HENKINEN VÄKIVALTA JA RISTIRIITATILANTEET

Transkriptio

1 HENKINEN VÄKIVALTA JA RISTIRIITATILANTEET Toimintaohje tilanteiden ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi Tuula Collin, osastonhoitaja Tommi Hautaniemi, psykologi Leena Huhtamäki, työsuojeluvaltuutettu Liisa Ilmonen, työterveyshoitaja Raimo Isoaho, pääluottamusmies Seppo Peltola, työsuojeluvaltuutettu Pertti Rinta-Nikkola, työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Erkki Saari, pääluottamusmies Tuula Susi, oh/ terveyden edistämisen koordinaattori Pentti Viitasaari, henkilöstöpäällikkö

2 HENKINEN VÄKIVALTA JA RISTIRIITATILANTEET Sisällysluettelo HENKINEN VÄKIVALTA TYÖYHTEISÖSSÄ 3 Mikä on henkistä väkivaltaa?. 4 Ongelma on osattava tunnistaa. 5 Suhtautuminen henkiseen väkivaltaan työpaikoilla. 6 Henkisen väkivallan ennaltaehkäisy ja poistaminen työpaikalta 6 Mikä ei ole henkistä väkivaltaa 7 Toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseksi:. 8 Mitä esimiehen tulee tehdä?.. 8 RISTIRIITATILANTEET TYÖYHTEISÖSSÄ. 9 Esimiehen rooli ristiriitatilanteessa 9 Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö 9 MITÄ LAKI JA SOPIMUS SANOO?

3 HENKINEN VÄKIVALTA TYÖYHTEISÖSSÄ Henkinen väkivalta työpaikoilla on laajempi ongelma kuin yleensä uskotaan. Työterveyslaitoksen tutkimukset valtionhallinnossa ja kunta-alalla ovat osoittaneet, että noin joka kymmenes julkishallinnossa työskentelevä kokee ainakin jossain määrin henkistä väkivaltaa työpaikallaan. Henkisen väkivallan kohteeksi joutuneelle kiusaaminen tulee usein yllätyksenä. Kestää pitkään ennen kuin hän ymmärtää mistä on kysymys. Työyhteisössä ihmissuhdeongelmat ja henkinen väkivalta nousevat usein työn ja työolojen ongelmista tai rakenteellisista puutteista. Työ ja työtoverit antavat normaalissa tilanteessa meille voimavaroja työssä jaksamiseen. Pahimmillaan henkinen väkivalta estää tämän, ja loputkin voimavarat kuluvat ahdistuksen voittamiseen. Henkinen väkivalta heikentää työyhteisön toimivuutta ja kasvattaa henkilöstön psyykkistä ja fyysistä sairastumisriskiä. Henkilöstön ikärakenteesta johtuen henkinen väkivalta työpaikalla lisää ennenaikaisele eläkkeelle siirtymisiä ja pakoa työelämästä. Siksi sekä työnantajalle että työntekijöille on tärkeää estää jo ennakolta henkistä väkivaltaa, mutta siihen on myös puututtava päättäväisesti. Yhteistoimintasopimus luo hyvät mahdollisuudet käsitellä työyhteisöjen omia toiminta- ja käyttäytymistapoja sekä laatia yhdessä hyväksyttävät toimintasäännöt. Silloin jokainen työyhteisön jäsen tietää, miten työyhteisössä tulee toimia ja käyttäytyä, minkälaista toimintaa ei hyväksytä ja minkälaisia seuraamuksia henkisestä väkivallasta on. Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on korostaa hyvän toimintailmapiirin merkitystä ja saada työyhteisöjen käyttäytymiskulttuuri hyvää käytöstä ja toisen työntekijän oikeuksia kunnioittavaksi. Tarkoituksena on myös antaa joitakin ohjeita käytännön työelämään henkilöstön hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. 3

4 Mikä on henkistä väkivaltaa? Henkisen väkivallan termistö on kirjavaa ja vakiintumatonta. Tässä toimintaohjeessa henkinen väkivalta on yläotsikkona, jonka alle kuuluvat henkisen väkivallan eri ilmenemismuodot. Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa vakavanlaatuista kiusaamista, sortamista, syrjintää tai epäoikeudenmukaista kohtelua, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön (Vartia 1999). Henkisen väkivallan syntymiseen vaikuttavia tekijöitä löytyy työorganisaatiosta ja ympäristöstä: työstä, työoloista, töiden organisoinnista, tiedonkulusta, kulttuurista ja toimintatavoista, työyhteisön toiminnasta ja sen häiriöistä, johtamistavasta, työyhteisön jäsenten yksilöllistä ominaisuuksista, persoonallisuudenpiirteistä, yksilöllisistä pyrkimyksistä ja toimintatavoista. Työpaikalla henkiseen väkivaltaan voivat syyllistyä sekä työntekijät että heidän esimiehensä, mutta sen sijaan työsyrjintärikokseen voivat syyllistyä ainoastaan työnantajan edustajat. Huono kohtelu on lain tai yleisen hyvän tavan vastainen teko, laiminlyönti tai käyttäytyminen. Kiusaaminen on huonoa kohtelua, jossa työntekijä pyritään järjestelmällisesti alistamaan pitkähkön ajan kuluessa. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirintä tai ahdistelu voi sisältää fyysisen koskemattomuuden loukkauksen. Työsyrjintää on, kun työnantaja tai hänen edustajansa työpaikasta ilmoittaessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan Rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, Sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, Uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammattijärjestötoiminnan tai Muun näihin rinnastettavan perusteella. 4

5 Ongelma on osattava tunnistaa Työyhteisön ristiriita voi johtaa näkemään mahdollisuuden toimia toisin tai paremmin, lisätä kykyä uusien näköalojen ja tavoitteiden löytämiseen, uudistaa työnjakoa tai organisaatiota ja luoda mahdollisuuden toimivalle yhteishengelle sen sijaan, että ristiriita rakentaisi pohjaa henkiselle väkivallalle tai työssä kiusaamiselle. Jos henkiseen väkivaltaan ei puututa välittömästi, yksilöiden välinen konflikti laajenee, ja kiusattu leimautuu koko työyhteisön silmissä ja yhteisön kyky asettua toisen asemaan heikkenee. Joskus organisaation rakenteissa olevaa ongelmaa yritetään ratkaista henkilökohtaisena ja selittää yksilöiden ominaisuuksina. Läheskään aina työyhteisössä ei osata tunnistaa, missä hengessä siellä toimitaan ja puhutaan asioista. Kilpailu ja valtapyrkimykset vaikeuttavat sisäisen keskustelun tilan havaitsemista. Jokainen työntekijä ja esimies on omalta osaltaan vastuussa työpaikkansa työilmapiiristä ja hyvinvoinnista. Henkinen väkivalta voi ilmetä monella tavalla, ja sen havaitseminen ja tunnistaminen on usein vaikeaa. Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: näkymättömänä: hiljaisena ja juonittelevana painostuksena, olankohautuksina, kielteisinä silmäyksinä tai äänensävyinä tai puhumattomuutena äänekkäänä: toistuvana moittimisena ja arvosteluna, fyysisenä väkivallan uhkana tai työtoverin arvostelukyvyn kyseenalaistamisena alistamisena, väheksymisenä, pilkkaamisena, uhkailemisena, luonteenpiirteiden, ominaisuuksien tai ulkomuodon arvostelemisena tai pahansuopaisena juoruiluna yksityis- ja perhe-elämästä vaatimuksena kohtuuttomista tai perehdyttämistä edellyttävistä työsuorituksista, joihin ei kuitenkaan perehdytetä, vetoomuksina ristiriitaisiin ja epäselviin ohjeisiin tai käskyihin, työtehtävien tai työvälineiden poistamisena, sopimusehtojen muuttamisena, nöyryyttävien tai toteuttamiskelvottomien määräysten antamisena, muista eristämisenä, työn viemisenä henkilöltä työnteon vaikeuttamisena, tiedon kulun estämisenä loukkaavana, syyttelevänä, vihjailevana tai ilkeänä puheena, kieltäytymisenä yhteistyöstä työtoverin kanssa pyrkimyksenä savustaa henkilö ulos työpaikasta tai saada hänet vaihtamaan työpaikkaa sukupuolisena häirintänä, joka voi ilmetä vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä tai vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, pornoaineistona, seksuaalisesti vihjailevina kirjeinä ja puhelinsoittoina, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Työyhteisössä harjoitetaan henkistä väkivaltaa, jos jonkun työyhteisön jäsenen oikeudet ja tarpeet jatkuvasti ohitetaan tai jätetään ottamatta huomioon. Esimiesten ja työntekijöiden yhteinen velvollisuus on tunnistaa ja tiedostaa mahdolliset ongelmat tavoitteena ehkäistä ennalta ja poistaa ne. 5

6 Suhtautuminen henkiseen väkivaltaan työpaikoilla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri työnantajana edellyttää työpaikoilla normaalia, hyvää käytöstä eikä hyväksy minkäänlaista huonoa kohtelua, kiusaamista, sukupuolista häirintää tai ahdistelua tai työsyrjintää. Tärkeää on, että henkisestä väkivallasta ja sen eri muodoista keskustellaan työpaikoilla esimerkiksi työyhteisön kokouksissa. Asiasta tulee keskustella myös vähintään kerran vuodessa käytävissä kehittämiskeskusteluissa. Esimiehen tehtäviin kuuluu myös työpaikan ongelmien hoito. Hänen on tarkasteltava työyhteisöään ja havaitessaan henkiseen väkivaltaan mahdollisesti johtavia ongelmia hänen on puututtava niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimiehen on suhtauduttava vakavasti hänelle ilmoitettuihin tai hänen tietoonsa tulleisiin mahdollisiin erilaisiin henkisen väkivallan muotoihin. Esimiehen on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa henkisen väkivallan kohteeksi ja kertoo siitä esimiehelle, eikä häneen saa asian esille ottamisen takia kohdistaa minkäänlaista painostusta tai kostotoimenpiteitä. Jos esimies ei puutu tietoonsa tulleeseen henkiseen väkivaltaan tai syyllisty sellaiseen itse, asia on vietävä hänen esimiehensä käsiteltäväksi. Henkisen väkivallan ennaltaehkäisy ja poistaminen työpaikalta Työyhteisössä tulee olla yhteisesti hyväksytyt toimintatavat, pelisäännöt. Työyhteisön ongelmat on ensisijaisesti käsiteltävä työyhteisön sisällä ja esimiehet ovat avainasemassa henkisen väkivallan torjunnassa ja poistamisessa. Esimiehen on työnantajan edustajana välittömästi puututtava havaitsemaansa tai tietoonsa tulleeseen henkiseen väkivaltaan. Esimies on vastuussa siitä, että asioita lähdetän korjaamaan ja estetään henkisen väkivallan jatkuminen. Työpaikan ulkopuolisten tahojen mukanaolo ristiriitojen selvittämisessä on aina toissijainen. Jos koet joutuneesi henkisen väkivallan kohteeksi etkä osaa päättää mitä tilanteen korjaamiseksi voisit tehdä, älä jää yksin ihmettelemään ja miettimään. Voit halutessasi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, työsuojeluvaltuutettuusi, työnohjaajiin, työsuojeluasiamieheesi tai luottamusmieheesi ja keskustella ongelmasta ja siitä miten haluaisit asiaa hoidettavan. Jos havaitset työyhteisössäsi henkistä väkivaltaa sinun velvollisuutesi on ilmoittaa siitä esimiehellesi. Työyhteisöllä ja etenkin esimiehellä on vastuu asian tilan korjaamisesta. 6

7 Mikä ei ole henkistä väkivaltaa Henkisen väkivallan eri ilmenemismuodot ovat vakava asia ja siksi on tärkeätä, että niitä ei sotketa työpaikan normaaleihin ristiriitatilanteisiin. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä. Työtovereita ei kuitenkaan tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työntekoon ja käyttäytyä kaikkia kohtaan hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla. Henkistä väkivaltaa ei ole mm. se, jos työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on asiasta keskusteltu. 7

8 Toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseksi: 1. Jos joudut henkisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi ja kehota häntä lopettamaan se. 2. Jos huomautus ei tehoa, voit halutessasi mennä yhdessä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan, että koet kyseisen henkilön toiminnan epämiellyttävänä ja asiattomana. Voit myös ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen. 3. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys lähimpään esimieheesi, tai mikäli esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä, koska tällä on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua tilanteeseen. Tarvittaessa voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen. 4. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta tai ei ryhdy toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, siirtyy vastuu asioiden hoitamisesta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle. Henkisen väkivallan luonteen ja asian mukaan työnantajan kurinpitotoimenpiteitten lisäksi on eri laeissa säädetty tietyistä asioista omat menettelytapansa ja rangaistuksensa. Henkiseen väkivaltaan syyllistynyt voi joutua pois työstään, hänet voidaan tuomita rikoslain säätämään rangaistukseen ja hän voi joutua maksamaan korvauksia henkisen väkivallan uhrille Mitä esimiehen tulee tehdä? Esimiehen tehtävänä on puuttua asiaan heti, kun hän huomaa työyhteisössä ilmenevän henkisen väkivallan tai hänelle kerrotaan siitä. 1. Saatuaan tietää henkisestä väkivallasta työpaikalla esimies kutsuu harkintansa mukaan asian osapuolet joko yhdessä tai erikseen mahdollisimman pian luokseen keskustelemaan asiasta. Keskusteluissa selvitetään tapahtumien kulku ja sovitaan, miten jatkossa käyttäydytään. Sovitaan myös täsmällisesti, milloin esimies ja asianosaiset kokoontuvat uudelleen keskustelemaan asiasta. 2. Tarvittaessa ongelmasta ja sen ratkaisusta kerrotaan koko työyhteisölle. Esimiehen on harkittava myös, onko syytä töiden tai työympäristön uudelleenjärjestelyyn. 3. Esimiehen on seurattava tilannetta ja huolehdittava siitä, että seurantapalaveri pidetään. 4. Esimies ja asianomaiset voivat ottaa yhteyttä työterveyshuollon asiantuntijoihin henkilökohtaisen kriisiavun saamiseksi. Tärkeää on, että myös kiusaajalla on tämä mahdollisuus. Keskusteluihin voidaan pyytää mukaan myös työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai luottamusmies, mikäli joku asianosainen niin haluaa. Jos tilannetta ei saada omin avuin selvitettyä, voidaan apuun pyytää ulkopuolinen asiantuntija. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettua tai pääluottamusmiestä voi pyytää viemään asiaa eteenpäin omien organisaatioidensa kautta. Yhteistoimintasopimus luo hyvät mahdollisuudet keskustella ja sopia työyhteisöä koskevista asioista. Yhteistyössä laaditut työyhteisön toimintaohjeet ovat hyvä käyttäytymismalli. Samalla työyhteisön jäsenet sopivat yhdessä myös siitä, miten menetellään siinä tapauksessa, jos joku ei toimi yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Voimme sopia oman työyhteisömme henkisestä väkivallasta vapaaksi alueeksi. Työyhteisön hyvällä yhteistyöllä, yhteisillä kehittämishankkeilla ja hyvillä, toiset huomioon ottavilla käytöstavoilla voimme ennaltaehkäistä ja poistaa väkivallan työyhteisöstä. 8

9 RISTIRIITATILANTEET TYÖYHTEISÖSSÄ Työpaikoilla voi syntyä ristiriitoja asioista, jotka johtuvat organisaation rakenteellisista piirteistä. Tällaisia ovat johtamisen, töiden organisointiin, yhteisiin pelisääntöihin, tehtävämäärittelyihin, perehdyttämiseen ja ihmisen tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Työyhteisön kokouksissa tulee keskustella oman työpaikan toimintatavoista ja tarvittaessa sopia parannuksista tai muutoksista, joita katsotaan tarvittavan. Sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä siitä miten toimitaan jos joku ei niitä noudata. Ristiriitojen ennaltaehkäisyyn hyviä keinoja ovat esimerkiksi, että työpaikalla: - jokainen on perillä työn ja työyhteisön tavoitteista, - opitaan keskustelemaan työstä, - pidetään säännöllisiä palavereja, - käydään säännöllisesti kehittämiskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa, - huolehditaan riittävän laajasta perehdyttämisestä, - noudatetaan selkeää työ- ja vastuujakoa, - rakennetaan tietoisesti tasa-arvoista ja avointa työyhteisöä, jossa perustehtävän suorittaminen on tärkein asiaa mutta työntekijöiden henkinen ja fyysinen työturvallisuus sekä lakisääteiset perusoikeudet taataan. Esimiehen rooli ristiriitatilanteessa Esimiehen keskeisenä tehtävänä on vastata toimintojen sujuvuudesta. Esimiehen tehtävänä on puuttua tarvittaessa tätä sujuvuutta haittaaviin yksilöiden tai ryhmien ongelmiin. Esimiehen tulee puuttua asiaan heti, kun hän huomaa työyhteisössä ilmenevän ristiriidan tai hänelle kerrotaan siitä. Esimies on vastuussa ratkaisuprosessin käynnistämisestä ja sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Jatkuessaan ristiriita alkaa näkyä työyhteisön toiminnassa, haitata työn tekemistä ja työn tavoitteiden suuntaista toimintaa sekä heikentää selvästi ihmisen hyvinvointia. Samalla ristiriidat tavallisesti kärjistyvät ja ihmisten usko työyhteisönsä mahdollisuuksiin muuttua heikkenee. Esimiehen tärkeimpiä tehtäviä on luoda ennaltaehkäisevässä mielessä työyhteisöönsä yhteisesti hyväksytty toimintatapa ja ristiriitojen ratkaisumalli, jossa ongelmia ja ristiriitoja käsitellään sairaanhoitopiirissä noudatettavan yhteistoiminta sopimuksen mukaan yhdessä siten, että jokainen asianomainen voi osallistua asian käsittelyyn. Esimiehen tulee tunnistaa ongelma. Työyhteisön jäsenten tulee olla valmiita työskentelemään ratkaisujen löytämiseksi. Joskus ongelmat ratkeavat keskustelulla, mutta usein ne vaativat yhteistyötä ja aktiivista ongelmaratkaisua. Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö Jos ristiriitatilanne on jo edennyt niin pitkälle, ettei työyhteisössä selvitä omin avuin, on syytä hakea apua ylemmältä esimieheltä. Sairaanhoitopiirissä on myös käytettävissä sisäi- 9

10 siä konsultteja joita voidaan käyttää ongelmatilanteiden ratkaisussa. Yhteyttä voi ottaa myös työterveyshuoltoon tai työsuojeluhenkilöstöön. Tällöin laaditaan toimenpidesuunnitelma, jonka avulla ristiriitoihin haetaan ratkaisua. Ratkaisuprosessissa ovat mukana kaikki työyhteisön jäsenet, joita ristiriitatilanne tavalla tai toisella koskee. Lisäksi mukana voivat olla muutkin työyhteisön jäsenet, jos niin yhteisesti sovitaan. Yhteinen työskentely edellyttää, että kaikki työyhteisön jäsenet ovat siihen valmiita. Prosessin vaiheet ovat seuraavat: - luodaan kokonaiskuva tilanteesta - asetetaan tavoitteet - sovitaan ratkaisukeinoista - toteutetaan parannus- ja kehittämistoimenpiteet - seurataan niiden toteutumista ja vaikutuksia 10

11 MITÄ LAKI JA SOPIMUS SANOO? Hallitusmuodon perusoikeuksia 5 2 mom. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai henkilöön liittyvän syyn perusteella. Rikoslaki 47 luku. Työrikokset 3 Työsyrjintä. Työsyrjintä on syrjivää toimintaa, jossa työnantaja tai tämän edustaja asettaa työnhakijan tai työtekijän muita epäedullisempaan asemaan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä. Syrjintä on kielletty työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palveluksen aikana. Työsopimuslaki 2 luku.työnantajan velvollisuudet 2-3 :issä säädetään työnantajan velvollisuudesta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti niin, että ketään ei aseteta toisiin nähden eriarvoiseen asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikan takia. 32 :ssä on työnantajan velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä ei saa työn takia haittaa terveydelleen. Työturvallisuuslaki 8 :n Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomion tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa 18 Työntekijän velvollisuudet Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissä olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 28 Häirintä Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai varaa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. 11

12 Tasa-arvolaki 1 Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 6 4 mom. Työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. 7 Syrjinnän kielto. Syrjintä välittömästi ja välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty. 8 Syrjintä työelämässä. Työnantajan menettelyä on lisäksi pidettävä 7 $:ssä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan tai tehtävään tai koulutukseen valittaessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava syy tai että hänen menettelynsä johtuu muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimus Yhteistoimintasopimus on sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 3 :n 4 momentin tarkoittama yleissopimus että yhteistoimintamenettelyä koskeva työehtosopimus. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on sairaanhoitopiirin palvelutuotannon tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen. Antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. KIRJALLISUUTTA Toimintaohjeen laadinnassa on käytetty hyväksi mm. seuraavia aineistoja Flirtti, häirintä, jännite. Opas työpaikoille seksuaalisen ahdistelun tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi. Työterveyslaitos. Kaisa Kauppinen, Mari Purola 2002 Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Helsingin kaupungin työpaikoilla. Erikoispaino Oy Helsinki 2000 Reilu peli työelämässä. Perkka-Jortikka K 1998 Oy Edita Ab Helsinki Työssäkiusaaminen ja työsyrjintä. Työsuojelujulkaisuja 12/1998. Sosiaali-ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Timonen, P (toim ) Suomen laki 1. Kauppakaari Oyj. Lakimiesliiton kustannus Helsinki Työpaikalla yhteishenkeä ei kiusanhenkeä. Työsuojelurahasto, SAK, AKAVA, STTK, Turku 1997 Työyhteisökonfliktien hallinta väkivaltaa vai luovuutta, Työministeriö, Tampere 1996 Vartia, M. & Perkka-Jortikka, K Henkinen väkivalta työpaikoilla Tammer-Paino Oy Tampere

13 13