specific 1RM & rate of force development Work economy and endurance performance without changes in VO 2PEAK measured by DP ergometer 3 times per week, 3 x 6 RM sport specific ST with maximal effort during concentric phase No roller ski or skiing test on snow to confirm the transfer effect!
10 Training studies II XC skiers replaced almost 30% of endurance training by explosive strength training for 8-weeks (Mikkola et al. 2007) Explosive training with high action velocities: 3 times a week, each session once a week Training session Exercises Set x reps/ time/distance Sport-specific rapid force production Common exp. strength training Common exp. training DP on roller skis Sprinting/bounding with poles Squat, bench press, pull-over, incline row, trunk flex/ex. etc. Running sprints, alternative/skate/calf jumps The explosive training group improved Explosive force production leg extension which was accompanied by increases in neural activation Maximal DP speed on roller skis DP economy and 2 km DP performance 10-15x10-15 sec Rest between sets 2-3 min 3x6-10 reps 3 min 3 6 x 30m / jumps 2-3 min No changes in whole body VO 2MAX although the volume of the endurance training was reduced drastically!
11 Strength/speed training may enhance endurance performance by - improving performance economy - increasing anaerobic capacity - reducing the fatigue during the race - improving maximal speed (Aagaard & Raastad 2012)
12 Voima/nopeusharjoittelu toteutus 1. Yleisvoimaa riittävästi Nopeusvoima kehittyy optimaalisesti vasta kun voimatasot ovat riittävät Keskivartalo ja suoritustekniikat kuntoon! Lihaksisto kuntoon murrosiän loppupuolella 2. Maksimivoimaa hermotuksen kautta (2-4 RM?) 3. Kehitä (spesifiä) voimantuottotehoa erilaisilla vastuksilla koko voima-nopeus-käyrän alueella pyri kovaa tehontuottoon eri vastuksilla! 4. Kehitä lajinomaista nopeutta/voimantuottotehoa rullahiihtäen/hiihtäen hyvällä tekniikalla TT, sauvoittaluistelu, smirnov impulse training, novot Onko tähän kaikkeen aikaa?
13 Voima/nopeusharjoittelun toteutus 1. Harjoitellaanko voima/nopeuttaa ominaisuuslähtöisesti (niin kuin teholajien urheilijat) vai niissä lihasolosuhteissa (hapenkulutus ja mahdollisesti myös happamuus suurta) missä kestävyysurheilijat hetkellisesti tarvitsevat suurempia voimantuottotehoja kilpailuissa (rytminvaihdot, loppukirit)? 2. Missä lihasolosuhteissa kestävyysurheilijat ylipäätään pääsevät kovimmille tehoilla ja vaikuttaako se voima/nopeusharjoittelun optimaaliseen toteutukseen?
14 Anaerobisen suorituskyvyn merkitys hiihdossa Distance skiers, VO2max-test vs MART MART/MAST = 10 x 20sec/150 m with 100 sec recovery between workloads Sprint skiers, MAST Rusko 2003 Mikkola et al Anaerobiseen suorituskykyyn liittyvät tekijät (energiantuotanto ja voimantuotto happamissa olosuhteissa = muscle power factors ) vaikuttavat osaltaan suorituskykyyn voimantuottokoneistoa täytyy harjoittaa myös kilpailuomaisissa tilanteissa joissa hapenkulutus on suurta ja hapottaa kilpailuvauhtista hiihdon taloudellisuutta pitää kehittää
15 Voima/nopeusharjoittelun pääperiaatteet harjoitusvuoden sisällä Voimatasojen ja keskivartalon lihaskunnon ylläpito ympäri vuoden Myös nopeusvoima/nopeusharjoittelua ympäri vuoden ainakin ylläpitävänä koska huonot suorituskykyominaisuudet saattavat rajoittaa myös kovien tehoharjoituksien vauhtia (erityisesti sprintterit) Nopeusharjoittelu lisääntyy kohti kilpailukautta kestävyysharjoittelun kokonaismäärän laskiessa Nuoret / huonot voimaominaisuudet omaavat hiihtäjät: 2 3 selkeää voima/nopeusjaksoa esim. harjoituskauden alussa, loppukesästä ja joulukuussa lumileirijakson jälkeen. Huom! Kestävyystehoja maltilla voima/nopeusjakson aikana! Kilpailukaudella painotus nopeusvoima- ja lajinopeusharjoittelussa Lyhyillä loikkaharjoituksilla varmistetaan jalkojen elastisuus ja kimmoisuusominaisuudet Ei kokeiluja vaan säännöllisesti tuttuja harjoitteita vältetään turha DOMS
16 Huippuhiihtäjän harjoittelu Sandbakk & Holmberg 2014
17 Hiihtosuorituskykyyn vaikuttavat tekijät Rusko 2003 Vaikka nopeus- ja voimaominaisuuksien merkitys on kasvanut viimeisen parin vuosikymmenen aikana niin maastohiihto on edelleen KESTÄVYYSLAJI!
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
Lisätiedot25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA
Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotSPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta
LisätiedotYLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ
YLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ Miika Köykkä Valmennus- ja testausoppi Kandidaatintutkielma Syksy
LisätiedotKILPAILUSUORITUSTEN ENNUSTETTAVUUS TESTITULOSTEN PERUSTEELLA MAASTOHIIHTOMAAJOUKKUEELLA KAUSINA JA
KILPAILUSUORITUSTEN ENNUSTETTAVUUS TESTITULOSTEN PERUSTEELLA MAASTOHIIHTOMAAJOUKKUEELLA KAUSINA 2015-2016 JA 2016-2017 Enni Heikura Liikuntafysiologia Pro Gradu -tutkielma Kevät 2017 Liikuntabiologia Jyväskylän
LisätiedotUudet teknologiat mitä mahdollisuuksia ja käytännön sovelluksia suoritusten seurantaan eri signaaleilla
Uudet teknologiat mitä mahdollisuuksia ja käytännön sovelluksia suoritusten seurantaan eri signaaleilla Vesa Linnamo Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia Vuokatti
LisätiedotSPRINTTI- MAAJOUKKUE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMIA KAUDELLE 2016-2017
SPRINTTI- MAAJOUKKUE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMIA KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Olli Ohtonen Sprinttivalmentaja olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi +358 504077501
LisätiedotMAASTOHIIHTO. Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä Reijo Jylhä Päävalmentaja
MAASTOHIIHTO Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä 2.10.2017 Reijo Jylhä Päävalmentaja RAKENNE Lajissa tapahtuneita muutoksia Harjoittelun määrän kehittyminen ja huipulle nousun ikä Esimerkkiohjelmat
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotSuorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa
Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa Jussi Mikkola 1, Esa Hynynen 1, Vesa Linnamo 2, Ari Nummela 1, Jani Talkkari 1, Ville Vesterinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
LisätiedotNUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU
NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU Janne Salmi Turun AV-leiri 1.12.2013 SUUNNISTUS ON KESTÄVYYSLAJI jossa suunnistustaito on merkittävässä roolissa Harjoitusmäärien on oltava suuret Harjoittelun on oltava
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotNaisten maajoukkue. Analyysi kausi Suunnitelma kausi
Naisten maajoukkue Analyysi kausi 2015 16 Suunnitelma kausi 2016 17 Rakenne Joukkue Leirityskalenteri Suunnittelu Tavoitteet kaudelle Toteutuma Testi- ja kilpailutulokset Analyysi Kohti Lahtea Joukkue
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kestävyys on kykyä työskennellä pitkään väsymättä Ja tällä kertaa pääosin maastossa! Lajin vaatimukset: 1. Sileän juoksussa kestävyysjuoksijan vauhti
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotAerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA
Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa
LisätiedotMAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ
MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI 15.10.2018 JYVÄSKYLÄ 15.10.2018 1 U18 ryhmä, tausta M/N 17 ja 18 sarjoissa hiihtävien valtakunnallinen valmennusryhmä 57
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotMAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE
MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri
LisätiedotSKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen
19.04.08 Jonne Kähkönen AMPUMAHIIHTO LAJINA: VAPAA TEKNIIKKA ASE SELÄSSÄ (3.5-4.5KG); VAIKUTTAA HIIHTOVAUHTIIN 4-8s/km VIISI LAUKAUSTA (VARAPATRUUNAT VIESTISSÄ) TAULUT: 45mm / 115mm, ETÄISYYS 50M SYKE
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA
VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit
LisätiedotMiten valmennetaan? Juha Taini Vierumäki 8.2.2013. www.suunnistusliitto.fi
Miten valmennetaan? Juha Taini Vierumäki 8.2.2013 MC TOP 10 MIEHET (alle 25-v) MC TOP 10 NAISET (alle 25-v) Nuorten MM-mitalit 2000-luvulla Kasva Urheilijaksi Kasva Urheilijaksi Herkkyyskaudet Mitä nuoremmista
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotSt1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015
St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Joni Mäki harjoitteluanalyysi Juho Halonen, Tampere 4.5.2019 Luennon sisältö -Taustaa -Sprinttitausta -Kestävyystausta -Kauden rakenne -Kestävyysharjoittelu -Nopeusharjoittelu -Voimaharjoittelu
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
LisätiedotAloittelevan kuntoilijan valmennus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu
LisätiedotKansallisbaletin Healthy Dancer ohjelma Kuntotestauspäivät
Kansallisbaletin Healthy Dancer ohjelma Kuntotestauspäivät 17.3.2016 Johanna Osmala, FT Suomen Kansallisbaletti Kansallisoopperan Balettioppilaitos Dance Health Finland TANSSI ON TAIDETTA, JOKA VAATII
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotMATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus
MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka
LisätiedotVoima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
LisätiedotHiihtosuunnistusvalmennuksen muuttuvat haasteet
Hiihtosuunnistusvalmennuksen muuttuvat haasteet Miksi jalkauttaa lajianalyysi? Tavoitteena löytää Suomalainen malli tehdä asioita ja olla avoin lajin kehitykselle Pitää puhua samoista asioista joka tasolla
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotVALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,
LisätiedotUHSK Umeå. Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet
UHSK Umeå Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet Kunto Fysikka vaatimukset - Korkea aerobinen kapaciteetti - Että jaksaa harjoitella. - Parempi palautus - Hyvä anaerobinen kapaciteetti - Että jaksaa
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotMAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI
MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI Elina Moilanen Valmennus- ja testausoppi LBIA028 Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kevät 2018 Työnohjaaja: Antti Mero TIIVISTELMÄ
LisätiedotTASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN?
TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? Olli Ohtonen Sprinttivalmentaja olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi 0504077501 RAKENNE Tasatyöntö - Muutos Tasatyöntö - Lyhyt historia
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotHarjoittelun ja valmentautumisen filosofia
Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa
LisätiedotSt Juho Halonen Jussi Piirainen Kisakallio
St1 2016 2017 Juho Halonen Jussi Piirainen Kisakallio 29. 30.4.2017 ST1 nuorten maajoukkue 2016 2017 Valmentajat: Juho Halonen ja Jussi Piirainen Urheilijat: Tytöt (8) Anni Alakoski (-97) Vilma Nissinen
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotNuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
LisätiedotMAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA OLYMPIAKAUSI
MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA 2016-2017 OLYMPIAKAUSI 2017-2018 Valmentajakerhon kevätseminaari Kisakallio 30.4.2017 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkueet kaudella 2016-2017 Leirityskalenterit
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotHIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJEL- MOINTI
HIIHDON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJEL- MOINTI Juho Halonen Pasi Pelttari Valmentajaseminaari Valmennus- ja testausopin jatkokurssi II VTEA008 Kevät 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotLISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi
LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN Pajulahti 24.11.2006 Janne Salmi HUIPUILLAMME VAUHTI ON KOHDALLAAN , mutta NUORET OVAT HIDASTUmaan päin JS: 1986-1989 17v: TJ 10.6km 36:45, 18v: TJ 14.3km 52:15,
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotSuomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti
LisätiedotKESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY
KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY Näkökulmaa lajiin Lisenssiurheilijoita n. 650 000 maailmanlaajuisesti 189 kansakuntaa Olympialaisten kolmanneksi suurin laji Sekä urheilija- että mitalimäärällä
LisätiedotSt Juho Halonen Jussi Piirainen Jyväskylä
St1 2017-2018 Juho Halonen Jussi Piirainen Jyväskylä 5-6.5.2018 ST1 nuorten maajoukkue 2017-2018 Valmentajat: Juho Halonen ja Jussi Piirainen Urheilijat: Tytöt (6) Rebecca Immonen (-98) Emmi Lämsä (-98)
LisätiedotKARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KARVINGKÄÄNNÖS Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Ski Sport Finland Suomen Olympiakomitea Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotHarjoitukset, Joulukuu
Hollolan Urheilijat, talvikausi 2012 ohjelma, nuoret. Harjoitukset torstaisin klo 18.00 19.30 sekä lauantaisin klo 14.00 16.00, Hälvälä ( Pakkasraja 15 astetta ) Tiistaisin osallistutaan hiihtokouluun,
LisätiedotLajinomaista kesätreeniä rullilla
Lajinomaista kesätreeniä rullilla Teksti Seppo Anttila Kilpahiihtäjille rullahiihdon kolme tärkeää harjoitustapaa ovat tasatyöntö, sauvoittaluistelu ja ylämäkien erikoisharjoittelu. Kuntoilijat ja juniorit
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotKestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla
Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA
KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2016
Lisähappi huippu urheilussa hyödyllistä vai huuhaata? Juha Peltonen, LitT, dos. Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö; Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum Helsingin yliopisto URHEILULÄÄKETIEDE
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotFinnish Endurance Sport Project , update 11/2017
Finnish Endurance Sport Project 2016-2018, update 11/2017 Kestävyyslajien yhteistyöhanke 2016-2018 Kestävyyslajien yhteistyö ja suomalaisen harjoittelumallin ja seurantajärjestelmien kehittäminen Tilanneraportti
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
LisätiedotVoimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:
Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
LisätiedotHarjoitteluanalyysi. Marika Teini suunnistus
Harjoitteluanalyysi Marika Teini suunnistus 24.9.2018 Kuka? 29-vuotias suunnistaja Oikeustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa 1.1.2018 alkaen liikunta-aliupseeri Puolustusvoimien Urheilukoulussa
Lisätiedot5.3.2012 MITÄ SPRINTTI ON? Turun sprinttiseminaari 3.3.2012 Janne Salmi
MITÄ SPRINTTI ON? Turun sprinttiseminaari 3.3.2012 Janne Salmi 1 SPRINTIN KEHITYS Tampere 2001 Vuokatti 2013 2 Historiaa PWT (Park World Tour) 1996- (esi-isä: Kampuksen Köykäisy 1992) Tavoitteena yleisö-
LisätiedotNaismaileriprojekti 2004 2005
Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki
LisätiedotHarjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen
Harjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen Hyvä harjoittelu -Nuori urheilija -hyvä harjoittelu olennaista (ominaisuuksien kehittämistä) ->vain sen kautta hyvään kehitykseen(kehityspotentiaali) -Hyvä harjoittelu
LisätiedotVoima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen
Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014 Liikuntakeskus Pajulahti Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Yli 10 hengen ryhmät - 10 % Yli 20 hengen ryhmät - 15 % Alennukset
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotÄlyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun
Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun Innostu työstä seminaari 22.5.2014 Kasnäs Veikko Louhevaara, professori (emeritus) Myontec Oy Sulaute&u 5etotekniikka - Ubicom - Ubi- tekniikka
LisätiedotHIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI. Susanne Kumpulainen BME04
HIIHDON LAJIANALYYSI JA OHJELMOINTI Susanne Kumpulainen BME04 Valmentajaseminaarityö VTE.A001 Syksy 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:antti Mero 1 TIIVISTELMÄ Kumpulainen,
LisätiedotMAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA OLYMPIAKAUSI Valmentajakerhon kevätseminaari Kisakallio Reijo Jylhä Päävalmentaja
MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA 2016-2017 OLYMPIAKAUSI 2017-2018 Valmentajakerhon kevätseminaari Kisakallio 30.4.2017 Reijo Jylhä Päävalmentaja RAKENNE Menestyksen takana olevat valinnat Kauden 2016-207
LisätiedotPITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA. Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana?
PITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana? MIKKO LINNOLA Ravitsemusasiantuntija, ETK, kouluttaja Peak
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Sprinttisuunnistajan fyysinen harjoittelu Jari Ikäheimonen Suunnistusvalmennusseminaari 2/2012 VÄITE: kukaan maailmassa ei tähän päivään mennessä ole
LisätiedotTHE EFFECT OF SKI GLIDING PROPERTIES ON THE FORCE PRODUCTION OF V2-TECHNIQUE
THE EFFECT OF SKI GLIDING PROPERTIES ON THE FORCE PRODUCTION OF V2-TECHNIQUE Olli Ohtonen Master s thesis in Biomechanics Autumn 2010 Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä
LisätiedotVuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu?
24.4.2015 Jyväskylä Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu? Leiritys + MC / COC -kilpailutus
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotKUNTOTESTIN PALAUTE JA YHTEENVETO
KUNTOTESTIN PAAUTE JA YHTEENVETO Triathlontesti 3min portain - pyörä Testiraportti ID 113 Urheilija: Testattu laji: Testaupaikka: Testauspäivä: Sami Tuomi Triathlon Medical Tech 14.11.2014 n. klo 16:00
Lisätiedot