Kuntakokeilut kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi -hanke. Väliraportti

Transkriptio

1 Väliraportti VM035:00/ / /2014 Kuntakokeilut kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi -hanke Väliraportti 2/2015 Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ TAUSTAA JA TAVOITTEET KUNTAKOKEILUJEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Toiminnan kuvaaminen kokeilun aika Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu Koulutuspalveluja koskeva kokeilu Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu Asumispalveluja koskeva kokeilu Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu Nuorisotakuuta koskeva kokeilu Kokeilun vaikutus asiakkaisiin Kokeilun vaikutus henkilöstöön Kokeilun vaikutus talouteen Asiakas- ja henkilöstökyselyt (kunnan omat kyselyt tai VM:n Webrobol -kysely) Indikaattoripohjainen raportointi Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin indikaattoriperusteinen seuranta Koulutuspalveluja koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Kuntien toiminnan valvontaa koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Asumispalveluja koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Nuorisotakuuta koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta KUNTAKOKEILUHANKKEEN ETENEMISEN RAPORTOINTI Hankkeen vaiheistus ja aikataulu Kuntakierros Raportoinnin valmistelu, ohjeistus ja tuki Toiminnan tuki kunnille Kokeilukunnille järjestetyt infot Yhteistyö ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa Asiantuntijatiimit Yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa Kuntamarkkinat TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN KOOSTE Toiminnalliset muutokset Kokeilun vaikutukset... 94

3 Liite Liite Liite

4 1(115) 1 TIIVISTELMÄ Kuntakokeilut käynnistyivät Kokeiluja toteutetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana yhteensä 16 kunnassa tai kuntaryhmissä, joissa kuntia on yhteensä 57. Kuntakokeiluja toteutetaan kuudessa toimintamallissa, joita ovat hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu, koulutuspalveluja koskeva kokeilu, kuntien valvontaa koskeva kokeilu, asumispalveluja koskeva kokeilu, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu sekä nuorisotakuuta koskeva kokeilu. ( Kokeilujen toiminnan tueksi on käynnistetty Kuntakokeiluhanke. Hankkeen tehtävänä on toteuttaa seuranta kuntien kokeiluista ja esitellä väliraporteissaan kuntien kokeilujen etenemistä ja tuloksia. Väliraportointi toteutetaan puoli vuosittain eli neljä kertaa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 1/2015). Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 2/2015). Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 1/2016). Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 2/2016). Ensimmäisen raportointikauden tulokset raportoitiin väliraportissa 1/2015. Loppuraportti materiaali kerätään viimeisen väliraportoinnin yhteydessä. Keväällä 2017 koostetaan viimeisen väliraportin kooste sekä erillinen loppuraportti kokeiluiden tuloksista. Toinen raportointikausi alkoi ja päättyi Väliraportti 2/2015 kuvaa kuntien kokeiluja toimintamalleittain raportointiin valmistellun Toiminnan kuvaaminen kokeilun aikana -kyselyn ja indikaattoripohjaisen seurannan tuloksia kuvaamalla. Kuntakohtaiset tulokset esitellään toimintamalleittain purkamalla toiminnan kuvaamista koskevat kysymykset yksitellen. Kysymyskohtaisia tuloksia esitellään osin esittelemällä suoria lainauksia kuntien vastauksista. Kokeilut ovat edenneet lähes kaikissa kokeilukunnissa. Lopen asumispalvelumallin kokeilua ei ole käynnistynyt soveltuvia asukkaiden puutteen vuoksi. Muut kokeilut ovat jatkuneet suunnitelman mukaisesti tai osin suunnitelman mukaisesti. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa toimenpiteiden määrä on lisääntynyt. Asiakasrekisterin on perustanut kahdeksan (8) kokeilukuntaa (edellinen raportointikausi 4). Asiakasvastaavia on nimetty 100 (edellinen raportointikausi 79) ja yhteisiä palvelusuunnitelmia on työstetty 107 (edellinen raportointikausi 31). Vastausten mukaan moniammatillinen työskentelytapa on lisääntynyt ja vahvistunut kokeilun aikana. Kokeilukunnissa työskentelee noin 30 eri ammattiryhmän edustajaa moniammatillisissa tiimeissä. Koulutuspalvelukokeilussa kehitystyö on jatkunut osin suunnitelman mukaisesti Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi -kuntaryhmässä. Kehitystyö raportointikaudella on keskittynyt hallinnollisten ratkaisujen selvittelemiseen ja yhteiseen opetussuunnitelmatyöhön. Henkilöstön yhteisresurssoinnin myötä on palkattu psykologi, jonka palveluita hyödyntävät kaikki kokeilualueen lukiot. Kuntien valvontaa koskeva kokeilun toimintaa kuvaava kysely lähetettiin kokeilukuntien lisäksi myös aluehallintovirastojen edustajille. Toiminnallisia muutosten ja uusien käytänteiden pilotointi on jatkunut kaikissa kokeilukunnissa. Vastausten mukaan aluehallintovirastojen ja kokeilukuntien yhteistyö on toimivaa ja kokeilu on entisestään tiivistänyt yhteistyötä. Indikaattoreiden toimivuutta tarkasteltaessa voidaan kokeilukuntien vastausten mukaan indikaattoreista nähdä vaikuttavuutta, hoitoisuuden muutosta, asiakkaiden kokemustietoja sekä henkilöstön suhtautumista uusiin toiminta/työskentelytapoihin. Toisaalta aluehallintovirastojen mukaan indikaattoreiden valmisteluun olisi pitänyt saada enemmän aikaa, jotta niitä voitaisiin laajemmin hyödyntää. Asumispalveluja koskevat kokeilut ovat jatkuneet suunnitellusti kokeilukunnissa, lukuun ottamatta Lopen kokeilua. Kehitystyö asiakkaiden toimintaympäristön parantamisen, asiakkaiden osallistumisen ja toimintakyvyn ylläpidon ja osin myös toimintakyvyn kehittämisen kokeiluina ovat jatkuneet. Investoinnit ovat edenneet muutaman kuukauden viiveillä. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen jatkuu neljässä kokeilukunnassa. Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Asumispalvelumallin perhehoitokokeilu on jatkunut uutena

5 2(115) toimintatapana suunnitellusti. Raportointikaudella perhehoitajia on saatu lisää ja käyttövuorokaudet ovat lisääntyneet. Kokeilun taloudellisia hyötyjä on osoitettavissa Vantaan Liukumäki -kotiin kokeilussa. Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskevassa kokeilussa suunnitellut toimenpiteet ovat jatkuneet. Hakemusten etenemisen prosessia on Kelan ja Vantaan välillä selkeytetty. Toimeentulotulohakemusten vastaanottaminen ja asiakasneuvonta on jatkunut suunnitellusti Vantaan Kelan toimipisteissä. Vastaanotettujen toimentulohakemusten määrä Kelassa on edelleen pieni suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Nuorisotakuukokeilun etenemisen kysely lähetettiin kokeilukunnille sekä TE toimistojen yhteistyöasiantuntijoille. Kokeilut ovat edenneet kunnissa suunnitellusti tai osin suunnitellusti. Toteutumista ovat kokeilukuntien vastausten mukaan hidastaneet toimitilojen käyttöönoton viivästymien ja henkilöstön vaihtuvuus. Oheisista tekijöistä huolimatta nuorisotakuun kokeiluissa on saavutettu hyviä tuloksia. Nuoret ovat löytäneet matalan kynnyksen pisteet/ohjaamot. Tulosten mukaan raportointikaudella 3684 nuorta kävi tutustumassa palveluihin. Tulosten mukaan nuorille on tarjottu neuvontaa ja ohjausta, jonka avulla prosesseja on myös saatu eteenpäin. Työllistymistä edistäviä palveluita, kuten työkokeiluja, on toteutettu 42 kappaletta. Yksi nuori on palkkatukityössä ja 45 nuorta on työllistynyt. Aktivointisuunnitelmia on työstetty yhteensä 106 nuorelle. Opiskelun on aloittanut 42 nuorta. Yhteistyö kokeilukuntien ja TE -toimistojen välillä on nopeuttanut nuoren prosessin etenemistä. TE- toimistojen päätösaikataulut palkkatukipäätösten ja aktivointisuunnitelmien ovat toteutuneet suunnitellusti. Väliraportin loppuosassa kuvataan Kuntakokeiluhankkeen etenemistä raportointiaikana. Hanke on edennyt pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. 2 TAUSTAA JA TAVOITTEET Kuntakokeiluhankkeen tavoitteena on luoda edellytykset päivätyssä muistiossa ja kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista annetussa laissa (myöhemmin kuntakokeilulaki, säädösnumero 1350/2014) määriteltyjen kuntakokeilujen toteuttamiselle yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kesken sekä ohjata kuntien kokeilutoimintaa siten, että kunnat voivat kokeilun aikana kehittää taloudellisesti ja vaikuttavuudeltaan parhaita mahdollisia toimintamalleja. Kokeilujen tarkoituksena on lisätä kokeilukuntien toimintamahdollisuuksia vähentämällä niille laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä asetettuja tehtäviä ja velvoitteita sekä niiden toteuttamisen ohjausta. Tarkoituksena on edistää edellä tarkoitetuilla keinoilla kokeilukunnissa sellaisten asiakaslähtöisten ja monialaisten toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämistä ja käyttöä, joiden avulla laissa säädettyjä tehtäviä voidaan kunnissa hoitaa taloudellisesti ja tuottavasti kuitenkin lainsäädännössä asetetut palvelujen sisältöä koskevat vaatimukset toteuttaen. Tavoitteena on, että kokeilujen tulosten perusteella voidaan päättää toimenpiteistä, jotka osaltaan tukevat julkisen hallinnon kestävyysvajeen supistamista. Hankkeen tulee toimia yhteistyössä kuntien kanssa siten, että kokeilut ovat kuntalähtöisiä, ja toimivat kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen periaatteiden suuntaisesti.

6 3(115) 3 KUNTAKOKEILUJEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Väliraportin 2/2015 osalta tarkastellaan Kuntakokeiluhankkeen tavoitteiden etenemistä kahdella arviointi- ja seurantatavalla: 1. Kuntien oma indikaattoripohjainen seuranta ja arviointi sekä kokeilujen etenemisen raportointi. Kuntien toiminnan valvontaa koskevien kokeilujen sekä asumispalveluja koskevien kokeilujen osalta indikaattoripohjainen seuranta muodostaa perusteen kokeilukohteiden valvonnan toteuttamiselle kokeiluaikana. 2. Hankkeen toimesta tehtävä seuranta kuntakäynneillä, yhteenvetojen laadinta kuntien indikaattoreista ja raporteista sekä hankkeen loppuraportti. Seurannat on aikataulutettu vuosikelloon koko hankkeen toiminta-ajaksi. Kunnat toimittivat raportointimateriaalit pääosin raportointiajan puitteissa. Raportointimateriaaleja toimitettiin seuraavasti: 3.1 Toiminnan kuvaaminen kokeilun aika Kokeilujen aikaista toimintaa kuvattiin vastaamalla toimintamallia koskevaan kyselyyn. Kysely toteutettiin Toiminnan kuvaaminen kokeilun aikana Webropol -kyselynä. Kysely (liite 1) lähetettiin niille kunnille, jotka toteuttavat omia kuntakokeiluja, sekä yhteistyötahoille (TE- toimistot, aluehallintovirastot ja Kela) Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisten ja moniammatillisten toimintamallien luomista ja käyttämistä kuntien lakisääteisiä palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa tavoitteena tehokas ja vaikuttava toiminta. Lisäksi kokeilun tarkoituksena on edistää toiminnan suunnittelussa asiakkaan elinolosuhteita ja yksilöllisiä palvelutarpeita koskevan tiedon käsittelyä hänen etunsa mukaisesti sekä turvaten hänen yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suoja. Kuntakokeilulaissa luodaan mahdollisuus lukuisiin säännöksiin perustuvien yksilöllisten palvelusuunnitelmien osittainen tai kokonaan yhdistäminen säätämällä tähän liittyen tietojen käsittelystä ja luovutuksesta yhteisiä palvelusuunnitelmia varten. Näin helpotetaan poikkihallinnollista hyvinvointipalvelujen toteuttamista. Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia toteuttaa 8 kuntaa/kuntaryhmää (Hämeenlinna-Hattula-Janakkala kuntaryhmä, Joensuu-Liperi-Kontiolahti kuntaryhmä, Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa- Laukaa-Luhanka- Muurame-Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta-Imatra-Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari kuntaryhmä (Eksote), Oulu ja Tampere- Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti-Ylöjärvi kuntaryhmä. a) Kokeilun eteneminen Kokeilut ovat jatkuneet kokeilukohteissa. Kokeilun ensimmäiselle vuodelle asetettuja tavoitteita voidaan arvioida kokonaisuuksina sekä kuvaamalla tavoitteena olevien osien toteutumina. Keskeistä hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta oli sähköisen asiakasrekisterin perustaminen, asiakasvastaavan työskentelytavat, moniammatillisen tiimin ja työskentelytavan kehittäminen sekä yhteisen palvelusuunnitelman toteuttaminen eri asiakasryhmille. Kokeilukohteiden (12) vastauksien mukaan kokeilut ovat edenneet osin suunnitellusti.

7 4(115) Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Pääsääntöisesti suunnitellun mukaisesti. Työsuunnitelmaa on tarkennettu vuoden mittaan kokeilun etenemisen pohjalta samalla, kun sisällöt ovat tarkentuneet. Muun muassa nuoren elämänhallinnan arviointimenetelmän kehittäminen, asiakaskortti eteneminen suhteessa palveluohjaukseen sekä tutkimus-kehittämis-yhteistyö ovat edenneet jossain määrin alkuperäisestä sisällöstä ja suunnitelmista poikkeavasti. Organisaatiomuutos on toteutettu. Olemme selvittäneet mahdollisuudet yhdistää tietojärjestelmiä ja rakentaa yhteistä sähköistä järjestelmää. Valitettavasti pienelle kunnalle tämä on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi näin lyhyellä aikavälillä. Olemme henkilöstön kanssa kuvanneet yhteisen toimintamallin, jota on jonkin verran kokeiltu. Yhteisen suunnitelman rakentaminen vei kauemmin aikaa, kuin oli suunniteltu ja varsinainen pilotointi käynnistyi vasta marras-joulukuussa. Suunnitelmaan siirtyvien tietojen osalta kehittäminen jatkuu seuraavalle raportointikaudelle. Kokeilu on edennyt suunnitelman mukaisesti, paitsi asiakasrekisterin perustaminen on lykkääntynyt. Vuoden 2015 aikana on kokeiluun nimetyn henkilöstön kanssa kehitetty toimintamallia sekä henkilöstösiirroilla valmisteltu alueen terveyskeskuksen muuttamista hyvinvointiasemaksi. Lasten ja perheiden aluetiimi on osa hyvinvointiasemakonseptia. Osa tiimistä on sijoitettu hyvinvointiasemalla ja osa toimii verkostomaisesti. Uudenlaisia yhteistyömalleja on pienimuotoisesti jo aloitettu, mutta virallinen ja laajempi kokeilutoiminta toiminta käynnistyy vasta tammikuussa Yhteisiä palvelusuunnitelmia on työstetty ja asiakasvastaavan työskentelytavastakin on jo kokemuksia. Tiedottamista sekä lapsiperheiden kanssa toimiville tahoille että asiakkaille on tehostettu, mutta ei vielä riittävästi. Paperinen palvelusuunnitelma sekä asiakasvastaava on otettu käyttöön kaikissa tiimeissä. Sähköisen palvelusuunnitelman toteuttaminen on suunniteltu. Omatyöntekijä on käytössä, samoin yhteinen palvelusuunnitelma. Yhteisiä palvelusuunnitelmia on tehty vasta yhdelle perheelle, nyt on alkamassa kahdelle uudelle perheelle. Toimintamallin toteuttamiselle on ilmaantunut haasteita. Yhteisten palvelusuunnitelmien toteuttamiseen tarvittavia asiakkaita on ollut vaikea joissakin kokeilukohteissa saada mukaan, henkilöstön sitoutuminen ei ole ollut ongelmatonta tai esimerkiksi sähköisen järjestelmän rakentaminen tai uuden toimintatavan käyttöönotto on vienyt enemmän aikaa. Asiakashankinta kuntakokeiluun on ollut selkeästi vaikeampaa kuin kokeilun alussa kuviteltiin. Työntekijöiden sitouttamisessa haastetta. Osin kokeilu koetaan päällekkäisenä jo toimivien käytänteiden kanssa (terveyspalvelut). Pilottikohteina ollut kaksi hyvinvointikeskusta. Toimintamallin ja palvelusuunnitelma lomakkeen suunnittelu käynnistyi vasta huhtikuulla ja suunnitelmia päästiin tekemään yhteisen koulutuksen jälkeen syyskuun loppupuolella pilottikohteissa. Toimintamallin muutos vei odotettua pitemmän aikaa, samoin yhteistyö eri toimijoiden kanssa isossa organisaatiossa on ollut haasteellista. Kokeilua hidastanut sähköisen alusta käyttöönoton viivästymä. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman valmistelu, asiakastietosovellusratkaisun tekeminen ja koulutus sujuivat aikataulussa (tammi-kesäkuu). Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotto vii-

8 5(115) västyi puolella vuodella kesäkuusta 2015 tammikuuhun Paljon päihdeperusteisesti terveydenhuoltopalveluita käyttävän kuntalaisen vastuunottoa omasta elämästään tukevan toimintamallin käyttöönotto siirtyi vuodelle b) Asiakasrekisterin perustaminen, tilannekatsaus Keskeinen hyvinvoinnin integroidun toimintamallin toteuttamisen edellytys on sähköisen asiakasrekisterin perustaminen. Ensimmäisenä raportointikaudella järjestelmä oli perustettu neljässä kokeilukunnassa. Rekisterinpitäjinä toimivat lautakunnat ja vastausten perusteella esimerkiksi tilaajapäälliköt. Kahdeksan kokeilukunnan osalta asiakasrekisteriä ei ollut perustettu raportointikautena. Kuudessa kokeilukunnassa rekisterinperustamista valmisteltiin. Toisella raportointikaudella tilanne asiakasrekisterin perustamisen osalta on kuvanmukainen. Kahdeksan kokeilukuntaa/kokeilukohdetta ilmoittaa, että rekisteri on perustettu. Viisi kokeilukohdetta ilmoittaa, ettei rekisteriä ole vielä perustettu tai sen perustaminen on viivästynyt. Onko asiakasrekisteri perustettu raportointikauden aikana? Kuva 1 Valmistuu 1/2016 Olemme panostaneet toiminnan ja palvelurakenteen muutokseen ensin, koska se on yhteisen palvelusuunnitelman primääriehto. Ensivaiheessa olemme laajentaneet hoito- ja terveyssuunnitelman käytön sosiaalipalveluihin eli integroimaan sotea. Sähköinen alusta ei vielä käytössä. Kysymys pienimuotoisesta toiminnasta ja ei toistaiseksi ollut tarvetta. Ensimmäinen suunnitelma on valmisteilla juuri nyt. Perustetaan 2/2016. c) Yhteiset palvelusuunnitelmat Ensimmäisellä raportointikaudella yhteisten palvelusuunnitelmien työstämisen oli aloittanut neljä kokeilukuntaa. Suunnitelmia oli työstetty raportointiaikana 31 kappaletta. Kahdeksan kokeilukuntaa ei ollut aloittanut yhteisten suunnitelmien työstämistä. Aloittaminen on viivästynyt sähköisen alustan puuttuessa. Myös suunnitelmien aloittaminen oli joissakin kokeilukunnissa tarkoitus toteuttaa syksyllä Toisen raportointikauden osalta palvelusuunnitelmia on tehty seitsemässä kokeilukunnassa. Suunnitelmien yhteenlaskettu lukumäärä on 107.

9 6(115) Neljä kokeilukuntaa ei ole työstänyt yhteisiä suunnitelmia. Syyksi kuvattiin asiakasrekisterin puute, teknologia, asiakkaiden vetäytyminen tai liian vähäinen aika. Asiakasrekisteriä ei ole perustettu Teknologia ei ole ollut valmiina tähän mennessä. Ensimmäiset tehdään tammi-helmikuun 2016 aikana. Liian vähän aikaa, vaatimukset suuremmista asiakasmääristä TE- asiantuntijalle Ohjaamossa; tehdään ennemmin juuri se, mikä nuoren kannalta on välttämätöntä. Koska asiakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta. Yksi kokeilukunta raportoi, ettei suunnitelmia ole tehty, mutta toisaalta vastasi avoimeen vastaustilaan, että: yksi lähes valmis, 2-3 valmisteilla. Suunnitelmia ei ole lisätty tämän vuoksi yhteiseen lukumäärään. d) Työstetyn/kehitetyn palvelusuunnitelman toimivuus Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukunnilla oli mahdollisuus kokeilulain mukaisesti kokeilla yhteisen palvelusuunnitelman laadintaa, pilotoida kehitetty suunnitelma ja kerätä kokemuksia suunnitelman toimivuudesta, tarpeesta ja vaikuttavuudesta. Kokeilukunnat ovat rakentaneet palvelusuunnitelmarungot asiakasryhmän tarpeiden mukaisesti, kukin kokeilukunta erilaisiksi. Kehitetyn palvelusuunnitelman toimivuus -kysymykseen vastasi 13 kokeilukuntaa. Osa vastauksista kuvasi käytössä olevan palvelusuunnitelman toimivuutta. Osa totesi, ettei asiasta ole vielä näyttöä, jota voisi arvioida. Yhteinen palvelusuunnitelma auttaa asiakkaan kokonaistilanteen arviointia ja hoitamista. Olemme saaneet sen avulla erään erittäin vaikean solmukohdan avattua. Yhteiset neuvottelut ovat toimivia, kun päästään yhteisymmärrykseen lapsen tarpeista ja tarjottavista tuista sekä tavoitteista. Selkeyttää rooleja ja vastuunjakoa, mahdollistaa palvelujen oikea-aikaisuuden. Pitää tehdä yhdessä asiakkaan kanssa. Rajat pitää myös määritellä, kaikkia toiveita ei voi toteuttaa. Tärkeä tiedottaa palvelusuunnitelmasta koko henkilöstölle: pitää aina tarkistaa onko tehty, jotta voidaan toimia suunnitelman mukaan. THL:n ns. terveys- ja hoitosuunnitelman soveltaminen tähän käyttöön vaikuttaa jotakuinkin toimivalle. Järjestelmän testipuolelle tehtyjen kokeilujen perusteella toimintamalli näyttää suht. toimivalle. Sähköistä palvelualustaa ei kuitenkaan ole suunniteltu verkostotyökaluksi, joten toiminnallisuus on puutteellinen. Myös asiakkaat tulevat käyttämään suunnitelmaa (mm. pääsevät näkemään suunnitelman työasemalta tai älypuhelimelta, kirjaavat suunnitelman toteutumista omalta osaltaan). Kokemuksia odotellaan saatavan kevään myötä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Kaikissa tiimeissä suunnitelmat on otettu käyttöön vasta lokakuussa. Parantaa palvelun kohdentuvuutta.

10 7(115) Ei ole kokemuksia, joten emme voi niiden pohjalta arvioida. Koemme suunnitelman tärkeäksi. Suunnittelemamme tietojärjestelmä ei ole asukkaan ja koko verkoston käytössä, mikä on mielestämme ongelma. Henkilöstön motivointi voi olla haastavaa, koska he joutuvat tekemään päällekkäisiä suunnitelmia. Liian aikaista arvioida. e) Asiakasvastaavien nimeäminen ja määrä raportointikaudella Ensimmäisellä raportointikaudella Yhdeksän kokeilukuntaa oli nimennyt asiakasvastaavia. Yhteenlaskettu ilmoitettu asiakasvastaavien määrä oli raportointikaudelta 79 henkilöä. Neljä kokeilukuntaa ilmoitti nimeävänsä asiakasvastaavat elo-syyskuussa tai suunnitelmaan perustuen tammikuun 2016 alusta. Toisen raportointikauden osalta 13 kokeilukohteen/kunnan mukaan asiakasvastaavia on nimetty kymmenessä kokeilukunnassa. Asiakasvastaavia ilmoitettiin olevan yhteensä 100. Yksi kokeilukunta ilmoitti vastaukseksi, että kaikille asiakkaille on nimetty asiakasvastaava, yksi raportoi, että NT TYPPI:n käyttäjät ovat kaikki käytettävissä asiakasvastaavina, mutta eivät vielä yhteisen, monialaisen asiakas-/palvelusuunnitelman vastuuhenkilömielessä ja yksi kokeilukunta, että jokaiselle asiakkaalle nimettiin oma asiakasvastaava. Kolme kokeilukuntaa raportoi, ettei asiakasvastaavia ole nimetty. Virallisia suunnitelmamme mukaisia asiakasvastaavia ei ole nimetty, koska työnkuva on vielä kehitteillä. Ei asiakkuuksia Ohjaamon käynnistämisvaiheessa on ollut paljon työtä, eikä ole päästy vielä siihen, että olisi ollut aikaa yhdessä käydä läpi yhteisen palvelusuunnitelman vastuita ja rakennetta/ kirjaamistapaa. Kuvassa 2 on esitelty asiakasvastaavien määrän sekä yhteisten palvelusuunnitelmien määrän kehitys kokeilun aikana Kuva Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Yhteensä kokeilun aikana Asiakasvastaavien määrä Yhteisten palvelusuunnitelmien määrä

11 8(115) f) Asiakasvastaavamallin toimivuus Asiakasvastaavan toimivuus -kysymykseen kommentoi 12 kokeilukuntaa. Osa vastaajista kuvasi mallia toimivana ja yhteistyötä parantavana toimintatapana. Mallin toimintatapaa kuvattiin joissakin vastauksissa. Miten arvioisitte asiakasvastaavamallin toimivuutta? Se auttaa moniasiakkuuksissa sekä asiakkaan että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta, kun kaikki tietävät, kuka pitää langat käsissään. Olemme sopineet, että asiakasvastaavana toimii neuvottelujen koollekutsuja. Hän vastaa yhteisen suunnitelman tekemisestä ja jakamisesta sekä asiakaskyselystä. Asiakasvastaavamalli on toimiva, jos vastaava tuntee perheen tarpeet parhaiten. On tärkeä olla nimettynä, koordinaatio ja vastuu etenemisestä. Ajankäytössä on haastetta. Mallinnusta tarvitaan erityisesti tapaamisten sisältöön. Usein koetaan voimattomuutta ja miten pystytään auttamaan. Kuka on oikea asiakasvastaava ja tuntee parhaiten asiakkaan ongelmat. "Toimiva Uuden työskentelytavan haastavuutta kuvattiin vastauksissa muun muassa seuraavasti. Pilotin alkuvaiheessa ei ole löydetty henkilöitä, jotka tarvitsevat asiakasvastaavaa. Palveluohjaajilla on haaste nähdä asiakasvastaavan rooli ennen asiakkaan siirtämistä palvelutarpeen arviointiprosessiin. Tiimien näkökulmasta tämä on muutos, joka on otettu kaikissa tiimeissä käyttöön vasta lokakuussa. Asiakasvastaavan nimeämisen tarvetta eivät kaikki allekirjoita. Kokemuksia toimintatavasta/mallista ei vielä joissakin kokeilukunnissa ollut tai sitä oli vain vähän, joten asiaa ei voitu arvioida. Ei ole vielä kokemuksia, mutta oletamme, että on primääriehto moniammatillisen työn onnistumisessa. Vähän kokemuksia. Asiakasvastaavaa pidetään lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Ei vielä tiedetä tarkkaan, kun asiakkaita vasta rekrytoidaan. Kokemuksia saadaan kevään 2016 aikana. Ei voi arvioida tässä vaiheessa. Ei pysty vielä arvioimaan, mutta tarpeelliseltahan sellainen vaikuttaisi.

12 9(115) g) Toiminnalliset muutokset Kokeilukunnissa toteutetaan paljon toiminnallisia muutoksia, haasteista huolimatta. Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Työnjakoa on selkiytetty (esimerkiksi psykologi-neuvolan perhetyö), yhteistyötä on lisätty muodostamalla palvelukokonaisuuksia ja työparituksia yli organisaatiorajojen asiakkaiden tarpeen mukaan (esimerkiksi erityisnuorisotyö-lastensuojelu yhteistyö). Tavoitteena oli, että palveluohjaajat kirjaavat yksittäisetkin palveluohjauskäynnit Sote-asiakkuusprosessinosaan. Kehitettiin asiakasvastaavamalli, jonka käynnistyi pilotin myötä. Osittain kirjattu ko. asiakastapaukset, jotka ohjattu palvelutarpeen arviointikäyntiin samassa Serena -ohjelmassa olevaan palvelutarpeen arviointi -sovellukseen. Aluetiimiin nimetty kehittämisjohto on henkilöstön kanssa aloittanut toimintamallin kehittämisen. Keskiössä on ensivaiheessa ollut yhtäältä alle kouluikäisille suunnatun neuvolan ja perhetyön sekä toisaalta kouluikäisten kasvatus- ja perheneuvonnan ja koulujen oppilashuollon palvelujenintegrointi ( hyvinvointineuvola ja hyvinvointikoulu -ajatuksella). Ensimmäiset asiakkuudet on aloitettu. Suunnitelmien tekeminen on aloitettu monialaisena yhteistyönä, myös koulut ja päiväkodit ovat olleet mukana. Vastuutyöntekijöitä on nimetty ja tehtävää ja määräytymistä on tarkennettu käytännön prosessissa. Asiakaspilotointi on käynnistetty (kokeilunuorten rekrytointi, suostumukset, palkitseminen, "virtuaaliaula" - vastuutyöntekijät aloittaneet rinnalla kulkijan ja monialaisen asiakastyön koordinoijina omille vastuuasiakkailleen - toimintamallin ohjeistusta tehty, mutta tarkennetaan kokeilun edetessä - sähköinen ammattilaisten ja asiakkaan yhteinen palvelualusta/verkostotyökalu käyttöönotettu - digitaalinen elämänhallinnan arviointi ja hyvinvointisuunnitelma sekä sähköinen asiointi testattu ja käyttöönotettavissa (ongelmia on, kehitystä jatketaan) - elämänhallinnan arviointilomakkeen pelilliseen toteuttamiseen liittyvä teknologiapelikilpailu käynnistetty - jätetty abstrakti kansainväliseen potilasturvallisuus ja vaikuttavuus -seminaariin. Paperinen palvelusuunnitelma sekä asiakasvastaava on otettu käyttöön kaikissa tiimeissä. Sähköisen palvelusuunnitelman toteuttaminen on suunniteltu. Kuraattorien ja sosiaalityön yhteistyö aloitettu on aloitettu yhteinen, monialainen ja moniammatillinen Ohjaamotoiminta, joka on ollut pääosin ajanvarauksetonta päivystystä kahtena iltapäivänä viikossa. Jonkin verran on pidetty myös ajanvarauksella toteutettuja monialaisia asiakaspalavereja. Kuntouttavaa laitoshoitoa tarvitsevan asiakkaan palveluprosessia on hiottu kokeilevan kehittämisen otteella jatkaen sitä mikä toimii kokeilussa. Kuntakokeilu on tuonut näkyväksi helposti haavoittuvia asiakasprosessin osia. Niihin on haettu ratkaisua yhteistyössä toimijoiden kesken.

13 10(115) h) Monialainen yhteistyö Ensimmäisellä raportointikaudella monialainen yhteistyö oli käynnistynyt yhdeksässä kokeilukunnassa. Yhteistyötä oli aloitettu myös Jyväskylässä, vaikka toimintamallia ei vastauksen mukaan oltu vielä varsinaisesti aloitettu. Kolme kokeilukuntaa vastasi, että monialainen yhteistyö ei ole käynnistynyt sähköisen alustan puuttumisen vuoksi. Toisella raportointijaksolla 12 kokeilukohdetta kuvasi monialaista yhteistyötä ja yhteistyön toteutumista. Miten arvioisitte monialaisen yhteistyön toteutumista kokeilussa? Toteutuu hyvin. Jalkauttamisen haasteena avaintyöntekijöiden rajalliset ajalliset mahdollisuudet olla tiiviisti mukana toimintamallin jalkauttamisessa. Monialainen työskentely sujuu hyvin, mutta yhteistyökumppaneita on tärkeää tiedottaa yhteisen palavelusuunnitelman perusajatuksesta ja sen tavoitteista. Monialainen yhteistyö kokonaisuudessaan on kunnassa lapsiperheiden parissa lisääntynyt ja monipuolistunut. Pilotin alkuvaiheessa pilotti kohdistui Isoapu palvelukeskuksen palveluohjaajiin, joiden osalta moniammatillinen yhteistyö on ollut mahdollista jo ennen pilottia. Käytännön yhteistyö on käynnistynyt, ja olemme siirtymässä yhteistyöstä yhteistoimintaan. Yhteiskehittämiseen perustuva työskentely vastuutyöntekijöiden kesken ollut antoisaa. Lisännyt vuoropuhelua, ymmärrystä ja keskustelua palvelujen oikeanlaisesta kohdentumisesta. Jaettu asiantuntijuus! Kokeilun etenemisestä on käyty keskusteluja mm. järjestöjen edustajia, poliitikkoja sekä kokeilun ulkopuolella olevia organisaatioita. Benchmarkausta muiden kokeilukuntien kanssa. Yhteistyö on tiivistynyt ja kaikki sovitut toimijat ovat aiempaa kiinteämmin mukana. Ensimmäiset askeleet otettu. Positiivisia kokemuksia. Yhteistyö koulutoimen ja sosiaalitoimen kanssa tiivistynyt jonkin verran hankkeen vaikutuksesta. Yhteistyötä ja sen kehittämistä tarvitaan vielä edelleen. Käytettävissä olevien toimijoiden kesken se on sujunut hyvin. Moniammatillisessa työssä ei tosin ole mukana terveydenhuoltoa eikä aikuissosiaalityötä, joten asiakkaan kaikkia asioita ei ole ollut mahdollista koota samaan yhteen. On toteutunut osittain. Vaatii edelleen paljon kehittämistä. i) Moniammattillisen työryhmän jäsenet Kokeilukohteissa moniammatilliseen yhteistyöhön on liittynyt laaja asiantuntijajoukko. Raportointivastausten mukaan kokeiluissa on mukana seuraavia ammattiryhmien edustajia.

14 11(115) Mitä ammattilaisryhmiä (sosiaalityöntekijä, sosionomi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä jne.) monialaisen työryhmän jäsenet edustavat? - sosiaalityöntekijä - perheohjaaja/perhetyöntekijä - kehitysvammaisten kuntoutusohjaaja - lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja - erityis- ja etsivä nuorisotyö - sosionomi - terveydenhoitaja (myös äitiysneuvolan ja koulun)/ sairaanhoitaja - geronomi - fysioterapeutti ja tarvittaessa muistikoordinaattori/puhe- ja toimintaterapeutti - kotipalvelun työntekijä - alue-erityisopettajat - kuraattorit - opo - psykologi, puhe- ja toimintaterapeutti, ammatinvalinta - mielenterveystyö ja päihdetyöntekijät - kulttuurituottaja - yksilövalmentajat - TE- asiantuntija/ TYP (Työvoimanpalvelukeskus)/ KELA -asiantuntija j) Tiedonkulku moniammatillisessa yhteistyössä Monialaisen yhteistyön toimivuutta arvioitiin muun muassa tiedonkulun näkökulmasta. Yhteisen palvelusuunnitelman työstämisen lähtökohtana on asiakkaan suostumus suunnitelman työstämiseen ja itseä koskevan tiedon saamiseen, luovuttamiseen ja tallentamiseen. Moniammattillisen tiimin tiedonkulun toimivuus ja periaatteet ovat oleellinen osa palvelusuunnitelman laadintaa ja asiakkaan prosessin etenemistä. Tiedonkulkua tarkasteltiin vastauksissa pääosin työntekijöiden välisen tiedonkulun toimivuutena. Myös asiakkaan suhtautuminen tai osallistuminen yhteisen palvelusuunnitelman työstämisprosessiin näyttäytyi muutamissa vastauksissa. Miten arvioisitte tiedonkulun toteutumista (tiedon saaminen, luovuttaminen ja tallettaminen) monialaiseen yhteistyöhön osallistuvien ammattihenkilöiden välillä? Palvelusuunnitelmasta on tärkeää tiedottaa yhteistyökumppaneita jo ennen palvelusuunnitelman laatimista, jotta sen laatimisen aikana tiedonkulku/vaitiolo ei muodostu esteeksi yhteistyölle. Kuntakokeilun myötä myös kirjallisen tiedon luovuttamisen mahdollisuus on tullut selkeämmäksi, mutta tätä mahdollisuutta ei vielä käytännössä osata aina tarvittaessa ottaa käyttöön eli muutosten sisäistämiseen menee aikaa. Henkilöstön tulee ensin tuntea toistensa työ ja sitoutua yhteiseen asiakasprosessiin. Muita keskeisiä haasteita ovat useat erilliset tietojärjestelmät sekä henkilöstön ymmärrys, että tieto tulee välittää toiselle ammattilaiselle. Mielenkiintoista on, että lainsäädäntö tukee yhteistyötä, mutta tietojärjestelmät eivät. Mikäli kokeiluun rakennettu alusta on käytössä tiedonkulku osapuolten välillä hyvää. Tavoitteena että helpottaa, myös viranomaisten välistä yhteistyötä koskeva toimintaohje selkiyttää tätä. Toimijoiden yhteistiedot on kerätty. Kehitettävää on edelleen yhteistyössä ja tiedottamisessa. Henkilökohtainen tutustuminen on tärkeää.

15 12(115) Tietoa palvelujen sisällöistä, jonoista ja palvelujen oikeanlaisesta kohdentumisesta käydään vastuutyöntekijöiden työpajoissa. Myös kynnys ottaa yhteyttä arkityössä on madaltunut. Asiakastietoihin liittyvä tietojen saaminen ja luovuttaminen selviää, kun kokeilu on kunnolla käynnistynyt. Nuorten rekrytointi on menossa parhaillaan. Asiakkaan läsnä ollessa ei ongelmia. Tiedon siirtoon liittyvä lupa pyydetään aina asiakkaalta, myös silloin, kun asiakkaan asiaa konsultoidaan ilman asiakkaan läsnäoloa. Tiedonkulku on alkanut sujua paremmin NT-TYPPI- lupien myötä. Tietoa on siirretty pääasiassa yhteisissä palavereissa (asiakas mukana), mutta myös salatuilla sähköposteilla. NT TYPIn käyttö on vielä alkuvaiheessa, mutta siitä odotetaan hyvää työvälinettä yhteisen asiakkaan asioiden edistämiseksi. NT TYPPIin on tallennettu oikeastaan vasta nuoren perustietoja, asiakassuunnitelmien kirjaaminen on vielä työntekijöiden omissa rekistereissä Ohjaamonuorten kohdalla pääosin URA-järjestelmässä. On lähtökohtaisesti toimivaa silloin kun tiedonvaihto on välttämätöntä asiakkuuden luonteen vuoksi. Asiakastietosovelluksen tosiasiallinen käyttöönotto yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman alustaksi on alkanut. k) Asiakkaan suostumus Kuntakokeilulain (1350/2014) mukaan salassa pidettäviä tietoja saa suunnitelmien yhdistämistä ja toteuttamista varten luovuttaa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai jos laissa niin erikseen säädetään. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa suunnitelmien yhdistämistä ja toteuttamista varten, jos: 1) asiakkaalla sairauden, vamman tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa; ja 2) tieto on välttämätöntä tämän lain tarkoituksen mukaisesti sen selvittämiseksi, voidaanko suunnitelmien yhdistämisen avulla parantaa asiakkaan palvelukokonaisuutta hänelle hoitoa ja huoltoa tai muita palveluja järjestettäessä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa 1 ja 2 momentin nojalla luovuttaa laajemmin kuin on välttämätöntä suunnitelmien yhdistämisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Lisäksi salassa pidettäviä tietoja ei saa 2 momentin nojalla luovuttaa vastoin asiakkaan nimenomaista kieltoa, jos hänellä on edellytykset arvioida kiellon merkitys. Kokeilukunnilta tiedusteltiin, ovatko asiakkaat antaneet suostumuksensa yhteisen palvelusuunnitelman toteuttamiselle ja miten he ovat kokeneet suostumuksen antamisen. Asiakkaiden suostumus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen Kuva 3

16 13(115) 11 kokeilukuntaa/kokeilukohdetta ilmoittaa, että asiakkaat ovat antaneet suostumuksensa. Yksi kokeilukunta raportoi, ettei asiakkaan suostumusta ole saatu. Asiakkaat peruneet suostumuksen, koska hanke viivästynyt/muu syy. Yksi kokeilukohde ei ole vielä käynnistänyt yhteisten palvelusuunnitelmien tekemistä. Ei ole vielä pyydetty lupia yhteisen palvelusuunnitelman tekemiseen, vain tietojen jakamiseen Ohjaamossa toimivien välillä (pyydetty NT TYPPI- nuorisotakuulupa).

17 14(115) Koulutuspalveluja koskeva kokeilu Koulutuspalvelukokeilun tarkoituksena on kuntien yhteistyöllä parantaa oppilaitosverkon ja henkilöstön hyödyntämisen edellytyksiä toisen asteen koulutuksessa sekä hankkia kokemuksia lukiokoulutuksen hallinnollisesta yhteistyöstä. Kuntakokeilun tulokset ovat hyödynnettävissä vastaavissa tilanteissa oleviin muihin selvitysalueisiin ja seutukuntiin tilanteessa, jossa on tarkoitus saada säästöjä ja kehittää lukio-opetuksen järjestäjäverkostoa. Koulutuspalvelukokeilua toteuttaa Riihimäen kaupungin sekä Lopen ja Hausjärven kuntien muodostama kuntaryhmä. Kokeilukuntien vastaukset kirjattiin yhtenä kaikkia kokeilukuntia koskevana koosteena kyselylomakkeelle. a) Kokeilun eteneminen Toisella raportointikaudella toiminnallisia muutoksia on saatu vain vähän toteutettua. Kokeilun kuntaryhmä arvioi työsuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista seuraavasti: Kokeilun pääpaino on siirtynyt hallinnollisesta yhdistymisestä yhteisesti opetettavien kurssien aikaansaamiseksi. Ohjusryhmänä olemme kokoontuneet muutamia kertoja ja kolmen lukion opettajat ovat pitäneet yhteisen opetussuunnitelman käynnistämiseen liittyvän VESO-koulutuspäivän. Lukioiden yhteinen psykologi on palkattu syksyllä Kokeilu ei ole edennyt alkuperäisen aikataulun mukaisesti, koska samanaikaisesti samojen ihmisten on pitänyt olla vahvasti mukana uusien opetussuunnitelmien (perusopetus ja lukio) työstämisessä. Yhteistyö kolmen lukion hallinnon välillä on kuitenkin merkittävästi lisääntynyt. Varsinaisia toiminnallisia muutoksia emme ole vielä saaneet aikaan. Olemme joutuneet keskittymään lähinnä opetussuunnitelmatyöhön, joten seutulukion kehitystyö on jäänyt vähemmälle. Kokeilun tavoitteena on tarkastella lukioiden (verkosto) yhteistyötä, pysyvyyttä ja opettajaresurssin yhteiskäyttöä. Hallinnollisten ratkaisujen osalta päätöstä ei ole vielä tehty. Hallinnollisesta ratkaisusta tehdään päätös vuoden 2016 syksypuolella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukiot jatkavat hallinnollisesti erillään. b) Toiminnalliset muutokset Aineopetushenkilöstön yhteisresursoinnista on keskusteltu. Olemme keskustelleet käytännöstä, jonka mukaan ennen jokaista vakinaisen henkilökunnan rekrytointia tiedustelemme tilannetta myös muista alueen lukioista. Syksyllä 2015 aloitti työnsä Riihimäen lukion psykologi, jonka palveluja myös Loppi ja Hausjärvi kustantavat ja käyttävät. Verkkokurssien suunnittelun ja toteutuksen osalta suunnittelu ja kokeilu on käynnistynyt. Lopella on kokeiltu sähköistä kurssiohjausta kahdella biologian kurssilla. Verkkokursseja varten olemme hankkimassa Lopelle ja myöhemmin myös Hausjärvelle saman sähköisen oppimisalustan, kuin Riihimäelläkin on jo käytössä. Tämän jälkeen yhteisten verkkokurssien toteuttaminen on helpompaa.

18 15(115) Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu Kuntien toiminnan valvontaa koskevan kokeilun tarkoituksena on lisätä kokeilukuntien toimintamahdollisuuksia kuntien tehtäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa luomalla uusia toimintamalleja palveluiden ohjaukseen ja valvontaan. Kokeilussa on tarkoitus keventää yksityiskohtaisten suositusten ja ohjeiden vakiintuneita soveltamiskäytäntöjä. Kokeilujen pääsisältönä on indikaattoriperusteisen valvontamallin kehittäminen kokeilualueilla, kuntien omavalvonnan ja sen roolin kehittäminen ja aluehallintovirastojen ja kuntien yhteistyön kehittäminen. Kokeiluja sovellettaisiin eräin rajoituksin myös kuntien järjestämien ja tilaamien yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Kuntien toiminnan valvontaa koskevaa kokeilua toteuttaa neljä kuntaa/kuntaryhmää: Kuopio, Jyväskylä, Tampere-Ylöjärvi-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti kuntaryhmä (Kokeilua toteuttavat Tampere, Ylöjärvi ja Pirkkala-Vesilahti) sekä Vaasa. Yhteensä valvonnan kokeilua toteuttaa kuusi kuntaa. Kokeiluja toteutetaan tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon yksiköissä, alku- ja neuvontapalveluissa, erityisryhmien asumisessa, lastensuojelulaitoksissa sekä perhekuntoutuksen yksikössä. Kaikki kokeilukunnat toteuttavat indikaattoriperusteista valvontaa (A) ja yhteistyön kehittämistoimenpiteitä aluehallintovirastojen kanssa (B). Omavalvontaan liittyvän ohjelman (C) valmistelevat ja kehittävät Tampere, Jyväskylä ja Kuopio. a) Kokeilun eteneminen Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Kokeilukunnat (6) kuvasivat kokeilun tavoitteiden toteutumista ja suhdetta suunniteltuihin toimenpiteisiin. Melkein kaikkien vastaajien mukaan kokeilu on edennyt suunnitellusti tai lähes suunnitellusti. Joitakin tarkennuksia tai lisäyksiä kokeiluajan puitteissa on tehty. Aikataulun mukaisesti Kokeilu on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Uusi yksikkö (kokeilukohde) avattiin 11/2015. Toiminnallisten muutosten kehittäminen ja toteuttaminen on käynnistynyt. Kotihoidossa henkilöstöresurssien joustava kohdentaminen asiakkaan tarpeen mukaan: asiakkaiden hoitoisuuden mukaisesti tehty muutoksia hoitajien tiimeihin ja asiakasmääriin. Yhteistoiminta-alueen nykyisen omavalvontaohjelman päivittäminen vastaamaan indikaattoriperusteista valvontaa: omavalvontaohjelman päivittäminen käynnistetty, perusteena indikaattoriperustainen omavalvonta osaksi valvontaa. Kartoitetaan kokeiluvuoden aikana toteutuvan yhteydenpidon muodot aluehallintoviraston kanssa ja sovitaan toimintamallin mahdolliset kehittämistarpeet: alueellisiin tapaamisiin osallistunut AVI:n edustaja, tarkempi yhteistyömalli rakentumassa (v. 2016) Kampusmallinrakentaminen on edennyt osittain. Alueella molemmissa asumispalvelujen kokeiluyksiköissä asiakkaiden saama palvelun laatu ja vaikuttavuus ovat säilyneet sovitulla tasolla. Tilanteessa, jossa henkilöstöresursseja on molemmissa yksiköissä siirretty erittäin joustavasti. Sen sijaan kotihoidon ja asumispalvelujen välinen henkilöstösiirto ei ole toteutunut. Tavoite yhdistää kotihoito tiiviimmäksi kokonaisuudeksi käyttäen henkilöstöä joustavasti eri alueiden välillä ja ottaen huomioon asiakkaiden hoitoisuus (RUG/Rai arvot) on parhaillaan meneillään. Yöpartiointi ja teknologian hyödyntäminen kampusaslueella, jotta vältetään asiakassiirtoja yksiköstä toiseen on toteutunut vasta toisessa kokeiluyksikössä. Kokeilu on edennyt työsuunnitelman mukaan. Työsuunnitelma on sisällöltään edennyt kutakuinkin suunnitellusti. Tavoitteisiin on lisätty omaval-

19 16(115) vonnan sisällyttäminen asumispalvelujen kilpailutukseen (toteutetaan vuoden aikana). Erityisryhmien asumispalvelut (ERAP) on organisatorisesti siirretty aikuissosiaalityöstä vammaispalveluihin. b) Toiminnalliset muutokset Ensimmäisen raportointikauden tuloksina kokeilukohteet kuvasivat runsaasti toiminnallisia muutoksia. Esimerkiksi hyvinvointiteknologian hyväksikäyttöä oli lisätty, henkilöstösiirtoja oli toteutettu, luovuutta ja yksilöllisyyttä korostavaa henkilöstörekrytointia oli tehty, asiantuntijatiimejä oli perustettu ja yhteistyötä oli tiivistetty. Kokeilukohteissa oli otettu myös indikaattoriperusteinen seurantakäyttöön. Toisen raportointikauden osalta kokeilukunnat kuvasivat edelleen uusia toiminnallisia muutoksia sekä arvioivat aiemmin aloitettujen toimintatapojen käyttöönottoa. Molempien raportointikausien vastaukset on koostettu taulukkoon. Vastauksista näkyy jatkuvuutta, eli suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista, aluehallintoviraston ja kokeilukunnan yhteistyön tiivistymistä sekä henkilöstön rooli kehitystyössä. Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Raportointikausi ( ) Raportointikausi ( ) - Luovuutta ja yksilöllisyyttä korostava rekrytointi on toteutettu; rekrytoinnin apuna on ollut mm. uudesta palvelutalosta ja hoitokulttuurista kertova esittelyvideo, kuntouttavan työtoiminnan kautta on sovittu otettavaksi kymmenkunta henkilöä uuteen yksikköön, viriketoiminnan vastaava ohjaaja on valittu kehittämään käynnissä olevaa projektia (vastuulla mm. toimintamallin kehittäminen), opiskelija- ja sijaisrekrytointiin ollaan kehittämässä toimintamallia, täsmäkoulutuksia on sovittu pidettäväksi (esim. ihmislähtöinen elämäntapa muistityössä -koulutus ja Muova-palvelumuotoilu luento + workshop), sovittu pidettäväksi Kick-off päivät hoitajille uudesta toimintamallista, sovittu mentorointi / konsultointimahdollisuus hoivakulttuurin muutostyöstä - Työsuunnitelman mukaisia henkilöstösiirtoja on toteutettu pienimuotoisesti asumisyksiköiden välillä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kotihoidon ryhmämuotoisia palveluja on kehitelty ja suunniteltu resurssien käytön lisäämiseksi. Kotihoidon mobiilit on otettu käyttöön. Kotihoidon aluejaon uudistamista on suunniteltu käyttäen apuna RAI-arvioita asiakkaidenpalvelutarpeista - Asumispalvelujen ja kotihoidon henkilöstön välisen yhteistyön tiivistäminen/lisääminen. Henkilöstön osallistaminen toiminnallisten muutosten suunnitteluun. Asumispalvelujen ja kotihoidon asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden lisääminen (mm. yhteiset tapahtumat) - Toiminnallisia muutoksia on toteutettu seuraavasti: uudenlainen, yksilöllisyyttä korostava, rekrytointi on toteutettu (+rekrytointi-video) uusille hoitajille on järjestetty Kick-off päiviä täsmäkoulutuksia on järjestetty (mm. Taina Semin luento "Ihmislähtöisestä hoivasta" ja Anna Pylkkäsen "Vanhustyön kulttuurimuutoksesta") yövalvontaa on kevennetty (teknologiaa hyödyntäen) yksikköön on palkattu työntekijä toimimaan fasilitaattorina muutoksen eteenpäin viemiseksi ja kehittämiseksi ei-julkinen Facebook-ryhmä on perustettu (hyvien käytäntöjen jakaminen ja ideointi) luotu mentorointi- ja konsultointimahdollisuus hoivakulttuurin muutostyöstä - Asumispalvelujen ja kotihoidon henkilöstön välistä yhteistyötä on lisätty. Henkilöstö osallistuu toiminnallisten muutosten suunnitteluun ja toteutukseen Asumispalvelujen ja kotihoidon asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden lisääminen (mm. yhteiset tapahtumat ja teknologisten ratkaisujen pilotointi) - Henkilöstön joustava käyttö asumisyksiköiden välillä on edelleen lisääntynyt. Kotihoidossa ryhmämuotoisia palveluja on lisätty. Mobiilit ovat käytössä. Kotihoidon aluejako ja henkilöstömäärä / alue tarkistetaan vuonna 2016 asiakkaiden hoitoisuuden mukaan. - Jatkettu yöhoidossa teknologian hyödyntämistä ja pystytty pitämään samaa toimintamallia kuin edellisellä raportointikaudella. Kahdessa kohteessa on lisätty hoivateknologiaa ja pyritty kohdentamaan yöaikaseen hoitotyöhön, yöhoitajia ei kuitenkaan ole voitu vähentää. Samoin hyödynnetty kotihoidossa hoivateknologiaa entistä tehokkaammin. On myös hyödynnetty Evondos lääkkeenjakoautomaattia ja pystytty sillä korvaamaan muutamia hoitajien kotikäyntejä.

20 17(115) - On perustettu valvonnan asiantuntijatiimi, joka omavalvontaohjelmien rinnalla alkaa valmistella mm. viranomaisyhteistyöhön liittyvää kehittämistä. - Valvontaan on alettu kehittää systemaattista toimintamallia, osallistuttu asumispalvelujen kilpailutuksen suunnitteluun valvonnan näkökulmasta, valvontaa koordinoimaan on nimetty valvontatarkastaja, sähköisiä lomakkeita on käytetty valvontaan liittyvään aineistonkeruuseen ja on laadittu tarkennettu suunnitelma, miten viranomaisvalvontaa kehitetään vuoden 2016 aikana. - Valvonta toteutettu indikaattorilomakkeiden kautta. AVIn kanssa yhteinen arviointikokous pidetty. c) Indikaattorien toimivuus Indikaattoripohjaisesta seurannasta ja mittareista on osoitettavissa arvioita vuoden kokeilujaksolta. Indikaattoreita työstettiin kokeilukohtaisesti ja niiden soveltuvuus erityisesti valvonnan työkaluna oli kuntakokeilujen yksi tärkeimmistä tarkastelukohteista. Kokeilukunnilta kysyttiin indikaattoreiden toimivuutta kysymyksellä: Toimintamallin osio A: Miten kokeilukohteeseen valmistellut indikaattorit kuvaavat vaikutuksia asiakkaisiin, henkilöstöön ja talouteen? Kuuden kokeilukunnan vastausten mukaan indikaattoreista voidaan nähdä vaikuttavuutta, hoitoisuuden muutosta, asiakkaiden kokemustietoja sekä henkilöstön suhtautumista uuteen toimintatapaan. Vastaavasti joidenkin kokeilukuntien mukaan indikaattoriperusteisesta ei vielä nähty hyötyä tai vertailu on vaikeaa. Henkilöstö- ja asiakaskyselyiden tulokset indikoivat hyvin vaikutuksia. Talouteen liittyvät indikaattorit eivät näytä vaikutuksia näin lyhyellä tarkastelulla. Osa indikaattoreista on poistettu/vaihdettu toiseen ensimmäisen raportointikauden jälkeen. Indikaattorit kuvaavat melko hyvin. Muutamaan indikaattoriin on ollut vaikea saada selkeää tilastotietoa asiakas ja muista tietojärjestelmistä. Indikaattoreista näkyy asiakaskunnan hoitoisuuden muutos ja henkilöstön määrän ja rakenteen muutos, samoin indikaattorit kuvaavat tyytyväisyyttä asiakkailta sekä hoitohenkilökunnalta. Talous tulee osaltaan myös näkyviin indikaattoreista. Asiakasvaikuttavuutta ja asiakaskokemusta on haasteellista mitata, tätä jatkossa pohditaan. Valvonnan kokeiluun liittyviä indikaattoreita on tarkasteltu kokeilun edetessä. Muutoksia (lähinnä tarpeettomien poistoja) on tehty indikaattorilomakkeisiin. On tunnistettu, että indikaattoreita tarvitaan sekä valvonnan toimintamallin toteutumiseen että kuvaamaan toiminnan riskien toteutumista ja laatua. Ei mitenkään Tässä vaiheessa on vaikea tehdä luotettavia vertailuja (kokeilukohde on ollut toiminnassa vasta 1,5 kk). Aluehallintovirastoille tehdyssä kyselyssä indikaattoreiden toimivuutta tiedusteltiin vaikutuksen arvioinnilla asiakkaisiin, henkilöstöön ja talouteen. Vastausten mukaan indikaattoreiden työstämiseen olisi pitänyt olla enemmän aikaa, jotta mittareista saadaan soveltuvia. Kokeilukohteen indikaattorit valmisteltiin liian kiireesti ja indikaattoreita on sen jälkeen täsmennetty. Ylipäänsä indikaattorityö on ollut hankkeessa erittäin haasteellista. Tällä hetkellä indikaattorike-

21 18(115) hittäminen on ainakin osittain hyvin mielenkiintoista ja tärkeää. Aika heikosti. Ei tarkasti tule esille laadullinen näkökulma, henkilöstölähtöinen lähestymistapa. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinta oli tehostunut, ja suunnitelmien toteutumista seurattiin asukaslähtöisten tavoitteiden mukaan. Tässä oli tapahtunut asukaslähtöinen, laadullinen parannus. d) Yhteistyö aluehallintovirastojen kanssa Kokeilukunnilta sekä aluehallintovirastojen edustajilta tiedusteltiin yhteistyön muutosta suhteessa alkutilanteeseen. Kuntien ja aluehallintovirastojen vastaukset koostettiin taulukkoon. Toimintamallin osio B: Miten kunnan ja aluehallintoviraston yhteistyö on muuttunut kokeilun aikana suhteessa lähtötilanteeseen? Kokeilukuntien vastaukset (6) - Edennyt tavoitteiden mukaisesti. Indikaattorit eivät kuitenkaan ole AVIn tarvitsemia. Yhteistyö AVIn ja Jkl:n kaupungin välillä tullut sujuvammaksi monesta eri tekijästä johtuen. - Yhteistyötä tehdään hyvässä hengessä edelleen. - Aluehallintoviraston edustaja on ollut mukana alueellisesti järjestetyissä tapaamisissa. Ohjauksen ja neuvonnan määrä on lisääntynyt. Yhteinen vuoropuhelu madaltanut kynnystä pyytää ohjausta. Varsinainen toimintamalli ei ole vielä valmis. - Yhteistyön luonne on muuttunut aiempaa enemmän neuvonnan ja informaation suuntaan. - Yhteistyö on tullut entistä tiiviimmäksi ja yhteistyö on entistä läpinäkyvämpää suhteessa aluehallintovirastoon. - AVIn ylitarkastaja osallistuu valvonnan asiantuntijatiimin sekä kokeilun ohjausryhmän toimintaan. Keskusteluja on käyty myös kokousten välillä ja on mm. sovittu yhteisistä valvontakäynneistä. Aluehallintoviranomaisten vastaukset - Itä-Suomen aluehallintovirasto - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - Yhteistyö on aiemminkin toiminut hyvin, mutta hankkeen myötä yhteistyö on selkeästi tiivistynyt. - Ei ole muuttunut. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä ja se on parantunut mutta ei riippuvainen kuntakokeilusta vaan viranhaltijoista. - Kuntakokeilun puitteissa on sovittu kaksi ohjaus- ja raportointipalaveria vuodessa. Konkreettinen valvontayhteistyö on toteutunut xx kaupungin sisäisen valvontayksikön valvontatarkastusten raportoinnin ja konsultoinnin kautta, ei kokeilun indikaattoreiden avulla, koska niistä ei aluehallintovirastolle muodostu käsitystä toimintayksikön toiminnan tilasta kokonaisuutena. Vastausten mukaan yhteistyö on toimivaa ja kokeilu on entisestään tiivistänyt yhteistyötä. Indikaattoreiden osuus valvonnan dokumentaationa ei vastauksissa ole nähtävillä, päinvastoin. a) Omavalvontaohjelman kehitys ja toteuttaminen Omavalvontaohjelmaa rakennetaan ja kehitetään kolmessa kokeilukunnassa (Jyväskylä, Kuopio ja Tampere). Omavalvontaohjelman kehitystyön tilannetta kysyttiin kokeilukunnilta. Miten omavalvontaohjelman kehitys ja toteuttaminen on käynnistynyt/jatkunut kokeilun aikana? Toteutunut suunnitellusti. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tulleet osaksi arkipäivää, asiakaslähtöisyys lisääntynyt. Kokeilukunta ei ole mukana tässä toimintamallissa, mutta seuraa sitä ja indikaattoreita on lisät-

22 19(115) ty/lisätään omavalvontasuunnitelmiin. Kunnan oma omavalvontaohjelma on käynnistynyt hyvin. Yksiköiden omavalvontasuunnitelmia on päivitetty ja viety tarkemmalle tasolle. Eli kehitystä oikeaan suuntaan on ollut ja näitä käydään läpi ja tarvittaessa päivitetään ja tarkennetaan. Omavalvontaohjelmien ja uuden sosiaalihuoltolain mukaisten omavalvontasuunnitelmien suhde on määrittelemätön. Kokeilukunnassa on ajateltu niin, että organisaatiotasolla on vain yksi yhteinen omavalvontaohjelma, ja kullakin yksiköllä omavalvontasuunnitelma. Ohjelmassa määritellään valvonnan yleiset toimintatavat ja periaatteet, ja suunnitelmassa se, miten yksiköt periaatteita noudattavat. b) Omavalvontaohjelman päivittäminen Omavalvontaohjelmaa toteuttavien kokeilukuntien omavalvontaohjelman päivitystilannetta tiedusteltiin raportoinnin osana. Miten omavalvontaohjelmaa on päivitetty tai seurattu? Onko esimerkiksi puuttumiskriteereitä ja valvonnan seurannan toimenpiteitä linkitetty osaksi toimintayksiköiden toimintaa? Miten niistä tiedotetaan? Päivityksiä on tehty. Hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumista on seurattu, analysoitu ja arvioitu, Poikkeamien seurauksia ei ole suunniteltu systemaattisesti. Vuonna 2016 laaditaan joillekin poikkeamille kriteerit ja toimenpidesuunnitelmat. Omavalvontaohjelmaa ei ole päivitetty, mutta tarvittaessa päivitetään ja tarkennetaan. Yksiköiden omavalvontaohjelmiin lisätty puuttumiskriteereitä ja linkitetty osaksi toimintayksiköiden toimintaa. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksiköissä hoitajille ja omaisille sekä asukkaille. On todettu, että systemaattisen omavalvontatoimintamallin rinnalla tarvitaan mm. asiakas- ja potilasturvallisuuden seurantaa/valvontaa. Omavalvontaohjelmaa tullaan täydentämään tältä osin. Valvonnan ja riskien seuranta-aikataulu vahvistetaan vuosittain (valvonnan vuosikello). Omavalvontaohjelman käynnistymisestä, kehitystyöstä ja ohjelman merkityksestä kysyttiin mielipidettä myös aluehallintoviraston yhteistyöasiantuntijoilta. Omavalvontaohjelman toteuttaminen on suurehkossa kaupungissa merkittävä urakka ja kestää aikansa. Hanke on tältä osin kuitenkin käynnistynyt asianmukaisesti. On käynnistynyt mutta heikosti. On vaikea mieltää laadullista näkökulmaa on enemmänkin teknillinen kuvaus henkilöstön näkökulmasta. Omavalvontaohjelman sisällön käsittely on tehty työryhmässä jossa avi ja yksiköiden edustajat olivat mukana. Indikaattoreita arvioitiin, ja muutamaa esitettiin tarkistettavaksi. Keskusteluissa todettiin, että indikaattorit ovat muotoutuneet valtiovarainministeriön tahdon mukaisesti ja että kaupungin näkemys ehkä olisi ollut toisenlainen c) Henkilöstön yhteiskäyttö Henkilöstön yhteiskäyttö ja resursoinnin toteutumista tiedusteltiin valvonnan toimintamallia toteuttavilta kunnilta. Kysymys esitettiin myös ensimmäisellä raportointikaudella ( ). Vastaukset koostettiin taulukkoon, jotta voidaan nähdä kokeilun jatkuvuutta. Vastauksissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia.

23 20(115) Raportointikausi ( ) Raportointikausi ( ) - Yksikköä ei ole vielä avattu, mutta uuden yksikön toimintaperiaatteisiin kuuluu henkilöstön yhteiskäyttö ja joustava resursointi esim. henkilöstön siirtyminen pienkodista toiseen ja yöhoitajien yhteiskäyttö intervalliosaston ja tehostetun palveluasumisen välillä. - Viikottaisia käyntejä palvelutalon puolella sekä tilapäistä yöapua annettu palvelutaloon. Ryhmäkotien välillä tilapäistä yöapua ja joustavaa resursointia asiakasmäärän vaihteluissa. - Yöhoidosta vähennetty henkilökuntaa (1 lähihoitaja ja yöaikaisen sairaanhoitajan työpanosta). Pyritty ennakoimaan tilanteita entistä enemmän, jotta yöt sujuisivat hyvin. Olemassa olevaa hoivateknologiaa on hyödynnetty entistä paremmin - Ei muutoksia. - Raportointikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia. - Yhteiskäyttö ei ole toteutunut suunnitellusti, taloustilanteen vuoksi on tarkennettu henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa (ei liity hankkeeseen). Asiakaskyselyt soveltuvat hyvin myös tässä vaikutusten seurantaan v Yhteiskäyttö paljon joustavampaa ja määrältään lisääntynyt. - Raportointikauden aikana henkilöstön rakennetta on muutettu asiakastarpeen mukaan. Esim. yhdessä kohteessa pysynyt yksi yöhoitaja vähentyneenä edelleen. - Valvonnan kokeilu ei ole vaikuttanut henkilöstön käyttöön eikä rakenteeseen (henkilöstö- ja tilamitoitusnormit ennallaan). d) Hyvinvointiteknologian käyttö Valvonnan toimintamallin kokeiluissa hyvinvointiteknologian sovellutuksia kokeillaan esimerkiksi osana hoitotyötä. Kokeilukunnilta tiedusteltiin onko raportointiaikana otettu käyttöön uusia sovellutuksia/ratkaisuja ja millaisia hyötyjä on sovellutuksista nähtävissä. Kahden kunnan kokeiluun ei sisälly hyvinvointiteknologian hyödyntäminen -osuutta. Yksi kokeilukunta ilmoitti ottaneensa uuden sovellutuksen käyttöön. Hankittu Everon-hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmä. Kaksi kokeilukuntaa raportoi, ettei uusia sovellutuksia ei ole raportointijatkolla otettu käyttöön tai mitattavia hyötyjä ei ole nähtävissä. Joissakin kohteissa kokeilua käynnistetään, aiemmin aloitettua kokeilua jatketaan tai sovellutusten määrää on lisätty kokeilukohteessa. Ei ole otettu käyttöön. v alkanut piloinnit: -kotihoito: anturointi (kotona asuvien asiakkaiden vuorokausirytmin selvittäminen), kesken. -kotihoito ja tehostettu palveluasuminen: älyvaippa (aloitus 12/2015) ja Memoera- Trainer, muistin aktivointisovellus (aloitus 12/2015). Ei vielä mitattavissa olevia hyötyjä. Parhaillaan koulutetaan ja aloitetaan lääkeautomaattien ja älyvaippojen kokeilu. Hyötyja ei vielä nähtävissä. Vivago -hoivarannekkeiden määrää on lisätty yhdessä tehostetussa palveluasumisyksikössä. Tästä on ollut hyötyä yöhoidon järjestämisessä. Yöhoitajan määrää ei ole voitu vähentää teknologian käyttöönoton myötä. Ylimääräiset asukkaan unta häiritsevät käynnit ovat vähentyneet. Tiedonkeruuta on toteutettu sähköisten lomakkeiden avulla. Hyvinvointiteknologiaratkaisuja ei ole toteutettu valvontakokeilun yksiköissä.

24 21(115) Kokeilukunnat arvioivat hyvinvointiteknologian käyttöönoton muutosta suhteessa toimintaan kuvaamalla esimerkiksi henkilöstön käyttäjäkokemuksia. Asiakkaan saamien hyötyjen arviointi koetaan vaikeana. Järjestelmän avulla on voitu vähentää yöaikaista hoitajaresurssia verrattuna muihin vastaaviin yksikköihin. Liian lyhyt kokeiluaika takana, ei voida vielä vastata asiakkaiden saamaan hyötyyn. Henkilöstö suhtautuu hyvinvointiteknologian käyttöön ottoon myönteisesti. Entistä paremmin on lähdetty hyödyntämään teknologisia ratkaisuja (sekä uusia että vanhoja) asukkaiden/asiakkaiden hoidossa ja sen järjestämisessä. Kotihoidon mobiilin hyödyntämistä entistä enemmän on nostanut osaltaan välitöntä työaikaa kotihoidossa. Tehostetussa palveluasumisessa yöhoitajien ns. ylimääräiset tarkastuskäynnit yöaikaan ovat vähentyneet, kun hyödynnetään Vivago järjestelmän antamaa tietoa asukkaasta. e) Tulosten hyödyntäminen, aluehallintovirastot Kokeilujen hyödynnettävyyden arviointia tiedusteltiin aluehallintovirastojen edustajilta kokeilun ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Tarkoituksena on saattaa tietoa kokeilukuntiin ja kehittää edelleen kokeilua eteenpäin. Aluehallintovirastojen edustajat toimivat kokeilussa asiantuntijatiimeissä, joissa jäseninä on lisäksi ministeriöiden, Valviran, Kuntaliiton, ARAn edustajia sekä kunta/kokeilukohdetasolla ohjausryhmissä että käytännön yhteistyössä tarkistusta suorittavana viranomaistahona. Asiantuntijoiden rooli kokeilussa ja uusien toimintatapojen edistämisessä on erittäin merkittävä. Kokeilukohteista saadut käytänteet voidaan levittää valtakunnallisiksi tarkastuskäytänteiksi tai havainnoida jo kokeiluvaiheessa, jos toimintatavat eivät ole sopivia. Kolmen kyselyyn vastanneen aluehallintoviraston edustajan mukaan tuloksia voidaan hyödyntää seuraavasti: Mielestäni tuloksia voidaan hyödyntää hyvin kunhan hankkeen tulokset ovat selvillä. Kuntakokeilun laadullisen tarkastelun hahmottaminen ja uusien työkalujen kehittämisen kautta. Nyt painopiste paljon vielä määrällisistä mutta koko ajan mennään enemmän laadulliseen arviointiin. Aluehallintoviraston näkökulmaa ei ole ministeriön ohjauksessa otettu huomioon. Näkemykseni mukaan omavalvonnan valvontaa ei näiden indikaattorien mukaisesti voida aluehallinnossa toteuttaa kuin ehkä juuri hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnan sekä asukkaiden toimintakykyisyyden osalta.

25 22(115) Asumispalveluja koskeva kokeilu Asumispalveluja koskevan kokeilun tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalvelujen uusien toimintamallien luomista ja toteuttamista kunnille kustannuspaineita aiheuttavaa ohjausta keventäen ja asumispalveluja koskevien vahvistettujen periaatelinjausten mukaisesti. Kokeiluissa voidaan sopia myös perhehoidon järjestämisestä asiakkaan kotona. Asumispalveluja koskevaa kokeilua toteuttaa neljä kuntaa/kuntaryhmää: Joensuu, Kouvola, Vantaa sekä Loppi-Riihimäki-Hausjärvi kuntaryhmä. Kokeilukuntia on yhteensä kuusi, joissa toteutetaan yhteensä 10 erillistä kokeilua. Asumispalvelumallin kokeiluissa kehitetään pääosin ikääntyneiden ja erityisryhmien asumispalveluita. a) Kokeilun eteneminen Kokeilu on edennyt kaikissa kokeilukohteissa Lopin kokeilua lukuun ottamatta. Lopella kokeilu ei ole alkanut asukkaiden puuttumisen vuoksi. Muut kokeilukunnat raportoivat kokeilun edenneen pääosin suunnitelman mukaisesti. Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Kohde on tarjonnut asumispalveluita, mikä ollut käyttäjien mielestä hyvä asia. Asumismuotojen räätälöinti jokaisen tarpeen mukaiseksi on toteutunut hyvin. Asuinryhmä tuo turvaa ja palveluita lähistöllä asuville/tulevaisuudessa muuttaville asiakkaille. Yksi asukkaista suunnittelee jo itsenäisempään asumismuotoon muuttamisesta. Kokeilu on edennyt hyvin työsuunnitelman mukaisesti. Lisäksi on pystytty vahvistamaan asiakasymmärrystä suunniteltua enemmän (esim. Askel -hankkeen vastuuhoitajamalli). Hankkeen työsuunnitelma on täysin toteutunut muilta osin paitsi koulutusten ja benchmarking - käynnin osalta. Gerontologisen kuntoutuksen koulutus, benchmarking -käynti ja vertaistukiryhmä toteutuvat vuonna Työsuunnitelman toimenpiteet ovat toteutuneet ja erityisasumisen toimeenpano-ohjelma on päivitetty. Asuinyksikön suunnittelu tehty ja yksikkö on valmis, yhteissunnittelua käyttäjien ja omaisten kanssa tehty. xxpihan suunnittelu ja rakentaminen tehty, xxpihan hyvivointimallia on kehitetty työsunnitelman mukaan. Korttelin vuorovaikutteista yhteissuunnittelua tehty ja edetty työsuunnitelman mukaan. On edetty työsuunnitelman mukaan. Kokeilu on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Mallin avulla mahdollistetaan asiakkaan suunnitelmallinen ohjautuminen oikeaan asumismuotoon, oikeiden palvelujen turvin sekä myös raskaista palveluista siirtyminen asteittain kotiin asiakkaan kuntoutuessa. Asiakasmäärät ovat vielä suhteellisen pieniä, mutta uusien kuntoutumisyksiköiden palvelukuvausten valmistuessa on asiakkaiden ohjautuminen entistä sujuvampaa. Ennaltaehkäisevät kuntoutumisjaksot tukevat kotona asumista vähentäen asiakkaan tarvetta toistuville sairaalajaksoille sekä raskaamman hoivan ennenaikaista tarvetta. Henkilökuntaa on koulutettu koko Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueella, mikä alkaa pikkuhiljaa näkyä toimintatavoissa. Asumisenohjaajan toimenkuva on jalkautunut ja resursseja on sen suhteen lisätty. Ostopalvelusta on tavoite siirtää asiakkaita perhehoidon piiriin, näitä ei ole siirtynyt, mutta sen sijaan uusia asiakkaita on tullut perhehoidon piiriin. Uusia perhehoitajia on saatu ja perhehoitoa on käytetty enemmän.

26 23(115) b) Toiminnalliset muutokset Ensimmäisen raportointikauden tuloksena kirjattiin yhtä kokeilua lukuun ottamatta toiminnallisia muutoksia. Muutokset suuntautuivat muun muassa henkilöstön kehittämiseen, asiakkaiden toimintaympäristön parantamiseen, asiakkaiden osallistumisen ja toimintakyvyt kehittämiseen ja ylläpitoon. Toisella raportointikaudella toiminnallisten muutosten määrä on lisääntynyt. Kahdeksan kokeilukuntaa arvioivat myös, miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön sen mukaan mitä toiminnallisia muutoksia kussakin kokeilukohteissa tavoiteltiin. Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Henkilöstö on joustavasti käytössä ja kotipalvelu sijaistaa saumattomasti tarvittaessa Paavolantien asuinryhmässä. Henkilökunta on innovatiivista ja miettii toiminnan kehittämistä aktiivisesti asukkaiden tarpeita huomioiden. Asiakaslähtöinen työ, omaisyhteistyö ja kunnan sisäisten toimijoiden yhteistyö on vahvistunut. Pariskuntien sijoittaminen on mahdollistunut tälle osastolle. Pariskuntien yhdessä asumisen mahdollistaminen: osastolla ollut kaksi pariskuntaa, vähemmän kuin tavoiteltiin. Asukkaiden kunnon ja toimintakyvyn kehitys: kuntoutukseen, ulkoiluun ja virkistystoimintaan panostaminen on tullut osaksi arjen toimintaa ja asiakkaan aktivointia. Omaisyhteistyötä rakennetaan tietoisesti asiakkaan sijoituspäätöksestä lähtien. Sijoituksessa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja yksikön antamat mahdollisuudet. Kahden hengen huoneisiin sijoittaminen tapahtuu aina asiakkaan ja omaisen suostumuksella. Kustannukset tehostetussa palveluasumisessa ovat laitoshoitoa edullisemmat. Kyselyjen ja mittareiden tuloksia on hyödynnetty kehittämistyössä. Kuntoutukseen panostaminen. Yhteisöllisyys. Toimintamalli on käytössä ja sen levittäminen alkaa v Käytössä puolikas työpanos ja malli saatu jatkumaan. Asiakkaiden osallisuutta on lisätty hoidon suunnittelussa. Joulukuun alussa on aloittanut uusi arviointi- ja kuntoutumisyksikkö (7paikkaa), mikä lisää kuntoutumisen mahdollisuutta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Kuntoutumispalvelujen kokonaiskuvaa kehitetään tekemällä kaupunkitasoisesti selkeämmät palvelukuvaukset. Lokakuussa on palkattu asumisenohjaaja Seuren kautta sekä joulukuun alussa on aloittanut toinen asumisenohjaaja lisääntyvän tarpeen tueksi. Kaupungin tila on edelleen perhehoidon käytössä. Perhehoito on laajentunut. Perhehoito on otettu laajasti palvelumuotona käyttöön. Perhehoitoa osataan tarjota asiakkaalle.

27 24(115) c) Henkilöstön yhteiskäyttö ja raportointi Ensimmäisellä raportointikaudella kolmessa kokeilukunnassa käynnistettiin kokeilun osana henkilöstön yhteiskäyttöä ja joustavaa resursointia. Toisella raportointikaudella kokeilukunnista kuusi kirjaa tuloksia henkilöstön yhteiskäytöstä ja joustavasta resursoinnista. Henkilöstö toimii edelleen joustavasti kotipalvelun ja asuinryhmän välillä, kuitenkin niin, että Paavolantien vakihenkilöstö on päävastuussa asuinryhmän toiminnasta. Pienissä määrin työkierto toteutunut. Kotihoidon ja palveluasumisen integraatio suunnittelu ja toimintamalli toteutunut (aloitus ). Tutkitaan mm. toiminnanohjauksen käyttöönottoa. Erityistyöntekijöiden työpanos on suunnattu palveluasumiseen. Kehittämistyössä seuraava askel on suunnitella, millä järjestelyillä saataisiin lisäresurssia kohdentumaan oikein osastojen välillä kuormitustilanteissa (pooli). Ei vielä muutosta muussa kuin vammaispalvelut/kotihoito yhteistyön suunnittelussa. Vapaaehtoisia ja kumppaneita runsaasti mukana toiminnoissa. Henkilöstön yhteiskäyttöä ei varsinaisesti vielä ole. Tiiviimpi yhteistyö päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Ostopalveluyksikön työntekijän siirtyminen koordinoimaan asiakkaita (yksikön sisällä). Verkosto on laajentunut. d) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen osana kokeilua Kokeilukunnista neljällä on kirjattu tavoitteisiin hyvinvointiteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen osana kuntakokeilua. Ratkaisujen käyttö, hyödyntäminen ja/tai hyödyt kysymys esitettiin kaikille asumispalvelumallia toteuttaville kunnille. Asukkailla on käytössä hälytyslaite, jota kautta saavat öisin apua paikalle. Yhdelle asukkaalle ostettu puhelin missä gps -paikannin ominaisuus sekä turvahälytin nappi. Kulunvalvontalaitteisto antaa turvaa asukkaille yöaikaan, ja yövalvoja saa hälytyksen välittömästi. Suunnittelu etenee peruskorjauksen myötä. Kokeilukohteissa ja päiväkuntoutuksessa on käytössä iäkkään aktiviteettia ja muistia treenaava Memoera-laite. Asukkaat ja kuntoutujat haluavat pelata laiteella ja se kiinnostaa. Yksi asukas ryhmäkodissa on hyötynyt paikannuslaitteesta, hänet löydettiin se avulla, kun lähti yksin kaupungille. Kaupungin kotihoidossa kokeilussa 15 Evondos -lääkeautomaattia, hyötyjä arvioidaan parhaillaan. Myönteisiä vaikutuksia ehkä saatavissa kotihoidon aamuruuhkan työjärjestelyihin. Arvioinnit vielä kesken. Kokeilukohteessa kokeiltu yhteisen ohjelman lähetystä videokameran kautta eri kerroksiin. Palvelutaloissa ei uusia teknologisia ratkaisuja. Kotihoidon kentän yksiköissä on aloitettu pilotoimaan toiminnanohjausjärjestelmää ja mobiilikirjausta. Kokeilukunnat arvioivat hyvinvointiteknologisten ratkaisujen käyttöönoton muutosta esimerkiksi asiakasnäkökulmaa kuvaten. Lisäävät asukkaiden kokemaa turvallisuutta. Antavat henkilökunnalle varmuutta hoidon onnistumisesta.

28 25(115) Tavoitteena jatkossa mm. lisätä asukkaiden vapaata liikkuvuutta, turvallisuutta, henkilöstön tavoitettavuutta. Jumpat, hartaushetket ym. ohjelmat saadaan useampien vanhusten ulottuville samalla kertaa. Virikkeellistä itsenäistä toimintaa (memoera- pelit) on iäkkäiden käytettävissä, muistia voi harjoittaa itse. Kotihoidon lääkeautomaattikokeilussa mukana olevien vanhusten lääketurvallisuus parantunut, joku saanut paremman päivärytmin. Kotihoidon aamukäynnit,joillakin kokeilussa olevilla vanhuksilla vähentyneet. e) Toimintakykyä lisäävät toimintatavat Ensimmäisellä raportointikaudella kaikissa kokeilukunnissa oli kehitetty uusia toimintakykyä lisääviä toimintatapoja, jos se on sisältynyt kokeilukohteen tavoitteisiin. Toimintakykyä oli seurattu, ulkoilumahdollisuuksia oli lisätty ja ulkoilupaikkoja edelleen kehitetty asiakkaiden ja myös lähiympäristön yhteiskäyttöön. Asukkaille järjestettiin retkiä ja heille tarjottiin erilaisia harrastusmahdollisuuksia (judo, kuntosali ja lentopallo). Ulkoilun säännöllisyyteen panostettiin. Toisella raportointikaudella kokeilukunnat raportoivat myös asiakkaiden toimintakykyä lisääviä toimintatapoja. Vastausten mukaan aiemmin käynnistettyjä toimenpiteitä on jatkettu ja uusia toimintatapoja ja muotoja on edelleen lisätty. Raportoinnin tulokset on koostettu taulukkoon. Raportointikausi ( ) Raportointikausi ( ) - Aloitettu systemaattinen toimintakyvyn seuranta, käytössä mm. ulkoilukalenteri, aloitettu henkilökunnan viriketyöryhmä ja asukaskokoustoiminta. Raitoimintakykymittari otettu käyttöön (ensimmäiset arviot mennessä). Asiakaslähtöistä toimintatapaa sekä omaisyhteistyötä lisätty (mm. osallistavat omaistenillat ja vastuuhoitajamallin kehittäminen, asukkaille rakennettu omat arjen voimavarapuut). - Toimintamalliin kuuluu asukkaiden yhteisöllinen toiminta. Maija-talon asukkaille säännöllistä kumppanuusyhteistyöllä toteutettua viriketoimintaa, asiantuntijaneuvontaa, tapahtumia, retkiä, juhlia. Asukkaat itse aktiivisina toimijoina mukana. - Kuntoutustoiminta ja asumisenohjaajan toimenkuva keskittyy pääsääntöisesti yksikön ulkopuolisen toiminnan aktivoimiseen mm. retket, ja muut yhteisölliset tapahtumat. Ulkoilumahdollisuuksia on lisätty. Tämä on huomioitu hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisessä. - Asukkaille räätälöidään yksilöllisiä harrastuksia asukkaiden omien kiinnostusten pohjalta. Asukkailla on tällä hetkellä harrastuksina mm. judo, kuntosali ja lentopallo. Asukkaat ovat tehneet ohjaajien kanssa matkan Tallinnaan sekä säännöllisesti käyneet lavatansseissa. Asuinryhmässä ulkoillaan joka päivä ja hoidetaan kauppakäynnit sekä asioinnit yhdessä kävelleen; palvelut ovat kävelymatkan päässä. - Fysioterapeuttien työpanosta osastolle on lisätty, fysioterapeutit opastavat henkilökuntaa ja ovat mukana - Vastuutetaan asukkaita entistä enemmän päivittäisiin toimintoihin mukaan. Asukkaat laittavat mm. ruuat vuorotellen itse koko yhteisölle. Asukkaiden päiväaikaista toimintaa kehitetään yksilöllisesti; jokaisen omienmieltymysten ja tarpeiden mukaisesti. Asukkaat vierailevat toistensa luona myös tukiasukkaiden kotona. - Kuntoutussuunnitelman vakiinnuttaminen osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa sekä fysioterapiayhteistyön kehittäminen, asukaskokousten vakiintuminen. - Mittarit ja niihin liittyvä kuntoutustyö ohjaa kiinnittämään huomioita asukkaan kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. - Ohjelmalliset tuokiot videokameran ja TV:n avulla tehostetun asumispalvelun vanhusten yhteistilaan. - Vapaaehtoisten käyttöä on tehostettu. Viriketoimintaa on lisätty. - Uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö pertettu

29 26(115) enemmän päivittäisissä toiminnoissa. Ulkoilu- ja toimintakalenteri on otettu käyttöön alkaen, jonka mukaan aktiivisuus toiminnoissa näkyy. Asiakkaiden omaisia on entistä enemmän rohkaistu mukaan ulkoiluun ja toimintaan. Omaisia on tuettu osallistumaan asukkaiden arkeen toiminnan kautta. f) Saneerattujen tilojen soveltuvuus Investointeja toteutetaan kahdessa kokeilukunnassa (Joensuu ja Kouvola). Ensimmäisen raportointikauden tulosten mukaan investoinnit olivat toteutumassa suunnitellusti. Pieniä viiveitä rakennuksien valmistumisessa saattoi arvioiden mukaan tulla (n. 3kk). ARA:n investointiavustukset myönnettiin nopeassa aikataulussa. Toisessa raportoinnissa kahdeksan kokeilukuntaa/kokeilukohdetta vastasi kysymykseen saneeraustilojen soveltuvuudesta. Kysymys ei ollut suoranaisesti tarkoitettu pelkästään Kouvolan ja Joensuun vastattavaksi. Raportointituloksista ei näy saneerauskohteiden valmistumistilannetta. Miten arvioisitte saneerattujen tilojen soveltuvuutta kokeilukohteeksi? Tilat ovat kohtuullisen toimivat. Yhteiset tilat ovat hyvät, paikka on rauhallinen ja sijainti hyvä lähellä palveluja. Terassit lisäävät viihtyvyyttä, sekä kodinomainen ilmapiiri ja asiakkaiden äänen kuuluminen tilojen suunnittelussa alusta lähtien. Nyt vasta suunnittelu tehty, mutta perustuu yhteisten tilojen ja piha-alueen monikäyttöisyyteen. Laitoshoitoon suunnitellut tilat soveltuvat huonosti palveluasumiseen, kodikkuuden luominen on haasteellista. Wc-ratkaisut eivät vastaa asiakkaiden tarpeita (jokaisella oma wc). Pariskuntien sijoittumisessa laitoshoidon osasto ei ole houkutteleva ratkaisu. Asiakkaat/omaiset odottavat tiloilta enemmän kodikkuutta ja mahdollisuutta yksilöllisiin ratkaisuihin. Riipuu suuresti kohteesta, entinen kuntoutuslaitos voisi soveltua hyvinkin, jos perusesteettömyys olemassa, sairaala ehkä huonommin. Meidän kokeilukohteet ovat uudisrakennuksia, koska uusia tiloja on tarvittu. g) Ryhmäperhehoitokokeilun eteneminen Ryhmäperhehoitokokeilua toteutetaan vain Vantaalla. Kokeilu käynnistyi ensimmäisellä raportointikaudella.kokeilua on toteutettu kunnan tiloissa sekä asiakkaan kotona. Kunnan tilat ovat vastauksen mukaan soveltuneet kokeilukohteeksi. Toisella raportointikaudella on ollut tavoitteena siirtää asiakkaita ostopalveluista perhehoidon piiriin. Asiakkaita ei ole siirtynyt, mutta sen sijaan uusia asiakkaita on tullut perhehoidon piiriin. Kunta on saanut uusia perhehoitajia ja perhehoitoa on käytetty enemmän, jonka johdosta perhehoito on otettu laajasti palvelumuotona käyttöön. Perhehoitoa osataan tarjota asiakkaalle ja se on ostopalvelua edullisempi vaihtoehto. Perhehoito tukee asiakkaan jaksamista, mikä voi myöhentää pitkäaikaiseen asumiseen siirtymistä, sillä se on valmentava palvelumuoto omaan asumiseen. Perhehoitajia on saatu lisää. Käyttövuorokaudet ovat lisääntyneet. Asiakkaan kotona tapahtuva perhehoito on ollut suosittua ja kustannustehokasta.

30 27(115) Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu Kokeilulla on tarkoitus edistää kunnan ja Kansaneläkelaitoksen palveluyhteistyötä toimeentulotukipalveluissa tavoitteena asiakkaan kertaalleen antamiin tietoihin perustuva oikein ajoitettu palvelu ja palveluprosessista kunnalle aiheutuvan työmäärän ja kokonaiskustannusten väheneminen. Tarkoitus on kehittää toimeksiannon nojalla Kelassa tapahtuvaa toimeentulotukihakemusten vastaanottoa ja niitä koskevien tietojen käsittelyä sekä Kelan rekistereissä olevien tietojen luovuttamista. Kokeilu toteutetaan ns. laajennetun Vantaan mallin kokeiluna Vantaan kaupungissa. Toiminnan kuvaamisen kysely lähetettiin kokeilua toteuttaville toimijoille sekä Vantaan Kelan vakuutuspiirin yhteistyökumppanille. Kokeilu on Vantaan vastauksen mukaan edennyt työsuunnitelman mukaisesti. Kokeilun aikana on toteutettu toiminnallisia muutoksia ja uusien edellisen raportointikauden muutokset ovat käytössä. Hakemusten kulkemiseen liittyvää prosessia Kelan ja Vantaan kaupungin välillä on selkeytetty ja parannettu. Kunnan ja Kelan yhteistyötä on parannettu myös LYNC yhteyden avulla. Kela on saanut mahdollisuuden konsultoida suoraan kunnan toimeentulotuen ja sosiaalityön osaajia. Uusia kehityskohteita kokeilun aikana arvioidaan Vantaan kaupungin vastauksessa olevan esimerkiksi: Sosiaalityötä tarvitsevien asiakkaiden sujuva siirto Kelalta kunnalle. Yhteistyömallin suunnittelu ja kokeilu siten että siitä saataisiin mahdollinen hyöty ja toimintamalli vuoden 2017 toimeentulotuen perusosan siirtoa suunniteltaessa. Vastaavasti yhteistyötaho Kelan näkemyksen mukaan Kuntakokeilulaki rajaa kuntakokeilussa kokeiltavat toimintamallit hyvin tarkasti, eikä laki mahdollista erilaisten toimintamallien laajempaa kokeilua. Yhteistyöpuolella kartoitamme eri yhteistyökanavien mahdollisuuksien hyödyntämistä 2017 yhteistyötä varten. Olemme juuri aloittaneet Lync -yhteyden kokeilun Kokeilun onnistumista arvioitiin samalla taulukolla (Vantaa ja KELA) 1=erittäin huono, 2=heikko, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä Vantaa/ Keskiarvo (N=1) Yhteistyön toimivuus kunnan ja Kelan työntekijöiden välillä 3 5 Prosessin toimivuus 3 4 Prosessin soveltuvuus valtakunnalliseen kehitystyöhön 4 4 Yhteensä 3,33 4,33 Kela/Keskiarvo (N=1)

31 28(115) Nuorisotakuuta koskeva kokeilu Nuorisotakuun kuntakokeilussa tuetaan nuorisotakuun kokonaisprosessin syntymistä. Tarkoituksena on edistää toimivien asiakaslähtöisten prosessien sekä kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoiminnan ja tiedonkulun toteuttamista tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille. TE -toimistot nimeävät jokaiselle kokeilukunnalle nuorisotakuun yhdyshenkilön. Kokeiluun osallistuvien kuntien/kuntaryhmien kokeilusopimuksissa on sovittu kuntien ja TE- toimistojen yhteistyöstä. Nuorisotakuun kuntakokeilua toteuttavat Forssa-Ypäjä kuntaryhmä, Helsinki, Joensuu-Liperi-Kontiolahti kuntaryhmä, Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa- Laukaa-Luhanka-Muurame-Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, Järvenpää-Hyvinkää-Kerava-Mäntsälä-Sipoo-Nurmijärvi-Tuusula kuntaryhmä, Kouvola, Lahti- Hollola-Hämeenkoski-Iitti-Kärkölä-Nastola kuntaryhmä, Lappeenranta-Imatra- Lemi-Luumäki-Parikkala- Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari kuntaryhmä, Oulu, Rovaniemi ja Vantaa. Kokeiluja on yhteensä 12. Toiminnan kuvaamisen Webpropol -kyselyyn vastasivat myös Liperi ja Kontiolahti (ei erillisiä indikaattorilomakkeita). Vastaajia raportointikaudella yhteensä 14. a) Kokeilun eteneminen Kaikki kokeilut ovat edenneet suunnitellusti tai osin suunnitellusti. Toteutumista ovat hidastaneet esimerkiksi toimitilojen käyttöön saamisen hitaus tai henkilöstön vaihtuvuus. Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Ohjaamo on käynnistynyt raportointikaudella. Vaikka päätös Ohjaamo-hankkeesta saatiin jo aiemmin keväällä 2015, asiakastyö hankkeessa käynnistyi elo-syyskuun vaihteessa. Hankkeen toimitilat saatiin käyttöön osittain syyskuun alussa ja täysimittaisina joulukuun alusta. Kokeilu on edennyt odotetusti. Selkein muutos on yhteistyön ja toiminnan suunnittelun ja uusien toiminta mallien rakentaminen sekä NT/TYPPI järjestelmän käyttöön otto. Nuorten kuulemisia on pidetty. Kuntien nykytila on kuvattu ja tarkentavia selvityksiä tehty. Paikallisten Ohjaamoiden suunnittelu on toteutunut ja kokeilupilotit käynnistyvät loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta Yhteisten toimintamallien kokeilu ja levittäminen on käynnistynyt ja uusia käynnistetty kentältä nousseiden tarpeiden mukaisesti. Kokeilu on edennyt pääosin työsuunnitelman mukaisesti. Asiakaspalveluvalmennuksen toteuttaminen on siirtynyt vuodelle Kokeilu on edennyt kiinteästi yhdessä ohjaamotoiminnan kanssa. Kokeilu on edennyt aikataulussa ja toimintaa on päästy käynnistämään 2016 alussa Toiminta pääsi alkuun syyskuun puolivälissä. Toimintaa on kuvannut alkuvaiheen erilaiset kokeilut ja ammattilaisten vaihtuvuus ohjaamossa. Kuntakokeilu on edennyt työsuunnitelman mukaisesti vuonna Ohjaamon toiminta käynnistyi , jolloin uudet toimitilat avattiin xx keskustassa. Hanketyöntekijät on rekrytoitu, tarvittavat ohjaus- ja työryhmät on perustettu, tilat toiminnalle on vuokrattu. Seuranta ja raportointi on toteutettu rahoittajan ohjeiden mukaisesti ja Ohjaamosta on tiedotettu eri kanavia hyödyntäen.

32 29(115) Xx on toukokuussa aloittanut ohjaamo jota työllisyyspalveluiden organisaatiouudistuksen myötä jatko kehtitetään niin että nuorille on yksi asiointipiste. Tällä hetkellä työskentelee ohjaamossa kunnan ja te-toimiston työntekijöitä sekä vaihtelevia muiden palveluiden työntekijöitä esim. oppilaitoksista. Xx toimineen Petran toiminta tullaan myös yhdistämään Ohjaamoon. Organisaatiomuutoksesta johtuen on myös NT-typpi järjestelmän käyttöönotto lykkääntynyt niin että järjestelmä otetaan alkuvuodesta 2016 käyttöön. Oppilaitosyhteistyö on ollut tiivistä ja Ohjaamon myötä on myös luotu uusia toimintamalleja mm. Ohjaamo on jalkautunut oppilaitoksiin ja Ohjaamossa on ollut Oppilaitosten edustajien "päivystyksiä". Nuoret ovat löytäneet Ohjaamon ja olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja palveluun. Tieto Ohjaamosta ja sen tarjoamista palveluista on tavoittanut hyvin myös alueen eri toimijat. Toki palveluiden hyödyntämisessä ja yhteensovittamisessa riittää edelleen tehostamista. Asiakkaille Ohjaamo eri toimijoiden palvelut yhteen kokoavana matalankynnyksen palvelupisteenä on helposti ymmärrettävissä, koska apua ja ohjausta on saatavilla käytännössä kaikkiin nuoren asioihin unelmista ongelmiin. Matalankynnyksen toimipisteen ja koko ohjaamoverkoston toiminnan hahmottaminen verkoston sisällä ja yhteistyökumppaneiden välillä on monimutkaisempi kysymys. Konkreettisia täsmentämistä kaipaavia kysymyksiä ovat toimijoiden välinen työnjako, päällekkäisyyksien välttäminen ja asiakkaan ohjautuminen/liikkuminen verkoston sisällä. Verkostojen suuntaan matalankynnyksen toimipiste on profiloitumassa entistä enemmän työllistymistä ja koulutusta tukevaksi toimijaksi. Kokeilu etenee aikataulussa ja kaikki toimenpiteet ovat käynnistyneet jollakin tasolla ja osa on jo täysin käynnissä. NT/TYPPI -järjestelmän käyttöönotto viivästyi, mutta on elokuusta alkaen otettu käyttöön. Kokeilu on edennyt hyvin suhteessa 2015 työsuunnitelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin. Edetty suunnitelman mukaan. b) Monialainen yhteistyö Ensimmäisellä raportointikaudella kaikissa 12 kokeilussa monialainen yhteistyö oli käynnistynyt. Yhteistyötä tehtiin laajasti kunnan sisällä eri hallintokuntien kanssa. Yhteistyö käynnistyi myös järjestöjen, TE -toimiston, seurakunnan, yritysten ja erilaisten oppilaitosten kanssa. Palveluiden suunnittelutyötä tehtiin työryhmissä ja mukaan otettiin myös nuoria. Benchmarking -tapaamisia toteutettiin toisten kokeilukuntien kanssa. Toisella raportointikaudella monialaista yhteistyön toimintaa kuvattiin laajasti. Yhteistyössä koetaan olevan haasteita, joita pitää edelleen kehittää, jotta yhteistyö tuottaisi parempia tuloksia nuoren palveluprosesseja lyhentäen. Vastaukset liitettiin taulukkoon jatkuvuuden näkökulmasta. Miten arvioisitte monialaisen yhteistyön toteutumista kokeilussa? Raportointikausi ( ) *osaotos raportointikauden vastauksista (Väliraportti 1/2015) - Ohjaamolla työskentelee 3 omaa asiakasvastaavaa ja 2 osatoteuttajien ohjaajaa. Asiakasvastaavien/ohjaajien rekrytoinnin yhtenä keskeisenä periaatteena oli se, että ohjaamolle saadaan mahdollisimman monipuolista ja laaja-alaista osaamista asiakastyöhön. Ohjaamossa työskenteleekin Raportointikausi ( ) - Monialainen yhteistyö on nopeuttanut asiakasprosesseja, perättäisistä palveluista on jo jonkin verran päästy limittäisiin ja samanaikaisiin prosesseihin. Asiakas saa monta palvelua yhtä aikaa ja näin työllistyminen nopeutuu. - Monialaisuus ei ole juurikaan lisääntynyt, johtuen siitä, että pienellä paikkakunnalla samat työntekijät ovat jo ennen kuntakokeilua tehneet yhteistyötä tiiviisti ja tätä on täydentänyt

33 30(115) nuoria varten mm. työn, yrittäjyyden, raha-asioiden, sosiaalialan, opiskelun, päihdetyön, asumisen sekä ilmaisun ja vuorovaikutuksen ammattilaisia. Jos ohjaamon työntekijät eivät pysty auttamaan nuorta itse, he selvittävät, mitä viranomaisia tai muita tahoja tarvitaan nuoren tilanteen ratkaisemiseksi. Ohjaamon työntekijät ovat alusti asti tehneet työparityötä toisten viranomaisten ja muiden tahojen kanssa ja toimineet nuoren rinnalla kulkijoina toisiin palveluihin ohjattaessa sekä niissä asioitaessa. Ohjaamon asiakastyöntekijöille on myös ohjautunut toiminnan käynnistymisestä saakka uusia ja heidän entisiä asiakkaitaan sekä entisten työtehtävien ja verkostojen että ohjaamon kautta muodostuneiden uusien yhteistyökumppaneiden kautta. - Ohjaamo on järjestänyt verkostotapaamisia, Ohjaamo on verkostoitunut valtakunnallisesti 04-08/15 eri Ohjaamoiden kanssa ja käynyt ns. benchmarking-vierailuilla seuraavissa kohteissa, Ohjaamo on esittäytynyt ja verkostoitunut myös yhdeksässä kuntakokeilutapaamisissa. - Olemme tehneet yhteistyötä ja luoneet uusia palvelumalleja aikuissosiaalityön, asumisneuvojien, Ohjaamon ja Typ:in kanssa. - Esimerkiksi verkostopalavereissa on poikkihallinnollinen edustus (kunta, TE - toimisto, hyvinvointi-kuntayhtymä). Te-palvelut. Te-palveluiden kanssa yhteistyö on sujunut hyvin jo ennen kuntakokeilua. Kela ja terveydenhuolto on tahoja, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tulisi kehittyä ja löytyä uusia tapoja tehdä yhteistyötä. - Kehittämisryhmissä ja Ohjaamoiden suunnitteluryhmissä ollaan monialaisen yhteistyön ytimessä, on huomioitava ja yhteen sovitettava sekä operatiivisella, että strategisella tasolla erilaista ohjaustyötä yhteen. Osassa ryhmistä on samaa työtä tekeviä henkilöitä eri kunnista. Tämä avartaa myös ymmärrystä omasta työstä laajemmin ja mahdollistaa uusien käytänteiden paremman leviämisen. - Vuoden 2015 aikana monialainen yhteistyö on rakentunut edelleen. Yhteinen palvelupiste on vahvistanut toimijoiden välistä yhteistyötä. - Kunnan sisällä yhteistyö on toiminut hyvin, mutta valtion viranomaistahojen kanssa yhteistyö ei ole ollut toivotulla tasolla. - Yhteistyö on ollut hieman hidasta ja käytännön toimintakulttuurien ja säädösten eroavaisuuksia on jouduttu paljon selvittelemään. - Sitoutumisen kanssa tehdään töitä koko ajan. On huomattu, että jos yhteistyötaho osallistuu toimintaan vastentahtoisesti tai ylimmän johdon hyväksyntä horjuu - niin yhteistyön onnistuminen on myös tällöin haastavampaa tai sitä ei ole. Toisaalta jos ammattilainen on itse motivoitunut niin yhteistyö on ollut hedelmällistä. - Yhteistyö TE-toimiston kanssa toiminut hyvin. Samoin muut yhteistyöverkoston osanottajat (oppilaitokset, opiskeluhuoltopalvelut, terveydenhuolto, sosiaalityö, elinkeinotoimen kehitysyhtiö, KELA, TYP ) ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa. KELA yhteistyötä on käynnistetty. Hanke on järjestänyt viisi monialaista työpajaa Ohjaamo-toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi sekä useita yhteisiä koulutuksia. Yhteistyö on ollut toimivaa ja tuloksellista. Hanke on perustanut monialaisen asiantuntijatyöryhmän toiminnan jatkokehittämiseksi mihin kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää, etsivä nuorisotyöntekijä, ammatinvalintapsykologi, nuorten asiantuntija, oppimisvalmentaja sekä hanketyöntekijät. Kokeilun aikana on kartoitettu kaupungissa käynnissä olevat alle 30-v. nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorisotakuun toteutumista tukevat yksityisten ja julkisten tahojen hankkeet ja tehty niistä päivitettävä tietokanta. Hanketoimijat kokoontuvat jatkossa säännöllisesti Ohjaamon toimesta. Erityisesti tiedonkulku hankkeiden välillä on parantunut. - Ohjaamon matalan kynnyksen toimipisteessä työskentelee erittäin monipuolisen osaamisen omaava henkilöstö. Mikäli matalankynnyksen toimipisteen työntekijät eivät itse pysty auttamaan nuorta eteenpäin, ohjaavat he nuoren oikeaan paikkaan, tarvittaessa itse nuoren rinnalla pysytellen. Eri organisaatioiden yksittäisten työntekijöiden välinen monialainen yhteistyö on ollut toimivaa alusta asti. Tämän on mahdollistanut työntekijöiden aiemmin hankittu osaaminen ja verkoston tuntemus. Vastuualueiden selkeytyessä yksittäisten työntekijöiden välinen yhteistyö on alkanut muodostumaan entistä enemmän toimijoiden välisiksi säännöllisiksi toimintatavoiksi. Ohjaamon olemassa olo toimijakartalla on kuitenkin edelleen melko uusi asia ja joiltain osin haetaan vielä paikkaa toimijoiden rooleissa ja päällekkäisyyksien purkamisessa. Haastavaa päällekkäisyyksien purkaminen on

34 31(115) erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaan asiakkuus toisessa organisaatiossa ei ole edes tiedossa. Tähän ongelmaan ainakin osittaisen ratkaisun toisi NT/TYPIN aktiivisempi käyttäminen. Oman haasteensa monialaisen yhteistyön onnistumiselle asettaa toimijoiden halu välttää asiakkaiden poisohjaamista. Tämä aiheuttaa päänvaivaa erityisesti Ohjaamon matalankynnyksen toimipisteen henkilöstöllä, jonka yhtenä tehtävänä mielletään olevan asiakkaan asioiden ja oikeuksien ajaminen. - Kaupungissa on toiminut jo pitkään matalan kynnyksen xx nuorten palvelut, jossa palvelua toteutetaan asiakaslähtöisesti ja monialaisesti. Monialainen yhteistyö on toteutunut jo siis aiemmin hyvin. Nuorisotakuun kuntakokeilu on tuonut monialaiseen yhteistyöhön kuitenkin uudenlaisia työmuotoja eri toimijoiden välillä. Tästä esimerkkejä ovat käyttöön otettu palveluohjausmalli ja toimintaterapeutin työnkuva. Kaupunkialue on laaja ja kaukaisimmissa kaupunginosissa on nuoria, jotka eivät kykene tai halua liikkua keskitettyjen palveluiden äärelle keskustaan. Näille alueille on nimetty kaupungin nuorten työllisyyspalveluissa vastuuohjaajat ja palvelujen tarjoamista alueilla kehitetään monialaisesti. Osana Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilua pilotoidaan hyvinvointikeskusten toimintaa ja monialaistapalvelumallia osana niitä. Nuorten ohjauksen näkökulmasta myös Nuorisotakuun kuntakokeilun toimijoita osallistuu suunnittelemaan kaupungin työllisyyspalveluiden tarjoamista osana hyvinvointikeskuksia ja niiden monialaista toimintatapaa. - Olemassa oleva monialainen yhteistyö on tiivistynyt Ohjaamon tekijätapaamisten myötä syksyllä 2015, mutta varsinaiset uudet yhteistyökokemukset saadaan vasta kevään 2016 aikana. - Monialainen yhteistyö Ohjaamopäivystyksissä on lähtenyt sujumaan hyvin. Päivystäjiksi on saatu vaihtelevaan ja joustavuutta vaativaan ohjaustyöhön hyvin sopivat, asiantuntevat henkilöt. Vähäinen, kaikkien Ohjaamotyöhön osallistuvien yhteinen työaika ja suunnitteluajan puute vaikeuttaa yhteisen kuvan rakentamista ja toiminnan kuvaamista. Kaikilla työntekijöillä ei ole nimettyä varahenkilöä, joten äkillisten poissaolojen paikkaamiseen ei ole aina mahdollisuutta. Tämä vaikuttaa heti asiakkaiden saamaan palveluun, vaikkakin heitä koetetaan auttaa eteenpäin paikalla olevien työntekijöiden osaamisella. - Yhteiset toimintatavat käynnistymässä, raportointikaudella tehty suunnittelua. Monialaiseen yhteistyöhön on liittynyt myös uusia toimijoita muun muassa kolmannen sektorin toimijoita, erikoissairaanhoidon tai perussairaanhoidon/sosiaalitoimen edustajia, kuntouttavan työn toimijat, hanketoimijoita, erilaisia sekä yrityksiä. c) Viranomaistyön laajentuminen Kokeilukuntien vastausten mukaan viranomaisyhteistyö on laajentunut kokeilun aikana muun muassa Kelan kanssa sekä TE- toimiston kanssa. Myös kunnan sisäistä hallintokuntarajan ylittävää yhteistyö on lisääntynyt.

35 32(115) Ohjaamossa on 5 virastoa / hallintokuntaa, jo talon sisäinen yhteistyö on tiivistänyt myös taustaorganisaation mukana oloa. Yhteistyö on vahvistunut kaupungin eri palvelualojen, TE -toimiston ja hyvinvointikuntayhtymän aikuissosiaalityön kesken. Uusia yhteistyötapoja kehitetty, yhteistyö KELAn kanssa alkanut Ohjaamossa työskentelee TE -tomiston asiantuntijoita sekä yhteistyö muiden kunnan palveluiden kanssa on laajentunut Ohjaamo on siitä onnellisessa asemassa, että eri sektoreiden toimijoita ei ole tarvinnut houkutella mukaan yhteistyöhön. Nuorten tavoittaminen ja nuorten asiat kiinnostavat kaikkia. Haasteellisempaa onkin ollut saattaa kiinnostus ja sitoutuminen sille tasolle, jolla esim. NT/TYPIN täyttämiseen käytettävä aika nähtäisiin niin kannattavaksi, että aika oltaisiin valmiita antamaan asiakkaalle ja ohjaamoverkostolle. d) Tiedonkulun toteutuminen kokeilun aikana Kokeilukunnat arvioivat tiedonkulun toteutumista (tiedon saaminen, luovuttaminen ja tallettaminen) monialaiseen yhteistyöhön osallistuvien ammattihenkilöiden välillä. Vastausten mukaan tiedonkulku toimii hyvin, mutta sähköisen alustan ja tietojärjestelmien puute tai käytettävyys hankaloittaa asiantuntijatyötä. Vastauksissa otettiin kantaa Nuorisotakuun kokeiluun käyttöön otettuun TYPPI -järjestelmään ja sen toimivuuteen tiedonkulun lisääjänä. NT/TYPPI -järjestelmän toimivuudesta kysyttiin erillisenä kysymyksenä, jonka tulokset esitellään myöhemmin. Tiedonkulkua hankaloittaa yhteisen tietojärjestelmän, ajanvarauksen ja työtilan puute. NT TYPPI, ei vastaa kaikilta osin yhteiseen tarpeeseen, koska sinne ei viedä kaikkien nuorten tietoja. Yhteinen ajanvaraussysteemin puute vaikeuttaa esim. yhteisaikojen varaamista. Nuorella ei ole mahdollista varata esim. itse aikaa netistä Ohjaamon työntekijälle.yhteinen alusta, jossa voitaisiin jakaa yhteisiä dokumentteja / lomakkeita / tiedonlähteitä, ei ole olemassa, ei edes kaupungin sisällä, koska tietoturvallisuus estää joidenkin työtilojen käytön. Sitten kun mukaan tulee valtio / TE_toimisto, niin tilanne on entistä hankalampi. Edelleen hidasta. usein kehittämisryhmissä ja muissa tapaamisissa keskustellaan siitä, että tarvittaisiin yhteisiä käytänteitä ja välineitä tiedonsiirtoon. Kun otetaan esille NT-TYP mahdollisuus, usein kokeilu kaatuu siihen, että kahden asiakasrekisterin ylläpitäminen on liian työlästä ja aikaa vievää, eikä nuoret suostu NT-TYPn käyttöön. Pikkuhiljaa kuitenkin kentällä aletaan ymmärtää, millaisissa konkreettisissa ohjaustilanteissa NT-TYPn kaltaisesta järjestelmästä olisi hyötyä ja vasta loppuvuodesta on alettu suhtautumaan vähemmän kielteisesti järjestelmän käyttöön. Tiedonkulku on parantunut jossain määrin kokeilun aikana. NT/TYPPI selkeyttää tietoa asiakasprosessin kulusta ja yhteiset toimitilat mahdollistavat yleisen tiedonkulun lisäksi myös hiljaisen tiedon siirtymisen. Nuoret antavat luvat helposti. Kirjaaminen on vielä puutteellista. Tällä hetkellä tiedon kulun helpottumiseen ei ole tullut parannuksia, kun NT Typpijärjestelmä ei käytössä.

36 33(115) Yhteistyötahojen sitoutuminen on ollut haastavaa. Yhteistyötahot ovat olleet melko pidättyväisiä -> "en voi kertoa" vaikka kyseessä on yhteinen asiakas ja palvelu. Toiveena tietosuojakoulutus ja lupa tehdä yhteistyötä. Yhteinen NT/TYPPI -järjestelmä otetaan käyttöön - toivotaan tämän notkistavan tilannetta. Kuukausittaiset uutiskirjeet verkostolle, viikkoposti päivystäjille, yhteiset tapaamiset ja kokoukset sekä sosiaalisen median hyödyntäminen tiedonkulussa on toiminut. NT Typpi järjestelmä on otettu käyttöön. Tiedonkulku on joissain asioissa parantunut mutta valitettavasti törmää edelleen haasteisiin liittyen tietojen luovuttamiseen. Tiedonkulku ja siihen liittyvät käytännöt ovat pääpiirteittäin toimivat ja kaikkien toimijoiden tiedossa. Varsinainen edistysaskel jäänee kuitenkin ottamatta niin kauan kuin NT/TYPPI ei ole aktiivisessa käytössä muillakin kuin matalankynnyksen toimipisteellä. Ohjaamoverkosto on tutustunut mahdollisuuksiin kahden kaupallisen tietojärjestelmän osalta. Oorniinki Oy:n toimittama työ- ja toimintakyvyn arviointiin vastaava sähköinen Kunnon Syyni -ohjelma voisi mahdollistaa tietojen vaihdon joiltain osin myös kolmannen sektorin kanssa. Luonto Creations on esitellyt verkostolle sähköistä Kompassi malliaan, jolla asiakas yhdessä virkailijan kanssa voi arvioida ja seurata eri elämän osa-alueiden tilannetta. Nuorisotakuun kuntakokeiluun liittyen yhteisistä palvelusuunnitelmista ja niihin liittyvästä tiedonkulusta ei ole vielä kokemuksia. NT/TYPPI -järjestelmä on lisännyt mahdollisuuksia tiedonkulun toteuttamiseen TE -toimiston ja kaupungin nuorten työllisyyspalveluiden välillä. Tiedonjaon käytännöt ja järjestelmän käyttäminen vaativat kuitenkin vielä sopimista ja ei ole ongelmatonta. TE -toimiston kanssa on sovittu yhteisistä linjoista ja erilaisista merkitsemistavoista tiedon löytämisen helpottamiseksi järjestelmästä sekä järjestelmän käyttämisen helpottamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Kaupungissa tiedonkulku on ollut kaupungin ja TE -toimiston välillä erittäin luontevaa. NT-TYPPI - järjestelmän kuitenkin odotetaan parantavan tiedonkulkua entisestään. Ajanvarauksettomassa toiminnassa se on yksinkertaista, kun nuori haluaa, että asioita selvitetään yhtä aikaa. Moniammatillinen työ ja tietojen jakaminen on helpottunut ja sitä on alettu pitää tärkeänä osana asiakastyötä. Tietojen tallentaminen yhteiseen järjestelmään on vielä alkutekijöissään, koska aika ei tahdo riittää ja pääasiana pidetään sitä, että nuorta pystytään auttamaan eteenpäin tilanteessaan. Ei tässä vaiheessa lisävaikuttavuutta. Toimii niinkuin ennenkin. Melko hyvin. e) Kunnan ja TE -toimiston yhteistyö Ensimmäisellä raportointikaudella kunnan ja TE- toimiston yhteistyön toimivuutta raportointiin kysymyksellä: Onko yhteistyö TE -toimiston ja kunnan välillä käynnistynyt sopimuksen mukaisesti? Kahdessatoista kokeilukunnassa yhteistyö oli käynnistynyt. Joissakin kunnissa yhteistyöstä oli tehty jo aiemmin, joka oli luonut hyvän pohjan myös matalan kynnyksen toimintatapojen yhteiselle kehitystyölle. Joissakin kunnissa oli esiintynyt epätietoisuutta, miten TE -toimiston rooli ja yhteistyö toteutuu vastuukunnan ja seuraajakuntien alueella. Toisella raportointikaudella kuntien ja TE -toimistojen yhteistyöasiantuntijoita pyydettiin arvioimaan yhteistyön toteutumista ja muutosta suhteessa aikaisempaan (lähtötilanne).

37 34(115) Yhteistyön arvioinnit koostettiin yhteiseen taulukkoon. Vastausten mukaan yhteistyö on nopeuttanut nuorten prosessien etenemistä. Kokeilun aikana keskusteluyhteys on löytynyt ja TE -toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä tai tehden tiivistä yhteistyötä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Kuntien ja TE -toimistojen vastaukset ovat yhdensuuntaisia. Miten arvioisitte kunnan ja TE- toimiston välisen yhteistyön toteutumista ja sen muutosta kokeilun aikana suhteessa aikaisempaan? Raportointikausi ( ), kuntien vastaukset, (n=12) - Kunnassa ollut jo ennen kuntakokeiluhanketta toimivaa yhteistyötä TE -toimiston, nuorisopalveluiden ja aikuissosiaalityön välillä. Valmiiksi toimiva yhteistyö on erinomainen lähtökohta Nuorisotakuun kuntakokeilun toteutukselle. - TE -toimiston vastuuvirkailijat nimetty. TE -toimiston työntekijät nimetty. - TE -toimisto on nimennyt vastuuhenkilöt ja yhteistyö ollut tiivistä ja rakentavaa. - TE -toimiston kanssa sovittu viikoittaisesta säännöllisestä palveluajasta. - TE -toimiston tulkinnan mukaan toiminta on käynnistynyt. Paljon porua on herättänyt täällä tehty tulkinta, joka poikkeaa monista muista alueista eli että kuntakokeilulaki ja TEM:n linjat määräajoista eivät koske muita kokeilualueen kuntia kuin vastuukuntaa, koska muiden kanssa ei tehty kirjallista sopimusta eikä vastuukunta ymmärtänyt kirjoittaa muiden kuntien nimiä sopimuksen sisään. Myöskään NT Typissä ei muilla kunnilla kuin vastuukunnalla ole TEtoimistovirkailijaa järjestelmän käyttäjänä. Vastuukunnalla käyttäjiä on yksi TE -asiantuntija ja yksi ammatinvalintapsykologi, jotka on nimetty Ohjaamotyöhön. Kuntakokeilun yhteyshenkilön vaatimukset näistä TE -toimistolta odotettavista sitoumuksista tai "etuuksista" myös alueen muille kunnille/niiden nuorille ovat saaneet tilanteen lähes kriisiytymään ja vuorovaikutus on ollut välillä hyvin heikkolaatuista. Kun tilanteeseen on kunnissa lopulta alistuttu, suhteet ovat rauhoittuneet. TE -toimiston toimintaan ei Raportointikausi ( ), kuntien vastaukset, (n= 14) - Nuoren taustatilanteen selvittäminen on nopeutunut ja yhteisen työllisyyssuunnitelmien tekeminen on käynnistynyt. - Ei muutosta aikaisempaan. TEpalveluista ei erillistä työntekijää kuntakokeiluun liittyen, mutta työskentely sujuu hyvin x kunnan TE-palveluiden työntekijän kanssa. Kiitos Sirpa Lehdolle. - Osittain kunnissa näkyy, että TE toimistosta ei tule ohjauksia kunnan nuorten palveluihin. Esimerkiksi Tuusulan työpajalle ei ole tullut yhtään ohjausta Te toimistosta. Erilaisia kokeiluja suunniteltaessa on aina huomioitava TE toimiston byrokraattisuus ja jäykkyys esimerkiksi työkokeilun soveltamismahdollisuuksista. Erittäin positiivista on, että kehittämis- ja suunnitteluryhmiin on saatu TE toimistosta henkilöresurssia. - Yhteinen tietojärjestelmä ja osin samassa tilassa toimiminen ovat edistäneet jossain määrin yhteistyötä. Aitoon nuorten työllisyyttä lisäämään vaikuttavaan toimintaan on kuitenkin vielä matkaa. - Ei vielä muutosta. Odotamme heidän aloittavan NT-Typpi kirjaukset - Yhteistyö on konkretisoitunut. Ammatinvalinnan psykologi osa-aikaisesti yhteisessä palvelupisteessä. - Tiivistynyt. Joskin ohjaamoiden välillä on eroja. Kaupungissa rikkonaisempi kokeilujakso syksyllä. XX:ssa onnistunut paremmin TE-toimiston ja sosiaalityön yhteistyö. Toisaalta sosiaalitoimi olix kaupungin omaa toimintaa vielä vuoden Vuoden 2016 alusta toiminta siirtyi Eksotelle. - Yhteistyö ja kanssakäyminen ovat tiivistyneet kokeilun aikana niin johdon kuin asiakaspalvelujen tasolla, nuorten työllistymissuunnitelmia tehty yhdessä. TEtoimiston johto, nuorten asiantuntijat ja ammatinvalintapsykologit ovat osallistuneet Ohjaamon monialaisiin työpajoi- Raportointikausi ( ), TE -toimiston vastaukset (n=6) - Nähdäkseni ei ole muutosta. - Yhteistyö on tiivistynyt Ohjaamotoiminnan kautta ja sitä on enemmän toiminnan suunnittelun, kehittämisen ja asiakastyön osalta. Lisäksi yhteistyössä on mukana kunnan palvelut laaja-alaisesti. - Yhteistyö on ollut rakentavaa ja kehittävää. Uusia palvelutuotteita on otettu käyttöön ja projektin käynnistysvaiheesta ollaan siirtymässä toteuttamisvaiheeseen. - Yhteistyökeskustelu on tiivistynyt nuorten palvelujen osalta. Kuntakokeilu ja ohjaamomallin rakentuminen on nivottu yhteen. - Yhteistyö on ollut jo aiemmin toimivaa, mutta on lisääntynyt entisestään. - Kahdeksan kunnan alueella tilanne vaihtelee mutta yleensä ottaen yhteistyö on lisääntynyt, syventynyt ja yhteistyössä painottuu selvästi kehittäminen.

38 35(115) olla kunnissa tyytyväisiä, mutta asiasta ei voi keskustella. Osin syynä on TE -toimiston tiukka tilanne korkean työttömyyden ja resurssien kireyden vuoksi, mutta se ei selittäne kuitenkaan kaikkea. Havaittavissa on myös tiettyjä hallintokulttuuriin liittyviä piirteitä, joissa käy ilmi, että tasavertaista ja palautteelle altista keskustelukulttuuria ei ole työvoimahallinnossa kyetty rakentamaan ja tämä ilmiö on hyvin ilmeisesti moniportainen. - Keväällä saimme tiedon, että TE - toimisto ei irrota työntekijää kuntakokeiluun liittyen. Asiasta ei ole tuoreempaa tietoa. Työskentelemme kuin aiemminkin yhteistyössä. hin, Ohjaamotoiminnan suunnitteluun ja kehittämisen sekä toteuttamiseen. Ammatinvalintapsykologien ja nuorten asiantuntijoiden kanssa on sovittu päivystyspuhelinajat sekä valmius tavata asiakkaita Ohjaamossa. TE-toimisto on osallistunut Ohjaamon järjestämiin, nuorille suunnattuihin tapahtumiin, kuten koulutusmessuille ja työllistämistapahtumaan. Yhteisen rekrytointitapahtuman suunnittelu käynnistettiin 2015 ja tapahtuma toteutuu helmikuussa Kunnan ja Te-toimiston yhteistyöhön on kaupungissa luotu jo alustava malli Petran ja Te-toimiston välillä. Ohjaamon myötö on myös saatu te-toimiston työntekijöitä työskentelemään itse ohjaamon, ohjaamossa nuori tavoittaa nopeastikin te-toimiston asiantuntijan ja psykologin. - Yhteistyö TE-toimiston kanssa on ollut näennäisesti sujuvaa ja osapuolten välillä vallitsee yhteinen tahtotila keskeisten tavoitteiden osalta. Myös sitoutuminen sekä yhteistyöhalukkuus puolin ja toisin on erittäin hyvä. Esimerkiksi erilaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään säännöllisesti ja asiakkaista kannetaan yhteistä huolta. Kuitenkaan tuo tahtotila ei ole vielä kanavoitunut riittävällä tavalla asiakkaan tilannetta edistäväksi konkreettiseksi toiminnaksi. Asiakkaiden asiakkuus yhtä aikaa monissa valtion ja kunnan palveluissa, Ohjaamon tuleminen toimijakentälle sekä TE-toimiston että kuntaorganisaation jatkuvat muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että varsinaisen yhteisen toimintamallin luominen on vielä selkeästi kesken ja kaipaa Ohjaamon roolia kokoavana toimijana. - Kuntakokeilu on tiivistänyt entisestään kehittämisyhteistyötä TE-toimiston kanssa ja sitoutuminen yhteistyöhön on parantunut. Organisaatioissa tapahtuneet muutokset ja uudistukset vaikeuttavat edelleen yhteistyötä ja henkilöiden tavoitettavuutta. - Xx:ssa tiedonkulku on ollut kaupungin ja TE-toimiston välillä erittäin luontevaa. NT-TYPPI -järjestelmän kuitenkin odotetaan parantavan tiedonkulkua entisestään. Kokonaisuudessaan alustavat kokemukset NT-TYPPI järjestelmän käyttöönotosta ovat vaihtelevia. Itse järjestelmä vaikuttaa verrattain yksinkertaiselta, mutta runsas lomakkeiden täyttö ennen asiakkaaksi kirjautumista on erityisesti etsivän nuorisotyön näkökulmasta vas-

39 36(115) toin matalankynnyksen palvelun periaatetta. - Yhteistyö on mennyt eteenpäin ja Ohjaamotoiminta on alkanut avata kiinnostusta tehdä työtä moniammatillisemmin. Toisaalta ihmetystä herättää se, miksi TE-toimisto ei ole laittanut yhteistyön välineitä parhaalla mahdollisella tavalla kuntoon työttömien hyväksi. Esim. tiedonvaihto ja nopea viestintä kuntatoimijoiden kanssa olisi varmasti vaikuttanut asiakkaiden työttömyyden pitkittymistä vähentävästi. Mutta asioista on keskusteltu ja eteenpäin on menty, vaikka asioita katsotaan usein siltä pohjalta, että TEtoimiston suurten asiakasmäärien vuoksi on pakko vetäytyä laajemmasta yhteistyöstä. Viestintää (verkostolle, asiakkaille) on jo päästy kehittämään yhdessä TE-toimiston viestintävastaavan kanssa. - Ei tässä vaiheessa lisävaikuttavuutta. f) Matalan kynnyksen pisteen/ohjaamon käynnistyminen Kunnat kirjasivat kysymykseen: Milloin ja miten matalan kynnyksen palvelupiste/nuorten ohjaaminen on käynnistynyt? aikataulutietoja ja/tai kertoivat miten asiakastyötä on käynnistetty/tehty raportointikaudella. Kahdeksan kokeilukuntaa on perustanut pisteen, yhdessä kunnassa piste oli jo perustettu aiemmin (Oulu), kahdessa kunnassa piste perustetaan vuoden 2016 alussa. Kolmessa kokeilukunnassa ei perusteta erillistä pistettä, mutta neuvontaa ja ohjausta toteutetaan olemassa olevissa tiloissa moniammatillisesti. Vastaajien mukaan pisteet käynnistyivät pääosin syksyn aikana (elokuu- joulukuu). Jokin piste avautui jo keväällä (toukokuu kesäkuu 2015). Elokuussa aloitti Ohjaamon henkilöstö, osa toimitiloista saatiin käyttöön syyskuun alussa. Syyskuun alussa alkoi asiakastyö ajanvarauksella. Joulukuun alussa saatiin toimitilat kokonaisuudessaan käyttöön. Katutason avaaminen joulukuun alussa mahdollisti matalan kynnyksen toiminnan aloittamisen. Nuorten ohjaamista on tehty jatkuvasti yksilötasolla. Alueelle muodostuu kuntakohtaisesti Ohjaamopilotteja, jotka toimivat erilaisin periaattein. Kokeilujen avulla on pyritty tehostamaan palveluohjaamista eri palveluiden välillä ja käynnistetty kehittämistyötä myös palveluista ulos ohjautumiseksi. Matalan kynnyksen palvelupiste on käynnistynyt ja jatkunut Viltterin ja Ohjaamotoiminnan myötä. Ohjausta tapahtuu koko ajan, mutta yhteistä palvelupistettä ei meillä vielä ole. Toiminta alkoi syyskuun puolivälissä. Paranemaan päin. Odotimme ehkä suurempaa asiakasvirtaa. On ollut paljon asioita, joita on yritetty selvittää matkan varrella. Edelleen odotamme vahvistusta yhteistyötahoilta millä resursseilla he ovat mukana toiminnassa. Ohjaamo avattiin , mitä seurasi kokonainen avajaisviikko. Ohjaamossa on käynyt reilu 500 nuorta tutustumassa Ohjaamoon, varsinaisia asiakkaita on ollut reilu 50. Ohjaamo on kiertänyt oppilaitoksissa kertomassa toiminnasta sekä pop uppien kautta tavoittanut n. 200 nuorta. Ohjaaminen on käynnistynyt hyvin ja tarpeeseen on pystytty reagoimaan nopeasti. Tiivis yhteistyö etsivän nuoriso-

40 37(115) työn kanssa on toimivaa. Ratkaisuja nuorille on jo löytynyt. Ohjaamon ulkopuolisia asiantuntijoita on vieraillut n Ohjaamo xx -hanke aloitti toimintansa keväällä Matalan kynnyksen tilojen avajaiset järjestettiin ja toiminta avautui nuorille Toiminta käynnistyi syksyn aikana mukavasti ja nuoret ovat löytäneet palvelun oikein hyvin. Syksyn aikana Ohjaamossa oli 639 asiakaskäyntiä Veturitalleilla, sijoituimme nuorisopalveluiden kanssa saman katon alle. Toimintojen yhteensovittaminen on ollut työlästä ja haastavaa, koska osa talon vanhoista toimijoista/ohjaajista kokee, että Ohjaamo kaventaa muiden talon toimijoiden ja nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia (olemme uusina vuokralaisina "vallanneet" talon tiloja, joissa on totuttu aiemmin muunlaiseen toimintaan ja määräysvaltaan). Ohjaamoille monilta tahoilta kohdistettujen suurten odotusten ja halutun julkisuusmyllytyksen vuoksi on koettu, että työrauha itse palveluprosessien ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen on ollut hyvin vähäistä. g) Palvelupisteen palvelut nuorille Kuntien matalan kynnyksen pisteet/ Ohjaamot tarjoavat nuorille paljon erilaisia palveluita. Palveluvalikoima vaihtelee neuvonnasta ja ohjauksesta asiantuntijapalveluihin, sekä koulutus- ja työllistymispalveluihin saakka. Raportointiaikana ainoastaan neuvontaa ja ohjausta. Ohjaamon tilat mahdollistavat laajemman kattauksen vuoden 2016 alusta ja vuodelle 2016, on suunnitelmissa ryhmämuotoisia palveluita liittyen mm. työn hakemiseen, yhteishakuun, kesätyön hakuun, asumiseen liittyen sekä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Nuorten työpaja toimii myös matalankynnyksen palveluna. Mahdollisuutena osallistua kuntouttavaan työtoimintaa 1pv/vko 4h/pv työkkärin ohjaamana tai sosiaalihuoltolain mukaisena kuntouttavana työtoimintana, jolloin kuntouttavan työtoiminnan päivät/päivä voi olla lyhempikin. Eri kunnissa palveluvalikko on erilainen. Pääasiassa tietoa ja neuvontaa. Osassa ammatinvalinnan ohjausta ja ohjausta oppilaitoksiin (oppilaitosten tuottamina). Neuvontaa TE palveluista (TE toimiston asiantuntijoiden tuottama). Osassa kunnissa Ohjaamo on työpajan yhteydessä, osassa kunnista se on Etsivän Nuorisotyön ylläpitämä. Osassa mukana on sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä. Nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. Pääpaino on tukea nuoria kohti työllisyyttä tarjoamalla heille tarvittavaa ohjausta muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan ja koulutukseen. Lisäksi ohjaamo tarjoaa toimeentuloon liittyviä palveluita sekä etsivää nuorisotyötä. Ohjaus-ja neuvontapalvelusta, etsivään työhön sekä arjen tuesta mielenterveyspalveluihin. Nuorisotoimelta; nuorten tieto- ja neuvontapalvelut (nuorisoneuvoja), etsivä nuorisotyö(4 etsivää), nuorisotoimen tilatoiminnat (nuoriso-ohjaaja 2), aikuissosiaalityö, kuraattorit, opiskeluhuollon psykologi, Ammattiopiston NAO-hanke (koulutusvastaava), TE- toimisto nuorten palveluiden asiantuntija, ammatinvaalinnan psykologi, LPR:n Nuorten Palvelu RY:n vastaava ohjaaja (ostopalveluna), liikuntaneuvoja. Ohjaamo työntekijöille konsultaatioapua nuorisopsykiatrian työntekijöiden toimesta. Erilaisia harrastepajoja. Ohjaamo tarjoaa tietoa ja ohjausta eri palveluista ja mahdollisuuksista. Ajanvarauksella on mahdollisuus saada sosiaalityöntekijän, ammatinvalintapsykologin, nuorten asiantuntijan, terveydenhoitajan, työpajojen yksilövalmentajan sekä etsivän nuorisotyön palveluja. Lisäksi Ohjaamo on tarjonnut mahdollisuuden erilaisten tilaisuuksien kautta saada tietoa ja ohjausta. Syksyllä 2015 järjestettiin reilu 20 infoa ja tilaisuutta työllistymiseen, koulutukseen ja elämänhallintaan liittyviin teemoihin. Nuori saa rinnalla kulkijan Ohjaamosta.

41 38(115) Ohjaamo xx ensisijainen tavoite on tukea työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria kohti työtä, koulutusta, asumista ja itsenäistymistä. Ohjaamossa nuori saa tukea, ohjausta ja neuvonta häntä pohdituttaviin kysymyksiin. Vuoden 2015 kokemuksen perusteella erityisesti työllistyminen, koulutukseen ohjautuminen, asuminen ja talous ovat nuorten tavallisemmat syyt tulla Ohjaamoon. Ohjaamoon voi tulla ilman ajanvarausta, varatulla ajalla, kaverin, vanhemman tai työntekijän kanssa, Ohjaamon tavoittaa somessa mm. Facebookissa, Instagramissa ja WhatsAppissa. Ohjaamo Xx on tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan myös liikkuva Ohjaamo ja on nuorten tavattavissa eri puolilla kaupunkia. Useimmilla Ohjaamoon tulevilla asiakkailla on tarve tulla kuulluksi, joten heitä kuunnellaan. Asiakkaat ovat pitäneet tärkeänä mahdollisuutta tulla Ohjaamoon ilman ajanvarausta. TNO-palvelut ovat keskeinen osa asiakastyötä. Ohjaamon alkuvaiheen aikana odotettua suurempi osa asiakkaista on kuitenkin tarvinnut TNO-palveluita tiiviimpää ja yksilöllisempää palvelua. Kaikkia tarvittavia ryhmäpalveluita ei välttämättä ole toiminnan alkuvaiheessa vielä ollutkaan asiakkaiden käytössä. Asiakkuuksien kestot ovat olleet odotettua pidempiä. Asiakkaan rooli ja toiveet palvelun tarpeen ja keston arvioinnissa on kuitenkin haluttu pitää keskeisenä. Näiltä osin matalankynnyksen toimipiste varmasti hakeekin vielä hieman profiiliaan. Ohjaamo on toki tarkoitettu kaikille nuorille, mutta mielikuvaa nuorten keskuudessa on tarpeellista muuttamaan enemmän sellaiseksi, että Ohjaamoon tultaisiin yhtä paljon unelmien kuin ongelmienkin vuoksi. Tämä tekisi toimipisteestä vielä aidommin matalankynnyksen toimipisteen kaikkien kohderyhmien silmissä. Palveluohjaaja 2 kpl, Neuvonta ja ajanvaraus / Nuorisopalvelut (100%), Asiantuntija, TE-toimisto (100%), Työhönvalmentaja / Nuorisopalvelut (100%), Palveluneuvoja, Koulutuskeskus Salpaus / Kohtaamo (100%), PHSOTEY psykiatrian poliklinikka 1 (avopsykiatria, 25%), Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry / LITTI (25 %) Aikuissosiaalityö (25%), Matkalla Duuniin! palvelu (25%), Etsivä nuorisotyö (25%), 4H (25%), Lahden seudun nuorisoasunnot, 25%) + Ohjaamo XX hankehenkilöstö: hankepäällikkö (100%) + koordinaattori (75%), ALIPI maahanmuuttaja-asiat (1 pv / KK), LAMK (päivystys sovitaan 2016), Terveydenhoitaja 0,5 pv / kk, KELA kutsuttaessa (velkaneuvoja). Ohjaamon yhteydessä toimii myös psykososiaalisen tuen yksikkö Domino. TE-asiantuntija, Kelaneuvoja, ammatinvalintapsykologi, sosiaalityöntekijä, opinto-ohjaaja, nuorten tieto- ja neuvontapalvelun ohjaaja, etsivän työn ohjaaja, palveluneuvoja/aulaemäntä, koordinaattori (kokeilun yhteyshenkilö) lisäksi tehdään yhteistyötä järjestöjen nuorten hankkeissa toimivien valmentajien kanssa. h) Yhteinen palvelusuunnitelma Nuorisotakuun kunnat voivat monialaisessa yhteistyössä noudattaa, mitä kuntakokeilulain 2 luvussa säädetään yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistämisestä yhteiseen palvelusuunnitelmaan, yhteisten palvelusuunnitelmien hallinnoinnista, asiakasvastaavan tehtävistä, salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta suunnitelmien yhdistämiseksi ja toteuttamiseksi, henkilötietojen tallettamisesta sekä tietojen käsittelystä toiminnallisia suunnitelmia varten. Kokeilussa ei kuitenkaan sovelleta 6 :n 2 ja 3 momenttia. Asiakkaan yhteiseen palvelusuunnitelmaan voidaan 4 :n 2 momentissa tarkoitettujen suunnitelmien lisäksi yhdistää muita palvelusuunnitelmia tai monialaisessa yhteistyössä saatuja tietoja, jotka ovat tarpeen nuorisotakuukokeilun monialaisen yhteistyön ja asiakkaan palvelutarpeen kannalta. Kokeilukunnista kolme on ottanut Kuntakokeilulain (1350/2014) 4 :n mukaista yhteistä palvelusuunnitelman käyttöön. Kolme ilmoittaa, ettei suunnitelmaa ole otettu käyttöön NT/TYPPI -järjestelmän käyttöönoton viivästymisen vuoksi. Kahdeksan kuntaa on suunnitellut ottavansa yhteisen palvelusuunnitelman käyttöön kevään 2016 aikana.

42 39(115) Kuva 4 Palvelusuunnitelman toimivuutta vastaajat arvioivat ( Ainakin teoriassa erittäin toimiva periaate ) muun muassa siten, että toimivuutta on vaikea arvioida, suunnitelmasta ei ole kokemusta. Toisen raportointikauden aikana kolme kuntaa (Järvenpää, Kouvola ja Rovaniemi) ovat tehneet yhteisiä palvelusuunnitelmia yhteensä 40 kappaletta. Alla oleva taulukko kuvaa yhteisten palvelusuunnitelmien ja vastuuvirkailijoiden määrän kehitystä kokeilun aikana Kuva Nuorisotakuun kuntakokeilu Yhteensä kokeilun aikana Vastuuvirkailijoiden määrä Yhteisten palvelusuunnitelmien määrä i) Asiakasvastaavien nimeäminen Kokeilukunnat raportoivat asiakasvastaavien määrää vastaamalla kysymykseen Onko asiakasvastaavia nimetty? Kymmenen kokeilukuntaa ilmoittaa, että asiakasvastaavia on nimetty. Neljä kokeilukuntaa raportoi, ettei asiakasvastaavia ole vielä nimetty. Asiakasvastaavia raportoidaan olevan yhteensä 220. Kuntakokeiluhankkeen aikana käytiin keskustelua asiakasvastaavan nimikkeestä ja siitä miten nimikettä käytetään. Nuorisotakuun asiantuntijatiimin jäsenet (edustajat OKM, TEM, STM ja Kuntaliitto ja VM) laativat yhteisen asiakirjan, jossa kuvataan nimikkeitä (alla taulukko). Nimike: asiakasvastaava Määritelmä: Asiakasvastaava nimikettä käytetään jos: - Nuorisotakuuta toteuttava kunta/kuntaryhmä hyödyntää Kuntakokeilulain 4 (hyvinvoinnin integroidun toimintamalli) mahdollisuutta yhteisen palvelusuunnitelman laadintaan nuorelle. - Nuorelle katsotaan olevan hyödyksi yhdistää eri palveluiden myötä tehtyjä suunnitelmia yhdeksi yhteiseksi palvelusuunnitelmaksi

43 40(115) - Palvelusuunnitelman yhdistämiseksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijatiimi - Yksi asiantuntijatiimin jäsen nimetään asiakasvastaavaksi vastuuvirkailija - NT/TYPPI -järjestelmän sisällä oleva nimike henkilöstä, joka kirjaa nuoren järjestelmään. Kaikki kirjausta tekevät ovat vastuuvirkailijoita, jotka kirjaavan kunkin nuoren ensimmäistä kertaa järjestelmään. (Kuva 5) nuoren asioista vastaava, matalan kynnyksen pisteen/ohjaamon työntekijä nuoren rinnalla kulkevat asiantuntijat - Eri ammattiryhmien edustajat jotka työskentelevät matalan kynnyksen palvelupisteessä/ohjaamossa - TE -toimisto (asiantuntijat, psykologit, uraohjaajat jne.) - Nuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyöntekijät, etsivät - Sosiaalityöntekijät, sosionomit - Oppilaitosten työntekijät - Kelan asiantuntijat - jne Asiakasvastaava- nimikettä voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että kokeilukunta hyödyntää 2 luvussa säädetään yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistämismahdollisuutta. Oheiseen viitaten asiakasvastaavia on vain niissä kokeilukunnissa, jossa yhteisten palvelusuunnitelmien työstäminen on aloitettu ja asiakasvastaava on nimetty nuorelle. Edellä kirjattu asiakasvastaavien määrä on ilmeisesti joko vastuuvirkailijoiden tai nuoren rinnalla kulkevat asiantuntijoiden määrä. NT/TYPPI -järjestelmän mukaan yhteisiä palvelusuunnitelmia (aloitetut suunnitelmat) on TEM:n erillisajon mukaisesti työstetty kolmessa kokeilukunnassa (Järvenpää, Kouvola ja Rovaniemi) yhteensä 40 kpl. Kokeilukunnat arvioivat asiakasvastaavamallin toimivuutta myös moninaisesti (viitaten asiantuntijoiden nimikkeisiin). Vielä on harjoittelemista, että kuka vaan mistä tahansa ammattiryhmästä voisi olla asiakasvastaava. Helposti asiakasvastaavuudet kerääntyvät muutamille ammattiryhmille. Toimii hyvin, Mutta pienen paikkakunnan tarpeisiin raportointi määrä liian massiivinen. Asiakasvastaavan nimeäminen usein myös melko tarpeetonta. Nyt alkaa tietoisuus ja ymmärrys mallista lisääntyä. Kehittämisryhmän avulla pyritään selkiyttämään tehtävää ja edistää toiminnan leviämistä. Asiakasvastaavamalli tukee nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottamista ja etenemistä. Tosin Forssan kaltaisella suhteellisen pienellä paikkakunnalla hyödyt jäävä pienemmiksi kuin suuremmissa kunnissa, sillä pieni henkilöstömäärä osin aiemminkin mahdollistanut sen, että yhdellä työntekijällä on ollut kokonaisvastuu yhden asiakkaan prosessista. Vaikka varsinaisesta asiakasvastaavamallista (hv integr toimintamalli) ei ole vielä kokemuksia, niin on todettu erittäin tärkeäksi se, että tiedetään, kuka nuoren asioita on hoitanut missäkin palvelussa (TE-toimisto, etsivä työ). Jo nyt nuorilla asiakkailla on vastuuohjaajansa ja toimintamalli on ollut käytössä pitkään. NT/TYPPI -järjestelmään määritettävän asiakasvastaavan tehtävässä toimitaan jo aiemmin luotujen ohjeiden ja työskentelytapojen mukaan. Asiakasvastaavan vaihtumiseen liittyviä käytäntöjä on vielä kehitettävä.

44 41(115) j) Nuorisotakuun TYPPI -järjestelmä Nuorisotakuun TYPPI -järjestelmä on työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman palvelukeskuksiin kuntatyöntekijöille rakennettu sähköiseen tunnistautumiseen perustuva asiakastietojen kirjaamisjärjestelmä. Järjestelmä keskustelee osin TE -toimistojen käytössä olevan URA -järjestelmän kanssa. Nuorisotakuun kuntakokeiluun on avattu kokeilualuekohtaiset (esimerkiksi NT/TYPPI Forssa) sisällöt, joihin kokeilualueen asiakasvastaavat voivat kirjata nuorten asiakastietoja. Ensimmäisellä raportointikaudella järjestelmä oli otettu käyttöön Forssassa, Järvenpäässä ja kuntaryhmässä, Jyväskylässä ja kuntaryhmässä, Kouvolassa, Rovaniemellä ja Liperissä. Järjestelmään liittyviä lisenssejä on haettu kaikkiin 12 kokeilukuntaan alkuvuoden aikana. Myös järjestelmän koulutus ja järjestelmään tutustuminen on kunnissa käynnissä. Toisen raportointikauden aikana kokeilukunnista 10 on jatkanut NT/TYPPI -järjestelmän käyttämistä. Järjestelmän käyttäminen on kunnille vapaaehtoista. Käyttöönoton tulee perustua tarpeeseen ja järjestelmästä saataviin hyötyihin. Kaksi kokeilukuntaa raportoi, että järjestelmä otetaan käyttöön keväällä Järjestelmän käyttö on lisääntynyt tai pysynyt samana 12 kokeilukunnassa. NT/TYPPI -järjestelmä soveltuvuutta asiakastietojen kirjaamiseen 13 kokeilukuntaa arvioivat eritavoin. Joidenkin kuntien mukaan järjestelmä ei sovellu nuorten tietojen kirjaamistyökaluksi ja vastaavasti joidenkin kokeilukuntien mukaan järjestelmä soveltuu hyvin kirjaamistyökaluksi. Ei vastaa tarvetta. NT TYPPI on tehty keski-ikäisen pitkäaikaistyöttämän tilannekuvaukseen. Nuorta ajatellen tarvittaisiin helppo ja nopea tilastointitapa esim. koulutuksen keskeytykseen (mikä koulutusaste, miksi keskeytynyt jne.) TYPPI ei toimi nopsana tilastointijärjestelmänä, jota myöskin Ohjaamossa tarvittaisiin. Liian yksityiskohtainen ja hankala käyttää. Oleellista olisi henkilötiedot, palvelusuunnitelma ja palvelusuunnitelmaan liittyvien oleellisten asioiden (esimerkiksi aikaisemmin keskeytyneet opinnot) kirjaaminen. Yksityiskohtaiset tiedot joudutaan kuitenkin kirjaamaan erilaisiin rekistereihin mm. rahoittajalle raportointia varten, joten monialaisen yhteistyön työkalun tulisi sisältää vian monialaisessa yhteistyössä tarvittavaa materiaalia. Järjestelmä sopii melko hyvin asiakkaiden perustietojen kirjaamiseen. Tosin osa taustatiedoista jää yleensä täyttämättä. Järjestelmän raportointiominaisuudet sen sijaan ovat osin huonot. Erittäin hyvä järjestelmä, ehkä vähän liian työllistävä. Soveltuu hyvin asiakastietojen kirjaamiseen, vaikka aiheuttaakin päällekkäisyyttä. Järjestelmä nähdään joidenkin toimijoiden kohdalla työläänä. Osa toimijoista ei ole tehnyt selkeää linjausta, milloin järjestelmää tulisi käyttää. Erityisesti terveydenhuollon toimijat ovat huolissaan asiakkaan tietosuojasta. Nämä ovat varmasti ainakin osasyitä siihen, että NT/TYPPI:ä ei vielä hyödynnetä ohjaamoverkostossa laajemmin. Kehittämistarpeena on NT/TYPIN käytön mahdollistuminen myös kolmannen sektorin toimijoille. NT/TYPPI -järjestelmän on koettu asiakasrekisterinä olevan toimiva ja mikäli järjestelmään kirjataan tietoja aktiivisesti ja kattavasti, on siitä apua tiedon jakamisessa asiantuntijoiden ja organisaatioiden välillä. Koulutuksesta huolimatta kirjaamisen NT/TYPPI -järjestelmään koetaan olevan monimutkaista ja järjestelmää pidetään vaikeaselkoisena, välilehtiä on paljon ja välillä on epäselvää mitä tietoja kirjataan minnekin. Henkilöstöllä on tällä hetkellä useita eri järjestelmiä, jonne he asiakkaita kirjaavat ja tämä vaikutta motivaatioon paneutua järjestelmän käyttöön syvällisesti, samoin kuin lisää epäselvyyttä siitä, mitä ja miten mihinkin järjestelmään tulisi kirjata.

45 42(115) Soveltunee hyvin. Arkaluonteisten tietojen kirjaaminen arveluttaa, koska lokitiedot puuttuvat ja tuo ominaisuus ymmärtääkseni tulisi järjestelmässä olla, jos sinne kirjataan sote-lakien alaisia tietoja asiakkaasta. On ajateltu tehtävän mahdollisimman yksinkertaiset kirjaukset, vain välttämättömät tiedot taustasta ja nykytilanne. Kirjaamisluvan saaminen hankalaa. Kirjaaminen OK. TE -toimistojen asiantuntijoille esitetyn kyselyn mukaan NT/TYPPI -järjestelmän käyttö on aloitettu viiden TE -toimiston alueella. Onko NT-TYPPI -järjestelmän käyttö aloitettu? TE -toimiston alue Häme (N=1) Kaakkois- Suomi (N=1) Keski-Suomi (N=0) Lappi (N=1) Pohjois- Karjala (N=1) Pohjois- Pohjanmaa (N=1) Kyllä Ei, miksi? Uusimaa (N=1) Nuoren tiedot kirjataan NT/TYPPI -järjestelmään ja asiakkuussuhde käynnistyy kokeilukuntien vastausten mukaan esimerkiksi silloin Nuorella on monialaisen ammatillisen tuen tarvetta tai kun on todennäköistä että asiakkuussuhde tulee jatkumaan Ohjaamossa vähintään kerran ensitapaamisen jälkeen tai Nuoren vaikea elämäntilanne, joka heijastuu eri elämän osa-alueille. Nuori vaikka koulupaikkaa, työtä ja lisäksi terveydelliset seikat tai epäsosiaalinen elämäntapa yhdistyen johtaa asiakkuuden alkamiseen ja järjestelmän käyttöön ottoon. Käytänteet ja toimintaperiaatteet ovat kussakin kokeilukunnassa erilaisia. Lähtökohta kirjaamiselle on kun asiakkaalta on saatu siihen suostumus. Nuorten työllisyyspalvelut ovat nuorelle vapaaehtoisia palveluja ja asiakassuhde käynnistyy, kun asiakas sijoittuu johonkin palveluun. Osa tarjottavista palveluista toimivat sähköisinä (esimerkiksi Työpörssi) ja asiakkaita palvellaan myös sähköisesti ja puhelimitse. Kaikkia asiakkaita ei siis tavata kasvokkain eikä heiltä myöskään saada suostumuslomaketta. Tällöin heitä ei kirjata järjestelmään. k) Palkkatuki- ja aktivointisuunnitelmien päätösaikataulujen toteutuminen Kuntakokeilujen nuorisotakuun toimintamallin seurattavia tavoitteita ovat yhteistyö kehittyminen kunnan ja TE- toimiston välillä ja päätösaikataulujen toteutuminen. Vastausten mukaan aikataulut ovat pääosin toteutuneet suunnitellusti. Aktivointisuunnitelman toteutuminen 2 viikon määräajassa TE -toimiston alue Häme (N=1) Kaakkois- Suomi (N=1) Keski- Suomi (N=0) Lappi (N=1) Pohjois- Karjala (N=1) Pohjois- Pohjanmaa (N=1) Kyllä Ei, miksi? Uusimaa (N=1)

46 43(115) Palkkatukipäätöksien toteutuminen 2 viikon määräajassa TE -toimiston alue Kaakkois- Häme Suomi (N=1) (N=1) Keski- Suomi (N=0) Pohjois- Lappi Karjala (N=1) (N=1) Pohjois- Pohjanmaa (N=1) Kyllä Ei Palkkatukirahat ovat loppuneet Palkkatukipaikkoja ei ole löytynyt Palkkatukipaikan haluavia nuoria ei ole löytynyt Muu syy Uusimaa (N=1) 3.2 Kokeilun vaikutus asiakkaisiin Ensimmäisellä raportointikaudella tiedusteltiin kokeilujen vaikutusta asiakkaisiin ja talouteen yhtenäisellä kysymyksellä Onko jo tässä vaiheessa ennakoitavissa kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin ja toiminnan taloudellisuuteen? Jos on, millaisia? Vastaava kysymys kysyttiin uudestaan toisella raportointikaudella. Kysymys jaettiin niin, että vaikutusta pyydettiin arvioimaan suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön ja talouteen. Talousnäkökulmaa laajennettiin myös siten, että kokeilukuntia pyydettiin arvioimaan välittömiä säästöjä, työajan säästöjä, pitkän tähtäimen säästöjä ja pitkän tähtäimen lisäkustannuksia. Taulukkoon on koostettu vastaukset ensimmäisen raportointikauden tuloksista (vaikutus asiakkaisiin ja talouteen) sekä liitetty toisen raportointikauden vastaukset (vaikutukset asiakkaisiin) omiksi sarakkeikseen. Vastauksista tehdään tulkintoja toimintamallikohtaisesti. Vaikutuksia henkilöstöön ja talouteen kuvataan erillisillä taulukoilla. Hyvinvoinnin integroituun toimintamalliin osallistuneet kunnat kommentoivat ensimmäisellä raportointikaudella toiminnalla olevan vaikutuksia asiakaskäyntien määrään, päällekkäisten toimenpiteiden vähentymiseen ja asiakkaan vastuun ja tietoisuuden lisääntymisen osalta. Taloudellisia vaikutuksia ennakoitiin kahden kunnan vastauksissa. Toisen raportointikauden vastauksissa voidaan nähdä jo osin toiminnan käynnistyneen. Arvioinnissa näkyy asiakasnäkökulma ja myös haasteita, joita toimintamallin käytäntöön viemisessä on havaittu. Onko jo tässä vaiheessa ennakoitavissa kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin ja toiminnan taloudellisuuteen? Jos on, millaisia? / Ei - Tässä vaiheessa voidaan varovasti ennakoida, että henkilöstön tietoisuuden lisääntyessä saamme yhtäältä purettua palveluiden päällekkäisyyksiä ja toisaalta täyttää palveluaukkoja lisäämättä henkilöstöresurssia. - Asiakkaan ja hänen kanssaan työskentelevien tahojen yhteistyö syvenee ja palvelutarpeen arviointi tarkentuu. - Mikäli Kaste-ohjelmaan sisältyneen hankkeen terveys- ja hoitosuunnitelmien yhdistämisen kaltaiset vaikutukset toteutuvat, asiakaskäyntien määrä voi vähentyä. Asiakkaan asioi- Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? / Avoimuus, joustavuus on lisääntynyt. - Lapsen tarpeet ja eri lasta tukevat tahot ovat tietoisia toistensa näkökulmista eli voidaan tarjota tarkoituksenmukaisempia palveluja. Toisaalta arkaluonteisten asioiden jakaminen voi tuntua asiakkaasta joskus ikävältä. - Asioiden hoito yksinkertaistuu (tieto vastuuhenkilöstä ja yhteinen suunnitelma eri tahojen käytettävissä). - Palvelut kerätään koordinoidusti hänen ympä-

47 44(115) den hoitaminen vastuutyöntekijän avulla kokonaisvaltaisesti, tarpeettomien käyntien ja palvelujen käyttö vähenee. Ammattilaisten ja asiakkaan yhteinen palvelualusta lisää tiedon siirron mahdollisuuksia huomattavasti ja asiakas saa yhteyden ammattilaiseen tarpeen mukaan. Kustannusvaikutuksia on kokeilun tässä vaiheessa vaikea arvioida. - Moniammatillinen ja laaja-alainen arviointi on tuloksellista tehdään kerralla kuntoon. Ikääntyneen oma näkemys ja osallisuus koko palveluprosessissa tulee vahvistumaan. - Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille on selkeää se, kehen he ottavat yhteyttä, kun omatyöntekijät on nimetty. - Palvelujen parempi koordinointi parantaa asiakaspalvelua ja vaikuttavuutta. Poistaa päällekkäistä toimintaa -> kustannussäästöjä. - Yhteiset palvelusuunnitelmat lisäävät asiakkaiden näkökulmasta heidän henkilökohtaisten tietojensa jakamista. - Asiakkaan oma tietoisuus hänelle tarjottavista palveluista on parantunut. rilleen eli hänen itsensä ei tarvitse suunnistaa palveluverkossa. Tämän pitäisi nopeuttaa oikeanlaista tukea ja mahdollisten ongelmien ratkaisua - Vielä vähän kokemuksia. - Selkeyttää myös asiakkaalle eri toimijoiden roolia ja vastuunjakoa, vastuuttaa myös asiakasta. Kohdentaa palvelut oikeaan aikaan. Edelleen haasteena asiakkaan sitoutuminen suunnitelmaan. Asiakkaiden luottamus on voitettava. Vielä lyhyt aika arvioida. - Rekrytointivaiheessa on todettu, ettei asiakkaat välttämättä halua, että heidän tietojaan yhdistellään - ja kieltäytyvät kokeilusta. Muilta osin kokemuksia joudutaan vielä odottelemaan. - Asiakkaat ovat tietoisia miten prosessi jatkuu ja he ymmärtävät oman osuutensa merkityksen asioiden eteenpäin viemisessä. Heillä on tieto kehen olla yhteydessä ja millä aikataulussa asiat tottuvat. - Asiakas saa palvelua nopeammin ja oikeaaikaisemmin. - Ei pysty vielä arvioimaan - Ei voida arvioida tässä vaiheessa. - Arvioin, että osa asiakkaista hyötyy siitä ja pitää hyvänä asiana, osa voi kadota palveluista, kun yhteistyötä aletaan tiivistää. Koulutuspalvelukokeilun osalta muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on oppilaisiin ei voida raportointijaksolla osoittaa Oppilaille suunnataan asiaan liittyvä kysely helmi- maaliskuun 2016 aikana. Koulutuspalvelukokeilun osalta muutoksia ja vaikutuksia suhteessa henkilöstöön kuvataan siten, että henkilöstön suhteen pitkällä aikavälillä yhteistyö kolmen koulun välillä tulee lisääntymään. Valvontamallin kokeiluun osallistuvat kunnat ja kuntaryhmät listasivat ensimmäisellä raportointikaudella vaikutuksia asiakkaisiin ja talouteen kuvaamalla kokeilussa jo toteutuneita toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Kustannussäästöjä syntyy henkilöstön kohdennetusta resursoinnista, hyvinvointiteknologisten sovellusten käyttöönotosta ja päällekkäisen viranomaistyön vähentymisestä. Toisen raportointikauden tuloksissa ei vielä näy suuria eroavaisuuksia. Vastaajien mukaan kokeilulla tavoitellaan yksilöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden lisäämistä. Asiakkaan kokemusta mitataan tyytyväisyyskyselyissä.

48 45(115) Onko jo tässä vaiheessa ennakoitavissa kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin ja toiminnan taloudellisuuteen? Jos on, millaisia? / Laadullisia muutoksia: hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittyminen, asukkaiden ulkoilutus tietoisempaa. - Valvontaviranomaisten yhteistyön tiivistymisen nähdään vähentävän päällekkäistä työtä, ja ennakoivan valvonnan ehkäisevän mm. kanteluihin ja muistutuksiin johtavia virhetilanteita. Omavalvontaan liittyvän tiedon kokoamista pyritään tehostamaan sähköisillä lomakkeilla. - Yhden hoitajan vähentäminen Kontukodin yöaikaisesta hoidosta ei ole näkynyt asiakkaiden saamassa palvelun laadussa. Tarvittaessa on yöllä saatu apua talon muilta osastoilta (5 kertaa puolen vuoden aikana). Evondos lääkkeenjakoautomaatista saadut kokemukset ovat vielä pieniä, mutta asiakkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä. - Tätä ei voida arvioida vielä. - Henkilöstösiirrot asumisyksiköiden välillä tuo kustannussäästöä esim. voidaan välttää sairaalasiirto tai ulkopuolista sijaista ei tarvitse palkata. Asiakkaiden ja omaisten kokemus palvelusta ei ole kyselyn mukaan huonontunut vaan parantunut. Kotihoidon mobiilin käyttöönotto on tehostanut resurssien käyttöä Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? / Toiminta on yksilöllisempää ja asiakaslähtöisempää. - Tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvintoinnin lisääntyminen. - Ei voida vielä arvioida - Asiakkaiden kokemus palvelun laadusta on pysynyt erittäin hyvänä, joka puoltaa sitä, että henkilöstön joustavassa käytössä on kokonaisuutena onnistuttu. - Entistä enemmän on noussut esille asiakaslähtöisyys ja yksiköllisyys. On otettu huomioon asiakaskohtaisia tarpeita ja lähdetty miettimään ratkaisuja mm. teknologiasta, esim. Evondos, Vivago. Tulostähti on ollut apuna nostamassa esille asiakastarpeita. - Riskien seurannan ja laadun valvonnan tehostaminen vaikuttaa viime kädessä asiakkaiden saamaan palveluun. Ajan mittaan tullee näkymään asiakkaiden kokemassa tyytyväisyydessä. Asumispalvelumalliin osallistuvat kunnat ja kuntaryhmät kuvasivat ensimmäisellä raportointikaudella kokeilun vaikuttavuuden kohdistuvan pääosin asiakkaisiin ja henkilöstöön. Taloudellisia vaikutuksia on ennakoitu toteutuvan toiminnan muutoksen kautta. Toisen raportointikauden vastauksissa voidaan havainnoida asiakaskeskeisyys. Kokeilu ei vastausten mukaan ole vaikuttanut asiakastyytyväisyyttä heikentävästi.

49 46(115) Onko jo tässä vaiheessa ennakoitavissa kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin ja toiminnan taloudellisuuteen? Jos on, millaisia? / Toimintamalli on ollut asukkaiden mieleen, ja he toivoisivat sen jatkuvan. Jatkossa käytössä puolikas työaika ja mallia sovelletaan sen mukaisesti. - Asiakkailta saatu suora palaute antaa viitteitä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Taloudellisia vaikutuksia ei voida vielä ennakoida, mutta lähtökohtaisesti ajatuksemme on, että toiminnalliset muutokset tulevat näkymään työn sisällön mielekkyytenä ja lisääntyneenä työhyvinvointina, mikä tulee mahdollisesti näkymään sairauspoissaolojen vähentymisenä ja mm. sitä kautta vaikuttaa talouteen. - Ei mitään - Asiakkaat ovat kokeneet osaston toiminnan positiiviseksi, yhteisöllisyys ja toiminnallisuus ovat selvästi näkyvissä. Henkilökunnan motivaatio on parantunut ja se on tukenut muutosta ja uuden toimintamallin kehittymistä. Asukkaiden ja henkilöstön keskinäinen luottamus on parantunut ja omaisyhteistyö on lisääntynyt. Omaiset ovat ottaneet aktiivisemman roolin. - Osasto on tällä hetkellä vetovoimainen opiskelijoiden ja työntekijöiden näkökulmasta, sijaisia on ollut helppo saada. - Toiminnan taloudellisuuteen pystymme vaikuttamaan. Palvelusuunnitelmia tarkistamalla henkilökunta voidaan kohdistaa oikein. Asiakkaiden hoidon laadun parantaminen ja tehostaminen. Mikäli asiakkaat kuntoutuvat ja kotiutuvat kevyempään tuettuun asumiseen tai omaan kotiin kotihoidon palvelujen avulla, on tämä kustannustehokkaampaa kunnalle kuin ympärivuorokautinen hoiva. Samalla tämä parantaa asukkaiden elämänlaatua sekä vapauttaa paikkoja ympärivuorokautisen palveluntarpeen omaaville. Perhehoitajia on saatu enemmän, perhehoitoa on enemmän tarjolla. On myös mahdollisuus toteuttaa perhehoitoa muissa tiloissa. Perhehoidolla on pystytty korvaamaan muita palvelumuotoja. Uusille asiakkaille on perhehoitajien lisäyksen myötä pystytty tarjoamaan perhehoitoa ostopalvelun sijaan. Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? / Kokeilu ei ole alkanut asukkaiden puutteen vuoksi. - Asiakkaat ovat toimintatapoihin tyytyväisiä, haluavat osallistua kodin kaikkiin toimintoihin yhdessä. Asiakkaat suunnittelevat paljon omia menemisiään ja saavat henkilökunnalta tukea niiden toteutukseen. Yksilöllinen suunnittelu on herättänyt joissakin asukkaissa mustasukkaisuutta, kun kaikilla asukkailla kaikki asiat ei ole suunniteltu samalla lailla. - Asiakkaiden ja omaisten kuulemisen merkitys on oivallettu, yhteisöllisyys on lisääntynyt. Virikkeellisyys on vakiintunut osaksi arkea. - Yhteisöllisyys ja toiminnallisuus on lisääntynyt. Asukkaat näkevät omat voimavaransa realistisemmin. - Asiakkaat voivat sijoittua entistä paremmin oikeanlaiseen paikkaan, pitkäaikaissairaalasta asumispalveluyksikköön. Ohjelmallisuus ja toiminnallisuus asumispalveluyksikössä ja talossa on parantunut. Kehitysvammaiset saaneet Suunnistajantieltä tarvitsemansa asumispaikan, esim. 9 muutti pois ikäihmisten asumisyksikön siivestä. - Vapaaehtoistoiminta ja viriketoiminta kohentavat asiakkaiden toimintakykyä. - Perhehoito on asiakasystävällistä. Asiakkailla on enemmän valinnanvapautta. - Raportoidaan asiakastyytyväisyyskyselyssä. Kunta-Kela yhteistyökokeilussa kokeilun vaikuttavuutta mitattiin ensimmäisellä raportointikaudella asiakastyytyväisyytenä. Toisen raportointikauden) tilannetta kuvasivat kunta (Vantaa) ja yhteistyökumppani Kela. Kela:n vastauksessa toimintamallin vaikutus asiakkaaseen näyttäytyy kokonaispalveluna, jossa asiakas saa samalla asiakaskäynnillä tiedon useammasta palvelusta Vantaa: Onko jo tässä vaiheessa ennakoitavissa kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin ja toiminnan taloudellisuuteen? Jos on, millaisia? / Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asteikolla 1-5 asiakkaat olivat palveluun suhteellisen tyytyväisiä arvosanalla 3,8. Toiminnan taloudellisuutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Vantaa: Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? / Asiakkaat saavat palvelun sieltä, missä asioivat muutenkin eli Kelasta tai kunnalta. Kela: Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? / Asiakkaat saavat hoitaa sosiaaliturvasta saatavaan toimeentuloon liittyvät asiat ns. yhdellä luukulla. Asiakas on saanut Kelassa henkilökohtaista palvelua, myös ajanvarauspalvelut ovat olleet käytössä. Kela on opastanut sähköisten palveluiden käytössä ja auttanut

50 47(115) asiakasta selviytymään aikaisempaa itsenäisemmin. Kun ensisijaiset etuudet on laitettu Kelassa kuntoon, ei välttämättä toimeentulotukea ole tarvinnut hakea. Toimeentulotukiasiakkaat ovat olleet pääasiassa henkilöitä, joilla on ollut myös asiakkuus Kelassa. Nuorisotakuun kokeilussa kuntien ja kuntaryhmien vastaukset ensimmäisellä raportointikaudella keskittyivät pääosin asiakkaiden palveluiden kehittymiseen kautta tapahtuvaan vaikuttavuuteen. Moniammatillisen toiminnan kautta asiakasprosessein pituuteen on pystytty vaikuttamaan. Palvelun katsotaan lisäävän nuorten palvelumuotoja ja palveluiden tavoitettavuutta ja nopeuttavan asioiden etenemistä. Taloudellisia hyötyjä nähtiin toteutuvan vasta kokeilun edetessä. Toisen raportointikauden vastauksissa näyttäytyy konkreettinen tieto palvelumuodosta ja vaikutuksista. Nuorten kokemukset ovat positiivisia, asiakastyytyväisyys on korkea. Onko jo tässä vaiheessa ennakoitavissa kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin ja toiminnan taloudellisuuteen? Jos on, millaisia? / Varovaisesti arvioiden tiettyjä vaikutuksia on ennakoitavissa. Asiakkaat tulevat todennäköisesti hyötymään kunnan ja TE-toimiston tietojenvaihdon tehostumisesta mm. asiakastarpeiden parempana huomioimisena, mutta työllisyysvaikutuksia ei pysty vielä ennakoimaan. Yhteistyön tiivistyminen vaikuttaa todennäköisesti taloudelliseen tehokkuuteen ja hallinnon rationalisoitumiseen. Nämä muutokset ovat kuitenkin pitkän aikavälin vaikutuksia, joten konkreettiset muutokset tulevat esiin vasta yli kahden vuoden päästä. - Asiakaspalvelun katsotaan parantuvan moniammatillisen palvelun kautta ja asiakasprosessien nopeutuvan. Palvelujen keskittäminen tuo osaltaan taloudellista hyötyä sekä toivottavasti vähentyvä erityispalvelujen tarve. - Toiminnan muutokset ovat pieniä aikaisempaan. - Näin voisi kuvitella, että nuoren kokonaistilanteen kartoittaminen ja moniasiantuntijuus tuottaisi paremman ja johdonmukaisemman palvelupolun kuin toisistaan täysin erillään toimivat tahot ja yksin asioitaan hoitava nuori, jonka on vaikea hahmottaa omia ongelmiaan tai vahvuuksiaan, saati sitten monimutkaista palvelujärjestelmää sääntöineen ja sanktioineen. Odotettavissa on palvelujen käytön järkevöitymistä ja turhan työn vähentymistä sekä parempia asiakaskokemuksia, mikä ei ole vähäinen asia. - Asiakkaalta saatu suora palaute siitä, kuinka NT-TYPPI järjestelmään kirjaaminen on ollut hyvä asia, kun tiedot ovat yhdessä paikassa niin, että hän myös ymmärtää ja näkee tietonsa. Nopeuttaa ja yksinkertaistaa nuoren asiointia eri palveluissa. - Ei ole - Palvelujen saatavuus paranee, sisältö monipuolistuu, räätälöidymmät ja yksilöllisemmät palvelut asiakkaalle. - Kokeilun vaikutuksia asiakkaisiin: TE-toimiston työntekijä tulee 2016 päivystämään kokoaikaisesti. Tämän vuoksi nopea reagointi asiakkaan tarpeisiin on helpompaa kun monialaiset kollegat ovat fyysisesti samassa tilassa.) Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? / Nuorten eteneminen kohti työllistymistä ja koulutusta nopeutuu. Toimeentulotuki- tai työmarkkinatukiasiakkuusaika lyhenee, kun saa monta asiaa selvitettyä yhdestä paikasta. Nuori saa paremman ja laajemman palvelukattauksen käyttöönsä, koska tieto on paremmin saatavilla. Saadut palvelut eivät enää riipu siitä missä nuori sattuu asioimaan. - Ei juurikaan muutosta. Rekisteriin kirjaaminen ja tiheämpi nuoren tilanteen seuranta. - Laajemmat yhteistyöverkostot eli enemmän ja joustavammat mahdollisuudet nuorelle. - Asiakkailla on mahdollisuus saada kokonaisvaltaisempaa tukea työllisyyteen johtavaa kehitystä. Eri viranomaisten ja työntekijöiden kirjaamat tiedot tukevat asiakkuusprosessin etenemistä. - Monialainen ammatillinen tuki nuorille on parantunut - Ei arvioitavissa - Yhteistyön ja joustavuuden tulisi lisääntyä, sekä nuorisotakuun toteutua nopeammin. - Vaikutukset ovat yksilöllisiä, valtaosan kohdalla positiivisia. - Nuorille halutaan tarjota matalankynnyklsenyhden paikan palvelua. Nuoren ei tarvitse tietää kuin yhden paikan mistä voi saada apua. Yhtenäisen tietojärjestelmän toivotaan tuovan parempaa palvelua nuorelle, nuoren ei tarvitse aina aloittaa alusta kertomalla tilanteensa. - Ohjaamon asiakkuudessa olleista vajaasta 200 asiakkaasta suuri osa on kokenut tulleensa autetuiksi. Asiakaskyselyyn vastanneen otoksen palaute on ollut suorastaan erinomaista. Jo kuuntelijan löytäminen on edistänyt monen asiakkaan tilannetta. Osan kohdalla Ohjaamo on ollut vain väliaskel, mutta valtaosa Ohjaamoon tulleista asiakkaista on edelleen asiakkuudessa. Konkreettisimpia vaikutukset ovat olleet asunnon hank-

51 48(115) Myös xxn.fi palvelun käytön odotetaan kasvavan selvästi TE-toimiston kanssa sovittujen uusien pilottiprosessien ja yrittäjien tulevan kampanjan myötä Kokeilun vaikutuksia toiminnan taloudellisuuteen: Palveluiden päällekkäiset prosessit vähitellen karsiutuvat ja resurssien käyttö tehostuu Nuorten asiakkaiden ns. katoamisia eli esimerkiksi sovituille ajoille saapumatta jättämisiä tapahtuu selvästi vähemmän. Tästä syntyy merkittäviä säästöjä, esimerkiksi aikuissosiaalityössä sekä etsivässä nuorisotyössä. Palveluiden pirstaleisuus eheytyy Kokeilulla oletetaan olevan vaikuttavuutta nuorisotyöttömyyteen esimerkiksi xxn.fi palvelun kautta. Nuoria pyritään ensisijaisesti valmentamaan työntekijöiksi suoraan yrityksiin ja elinkeinoelämään, tarvittaessa erilaisin tukitoimenpitein. - Nuorten ohjautumisen kaupungin palveluihin tai muihin nuorten tilanteen kannalta olennaisiin palveluihin oletetaan helpottuvan ja tehostuvan. Palveluohjasta ja ohjauksen työkaluja ja -menetelmiä kehittämällä pyritään takaamaan nuoren ohjautuminen nopeasti hänelle ensisijaisiin palveluihin ja hänen työllistymistään parhaiten tukevalle polulle. Kehittämistoimenpiteillä oletetaan olevan vaikutusta syrjäytymisen ehkäisemiseen, opintojen keskeytymisen vähenemiseen, nuorten koulutukseen ohjautumiseen ja työllistymiseen. - Ohjaamon toiminnan kautta on pystytty auttamaan nopeasti 43 eri nuorta hyvin erityyppisissä haasteissa. Apua on annettu esimerkiksi työllistymiseen, työkokeilu- ja opiskelupaikan löytämiseen sekä kuntoutuspäätösten hakemiseen. Lisäksi on tuettu nuoren lähipiiriä. Ohjaamon toiminta on ollut merkittävää yksittäisten asiakkaiden kannalta, vaikka sillä ei ole vielä tässä vaiheessa ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. kimiseen, koulutukseen tai työllistymiseen johtaneiden asiakkuuksien kohdalla. - Asiakkaille tarjottavia palveluja on voitu kehittää ja lisätä. Kaupungin nuorten työllisyyspalveluiden palveluohjausmalli on todettu toimivaksi ja Työpörssi -palvelun sekä toimintaterapeutin tehtävä ovat tuoneet nuorille lisää vaihtoehtoja. Laajentunut palveluvalikoima helpottaa entisestään nuorten palvelutarpeeseen vastaamista yhden talon sisällä, osana matalan kynnyksen palvelupistettä. - Kokeilu muuttaa asiakaspalveluprosessia ripeämmäksi ja nuori saa paremmin kohdennettua ohjausta. Asiakastyytyväisyys on korkea. - Asiakkaat kokevat tilanteensa ehyempänä, kun saavat yhdellä käynnillä asiantuntevaa tietoa ja ohjausta, jossa eri ammattilaiset osaavat kertoa faktat ja sopivat vastuunjaosta. - Tiedonkulku paranee ja sovitut toimenpiteet näkyvät verkossa. 3.3 Kokeilun vaikutus henkilöstöön Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa kokeilun muutoksia tai vaikutuksia henkilöstöön kuvattiin muun muassa asiakasvastaavan roolin muutoksena ja yhteisöllisyyden lisääntymisenä. Vaikutuksia on kuitenkin vielä vastaajien mukaan vaikea arvioida. Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? / Monialaisten yhteistyöpalavereiden tarvetta arvioidaan aiempaa säännöllisemmin ja järjestelmällisemmin. - Oman toiminnan kehittäminen lisää motivaatiota työn tekoon. - Palveluohjaajat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta asiakkaasta ja näkemään ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys omassa työssään. - Uudenlaisen monialaisen yhteisöllisyyden myötä ammattilainen saa tukea muilta ammattilaisilta eli ei joudu yksin ratkomaan joskus monisyisiäkin tapauksia. Tämän pitäisi yhtäältä vähentää päällekkäistä työtä sekä parantaa työssä jaksamista. Toisaalta muutosvaiheelle tyypillinen sekavuus voi joillekin henkilöille aiheuttaa ongelmia työssä jaksamisessa - Vielä vähän kokemuksia.

52 49(115) - Toivottavasti vähentää asiakkaan pompottelua ja selkeyttää rooleja. Ollaan vielä alkutekijöissä, puuttuu edelleen ymmärrystä milloin yhteinen suunnitelma tarvitaan. Ollut paljon muutoksia viime vuonna, haasteena löytää intoa myös tälle asialle. Tarvitaan edelleen yhteistä moniammatillista koulutusta ja kokemuksesta oppimista. - Vastuutyöntekijät ovat osallistuneet toimintamallin suunnitteluun säännöllisissä työpajoissa. 17 hengen ryhmä on hitsautunut mukavasti yhteen. Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirissä on syntynyt uusia ideoita. Asiakaskokeilu näyttää, siirtyykö tämä luottamus ja ideointi myös itse kunkin omaan työhön. - Toiminta on ns. ryhdikkäämpää ja suunnitelmallisempaa. - Yhteistoiminta on lisääntynyt. - Ei pysty vielä arvioimaan - Toimialojen/ammattiryhmien välinen yhteistyö on lisääntynyt hankkeen vaikutuksesta. - Vaatii yksintekemisestä poisopettelua ja sen sietämistä, että on altistuttava oman työn ja asiantuntijuuden avaamiselle näkyväksi. Voi herättää vastustusta, koska vie alkuun paljon aikaa, kunnes opittu tehokkaimmat ja toimivimmat työtavat ja opittu tuntemaan yhteistyökumppanit. Uskon, että lopputulemana kuitenkin kaikilla on kirkkaampi kuva omasta asiantuntijuudesta ja vahvuuksista sekä siitä, missä asioissa on hyvä tukeutua toisiin työntekijöihin asiakkaan parhaaksi. Koulutuspalvelukokeilussa kokeilun muutoksia tai vaikutuksia henkilöstöön kuvataan Pitkällä aikavälillä yhteistyö kolmen koulun välillä tulee lisääntymään. Kuntien toiminnan valvontaa koskevaan kokeiluun osallistuvat kunnat arvioivat kokeilun muutoksia tai vaikutuksia henkilöstöön muun muassa sitoutumisen lisääntymisenä, hyvinvointiteknologian käytön lisääntymisenä tai systemaattisena indikaattoriseurantana. Kehittämistyötä kuitenkin vielä tarvitaan. Aluehallintoviranomaisten arvion mukaan kokeilu herättää henkilöstössä kysymyksiä ja alkuvaiheessa lievää muutosvastarintaa, toisaalta arvion mukaan henkilöstö on oivaltanut kokeilun tarkoituksen. Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? / Kunnat - Sitouttanut henkilöstöä. Lisännyt työmäärä. - Tavoitteena työn merkityksellisyyden kasvu. - Ei voida vielä arvioida - Henkilöstö on hyvin mukana kokeilussa. Ei vaikutuksia esim. työtyytyväisyyskyselyyn. - Henkilöstölle tullut tutummaksi hoivateknologia ja sitä lähdetty aiempaa enemmän hyödyntämään hoitotyössä, mm. yöhoidossa. Tässä suhteessa tosin vielä kehittämistä, että saadaan hoitajia teknologiamyönteisemmäksi ja sitä kautta luottamusta teknologiaan ja teknologian roolin selkeyttämiseen. Eli miten teknologia voi hyödyttää hoitajan työtä, jotta hoitajan työtä voitaisiin kohdentaa uudella tavalla. Tätä tarkastelua jatketaan vielä tänä vuonna. - Tässä vaiheessa muutos on näkynyt systemaattisena indikaattoriseurantana. Kun omavalvontaohjelmaomavalvontasuunnitelma-vuosikello-kokonaisuus saadaan vietyä laajasti käytäntöön ja sovittua oikeista seurantamittareista yksiköille, laadun ja riskien seurannasta tulee jokaisen työntekijän asia. AVI - Kokeilu näyttää ainakin joissakin kunnissa herättävän henkilöstössä kysymyksiä ja alkuvaiheessa lievää muutosvastarintaa. Kokeilun vaikutukset henkilökuntaan riippuvat kuntakokeiluhankkeen "demokraattisuudesta". - En usko että henkilöstö on edes tietoinen kokeilusta näkyy enemmän johtotasolla. Ei paljoakaan tuotu esille kuntakokeilua itsessään. - Henkilöstö on oivaltanut hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnan tarkoituksen.

53 50(115) Asumispalvelumallin kokeiluun osallistuvat kunnat arvioivat kokeilun muutoksia ja vaikutuksia suhteessa henkilöstöön pääosin positiivisina. Muun muassa henkilöstön avoimuus ja asiakaslähtöisemmät toimintatavat sekä moniammatillisuus on lisääntynyt. Uusi toimintatapa/malli on aiheuttanut myös muutosvastarintaa. Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? / Henkilökunta on avointa ja haluaa kokeilla uutta työmuotoa. Henkilökunnan hyvä asenne, iloinen ja eteenpäin suuntautuva työote näkyy Paavolantien asuinryhmän toiminnassa. - Osa on kokenut muutoksen oman ammatillisuuden vahvistumisena, joka on tuonut työhön sisältöä. Osa vastustaa eikä ole vielä valmis muutoksille. - Henkilöstön oikeanlainen asenne asiakaslähtöisemmän hoidon kehittämiseksi on vahvistunut. Osasto on vetovoimainen yksikkö sijaistyöntekijöiden ja opiskelijoiden suhteen. - Henkilöstö saanut uusia työvälineitiä teknologiakokeilujen kautta. Kokeilu edellyttää henkilöstöltä joustavuutta ja muutosvalmiutta. Tässä suhteessa olemme osin vasta alussa. Yhteistä suuntaa kyllä rakennetaan. - Vapaaehtoistoiminta tukee hoitajien toimintaa. - Kuntouttava työote ja asiakaslähtöisyys korostuvat toiminnassa. Moniammatillisuus lisääntyy asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman myötä. Raportoidaan henkilöstökyselyssä. - Kun hoito on mahdollista myös hoidettavan kotona, perhehoitajilla on enemmän työmahdollisuuksia. Palveluvalikko on laajempi. Kunta-Kela yhteistyökokeilun osalta kokeilun tuomia muutoksia ja vaikutuksia henkilöstöön kuvataan kokeilukunnan näkökulmasta yhteistyön ja ymmärryksen lisääjinä. Vastaavasti Kela:n mukaan henkilöstö on kokenut kokeilun lisäävän tietoa eri tukimuodoista. Myös asiakkaiden myönteinen palaute motivoi henkilöstöä uuden opetteluun. Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? / Kunta Kela Ymmärrys Kelan ja kunnan työntekijöiden välillä on lisääntynyt ja työtehtävät ovat tulleet tutummiksi Henkilöstön osaaminen toisen viranomaisen myöntämän tuen perusteista on lisääntynyt ja tätä kautta henkilöstö on kokenut voivansa auttaa asiakasta entistä kokonaisvaltaisemmin. Asiakkaiden myönteinen palaute on motivoinut uuden opetteluun. Nuorisotakuukokeilun kunnat arvioivat kokeilun muutoksia ja vaikutuksia suhteessa henkilöstöön kirjattiin runsaasti. Toimintatavan muutokset aiheuttavat hämmennystä ja opetteluvaihe koetaan työllistävänä. Tulosten mukaan kokeilu on lisännyt yhteistyötä, tiivistänyt ja tehnyt yhteistyöstä uudenlaista. Työskentelytapa koetaan asiakaslähtöisemmäksi ja asiantuntemusta lisääväksi. Kehittämistyötä vastausten mukaan riittää edelleen. TE -toimiston asiantuntijat kuvasivat kokeilun muutoksia ja vaikutuksia muun muassa siten, että kokeilu on tuonut uudenlaisen toimintatavan, henkilöstö ottaa enemmän vastuuta asiakkaista ja asiantuntijoiden roolit selkiytyvät. Arviointi koetaan myös hankalana, yhteistyön vähäisyyden vuoksi. Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? / Kunnat (n= 14) TE -toimisto (n= 5) - Henkilöstön ammatillinen osaaminen kasvaa koko ajan, kun tehdään yhdessä ja kehitetään uutta palvelua. Koko ajan joutuu tarkastelemaan omia toimintatapojaan - Raportointi vastuu kohdentuu sosiaalityöntekijälle ja näin rasittaa liiaksi yhtä työntekijää. Pienen kunnan tarpeisiin kokeilu ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakasmäärä on pieni ja yhteistyön lisääntyminen ei juurikaan poikkea aiemmasta. - Toistaiseksi asiakasohjaus ja asiakkaisiin liittyvä konkreettinen yhteistyö on ollut suhteellisen vähäistä Ohjaamon tiimoilta, joten vaikutuksia on hankala arvioida - Asiantuntijoiden roolit ja vastuut

54 51(115) - Ymmärryksen ja osaamisen lisääntyminen. Laajemmat verkostot. Madaltaa raja-aitoja yhteydenotoille ja ohjaukselle. - Kokeilu on mahdollistanut henkilöstölle systemaattisemman asiakasseurannan ja samalla luonut edellytyksiä toiminnan kehittämisorientaatioon eli omia työtapoja ja toiminnan vaikuttavuutta on mahdollista kehittää pienilläkin asioilla. - Menossa on opetteluvaihe ja se on ollut työllistävä. Kokeilu on lähentänyt viran- ja toimenhaltijoita. - Muutos hämmentää ja monien säädösten viidakossa on vaikea löytää uudenlaista työnäkyä ja kulttuuria. - Alkutunnelmat ovat olleet hämmästeleviä. NT- typpi järjestelmän etuja ei vielä nähdä kovinkaan yleisesti. Vastustusta ilmenee. Jää nähtäväksi ottavatko kaikki ammattilaiset järjestelmän käyttöön. - Tiiviimpi ja uudenlainen yhteistyö on parantanut tiedonkulkua lisäksi Ohjaamo on pystynyt tarjoamaan koulutusta ja osaamisen lisäämistä. Verkoston tuntemus parantunut, uudet yhteistyömuodot lisäävät motivaatiota. - Lähdetään asiakaslähtöisesti kehittämään nuorten palveluita niin, että kaikki palvelut olisi nuorelle helposti saatavissa yhdestä pisteestä. Tästä on myös hyötyä henkilöstölle, kun nuoren siirtyminen toisen työntekijän luoksi on sujuvaa ja tunnetaan myös paremmin muut palvelut näin ei tule turhia ohjauksia ja asiakkaan juoksuttamista. - Ohjaamoverkoston henkilöstö on joutunut tarkastelemaan uudella tavalla omaa ja oman organisaationsa tehtävänkuvaa ja tapaa tehdä töitä. - Kehittämistyöhön suuntaudutaan aiempaa enemmän, henkilöstö etsii aktiivisesti uusia ratkaisuja kun vanhat keinot eivät toimi. Kirjaamis- ja seurantatyö on lisääntynyt huomattavasti, mm. kehittämistyön raportointi, kehittämistyön näkyväksi tekeminen ja järjestelmäkirjaukset. Tasapainon löytäminen kehittämistyön ja siihen liittyvän kirjallisen työn sekä asiakastyönvälillä on haastavaa. - Erilaisten työkulttuurien kohtaaminen tulee viemään jonkun verran aikaa. Esimerkiksi nopeatahtinen mobiilityö ja vaihtuvat työkaverit eri aloilta ovat monelle asiantuntijalle verrattain uusia asioita. Oletamme, että vähitellen yhteinen "ohjaamolaisuus" vahvistuu. Esimerkiksi TE-toimistosta on varmistettu, että Ohjaamoon lähtevät työskentelemään vapaaehtoisesti -- motivaatio on todennäköisesti parempi kuin suoraan esimiehen lähettämänä. - Työn koettu mielekkyys ja tuloksellisuus kasvaa. Oma asiantuntemus lisääntyy muiden kanssa jaetun tiedon ja tulkintojen myötä. - Tiedon siirto paranee, työnjaon oltava selkiinnyttävä ja lisääntyvä työ kirjaamisen kautta. selkiintyvät ja päällekkäisyyksiä saadaan karsittua. - Kokeilu (ja ohjaamo) tuo uutta tapaa toimia, mikä näin kehittämisvaiheessa vie henkilöstöresurssin aikaa. - Pääsääntöisesti henkilöstö on ottanut enemmän vastuuta nuorten palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta kuin aikaisemmin. 3.4 Kokeilun vaikutus talouteen Hyvinvoinnin integroidun toimintamallia toteuttavat kunnat arvioivat kokeilun säästö- ja kustannusvaikutuksia. Säästöjä koettiin vaikeana arvioida. Uuden toimintatavan/mallin käyttöönotto on vasta alussa ja vasta käyttöönoton onnistumisesta odotetaan saatavan positiivisia tuloksia. Pilotin käynnistäminen ja käynnistyminen ennakoitua haasteellisempaa. Vaatii toimijoiden yhteistä näkemystä ja prosessien yhteensovittamista laajemmin. Asiakasperheitä ei ole saatu suostumaan kokeiluasiakkaaksi (NLA-palvelut). Kokeilun monitoimijainen yhteistyö vaatii myös aikaresurssia Palvelujen integrointiin liittyvä kokeilu vie resursseja oletettua enemmän, koska osallistujia on monista eri yksiköistä. Kokeilukuntien mukaan toimintamallin edellytys on yhteinen tietojärjestelmä Jos yhteistä, riittävän kattavaa tietojärjestelmää ei pitkälläkään aikavälillä ole mahdollista saada, yhteinen palvelusuunnitelma ei poista tarvetta kirjata omiin järjestelmiin tietoja.

55 52(115) Talouteen ja toimintaan koetaan olevan vaikutusta kokeilulailla Toimintamallin laajentaminen ja muuttuminen pysyväksi käytännöksi edellyttää, että nyt kokeilulakiin perustuvasta palvelusuunnitelmien yhdistämisestä tulee pysyvä mahdollisuus. Siitä, miten laaja yhdistämismahdollisuus on ("pelkkä" SOTE vai sosiaaliterveys-ostopalvelut-oppilashuolto-nuorisopalvelut), on eri osapuolilla erilaisia näkemyksiä. Kokeilujen vaikutus talouteen/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli (N= 11) Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset - raportointikaudella ei todennettavissa olevia vaikutuksia - Jos uusi toimintamalli saadaan onnistuneesti käyttöön, niin vältetään lisähenkilöstön palkkauskulut. - Varsinainen asiakastyö on vasta päässyt alkuun. Säästövaikutuksia ei vielä ole. - Ei pysty arvioimaan - Ei välittömiä säästöjä. Kokeilusta aiheutuu lisäkustannuksia. - KEINU -tapaamiset ovat suunnitelmallisempia ja tavoittellisempia kuin aiemmin. Tavoitteena on ohjata asiakkaita enemmän ja riittävän varhain ko. matalan kynnyksen palvelun piiriin. - Tässä vaiheessa vaikea arvioida. - Ei vaikutusta - Ei tule - Liian aikaista arvioida - Asioiden joustava ja useamman tahon tiedot kokoava työskentely säästää aikaa monelta toimijalta. - raportointikaudella ei todennettavissa olevia vaikutuksia - Edellinen ja tämä liittyvät toisiinsa: tukiprosessien yksinkertaistaminen ja yhteinen toimintakulttuuri vähentää eri ammattilaisten päällekkäistä työtä. - Varsinainen asiakastyö on vasta päässyt alkuun. Säästövaikutuksia ei vielä ole. - Ei tässä vaiheessa - Ei työajan säästöjä. Kun vastuutyöntekijät osallistuvat kokeiluun, asiakastyöhön aiheutuu ruuhkaa ja töiden kasautumista. Asiakaskokeilun käynnistyessä vastuutyöntekijät joutuvat kirjaamaan tiedot kahteen järjestelmään, mikä aiheuttaa päällekkäistä työtä. Palvelusuunnitelmien yhdistelmän lisäksi kukin laatii omaan viranomaistyöhönsä liittyvät dokumentit ja asiakirjat. - KEINU suunni- - Asioihin päästään puuttumaan varhaisemmin ja löydetään nopeampia toimintatapoja. Käytännössä olemme pystyneet auttamaan uupuneiden vanhempien tukemisessa hieman aiempaa nopeammin ja tämä on käsityksemme mukaan ehkäisyt suuremman/kalliimman tuen tarvetta. - sote-asiakkuus prosessin osassa voidaan asioita kirjata yhteiseen malliin, joka on käytössä pohjana jos asiakas siirtyy palvelutarpeen arviointiprosessiin. Tavoitteena on pyrkiä palveluohjausta kehittämällä ja asiakasvastaavamallin avulla saada asiakkaan tilanne hoidettua niin, ettei hän tarvitse raskaampia palveluita. - Oikea-aikainen ja koordinoitu puuttuminen ongelmien varhaisessa vaiheessa vähentää raskaiden (kalliiden) palvelujen tarvetta. - Varsinainen asiakastyö on vasta päässyt alkuun. Säästövaikutuksia ei vielä ole. Tavoitteena on tiedonkulun parantaminen, kokonaiskuvan helpompi hahmottaminen, prosessin nopeutuminen. - Pitäisi tulla päällekkäisyyksien poistumisesta ja suunnitellusta palveluprosessista. Mikäli palvelusuunnitelmien yhdistämisen avulla saadaan kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan tilanteesta, ja voidaan arvioida palvelutarvetta tästä näkökulmasta, saattaa palvelujen käyttö yksittäisten asiakkaiden kohdalla vähentyä. Yhtenäinen toimintamal- - Jos em. kaltaisia ratkaisuja voidaan tehdä, tuo se säästöjä kalliimpiin ja pitkäkestoisempiin hoitoihin ja painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn. Nämä säästöt näkyvät kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua. - Kun kunnan työntekijät tuntevat toisten työntekijöiden mahdollisuudet tukea perheitä, asiakkaat osataan ohjata tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin, palveluita osataan muokata tarkoituksenmukaisemmiksi kunnan omilla keinoilla ja siten mahdolliset ostopalvelut vähenevät. Varhainen tuki ehkäisee kalliiden korjaavien palveluiden tarvetta. - Ensivaiheen palveluohjaukseen tarvitaan mahdollisesti lisää henkilöstöä, mutta toisaalta tämä vähentää tarvetta raskaammissa palveluissa. - Tässä vaiheessa emme kokonaisuuden näkökulmasta odota lisäkustannuksia. Tavoitteena on kustannusten vapauttaminen raskaasta varhaiseen tukeen. - Varsinainen asiakastyö on vasta päässyt alkuun. Säästövaikutuksia ei vielä ole. Tavoitteena on tiedonkulun parantaminen, kokonaiskuvan helpompi hahmottaminen, prosessin nopeutuminen. - Ei pitäisi tulla - Kustannuksia aiheutuu hyvinvoinnin arviointimenetelmän, hyvinvointisuunnitelman, sähköisen

56 53(115) telmia hyödynnetään kunkin toimialueen omien suunnitelmien pohjana, osan KEINU - suunnitelma jopa korvaa. - Ei vaikutusta - Alkuun ainakin lisää työmäärää - Liian aikaista arvioida li helpottaa yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kesken. Asiakkaalle laadittava yhteinen suunnitelma auttaa ammattilaista näkemään asiakkaan kokonaistilannetta ilman, että tietoja tarvitsee etsiä erikseen. Asiakkaan mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja valita oman asiansa hoitamiseen (henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma), voi sitouttaa ja motivoi asiakasta itseään oman elämänhallinnan saavuttamiseen. Tämän avulla voidaan pitkällä tähtäimellä saavuttaa säästöä. - Asiakkaan ohjautuminen vahvempiin erityispalveluihin vähenee, kun työ perustasolla on tehokkaampaa ja suunnitelmallisempaa. - Kustannussäästöä kun päällekkäiset työt vähenevät. - Ei voida arvioida tässä vaiheessa. - Turhat/ väärin ajoitetut palvelut ja palvelujen hukkakäyttö vähenevät. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen lisääntyessä palveluprosesseista tulee vaikuttavampia ja julkisen sektorin tuottavuus paranee. - Liian aikaista arvioida asioinnin ja verkostotyökalun teknologiakustannuksista (xxa epa/forsante), mikäli toimintamalli jää käytäntöön. Toimintamallin laajentaminen edellyttää henkilöstön kouluttamista, ja koska kyse on toimintakulttuurin, työmenetelmien, prosessien ja teknologioiden muuttumisesta, ja koska laajimmillaan toimintamalli voi koskea kaikkia nuorten parissa työskenteleviä, koulutuskustannukset ovat merkittäviä. - Sähköisen suunnitelman käyttöönotosta syntyvät tietotekniset kustannukset. - Ei voida arvioida tässä vaiheessa - Todennäköisesti vaatii tietojärjestelmäinvestointeja, kun huomataan, miten yhteistä alustaa tulisi kehittää toimivammaksi. - Liian aikaista arvioida Koulutuspalvelukokeilun kuntien vastausten mukaan säästövaikutuksia syntyy vasta pitkällä tähtäimellä. Kokeilun alussa kokeilu on aiheuttanut lisäkustannuksia ja työmäärän lisääntymistä. Kokeilujen vaikutus talouteen/ Koulutuspalvelukokeilu Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Välittömiä säästöjä ei synny, painvastoin joudumme satsaamaan mm. tietokoneohjelmien hankintaan ja opettajien koulutukseen. Työaikaa ei varsinaisesti säästy, ainakaan välittömästi, koska hallinnollinen työ voi jopa aluksi hieman lisääntyä. Taloudelliset säästöt tulevat pitkällä aikataululla siitä, että kolmen lukion kokonaiskurssimäärää voidaan hieman vähentää nykyisestä. Ei nähtävissä. Valvonnan toimintamallin kokeilukunnat arvioivat säästö- ja kustannusvaikutuksia syntyvän esimerkiksi hyvinvointiteknologiasovellutusten käytöstä tai henkilöstön joustavasta resursoinnista. Yksi kokeilukunta pystyi arvioimaan määrällisesti säästövaikutuksia, muiden kokeilukuntien arviot olivat laadullisia kuvauksia.

57 54(115) Hyvinvointiteknologian hyötyjen lähtökohtana koetaan olevan sovellutusten luotettavuus sekä niiden käyttö osana hoitotyötä. Kuntien lisäkommenteissa otetaan kantaa myös yhteistyöhön aluehallintovirastojen kanssa. Valvontavastuun siirtyessä AVIlta kunnalle lisääntyvät kunnan velvoitteet ja kustannukset. Valvontatarkastajan resurssien käyttö kehittämiseen on mahdollistanut systemaattisen mallin kehittämiseen. Entisenä vammaispalvelupäällikkönä ja paljon ostopalveluja aiemmin hankkineena hänellä on kokemusta sekä omien että ostopalveluorganisaatioiden riskeistä ja valvonnasta. Aluehallintovirastojen edustajien vastauksissa ei otettu kantaa säästöihin ja kustannuksiin. Vastaukset olivat kommenttiluonteisia toivottavasti, vaikea arvioida tässä vaiheessa jne. Kokeilujen vaikutus talouteen/ Valvontamalli (N=6) Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Omavalvonnan kehittämisestä ei synny välittömiä säästöjä. Työaikaa menee kehittämistyöhön osallistumiseen. - 1,5 henkilötyövuotta - Ei voida vielä arvioida - Esim. sijaisten rekrytoinnista säästyvä työaika. - Kotihoidossa välittömän työajan osuus on noussut edelleen. On hyödynnetty kotihoidon mobiilia hoitajien töiden järjestelyssä. Samoin Vivagon hyödyntäminen auttaa hoitajien työn kohdentamista, esim. yöhoitajien ei tarvitse kurkkia asukkaiden huoneisiin tehostetussa palveluasumisessa ja tarkistaa nukkuvatko asukkaat vaan voivat luottaa teknologiaan. - Sähköinen aineistonkeruu vähentää henkilötyötä / per vuosi - Ei voida vielä arvioida - Päällekkäisten sijaishankintojen välttäminen. Resurssin joustava käyttö mahdollistaa entistä enemmän henkilöstön käytön asiakkaiden hoitoisuuden mukaan. - Pystytään kohdentamaan palveluja entistä paremmin ja tehokkaammin sekä hyödyntämään teknologiaa asiakkaiden hoidossa. - Systemaattinen valvontaohjelman noudattaminen selkeyttää prosesseja ja parantaa palvelun laatua. Riskien ehkäisyllä vähennetään virheiden korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sähköistä tiedonkeruuta voidaan edelleen kehittää. - Jos näin jatketaan. - Vaikea arvioida tässä vaiheessa - Ei voida vielä arvioida - Ei tässä vaiheessa tiedossa. - Hoivateknologian kustannukset. Samalla on mietittävä mikä on niistä saatavissa oleva hyöty suhteessa kustannuksiin. Mm. Evondoksen suhteen tämä asia seurannassa ja mietinnässä - Valvonnasta ja riskien seurannasta saattaa aiheutua lisätyötä/kustannuksia, mutta kustannukset saadaan katettua vähenevinä virhekustannuksina. Asumispalvelumallin kokeilukunnat arvioivat säästövaikutuksia syntyvän teknologian käytön lisäämisen myötä, henkilöstön yhteis-/joustavasta käytöstä. Lisäkustannuksia on kokeilun alkuvaiheessa syntynyt henkilöstö- ja saneerauskustannuksista. Pitkän tähtäimen lisäkustannuksia arvioidaan syntyvän, teknologisten sovellutusten hankinnasta, jos kokeilua ei jatketa tai jos lisähenkilöresurssia ei saada. Kokeilujen vaikutus talouteen/ Asumispalvelumalli (N= 5) Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset - Henkilöstön joustava käyttö. - Ei säästöjä. Peruskor- - Vaikea arvioida, kun eletään poikkeustilanteessa (väistötilat - Asiakkaiden mahdollisuus asua mahdollisimman itsenäisesti saaden - Henkilökunnan tärkeää olla paikalla enemmän tukemassa itsenäisemmin

58 55(115) jaus, väistötilat yms. aiheuttaa tässä vaiheessa kustannuksia. - Asukaskohtainen kustannus v tietojen perusteella on euroa edullisempi kuin laitoshoito. Hankkeen vuoksi lisäkustannuksia hoitohenkilöstöön noin 2 työpäivää/kk. - Välittömiä säästöjä on vaikea erottaa. Tilinpäätöstiedot ennustaisivat laitoskustannusten laskua, mutta tähän mennessä lähes sama määrä rahaa kulunut asumispalvelujen kasvuun. Ikäihmisten kohdalla tarkasteltava koko ketjua, siis myös kotihoitoa uudistettava, jotta todellisia säästöjä voidaan saada. - Perhehoito on ostopalvelua edullisempi vaihtoehto. ja rakennussuunnitteluun liittyvä ajankäyttö) - Hanketyö vaatii resurssointia. - Teknologian käytön laajentamisella voi työajan säästöjä tulla, ehkä video-tv ohjelmatoiminnan kautta jonkun verran myös. Lääkeautomaatin vaikutukset työajan säästöihin edellyttää tarkempaa tulosten analyysia. tarvitsemansa tuen xxtieltä. Tukiasukkaiden määrä tulee lisääntymään. - Henkilöstön yhteiskäyttöön oppiminen tulee pitkällä tähtäimellä säästämään kustannuksia, samoin arvioidaan työn mielekkyyden lisääntyvän (työhyvinvoinnin lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen) - Muutos laitoshoidosta palveluasumiseen, kts. välittömät säästöt. - Kun asumispalvelut korvaa laitosasumisen, siitä tulee myönteistä kustannusvaikuttavuutta. Ikäihmisten kohdalla hankala puhua säästöistä, kun vastaavasti tulee lisää asiakkaita ja sitä kautta kokonaiskustannukset kohoaa kuitenkin vielä jonkin aikaa. Uusi digisukupolvi tarvitaan ennenkuin teknologian säästöt alkavat näkyä. asuvia tukiasukkaita. Tähän tarvitaan lisähenkilö. - ei pitäisi tulla - Kahden hengen huoneiden käytön jatkaminen? Jos ei jatketa, hoitajien määrää tulee vähentää, jolloin yksiköstä tulisi 14- paikkainen. Tämä merkitsee vuokrakustannusten nousua asiakkaille. Kaupungin tulee ostaa lisäpaikkoja yksityiseltä. - Teknologian käyttöönotosta tulee myös lisäkustannuksia,koska teknologiakin maksaa, edellyttää hyviä käyttöönottoprosesseja sekä uuden opettelemista sekä asiakkailta että henkilöstöltä. - Perhehoidon palkanmaksukustannukset ovat vammaispalvelussa, toiminnan laajentuessa jatkossa sähköinen järjestelmä tai siirto henkilöstökeskukseen. Nyt perhehoitajien valmennukset on toteutettu hankkeessa ja jatkossa tähän tarvitaan työvoimaresurssia. Kunta-Kela yhteistyökokeilun osalta arviointia säästö- ja/tai kustannuskustannusvaikutuksia kuvasi vain kunnan edustaja. Kunnan mukaan tehokkuus on lisääntynyt ja päätöksenteon nopeutuessa työaikaa säästyy. Kelan ei vastannut oheisiin kysymyksiin. Kokeilujen vaikutus talouteen/ Kunta-Kela yhteistyökokeilu Kunta Kela Välittömät säästöt Tehokkuus on lisääntynyt, koska Kelassa täytetään heillä tiedossa olevat etuustulot suoraan laskelmaan. Päätösten teko nopeutuu, koska laskelmassa on jo valmiina etuustulot Työajan säästöt Pitkän Pitkän tähtäimen Välittömät Työajan Pitkän Pitkän täh- tähtäimen säästöt säästöt tähtäimen täimen säästöt kustannukset säästöt kustannukset

59 56(115) Nuorisotakuukokeilun kunnat arvioivat, että kokeilusta on tullut alussa lähinnä lisäkustannuksia ja työmäärä on lisääntynyt. Arviointi koetaan vaikeaksi. Kokeilukunnat arvioivat säästöjä saatavan muun muassa asiakastyöstä Yksi nuoren asiointi tunnin verran Ohjaamossa vastaa parhaimmillaan työntekijöiden viiden tai kuuden tunnin työpanosta, jos työ tehtäisiin yksin ) Pitkän tähtäimen kustannuksia kokeilukunnat arvioivat ettei kustannuksia tule, joidenkin kokeilukuntien mukaan kustannuksia syntyy laite- ja kustannuksista ja lisääntyvistä työntekijäkustannuksista. Kokeilu koettiin haasteellisena xx kokoisessa kaupungissa erityisesti hallintokuntien välinen tiedonkulku on haasteellista. Tarvittaisiin yhteinen sähköinen ajanvarausalusta ja näppärä tilastointialusta nimenomaan nuorten tilanteita kuvaamaan. Lisäksi tarvittaisiin TYPPIä parempi tietojärjestelmä kuvaamaan nuorten tilanteita. Arvioinnin tekeminen vaatii pidemmän seuranta-ajan Kustannuksia ja säästöjä tulisi arvioida pidemmän ajan kuluttua. Nyt toimintamallit eivät ole juurtuneet, asioita vasta otetaan esille ja perustellaan. Lisäksi tuleva SoTe -ratkaisu vaikuttaa siihen, että kaikkia kehittämistarpeista ei edes kannata edistää, koska toimintojen jatkosta ei ole tietoa. Alueelle on perustettu myös yhteinen TYP, jonka toiminnasta ei ole vielä mitään kokemuksia. Nuorisotakuukokeilua toteutetaan suurelta osin samanaikaisesti Kuntakokeiluhankkeen sekä ESR Ohjaamo - hankkeena. Samanaikainen Ohjaamotoiminnan kehittäminen ESR-hankkeena ja kehittämisen perustaminen oikeastaan ainoastaan entuudestaan olemassa oleviin resursseihin on tehnyt kokeiluun merkittävän vaikeuskertoimen. Vaikka kehittämistyöhön on saatu 1 htv, ovat koordinointihankkeen ohjauksessa toimivan ESRhankkeen käytänteet ja moninkertainen raportointi ja velvoitteet vieneet valtavan paljon työajasta, joka olisi voitu suunnata puhtaasti palvelumallin kehittämiseen ja kuvaamiseen. Kokeilujen vaikutus talouteen/ Nuorisotakuu (N=12) Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset - Jonotusajat lyhenevät nuorilla, ei tarvitse odottaa, että saa ajanvarauksen muutaman viikon päähän, kun nyt palvelut saman katon alla. Yhdellä käyntikerralla pyritään selvittämään / tai laittamaan alulle mahdollisimman montaa selvittelyä vaativaa asiaa. - Välittömiä säästöä ei ole syntynyt. - Ei vaikutusta. - Ei pystytä vielä arvioimaan. - En osaa arvioida - Ei muutoksia/vaikutuksia alkuvaiheessa - Ei vaikutusta. - Käyttämättä jääneitä aikoja tulee vähemmän, - Työntekijät saavat toiseen kolleegaan nopeasti yhteyden, kun työskennellään saman katon alla. - Ei säästöä, vie enemmän kuin antaa - Vuonna 2015 työaikaa ei ole säästynyt. Uuden toiminnan sisäänajo pikemmin lisää alussa työaikaa. - Lisännyt joidenkin osalta töitä. - Ei arvioitavissa - Pitäisi tulla - Ei muutoksia/vaikutuksia alkuvaiheessa - Työmäärä on lisääntynyt mm. kir- - Nuoret saavat yhdestä paikasta monenlaista palvelua. Palvelut ovat paremmin kaikkien saatavilla, ei enää riipu siitä mistä ovesta nuori on sattunut astumaan sisään ja kysymään apua. Taustaorganisaatioiden koko palveluvalikko on ohjaamolaisten käytettävissä. - Näitä toivotaan, mutta ei mitään todellista näyttöä vielä siitä, että näin tulee käymään. - Eri organisaatioiden toimiminen saman katon alla vähentää transaktiokustannuksia, 1-2 vuoden perspektiivillä. Toiminnan työllisyyttä mahdollisesti lisäävät vaikutukset sen sijaan konkretisoituvat pidemmällä aikavälillä. - Oikea-aikaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä nuori voi ohjautua oikean palvelu piiriin ja näin ehkäistään hä- - Lisäkustannuksia syntyy, mikäli ohjaustoimintaan sidotut resurssit eivät vaikuta perustoiminnan resursointiin. - Ei ole tulossa. - Ei näköpiirissä - Ei pitäisi olla lisäkustannuksia - Ei osata arvioida tässä vaiheessa - Kohdennettujen henkilöstöresurssien kasvaminen, kehitetyt toimintamallit on suunniteltu pysyviksi ja tämä tarkoittaa jatkossa suurempaa henkilöstötarvetta. - On resurssien hukkaa, että kaikissa kunnissa käytetään valtavasti rahaa samankaltaisten

60 57(115) työntekijät pystyvät hoitamaan enemmän asiakkaita päivän aikana. Tehostetussa prosessissa nuori ei niin helposti putoa pois. Asioita saadaan hoidettua samalla kertaa loppuun asti. - Nuorelle syntyy välittömiä säästöjä, kun hän saa yhdellä käynnillä monia asioita eteenpäin ja osaavalla ohjauksella hän välttyy virheiltä/sanktioilta viranomaistoimijoiden kanssa. - Ei voida arvioida! jaamisen, seuraamisen ja raportointien takia. - Vähemmän sähköpostia, puheluita ja palavereita. - Yksi nuoren asiointi tunnin verran Ohjaamossa vastaa parhaimmillaan työntekijöiden viiden tai kuuden tunnin työpanosta, jos työ tehtäisiin yksin. - Ei voida arvioida! nen syrjäytyminen. Asiakasvastaava seuraa nuoren tilannetta, jotta nuori ei pääse syrjäytymään yhteiskunnasta. - Mahdolliset säästöt tilakuluissa ja työajoissa - En osaa arvioida - Syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset vähenevät (työmarkkinatuki- ja toimeentulomenoissa), työajassa tehokkuuden lisääntymisen ja koordinoinnin kautta - Pitkällä tähtäimellä arvoidan säästöjä syntyvän taloudellisesti sekä ajallisesti. On erittäin tärkeää että nuori pääsee nopeasti palveluiden piiriin ja että nuorille tarjottavat palvelut löytyvät samasta paikasta. Nuoret "katoavat" helposti palvelusta mikäli hänellä ei ole omaa nimettyä työntekijää. - Yhteistyön sekä prosessien ja toimintatapojen kehittämisen kautta toivotaan, että päällekkäisen työn määrä vähenee ja asiakas ohjautuu nopeammin hänelle oikeaan palveluun, työ tehostuu ja tuo tätä kautta säätöjä. Rahallisia vaikutuksia on kuitenkin mahdoton arvioida tässä vaiheessa. - Nuorten eläkepäätöksiä syntyy vähemmän, millä on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. - Ovat varmaan merkittävät. Annetun ohjauksen virheet vähenevät, nuorten luottamus yhteiskuntaan lisääntyy ja syrjään jäämisen riski voi pienentyä. - Ei voida arvioida! asioiden kehittämiseen. Toisaalta kunnat ovat hyvin erilaisia ja itsemääräämisoikeus on etu. Myös brändäykseen ja markkinointiin kuluu hukkarahaa, jos Ohjaamojen ilmettä uudistetaan usein erilaisilla hankkeilla. - Vaikea sanoa, miten tällainen toiminta voisi tuottaa lisäkustannuksia, jos otetaan huomioon kokonaistaloudellisuus. - Palvelupisteiden perustamisesta sekä laitteisto- ja tarvikekustannukset. Neljä TE- toimistojen yhteistyöasiantuntijaa arvioivat kokeilun säästö- ja kustannusvaikutuksia vastaamalla joihinkin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi välittömien säästöjen osalta kuvattiin vaikutusta jos palvelu jatkossakin toimii yhden luukun periaatteella Mikäli Ohjaamot saadaan toimimaan siten, että Ohjaamosta tulee konkreettisesti "yhden luukun palvelu", niin toiminnasta tulee säästöjä kaikilla osa-alueilla. Tämä edellyttää sitä, että organisaatiot resursoivat Ohjaamotoimintaa, sitoutuvat siihen ja että asiakasohjaus Ohjaamoon toimii. Merkittävimmät säästön syntyy siitä, jos kaikki nuorten palvelut löytyisivät Ohjaamosta. Vastauksissa kommentoitiin myös yhteisen asiakastietojärjestelmän roolia säästöjen tuojana Yhteinen palveluväylä NTTYPPI mahdollistaa asiakasprosessien seurannan ja tiedonkulun. Virastoissa yhteistapaamiset vähenevät ja kukin voi keskittyä ydintehtävänsä hoitamiseen. NT/Typpi-järjestelmä on ratkaisuna järkevä. Käytön lisääntyminen ja vakiintuminen tuottaa mahdollisesti säästöjä.

61 58(115) Toiminnan taloudellisuus, kuntaesimerkit Kokeilun vaikutuksia talouteen kuvattiin edellisessä kappaleessa. Toiminnan taloudellisuutta seurataan myös indikaattorilomakkeissa kaksi kertaa kokeiluhankkeen aikana. Ensimmäinen kustannusseuranta toteutettiin toisen raportointikauden lopussa. Toinen seuranta (2/2016) toteutetaan hankkeen vuoden 2016 lopussa neljännen raportoinnin yhteydessä. Kunnat valitsivat itse kustannusseurantakohteensa. Seurattavat kustannukset kirjattiin indikaattorilomakkeen kohtaan Maksajan näkökulma 3.1 Kustannusten (nettomenot) kehitys yhteensä ja palveluittain Indikaattorit Mittari Kustannuskohteen valinta toteutettiin eri tavoin. Jotkut kokeilukunnat/kokeilukohteet seurasivat kokeilun vaikutusta kokeilukohteen kustannuksiin. Vaihtoehtoisesti suurin osa kunnista valitsi kustannusten seurantakohteeksi jonkin kunnan mielestä sopivan kustannusseurantakohteen, joten näin ollen vain muutamaa tulosta voidaan esitellä kokeilun kustannusvaikutusten kuvaajana. Kustannusseurantatiedot toimitti raportointikauden puitteissa 27 kokeilukohdetta. Joissakin kohteissa vastausten mukaan tietoja ei voitu toimittaa, koska tilinpäätöstiedot eivät olleet vielä saatavilla ( mennessä), jotkut kunnat jättivät kustannustiedot -kohdan lomakkeesta tyhjäksi ja jotkut kunnat ilmoittivat haluavansa poistaa kustannusseurantakohteen, koska tieto ei ole saatavilla. Oheinen kuvaa mittareiden/indikaattoreiden työstämisen ja valinnan vaikeutta. Joissakin kokeilukohteissa ei ole kustannusseuranta - osuutta (esimerkiksi Joensuun kolme asumispalvelukokeilua). Kokeilun kustannushyötyjä voidaan osoittaa olevan esimerkiksi Vantaalla. Alla olevassa taulukossa on kuvattu laskennallista kustannussäästöä yhdeksän asiakkaan osalta. Asumispalvelumalli: Vantaa/Liukumäki kotiin Kustannukset hoivapalveluissa ilman Liukumäki -hanketta Hankkeessa kotiin valmennettujen kustannus, jos olisivat olleet hoivapalvelujen piirissä (kustannukset hoivapalveluissa laskettuna keskimääräiseen elinajanodotteeseen) Keskimääräinen hoitovrk hinta hoivapalveluissa 137, laskettu keskimääräiseen elinajanodotteeseen kolmelta kotiutuneelta asiakkaalta. Kustannukset hoivapalveluissa kolmella kotiutuneella asiakkaalla ilman kokeilua Raportoidaan vuosittain. Laskennallinen säästö, kun verrataan kustannusta hoiva-asumisen palveluihin. Laskettu ajanjaksolla raportointijaksolla 9 kotiutuneen asiakkaan osalta, keskimääräiseen elinajanodotteeseen, kun valmennusasumisen, kotiin tuotavien palvelujen ja asumisenohjaajan kustannukset on huomioitu; laskennallinen säästö Asumisen ohjaajan kulut olivat ,30.

62 59(115) Vantaan Liukumäki kotiin -kokeilussa voidaan osoittaa kustannusvaikutuksia myös yksittäisen asiakkaan osalta. Kustannuskehitys on pysynyt kokeiluajan lähes samana. Esimerkkinä Oulun kokeilu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli/ Oulu Hyvinvointipalveluiden sekä sivistys-ja kulttuuripalveluiden kustannukset jaoteltuna elämänkaaren ja palvelutarpeen mukaisesti, Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät (vihreä) palvelut ,86 M 11,9 % 6,03 M 12,4 % 11,70 M 12,3 % tilapäiset (keltainen) palvelut 38,74 M 42,3 % 20,71 M 42,5 % 40,25 M 42,3 % raskaat (punainen) palvelut 41,99 M 45,8 % 22,01 M 45,1 % 43,18 M 45,4 % työikäisten ennaltaehkäisevät (vihreä) palvelut 3,04 M 1,3 % 1,30 M 1,0 % 2,59 M 1,1 % tilapäiset (keltainen) palvelut 131,76 M 56,3 % 71,83 M 57,7 % 138,29 M 57,5 % raskaat (punainen) palvelut 99,39 M 42,4 % 51,40 M 41,3 % 99,53 M 41,4 % ikäihmisten ennaltaehkäisevät (vihreä) palvelut 1,62 M 0,8 % 0,62 M 0,5 % 1,40 M 0,6 %

63 60(115) tilapäiset (keltainen) palvelut 91,01 M 43,7 % 48,63 M 43,2 % 93,96 M 43,3 % raskaat (punainen) palvelut 115,58 M 55,5 % 63,42 M 56,3 % 121,45 M 56,0 % Kustannusten nousua pilottikohteessa havainnoidaan Kuopion valvontamallin esimerkissä. Kokeilulla ei ole vaikutusta kustannusten nousuun. Valvontamalli: Kuopio/ eritysryhmien asumispalvelut Pilotointikohteen toimintakustannukset palveluittain: 1. Tuettu asuminen 2. Palveluasuminen 3. Tehostettu palveluasuminen Pilotointikohteen toimintakustannusten muutos palveluittain Toimintakustannukset / vuosi Toimintakustannukset / asiakas / vuosi Toimintakustannusten muutos, % , 49,9 % , 13,6 % , 11,2 % Pilotointikohteen toimintakustannusten ja asiakasmäärien suhde palveluittain ja % Tieto on sama Suhteessa tapahtunut muutos ja %. Tieto kerätään riviltä , 44% , 43% , 13% Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Kustannusten nousu on merkittävä Kustannusten nousuun on kaksi syytä: Asiakasmäärän kasvu ja uusien palveluntuottajien hintojen kalleus (entiseen väistyneeseen palveluun verrattuna) 3.5 Asiakas- ja henkilöstökyselyt (kunnan omat kyselyt tai VM:n Webrobol - kysely) Asiakas- ja henkilöstökyselyt toteutettiin kuntakohtaisesti. Kyselyiden tarkoituksena oli saada kokemustietoa uusien toimintatapojen ja mallien vaikutuksista asiakkaisiin ja henkilöstöön. Henkilöstö arvioi kyselyissä myös uuden toimintatavan ja palvelun vaikutusta asiakkaaseen. Kyselyiden tulokset liitettiin indikaattoripohjaisen seurannan osaksi. Kunnat saivat valita käyttävätkö asiakas- ja henkilöstökyselyiden toteuttamiseen Kuntakokeiluhankkeen valmistelevia (VM kyselypohjat) kysymyksiä vai hyödyntävätkö he omia kunnassa jo aiemmin toteutettuja kyselyitä.

64 61(115) VM kyselylinkit lähetettiin kokeiluja toteuttavien kuntien yhteyshenkilöille edelleen lähetettäväksi. Ensimmäisen väliraportoinnin kyselylinkit olivat auki saakka. VM kyselyn osalta VM lähetti tulosteen kunnille indikaattorilomakkeeseen täydentämistä varten. Kunnat toteuttivat ennen kokeilun alkua tai heti kokeilun alussa lähtöarvokyselyitä pääosin asumispalvelumallin ja valvontamallin kokeilukohteissa. Osa kunnista toteuttivat kyselyt hyödyntäen VM:n tarjoamia valmiita asiakas- ja henkilöstökyselypohjia. Osa kunnista hyödynsi omia kyselyitä ja osa kunnista muokkasi kyselyt yhdistelmistä. Kyselyt toteutettiin raportointikaudella oheisen taulukon mukaisesti. Merkintä X tarkoittaa, että kysely on toteutettu. Kunta Asiakaskyselyt Forssa Hyvinvointi Valvonta Asumispalvelu Nuorisotakuu X Kunta- Kela Koulutuspalvelu Hattula- Janakkala Hausjärvi Ei tuloksia X Helsinki Ei tuloksia Hämeenlinna X Joensuu Ei tuloksia (oma) X* X Joutsa Jyväskylä Ei tuloksia (oma) X X Järvenpää Kouvola Ei tuloksia X (oma) Ei tuloksia X Kuopio Ei tuloksia (oma) X* (oma) *Osin toteutettu Lahti Ei tuloksia Lappeenranta Ei tuloksia Ei tuloksia Loppi Kokeilu ei ole käynnistynyt Oulu Ei tuloksia X (oma) Pirkkala X X Riihimäki Rovaniemi Tampere X (oma) X (oma) X (oma) X Ei tuloksia (oma)

65 62(115) Vaasa X (oma) Vantaa X Ei tuloksia X (oma) Ylöjärvi X (oma) Esimerkkejä kyselyistä Kunta-Kela kokeilun henkilöstökysely toteutettiin erillisenä webropol -kyselynä. Kyselyssä pyydettiin henkilöstöltä kokemustietoa palveluprosessista ja palveluprosessin kehittämisestä. Vastauksia voidaan hyödyntää kokeilun aikana ja edelleen toimeentulomaksatuksen siirtyessä Kelaan vuoden 2017 alussa. Kunta-Kela henkilöstökysely (ote) Yhteensä Keskiarvo 1. Asiakkaan palveluprosessi on kokonaisuudessaan sujuva 2. Palveluprosessi on sujuvampi verrattuna vain sosiaaliasemalla asiointiin 3. Sähköisen asioinnin prosessit ovat sujuvia 4. Mahdollisuus hakea TOTUA KELA:sta ja Vantaan kaupungilta 5. (VANTAA) Koetko KELA-asioinnin vähentäneen asiakkaiden KELA-perintöjä , , , , ,46 Yhteensä ,52 Vapaa palaute: Kerro miten haluaisit kehittää palveluprosessia? Mielestäni tiedottamista tulisi lisätä, ainakin suhteessa muihin sosiaalitoimen yksiköihin (mm. LASU, VAMPA) Prosessi itsessään on melkoisen sujuva. Kaupunkitasoiset käytännöt on saatava yhtenäisiksi. Helpottaisi jos Kelan toimistossa edelleen olisi sosiaalityöntekijä jolta voisi kysyä neuvoa ja saataisiin asiakkaan päätökset yhteystyöllä nopeasti hoidettua. Kelassa ei osata neuvoa toimeentulotukiasioissa puutteellisen koulutuksen ja perehdytyksen takia. Ohjeistus tarkemmaksi esim. liitteiden osalta. Asiakkaan jättäessä postia Kelaan tulisi kannustaa asioimispisteessä käyntiä, näin voidaan tehdä Kelan palvelumallin mukainen elämäntilanteen kartoitus ja vähentää tarvetta toimeentulotuen hakemiselle. Sähköisen hakemisen kehittämisen. Käydään selkeästi läpi miten prosessi kulkee Kelasta Vantaan kaupungille ja miten kauan mikäkin kohta kestää ja miksi. Selkeät ja SÄÄNNÖLLISET seurantakokoukset, joissa saisi myös palautetta tehdystä työstä ja tiedot muuttuvista asioista. Voisiko lisäselvitykset jättää myös sähköisesti. Asiakkaiden kertomista tuntuu että sos.toimiston vahtimestari tietää enemmän kuin työntekijä. Selkeä neuvonta

66 63(115) ja opastava neuvontanumero asiakkaiden käyttöön. "Ajatuksella kerralla kuntoon". Mikä ihme on sos.työntekijän puhelinaika? Eikö tuo ma-pe koko pvän oleva asiakaspalvelunumero ole toiminnassa ollenkaan? Myöskin ettei asiakasta juoksuteta Kelaan kysymään toimeentulotukiasiassaan turhaan. Miksi ei asiakkaalle soiteta takaisin vaikka luvataan selvittää hänen asiaansa. Koulutukset kuntoon ja myös työntekijän oikeudet tallennuksille ym. Alusta lähtien on puhuttu mm. pussien toimittamisesta Kelan toimistoihin joilla voidaan lähettää kuriirin mukana kelaan tulleet hakemukset ja liitteet. koko aikana näitä pusseja ei ole näkynyt. Saatikka että tulisi säännöllisesti noita Vantaan kaupungin paperisia postituskuoria/pusseja joilla lähetämme hakemukset/liitteet eteenpäin. Entä oikeat lähetysosoitetarrat? Kun tälläiseen prosessiin lähdetään on perusasiat oltava kunnossa ja niitä on suoritettava kuukausittain tai edes kahden kuukauden välein. Selkeä yhteyshenkilö johon otetaan yhteyttä jos puuttuu jotain toimintaan liittyvää. Käydään selkeästi läpi miten prosessi kulkee Kelasta vantaan kaupungille ja miten kauan mikäkin kohta kestää ja miksi. Voisiko toiminnan muuttaa asiakaslähtöisemmäksi. Nyt tuntuu että on liikaa työntekijälähtöinen. Jos esim. liitteet scannataan asiakkaan tietoihin, voisi tarkistaa asiakkaan jo aiemmin lähetetyistä liitteistä josko siellä olisi jo pyydetty liite? Kyse on kuitenkin asiakkaan viimeinen taloudellinen tuki. Myöskin muutoksista ilmoittaminen olisi tärkeätä. Asiakkaan lisäselvityskirjeen mukana tulleesta info-kirjeestä saimme tietää ettei tarvitse olla alkuperäisinä kaikki liitteet. Selkeät toimintasuunnitelmat mitä missäkin vaiheessa informoidaan taikka tehdään. Kuka pitää säännöllisesti yhteyttä myös työn tekeviin ihmisiin. Yhteiset säännölliset tapaamiset kaupungin ja Kelan työntekijöiden välillä. Palautteen anto tekemisestä säännölliseksi. Tälläisen palvelun suunnitelmallisempaa ja aikataulutetumpaa työskentelyä jo alusta lähtien. Jos, Kelassa nähdään, että asiakkaalle on myönnetty joku etuus esim. sairauspäiväraha, mutta asiakkaalle ei ole maksettu kyseistä etuutta, olisi hyvä sopia, miten toimitaan. Lähettääkö Kela siitä tiedon vielä asiakkaalle? Vai tiedon sosiaalitoimistoon, että asiakas ei kykene/hae ensisijaista etuuttaa? Kuka tarkistaa tilanteen? Siten, että yhden luukun periaate oikeasti toimisi. Käyttöoikeudet niihin ohjelmiin, että heti nähdään kuka asiakkaan asioita hoitaa. Todella tärkeätä miettiä, miten asiakas, joka ei itse osaa tai jaksa hakea täydentävää tukea, poimitaan valtavasta hakija määrästä? Nyt kun palvelut on kunnissa jaoteltu ikäryhmittäin, mutta perustoimeentulotuki myönnetään normitetun toimeentulotuen yksikössä, asiakas on vaikea saada oikealle työntekijälle. Uusien asiakkaiden vastaanottotiimi olisi paikallaan, jossa selvitetään asiakkaan tuen tarve. Asiapapereiden sujuvampi liikkuminen Kelasta sosiaalitoimistoon ja prosessin läpi, skannaukseen ja indeksointiin menee välillä niin kauan aikaa, että päätöksen tekemiselle ei jää aina riittävästi aikaa. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilun osana Hämeenlinnassa (Perusterveydenhuoltokokeilu) kerättiin henkilöstön kokemuksia ja palautetta kokeilusta ja uudesta toimintamallista. Pilotoinnin käynnistäminen vaatii henkilöstön motivointia. Valmistelu vie aikaa. Asiakkaiden saaminen mukaan kokeiluun voi olla myös hankalaa. Palaute antaa tietoa henkilöstöltä. Muutos ja uusien toimintatapojen käyttöönotto vaativat sitoutumista johdon ja henkilöstön osalta. Perusterveydenhuollon palveluiden kokonaisuus kuntakokeilussa: mukana terveyspalvelut, päihdepalvelut ja mielenterveyspalvelut, kolme eri palveluntuottajaa. Yhteistyötä on tehty asiakaspinnassa useamman vuoden ajan ja terveyshyötyasiakkaiden kohdalla on yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelmalomake, jonka omahoito-osioon asiakkaalla on pääsy. Terveyshyötyasiakkaille nimetään koordinoiva työntekijä. Omahoitajakäytäntö on ollut mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuosikymmeniä. Muutamia asiakkaita mietitty kuntakokeiluun, mutta asiakkaat ovat olleet terveyshyödyn asiakkaita ja asiakkaan asioissa muita aktiivisia toimijoita ei ole ollut, joten hyöty asiakkaalle ja ammattilaisille tässä kohtaa arvioitu olemattomaksi. Alun ongelmat hidasti käynnistymistä ja asiakkaiden puuttuminen oleellisesti haittaa edistymistä.

67 64(115) Parhaassa tapauksessa kokeilun myötä asiakkaan ja ammattilaisten yhteystyö vahvistuisi ja tulisi läpinäkyvämmäksi. Lisäksi asiakas pääsisi paremmin osallistumaan omaan hoitoonsa, mutta kysymykseksi hieman jää, että kuinka moni sellainen asiakas pystyisi kokeiluun sitoutumaan, joiden asiassa tarve olisi suuri. Esim. A-klinikan ja mielenterveyspalveluiden yhteinen asiakkuus. Kokeilun eteneminen ja toteuttaminen erittäin hidasta ja tästä johtuen myös asiakkaita ollut vaikea tavoittaa tai vakuuttaa. Toisen asiakkaan kanssa kävi niin, että hänen elämässä tuli kriisitilanne enkä voinut käyntiä käyttää lappujen täyttelyyn. Sitten ilmaantui toinen hyvä, joka suullisesti suostui ja oli a-klinikalle käyntejä. Mutta sitten a-klinikan työntekijä lähti eikä asiakkaalla ole vielä uutta työntekijää ja voi olla ettei käynnit enää jatkukaan siellä. Nyt täytyy palata tämän ensimmäisen kimppuun kun tilanne on jo rauhoittunut. Siinä yhteistyötaho olisi pene. Muuttuvat tilanteet asiakkailla ovat haaste samoin ehkä vaikeudet alkaa järjesteleen mobiilivarmenteita. Omien pankkitunnusten käyttäminen työasioissa on mielestäni uskomaton oletus kaupungilta!!! Sinällään ajatus siitä, että olisi yhteinen tietokanta on mielestäni hyvä! Kokeilun valmistelu oli vähän hidasta ja myöhässä. Sinällään hyvä, että on ollut palavereja ja mahdollisuus kysyä ja saada tietoa tasaisin väliajoin. Kaikki käytännön asiat jäävät kuitenkin itselle hoidettavaksi ja uusien asioiden sovittaminen omaan työrutiiniin ilmeisesti meikäläiselle haastavaa. En vielä siis osaa sanoa lisäarvosta asiakkaalle. Jotenkin ajattelen että vaikeassa tilanteessa olevalla ihmisellä ei siinä tilanteessa ole juuri voimavaroja ja kiinnostusta käydä lukemassa omia tekstejä vielä netissäkin, kunhan yrittää arjesta selvitä. Hyöty on ehkä enemmän työntekijöiden tiedon saanti. Asiakkaan ei tarvitse muistaa kaikkea kertoa suullisesti ja tieto on sikäli luotettavampaa. Yksi on allekirjoittanut suostumuslomakkeen. Asia ei ole edennyt, koska asiakasta hoitanut lääkäri vaihtoi työpistettä episodista muualle, eikä asiakkaalla ole tällä hetkellä lääkärin palveluiden tarvettakaan joten en tiedä, ketä kutsuisin mukaan kokeiluun asiakkaan asioissa. Kokeilu on edennyt hitaasti ja takkuisesti. Epäselvyyttä ollut. En ole huomannut lisäarvoa, koska yhteinen sairauskertomustietojärjestelmä on jo käytössä ja asiakas näkee kantapalvelun kautta käyntitekstit ja niissä olevan suunnitelman. Minulla ei ole ensimmäistäkään kuntakokeiluasiakasta. Syitä on monia. Ensinnäkään en ole saanut työkännykkää enkä näin ollen mobiilivarmennettakaan, joten en pääse kirjautumaan palveluun. Uusia asiakkaita on tullut varsin hitaasti viime aikoina eikä heidän kohdallaan ole ollut tarvetta yhteistä hoitosuunnitelmaa minkään toisen tahon kanssa laatia. Kokeilun eteneminen on ollut hidasta ja on tullut tunne, että hyvin keskeneräistä konseptia ollaan kokeiluun tarjoamassa. Yhteinen hoitosuunnitelma on jo mahdollinen henkisen hyvinvoinnin työntekijöiden kanssa avainatecin lomakkeella ja yhteistyön yhteisen effican kautta sujuu vaivattomasti. Kotihoito, joka keskeisenä yhteistyötahona olisi ollut hyvä saada mukaan kokeiluun, jättäytyi pois koko prosessista. Päihdepalveluissa oli halukkaita kandinaatteja silloin kun tuota projektia pykästiin käyntiin, korvaushoidon tarpeen arvioinnin tiimoilta. Projekti venyi ja asiakkaiden korvaushoidon tarve tuli näkyväksi ja ko asiakkaat siirtyivät toteutuksen piirin eri hoitoyksikköön. Lisäksi kaavakkei-

68 65(115) den/hoitosuunnitemien tekeminen tuntui monimutkaiselta-omien pankkitunnuksien käyttöön ottaminen ei tuntunut mielekkäältä. 3.6 Indikaattoripohjainen raportointi Kokeilut ovat keskenään hyvin erilaisia, joten indikaattorit valmisteltiin kuntien toimesta sisällöllisesti räätälöidysti ja yksilöllisesti kutakin kokeilua koskien. Tarkoitus oli saada todellista tietoa palvelujen kehityksestä. Indikaattorit tuli valita niin, että niiden kautta pystyttiin kuvaamaan erikseen kunkin kokeilun onnistumista. Indikaattorien kehittämisen tueksi kokeiluhankkeessa kehitettiin kolmeen tuloksellisuuden näkökulmaan perustuva indikaattorirakenne riittävän monipuolisten indikaattorien aikaansaamiseksi (Yleiset taustaindikaattorit (A), kokeilujen toiminnallisia muutoksia koskevat indikaattorit (B) ja kokeilukohteiden palvelukehitystä kuvaavat indikaattorit (C)). Hyvinvointi-, koulutuspalvelu-, valvonta-, asumispalvelu-, kunta-kela- ja nuorisotakuukokeilujen osalta raportointikauden tulokset kirjattiin/täydennettiin valmisteltuihin indikaattorilomakkeisiin. Nuorisotakuukokeilun osalta suurin osa indikaattorilomakkeeseen merkittävistä tuloksista saatiin NT/TYPPI -järjestelmän seurantatiedoista. Raportointikaudella kunnille annettiin mahdollisuus ottaa käyttöön uusia kunnan mielestä paremmin kokeilua mittaavia indikaattoreita tai ilmoittaa tummentamalla aiemmin valittu indikaattori, ettei se palvele kokeilua. Kuntia ohjeistettiin malliesimerkillä (liite 3). Väliraportissa esitetyt esimerkit Väliraportissa indikaattoriperusteista seurantaa esitellään toimintamalleittain. Toimintamallikohtaiset esimerkit on poimittu kuntien lähettämästä aineistosta. Esimerkkien avulla on pyritty kuvaamaan kokeiluiden seurantaa, seurantatapoja ja esittelemään tuloksia, joita indikaattorilomakkeista voidaan havaita. Esimerkkien valinnassa on haluttu tuoda esiin kokeilukohteen kuntakohtaista arviota ottamalla taulukoiden oheen Arviointi/ Tulkinta raportointikauden tuloksista. suorina lainauksina ja esittelemään myös edellisen raportointikauden tulokset ( +lisäksi mahdolliset lähtöarvotiedot) samassa taulukossa. Kokeilukohtaiset indikaattorilomakkeet olivat hyvin eri tavoin täydennettyjä. Osa lomakkeista on edelleen puutteellisesti täydennettyjä esimerkiksi tietojen saatavuusongelmien vuoksi. Oheinen tieto kuvastaa mittareiden valinnan ja kehittämisen haasteellisuutta. Eniten puutteita oli kustannustietojen kohdassa (3.1). Osa lomakkeista oli täydennetty lähes kaikkien indikaattoreiden osalta. Usein oheisissa tapauksissa oli kokeilukohteeseen työstetty lähtöarvotiedot. Oheisissa tapauksissa voidaan tarkastella kolmen tuloksen sarjaa ja vertailla vaikutusta. Nuorisotakuun toimintamallissa kerättävät tulokset pohjautuivat asiakastyön alkuun ja asiakkaiden kirjaamiseen NT/TYPPI -järjestelmään, valtakunnallisiin tilastotietoihin ja kuntien omiin mitattaviin kohteisiin. NT/TYPPI -järjestelmästä saadut tiedot eivät osoita kokonaisuutta asiakastyön käynnistymistä tai toimenpiteistä, joita asiakkaan eteenpäin saattamiseksi on tehty tai asiakkaiden kokonaismäärää, vaan niiden asiakkaiden tietoja jotka on kirjattu asiatietojärjestelmään. Jos NT/TYPPI -järjestelmä ei ole ollut raportointiaikana käytössä osoittavat indikaattorit pääosin nollaa.

69 66(115) Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin indikaattoriperusteinen seuranta Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa indikaattorit määriteltiin pääosin kuntakohtaisesti. Kukin kokeilukohde valmisteli omat mittarit indikaattoritaulukkoon. Yhteiseksi indikaattoriksi kuntien lomakkeisiin pyydettiin lisäämään yksi yhteinen mitattava kohde. Mittari: Monialaisesti laaditut yksilölliset hyvinvointisuunnitelmat Indikaattori: Yhdistettyjen suunnitelmien määrä Yhdistettyjä suunnitelmia on raportointikaudella työstetty 138 kpl. Hyvinvointimallissa indikaattorilomakkeet sisälsivät edelleen vähän tuloskirjauksia, koska sähköinen järjestelmän kehittäminen oli viivästynyt tai asiakastyö oli käynnistynyt vain osin. Henkilöstön ja asiakkaiden kokemuksia on kuitenkin kerätty joissakin kokeilukohteissa. Esimerkkinä Pirkkalan kokeilun henkilöstökyselyn tulokset. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli/ Pirkkala Henkilöstökysely (Asteikolla 1-5: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä) 1. Asiakkaille on mahdollista tarjota apua oikea-aikaisesti. 2. Lapsen/nuoren ja hänen läheistensä näkökulmat huomioitiin tässä tapaamisessa. 3. Asiakas sai riittävästi tietoa ja neuvontaa. 4. Asiakkaat voivat vaikuttaa siihen, ketkä heidän asioitaan käsittelevät. 4,11 4,8 4,54 4,11 5. Yhteisen palvelusuunnitelman tekeminen oli hyödyllistä. 6. Tapaamisen ilmapiiri oli mielestäni miellyttävä. 7. Asiakkaan tietojen käsittely yhteisen palvelusuunnitelman laatimisessa on sujuvaa 8. Asiakasvastaavan tehtävä on mielestäni selkeä ja toimiva. 4,85 4,8 4,57 4,51 Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista 9. Työntekijät osaavat tehtävänsä ja ovat ammattitaitoisia 4,82 4,6 keskiarvo Sama keskiarvo sekä asiakkaiden läheisillä että työntekijöillä

70 67(115) Asiakaskokemuksia kerättiin Tampereen kokeilussa (kolme mittauskertaa). Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli/ Tampere Tiimipalvelussa olleet perheet kokevat hyötyneensä palvelusta Tulokset tiimipalvelun asiakaspalautelomakkeen kysymyksestä. Koen tapaamisesta olevan apua minulle ja perheelleni (% asiakkaista, täysin samaa mieltä olevien osuus kasvaa, epävarmojen osuus vähenee), N=23 Täysin samaa mieltä 49 % 33 % 26 % Jokseenkin samaa mieltä 39,60 % 49 % 65 % Kyllä ja ei 9,40 % 13 % 4 % Jokseenkin erimieltä 2 % 0 % 5 % Täysin eri mieltä 0 % 2 % 0 % Kokeilu ja yhteisiä palvelusuunnitelmien työstäminen on edennyt esimerkiksi Tampereella. Tampereella kokeilua ovat edistäneet olemassa olevat rakenteet (aiemmin perustetut moniammatilliset tiimit ja yhteistyökulttuuri tiimeissä). Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli/ Tampere Sähköiselle alustalle tehty yksi yhteinen palvelusuunitelma: KEINU suunnitelma, jossa on nimetty asiakasvastaava Tehtyjen suunnitelmien määrä Prosessia ei ole kuvattu, asiakasvastaavia ei ole nimetty, yhteisiä suunnitelmia ei ole tehty Koulutuspalveluja koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Koulutuspalvelukokeilun kolmen kunnan kokeilussa määriteltiin mittareita vetovoimatekijöiden, oppilasmäärän, laajempien opetuspalveluiden, henkilöstön yhteiskäytön ja verkkopohjaisen (verkkotarjotin) kurssien ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi. Mittareina olivat myös opiskelijoiden tyytyväisyys oppilaitokseen ja opetuksen toteutumiseen. Kokeilun toimenpiteitä on jatkettu, vaikka haasteitakin on havaittavissa. Koulutuspalvelukokeilu; Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi Opiskelijan kurssivalintatarjotin Hausjärven ja Lopen lukioiden kurssivalikoima (kurssien määrä). Riihimäen lukion nykyisen kurssivalintamahdollisuuksien turvaaminen (kurssien määrä). Tuotettujen verkkokurssien määrä Hausjärvi Loppi

71 68(115) Riihimäki Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Ei verkkokursseja nuorten koulutuksessa. Verkkokursseja ei ole vielä tuotettu puutteellisten ohjelma- yms. Resurssien takia. Lopella on tuotettu kaksi sähköistä kursseja. Sähköisiä kokeita on kokeiltu kaikissa kokeilukunnissa. Tuleva OPSuudistus on käytännössä rajoittanut uusien verkkokurssien suunnittelua voimassa olevaan OPS:aan. Kokeilun tavoitteena on henkilöstön yhteiskäytön kehittäminen. Koulutuspalvelukokeilu/ Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi Opiskelijahuollon laatu ja saatavuus Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kouluterveyskysely, Esitetään korvattavaksi opiskelijahuoltohenkilöstön muutoksilla Hausjärvi kuraattori 0,05 htv/psykologi 0 htv Kuraattoreiden henkilötyömäärä (kuraattori/ psykologi) kuraattori 0,05 htv/psykologi 0 htv Kuraattori 0,05 htv, Psykologi 0,17 htv (1/6) Loppi kuraattori 0,05 htv/psykologi 0 htv kuraattori 0,05 htv/psykologi 0 htv Kuraattori 0,05 htv, Psykologi 0,17 htv ( 1/6) Lisätietoja Riihimäki kuraattori 1 htv/psykologi 0 htv Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista kuraattori 1 htv/psykologi 0 htv Seudullisesti sovittu, että Riihimäen lukion koulupsykologi palvelee kaikkien kolmen kunnan toisen asteen Rekrytointivaikeuksien vuoksi psykologi aloittaa Riihimäellä työnsä vasta Kolme kunta aovat varatuneet psykologin palkkamenoihin yhteisvastuullisesti. Kuraattori 1 htv, Psykologi 0,33 htv Erityisopettaja 1 htv Riihimäen seudulla on perustettu yksi psykologin virka toisen asteen koulutukseen, jolloin psykologin suurin työpanos kohdistuu ammatillisen koulutuksen Hyria Oy:n opiskelijoille. Loppi ostaa Riihimäeltä erityisopettajapalveluita. Kouluterveydenhoitajat ovat Riihimäen Seudun Terveyspalvelun kuntayhtymän palveluksessa. Yhteistyö on alkanut.

72 69(115) Kuntien toiminnan valvontaa koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Valvontamallin kuntakokeilun indikaattorilomakkeita valmisteltiin 13 kpl. Kokeilussa kohdejoukon muodostivat lapset ja nuoret, työikäisten palvelut ja ikäihmisten palvelukokonaisuudet (kotihoito, tehostettu palveluasuminen). Kokeiluiden tavoitteena oli muun muassa hyödyntää hyvinvointiteknologiaa hoidon apuna, uudistaa toimintatapoja ja malleja, kehittää valvonnan muotoja (omavalvonta), sekä lisätä, kehittää ja tiivistää yhteistyötä Aluehallintoviranomaisten kanssa. Kokeilukohteissa tavoitteiden toteutumista seurattiin muun muassa kokemusindikaattoreilla, eli asiakas- ja henkilöstökyselyinä. Osa kokeilukunnista oli laatinut lähtöarvokyselyt, jolloin uuden toimintatavan toteutumisen onnistumista voitiin vertailla aiemmin tuotettuun palveluun. Esimerkkeinä asiakaskyselyistä Tampere (Koukkuniemi-Härmälä, tehostettu palveluasuminen) ja Vaasa (Kotiranta ja Villa Isolahti). Tyytyväisyys palveluun on pysynyt samana tai lisääntynyt. Valvontamalli/ Tampere; Tehostettu palveluasuminen (Koukkuniemi-Härmälä) Asiakkaiden palvelusta mielipide Arvionne hoidosta palvelukodissa? Asteikolla 1-5 (Treen as.t.kysely, kohta 6) Kuusela 3,9 4,0 (n20) 4,2 (n 44) Kontu 4,25 (n12) 4,3 (n12) 4,1 (n 15) Impivaara- Jukola 3,97(n 40) 3,7 (n 40) 4,2 (n 6) Tämä todella alhainen Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Tyytyväisyys palveluun pysynyt hyvänä, pientä muutosta parempaan on ollut kahdessa kohteessa ja hieman huonompaan kahdessa yksikössä, mutta ei merkittävää muutosta kokonaisuudessaan. Tyytyväisyys palveluun on pysynyt hyvänä. Valvontamalli/ Vaasa Tyytyväisyyskyselyt (asiakas/omainen), totetutettu lokamarraskuussa 2014 Kotiranta TAK-mittarista 3 valittua osiota;5-portainen asteikko: 1 (huono) 5 (erinomainen) kokonaistyytyväisyys palvelutaloon * lähtöarvo Kotiranta: Kotiranta: Kotiranta: vast-% 20, vast-% 41,5, vast-% 30, Villa Isolahti: Villa Isolahti:vast-% Villa Isolahti:vast-% 70 vast-% 40 66,5 Himalaja: vast-% 4 4,36 3,47 viriketoimintaan 3 4,08 2,44 ulkoilumahdollisuuksiin 3,75 3,88 3,28 Himalaja kokonaistyytyväisyys palvelutaloon viriketoimintaan saatavilla 2/16

73 70(115) ulkoilumahdollisuuksiin Villa Isolahti kokonaistyytyväisyys 4,17 4,08 4,28 palvelutaloon viriketoimintaan 3,67 3,92 4,1 ulkoilumahdollisuuksiin 4,13 4,03 4,36 Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Asiakaskyselyn vastausvaihtoehdot on skaalattu asteikolla 1-5 (1=huono, 2= kohtalainen, 3= hyvä, 4= erittäin hyvä, 5= erinomainen). Tarkastelukauden tulokset saavuttavat niille asetetut tavoitteet (tavoitekeskiarvo: 3,5) Huomioitava, että asukkaat ovat pääsääntöisesti dementoituneita --> voi vaikuttaa kysymysten ymmärtämiseen ja kyselyn tuloksiin. Villa Isolahdessa kysely osoitettiin omaisille, ellei asukas pystynyt vastaamaan (selittää poikkeuksellisen korkean vastausprosentin) Omavalvontaan liittyvän ohjelman (C) valmisteli Tampere, Jyväskylä ja Kuopio. Kokeilukohteiden omavalvonta perustuu kokeiluaikana indikaattoriperusteiseen toiminnan tuloksellisuuden valvontaan. Mittareita asetettiin myös omavalvontaohjelman toteutumiseen ja Aluehallintoviranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esimerkkinä Jyväskylän kokeilu (Väinönkadun palvelukeskus). Valvontamalli/ Jyväskylä; Väinönkadun palvelukeskus Kunnan ja AVI:n välinen sujuva yhteistyö suunnitellut tapaamiset toteutuvat vähintään 2x/v kyllä/ei tulossa 1 yhteiskokous Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Talon omavalvontasuunnitelma päivitetty talon yhteisessä kehittämisiltapäivässä ja se on esillä jokaisen kerroksen ilmoitustaululla. Indikaattoreiden soveltuvuus AVIn valvonnan kohteisiin? Valvontamallin kehityskohteena oli hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja hyväksikäyttäminen. Esimerkkeinä Tampereen kokeilun kokemuksia koneellisesta annosjakelusta ja Vaasan kokemuksia etälääkäriyhteyden hyödyntämisestä.

74 71(115) Valvontamalli/ Tampere; Amuri-Pyynikki, Kuusela/Härmälän kotihoito Uuden toimintamallin käyttöönotto: vuonna 2015 lääkkeiden koneellinen annosjakelu Teknologian käyttöönotto Uuden toimintamallin piirissä olevat asiakkaat %:na alueella Amuri-Pyynikki 0 % Amuri: 48,6 % Pyynikki Amuri 52,5% Pyynikki 39,1 % 45% Härmälä 0 % 10,20 % 23,90 % Montako uutta hyvinvointiteknologian ratkaisua otetaan käyttöön kokeilun aikana, esim. kuvayhteys Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Seitsemän kappaletta Evondos automaattisen lääkkeiden annostelupalvelu ja etähoitojärjestelmää on otettu koekäyttöön eli yksi teknologinen ratkaisu. Evondoslääkeautomaatti käytössä 4 asiakkaalla. Automaatit käytössä vain Amurin alueella, 3,4% Evondoksen käyttöön soveltuvien asiakkaita ei oikein ole löytynyt lisää puolen vuoden aikana. Asiakasvaihtuvuutta on ollut tässä kokeilussa. Koneellisen annosjakelun käyttö lisääntynyt. Valvontamalli/ Vaasa; Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät muualla Hoitopäivien määrä terveyskeskus- ja keskussairaalan * vuode- lähtöarvo osastoilla Kotiranta Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Himalaja *0 Villa Isolahti Hoitopäivien määrä on tk:n tai keskussairaalan vuodeosastoilla on laskenut rajusti. Syynä tähän voi olla Doctagon-etälääkäripalvelu vakiintuminen toimintamallina (aloitti toiminnan 2013). Etälääkäripalveluun ollaan oltu tyytyväisiä jokaisessa yksikössä. Nopea yhteys hoitavaan lääkäriin on vähentänyt sairaalaan siirtoja. * Himalajan tiedot väliseltä ajalta.

75 72(115) Valvontakokeilussa mittareina käytetään valtakunnallisesti tunnettuja toimintakykyä, kuntoisuutta, vireyttä tai kustannuspainoa mittaavia mittareita (RAVA, RAI, RUG). Mittareiden avulla seurataan esimerkiksi asiakkaiden toimintakykyä ja hoidon tarvetta sekä määrää. Tulosten avulla voidaan määrittää kullekin asiakkaille riittävä hoito ja suunnitella henkilöstön oikeaa kohdentumista ja resursointia. Esimerkkinä Ylöjärven kokeilu (tehostettu palveluasuminen). Valvontamalli/ Ylöjärvi; Tehostettu palveluasuminen RAI-arvioinnit Heikentynyt fyysinen toimintakyky RUG IIILTC/34 pääluokat Pehtoori 36,4 45,5 45,9 42,9 38,9 35 Kustannuspaino IIILTC/34 Pehtoori 0,83 0,83 0,91 demen- Keihäsniemen tiakoti Rug- Keihäsniemen dementiakoti Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista 0,97 0,97 1 Pehtoorin asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt, mikä on näkynyt myös asiakassiirtoina yksiköstä pois, koska pieni yksikkö, jossa henkilöstöä ilta ja yövuorossa vain 1 työntekijä. Jos asukas tarvitsee pysyvästi kahta henkilöä avustamaan, joudutaan siirtoja harkitsemaan. Seurantajakson aikana 2 asukasta siirtynyt toiseen asumisyksikköön. Pehtoorin asiakkaiden fyysinen toimintakyky on edelleen heikentynyt. Jos asukas tarvitsee pysyvästi kahta henkilöä avustamaan, joudutaan siirtoja harkitsemaan. Seurantajakson aikana 1 asukas on siirtynyt toiseen asumisyksikköön. Kuntien tavoitteiden mukaisesti mittareita asetettiin esimerkiksi ongelmista kertoviin asioihin ja niiden seurantaan osana kokeilua. Esimerkkinä Tampereen kokeilu (Tehostettu palveluasuminen).

76 73(115) Valvontamalli/ Tampere; Tehostettu palveluasuminen, Koukkuniemi-Härmälä Asiat, jotka kertovat ongelmista (mm. ohjaus- ja valvontaryhmään tulleet negatiiviset palautteet) Vuoden aikana tehtyjen negatiivisten yhteydenottojen määrä kokeilukohteissa. Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Vuonna 2014 ei seurantaa kokeilualueittain 5 2 Negatiivisten yhteydenottojen määrä on vähentynyt. Palvelutuottajien ja/tai henkilöstön kokemusta uudesta toimintatavasta/ näkemyksestä asiakkaalle toteutuneista toimenpiteistä kerättiin henkilöstökyselyllä. Esimerkkeinä Kuopio (Lastensuojelun itse tuotettu laitoshoito) ja Pirkkala. Kuopion kyselyn tulokset ovat kohonneet. Pirkkalassa raportointikaudella toteutetussa kyselyn tuloksissa on havaittavissa pientä laskua. Valvontamalli/ Kuopio; Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu (Lastensuojelun itse tuotettu laitoshoito/omavalvontaohjelma Alkupalvelujen asiakastyössä olevien arvio palvelujen vastaavuudesta asiakkaiden palvelutarpeeseen palveluittain Kyselylomakkeen 2 kysymykset 1-4, joista saadaan yhteenvedetty arvo asteikolla 4-10: Sosiaalityön päivystys: 8,3 Palvelutarpeen arviointi: 7,2 Neuvonta: 8,8 Sosiaalityön päivystys: 8,1 Palvelutarpeen arviointi: 8,3 Neuvonta: 8,1 Sosiaalityön päivystys: 8,6 Palvelutarpeen arviointi: 8,5 Neuvonta: 8,8 Palveluesimiesten tai muiden määrättyjen henkilöiden arvio neuvonnan asiakaspalvelun toimivuudesta palveluittain Havainnointilomakkeen väittämät 1-5, joista yhteenvedetty arvioi asteikolla 4-10: Neuvonnan puhelinpalvelu: 9,5 Aulavahtimestaripalvelu: 9,0 Vuoronumeroasiointi: 9,2 Neuvonnan puhelinpalvelu: 9,7 Aulavahtimestaripalvelu: 9,6 Vuoronumeroasiointi: 9,4 Neuvonnan puhelinpalvelu: 9,3 Aulavahtimestaripalvelu: 9,3 Vuoronumeroasiointi: 9,0 Kommentit raportointikauden kehitykseen Havainnointi oli kokonaan uusi valvonnan muoto aikuissosiaalityössä. Neuvonnan työntekijät ottivat sen hyvin vastaan ja tämän tuloksena tunnistimme hyviä työtapoja, joita voi jakaa muiden kanssa. Valvontamalli/ Pirkkala Henkilöstön arvio palveluprosessien joustavuudesta (Asteikko 1-5: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin 1. Asiakkaiden palvelut järjestetään sujuvasti yhteistyössä hoitoon/ palveluihin osallistuvien tahojen kanssa * ei lähtöarvoa ,76 3,12

77 74(115) samaa mieltä) 2. Asiakkaat voivat vaikuttaa hoitonsa/ palvelunsa suunnitteluun ja sisältöön 3,63 3 Lisätietoja 3. Asiakkaat saavat oman tarpeensa mukaiseksi kokemaansa palvelua 4. Työntekijät osaavat tehtävänsä ja ovat ammattitaitoisia 3,59 3,44 4,56 4,32 Henkilöstökyselyssä N=41 Henkilöstökyselyssä N= Asumispalveluja koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Asumispalvelumallin kokeilukuntien tavoitteena ja kehittämiskohteena olivat muun muassa palveluasumisen investoinnit ja investointientien toteutuminen, henkilöstön uudet toimintatavat/resurssointi/kierto ja asiakkaille suunnatut toimintakykyä ylläpitävät toimenpiteet, kuten ulkoilumahdollisuuksien lisääminen, viriketoiminnan lisääminen ja uusien toimijaverkostojen luominen osaksi toimintaa. Raportointikaudella on saatu tietoa ja kerätty kokemuksia Hausjärven kehitysvammaisille saneeratun asumisyksikön toimivuudesta. Asukkaat muuttaneet toimintayksikköön; 2 muutti 3/2015, 1 muutti 8/2015 sekä 1 muutti 11/2015, yksi asukas muutti omaan asuntoon ja saa tarvittavan tuen Paavolantieltä. Asiakkaille on tehty palvelusuunnitelma heti asumisen alettua ja osalle jo ensimmäinen tarkistuskin tehty. Asiakkaiden palvelusuunnitelmat on pystytty toteuttamaan sovitusti. Indikaattorilomakkeisiin kirjatun seurannan mukaan Kouvolassa ja Joensuussa investoinnit ovat edenneet. Kouvolassa peruskorjauksen aikataulu on n. 2kk myöhässä. Asumispalvelumalli/ Kouvola Tilojen toimivuus/ investoinnit Peruskorjauksen toteutuminen: suunnittelu 0-25 %, toteutus %, Valkealakoti: Honkala ja Pajula Valkealakoti: Tammela ja Haapala % 18 % 27 % 5 % 10 % 22 % Valkealakoti: Kuusela 5 % 10 % 22 % Valkealakoti: yhteistilat/palvelualue 3 % 5 % 22 % Arviointi/Tulkinta tuloksista Mäntylä 1 5 % 10 % 22 % raportointikauden. Kohteen peruskorjaus on aloitettu joulukuussa 2015, n. 2 kk alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin.

78 75(115) Asumispalveluiden toimintamallissa henkilöstön toimintatavan muutoksia ja uusia toimintatapoja niiden toteutumista on seurattu indikaattorilomakkeissa. Esimerkkinä Kouvolan kokeilu. Asumispalvelumalli/ Kouvola; Henkilöstön uusi toimintamalli Palvelualuemallin kehittäminen Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Henkilöstön toteutuneet työnkierrot, lkm Asukaskokoukset, lkm Yhteistyössä mukana olevat järjestöt ja yhdistykset, lkm. 0 7 Asiakasraadit, lkm Henkilöstön työnkierrot eivät ole toteutuneet siinä määrin, mitä tavoiteltiin. Asukaskokoukset alkoivat kokoontua kerran kuukaudessa maaliskuusta alkaen, jäsenistö (10 kpl) koostuu kuntakokeilualueen asiakkaista, vetovastuussa projektikehittäjä ja kaksi geronomiopiskelijaa. Yhteistyötä on tehty mm. liikunta- ja taideseurojen sekä seurakunnan ja marttojen kanssa. Osa yhdistyksistä on uusia ja joidenkin kanssa toimintaa on muutettu asiakaslähtöisemmäksi. Alueellisten asiakasraatien toiminnan suunnittelu aloitetaan syksyllä Alueellisten asiakasraatien painopiste on siirretty omaisiin. Tarkoituksena on käynnistää alueelliset omaisraadit (vrt. asukaskokoukset) kevään 2016 aikana. Järjestöjen säännöllisesti toteuttamat toiminnot vaativat edelleen vahvistamista. Uuden toimintatavan jalkauttaminen ei ole ongelmatonta. Suunnittelu ja käyttöönotto vaativat paljon tiedottamista. Henkilöstön motivointi ja osallistaminen ovat myös keskeisessä roolissa uuden toimintatavan suunnittelussa, pilotoinnissa ja jatkossa juurruttamisessa. Henkilöstön kokemusesimerkkejä Kouvolan kokeilusta Vanhojen ja kaavoihin kangistuneiden tapojen muuttaminen on hyvä asia. Henkilökunta varmasti kaipaa kannustusta ja työnantajan arvostusta myös sille työlle mitä nyt tehdään. Hieman odottavalla kannalla tässä ollaan, kun ei tiedä varmasti mitä tapahtuu. Toivottavasti esimiehet informoivat asukkaita ja omaisia, ettei tule sitten yllätyksiä. Maksut, ym...ja tietty meitä hoitajia Uudistukset tarpeen Valkealakodilla. Ei vielä pysty kaikesta tietämään, mitkä ovat parhaat uudet asiat. Itse kannatan lämpimästi uusien työtapojen kokeilua ja siirtämistä käytäntöön. Uudistuksia innolla odottaen! Jos aiotte tuoda kanat ensi kesäksi, tehkää niille isompi "laidun". Puolivälistä kesää maa oli jo mustalla mullalla eikä oikein nokittavaa ollut. Vanhuksille on mahdollistettu enemmän virikkeellistä toimintaa, mutta minusta tulisi myös enemmän huomioida asukkaidemme toimintakykyä järjestettäessä virikkeitä. Mm. tulisi huomioida myös vuodepotilaat. Kuntakokeiluhanke on kaikkineen positiivinen asia mutta tuntuu näillä hk- resursseilla mahdottomalta toteuttaa. Jollainlailla tuntuu, että suunnitelmia hieman pantataan. Asioita voisi kertoa ennakkoon jotta saisi sulatteluvaihetta, eikä siten, että asia pitäisi jo ottaa käyttöön niin sitten vasta kerrotaan... Asiakaslähtöisyys tuntuu välillä olevan hakusessa, ikäänkuin esim. teknologia sinänsä olisi tärkeämpää kuin se, mitä hyötyä siitä oikeasti on asukkaalle.

79 76(115) Hyvä asia on se, että henkilöstöltä vaaditaan poistumista "mukavuusalueelta", edellytetään jokaisen panosta kehitystyöhön. Tosin "vapaamatkustajat" eivät vieläkään tarpeeksi osallistu. Hyvä tästä tulee! En osaa sanoa mitään, kun en tiedä muuta kuin huhupuheita. En ole päässyt osallistumaan mihinkään infotilaisuuteen. Huonosti henkilökunnalta kysytty mielipiteitä asioihin ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuuden olleet todella minimissä. Suunnitelmat ja käytäntö ei vaan kohtaa. Ihmisellä on perustarpeet ja niiden hoitamiseen menee aikaa ja tarvitaan toimivat tilat. Seinien väri ei lohduta jos homma ei toimi. Henkilökunnan selkänahasta revitään kaikki mitä irti lähtee. Kovasti paljon vielä tekemistä, muutoin ihan ok. Idea on hyvä. Se, että miten se toimii käytännössä jää nähtäväksi. On hyvä kehittää aluetta ja sen palveluja vanhusten kannalta. Toivottavasti ajatus vielä jalostuu eteenpäin ja tulee mieleen uusia ideoita. Enemmän informaatiota ja konkreettista tietoa. Tiedon kulku täytyisi olla parempi! Kun hanke etenee niin se varmasti kirkastuu enemmän. Olisi ollut hyvä kysyä myös työntekijöiden mielipiteitä mutoksiin. Pääsisi mahdollisimman nopeasti kehittelemään kiva että kehitetään. Lähialueen asukkaille tarjotut palvelut on ollut hyvä kehityskohde, esim. ruokailumahdollisuus on hyväasia Asia selkiytyy paremmin kun asia etenee. On hienoa, että pyritään kehittämään asiakkaille ja asukkaille mielekästä arkea, mutta samaan aikaan vähennetään henkilökuntaa ja entistä pienemmällä porukalla, pitäisi tehdä enemmän. Ei toimi!!! Hoitajien mielipiteitä ei kuunnella. Väheksytään vain!! Suunnitelmia on, toteutukseen liian vähän informaatiota. Risuja että ruusuja. Henkilöstön kyselyistä esimerkkinä Joensuun (Senioripiha) kokeilu. Joensuun esimerkissä henkilöstön kokemus on pysynyt lähes samalla tasolla molemmilla raportointikerroilla. Asumispalvelumalli/ Joensuu; Senioripiha Henkilöstökysely (Asteikko 1-5: täysin eri mieltä jokseenkin eri 1. Asiakkaiden palveluprosessit ovat sujuvia 3,3 3,3 3,1

80 77(115) mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä 2. Asiakkaat voivat vaikuttaa palveluprosesseihinsa 3. Asiakkaat saavat tarpeenmukaista palvelua 4. Työntekijät osaavat tehtävänsä ja ovat ammattitaitoisia 2,8 2,8 2, ,3 4,3 4,5 Lisätietoja N=8 N=19 Henkilöstökyselyyn vastasi kotihoidosta 6 henkilöä vastaus % 86, tehostetusta 9 vastaus % 29 ja muusta toiminnasta tuli 4 vastausta. Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Henkilöstökysely tehty maaliskuussa 2015 Senioripihan ryhmäkodin kotihoitohenkilöstölle vastaus % 100. Vastaukset kuvaa hyvin myös tilannetta. Kyselyn uusiminen kesäaikaan mahdotonta, kun lomat käynnissä. Henkilöstökyselyyn vastanneiden määrä yli kaksinkertainen edelliseen mittaukseen, koska Mattitalon henkilöstöä mukana. Tulokset hieman parantuneet, mikä myönteistä Asumispalvelukokeilun Vantaan perhehoitokokeilussa tavoitteena on ollut käyttöpäivien määrän lisääminen ja kunnan toimitilojen hyödyntäminen hoitopaikkana. Käyttöpäivien määrät ovat edelleen lisääntyneet. Asumispalvelumalli/ Vantaa (Perhehoitokokeilu) Perhehoidon toteuttaminen hoidettavan kotona Käyttöpäivien määrä Perhehoidon toteuttaminen kunnan osoittamissa tiloissa Käyttöpäivien määrä Asiakkaiden toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja ja uusia verkostoja (verkostomainen toimintatapaa) on hyödynnetty asiakkaiden palvelumuotojen kehitystyössä. Palvelualueajattelu on lisääntynyt ja kotona-asuvia ikääntyneitä on saatu mukaan toimintaan. Toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä on pystytty joissakin kohteissa lisäämään, vaikka asukkaat ovat huonokuntoisia. Esimerkkeinä Riihimäen ja Joensuun kokeilut. Asumispalvelumalli/ Riihimäki (Riihikoti, osasto Vilja); Kuntouttava hoitotyön ote Asukkaiden osallistuminen kuntoutus- ja viriketoimintaan määrä/asukas/kk toimintakalenteri ei käytössä Kuntoutustoiminta 23 kertaa/asukas/kk. Viriketoiminta 10,8 krt/asukas/kk Kuntoutustoiminta 24.7 krt/asukas/kk Viriketoiminta 13.3 krt/asukas/kk

81 78(115) Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista KUNTOUTUSTOIMINTA: määrä/asukas/kk - keskiarvo *tammikuu: 24,5 *helmikuu 24 *maaliskuu 22 *huhtikuu 22 * toukokuu 23,5 *kesäkuu 22. Viriketoiminta määrä/asukas/kk - keskiarvo *tammikuu 11,6 *helmikuu 10,5 *maaliskuu 11,8 *huhtikuu 9,5 *toukokuu 10,3 *kesäkuu 10,9. Kuntoutustoimintaan kuuluu ulkoilu, kävely, istuminen ja yksilöity kuntoutustoiminta. Viriketoimintaan kuuluu ulkoilu pyörätuolilla, talon tapahtumat, ohjaajan pitämät virikkeet, vierailijat, kampaajakäynnit, jalkahoidot, talon ulkopuoliset reissut. Kuntoutus- ja viriketoiminta on ollut aktiivista, monipuolista, moniammatillista ja tasaista koko koontiajan aikana. Mikäli jonkun asukkaan kunto on ollut huono, eikä hän siten ole voinut osallistua kuntoutukseen tai viriketoimintaan, niin tämä on mahdollistanut jollekin toiselle enemmän aikaa kyseisille toiminnoille. KUNTOUTUSTOIMINTA: määrä/asukas/kk- keskiarvo *heinäkuu 28.6 *elokuu 31.9 *syyskuu 26 *lokakuu21.9 *marraskuu20.4 *joulukuu19.3. VIRIKETOIMINTA: *heinäkuu 15.2 *elokuu 16.4 *syyskuu 10.5 *lokakuu13.2 *marraskuu 12.6 *joulukuu 12. Kuntoutustoiminnassa kesästä lievää laskusuuntaa, koska monen asukkaan kunto huonontunut olennaisesti ja joulukuussa jopa 3 exitusta osastolla. Viriketoiminnassa tasaista, koska siihen vaikuttavat omaisten ja vapaaehtoisten käynnit, joita oli tavallista enemmän marras- ja joulukuussa. Asumispalvelumalli/ Joensuu; Senioripiha, Sireenipiha Lähialueiden asukkaiden osallisuus (Senioripihan hyvinvointikeskustoimintamalli) Lähialueiden asukkaiden toimijuus (Senioripihan hyvinvointikeskus - toimintamalli) lähialueiden asukkaiden lukumäärä ryhmätoiminnoissa lähialueiden asukkaiden (vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden) järjestämien ryhmätoimintojen lukumäärä 500 Matti-talon avajaisviikon tapahtumissa käyneet 0 toiminta ei ole vielä käynnistynyt 1997, tämän lisäksi noin 900 käyntikertaa vertaisohjatuissa kuntosaliryhmissä 26 Kehittämiskumppanuus (Senioripihan isäntäemäntä toimintamalli) Kumppanuustoiminta (Senioripihan isäntäemäntä -toimintamalli) kehittämiskumppanuustahojen määrä Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista kumppanuustoimintojen/- tapahtumien määrä (esim. infokahvilassa) Isäntäemäntätoiminnan kautta ollut runsaasti tapahtumia Maija-talon saunatuvalla. Hyvinvointikeskus ja tehostetun puoli avattiin Matti-talossa maaliskuussa, monia tapahtumia avajaisviikolla,joihin osllistui runsaasti lähialueen ja kaupungin ikäihmisiä. Maija-talon saunatuvalla on järjestetty 83 tapahtumaa, joissa on ollut 622 kävijää. Lisäksi järjestetty noin kerran kuukaudessa Maijatalon asukkaiden info-tapaaminen (Tarjan turinat), joihin on osallistunut 132 kävijää. Isäntä-Emäntä hankkeen jälkeen saunatupa toiminta on juurtunut hyvin. Senioripihan kumppanuus-toiminta

82 79(115) vilkasta samoin lähialueen asukkaiden toimijuus talossa. Asumispalvelumallissa asiakkaiden ja henkilöstön kokemusta seurattiin asiakkaille ja henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä. Asiakkaiden kokemukset uudesta toimintatavasta eivät ole vaikuttaneet palvelun laatua tai palvelukokemusta alentavasti. Esimerkkeinä asiakaskokemuksista (otos kyselystä) Riihimäen kokeilu ja Vantaan ympärivuorokautisen palvelutalot -kokeilu. Asumispalvelumalli/ Vantaa; Ympärivuorokautiset palvelutalot Asiakaskysely (Asteikolla 1-5: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä) 1. Henkilökunnalla on riittävästi aikaa minulle 2. Saan riittävästi tietoa ja neuvontaa 3. Asioitani käsitellään asiallisesti, luottamuksellisesti ja yksityisyyteni säilyttäen 4. Saan osallistua hoitoani/ palveluani koskevaan päätöksentekoon 5. Tilat ovat viihtyisiä, toimivia ja siistejä 6. Hoito/ palvelu vastaa tarpeitani. Saan tarvitsemani avun ja palvelusta on hyötyä 7. Työntekijät osaavat tehtävänsä ja ovat ammattitaitoisia 8. Olen tyytyväinen järjestettyyn virkistystoimintaan/ ulkoiluun/ mielekkääseen tekemiseen Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia Lähtötietona käytetään 30.6 tuloksia 3,4 (keskiarvo) N=131 3,3 keskiarvo (N=103) 3,6 3,6 4,2 4,2 3,2 3,7 4,1 4,4 3,9 4,2 3,8 4,3 3,3 3,5 Riihimäen kokeilukohteessa kokeilukohteena oli kahden henkilön samassa huoneessa asumisen kokeilu. Asukkaille ja omaisille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin myös viihtyvyyteen ja asumiseen liittyviä kokemuksia. Asumispalvelumalli/ Riihimäki Miten asiakkaat viihtyvät ja kokevat asumisen tehostetussa palveluasumisessa ASUKASKYSELY Tunnetteko olonne turvalliseksi palveluasumisessa Tämä kysymys on jäänyt kysymättä alkukartoituksessa

83 80(115) täysin samaa 76,50 % 83,30 % mieltä samaa mieltä 17,60 % 0 % ei mielipidettä 0 % 16,70 % eri mieltä 5,90 % 0 % täysin eri mieltä 0 % 0 % Miten muutos palveluasumiseen on vaikuttanut elämänlaatuni Miten omaiset kokevat tehostun palveluasumisen Kahden hengen huone on toimiva täysin samaa 10,50 % 41,20 % 16,70 % mieltä samaa mieltä 57,90 % 29,40 % 25,00 % ei mielipidettä 31,60 % 23,50 % 25,00 % eri mieltä 0 % 0 % 8,30 % täysin eri mieltä 0 % 5,90 % 25,00 % ASUKASKYSELY Muutto palveluasumiseen on parantanut elämänlaatuani täysin samaa 5,30 % 29,40 % 25,00 % mieltä samaa mieltä 47,40 % 35,30 % 33,30 % ei mielipidettä 36,80 % 23,50 % 33,30 % eri mieltä 10,50 % 11,80 % 8,30 % täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % OMAISKYSELY Omaiseni tuntee olonsa turvalliseksi palveluasumisessa täysin samaa 16,70 % 18,20 % 0 % mieltä samaa mieltä 75,00 % 81,80 % 100,00 % ei mielipidettä 8,30 % 0 % 0 % eri mieltä 0 % 0 % 0 % täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % OMAISKYSELY Kahden hengen huone on toimiva täysin samaa 25 % 27,30 % 18,20 % mieltä samaa mieltä 33,30 % 27,30 % 27,30 % ei mielipidettä 25 % 27,30 % 36,40 % eri mieltä 16,70 % 18,20 % 18,20 %

84 81(115) täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % Miten muutos palveluasumiseen on vaikuttanut omaiseni elämänlaatuun OMAISKYSELY Muutto palveluasumiseen on parantanut omaiseni elämänlaatua täysin samaa 25,00 % 36,40 % 20,00 % mieltä samaa mieltä 25,00 % 45,50 % 40,00 % ei mielipidettä 41,70 % 18,20 % 30,00 % eri mieltä 8,30 % 0 % 0 % täysin eri mieltä 0 % 0 % 10,00 % ASUKASKYSELY Minut on otettu mukaan hoitoni suunnitteluun täysin samaa 10,50 % 17,60 % 8,30 % mieltä samaa mieltä 21,10 % 23,50 % 33,30 % ei mielipidettä 26,30 % 41,20 % 41,70 % eri mieltä 42 % 5,90 % 16,70 % täysin eri mieltä 0 % 11,80 % 0 % OMAISKYSELY Olen saanut mahdollisuuden osallistua omaiseni hoidon suunnitteluun täysin samaa 16,70 % 45,50 % 46,50 % mieltä samaa mieltä 66,70 % 36,40 % 36,40 % ei mielipidettä 16,70 % 18,20 % 9,10 % eri mieltä 0 % 0 % 0 % täysin eri mieltä 0 % 0 % 9,10 % Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Sekä asiakas että omaiset kokivat palveluasumisen turvalliseksi ja elämänlaadun paremmaksi muuton jälkeen. Omaiset ovat tyytyväisiä osallisuudestaan hoidon sunnitteluun, asiakkaista 41,1 % on samaa mieltä, mutta 41,2 % :lla ei ole ollut asiaan mielipidettä. Kahden hengen huoneeseen asiakkaat suhtautuvat aikaisempaa positiivisemmin, omaisten positiivinen Sekä asiakas että omaiset kokivat palveluasumisen turvalliseksi ja elämänlaadun paremmaksi muuton jälkeen. Asiakkaista 41,6 % koki, että on hänet on otettu mukaan hoidon suunnitteluun, omaisista 82,4 % pitää tilannetta hyvänä. Kahden hengen huoneeseen asiakkaat suhtautuvat aikaisempaa negatiivisemmin, omaisten positiivinen suhtautuminen kahden hengen huoneisiin on hieman laskenut. Toisaalta avovastauksessa omainen toivoo, että lii-

85 82(115) suhtautuminen kahden hengen huoneisiin on hieman laskenut. kuntakyvytöntä ei ole hyvä laittaa yksin asumaan, koska ei ole juttelukumppania. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen on tavoitteena myös asumispalvelukokeilun joissakin kokeilukohteissa. Esimerkkinä teknologian hyödyntämisestä Joensuun kokeilu (Senioripiha, Sireenipiha). Asumispalvelumalli/ Joensuu; Senioripiha Hyvinvointiteknologian käyttö (Senioripiha), hyvinvointiteknologiaa käyttävien ryhmien lukumäärä 0, saadaan, kun kehitystyö käynnistyy keväällä hyvinvointiteknologiaa käyttävien vanhusten lukumäärä hyvinvointiteknologian eri muotojen määrä Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Seinioripihan Maijatalossa kokeiltiin 8 vanhuksen kanssa päivätoiminnassa ja 2 vanhuksen kanssa ryhmäkodissa Memoera-laitetta, joka sisältää erilaisia pelejä. Koska kiinnostusta pelaamiseen oli päädyttiin vuokraamaan kaksi laitetta vuoden 2015 loppuun saakka ja niitä kokeillaan noin 4 kuukauden ajan Senioripihan päivätoimintaryhmässä sekä Pienryhmäkodissa. Memoera laite ollut käytössä Senioripihan päiväkuntoutuksessa ja Mattitalon Saunatuvalla. Kokeiltu suorien ohjelmahetkien välitystä tehostetun asumisen kerrosten tvlaitteisiin videokameran avulla alakerran ravintola Suvannosta. Joulukirkko oli ensimmäinen lähetys ja onnistui hyvin. Memoeran pelit kiinnostavat iäkkäitä, laitekokeilu laajentuu 2016 toiseen palvelukeskukseen sekä kotihoitoon. Suorien lähetysten (hartaushetki, jumppa ja laulutuokiot) kokeilut onnistuneet ja kokemuksia haetaan ohjelman tuottamiseen ja videovälitteisten kokeilujen laajentamiseen.

86 83(115) Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Kunta-Kela yhteistyömallin laajennetussa kokeilussa tavoitteeksi jatkaa yhteistyömallia (kunta ja KELA) sisällöltään samanlaisena laajentaen toiminta-alue Vantaa-tasoiseksi. Tavoitteena oli laajentaa pilottia siten, että asiakkaan toimittaessa hakemuksensa Kelaan, Kelan työntekijä voi syöttää vastaanottamansa hakemuksen tiedot Vantaan asiakastietojärjestelmään, jossa hakemus siirtyy Vantaan kaupungin työntekijän päätettäväksi. Toiminta on käynnistynyt ja tuloksia seurataan keräämällä tietoa asiakasmääristä ja jätetyistä lomakemääristä ja keräämällä asiakkaiden- ja henkilöstön kokemuksia uudesta toimintatavasta. Kokeilussa seurataan myös ICT kehityskustannuksia ja henkilöstömenoja. Jätettyjen hakemusten määrä on edelleen pieni suhteessa kaikkiin hakemuksiin. Palveluohjauksen määrä ja toimenpiteiden määrä ovat kasvaneet vähän suhteessa edelliseen raportointikauteen. Tulokset on esitetty koko vuoden tuloksina. Yhteistyökokeilu Kunta-Kela Kelaan jätetyistä toimeentulotukihakemuksista tehdyt päätökset, osuus kaikista toimeentulotukipäätöksistä normitetussa toimeentulotuessa Kela-palveluohjauksen määrä Lukumäärä, osuus (%) * lähtötilanne : 6170 kpl, osuus 17 %, kaikki normitetun toimeentulotuen päätökset kpl ( Tammi-kesäkuu 2015: 6% eli 2716/ : 5616 kpl, osuus 6,3 %, kaikki normitetun toimeentulotuen päätökset kpl ( ) ) Lukumäärä 0 % 1010 tammi-joulukuu 2015: Hakemusten käsittelyä koskevat muut toimenpiteet (KELA) Lukumäärä 0 % 431 Tammi-joulukuu 2015: 706

87 84(115) Nuorisotakuuta koskevan kokeilun indikaattoriperusteinen seuranta Nuorisotakuun kokeilun indikaattorien sisällöllinen pohjan valmistelu on tapahtunut kokeiluhankkeen nuorisotakuutiimin ja indikaattoritiimin toimesta tukeutuen osittain työ- ja elinkeinoministeriön jo aikaisemmin käyttöön ottamiin nuorisotakuuta koskeviin indikaattoreihin ja tiedonhankintaan sekä käytössä olevan TYP - järjestelmän soveltamiseen myös nuorisotakuukokeiluun. Nuorisotakuukokeilun 11 kuntaa ja kuntaryhmää (12 kokeilukohdetta) toteuttivat indikaattoriperusteista seurantaa pääosin raportoimalla asiakastyön käynnistymistä ja asiakkaille suunnattujen palveluiden toteutumista. Uusina indikaattoreina kokeilussa olivat matalan kynnyksen pisteen kävijämäärä sekä NT/TYPPIjärjestelmään kirjattujen nuorten osuus % alle 29-vuotiaista työttömistä nuorista. Raportointitiedot kerättiin indikaattorilomakkeisiin. Oheisessa taulukossa on esitetty indikaattorilomakkeista kerätyt tiedot. Taulukon kirjaus P tarkoittaa, että kohta on jätetty indikaattorilomakkeessa tyhjäksi. Rovavaniemi NT/TYPPIjärjestelmää käyttävät asiantuntijat Liityntä hyvinvointimalliin: Moniammatillinen yhteistyö Matalan kynnyksen löytäneet nuoret Palveluiden määrä (va- Mittari Vastuuvirkailijoiden määrä, lkm (NT/TYPPI) Yhteisten palvelusuunnitelmien määrä, lkm (NT/TYPPI, VM erillisajo) Nuorten käyntikerrat matalankynnyksen pisteessä/ohjaamo ssa, lkm 1-3 palvelua, lkm Rap.k audet For ssa Indikaattorit Helsinki Joensuu ja kun tar. Jou tsa Kou vola La hti ja ku nta r. Jyväs väskylä Järvenpää Lappeenranta ja kuntar. Oulu ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa Imatra 74, Lpr 386 ei tietoa ei tietoa Van taa ei tietoa

88 85(115) paaeht. indik.) Palveluiden määrä (vapaaeht. indik.) Palveluiden määrä (vapaaeht. indik.) Asiakkaan osallistuminen, aktiivisten asiakkaiden määrä Palveluprosessin keskeytyminen ilman tiedettyä syytä Prosessin päättyminen niin, että työttömyys katkeaa Prosessin päättyminen niin, että työttömyys katkeaa Matalan kynnyksen (NT/TYPPI) palvelua, lkm (NT/TYPPI) yli 5 palvelua, lkm (NT/TYPPI) lkm (NT/TYPPI) Keskeytyneet proses sit, lkm (NT/TYPPI) Koulutukseen, lkm (NT/TYPPI) Työllistyminen, lkm (NT/TYPPI) NT/TYPPI järjestel- 015 P 0 P P 92 P P 0 P P 60 P P 0 P P 29 P % ,04 % ,58 % 0

89 86(115) asiakkaat Nuorisotakuun asiakkuudet (kaikki järjestelmään kirjatut) Toteutuneet palvelut Aktivointisuunnitelmat Työkokeilut lkm (NT/TYPPI, VM erillisajo) Palkkatuettutyö Nuorisotakuun kokeilun palveluita tuottavan henkilöstön määrä mään kirjattujen nuorten osuus % alle 29- vuotiaista työttömistä nuorista lkm (NT/TYPPI) lkm (NT/TYPPI) lkm (NT/TYPPI) lkm (NT/TYPPI) kunnan työntekijät, lkm Nuorisotakuun kokeivaltion työntekijät, % ,40 % 0,72 % ,80 % (15)

90 87(115) lun palveluita tuottavan henkilöstön määrä lkm (TEtoimisto) Nuorisotakuun kokeiluissa on saavutettu hyviä tuloksia. Nuoret ovat löytäneet matalan kynnyksen pisteet/ohjaamot. Tulosten mukaan raportointikaudella 3684 nuorta kävi tutustumassa palveluihin. Tulosten mukaan nuorille on tarjottu neuvontaa ja ohjausta, joka avulla prosesseja on myös saatu eteenpäin. Työllistymistä edistäviä palveluita, kuten toteutettuja työkokeiluja on toteutettu 42 kpl. Yksi nuori on palkkatukityössä ja 45 nuorta on työllistynyt. Aktivointisuunnitelmia on työstetty yhteensä 106 nuorelle. Opiskelun on aloittanut 42 nuorta. Oheiset tulokset ovat NT/TYPPI seurantatiedoista tai kunnat itse ilmoittamia (seuranta toteutettu/asiakastyö kirjattu toiseen asiakastietojärjestelmään. NT/TYPPI järjestelmään on kirjattu yhteensä 419 nuoren asiakastiedot. Tuloksia tarkastellessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että TYPPI järjestelmä kirjaa kaikki toimenpiteet erikseen. Nuorelle on saatettu työstää aktivointisuunnitelma, hän on ollut työkokeilussa ja edelleen työllistynyt. Seurantatiedoissa tulos ilmoitetaan kolmena erillisenä toimenpiteenä. Nuorten kokonaismäärä saattaa todellisuudessa olla vähäisempi kuin järjestelmän seurantatiedot ilmoittavat.

91 88(115) 4 KUNTAKOKEILUHANKKEEN ETENEMISEN RAPORTOINTI 4.1 Hankkeen vaiheistus ja aikataulu Kuntakokeiluhankkeen toiminta-aika on Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (1350/2014) valmisteltiin vuonna 2014 sekä tehtiin kokeilujen valmistelutyötä yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinainen kuntakokeiluaika on vuosien 2015 ja 2016 aikana. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat kuntakokeilut ja toimintamallien toteuttaminen kuntakokeilulain mukaisesti. Kokeiluhanke muodostuu valmisteluvaiheesta, toteutusvaiheesta sekä tulosten raportoinnista ja johtopäätöksistä. Lisäksi toteutetaan ulkopuolinen riippumaton arviointi. Hankkeen toimenpiteet on kuvattu vuosikelloon Hankkeen toiminta ja toimenpiteet ovat toteutuneet raportointikaudella pääosin toimintasuunnitelman/vuosikellon mukaisesti. 4.2 Kuntakierros Kuntakierros toteutettiin syksyllä 2015 kuuteen kuntaan/kuntaryhmään. Kuntakierrosta varten valmisteltiin esitys/asialistat, joiden avulla keskustelu voitiin paremmin toteuttaa. Kuntakierros toteutettiin pääosin nuorisotakuun toimintamallia toteuttaviin kuntiin/kuntaryhmiin.

92 89(115) Helsinki Lappeenranta ja kuntaryhmä Rovaniemi Forssa Järvenpää ja kuntaryhmä Lahti ja kuntaryhmä Keskusteluista tehtiin muistiot sisäiseen käyttöön ja talletettiin kuntien valmistellut power point -esitykset myöhempää tarkastelua varten. Kuntakierrokselle osallistuivat hankehenkilöstö. Aiemmin kevään kuntakierroksen koosteeseen liitettiin syksyn kierroksen kuvaus (Valtiovarainministeriön Internet-sivut ja Kuntakokeilujen Vyvi -sivusto). Myös syksyn Kuntakierroksesta työstettiin Webropol -palautekysely. 4.3 Raportoinnin valmistelu, ohjeistus ja tuki Kuntakokeilusopimusten mukaisesti kuntien tulee raportoida kokeilujen etenemisestä. Kunnille lähetettiin raportointipyyntö joulukuussa (liite 1). Materiaalipaketti sisälsi ohjeen, kaikkiin kokeiluihin, excel -pohjiin esitäydennetyt indikaattorilomakkeet, sekä Toiminnan kuvaaminen kokeilun aikana -kyselyn linkin ja kyselylomakkeen word -versiona. VM lähetti myös asiakas- ja henkilöstökyselyiden tulokset kunnille excel - tiedostoina, sekä raportointikauden Toiminnan kuvaus koosteen. 4.4 Toiminnan tuki kunnille Kokeilukunnille ja yhteistyötahoille järjestettiin Työpaja 29.10, jonka toteutuksessa mukana oli myös hankkeen ulkopuolista arviointia toteuttava Tempo Economics Oy. Työpajaan osallistui 65 henkilöä Kokeilukunnille järjestetyt infot Kokeiluiden käynnistämisen ja toteuttamisen tueksi järjestettiin infoja nuorisotakuun toimintamallia toteuttaville kokeilukunnille. Infot järjestettiin sähköisesti Lync -yhteyden kautta. Infoja toteutettiin yhteistyössä TEM:n kanssa (eritysasiantuntija Anne Glad). NT/TYPPI käyttäjäinfot: Yhteistyö ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa Kuntakokeiluhankkeen ja Kokeilulain valmistelussa on ollut tiiviisti mukana 9 asiantuntijatiimiä. Kokeilutoimintaa ohjaa koordinaatioryhmä, jossa on kokeiluihin osallistuvien ministeriöiden, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, aluehallintovirastojen, tietosuojavaltuutetun toimiston, Kansaneläkelaitoksen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, työ- ja elinkeinotoimistojen, Suomen Kuntaliiton sekä Opetushallituksen edustus. Koordinaatioryhmä on kokoontunut raportointikaudella kaksi (2) kertaa ja

93 90(115) 4.6 Asiantuntijatiimit Hankkeen asiantuntijatiimejä ovat hyvinvoinnin integroidun toimintamallin tiimi, koulutuspalvelutiimi, asumispalvelumallin tiimi, valvontamallin tiimi, indikaattoritiimi, kunta-kela tiimi, nuorisotakuun tiimi ja tietosuojatiimi. Tiimeissä on edustajat kunkin toimintamallin tai tehtäväalueen edellyttämistä toimivaltaisista ministeriöistä, virastoista, ja Kuntaliitosta. Raportointikaudella tiimit ovat kokoontuneet raportointikaudella seuraavasti: Asiantuntijatiimi Pvm Pvm Hyvinvointitiimi Asumispalvelutiimi Valvontatiimi Indikaattoritiimi Nuorisotakuutiimi Tietosuojatiimi Ei kokoontunut Kunta-Kelatiimi Koulutuspalvelutiimi Ei kokoontunut 4.7 Yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa Hanke ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukunnat osallistuvat STM:n hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämistyöhön. Hanke osallistuu ESR -Kohtaamon ohjausryhmään ja käy säännöllistä keskustelua Kohtaamon hanketoimijoiden ja TEM:n kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Tempo Economics Oy:n ja Valtioneuvoston kanslian kanssa. Nuorisotakuun toimintamallissa tiivistä yhteistyötä tehdään TEM:n sähköisten palveluyksikön erityisasiantuntija Anne Gladin kanssa. Tempo Economics Kohtaamo (Ohjaamopäivät) Valtioneuvoston kanslia/kokeilutoimisto STM/THL

94 91(115) 4.8 Kuntamarkkinat Kuntakokeiluhanke osallistui Kuntaliiton vuosittaiseen kunnille suunnattuun laajaan tapahtumaan (Kuntamarkkinat ). Hanketta esiteltiin tietoiskuissa (Tietokimara) ja kuntaesimerkkejä seminaareissa.

95 92(115) 5 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN KOOSTE Kokeiluhankkeen toisen raportointikauden ( ) tuloksiin perustuen kunnat ovat toteuttaneet kokeilusopimuksissa määriteltyjä kokeiluja. Tulosten mukaan kaikki kokeilut yhtä kokeilua lukuun ottamatta ovat edenneet osin tai kokonaan suunnitelman mukaisesti. Toimintatavat ja toimenpiteet on esitelty toimintamalleittain hyödyntäen kunnilta saatuja kokeilukohtaisia kuvauksia (kysely), sekä indikaattorilomakkeita ja lomakkeiden kuvauksia (Kommentit raportointikauden kehitykseen). Kuvaukset on esitetty lainauksina ja merkitty lainaus ( ) merkein. Raportointikauden kyselyt lähetettiin myös kokeilukuntien TE -toimistoille, Kelalle ja aluehallintoviraston edustajille. 5.1 Toiminnalliset muutokset Hyvinvointimallin kokeilun osalta keskeistä on ollut sähköisen asiakasrekisterin perustaminen, asiakasvastaavan työskentelytavat, moniammatillisen tiimin ja työskentelytavan kehittäminen sekä yhteisen palvelusuunnitelman toteuttaminen. Yhteisiä palvelusuunnitelmia on jo työstetty ja määrä tulee kasvamaan seuraavan raportointikauden aikana. Yhteisen palvelusuunnitelman työstämisessä mukana olleet arvioivat, että suunnitelma on auttanut asiakkaan kokonaistilanteen arviointia, selkeyttänyt rooleja ja vastuunjakoa sekä mahdollistanut palvelujen oikea-aikaisuuden. Asiakkaat, joille suunnitelma on tehty, ovat olleet tyytyväisiä. Haasteitakin on ollut esimerkiksi henkilöstön sitoutumisen osalta sekä sähköisen asiakasrekisterin puuttumisen vuoksi. Koulutuspalvelukokeilun pääpaino on siirtynyt lukioiden hallinnollisesta yhdistymisestä yhteisesti opetettavien kurssien aikaansaamiseksi. Kokeilu ei ole edennyt alkuperäisen aikataulun mukaisesti, mutta yhteistyö kolmen lukion välillä on kokeilukuntien mukaan lisääntynyt. Valvonnan kokeilussa seurantaan valmistellut indikaattorit osoittavat jo joidenkin kokeilukohteiden osalta sen, että vaikka uusia toimintatapoja pilotoidaan ja edelleen kehitetään, ei niillä ole asiakkaiden ja henkilöstön kokemusten mukaan ollut negatiivisia vaikutuksia palvelun laatuun tai asiakkaiden kokemuksiin. Hyvinvointiteknologian hyväksikäytön hyötyjä on mitattu ja tuloksia on voitu hyödyntää vasta vähäisessä määrin henkilöstön resursoinnissa. Asumispalveluiden kokeilussa merkittävässä roolissa on uusien toimintatapojen käyttöönottaminen ja kehitystyö. Asiakkaisiin suunnattuja toimintakykyä kehittäviä, ylläpitäviä ja osallistavia toimintatapoja on edelleen kehitetty ja pilotoitu kokeilukunnissa. Verkostomainen kehitystyö ja uusien tahojen (kolmas sektori, seurakunnat, oppilaitokset jne.) ovat olleet kehitystyössä mukana raportointi-kaudella. Palvelualuemallin kehitystyö on toteutunut osin. Hyvinvointiteknologisten sovellutusten hyödyntämistä on jatkettu. Kunta- Kela yhteistyökokeilussa Vantaan kaupungin ja Kelan laajennettu kokeilu jatkuu suunnitelman mukaisesti. Toimeentulohakemusten vastaanottaminen ja asiakasneuvonta toteutuvat Kelan toimipisteissä. Hakemusten jättämismäärä on vielä tavoitteeseen nähden pieni (tuloskehitys ei ole merkittävä edelliseen raportointilauteen verrattuna), mutta kokeilusta saadaan kokemusta valtakunnallisesti samanaikaisesti tehtävään kehitystyöhön. Nuorisotakuun kokeilussa asetetut tavoitteet; matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja kunnan ja TE - toimiston yhteistyön kehittäminen ovat toteutuneet lähes kaikissa kokeilukunnissa. Raportointitulosten mukaan yhteistyö on tiivistynyt ja hyötyjä nähdään nuoren prosessien lyhenemisenä. TE- toimistojen päätösaikataulut ovat vastausten mukaan toteutuneet aikarajojen puitteissa. Kahdeksan kokeilukuntaa on perustanut matalan kynnyksen/ohjaamo -pisteen, yhdessä kunnassa piste oli jo perustettu aiemmin (Oulu), kahdessa kunnassa piste perustetaan 2016 vuoden alussa. Kolmessa kokeilukunnassa ei perusteta erillistä pistettä, mutta neuvontaa ja ohjausta toteutetaan olemassa olevissa tiloissa moniammatillisesti. Asiakastyö on käynnistynyt ja/tai jatkunut raportointikaudella. Tuloksia asiakastyöstä ja ohjauksen onnistumisesta nähdään NT/TYPPI järjestelmän seurannan tuloksista. Erityisesti tulokset työllistymistä edistävistä toimenpiteistä (työkokeiluja on toteutettu 42 kpl, yksi nuori on palkkatukityössä ja 45 nuorta on työllistynyt) ovat positiivi-

96 93(115) sia. Myös aktivointi-suunnitelmien määrä (106) kertoo suunnitelmallisuudesta nuorten prosesseissa. Tulosten mukaan opiskelun on aloittanut 42 nuorta. ESR/ELY Ohjaamo kokonaisuus on osaltaan ollut tukemassa kokeilukuntien matalan kynnyksen/ohjaamo - pisteiden käynnistämistoimenpiteitä. Yhtenäinen ilme parantaa tunnettuutta ja helpottaa nuorten tavoitettavuutta. Kuntakokeilun nuorisotakuun kokeilukunnat ovat hyötyneet koordinoivan Kohtaamo -hankkeen (TEM/Ely ESR- koordinaatiohanke) ohjauksesta, koulutuspäivistä, asiantuntijakäynneistä ja tutkijaresurssista. Indikaattoriperusteinen seuranta on jatkunut kaikissa kokeilukunnissa, joissa kokeilut ovat käynnistyneet suunnitellusti. Indikaattoreiden hyödyntäminen ja indikaattoreiden toimivuus vaikuttavuutta kuvaavina mittareina on edelleen harjoitusasteella. Lomakkeita täydennettiin edelleen niukasti. Kustannustietojen osalta merkinnät ovat eniten puutteellisia. Osa kunnista kommentoi, etteivät tilinpäätöstiedot olleet raportointikauden puitteissa saatavilla. Lomakkeita voidaan täydentää tietojen osalta vielä kevään aikana. Asiakas- ja henkilöstökyselyitä (kyselysarjoja; lähtöarvo, raportointikausi ja ) toteutettiin vain harvoissa kokeilukohteissa. Kunnissa, joissa kyselyt toteutettiin, asiakastyytyväisyys on pysynyt samalla tai lähes samalla tasolla. Enemmän vaihteluvälejä voidaan havaita henkilöstökyselyiden tuloksissa. Positiivista on kuitenkin se, että lähes kaikki kunnat ovat toteuttaneet ainakin yhden kyselyn henkilöstölle tai asiakkaille. Nuorisotakuun ja hyvinvoinnin toimintamalleissa seurantaa toteutettiin edellisellä raportointikaudella vähäisessä määrin. Oheisella raportointikaudella hyvinvointimallissa indikaattorilomakkeiden täydentämisessä on aukkoja, mutta kehitystyö on jatkunut ja pääosin sähköisen rekisteri ja alusta ovat käytössä. Yhteinen palvelusuunnitelmien määrä on lisääntynyt (71 uuttaa suunnitelmaa) ja asiakaskyselyitä on jo joissakin kokeiluissa tehty. Nuorisotakuun toimintamallissa indikaattorit kerätään suurelta osin NT/TYPPI -järjestelmän seurantatiedoista. Oheisella raportointikaudella kerättiin uutena indikaattorina kävijämäärätietoa matalan kynnyksen palveluista/ohjaamoista. Tulosten mukaan raportointikaudella 3684 nuorta kävi palvelupisteessä. Tieto siitä, että nuoret ovat löytäneet uuden palvelun on merkittävämpi kuin se, että NT/TYPPI järjestelmään ei ole käytetty tai asiakastietoja ei ole vielä järjestelmään kirjattu. Kokeiluiden etenemisen tilannetta ja vaikutusta kysyttiin myös ulkopuolisen arvioijan (Tempo Economics Oy) toimesta. Kyselyyn vastasi 56 vastaajaa (vastausprosentti 41 % ). Vastausten mukaan noin 20 % kokeilukunnista ovat ottaneet palvelu- ja toimintamallit kokonaan käyttöön. Noin 60 % kunnista muutos on totetuettu osin ja noin 20 % kokeilukunnista uusia toimintatavoista ei ole vielä otettu käyttöön. (Kuva 6)

97 94(115) Kuva Kokeilun vaikutukset Raportointikaudella tiedusteltiin kunnilta ja yhteistyötahoilta (TE -toimisto, AVI ja Kela) arvioita kokeilun vaikutuksista asiakkaisiin, henkilöstöön ja talouteen (välittömät säästöt, työaikasäästöt ja pitkän tähtäimen kustannukset). Raportissa tulokset koostettiin toimintamalleittain erillisiin taulukoihin. Asiakasvaikutusten arvioinnin osalta hyödynnettiin myös edellisen raportointikauden tulokset ja siten tulokset voitiin koostaa toimintamalleittain taulukoihin. Henkilöstövaikutusten ja talousvaikutusten arvioinnit koostettiin myös erillisiin taulukoihin. Taulukoihin lisättiin rinnakkain kuntien ja yhteistyötahojen vastaukset. Hyvinvointimallissa ensimmäisellä raportointikaudella ( ) toiminnalla olevan vaikutuksia asiakaskäyntien määrään, päällekkäisten toimenpiteiden vähentymiseen ja asiakkaan vastuun ja tietoisuuden lisääntymisen osalta. Toisella raportointikaudella ( ) vastauksissa voidaan nähdä jo osin toiminnan käynnistyneen. Arvioinnissa näkyy asiakasnäkökulma ja myös haasteita, joita toimintamallin käytäntöön viemisessä on havaittu. Valvonta- ja asumispalvelumallin vastaajien mukaan kokeilulla on vaikutusta yksilöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden lisäämisen osalta. Asiakkaan kokemustiedon kerääminen katsotaan olevan tekijä joka vaikuttaa jatkossa hoitotyön.

98 95(115) Kunta-Kela yhteistyökokeilussa Kela raportoi, että vaikutus asiakkaaseen näyttäytyy kokonaispalveluna, jossa asiakas saa samalla asiakaskäynnillä tiedon useammasta palvelusta. Nuorisotakuukokeilukuntien vastausten mukaan kokeilun vaikutus asiakkaaseen on merkittävä. Kokeilu muuttaa asiakaspalveluprosessia ripeämmäksi ja nuori saa paremmin kohdennettua ohjausta. Kuntakokeilun vaikutusta välittömiin säästöihin, työajan säästöihin ja pitkän tähtäimen säästöihin kysyttiin kaikilta kokeilukunnilta ja yhteistyötahoilta. Talousnäkökulmaa tiedusteltiin myös pyynnöllä arvioida pitkän tähtäimen lisäkustannuksia. Säästövaikutuksia koettiin saatavan Asioiden joustava ja useamman tahon tiedot kokoava työskentely säästää aikaa monelta toimijalta. (hyvinvointimalli). Työajan säästöjä voi asumispalvelumallia toteuttavan kokeilukunnan mukaan tulla; Teknologian käytön laajentamisella voi työajan säästöjä tulla, ehkä video-tv ohjelmatoiminnan kautta jonkun verran myös. Lääkeautomaatin vaikutukset työajan säästöihin edellyttää tarkempaa tulosten analyysia. Valvontamallia toteuttavan kokeilukunnan mukaan pitkän tähtäimen säästöjä voi tulla esimerkiksi omavalvonnasta Systemaattinen valvontaohjelman noudattaminen selkeyttää prosesseja ja parantaa palvelun laatua. Riskien ehkäisyllä vähennetään virheiden korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sähköistä tiedonkeruuta voidaan edelleen kehittää. Nuorisotakuun kokeilukunnat kokivat talousvaikutusten arvioinnin hankalimpana. Säästöjä kuvataan tulevan työajasta Yksi nuoren asiointi tunnin verran Ohjaamossa vastaa parhaimmillaan työntekijöiden viiden tai kuuden tunnin työpanosta, jos työ tehtäisiin yksin. Pitkän tähtäimen lisäkustannuksia ei kokeilukuntien mukaan suuressa määrin ole odotettavissa. Kustannuksia raportoidaan tulevan henkilöstökustannuksista, erilaisten sähköisten järjestelmien hankintakustannuksista tai koulutuskustannuksista. Kokeilujen kolmas toimintakausi on käynnissä. Raportointikauden 1/2016 tavoitteena on esitellä kokeiltavien toimintatapojen suhdetta lähtötilanteeseen, sekä kerätä arvioita siitä, miten pilotoidut toimintatavat tullaan ottamaan käyttöön kokeilukunnissa kokeiluiden päättymisen jälkeen.

99 96(115) Liite 1 KOKEILUKUNNILLE Kuntakokeilujen raportti 2/2015 Lähtökohdat raportoinnille Raportointipyyntö Kokeilujen raportoinnin lähtökohtia ovat kuntakokeilusta annettu laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (1350/2014) sekä kunkin kunnan tai kuntaryhmän kokeiluja koskeva sopimus. Kokeiluhankkeen kokonaisraportointi kohdistuu sekä paikallisten kokeilujen toimintaan ja tuloksiin että kokeilujen yhteisvaikutuksiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Kuntien tehtävänä kokeilujen raportoinnissa on kuvata sitä, mitä toiminnallisia muutoksia kokeilukohteissa on tehty ja mitkä ovat toiminnan tulokset sekä suhteessa palvelujen asiakkaisiin että kunnan palvelutoiminnan tuottavuuteen ja taloudellisuuteen. Kokeiluiden ensimmäinen raportti ajanjaksolle on valmistunut. Raportointijakson väliraportti 1/2015 on liitetty valtiovarainministeriön Internet -sivustolle Kuntakohtaiset tuloskoosteet ensimmäisen raportoinnin osalta lähetetään kunnille tämän raportointipyynnön yhteydessä. Valtiovarainministeriö lähettää päivättyyn ohjeeseen viitaten kokeilukunnille/kuntaryhmille sähköisesti yksilöidyn raportointipyynnön 2/2015. Tämä raportointipyyntö koskee raportointijaksoa Kuntien raportointiaikataulu on seuraava: Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 2/2015). Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 1/2016). Väliraportti tilanteesta annetaan mennessä (raportti 2/2016). Toiminnan kuvaaminen kokeilun aikana, Webropol -kysely Kokeilujen aikaista toimintaa kuvataan vastaamalla kuhunkin toimintamalliin valmisteltuun liitteenä olevaan sähköiseen kyselyyn. Kyselyssä valitaan vastausvaihtoehdoista toimintamallit, joita kunta tai kuntaryhmä toteuttaa ja vastataan niihin koskeviin kysymyksiin. Kyselylinkit lähetetään niille kunnille, joilla on omia kokeiluja. Yhteyshenkilö kokoaa tarvittavat tiedot ja syöttää kunnan vastauksen kyselyyn. Jos kunnassa on useita kokeiluja, voi kyselyyn vastata myös kokeilukohtaisesti. Kyselylinkki on auki toisen raportointikauden osalta saakka. VM koostaa kyselyiden tulokset kaikkien toimintamallien osalta raportiksi ja lähettää väliraportin 2/2015 ja tuloskoosteet kokeiluja toteuttaville kunnille.

100 97(115) Toimenpide ja aikataulu Kyselyyn vastaaminen Webropolin kautta kokeilukunnittain mennessä. Kyselyyn vastaavat jakelussa mainitut kunnat. Indikaattoripohjainen raportointi Kokeilujen raportointikauden tulokset ja kustannustiedot kirjataan/täydennetään valmisteltuihin indikaattorilomakkeisiin. Kunnat kirjaavat raportointikauden tulokset indikaattorilomakkeiden merkinnällä otsikoituihin sarakkeisiin osioissa: Yleiset taustaindikaattorit (A), kokeilujen toiminnallisia muutoksia koskevat indikaattorit (B) ja kokeilukohteiden palvelukehitystä kuvaavat indikaattorit (C). VM on esitäyttänyt indikaattorilomakkeet Excel -pohjiksi jokaista kokeilukohdetta koskien. Lomakkeissa näkyvät kuntien toimittamat lähtöarvokyselyiden tulokset, sekä ensimmäisen raportointijakson tulokset. Kaikkien kokeilukohteiden indikaattorilomakkeisiin on tehty lisäys sanallisen kuvauksen osalta. Kokeilukuntia pyydetään kuvaamaan/arvioimaan sekä tulkitsemaan tuloksia jokaisen indikaattoriryhmän jälkeen. Indikaattorit ovat oleellinen osa kokeilua. Indikaattoreiden toimivuutta ja käyttökokemuksia raportoidaan koko kokeiluajan. Tietojen keräämiseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä kerättävillä tiedoilla on suuri merkitys kokeilujen arvioinnin kannalta. Indikaattoreita voidaan joiltakin osin lisätä tai tarkentaa. Mahdolliset tarpeelliseksi katsotut uudet mittarit ja indikaattorit pyydetään kirjaamaan lomakkeeseen punaisella fontilla. Indikaattorit, joihin ei saada tulosta tai jotka eivät anna tietoa kokeilusta pyydetään merkitsemään tummennetulla täyttövärillä. Indikaattorilomakkeesta ei kuitenkaan saa poistaa leikkaamalla sinne merkittyjä mittareita ja indikaattoreita. Kuhunkin indikaattoriryhmään tulee jättää riittävä määrä indikaattoreita. Nuorisotakuukokeilun osalta yhteisesti valmisteltua indikaattoripatteristoa ei voi muuttaa. Nuorisotakuukokeilun suurin osa indikaattorilomakkeeseen merkittävistä tuloksista saadaan NT/TYPPI -järjestelmän seurantatiedoista, jotka ajetaan raporteiksi. NT/TYPPI - seurantatietojen lisäksi kunnat kirjaavat/täydentävät kokeilujen raportointikauden tulokset ja kustannustiedot indikaattorilomakkeisiin. VM on täydentänyt nuorisotakuukokeilujen lomakkeisiin valtakunnalliset (TEM, Työvälitystilasto, Tilastokeskus ja Työssäkäyntitilasto) tulokset siltä osin, kun ne ovat olleet käytettävissä. Nuorisotakuukokeilun indikaattorilomakkeeseen on tehty kaksi indikaattori- ja mittaripäivitystä: NT/TYPPI -järjestelmää käyttävät asiantuntijat/vastuuvirkailijoiden määrä ja Matalan kynnyksen asiakkaat/ NT/TYPPI -järjestelmään kirjattujen nuorten osuus % alle 29-vuotiaista työttömistä nuorista. Lisäksi lomakkeeseen on lisätty yksi uusi kaikille tarkoitettu mittari ja indikaattori: Matalan kynnyksen löytäneet nuoret/ Nuorten käyntikerrat matalankynnyksen pisteessä/ohjaamossa, lkm.

101 98(115) Toimenpide ja aikataulu Tulosten kirjaaminen indikaattorilomakkeisiin kokeilukohteittain ja lomakkeiden lähettäminen sähköpostitse projektipäällikkö Sonja Manssilalle sekä projektiassistentti Emmi Niiraselle, mennessä. Asiakas- ja henkilöstökyselyt, kunnan omat kyselyt tai VM:n Webrobol -kysely Toimenpide ja aikataulu Asiakas- ja henkilöstökyselyt toteutetaan kuntakohtaisesti sovitulla tavalla. VM kyselylinkit ovat avoinna koko kokeiluajan. Kuntien tulee lisätä raportointikauden tulokset Webropoliin mennessä. VM koostaa kyselyiden tulokset. Kunnan itse toteuttamat kyselyt tulee toteuttaa siten, että kunta voi kirjata tulokset indikaattorilomakkeisiin raportointiaikojen puitteissa. VM kyselyn osalta VM lähettää tulosteen mennessä kunnille indikaattorilomakkeeseen täydentämistä varten. VM:n Webropol asiakas- ja henkilöstökyselyjen toteuttaminen mennessä. Tulosten syöttäminen Webropoliin mennessä. VM:n lähettämän tuloskoosteen tietojen kirjaaminen indikaattorilomakkeisiin mennessä. tai Kuntien omien asiakas- ja henkilöstökyselyiden toteuttaminen mennessä ja tulosten kirjaaminen indikaattorilomakkeisiin mennessä. Helsingissä Ylijohtaja Silja Hiironniemi

102 99(115) Liite 2 Toiminnan kuvaaminen kuntakokeilun aikana Kuntakokeilujen tavoitteita ja niiden toteutumista raportoidaan toimintamalleittain. Kyselyssä vastataan niitä toimintamalleja koskeviin kysymyksiin, joihin kunta osallistuu kokeilussa. Kokeilukunnan yhteyshenkilö kokoaa tarvittavat tiedot ja syöttää yhden yhteisen valmistellun vastauksen kyselyyn Webropol -linkin kautta. Jos kunnassa on useita kokeiluja, voi kyselyyn vastata myös kokeilukohtaisesti. TAUSTATIEDOT Kunta * Kunta, jota raportointi koskee. Forssa Hattula Hausjärvi Helsinki Hämeenlinna Janakkala Joensuu Joutsa Jyväskylä Järvenpää Kontiolahti Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta ja Eksote Liperi Loppi Pirkkala

103 100(115) Oulu Pirkkala Riihimäki Rovaniemi Tampere Vaasa Ylöjärvi Vantaa Toimintamallit Rastita toimintamallit, joihin syötät vastauksen 1. Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu 2. Koulutuspalveluja koskeva kokeilu 3. Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu 4. Asumispalveluja koskeva kokeilu 5. Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu 6. Nuorisotakuuta koskeva kokeilu 1. HYVINVOINNIN INTEGROITUA TOIMINTAMALLIA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. Kokeilukohteiden nimeäminen Nimeä kokeilukohteet, joita vastaus koskee. (esim. 1. kokeilukohteen nimi, 2. kokeilukohteen nimi jne.) Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin?

104 101(115) Onko asiakasrekisteri perustettu raportointikauden aikana? Kyllä. Kuka on asiakasrekisterin rekisterinpitäjä? Ei, miksi? Asiakasrekisteri perustettu jo edellisen raportointikauden aikana Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Miten arvioisitte monialaisen yhteistyön toteutumista kokeilussa? Mitä ammattilaisryhmiä (sosiaalityöntekijä, sosionomi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä jne.) monialaisen työryhmän jäsenet edustavat? Miten arvioisitte tiedonkulun toteutumista (tiedon saaminen, luovuttaminen ja tallettaminen) monialaiseen yhteistyöhön osallistuvien ammattihenkilöiden välillä? Onko asiakkailta saatu suostumus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen? Kyllä Ei, miksi?

105 102(115) Onko kokeilussa käytetty kuntakokeilulain sallimaa mahdollisuutta luovuttaa ja saada tietoja ilman asiakkaan suostumusta? Kyllä. Millaisissa tilanteissa? Ei Onko asiakasvastaavia nimetty? Kyllä, lukumäärä yhteensä? Ei, miksi? Miten arvioisitte asiakasvastaavamallin toimivuutta? Onko yhteisiä palvelusuunnitelmia tehty raportointikauden aikana? Kyllä. Lukumäärä? Ei, miksi? Miten arvioisitte yhteisen palvelusuunnitelman toimivuutta? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön?

106 103(115) Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa toiminnan taloudellisuuteen? Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Lisätietoja ja kommentteja 2. KOULUTUSPALVELUJA KOSKEVA KOKEILU Riihimäen kaupungin sekä Lopen ja Hausjärven kuntien muodostama kuntaryhmä vastaavat keskitetysti koulutuspalveluja koskevan kokeilun kysymyksiin keskitetysti. Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Miten lukioita koskevat hallinnolliset ratkaisut ovat edenneet? Miten aineopetushenkilöstön yhteisresursointi on edennyt?

107 104(115) Miten verkkokurssien suunnittelu ja toteutus ovat edenneet? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on oppilaisiin? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa toiminnan taloudellisuuteen? Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Lisätietoja ja kommentteja 3. KUNTIEN TOIMINNAN VALVONTAA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. Kokeilukohteiden nimeäminen Nimeä kokeilukohteet, joita vastaus koskee. (esim. 1. kokeilukohteen nimi, 2. kokeilukohteen nimi jne.) 1

108 105(115) Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Toimintamallin osio A: Miten kokeilukohteeseen valmistellut indikaattorit kuvaavat vaikutuksia asiakkaisiin, henkilöstöön ja talouteen? Toimintamallin osio B: Miten kunnan ja aluehallintoviraston yhteistyö on muuttunut kokeilun aikana suhteessa lähtötilanteeseen? Toimintamallin osio C: Miten omavalvontaohjelman kehitys ja toteuttaminen on käynnistynyt/jatkunut kokeilun aikana? Toimintamallin osio C: Miten omavalvontaohjelmaa on päivitetty tai seurattu? Onko esimerkiksi puuttumiskriteereitä ja valvonnan seurannan toimenpiteitä linkitetty osaksi toimintayksiköiden toimintaa? Miten niistä tiedotetaan?

109 106(115) Miten henkilöstön yhteiskäyttö tai rakenne on muuttunut toimintayksikössä raportointikauden aikana? Minkälaisia uusia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja on raportointikaudella otettu käyttöön? Millaisia hyötyjä ratkaisuista on nähtävissä? Miten arvioisitte hyvinvointiteknologisten ratkaisujen käyttöönoton muuttaneen toimintaa kokeilukohteessa? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa toiminnan taloudellisuuteen? Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset

110 107(115) Lisätietoja ja kommentteja 4. ASUMISPALVELUJA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. Kokeilukohteiden nimeäminen Nimeä kokeilukohteet, joita vastaus koskee. (esim. 1. kokeilukohteen nimi, 2. kokeilukohteen nimi jne.) Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Miten henkilöstön yhteiskäyttö tai rakenne on muuttunut toimintayksikössä raportointijakson aikana? Minkälaisia uusia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja on raportointikaudella otettu käyttöön? Millaisia hyötyjä ratkaisuista on nähtävissä?

111 108(115) Miten arvioisitte hyvinvointiteknologisten ratkaisujen käyttöönoton muuttaneen toimintaa kokeilukohteessa? Minkälaisia uusia asiakkaiden toimintakykyä lisääviä toimintatapoja on kehitetty raportointikaudella? Miten arvioisitte saneerattujen tilojen soveltuvuutta kokeilukohteeksi? Miten arvioisitte ryhmäperhehoitokokeilun etenemistä? (Vantaa) Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa toiminnan taloudellisuuteen? Välittömät säästöt Työajan säästöt

112 109(115) Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Lisätietoja ja kommentteja 5. KUNTIEN JA KANSANELÄKELAITOKSEN YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KOKEILU Vantaan kaupunki vastaa tätä toimintamallia koskeviin kysymyksiin. Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön? Minkälaisia uusia kehityskohteita kokeilun aikana voisi vielä toteuttaa/kokeilla? Arvioi seuraavia 1=erittäin huono, 2=heikko, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä Yhteistyön toimivuus kunnan ja Kelan työntekijöiden välillä Prosessin toimivuus Prosessin soveltuvuus valtakunnalliseen kehitystyöhön Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin?

113 110(115) Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa toiminnan taloudellisuuteen? Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Lisätietoja ja kommentteja 6. NUORISOTAKUUTA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. Miten kokeilu on edennyt suhteessa työsuunnitelmaan 2015 kirjattuihin toimenpiteisiin? Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? Miten ensimmäisessä raportoinnissa kuvatut uudet toiminnalliset muutokset on otettu käyttöön?

114 111(115) Miten arvioisitte monialaisen yhteistyön toteutumista kokeilussa? Onko viranomaisyhteistyö laajentunut kokeilun aikana? Kyllä, miten? Ei, miksi? Onko monialaiseen yhteistyöhön liittynyt uusia tahoja/toimijoita? Kyllä, keitä? Ei Miten arvioisitte tiedonkulun toteutumista (tiedon saaminen, luovuttaminen ja tallettaminen) monialaiseen yhteistyöhön osallistuvien ammattihenkilöiden välillä? Miten arvioisitte kunnan ja TE- toimiston välisen yhteistyön toteutumista ja sen muutosta kokeilun aikana suhteessa aikaisempaan? Milloin ja miten matalan kynnyksen palvelupiste/nuorten ohjaaminen on käynnistynyt? Minkälaisia palveluja matalankynnyksen palvelupiste/ohjaamo tarjoaa nuorille?

115 112(115) Onko Kuntakokeilulain (1350/2014) 4 :n mukaista yhteistä palvelusuunnitelmaa otettu käyttöön? Kyllä Ei, miksi? Suunniteltu otettavaksi käyttöön. Ajankohta? Onko yhteisiä palvelusuunnitelmia tehty raportointikauden aikana? Kyllä. Lukumäärä? Ei, miksi? Miten arvioisitte yhteisen palvelusuunnitelman toimivuutta? Onko asiakasvastaavia nimetty? Kyllä, lukumäärä yhteensä? Ei, miksi? Miten arvioisitte asiakasvastaavamallin toimivuutta? Onko NT/TYPPI -järjestelmän käyttö aloitettu? Kyllä Ei, miksi? Onko NT/TYPPI -järjestelmään kirjaaminen Lisääntynyt

116 113(115) Vähentynyt Pysynyt samana kuin edellisellä raportointikaudella Miten arvioisitte NT/TYPPI -järjestelmän soveltuvuutta asiakastietojen kirjaamiseen? Millä perusteella nuoren tiedot kirjataan NT/TYPPI -järjestelmään ja asiakkuussuhde käynnistyy? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa asiakkaisiin? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa henkilöstöön? Miten arvioisitte, minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia kokeilulla on suhteessa toiminnan taloudellisuuteen? Välittömät säästöt Työajan säästöt Pitkän tähtäimen säästöt Pitkän tähtäimen lisäkustannukset Lisätietoja ja kommentteja

117 114(115) Liite 3 Malli muokatusta indikaattorilomakkeesta