KETJU. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU
|
|
- Elina Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus KETJU Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU Aluekohtainen raportti
2 2 ESIPUHE TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS VÄESTÖ TYÖPAIKAT MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA TARPEITA YHTEENVETO JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA TARJONTA PALVELUTASO KYSYNTÄ LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT ORGANISOINTI RAHOITUS Joukkoliikenne Henkilökuljetukset YHTEENVETO SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET SUUNNITTELUTILANNE Maankäytön suunnitelmat Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Joukkoliikennesuunnitelmat JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Kaupunkiseutusuunnitelma Etelä-Savon liikennestrategia PALVELUTASOTAVOITTEET SEUDULLISIA LÄHTÖKOHTIA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY PALVELUTASOTAVOITTEET ALUEITTAIN JA YHTEYSVÄLEITTÄIN Palvelutasoltaan parannettavat alueet ja yhteysvälit: peruspalvelutaso Perustasoisen joukkoliikenteen turvaaminen KEHITTÄMISOHJELMA VALMISTELUPERIAATTEET KEHITTÄMISOHJELMA KÄRKIHANKKEET VAIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINTI ORGANISOINTIIN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖKYSYMYKSET... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 7 LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1: TOIMENPIDEKEHIKKO LIITE 2: PALVELUALUEKARTTA
3 3 ESIPUHE Tämä raportti on Mikkelin seudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat omat raporttinsa. Koko hanke raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa. KETJU-hankkeen aineisto on tallennettu projektin sivuille Kokonaisuuden yhteenveto sekä kaupunkiseutujen väliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet on löydettävissä yhteenvetojulkaisusta ja projektin kotisivuilta. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taloudellisen taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Palvelutasotavoitteet ja kehittämisohjelma jäivät tässä tilanteessa vaatimattomammiksi, kuin alun alkaen oli tavoitteena. Erityisesti lähivuosien tavoitteet ovat varovaisia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kuitenkin edelleen voimakkaasti kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. KETJU-työssä ei tämän takia pystytty tekemään liikenteen uudelleen organisointia ja rahoituksen uudistamista koskevia esityksiä alun perin suunnitellussa tarkkuustasossa. Raportti toimii kuitenkin hyvänä lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Mikkelin seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5-7 vuoden tähtäimellä. Lisäksi on esitetty miten alueella nähdään parhaaksi jatkaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja seudun kuntien, maakuntaliiton lääninhallituksen ja Tiepiirin (vuoden 2010 alusta ELYn) kesken joukkoliikenteen kehittämistoimien toteuttamiseksi ja joukkoliikenteen järjestämiseksi matkustajia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Raportin ovat koonneet Anna Saarlo ja Seppo Lampinen YY-Optima Oy:stä. KETJUtyöryhmän puheenjohtajana on toiminut liikenneinsinööri Liisa Heikkinen. Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Ulla Vanhakartano (Mikkeli), Jorma Holopainen (Mikkeli), Hannu Lakka (Mäntyharju), Juha Härkönen (Puumala), Timo Rissanen (Ristiina), Asko Viljanen (Hirvensalmi), Mikko Korhonen (Kangasniemi), Matti Ratilainen (Pertunmaa), Päivi Toivari (Juva), Petteri Kukkola (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Heikki Rintamäki (Etelä-Savon liitto), Katariina Myllärniemi (Liikenne- ja viestintäministeriö), Päivi Ylönen (opiskelijaedustaja/mamk). Itä-Suomen lääninhallituksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Kari Hiltunen, Seppo Huttunen ja Jani Reinikainen.
4 4 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus Mikkelin seudun KETJU-suunnittelualueen kunnat, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Juva, ovat tehneet pitkään seudullista yhteistyötä eri aloilla ja myös vaihtelevilla kokoonpanoilla. Mikkelin seutu on Etelä- Savon maakunnan asukkaan keskus. Hirvensalmi, Mikkeli ja Ristiina ovat kuuluneet yhteistyön vakiokokoonpanoon vuosikymmeniä. Hirvensalmen ja Ristiinan selkeä yhteistyösuunta on Mikkeli, kun taas muilla seudun kunnilla yhteistyösuunta vaihtelee tapauskohtaisesti. Hirvensalmi ja Ristiina kuuluvat Mikkelin työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Mikkelin seudulla on kuntarajat muuttuneet 2000-luvun alusta lähtien. Vuoden 2001 alusta Mikkelin kaupunki, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät. Vuoden 2007 alusta Haukivuori liittyi Mikkeliin. Keväällä 2007 Pertunmaan kunta teki Mikkelin kaupungille ja seudun alueen kuudelle kunnalle (Hirvensalmi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina, Suomenniemi, Kangasniemi) ehdotuksen kuntaliitoksen esiselvityksen käynnistämisestä ja palvelutuotannon yhteistyön kehittämisestä. Mikkeli kaupunki suhtautuu myönteisesti Pertunmaan esitykseen edellyttäen, että mukaan saadaan toiminnallisesti mielekäs ryhmä. Hirvensalmen, Mikkelin ja Ristiinan kesken ei ole lähivuosina tulossa kuntajaon muutoksia, vaan yhteistyötä pyritään syventämään ja kehittämään. Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet puitelain velvoittamina Mikkeli, Hirvensalmi ja Ristiina. Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnissa tunnistetaan Mikkelin seudun osalta seuraavia kehittämistarpeita: - Yksittäisten optioalueiden kehittäminen ei ole riittävää, vaan sekä laajassa keskuskaupungissa että seudulla tulee löytää välineet yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden hallintaan ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen. - Seudulla on erityisesti paneuduttava hajarakentamisen ohjaukseen ja löydettävä siihen yhteisesti hyväksyttävät periaatteet ja keinot. - Vetovoimaista asutusta on keskitettävä olemassa olevan rakenteen yhteyteen. - Asumisen yhteistyö ja sen täsmentäminen on väestörakenteen muutoksen myötä jatkossa tarpeellista. - Yhteistyön organisointi ja vastuiden jako on tarpeen tulosten saavuttamiseksi. - Jatkossa tarvitaan kuntien selkeää yhteistä panostusta koko seudun yhteisen tulevaisuuden toteuttamiseen. - Yhteistyön kehittäminen Juvan suuntaan on perusteltua.
5 5 1.2 Väestö Mikkelin seudun suunnittelualueella asuu yhteensä noin asukasta Väestö vuonna Muutos Mikkeli ,1 % Juva ,1 % Puumala ,9 % Ristiina ,4 % Mäntyharju ,2 % Pertunmaa ,0 % Hirvensalmi ,0 % Kangasniemi ,7 % Yhteensä ,5 % Seutu on Etelä-Suomen merkittävimpiä kakkosasumisen alueita. Väestön ikärakenne on erittäin haasteellinen, mutta väestön määrä on pysynyt ennallaan vuonna (Lähde: Tilastokeskus) Hirvensalmen, Mikkelin ja Ristiinan väestökehitys on ennusteiden mukaan hieman vähenevä. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan vähennystä tulevan noin 400 henkeä. Kuva 1. Tilastokeskuksen pitkän aikavälin väestöennuste. Kuntien väestöennusteet vuosille 2010, 2015, 2020 ja 2025 osoittavat, että yli 65- vuotiaiden osuus on jo nykyisin korkea erityisesti Hirvensalmella ja Ristiinassa. Mikkelissä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy erityisesti vuodesta 2010 lähtien. Hirvensalmella, Mikkelissä ja Ristiinassa vakituinen väestö ja asuminen keskittyvät keskuksiin ja niiden läheisyyteen sekä kyläkeskuksiin. Taajama-aste vaihtelee Hirvensalmen noin 39 %:sta Mikkelin 80 %:iin. Ristiinan taajama-aste on 54 %. Kaikilla kunnilla tavoitteena on haja-asutusalueen säilyttäminen asut-
6 6 tuna. Mikkelin, Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan yhdistyttyä Mikkeli muuttui noin 100 km² kompaktista kaupungista maaseutumaiseksi noin 1620 km²:n kaupungiksi. Vuoden 2007 alusta toteutettu Haukivuoren ja Mikkelin liitos laajensi Mikkeliä noin 500 km².
7 7 Kuva 2. Väestön sijoittuminen. 1.3 Työpaikat Hirvensalmella, Mikkelissä ja Ristiinassa oli vuonna 2005 yhteensä työpaikkaa. Suurin osa (40 %) sijoittui yhteiskunnallisiin palveluihin, 15 % teollisuuteen ja 14 % kauppaan, majoitukseen ja ravitsemus-toimintaan. Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet reilulla 1000 vuodesta Työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti ns. yhteiskunnallisissa palveluissa, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin tuottamat peruspalvelut.
8 8 Kuva 3. Mikkelin kaupunkiseudun työssäkäyntialueen taajamat kokoluokittain vuonna 2005 sekä puitelaissa mainitut kunnat ja muut yhteistyökunnat. Kuvassa 4 on esitetty myös keskuskunnassa työssäkäyvien prosenttiosuus kunnan työllisistä vuonna Työssäkäyntialueeseen kuulumisen kriteerinä on vähintään 10 %:n työssäkäynti keskuskuntaan. (Lähde: SYKE /YKR, Tilastokeskus)
9 9 Kuva 4. Kuntien välinen työssäkäynti Mikkelin seudulla vuonna Muita matkustukseen vaikuttavia tarpeita Muita matkustukseen vaikuttavia tarpeita ovat erityisesti - Mikkelin kantakaupungin opiskelukeskittymä (Kampus) - Otavan taajaman opiskelupaikat - Mäntyharjun ja Pertunmaan taajamien liityntäliikenne päätieverkolle - Puumalan suuntautuminen myös Imatralle - Puumalan kirkonkylän - Pistohiekan matkailupalvelujen alue. 1.5 Yhteenveto - Tulevaisuudessa väestöstä nykyistä suurempi osa asuu Mikkelissä. Muualla Mikkelin seudulla väestö vähenee. - Vähenevä väestökehitys luo vaikean lähtöasetelman joukkoliikenteen kehittämiselle Mikkelin seudulla. - Kuntien välinen pendelöinti on vähäistä lukuun ottamatta Juvan-Mikkelin ja Ristiinan-Mikkelin välistä pendelöintiä.
10 10 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Henkilöliikennettä palvelevat sekä linja-auto- että raideliikenne. Mikkelistä pääsee asioimaan suurempiin keskuksiin julkista liikennettä hyödyntäen. Rautatieyhteytenä Lahden oikorata nopeutti myös yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja loi tehokkaita vaihtoehtoja oman auton sekä linja-autoliikenteen käytölle. Mikkelissä, Ristiinassa ja Hirvensalmella linja-autoliikenteen aikataulut on suunniteltu koululais- ja opiskelijoiden sekä työssäkäynnin aikataulujen mukaan. Kuntakeskusten ja pääteiden liikenteen vaikutusalueen ulkopuolisilla alueilla liikennetarjonta koostuu pääosin koulukuljetusten varassa olevasta ostoliikenteestä. Tällöin ongelmalliseksi muodostuu koulujen loma-aikainen työmatkaliikenteen tarjonta. Henkilöliikenteen kuljetukset ovat kunnissa pääsääntöisesti taksiliikenteen varassa. Kunnat ovat järjestäneet hajaasutusalueille pääasiassa kuntakeskuksessa asioinnin turvaavaa kutsu- ja linjataksiliikennettä. Hirvensalmen kunta tukee myös saaristossa vakituisesti asuvien asioimisliikennettä mantereelle. Kunnat tarjoavat kuntalaisille ja hankkivat joukkoliikennepalvelua yhä enenevissä määrin ostoliikenteenä. Kutsutaksiliikenne toimii kaikissa kunnissa. Mikkelin seutulipputyöryhmässä ovat mukana Mikkeli ja naapurikunnat. Kulut katetaan valtionavulla ja yhteisrahoituksella. Muista henkilöliikenneasioista merkittävin on Etelä-Savon matkapalvelukeskus. Se ja muut hankkeet vaativat kehitystyötä ja valtionapua, joka lopulta ohjaa kuntien päätöksiä.
11 11 Kuva 5. Mikkelin seudun joukkoliikennepalvelut. Joukkoliikenteen palvelujen ulkopuolella olevalla alueella asuu lähes henkilöä eli 3,6 % koko seudun väestöstä. Kunnittain tämä osuus vaihtelee yhden (Mikkeli) ja yh-dentoista (Kangasniemi) prosentin välillä. Paikallisliikenne ja vakiovuoroliikenne Joukkoliikenteen tarjonta muodostuu Mikkelin paikallisliikenteestä sekä pitempimatkaisesta vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteestä sekä palveluliikenteestä. Paikallisliikennettä liikennöidään kuudella linjalla. Mikkelin kaupungin keskustassa laidalla kantakaupungissa on Vanhalla Kasarmialueella opiskelukeskittymä Kasarmin kampus. Sinne on keskittynyt ammatillista opetusta ja lähivuosina kasarmin kampukselle keskittyy lisää opiskelijoita. Ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat Kasarmin kampuksen olevan vaikeasti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja oman auton käyttö on suurta opiskelijoiden joukossa.
12 12 Kuva 5. Mikkelin paikallisliikenteen linjakartta. Vakiovuoroliikennettä on Mikkelistä pääteiden suuntiin. Kuntakeskusten välisen linjaautoliikenteen vuorotarjonta on tiheintä yhteysväleillä Juva Mikkeli ja Ristiina Mikkeli. Mikkelin seudun liikenteessä palvelutasoltaan hyvän, itsekannattavan liikenteen ylläpitoon ja kehittämiseen on edellytyksiä lähinnä Mikkelin kaupunkiliikenteessä sekä lähimmistä kaupunkeja ympäröivistä kuntakeskuksista kaupunkeihin suuntautuvassa liikenteessä. Lisäksi pääteiden, erityisesti valtateiden 5 ja 13, varsilla sijaitsevissa kuntaja kyläkeskuksissa hyvä palvelutaso voi perustua kaukoliikenteen tarjoamiin yhteyksiin. Muualla liikennetarjonta koostuu pääosin koululaiskuljetusten varassa olevasta liikenteestä. (Lähde: Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikennestrategian tiivistelmä 2004)
13 13 Palveluliikenne, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistelytoiminta Etelä-Savon Matkapalvelukeskuksen (ESMPK) toiminta alkoi vuonna Matkapalvelukeskus välittää matkoja ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Matkapalvelukeskuksen taustaorganisaatioita ovat Itä-Suomen lääninhallitus, KELA, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit, Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Pieksänmaa, Haukivuori, Juva, Mäntyharju, Kangasniemi, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Matkapalvelukeskus välittää ja yhdistelee kuntien myöntämiä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja sekä Kelan korvaamia Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloista tapahtuvia kotiuttamiskuljetuksia. ESMPK lopettaa toimintansa ja kunnat eriytyvät järjestämään kuljetukset kuntakohtaisesti. Palveluliikennettä tarjotaan yhdeksällä linjalla Mikkelin keskustan alueella. Kullakin linjalla liikennöidään kaksi kertaa päivässä. Kaikilla kunnilla on kutsujoukkoliikennettä palvelemassa haja-asutusta. Mikkeli Ristiina välillä on myös Itä-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteenä kutsujoukkoliikennettä. Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Mikkelin lentoasemalta ei ole reittiliikennettä. Kaikilta linja-autoliikenteen Helsingin pikavuoroilta on vaihtoyhteys Keravalta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Junilta on vastaavasti vaihtoyhteys Helsinki-Vantaalle Tikkurilan asemalta. Mikkelin matkakeskus otettiin käyttöön vuonna Matkakeskuksessa yhdistyvät rautatie- ja linja-autoaseman palvelut. Lipunmyynnin ja tavarasäilytyksen lisäksi henkilöliikenneasemalla on monipuoliset oheispalvelut. 2.2 Palvelutaso Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen laadittiin kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voitiin laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkutavoittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km - ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta.
14 14 Taulukko x. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3. B1. Keskustapalvelujen alue. B2 Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne. C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija),pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Luokittelu ottaa huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena on liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille.
15 15 Kuva 6. HLT-alueluokittelu. Alueluokitus osoittaa, että joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueita on vain Mikkelin keskustassa. Muuten joukkoliikenne palvelee tyydyttävästi vain suuremmissa kuntakeskuksissa ja pääteiden varsien haja-asutusalueilla asuvia. Mikkelin keskustan paikallisliikennealueella toteutuu peruspalvelutaso. Tavoitetasoista palvelua ei ole tarjolla Mikkelin seudulla. Mikkelissä ei paikallisliikenteen palvelutasotavoitteita ei ole virallisesti määritelty. Palvelutason muodostumista on ohjannut kysyntä sekä virkamiesten näkemykset riittävästä palvelutasosta.
16 Kysyntä Mikkelin paikallisliikenne Mikkelin paikallisliikenne vuonna 2007: matkustajat ; ajokilometrit km - kesäajan viikko matkustajaa ja ajo-km - talviajan viikko matkustajaa ja ajo-km Mikkelin paikallisliikenne vuonna 2008: matkustajat ; ajokilometrit km Mikkelin palveluliikenne vuonna 2008: matkustajaa ja ajokilometrit km. Tuhannet matkaa /vuosi Mikkelin paikallisliikenteen matkustajamäärät Kangasniemen monipalveluliikenne Onnikka Kangasniemen monipalveluliikenne vuonna 2007: matkustajat yhteensä , talviajan ajokilometrit ovat km ja kesäajan ajokilometri (kesä elokuu) km. Palvelutason tasapuolisuus Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso ei palvele tasapuolisesti käyttäjää. On havaittavissa seutulipun käytön perusteella, että lippuhinnoittelu on edullista ja kohdallaan asiakkaalle, mutta vuorotarjonta ei palvele maksimaalista lipun käyttöä (matkustus vähenee; tällä hetkellä 35 matkaa / lippu).
17 17 Mikkelin kaupunkilipun ja seutulipun myynti ja matkustus 2008 vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu % Kaupunkilippu % matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu ,5 5 % Kaupunkilippu , Yht vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu % Kaupunkilippu % matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu ,5 8 % Kaupunkilippu ,10-1 % Yht vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu % Kaupunkilippu % matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu ,9-6 % Kaupunkilippu ,32-3 % vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu % Kaupunkilippu % matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu ,1-6 % Kaupunkilippu ,2-3 % Viime vuosina seutulippujen myynti ja lipuilla tehtyjen matkojen kokonaismäärä on ollut laskussa, mutta lähtenyt kaikissa seudun kunnissa nousuun vuonna 2008.
18 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Lippujärjestelmä Seutulippu on mahdollistanut kuntalaisille edulliset työmatkat. Mikkelin seutulippua mainostetaan lauseella Säästä vaikka lomamatka seutulipulla. Mikkelin seutulippualue on yhtenäinen työssäkäyntialue. Mikkelin seutulipputyöryhmässä on ollut linjauksena, että merkittävien työssäkäyntitaajamien välillä seutulipun asiakashinta on sama molemmissa kunnissa. Näin esimerkiksi hinnoitellaan Mikkeli Juva välin asiakashintaa. Seudun ympäristökunnista työmatkan hinta Mikkeliin vaihtelee välillä 2,73 3,04. Juvalaiselle 43 km työmatka Mikkeliin seutulipulla maksaa vain 2,82 suuntaansa. Seutulipun käyttöä vapaa-aikana ei ole rajattu, joten säästö voi olla paljon suurempi. Mikkelin seutulippualueella seutulipun asiakashinnan hinnoittelussa on pyritty olemaan erittäin asiakasystävällisiä edullisella hinnoittelulla. Seudun ympäristökunnista työmatkan hinta Mikkeliin vaihtelee ,73. Lipun asiakashinnoittelulla on haluttu pitää yllä matkustajamääriä. Rajoitteena toimii vuorotarjonta eli vuorotarjontaa voisi olla enemmän, mutta tässäkin ovat rajoitteena sekä kuntien että valtion rahoitukset ostoihin. Mikkelin seudulla seutulippua käytetään työmatkoilla erittäin paljon myös pikavuoroliikenteessä. Nykyinen palvelutaso nojaa paljolti pikavuoroliikenteeseen. Saadun asiakaspalautteen johdosta Mikkelin kaupungin katuverkolle asetettiin äskettäin uusia pikavuoropysäkkejä palvelemaan työpaikan sekä koulun saavutettavuutta asiakkaiden kannalta. Yhteiskunnan tukemina lippuina on käytössä - kaupunkilippu (Mikkelin paikallisliikenne ja Moppe-palveluliikenne) asiakashinta 48 ( alkaen 50 ) lipputuote on henkilökohtainen kausilippu voimassa 30 päivää ostopäivästä oikeuttaa matkustaa rajoituksetta matkoja 30 päivää ostopäivästä ladattavissa Kaupunkikortille, jolle voi ladata myös muita kaupungin palvelutuotteita, esim. kirjastokortti kesäkortti; - seutulippu asiakashinta Mikkelin kaupungin asukkaalle 65 ( alkaen ), Hirvensalmen 67, Juvan 65 ( alkaen), Kangasniemen 73 ( alkaen ), Ristiinan 63 ( alkaen ) ja Puumalan 70 lipputuote on henkilökohtainen kausilippu voimassa 30 päivää ostopäivästä lukien oikeuttaa matkustaa rajoituksetta matkoja 30 päivää ostopäivästä koko Mikkelin seutuliikennealueella sekä paikallisliikennealueella Mikkelissä seutuliikennealue on Mikkeli, Juva, Ristiina, Hirvensalmi ja Kangasniemi sekä Puumala alkaen.
19 19 Informaatiojärjestelmät Mikkelin paikallisliikenteessä on käytössä sähköinen reittihaku Wilima.. Paikallisliikenteen ulkopuolisilla alueilla palvelee Matkahuollon aikataulupalvelut sekä matka.fi www-sivusto. 2.5 Organisointi Mikkelin kaupunki on toimivaltainen viranomainen Mikkelin kaupungin sisäisessä liikenteessä. Muilta osin toimivaltainen viranomainen on Itä-Suomen lääninhallitus. Seutulipputyöryhmän muodostavat kuntien ja lääninhallituksen edustajat yhdessä alueen liikennöitsijöiden edustajan kanssa. 2.6 Rahoitus Henkilökuljetukset: kuntien kustannukset Henkilökuljetuksista Mikkelin seudun kunnille aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 8,8 M. Mikkelin kaupungin osuus tästä oli 2,5 M. Joukkoliikenteen taksa-alennusten sekä ostettujen taksivuorojen ja palveluliikenteen kustannukset olivat yhteensä 1,1 M, opetustoimen kuljetusten 4,8 M, sosiaalitoimen kuljetusten 2,1 M sekä terveydenhuollon kuljetusten 0,8 M.
20 KUNTA: Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala JOUKKOLIIKENNE /vuosi Ostetut linja-autovuorot Ostetut taksivuorot (mm. asiointitaksit ja liityntäliikenne) Palveluliikenne (kts. ohjeista palveluliikenteen määritelmä) Taksa-alennukset (mm. kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus kunnan osuus) OPETUSTOIMEN KULJETUKSET /vuosi SOSIAALITOIMEN KULJETUKSET /vuosi Esikoululaisten kuljetukset (huom. vain opetustoimen kuljetukset) Peruskoululaisten matkaliput Lukion ja keskiasteen matkaliput (kunnan omat, ei sis. KELA:n kust.) Tilausliikenne linja-autolla (esim. uimahallikuljetukset) Taksikuljetukset Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) Esikoululaisten kuljetukset (huom. vain sosiaalitoimen kustantamat) Lasten päivähoidon kuljetukset Kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) YHTEENSÄ KULJETUSEDUN SAAJIEN LUKUMÄÄRÄT (henkilöä, luku Perusopetuksen kuljetusoppilaiden lukumäärä (syksy 2006) Kehitysvammalain perusteella myönnetyt Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetyt Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt Väestö vuotiaat Joukkoliikenne/asukas opetustoimi/asukas sosiaalitoimi/asukas terveydenhuolto/asukas perusopetuksen kustannukset/asukas SHL+VPL kuljetuskustannukset/asukas palveluliikenne ja asiointiliikenne kustannukset/asukas Taksanalennusten ostokustannukset/asukas perusopetuksen kustannukset bussien osuus kustannuksista 19 % 42 % 17 % 41 % 51 % 64 % 6 % taksien osuus kustannuksista 81 % 58 % 83 % 59 % 49 % 36 % 94 % perusopetuksen kustannukset/kuljetusoppilas SHL-ja VPL-kyydit SHL- ja VPL kustannukset/vpl-jashl-edunsaajat VPL-kyydit/vpl-edunsaajat Taksi- ja Palveluliikenne sekä SHL- ja VPL-kyydit Iäkkäiden Ovelta ovelle kyydit/ vanhukset Koulu-ja asiointitaksit, palveluliikenne, shl-ja vpl-kyydit Kaikki ovelta ovelle kyydit /asukkaat SHL-VPL-Kehitysvammakyydit+ruoka saajat vuotiaita yhtä esteetöntä taksilupaa kohden VPL- ja SHL-kuljetusedun saajia / 75 vuotiaat % 12 % 12 % 16 % 22 % 23 % 15 % 18 % ISLH-tilasto Kustannukset asukasta kohti vaihtelivat Mikkelin 50 eurosta Puumalan 135 euroon. Kuntakohtaiset vaihtelut asukaskohtaisissa kustannuksissa ovat huomattavat. Asukasta kohden lasketut kuljetuskustannukset ovat tasoltaan Mikkelissä ja sen ympärillä olevissa kunnissa samaa tasoa kuin esimerkiksi Jyväskylässä ja sen ympäryskunnissa.
21 21 Kuva 7. Kuntien kuljetuskustannukset asukasta kohti vuonna 2004 (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvitys)
22 22 Kustannukset alv8% 1) 2007 kunta: MIKKELIN KAUPUNKI euro/vuosi JOUKKOLIIKENNE (kaikille avoin liikenne) ostetut linja-autovuorot ,00 ostetut taksivuorot (esim. liityntä-, työmatka-, ilta- ja pyhäliikenne)+asiointiliikenne asiointiliikenne (taksit) ,00 taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus) ,00 paikallisliikenne (linja-autovuoroja) ,00 palveluliikenne ,00 sotainvalidit (asiakashinta0 ) ,00 lastenvaunut+saattaja (asiakshinta 0 ; paikallisliikenne) ,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 5 % Joukkoliikenne yhteensä alv8% ,00 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset (huom! vain opetustoimen kustantamat) ,00 peruskoululaisten matkaliput ,00 lukion ja muun keskiasteen matkaliput (kunnan omat, ei sisällä KELA:n kustantamia kuljetuksia) ,00 tilausliikenne linja-autolla (esim. uimahallikuljetukset jne.) ,00 taksikuljetukset ,00 muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 6 292,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 26 % Opetustoimen kuljetukset yhteensä sis. alv 8% ,00 SOSIAALITOIMENKULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset (huom! vain sosiaalitoimen kustantamat) ,00 lasten päivähoidon kuljetukset ,00 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (SHL) ,00 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset (VPL) ,00 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset ,00 päiväkeskuskuljetukset (SHL) ,00 muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) sis alv 22% ,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 17 % Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä sis. alv 8% ,00 TERVEYDENHUOLLON KULJETUKSET sairaankuljetukset ja siirrot ambulanssilla potilaiden siirrot ja matkat taksilla muut terveydenhuollon kuljetukset valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista Terveydenhuollon kuljetukset yhteensä sis alv 8% 0,00 KULJETUKSET YHTEENSÄ alv 8 % ,00 Joukkoliikenteen kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina eli ne eivät sisällä valtionavustuksia. KULJETUSEDUN SAAJIEN LUKUMÄÄRÄT (henkilöä, luku merkittävä muodossa 12345) * Perusopetuksen kuljetusoppilaiden lukumäärä (syksy 2007) Kehitysvammalain perusteella myönnetyt Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetyt Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt kunta: MIKKELIN KAUPUNKI Kustannukset alv8% 1) 2005 euro/vuosi Kustannukset alv8% Kustannukset alv8% 1) 1) euro/vuosi euro/vuosi Kustannukset alv8% 1) 2008 euro/vuosi JOUKKOLIIKENNE (kaikille avoin liikenne) ostetut linja-autovuorot , , , ,00 ostetut taksivuorot (esim. liityntä-, työmatka-, ilta- ja pyhäliikenne)+asiointiliikenne asiointiliikenne (taksit) , , , ,00 taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus) , , , ,00 paikallisliikenne (linja-autovuoroja) , , , ,00 palveluliikenne , , , ,00 sotainvalidit (asiakashinta0 ) , , , ,00 lastenvaunut+saattaja (asiakshinta 0 ; paikallisliikenne) , , , ,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 12 % 5 % 10 % valtionapu vähennetty Joukkoliikenne yhteensä alv8% , , , ,00
23 23 KUNNAN RAHOITTAMAT KULJETUKSET Kustannukset alv8% 1) 2008 euro/vuosi Mikkeli Kangasniemi Hirvensalmi Ristiina Juva JOUKKOLIIKENNE (kaikille avoin liikenne) ostetut linja-autovuorot ostetut vesiliikenne asiointiliikenne (taksit) taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus) paikallisliikenne (linja-autovuoroja) palveluliikenne sotainvalidit (asiakashinta0 ) lastenvaunut+saattaja (asiakshinta 0 ; paikallisliikenne) valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista valtionapu vähennetty Joukkoliikenne yhteensä alv8% , , ,80 0, ,00 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset (huom! vain opetustoimen kustantamat) , peruskoululaisten matkaliput , lukion ja muun keskiasteen matkaliput (kunnan omat, ei sisällä KELA:n kustantamia kuljetuksia) , tilausliikenne linja-autolla (esim. uimahallikuljetukset jne.) , taksikuljetukset , muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) , valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista Opetustoimen kuljetukset yhteensä sis. alv 8% , , , , ,00 Joukkoliikenteen kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina eli ne eivät sisällä valtionavustuksia Joukkoliikenteen lipputuki Mikkelin kaupungin maksama tuki kaupunkilipun lippurahoitukseen on alkaen 31,64 euroa myytyä lippua kohti (38 % kustannuksista vuonna 2008). Yhteensä subventio oli vuonna 2008 noin Valtion osuus subventiosta on 48 % kuten kaikkien kuntien osalta seutulipussakin. Seutulipussa kuntien subventio vaihtelee (vuonna 2006) Ristiinan 33 %:sta Juvan 75 %:in. Matkaa kohti subventio vaihtelee Ristiinan 1,01 eurosta Juvan 5,20 euroon. Juvan seutulippua subventoidaan 175 eurolla per lippu. Kuntien seutulippusubventio oli vuonna 2007 (ilman valtion osuutta) yhteensä noin Yhteenveto - Paikallisliikenteen alueella Mikkelissä palvelutaso on tyydyttävä sekä arkisin, iltaisin että viikonloppuisin. - Muilla alueilla joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso on tyydyttävä vain muissa suurimmissa kuntakeskuksissa sekä pääteiden varsien haja-asutusalueilla. - Kokonaismatkustajamäärää ei pystytä selvittämään, koska vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. - Seutulippujen sekä Mikkelin paikallisliikenteen kaupunkilippujen myynti laski vuoteen 2007 asti, mutta kääntyi nousuun vuonna Kuntien subventio vaihtelee kunnittain huomattavasti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.
24 24 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutilanne Maankäytön suunnitelmat Työssäkäyntialue ja kaupunkiseutusuunnitelma-alue vastaavat Juvaa lukuun ottamatta hyvin toisiaan. Aiemmin 2000-luvulla tehtyjen kuntaliitosten seurauksena Mikkelin kaupunki on laajentunut ja seudun keskustaajama sijaitsee nykyisin kokonaan Mikkelin kaupungissa. Monet aiemmin seudullisesti ratkaistavat asiat ovat muuttuneet kunnan sisäisiksi asioiksi. Toteutuneiden kuntaliitosten seurauksena tarve kuntien välisen yhteistyön lisäämiselle voi siten olla joissakin asioissa vähäisempi kuin monilla muilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutusuunnitelmassa on mietitty alustavasti kehittämisen optioalueita, joista tullaan jatkossa valitsemaan kehitettävät alueet. Valittaville kehittämisen optioalueille esitetään seudullisen rakennemallin laadintaa. Lisäksi kuntien raja-alueille esitetään yleiskaavallista yhteistyötä. Seudun yhdyskuntarakenteen kehityksessä on uhkana hajaantuminen. Hajautumista on omiaan edistämään ranta-alueiden määrä ja houkuttelevuus asuinalueina. Yhdyskuntarakenteen kannalta ongelmallista on, ettei hajarakentamisen hallintaan esitetä välineitä. Kehittämisen optioalueilla hajarakentamista pyritään tosin hallitsemaan paikallisesti, mutta muutoin hajarakentamista näytetään pikemminkin tuettavan. Asumisen yhteistyöhön ei esitetä omia toimenpiteitä, vaan se pyritään hoitamaan maankäytön yhteistyöllä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on käynnistymässä, ja lisäksi aiotaan laatia kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma. Liikenteeseen liittyviä kehittämistarpeita on hyvin tunnistettu. Jatkotyössä tarvitaan niiden toteuttamiseksi ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi toimivia yhteistyövälineitä. Seudun kaupunkiseutusuunnitelma on ennen muuta suunnitelma seudun kehittämisestä ja elinvoimaisuuden lisäämisestä. Siinä on tarkasteltu merkittävässä määrin esimerkiksi vapaa-ajan ja matkailun vetovoimatekijöiden kehittämistä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamista ja kuntarajat ylittävän palvelujen käytön lisäämistä enemmän suunnitelmassa keskitytään siihen, miten seudusta saataisiin nykyistä vetovoimaisempi. Tämä on sinänsä perusteltua, mutta tärkeää on muistaa, että ainakin pitemmällä tähtäimellä juuri eheä yhdyskuntarakenne ja toimiva liikennejärjestelmä ovat elinvoimaisuuden perusta. Yhteistyön seuranta on vastuutettu kunnanhallitusten puheenjohtajistolle. Yhteistyötä ei ole organisoitu, vaan sen on ajateltu hoituvan virkamiesten voimin. Erillisen seudullisen organisaation puuttuminen tuo kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamiseen epävarmuutta. Kaupunkiseutusuunnitelmaan liittyneessä yhdyskuntaselvityksessä ja maakuntakaavassa on osoitettu asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sekä asumisen tulevaisuuden mahdolliset alueet ja kehittämiskokonaisuudet Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan alueella. Kohteet on ryhmitelty viiteen kokonaisuuteen: 1) Mikkelin rantakaupunki 2) Ristiinan-
25 25 Saimaan raitti (kuvassa Saimaanselän nauhakaupunki ) 3) Hirvensalmen ydinalue 4) Puulan rantakylät 5) Valtatie 5:n kehittämiskäytävä. Kuva 8. Maankäytön kehittämisen tutkittavat optioalueet Maankäytön kehittämisalueet koostuvat Mikkelin keskustan alueella tarkemmin tutkituista keskustan, Rokkalan, Launialan ja Savilahden alueista sekä ns. Saimaansivun alueesta. Näiden alueiden asumiseen sovelias kokonaiskerrosala on noin kerrosneliömetriä, joka vastaa noin asukasta.
26 26 Kuva 9. Maankäytön kehittämisalueet Mikkelin keskustan alueella Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvä liikennestrategia on vuodelta Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö on käynnistymässä keväällä 2010 yhdessä seudun maankäytön rakennemallisuunnittelun kanssa Joukkoliikennesuunnitelmat Alueella ei ole laadittu seudullista joukkoliikennesuunnitelmaa. 3.2 Joukkoliikenteen kehittämistavoitteet Kaupunkiseutusuunnitelma Varsinaisessa kaupunkiseutusuunnitelmassa ei ole käsitelty joukkoliikennettä. Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvityksessä Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät on esitetty suunnitteluohjelma joukkoliikenteen kehittämiseksi: 1. Matkapalvelukeskustoiminnan kehittäminen lyhyellä aikavälillä palveluliikenteen ja kutsuliikenteen osalta sekä pitkällä aikavälillä muiden kuljetuspalvelujen osalta 2. Kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen 3. Joukkoliikenneinformaation kehittäminen 4. Innovatiivisen kutsuliikenteen pilotointi ja toteuttaminen mahdollisesti matkailuun liittyvänä Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvityksessä Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät on esitetty joukkoliikenteen palvelutasoa määritteleviä linjauksia: 1. Valtakunnalliset yhteydet lentokoneella ja junalla pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin 2. Perusreitistö kuntakeskusten ja muiden merkittävien taajamien välisillä yhteyksillä mahdollisimman samanlaisena läpi vuoden 3. Täydentävä linjasto koululaiskuljetuksia ja muita kuntien haja-asutusalueiden liikennetarpeita palvelevana
27 27 4. Paikallisliikenne kaupunginosien väliseen liikenteeseen, jota ei voida riittävällä palvelutasolla hoitaa seutuliikenteellä 5. Kutsuliikenteen verkosto täydentämään edellä mainittuja ja hoitamaan niiden alueiden ja käyttäjäryhmien palveluita, joita ei pystytä säännöllisellä liikenteellä hoitamaan Kuva 10. Maankäytön, henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten kokonaisuus (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvitys) Mikkelin kaupunkiseudun ja seutukunnan yhteisinä toimenpiteinä on listattu seuraavia hankkeita ja toimenpiteitä: Mikkelin matkakeskus Aikataulujen yhteensovittaminen (erityisesti juna ja linja-auto) Maksujärjestelmien yhteensovittaminen taksi- ja bussiliikenteen välillä Esteettömän joukkoliikenteen kehittäminen Matkapalvelukeskustoiminnan kehittäminen joukkoliikenteen palvelutoiminnot huomioiden oli tavoitteena. Matkapalvelukeskustoiminta kuitenkin lakkaa ja kunnat eriytyvät järjestämään liikenteen kuntakohtaisesti ilman erillistä yhdistelyjärjestelmää.
28 28 Etelä-Savon matkapalvelukeskuksen toimintaa suunnitteltiin hyödynnettävän tulevaisuudessa entistä enemmän joukkoliikennepalvelujen tuottamisessa kutsujoukkoliikenteen muodossa. Lisäksi suunniteltiin että, matkapalvelukeskustoimintaan voidaan liittää monipuolisesti erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kuljetuspalveluja. Matkaketjuja mahdollistavan joukkoliikenneinformaation kehittäminen Etelä-Savon liikennestrategia Etelä-Savon liikennestrategian tiivistelmässä (2004) todetaan, että kaikkiin Etelä-Savon kuntiin on tarpeen laatia ajan tasalla pidettävä henkilöliikennesuunnitelma. Suunnitelmien avulla muodostetaan yhteinen näkemys siitä, minkä tasoiset joukkoliikennepalvelut kuntien ja taajamien eri osissa tullaan jatkossa turvaamaan, määritetään kuntien sisäisen liikenteen palvelutasotavoitteet, selvitetään palveluliikenteen tarve sekä suunnitellaan, miten eri hallintokuntien kuljetuksia yhdistellään ja kuntien ostama liikenne järjestetään kustannustehokkaasti. Liikennestrategian mukaan lähtökohtana on, että kuntien kuljetukset järjestetään mahdollisimman pitkälle kaikille avoimena joukkoliikenteenä. Uusia kustannustehokkaita liikennepalveluja otetaan käyttöön ja kutsuohjattuihin liikennepalveluihin siirrytään entistä laajemmin silloin, kun kysyntä on pientä tai asiakasryhmä tarvitsee henkilökohtaisempaa palvelua esimerkiksi liikkumisesteisyyden vuoksi. Junaliikennettä on mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän myös maakunnan sisäisessä liikenteessä. Keskeinen edellytys tälle on, että Etelä-Savon alueella käytössä olevat seutuliput ulotetaan myös junaliikenteeseen. Lisäksi samoja yhteysvälejä liikennöivien linja-autojen ja junien aikataulut tulee sovittaa yhteen paremmin toisiaan täydentäviksi. Tavoitteena ei ole hyvin toimivan linja-autoliikenteen korvaaminen, vaan joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärän kasvattaminen matkustajan saamaa palvelutarjontaa ja palvelutasoa parantamalla. Kuntakeskusten välisen liikenteen kehittämisen lähtökohtana ovat eri tyyppisille yhteyksille asetettavat palvelutasotavoitteet. Kuvan 11 alustavaa ehdotusta kunta-keskusten välisistä tavoitteellisista palvelutasoluokista tarkennetaan kuntien, lääninhallituksen ja liikenteenharjoittajien yhteistyönä Mikkelin, Savonlinnan ja Keski-Savon (Varkaudenja Pieksämäen) seuduille laadittavissa seudullisissa joukkoliikennesuunnitelmissa. Samalla arvioidaan matkustajakysyntään perustuen, mikä osa liikenteestä on hoidettavissa itsekannattavana liikenteenä ja mitkä vuorot hankitaan läänin tai kuntien ostoliikenteenä ottaen huomioon tähän käytettävissä olevat resurssit. Lähtökohtana on, että valtion ja kuntien rahoitus kuntien väliseen liikenteeseen säilyy nykytasolla.
29 29 Kuva 11. Joukkoliikenteen palvelutarjonta ja tavoitteellinen palvelutaso (Lähde: Etelä-Savon liikennestrategia, tiivistelmä )
30 30 4 PALVELUTASOTAVOITTEET 4.1 Seudullisia lähtökohtia - Mikkelin seudulla ei ole määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita. Mikkelin paikallisliikennealueella toteutuu pääsääntöisesti LVM:n keskisuuria kaupunkiseutuja käsittelevässä selvityksessä määritelty peruspalvelutaso. - Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvityksessä on käsitelty periaatteellisella tasolla joukkoliikenteen palvelutarjontaa erityyppisillä alueilla. - Kaupunkiseutusuunnitelman maankäyttöselvityksissä käsitellään Mikkelin keskustaalueiden täydentämisen lisäksi vahvasti haja-asutusluonteisen rantarakentamisen kehittämistä. Näillä alueilla ei käytännössä ole edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen eikä palvelujen sijoittamiseen siten, että joukkoliikenteen asema voisi vahvistua nykyisestä. - Palvelutason tulisi olla peruspalvelutasoa parempi. - Taloudellinen tilanne alueella on tiukka; ei ole realistista lisätä alueita joukkoliikenteen piiriin. - Joukkoliikenne toimii osin opetustoimen ehdoilla. Koulujen lakkauttaminen vaikuttaa suunnitteluun. - Opiskelijalippuja ei aiota ottaa käyttöön (vastoin Etelä-Savon liikennestrategiassa esitettyä). - Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö on käynnistymässä keväällä 2010 yhdessä seudun rakennemallityön kanssa. - Loma-asutuksen sijoittamisessa pitää ottaa huomioon, että loma-asutus tukisi joukkoliikennettä varsinkin kesäaikaan. 4.2 Valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2007 valmistui liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM 54/2007). Selvityksessä määriteltiin kriteerit joukkoliikenteen palvelutasolle. Selvityksessä määritettiin lukuisia erilaisia tavoitearvoja joukkoliikenteen palvelutason eri tekijöille. Selvityksessä määritetyt liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat palvelutasotavoitteet peruspalvelutasossa ja tavoitetasossa, jotka Mikkelin seudun tapauksessa ovat seudullisten tavoitteiden kannalta keskeisiä, on esitetty taulukossa 7.
31 31 Taulukko 7. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen peruspalvelutason ja tavoitetason liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat tavoitearvot (Lähde: Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla, LVM 54/2007). Peruspalvelutaso Tavoitetaso Liikennöintiaika klo 6 21 klo 6 23 Vuoroväli max. 60 min max. 30 min Kävelyetäisyyspysäkille 400 m (taajama alueella) 400 m (taajama alueella) Kilpailutason palveluilla tavoitellaan kilpailukykyistä liikkumisvaihtoehtoa henkilöautoliikenteelle. Tavoitteena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden selvä kasvattaminen. Lähes kaikki matkat voi tehdä joukkoliikenteellä, eikä ajankäyttöä tarvitse päiväsaikaan sovittaa joukkoliikenteen aikatauluihin. Minimitason joukkoliikenne on suunnattu ns. pakkokäyttäjien vähimmäismatkustustarpeiden täyttämiseen. Joukkoliikenne ei tarjoa edes teoreettista vaihtoehtoa läheskään kaikkiin matkustustarpeisiin. 4.3 Palvelutasotavoitteiden määrittely Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka Mikkelin seudulla tulisi toteutua. Tavoitteet on määritelty palvelutasoluokittain. Mikkelin seudun KETJU-työryhmä määritteli alueen palvelutasotavoitteet syksyllä Joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan tarkastella ainakin kolmesta eri näkökulmasta: - (potentiaalisen) matkustajan näkökulma, liikennepoliittinen ja yhteiskunnan näkökulma sekä liikenteenharjoittajan näkökulma. Matkustajan näkökulmasta tärkeää on matkustustarpeisiin nähden riittävä palvelutaso, yhteiskunnan näkökulmasta alueellinen ja sosiaalinen tasapuolisuus sekä taloudelliset seikat ja liikenteenharjoittajan näkökulmasta mahdollisuudet saada mahdollisimman hyvä liiketaloudellinen tuotto. Lähtökodan palvelutason määrittelylle muodostavat ensisijassa käyttäjien tarpeet. Myös yhteiskunnan näkökulma palvelutason tuottamiseen tarvittavien resurssien kannalta on keskeisellä sijalla. Tavoitteellisen palvelutason tulisi olla sellainen, että se 1) houkuttelisi matkustajia myös henkilöautoilijoista, 2) mahdollistaisi henkilöautosta riippumattoman asumisen kaupunkiseudulla, 3) pystyttäisiin toteuttamaan ja pitämään yllä käytettävissä olevilla resursseilla.
32 32 Tavoitteellisen palvelutason määrittelyssä on tunnistettu kaupunkiseudun maankäytön kehittämistavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet. Palvelutasotavoitteiden tähtäin on 5-10 vuoden päässä. Mikkelissä on määritelty LVM:n palvelutasoluokitusta soveltaen oma tavoitetaso peruspalvelutaso+, joka on LVM:n määrittelemää peruspalvelutasoa parempi, mutta ei yllä vuorotiheydeltään ja kävelyetäisyyksiltään tavoitetasoon, sekä peruspalvelutaso-, joka on vastaavasti LVM:n määrittelemää peruspalvelutasoa hieman alempi. 4.4 Palvelutasotavoitteet alueittain ja yhteysväleittäin Palvelutasoltaan parannettavat alueet ja yhteysvälit: peruspalvelutaso+ 1. Mikkelin paikallisliikenne (kaupunkimainen liikenne) Tavoitetaso: - Vuoroväli 30 min - 1h - Vuoromäärää lisättävä iltaisin ja viikonloppuisin sekä talvi- että kesäkautena - Viikonloppuisin tavoite 60 min; erilainen vuoroväli eri aikaan päivästä (lauantaina tiheämpi puolenpäivän molemmin puolin) - Ajoaika asuntoalueelta keskustaan min - Vaihtoyhteydet ja vaihtomäärät Mikkelin matkakeskukseen - Kävelyetäisyys linjastolle max. 500 m - Lippu- ja maksujärjestelmä; edullinen asiakashinta ja mahdollisesti lipputaksan alueellinen vyöhykkeellisyys Nykyinen linjasto ja aikataulutus ei ole kaikilta osin peruspalvelutasoa. Paikallisliikenteen palvelutasoa on nostettava huomattavasti nykyisestään joidenkin linjojen osalta peruspalvelutaso+:n saavuttamiseksi. Palvelutason nosto vaatii uutta linjasto- ja aikataulusuunnittelua. Palveluliikenteen osuus paikallisliikennealueella on suunniteltava myös samalle palvelutasolle. Asutusta tiivistetään esim. kantakaupungissa, Kalevankankaalla, Karkialammella, Rantakylässä. Työpaikka-alueita on syntymässä esim. Visulahteen, Rantakylään, Kalevankankaalle sekä vähin erin myös muille teollisuusalueille. Ongelmana ovat uusien alueiden liittyminen nykyiseen linjastoon. Kävelyetäisyys joillakin alueilla lähimmälle linjaston pysäkille jopa 1 km. Pursialassa teollisuusalue sekä Kenkäveron ja Mikkeli-puiston matkailualue ovat samalla alueella. Tällä alueella on kuitenkin joukkoliikenteen palvelut nykyisin huonot sekä yritysten työntekijöille että yritysten ja matkailukohteiden asiakkaille. Joukkoliikennepalvelut ovat kuitenkin järjestettävissä uuden reitti- ja aikataulusuunnittelun kautta. Vuorojen lisäämistä tehty syksyllä 2009 Pursialan alueelle.
3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017
28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana
LisätiedotPirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015
Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen
LisätiedotKeskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009 2 ESIPUHE Tämä raportti on Jyväskylän seudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKeskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009 ESIPUHE Tämä raportti on Rovaniemen kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden
LisätiedotKeskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009 ESIPUHE Tämä raportti on Kuopion kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden
LisätiedotItä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella
Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA
LisätiedotMikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto
Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,
LisätiedotJoensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 16.9.2009
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Joensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 16.9.2009 2 3 ESIPUHE Tämä raportti on Joensuun kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJoukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen
Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotTampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat
Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
Lisätiedot4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta
4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä
LisätiedotWALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN
WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä
LisätiedotLippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotVaasan kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 13.10.2009
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Vaasan kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 13.10.2009 2 3 ESIPUHE Tämä raportti on Vaasan kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotLiite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne
Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Palvelutason ja peruspalveluiden saavutettavuuden kannalta tärkeät ELY-liikenteen vuorot Case: Puumala-Anttola, Juva, Haukivuori, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa,
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotJoukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne
Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa
LisätiedotPorin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely
Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotJoukkoliikenne Kouvolassa
Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne
LisätiedotVAASAN TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI EU:n palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1. kohdan mukainen
VAASAN TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2017 EU:n palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1. kohdan mukainen Sisällys 1. Raportin taustaa... 3 2. Vaasan kaupungin viranomaisalue... 3 3.
LisätiedotJoukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen
LisätiedotTyöraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011
1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,
LisätiedotMIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä!
MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6. -.9. Lataa aikataulut mukaasi tästä! Mestarintie 3 780 Varkaus puh. 41 90 fax 0 741 91 email: soisalonliikenne@soisalonliikenne.com www.soisalonliikenne.com Sisällysluettelo
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2011 2010 liikenne kulj. kulj. 2012 Etelä-Karjala
LisätiedotTaksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)
Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä
LisätiedotASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle
ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Terv.huollon Yhteensä 2009 2008 liikenne kulj. kulj. kulj.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
LisätiedotEtelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa
Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö
LisätiedotTältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotVAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET
LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotSavonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta
Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2012 2011 liikenne kulj. kulj. 2013 Etelä-Karjala
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri
Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/
LisätiedotVAASAN TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI EU:n palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1. kohdan mukainen
VAASAN TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2018 EU:n palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1. kohdan mukainen Sisällys 1. Raportin taustaa... 3 2. Vaasan kaupungin viranomaisalue... 3 3.
LisätiedotKatsaus Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannuksiin vuonna 2013
Katsaus Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannuksiin vuonna 2013 ESIPUHE Joukkoliikennelainsäädännön uudistuksen seurauksena Suomen linjaautoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotInfotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus
Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne
LisätiedotJyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2017
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
Lisätiedot5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän
LisätiedotLähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä
LisätiedotToimintaympäristö muuttuu
Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen
LisätiedotJoukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla
Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun
LisätiedotJOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.
1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN
LisätiedotYTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014
Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen
LisätiedotKUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013
EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...
LisätiedotFLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin
LisätiedotVUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS
1 VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS KESKUSHALLINTO KAUPUNKISUUNNITTELUYKSIKKÖ Sisällys 1. Vuoden 2011 joukkoliikenteen vuosikertomus... 3 1.1. Kulunut vuosi sekä seudullinen yhteistyö ja joukkoliikennesuunnitelma...
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotAikataulut 6.6. 11.8.2016
PAIKALLISLIIKENNE Aikataulut 6.6. 11.8.2016 SAVONLINNA SAVONLINNAN PAIKALLISLIIKENNE TAKSA Savonlinnan paikallisliikennealueella on voimassa tasataksajärjestelmä. Aikuisen kertamaksu on 3,30 e matkan pituudesta
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotSelvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotMERI-LAPIN JOUKKOLIIKENTEEN SEUDULLINEN KUNNALLINEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
MERI-LAPIN JOUKKOLIIKENTEEN SEUDULLINEN KUNNALLINEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 1370/2007 7 artiklan 1. kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotHämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa
Hämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio, Hämeenlinnan seutu PLL vuosikokousseminaari
LisätiedotUusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto
Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,
LisätiedotMaakuntauudistus ja liikennetehtävät
Maakuntauudistus ja liikennetehtävät Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija Satakunnan kuntapäivä Pori Aluksi Liikenne on saavutettavuuspalvelua ja strateginen tekijä jokaiselle kunnalle ja alueelle. Maakuntauudistuksen
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotLipputuotteet ja asiakashinnat
Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida
LisätiedotReittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista
Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien
LisätiedotMitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri
Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja
LisätiedotKUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014
KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014.. EDULLISET NÄYTTÖ- JA MATKAKORTIT VARKAUS-KORTTI Kelpaa Varkauden kaupungin alueella. Voimassa 30 päivää ensimmäisestä käytöstä. Rajaton
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016
Raportti 1 (8) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016 Raportti 2 (8) Sisältö sivu Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
LisätiedotLiikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.
5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 3303/02.02.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 14 Asianro 3303/02.02.00/2012 Henkilökuljetusten rahoitus Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2013 Henkilökuljetuskustannukset vuonna 2013 Kuopio, avoin joukkoliikenne
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotHenkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa
Henkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10 1.11.2018 Joensuu Valmistelutyöryhmä / WayStep Consulting Oy 2018 29.10.2018 Esityksen sisältö Miksi joukkoliikenne
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotTurun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012
Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
Lisätiedot2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys
2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys ESIPUHE Etelä-Pirkanmaan kunnat Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski ja Viiala käynnistivät seudullisen henkilökuljetuksia
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotLiite Katsaus taustaindikaattoreihin
Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
Lisätiedot