Joensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 16.9.2009"

Transkriptio

1 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Joensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti

2 2

3 3 ESIPUHE Tämä raportti on Joensuun kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat alueelliset raportit. Hankkeen yhteenveto raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa (LVM 39/2009). Yhteenvetojulkaisussa on mm. vertailtu kaupunkiseutujen joukkoliikenteen nykytilaa, tavoitteita ja kehittämisohjelmia. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin edelleen kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. Raportti toimii kuitenkin lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Joensuun seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5 7 vuoden tähtäimellä. Toteutuksen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuudet suunnitella ja hankkia paikallisja lähiliikenne. Seudullisen yhteisen ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Martti Varis, pj. Joensuun kaupunki Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki Anu Näätänen Joensuun kaupunki Liisa Joenperä Itä-Suomen lääninhallitus Marja-Leena Inkinen-Remes Itä-Suomen lääninhallitus Sonja Tynkkynen Itä-Suomen lääninhallitus Kari Riikonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Markku Aho Enon kunta Eero Pölönen Kontiolahden kunta Juha Pitkänen Kontiolahden kunta Arto Jormalainen Liperin kunta Unto Lavikainen Outokummun kaupunki Heikki Hallikainen Polvijärven kunta Matti Moisala Pyhäselän kunta Terhi Nissinen Savo-Karjalan tiepiiri Katariina Myllärniemi Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskuksen edustajana olivat Sini Puntanen ja Arja Aalto, mutta he eivät osallistuneet kokouksiin. Seudullinen työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana 8 kertaa. Raportin on kirjoittanut Kari Hillo Strafica Oy:stä.

4 4 ESIPUHE TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE ALUELUOKITTELU TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA KOHTEITA YHTEENVETO/ALUSTAVA ANALYYSI JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA TARJONTA KYSYNTÄ LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT ORGANISOINTI RAHOITUS YHTEENVETO/ALUSTAVA ANALYYSI SUUNNITTELUN MUITA LÄHTÖKOHTIA KUNTAUUDISTUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- JA JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAT AIEMMAT JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Valtakunnalliset tavoitteet Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet PALVELUTASON MÄÄRITTELY SEUDULLISET TAVOITTEET PAIKALLISLIIKENTEEN TAVOITTEET KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPITEET KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET LIIKENNÖITSIJÖIDEN, KÄYTTÄJÄRYHMIEN SEKÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KUULEMINEN ORGANISOINTI ORGANISOINTIIN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET Aluehallinto ja kuntaliitokset Palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain täytäntöönpano ALUEEN TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖ Liikenne ja henkilökuljetukset Maankäyttö PÄÄTÖKSENTEKO YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 55

5 5 LIITTEET LIITE 1. PAIKALLIS- JA SEUTULIIKENTEEN PALVELUTASOJA VUONNA LIITE 2. TOIMENPIDEKEHIKKO... 60

6 6 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus KETJU-hankkeeseen osallistuu 15 kaupunkiseutua ja yhteensä 107 kuntaa. Joensuun kaupunkiseudulla suunnittelualueen muodostavat Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Pyhäselkä, jotka kuuluvat Pohjois-Karjalan maakuntaan. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä yhdistyivät Suunnittelualue vastaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän kaupunkiseutusuunnitelman aluerajausta. Kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana kaikki seutuyhteistyötä Joensuun seudulla harjoittavat kunnat. Puitelain velvoittamien kuntien lisäksi kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuivat vapaaehtoisina Eno, Outokumpu ja Polvijärvi. Suunnittelualue kattaa Joensuun keskeisen työssäkäyntialueen, sillä mukana olevista kunnista työssäkäynnin osuus keskuskaupunkiin on yli 15 %. Joensuun kaupunkiseudun taajamarakenne muodostuu Joensuun keskustaajamasta ja kolmesta suurehkosta lähitaajamasta (Pyhäselän Reijola, Liperin Ylämylly ja Kontiolahden Lehmo). Joensuun kaupunkiseutusuunnitelma sai valtakunnallisessa arvioinnissa parhaat pisteet. Joensuun seudun kunnilla on olemassa oleva vahva yhteistyön perinne mm. maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntijaarvioinnissa tunnistetaan kehittämistarpeina Joensuun seudulla seuraavaa: - Kuntaliitoksen ulkopuolelle jää yhdyskuntarakenteen hallinnan kannalta merkittäviä alueita. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia seudulliselle maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnille ja kuntien sitoutumiselle siihen. - Hajarakentamisen ohjaukseen seudulla tulee löytää yhteisesti hyväksytyt keinot ja periaatteet. Seutuvaltuusto päätti hyväksyä Joensuun seudun yleiskaavan Kaavan toteutumisen kannalta tärkeää on, että siihen aiotaan liittää yleispiirteinen toteutusohjelma. 1.2 Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella on noin asukasta, joista Joensuun kaupungissa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen (66 %). Joensuun asukasluku kasvoi Pyhäselän ja Enon yhdistymisen myötä noin asukkaalla. Väestö on keskittynyt kolmeen kaupunkialueen kehityskäytävään. Joensuun seudun yhdyskuntarakenteelle ominaisia piirteitä ovat pääväyliä myötäilevät nauhamaiset rakenteet. Säteittäisesti laajenevaa nauhamaista taajamarakennetta ilmenee erityisesti Joensuun ydinkaupunkiseudulla akselilla Kontiolahti-Joensuu-Pyhäselkä ja Joensuu-Liperi (Ylämylly) sekä myös Joensuun kaupungin sisällä Kulhon taajaman suunnassa. Kuntakeskukset muodostavat selkeitä yhdyskuntarakenteen solmukohtia ja itsenäisiä asutuskeskittymiä, joiden ulkopuolella rakenne on kuitenkin hajautunut.

7 7 Väestön sijoittuminen suunnittelualueella on esitetty kuvassa 1. Eräiden tutkimusten mukaan itsekannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä pidetään väestöpohjaltaan yli 200 asukasta/km 2. Kuva 1. Väestön sijoittuminen. Suunnittelualueen väkiluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) noin 2,1 %. Väestönkasvu on ollut 0,2 prosenttia vuonna Väestönkehityksessä on ollut kunnittain suuria eroja. Suhteellisesti voimakkainta väestönkasvu on ollut Kontiolahdella ja Pyhäselässä. Myös Joensuussa ja Liperissä väestökehitys on ollut kasvusuuntaista. Sen sijaan Outokummussa, Enossa ja Polvijärvellä väestö on hieman vähentynyt. Yli 65-vuotiaiden osuus on seudulla noin 15 % ja toisaalta alle 15-vuotiaiden osuus noin 17 %. Polvijärvellä, Enossa ja Outokummussa on ikääntynein väestö, Kontiolahdella ja Pyhäselässä puolestaan nuorin. Tulevaisuudessa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa huomattavasti. Yleiskaavan väestösuunnitteiden mukaan seudun väkiluku kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä noin asukkaalla eli noin 4,0 %. Tilastokeskuksen vastaava kasvuennuste on vain puolen prosentin luokkaa. Maakuntaliitto on puolestaan päätynyt reilun kahden prosentin kasvuennusteeseen. Kuvassa 2 on esitetty seudun kuntien oma väestöennuste vuosille

8 8 Kuva 2. Seudullinen väestöennuste kunnittain Alueluokittelu Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen on laadittu kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voidaan laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkutavoittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km - ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta.

9 9 Taulukko 1. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3. B1. Keskustapalvelujen alue B2 Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija),pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Yhteensä määriteltiin 10 luokkaa, jotka ottavat huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille.

10 10 Kuva 3. HLT-alueluokittelu. 1.4 Työpaikat ja työssäkäynti Joensuun seudun liikennekysyntää ohjaa voimakkaasti Joensuun kaupunkialueen merkitys koko seudun työssäkäynnin ja asioinnin keskuksena. Yli 60 % seudun vajaasta työpaikasta sijaitsee Joensuussa. Seudun ydinalueen kehitys on ollut viime vuosina erittäin myönteistä, mistä huolimatta työttömyysaste on edelleen muuta Suomea korkeampi luvulla seutu on muuttunut julkissektorivetoisesta monialaiseksi yritys- ja osaamiskeskittymäksi. Palveluiden osuus Joensuun seudun työpaikoista on noin 70 %. Kussakin kunnassa käydään eniten töissä omassa kunnassa. Suurimmat pendelöintivirrat eli työssäkäyntivirrat oman kunnan ulkopuolelle ovat Kontiolahdelta (n 2200 henkilöä, 46 %), Liperistä (1350 henkilöä, 35 %) ja Pyhäselästä (1200 henkilöä, 43 %) Joensuuhun (taulukko 2 ja kuva 4).

11 11 Taulukko 2. Joensuun seudun työssäkäyntivirrat vuonna työssäkäyntikunta Eno Ilomantsi Joensuu Kiihtelysvaara asuinkunta Eno Ilomantsi Joensuu Kiihtelysvaara Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Tuu povaara Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Tuupovaara = työmatkaa = Yli 300 työmatkaa Kuva 4. Joensuun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen taajamat kokoluokittain vuonna Kartassa on esitetty myös keskuskunnassa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä vuonna Lähde: SYKE /YKR, Tilastokeskus (Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti).

12 12 Joensuun henkilöautotiheys (443 ha/1000 as.) vastaa melko tarkkaan valtakunnallista keskiarvoa. Verrattuna muihin suomalaisiin yli asukkaan kuntiin (kuva 5), autotiheys on jonkin verran alhaisempi. Henkilöautot kunnittain 2004 Yli asukkaan kunnat Seinäjoki Tuusula Kouvola Lohja Kokkola Rauma Vaasa Porvoo Nurmijärvi Lappeenranta Mikkeli Pori Hämeenlinna Rovaniemi Hyvinkää Kirkkonummi Kajaani Joensuu Järvenpää Jyväskylän mlk Vantaa Kotka Lahti Kerava Jyväskylä Espoo Turku Oulu Tampere Kuopio Helsinki Koko maa Autot/1000 asukasta Kuva 5. Henkilöautotiheyksiä kunnittain ( 1.5 Muita matkustukseen vaikuttavia kohteita Joukkoliikennettä synnyttävistä ja sitä tarvitsevista kohteista työpaikkojen ohella merkittävimpiä ovat koulut, kaupalliset palvelut sekä terveyspalvelut. Joensuu on mm. merkittävä opiskelukaupunki. Joensuun keskussairaala sijaitsee Niinivaaralla, noin kaksi kilometriä keskustorilta kaakkoon. Joensuun ydinkeskusta on seututasolla tärkein ja monipuolisin palvelukeskittymä. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Myös muiden kuntakeskusten palvelutarjonta näyttäisi olevan kohtuullinen, joskin merkittävä osa asiointiliikenteestä suuntautuu Joensuuhun kattavan ja monipuolisen palvelutarjonnan johdosta. Päivittäistavarakauppa on pitkälti keskittynyt Joensuun kaupungin alueelle. Myös erikoistavarakauppa on keskittynyt Joensuuhun, jossa maakuntakeskuksena on monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Ongelmana haja-asutusalueilla on ollut peruspalvelujen säilyttäminen.

13 Yhteenveto/alustava analyysi Nykyinen kaupunki- ja yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävimmin liikkumistarpeisiin ja eri liikennemuotojen toimintaedellytyksiin myös tulevaisuudessa. Työssäkäynti ja palvelut ovat vahvasti keskittyneet Joensuuhun, mikä luo edellytyksiä joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle merkittävimpien työssäkäynti, opiskelu- ja asiointivirtojen suunnassa. Maankäytön suunnittelu nähdään keskeisenä joukkoliikenteen kilpailukyvyn edellytyksenä. Joukkoliikenteen kannalta olennaista on, miten uusi maankäyttö tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään. Seudun väestöpohjan on arvioitu kasvavan noin 5 % vuoteen 2020 mennessä. Sijoittamalla asumista, työpaikkoja ja asiointikohteita liikenteen näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti, voidaan liikennesuoritteiden kasvua hidastaa ja samalla edistää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä.

14 14 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Kaupunkiliikenne Joensuun paikallisliikenteessä liikennöi 10 linjaa ja seudullisessa lähiliikenteessä 12 linjaa. Paikallisliikenteen linjasto koostuu keskustan kautta liikennöivistä heilurilinjoista, joista neljä liikennöi kaikkina viikonpäivinä. Kaksi linjaa liikennöi myös maanantaista lauantaihin. Ainoastaan arkipäivisin liikennöitäviä linjoja paikallisliikenteessä on neljä. Linjaliikenteenä liikennöitävää paikallisliikennettä hoitaa Lehtosen Liikenne Oy. Linja Reitti 1 Reitti 2 1 Keskusta - Utra Keskusta - Keskussairaala-Nepenmäki 2 Keskusta - Noljakka - Marjala - Onttola 3 Keskusta-Hukanhauta Keskusta-Noljakka-(Marjala) 4 Keskusta - Karsikko - Kulho 5 Keskusta - Linnunlahti 7 Keskusta - Noljakka Keskusta - Rantakylä 8 Keskusta - Rantakylä Keskusta - Keskussairaala - Hukanhauta 9 Keskusta-Iiksenvaara 10 Keskusta-Rantakylä-Utra-Mutala 17 Keskusta - Penttilä Keskusta-Noljakka-Marjala Yllä mainituista Lehtosen Liikenteen kaupunkiliikennelinjoista linjat 2 ja 4 ovat ns. lähiliikennettä, mutta pääasiallinen käyttäjäryhmä on kaupungin alueella. Vastaavasti lähiliikennelinjoista Mutalan alueella on Pohjolan Turistiauton Joensuu- Kontiolahti/Paihola linjoilla suuri merkitys. Kuva 6. Joensuun paikallisliikenteen linjasto. Paikallisliikenteen palvelutaso on hyvä kantakaupungin alueella. Tarjonnan suhteen vilkkainta paikallisliikenne on keskustasta Noljakan ja Marjalan suuntaan, Rantakylään

15 15 ja Hukanhaudalle. Työmatkatarjonta teollisuusalueelle eli Käpykankaalle ja Raatekankaalle puuttuu täysin. Näillä alueilla oman auton käyttöä perustellaan yhteyspuutteella. Linjojen vuorovälit ovat tyypillisesti arkisin minuuttia ja viikonloppuisin 60 minuuttia. Laatukäytäväosuuksilla linjojen yhteinen vuoroväli voi arkena olla alle 15 minuuttia. Paikallis- ja lähiliikenteen tarjonta vähenee viikonloppuna merkittävästi arkipäiviin nähden. Paikallisliikenteessä sunnuntain vuorotarjonta on lähes 70 % arjen tarjonnasta. Liikennöinti arkisin alkaa suurimmilla asuinalueilla klo 6 7 välillä. Liikennöinti lopetetaan klo 22 jälkeen, pienemmillä alueilla jo huomattavasti aiemmin. Linjasto kattaa varsin hyvin asuinalueet, jolloin kävelyetäisyydet muodostuvat verrattain lyhyiksi. Paikallis- ja lähiliikenteen keskus- ja vaihtopysäkit sijaitsevat Kauppatorin reunalla (Siltakatu- Kirkkokatu-Koskikatu). Vuositasolla paikallis- ja lähiliikenteen (Lehtosen Liikenne, Linja-Karjala, Pohjolan Turistiauto) ajosuorite on 1,3 milj. linjakilometriä. Kaupunkiliikenteen osuus Joensuun seutuliikenteen (lähi- ja paikallisliikenne) joukkoliikenteen ajosuoritteesta on noin 70 %. Kuva 7. Joukkoliikenteen laatukäytävät Joensuun kaupungissa Paikallisliikenteen vuoromäärät ja palvelutasoluokat on esitetty raportin liitteessä 1.

16 16 Seutuliikenne Seudullisessa lähiliikenteessä liikennöi yhdeksän linjaa, jotka täydentävät paikallisliikenteen linjastoa yhteisen lippujärjestelmän ansiosta. Lähiliikenteessä liikennöivät Linja-Karjala (Savonlinja-yhtiöt) ja Pohjolan Turistiauto Oy sekä Lehtosen Liikenteen linjat Joensuu-Onttola ja Joensuu-Kulho sekä Savo-Karjalan Linjan sunnuntailiikenteet Hammaslahteen, Paiholaan, Kontiolahdelle ja Liperiin. Seudullisen linja-autoliikenteen rungon muodostavat pääsuunnat Ylämylly (Liperi), Kontiolahti (Lehmo, Onttola) ja Reijola-Hammaslahti (Pyhäselkä), joilla on vuoromääriltään merkittävimmät seudulliset yhteydet. Kuva 8. Joukkoliikenteen vuorotarjonta Joensuun seudulla talviarkena. Liperin suunnasta Pyhäselkään jatkuva lähiliikenne käyttää Marjalan jälkeen Noljakan eritasoliittymästä Kuopiontietä (Vt 17). Kontiolahden suuntaan bussit kulkevat Kajaanintietä (Vt 6) ja Nurmeksentietä, jolla on edellistä parempi ja säännöllisempi vuorotarjonta. Niittylahden suuntaan paikallis-, lähi- ja kaukoliikenteen bussit käyttävät koko matkalla pääosin samaa reittiä. Joensuun, Enon ja Pyhäselän yhdistyminen vaikuttaa mm. nykyisiin heilurilinjoihin Liperi-Joensuu-Pyhäselkä. Pyhäselän suunnan lääninhallituksen ostoliikenne siirtyy Joensuun kaupungille sopimuskauden päätyttyä. Palvelutaso on verrattain hyvä kuntakeskuksista Joensuuhun suuntautuvilla työssäkäynti- ja opiskeluyhteyksillä, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteessä on ongelmia eivätkä tavoitteet täyty. Haja-asutusalueiden vuorotarjonta on vähäistä; esimerkiksi entisissä vaarakunnissa (Kiihtelysvaara ja Tuupovaara) tarjonta on heikkoa.

17 17 Lähiliikenteen lisäksi alueella on vakiovuoroliikennettä mm. Lieksan ja Nurmeksen suuntiin. Joensuun kaupunkiseudulla ostoliikenteen osuus on noin 20 %, kun se Pohjois- Karjalan maakunnan tasolla on noin kolmannes. Seudullisen lähiliikenteen vuoromäärät ja palvelutasoluokat on esitetty raportin liitteessä 2. Palvelu- ja asiointiliikenteet Palveluliikenne Palveluliikenne on osa kaikille avointa joukkoliikennettä, jota voidaan liikennöidä kiinteillä tai kysynnän mukaan joustavilla reiteillä ja aikatauluilla. Palveluliikenteessä on otettu erityisesti huomioon iäkkäämpien henkilöiden tarpeet. Suunnittelualueen kunnista kaikille avointa palveluliikennettä on ainoastaan Joensuussa. Joensuun palveluliikenne toimii kutsuohjatusti. Kyytipoika-palvelubussi liikennöi kolmella matalalattiaisella autolla maanantaista perjantaihin kiinteiden aikataulupisteiden kautta neljällä alueella. Palvelubussi poikkeaa tarvittaessa ennakkotilauksena tehtävästä kutsusta reitiltä hakemaan asiakkaan kotiovelta. Matalalattiaisen kaluston kyytiin pääsee helposti myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Kyytipojalla on myös tietyt kiinteät pysäkkiaikataulut ja Kyytipoika-liikennemerkillä varustetut pysäkit, joilta pääsee kyytiin ilman tilausta. Ilomantsissa on keskustassa palveluliikennettä. Muut asiointiliikenteet Kontiolahdella ja Outokummussa on asiointiliikennetakseja, jotka palvelevat ovelta ovelle. Asiointitakseja on myös Ilomantsissa, Polvijärvellä, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa ja Enossa. Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa Joensuun kaupungin järjestämät joukkoliikenteen asiointikuljetukset toimivat kutsutaksina. Asiakas tilaa kyydin suoraan autoilijalta. Joensuun kaupunkilippu ei kelpaa Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran liikenteissä, vaan vaarakylät ovat Joensuun seutulipun varassa. Enossa asiointiyhteyksiä hoidetaan pienoislinja-autolla ja takseilla. Näiden lisäksi seudulla toimi kuudella liikennöintisuunnalla ns. Kelan Kimppakyydit, jotka olivat kaikille avoimia ovelta ovelle palvelevia kyytejä kuntakeskuksista keskussairaalalle ja kaupunkikeskustaan. Matkojenyhdistely Matkojenyhdistely on palvelu, jossa yhdistelykeskukseen soittamalla kuka tahansa voi varata matkan kutsujoukkoliikenteessä. Joensuun matkojenyhdistelykokeilu aloitettiin Emires-hankkeessa vuonna 2004, jolloin yhdistelyjärjestelmään liitettiin mukaan sosiaalitoimen kuljetuspalvelumatkat. Ennen kokeilua lähes kaikki matkat tehtiin yksittäisinä taksimatkoina.

18 18 Syksyllä 2005 valmistui Pohjois-Karjalan matkapalvelukeskuksen kehittämissuunnitelma, jossa Pohjois-Karjalan kunnille ja muille alueen julkisyhteisöille on tuotettu tietoa matkapalvelukeskuksen vaikutuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista yhdistelytoiminnan laajentamiseen liittyen. Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelyn Kyytikeskushanke käynnistyi Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelyn Kyytikeskus-hankkeessa olivat mukana Eno, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Nurmes sekä Itä-Suomen lääninhallitus, Kela ja sairaanhoitopiiri. Pohjois-Karjalan kyytikeskus yhdisteli kuntien, läänin ja kelan ostamiin kutsujoukkoliikenteisiin tulleet tilaukset ja reititti kuljetuspalveluun (VPL- ja SHL-matkat) oikeutetuille kuntalaisille kuljetuksia mm. takseilla ja invatakseilla. Kyytikeskus yhdisteli samaan suuntaan ja samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkoja silloin, kun se oli mahdollista. Kyytikeskus palveli asiakkaitaan kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Matkoja pystyi tilaamaan puhelimitse, internetin kautta, tekstiviestillä, sähköpostilla tai tekstipuhelimella. Kyytikeskuksen operaattorina toimi Itella. Kokeiluhanke oli voimassa heinäkuun 2009 loppuun, jolloin sopimus Itellan kanssa päättyi ja Kyytikeskus ajettiin alas. Joensuun MYK lopetettiin samalla kun Pohjois-Karjalan matkapalvelukeskus käynnistyi. Kuva 9. Kyytikeskus-hankkeen toiminta-alue (mukana olevat kunnat). VPL- ja SHL-matkat hoidetaan alkaen toimintansa aloittaneen Pohjois- Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) kautta. MYK yhdistelee Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Nurmeksen ja Outokummun vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja.

19 19 Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Joensuun kaupunki on Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksena useimpien kaukoliikenteen juna- ja bussivuorojen päätepiste. Joensuu kuuluu valtakunnalliseen matkakeskusverkkoon. Toistaiseksi kaukoliikenteen terminaalina on toiminut kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsevat linja-auto- ja juna-asemat, joiden kautta liikennöi myös paikallisliikenteen linjoja. Linja-auto- ja juna-asemat sijaitsevat vielä erillisissä rakennuksissa, välimatkaa on noin 100 metriä. Vaihtomahdollisuus on myös keskustorin paikallisliikenteen pysäkeillä. Kaikki pikavuorot pysähtyvät keskustassa linja-autoaseman lisäksi keskustassa kauppatorilla. Imatran suunnan valtatien 6 kautta tulevat pikavuorot (Joensuusta klo ja lähtevät sekä Joensuuhun klo 8.40 ja saapuvat pikavuorot) pysähtyvät lisäksi Honkavaaralla (Pyhäselkä), Reijolan rampilla ja Niinivaaralla (Teku). Kuopion suunnan (valtatie 17) pikavuorojen (Joensuusta klo 7.00, 9.15, 10.15, 12.00, 14.15, ja lähtevät vuorot ja Joensuuhun klo 8.30, 11.55, 13.50, 15.40, 17.05, ja saapuvat vuorot) pysähtymispaikat ovat Viinijärvi, Käsämä (Kaprakka tienhaara), Ylämyllyn ostoskeskus, Törmä, Noljakan liittymä/s-market, Aikuisopisto (Kaislakadun kohta) ja Yliopisto. Nurmeksen suunnan (Joensuusta klo 9.00, ja lähtevät vuorot ja Joensuuhun klo saapuva vuoro) pikavuorot pysähtyvät Kontiolahden kuntakeskuksessa, Kajaanintiellä Lehmolan tienhaarassa, Raatekankaalla ja Käpykankaalla. Kaukoliikenteen vuorojen merkitys paikallisten yhteyksien hoitamisessa on vähäinen. Joensuuhun on suunnitteilla kaukoliikenteen yhteinen terminaali, jolloin nykyisestä linja-autoasemasta saneerataan yhteinen matkakeskus. Alueen kaavasuunnitelmaan sisältyy merkittävä osa myös muuta maankäyttöä, lähinnä asuin- ja liikerakentamista. Matkakeskuksen yleissuunnitelma valmistui v ja sen jatkoksi toteutettiin alueesta tarkennettu tontinkäyttösuunnitelma. Asemakaavoitus on valmistunut keväällä Pieksämäen ja Joensuun välillä liikennöi neljä taajamajunavuoroa suuntaansa palvellen mm. Liperin Viinijärveä. Nurmeksen (Eno ja Uimaharju) suuntaan liikennöi kaksi junavuoroa vuorokaudessa suuntaansa. Junaliikenteen aikataulut eivät kovin hyvin palvele työssäkäyntiyhteyksinä, vaan ensisijaisesti kaukojunaliikenteen syöttöliikenteenä. Joensuun lentoasema sijaitsee 11 kilometrin päässä keskustasta Liperin kunnan puolella. Joensuun lentoasemalta on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle: Finnair ja Finncomm Airlines lentävät Helsinkiin arkisin yhteensä 5 vuoroa ja viikonloppuisin 4 vuoroa. Lentoasema on elänyt kansainvälisten yritysten ja yliopistokaupungin mukana; matkustajamäärä oli vuonna 2007 noin Joensuun linja-autoasemalta ja keskustasta on joukkoliikenneyhteys lennoille.

20 Kysyntä Joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärää suunnittelualueella ei saada selvitettyä, koska vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. Matkustuskysyntää voidaan kuitenkin kuvata seutu- ja kaupunkilippujen myyntimäärillä sekä aiemmin laadittujen liikkumistutkimusten perusteella Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus seudulla on noin 5 %. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella joukkoliikenteen käyttöä seudulla on havainnollistettu seuraavissa kuvissa. 70 % 60 % 58 % 56 % 53 % 50 % 49 % 48 % % 40 % 30 % 33 % 37 % 36 % 32 % 20 % 10 % 0 % 22 % 19 % 19 % 18 % 16 % 14 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 11 % 12 % 10 % 10 % 10 % 9 % 7 % 5 % 4 % 4 % 4 % 2 % 2 % 3 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Eno Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Kävely Pyörä tai mopo Henkilöauto, kuljettajana Henkilöauto, matkustajana Linja-auto, Joensuun paikallisliikenne Linja-auto, seutuliikenne Muu Kuva 10. Eri kulkutapojen käyttö kunnittain (lähde: Joensuun LJS). Kuva 11. Joukkoliikenteen käyttöaste kunnittain (lähde: Joensuun LJS).

21 21 Lähes päivittäin joukkoliikennettä käyttävien määrien erot Liperin, Kontiolahden ja Pyhäselän välillä perustuvat verrattain pieneen otokseen, eivätkä näin ollen kuvaa välttämättä todellisuutta. Joukkoliikenteen käytöstä kertoo myös kuntien kuljetusoppilaiden määrät. Kontiolahdella kulkee päivittäin bussilla lähes 800 oppilasta. Liperissä kuljetusoppilaita on 722 ja Pyhäselässä 506 (v. 2008). Joensuussa kuljetusoppilaita on noin 700. Joensuun lähi- ja paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2007 noin 1,14 miljoonaa matkaa, joista noin 76 % kaupunkilipulla. Tuetuilla lipuilla tehdään Joensuun lähi- ja paikallisliikenteessä noin matkaa eli 54 % kaikista paikallisliikenteen matkoista Paikallisliikenteen tuettujen lippujen matkustajamäärät veteraanilippu opiskelijalippu 40 matkaa alkaen lastenvaunut nuorisolippu 40 matkaa alkaen Kuva 12. Paikallisliikenteen subventoitujen lippujen myynnin kehitys Paikallisliikenteen vuosittainen matkustajamäärä väheni vuodesta 2002 vuoteen 2005, jolloin matkalippujen hintojen alentamisen seurauksena matkustajien määrä kääntyi kasvuun Voimakas kausivaihtelu on ominaista Joensuun paikallisliikenteelle. Kesällä matkustajamäärät ovat noin % talvikuukausien vastaavista.

22 Kaupunkikortin myynti v tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuukausi Kuva 13. Matkustajamäärien kausivaihtelut vuosina Vuonna 2007 myytiin yhteensä Joensuun seutulippua, joilla tehtiin noin matkaa. Lisäksi opiskelijaseutulipulla tehdään merkittävä määrä matkoja (arviolta yli ), joka ei ilmene ao. tilastosta Seutulippumatkustus PYHÄSELKÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU LIPERI KONTIOLAHTI KIIHTELYSVAARA JOENSUU ENO Kuva 14. Joensuun seutulipulla tehdyt matkat vuosina Pohjois-Karjalan maakuntalippuja vuonna 2007 myytiin suunnittelualueen kunnissa 183 kpl, joilla tehtiin 720 matkaa. Joensuun palveluliikenteessä tehdään noin matkaa vuodessa.

23 23 Kuva 15. Palveluliikenteessä tehdyt matkat kunnittain vuonna Outokummun ja Pyhäselän palveluliikenteet on lopetettu. 2.3 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Lippujärjestelmä Joensuun paikallis- ja lähiliikenteen lipputuotevalikoima on laaja. Kaupunkiliikenteen päälipputuotteena on 30 päivän kaupunkilippu. Seudullisessa lähiliikenteessä päälipputuote on Joensuun seutulippu. Joensuun kaupungin alueelle on kuntaliitoksen myötä syntynyt kaksi vyöhykettä kausija sarjalipuille. Seudullisella lähiliikennealueella on oma tariffialueensa mm. Onttolan, Kulhon, Lehmon ja Ylämyllyn suuntiin. Kaupunkiliikenteessä 1-vyöhykkeen kaupunkikortti maksaa 41 ja Reijola-Niittylahti suunnan hinta on 51. Joensuussa asuville kokopäivätoimisille opiskelijoille on tarjolla 30 päivän kausikortti (45/55 ) vuotiaille on tarjolla nuorisolippu (37,00/45,50 ), joka on 40 matkan sarjalippu. Lisäksi paikallisliikenteessä on käytössä 10 ja 40 matkan sarjakortit, joiden hinnat ovat 26,10/28,80 ja 77,70/84,90 tariffialueesta riippuen. Paikallisliikenteessä aikuisten kertalippu maksaa 2,90. Kaupungin rajan ylittävässä liikenteessä (esim. Onttola, Kulho) kertalippu maksaa 3,20. Kertalippu sisältää vaihtooikeuden. Lasten kertalippu on 1,50 /1,60. Kyytipoika-palvelubussissa kertalipun hinta on 2,90 euroa. Maksuksi kelpaavat myös kaikki voimassa olevat kaupunkiliikenteen liput. Joensuun kaupungin paikallisliikenteen toiminta-alueella pääsee lastenvaunujen kanssa liikkuva ilmaiseksi, koska kaupunki subventoi puolet ja liikennöitsijä toisen puolen hin-

24 24 nasta. Lähiliikenteessä vaunujen kuljettaminen on maksullista. Sotaveteraanit matkustavat paikallisliikenteessä maksutta. Joensuun seutulippualue käsitti ennen kuntaliitosta 7 kuntaa. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti 30 päivän voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan mukaan. Seutulipun asiakashinnat ennen kuntaliitosta vuonna 2008 ja vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa: Eno Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Sarjakortteja myydään myös lähiliikenteessä valtakunnallisesti sovituilla hinnoilla. Seutulipun lisäksi on alueella käytössä Pohjois-Karjalan maakuntalippu, joka on voimassa 30 päivää lipunmyynnistä. Lipun kelpoisuusaikana voi matkustaa maakuntalippualueella rajoituksetta. Lipun hinta vuonna 2009 on 123. Informaatiojärjestelmät Paikallis- ja lähiliikenteen aikataulut ja linjakohtaiset reittikartat on koottu paikallisliikenteen aikataulukirjaan. Muut kaupunkiseudun aikataulut (Outokumpu-Polvijärvi- Liperi-Kontiolahti-Hammaslahti ym.) ovat Pohjois-Karjalan aikataulut -julkaisussa. Tärkeimmillä paikallisliikenteen pysäkeillä on aikatauluinformaatiota sekä linjanumeroja määränpääkilvet. Paikallisliikenteen sähköiset aikataulunäytöt pysäkkikatoksiin on tehty osana keskustan joukkoliikennejärjestelyjä v Paikallisliikenteen aikataulut on koottu Wilma-matkainfoon, joka on internet-pohjainen aikataulujen ja reittien hakupalvelu.

25 Organisointi Joensuun kaupunki myöntää linjaliikenneluvat kaupungin sisäiseen liikenteeseen ja ostaa sitä täydentävät reittiliikenteet kaupungin sisällä. Lääninhallitus myöntää muut linjaliikenneluvat sekä ostaa seudullisesti merkittäviä liityntä-, opiskelu- ja työmatkaliikenteitä. Seudun kaikki kunnat ostavat lisäksi kuntansa sisäisiä asiointi- ja koulumatkaliikenteitä joko avoimina tai erikseen määrätylle asiakasryhmälle räätälöitynä. Lääninhallitus on mukana kehittämässä ja rahoittamassa myös seutulippuja, kaupunkien paikallisliikennettä, palvelulinjoja ja joukkoliikennetiedotusta. Joensuun seudun kunnat ovat tehneet liikenneasioissa jo pitkään tuloksekasta yhteistyötä, mistä on osoituksena mm. Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelma (1997), seudun yhteinen yleiskaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Lisäksi yhteistyötä on harjoitettu mm. seuraavasti - Joensuun seudun seutulipputyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuodesta 1994 alkaen. Seutulipputyöryhmässä käsitellään Joensuun seudun seutulipun ohella Pohjois-Karjalan maakuntalipun ja Keski-Karjalan seutulipun asioita. Työryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. - Seudun liikenteen kehittämistarpeita tutkittiin asiakaskyselyn avulla vuonna 1998 (haastateltiin 800 kotitaloutta, postikyselytiedot saatiin 98 yritykseltä ja 77 kuntapäättäjältä). - Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan liitto, Joensuun seudun ydinkunnat, Tiehallinto ja lääninhallitus rahoittivat Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman. - Kun 90-luvun puolessa välissä Suomessa sopeutettiin liikennelupa-järjestelmä EU:n palveluvelvoiteasetuksen säädöksiin, olivat kaikkien pohjoiskarjalaisten kuntien joukkoliikenteen yhteyshenkilöt mukana suunnittelemassa lääninhallituksen ja kuntien välistä työnjakoa sekä priorisoimassa lakkautettavia vuoroja. Tämä työ on edelleenkin pohjana lääninhallituksen nykyisille ostoille. Liikennepalveluja on Joensuun kaupunkiseudulla kehitetty yhteistyössä liikennöitsijöiden, kuntien ja lääninhallituksen kanssa. Mainittavia saavutuksia Joensuun seudulla ovat: - vuonna 1996 lupamenettelyin ja liikennepalvelujen ostoin aikaansaatu tasavälinen vuorotarjonta linjalle Niittylahti Joensuu Honkalampi, jota alettiin liikennöidä kahdella matalalattiabussilla samana vuonna, jona kaupungin paikallisliikenteeseen saatiin ensimmäinen matalalattiabussi linjaliikenteeseen. - Myös Joensuun ja Kontiolahden välille toteutettiin lähes tasavälinen vuorotarjonta 90-luvun lopulla. - Kysynnän muutokset ja autokiertojen tehostaminen ovat rikkoneet ajosarjoja, mutta perusrakenne on kuitenkin säilynyt ja alueen asukkaille voidaan edelleenkin tarjota lähes tasatunnein liikennepalveluja aamun aikaisista vuoroista illan myöhäisiin vuoroihin sekä yöliikenteitä viikonloppuina, vaikka erityisesti ilta- ja viikonloppuliikenteitä on lakkautettu ja työaika- ja ajoaikasäädösten takia tasatuntitarjontaa on rikottu. Tiepiirin rooli joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä liittyy fyysisen ympäristön parantamiseen mm. laatukäytäväsuunnitelmin. Tiepiiri osallistuu seudullisiin yhteishankkeisiin.

26 Rahoitus Joukkoliikenne Julkisen liikenteen rahoitus on monitahoinen kokonaisuus. Kunnat ja valtio rahoittavat joukkoliikennettä pääasiassa tukemalla kaupunki- ja seutulippuja taksa-alennusten ostoin sekä ostamalla liikennettä (palveluliikenne, asiointi- ja liityntäliikenne). Joensuun seudun kunnat käyttivät vuonna 2007 yhteensä avoimeen joukkoliikenteeseen. Vuonna 2006 avoimen joukkoliikenteen rahoitus oli Kuntien oppilaille kustantamat koulumatkaliput sisällytetään tilastoissa opetustoimen kustannuksiin, mutta ne ovat kuitenkin merkittävä osa avoimen joukkoliikenteen rahoitusta. Joensuun seudulla peruskoululaisten, lukiolaisten ja keskiasteen matkalippukustannukset olivat n. 2,9 milj. euroa vuonna Kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen ja koululaislippuihin vuonna 2007 on esitetty alla. Kuva 16. Joensuun seudun kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen v Joensuun seudulla kuntien joukkoliikennerahoitus painottuu koululaislippuihin sekä taksa-alennusten ostoihin eli kaupunkilipun ja seutulippujen subventointiin. Joensuun paikallisliikenne toimii lipputuloperusteisena. Lisäksi kunnat ostavat palvelu-, asiointija liityntäliikenteitä. Esimerkiksi Joensuun palveluliikennettä ostettiin vuonna 2007 noin eurolla, josta valtionosuus oli 50 %. Lääninhallitus ostaa jonkin verran lähiliikennettä sekä myöntää valtionapua seutu- ja kaupunkilippujen taksa-alennuksiin ja palveluliikenteiden ostoon. Itä-Suomen lääninhallituksen rahoituksesta Joensuun seudulla (3,5 miljoonaa euroa vuonna 2008) noin 68 % käytetään runkoliikenteen ostamiseen ja 14 % seutu- ja kaupunkilippuihin. Kehittämishankkeita rahoitettiin noin eurolla. Joensuun kaupunkiseudun seitsemälle kunnalle myönnettiin seutulipun hinnan alentamiseen valtionapua yhteensä euroa. Kaupunkimaisen paikallisliikenteen valtionavustus kohdentuu pääasiassa lipputukeen, jota myönnettiin vuonna 2007 Joensuun kaupunkilipulle euroa. Lääninhallitus myönsi valtionapua palveluliikenteiden ostoon seudulla yhteensä Seutulippukunnat vastaavat osasta Pohjois-Karjalan aikataulujulkaisun kustannuksista ja liikennöitsijät lopusta. Lääninhallituksen ostoliikenneyrittäjät osallistuvat aikataulujul-

27 27 kaisun kustannuksiin ostosopimuksessa määritellyllä senttiä/ajokilometri/vuosi - summalla. Henkilökuljetukset Joensuun seudun kunnat käyttivät vuonna 2007 yhteensä 8,2 miljoonaa euroa kuljetuskustannuksiin, josta opetustoimen kustannukset olivat 63 %, sosiaalitoimen 21 %, avoimen joukkoliikenteen 9 % ja terveystoimen 7 %. Vuosina kuntien kuljetuskustannukset olivat noin 5,5 milj. euroa eli kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin 50 % 2000-luvun alusta. Esimerkiksi perusopetuksen kustannukset ovat lisääntyneet noin neljänneksen, kun vastaavana aikana kuljetettavien oppilaiden määrä on vähentynyt 11 %. Koko seudun jakauma on esitetty alla: Kuva 17. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2007 hallintokunnittain. Joensuu Liperi KUNTA Eno Ilomantsi Kuljetuskustannukset / asukas Joukkoliikenteen kustannukset / asukas Perusopetuksen kustannukset / saaja Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Joensuun seutu VPL-kulut/saaja Kutsupalvelut / täyttäneet 2.6 Yhteenveto/alustava analyysi Joensuun seudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noin 5 %. Seudun asukkaista autottomia on neljännes. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen asukastutkimusten mukaan joukkoliikenteen tilaa pidetään huonompana kuin muiden liikennemuotojen. Jopa autonkäyttäjät näkevät eniten kehittämistarvetta joukkoliikenteessä.

28 28 Seudun joukkoliikenne on lähinnä peruspalvelutasoista liikennettä. Palvelutaso on verrattain hyvä työssäkäynti- ja opiskeluyhteyksillä, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteessä on ongelmia eivätkä tavoitteet täyty. Haja-asutusalueiden vuorotarjonta on vähäistä. Polvijärvi - Polvijärveltä on asiointiliikenteen lisäksi työ- ja opiskelumatkustusta Joensuuhun (täsmäpalveluja). Haasteena pääyhteysvälien täsmätarjonnan säilyttäminen Joensuuhun ja lippujen hinnat. Pyhäselkä Liperi Eno - Joukkoliikenteen haasteet liittyvät Reijolan ja Hammaslahden vuorotiheyksiin sekä kunnan henkilökuljetuksiin (erityisesti koulukuljetukset). - Kunnan keskustaajamien (kolminapaisuus) väliset yhteydet sekä yhteydet taajamien reuna-alueilta ja haja-asutusalueilta keskustaajamiin luovat haasteita. - Lisäksi vuorotiheydet ja täsmäaikataulut Joensuuhun haasteena sekä Ylämyllyn laatukäytävän korkeatasoisen tarjonnan järjestäminen. - Iltaliikenne - Henkilöliikenne painottuu Lieksa-Uimaharju-Eno-Joensuu -linjalle. Arkisin yhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Perusreittien ulkopuolella on tilausliikenteinä koulukyytejä palveleva linjasto. Asiointilinjoja on kolme. - Täsmätarjonnan säilyttäminen haasteena. Kontiolahti - Päätaajamien (kirkonkylä, Onttola, Lehmo, Kulho) sijainti on hyvä suhteessa joukkoliikennejärjestelmään. - Kunnassa haasteita ovat kouluaikojen ulkopuolinen liikenne tarjonnan määrän suhteen ja haja-asutusalueiden asiointiliikenteen yhteydet (erityisesti läntinen suunta). - Kunta järjestää korkealaatuista asiointiliikennettä - Koulutoimen korkeahkot kustannukset. Outokumpu - Seudullinen liikenne rakentuu Joensuu-Kuopio/Iisalmi välin kohtuullisen tarjonnan varaan. Seutulippujen myynti ei ole ollut kovin suurta. Kaupungin sisäinen liikenne on ostoliikennettä.

29 29 Joensuu - Paikallisliikenteen palvelutaso on hyvä kantakaupungin alueella. Paikallisliikenteen matkustajamäärien laskutrendiä on kyetty parantamaan lipputuotteilla ja hinnoittelulla. - Joukkoliikenneyhteistyössä on seututasolla puutteita, mutta etenkin hallintokuntien välinen kanssakäyminen on hyvin puutteellista. Joensuussa tavoitetason saavuttaminen tietyillä yhteysväleillä tai alueilla on periaatteessa mahdollista. Seutulippujärjestelmän käyttöönotto ja ostoliikenteen kilpailuttaminen ovat luoneet mahdollisuuksia hankkia työmatkaliikenteeseen sopivia vuoroja, jotka palvelevat myös opiskelijoita, asiointia sekä liityntäliikennettä. Nykyinen järjestelmä on turvannut vuorotarjontaa ja hidastanut kotitalouksien toisen auton hankintaa. Jos väestönkasvu keskittyy Joensuun kaupunkiseudun nykyiseen taajamarakenteeseen tukeutuen ja kuntakeskuksiin, parantaa tämä lipputuloilla ajettavan joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia näillä alueilla ja mahdollistaa tarjonnan lisääntymisen ainakin Joensuun kaupungissa. Sen sijaan reuna-alueiden haja-asutusalueella asukkaiden vähetessä linjaliikenteen kannattavuus heikkenee ja tarjontaa tuskin pystytään säilyttämään nykyisellä tasolla. Maankäytön ratkaisuilla on suuri merkitys joukkoliikenteelle. Ikärakenteen muutokset asettavat haasteita joukkoliikenteelle. Kouluikäisten määrä vähenee ja vanhusten määrä on kasvussa. Linja-autoliikenteen kysyntä vähenee ja itsekannattavan linja-autoliikenteen toimintaedellytykset heikkenevät joillakin reiteillä. Liikennepalvelut on kuitenkin tarjottava jossakin muodossa. Erityisesti palveluliikenne, pääosin kutsuohjattuna ja ovelta ovelle palvelevana liikenteenä, tullee kasvattamaan osuuttaan joukkoliikenteen palveluntarjoajana. Palveluliikennettä voidaan järjestää taksiluvalla ostoliikenteenä tai yksittäisissä tapauksissa itsekannattavana joukkoliikenteenä. Haja-asutusalueelta voidaan järjestää myös esim. kutsuohjattua syöttöliikennettä vilkkaampien reittien runkoliikenteille. Myös lippujärjestelmien ja matkustajainformaation kehittäminen on tärkeää. On selvää, että maaseutualueilla nykyisen tasoiset joukkoliikennepalvelut eivät tule säilymään ilman yhteiskunnan lisärahoitusta. Kehittämisen painopisteinä ovat kutsujoukkoliikennejärjestelmän kehittäminen ja peruspalvelutason turvaaminen koko läänin alueella. Kyytikeskuksen lisäksi kyläpysäkkien kehittäminen joukkoliikenteen solmukohtina on tärkeää. Joensuu on nykytilanteessa paikallisliikenteen lupaviranomaiskaupunki. Toimialue laajenee kuntaliitoksen myötä. Organisointi- ja rahoitusmallien suurin kehittämispaine Joensuun seudulla on kuntien liikennepalvelujen ostojen suunnittelussa, avoimen joukkoliikenteen suunnittelussa ja liikennöinnin järjestämisessä sekä paikallisliikenteen ja lähiliikenteen yhteensovittamisessa. Käyttäjälähtöinen liikkumisen kehittäminen edellyttäisi joukkoliikenteen tarjonnan tarkastelua palvelutasonäkökulmasta sekä sektoriajattelun sijaan kokonaisnäkemystä liikennepalvelujen järjestämisestä. Joensuun seudulla on käynnistymässä joukkoliikenteen suunnittelu, joka tähtää palvelutarjonnan uudelleen järjestelyyn EY-säädösten mukaisin ehdoin alkaen tai joukkoliikennelakiluonnoksen siirtymäsäädösten perusteella joko tai alkaen.

30 30 3 SUUNNITTELUN MUITA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat (lähde: Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti) Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja tavoitteet on sovitettu hyvin yhteen. Joensuun, Kontiolahden ja Liperin raja-alueelle on tehty oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaikkia seudun kuntia koskevan oikeusvaikutteisen yhteisen yleiskaavan laadinta aloitettiin vuonna Seutuvaltuusto päätti hyväksyä Joensuun seudun yleiskaavan Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä joukko- ja kevyen liikenteen laatukäytäväsuunnitelman laadinta kytkettiin yhteen yleiskaavatyön kanssa ja maankäyttövaihtoehtojen liikennevaikutukset on arvioitu. Seudun yhdyskuntarakenteen hallinnan kannalta haasteena on, kuinka hyvin yhteiseen yleiskaavaan liitettävä toteuttamisohjelma saadaan ohjaamaan kuntia niiden maankäyttöön liittyvissä päätöksissä. Olemassa oleva seutuhallinto ja sen alaisuudessa toimivat palveluryhmät vastaavat kaupunkiseutusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta, mikä edistää toimenpiteiden toteutumisvarmuutta. Suunnitelman toteutumista liikenteen osalta varmistetaan laatimalla seutuliikennesuunnitelma, jonka tavoitteena on joukkoliikenteen suunnittelu seudullisella tasolla, joukkoliikenteen tuen koordinointijärjestelmän luominen ja toimenpide-ehdotusten laatiminen kuntien kuljetusten tarkoituksenmukaisesta järjestämistavasta seudulla. Lisäksi ohjelmoidaan konkreettiset toimenpiteet joukko- ja kevyen liikenteen laatukäytävien toteuttamiseksi sekä vakiinnutetaan seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä yhdistyivät Liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnitelmat Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmistunut vuonna Tavoitteena on ollut laatia liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka tukee maakunnan aluerakenteen sekä elinkeino- ja muun toiminnan kehittämistavoitteita ottaen huomioon koko Itä-Suomen yhteiset tavoitteet. Joensuun seutu on tarkasteltu työssä muuta maakuntaa tarkemmin. Työ on tehty Pohjois-Karjalan liiton, Savo-Karjalan tiepiirin, Itä-Suomen lääninhallituksen, Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kuntien yhteistyönä. Liikennejärjestelmässä on esitetty mm. seuraavia joukkoliikenteeseen liittyviä tai sitä sivuavia tavoitteita: - Kulkumuotojen yhteiskäytön helpottaminen työmatka-, koulu- ja matkailuliikenteessä. - Valtakunnallisten henkilöliikenneyhteyksien kehittäminen junaliikennettä nopeuttamalla ja liityntäyhteyksiä tehostamalla. - Peruspalvelujen saavuttaminen tasapuolisesti ja turvallisesti. - Päivittäisen liikennöinnin edellyttämän hoitotason tarjoaminen.

31 31 - Liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen. - Linja-autoliikenteen palvelutason nostaminen Joensuun seudulla. - Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Joukkoliikennejärjestelmää on työssä tarkasteltu verkoston, tarjonnan sekä lippu- ja informaatiojärjestelmän kokonaisuuksina. Keskeisimpinä kehittämistoiminta joukkoliikenteen osalta mainitaan: 1. Verkosto - Kaavaprosesseissa arvioidaan kaavan vaikutukset joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksiin. - Kehitetään yleisten teiden joukkoliikenteen toimintaympäristöä tiepiirin laatiman kehittämissuunnitelman mukaisesti. - Matkustajapalvelujen laatutason kehittäminen kolmiportaisen luokittelun mukaisesti. - Joensuun linja-autoaseman ja rautatieaseman yhteistoiminnan kehittäminen. - Paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen kohtaamispaikkojen ja solmupisteiden kehittäminen. 2. Tarjonta - Vuosittainen tilannearvio maakuntatasolla. - Esteettömän, kaikille avoimen liikenneverkon kehittäminen. - Maakuntakeskusten välisten yhteyksien kehittämistarpeen selvittäminen ja kehittäminen. - Laajennetaan kutsuohjattujen matkojen yhdistelytoiminta kattamaan koko maakunnan alue. 3. Lippujärjestelmä - Varaudutaan kehittämään eri toiminnot sisältävää kaupunkikorttia. 4. Informaatiojärjestelmä - Laaditaan esite käytettävissä olevasta laadukkaasta matkustajainformaatiosta (aikataulut, lipunmyynti, matkansuunnittelu) - Myötävaikutetaan valtakunnallisten matkansuunnittelupalveluiden syntymiseen. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän toteutuksen aiesopimus on solmittu Seurannasta vastaa maakunnallinen yhteysverkkoryhmä. Aiesopimuksen sisältö sekä toteutuminen ja tilanne joukkoliikenteen kehittämistoimien osalta: Joukkoliikenteen matkustajapalveluiden parantaminen - toteutuksen koordinoijana Itä- Suomen lääninhallitus - toteutetaan Joensuun matkakeskus / yleissuunnitelma ja asemakaavaluonnos tehty - kehitetään tie- ja katuverkon sekä terminaalien joukkoliikennepalveluja laaditun laatuluokituksen mukaisesti / linja-autopysäkkien kartoitus on tehty - toteutetaan maakunnallinen kutsuohjattujen joukkoliikennepalveluiden verkosto / Pohjois-Karjalan Kyytikeskus käynnistetty, Koli-Joensuu välillä, Lieksa- Joensuu välillä sekä useiden kuntien taajamissa toimivat avoimet palvelulinjat - osallistutaan maakunnan ulkoisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen (itäradan sekä Joensuun Pieksämäen ja Joensuun Kontiomäen rataosien tason parantaminen, Joensuun Petroskoin ratayhteyden kehittäminen) / Lahden oikora-

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO ARVIO JOUKKOLIIKENTEEN NYKYISESTÄ MÄÄRÄSTÄ Lipputyyppi Arvioidut matkat vuodessa Lipputyyppijakaumat I II III Yht. I II III Yht. Kertalippu, aikuinen 281

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS 1 VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS KESKUSHALLINTO KAUPUNKISUUNNITTELUYKSIKKÖ Sisällys 1. Vuoden 2011 joukkoliikenteen vuosikertomus... 3 1.1. Kulunut vuosi sekä seudullinen yhteistyö ja joukkoliikennesuunnitelma...

Lisätiedot

KETJU. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU

KETJU. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus KETJU Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU Aluekohtainen raportti 9.12.2009 2 ESIPUHE... 3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/11 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 13.10.2009

Vaasan kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 13.10.2009 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Vaasan kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 13.10.2009 2 3 ESIPUHE Tämä raportti on Vaasan kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

VUODEN 2012 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS

VUODEN 2012 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS 1 VUODEN 2012 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1. Vuoden 2012 joukkoliikenteen vuosikertomus... 3 1.1. Vuosi 2012 sekä seudullinen yhteistyö ja joukkoliikennesuunnitelma...

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009 ESIPUHE Tämä raportti on Rovaniemen kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden

Lisätiedot

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009 2 ESIPUHE Tämä raportti on Jyväskylän seudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

1.1 Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Joensuun

1.1 Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Joensuun POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN, LIIKENNEVIRASTON JA JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN TOIMIVALTAISEN JOUKKOLIIKENNEVIRANOMAISEN VÄLINEN AI- ESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut 13.8.2013-1.6.2014 Sisällysluettelo Paikallisliikenne 13.8.2013-1.6.2014 Sivu LINJA1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-5 LINJAT 1,2 Kanavansuu -

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009 ESIPUHE Tämä raportti on Kuopion kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SYYSKUU 2005 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Lapin lääninhallitus 2 3 TIIVISTELMÄ Rovaniemen paikallisliikennealueen ulkopuolinen joukkoliikenne tukeutuu

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 3303/02.02.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 3303/02.02. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 14 Asianro 3303/02.02.00/2012 Henkilökuljetusten rahoitus Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2013 Henkilökuljetuskustannukset vuonna 2013 Kuopio, avoin joukkoliikenne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2553/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2553/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 13 Asianro 2553/08.01.01/2012 Henkilökuljetusten rahoituksen määrä ja vaikutukset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2012 Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014

Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014 Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014 Iisalmen kaupunki Keiteleen kunta Kiuruveden kaupunki Lapinlahden kunta Pielaveden kunta Sonkajärven kunta Varpaisjärven kunta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2016 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2016 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2016 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/13 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Keskustaajamassa 34 Palvelulinjojen P1 ja P3 reittikartta 35. Juna-aikataulut Lappeenrannassa 38-39

Keskustaajamassa 34 Palvelulinjojen P1 ja P3 reittikartta 35. Juna-aikataulut Lappeenrannassa 38-39 Sisällysluettelo Sivu Paikallisliikenne 3.6-12.8.2013 LINJA 1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-4 LINJA 2 Kivisalmi - Keskusta - Hovinpelto 5-7 LINJAT 1,2 Kanavansuu - Keskusta yhdistelmä 8

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 1 Reitti: Koskikatu - Joutsenonkatu - Lempeenlietteentie - Karhunkalliontie - Karhunkatu - Joutsenonkatu - Paperharjuntie - Pienmustalammentie - Saimaantie -

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Tervetuloa asukasiltaan! 2 29.11.2017 HSL:n yhteistyöalue 7 kuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo. 1.1.2018 Siuntio ja Tuusula Perussopimuksen

Lisätiedot

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta... 3 2 Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks)

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks) Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Joukkoliikenteen haasteet Porissa Kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen Hyvät pyöräilymahdollisuudet Paljon mopoja ja mopoautoja Vanhemmat

Lisätiedot