Kuntakokeilut. Kuntien tavoitteet ja tilannekatsaus kevät 2015

Transkriptio

1 Kuntakokeilut Kuntien tavoitteet ja tilannekatsaus kevät 2015

2 Kokeilukunnat ja toimintamallit

3 1 Forssa ja Ypäjä 2 Helsinki 3 Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala 4 Joensuu, Kontiolahti ja Liperi 5 6 Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Mäntsälä, Sipoo, Pornainen, Nurmijärvi ja Tuusula 7 Kouvola 8 Kuopio Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja 9 Nastola 10 Lappeenranta, Imatra, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari 11 Loppi, Riihimäki ja Hausjärvi 12 Oulu 13 Rovaniemi 14 Tampere, Kangasala, Nokia,Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi 15 Vaasa ja Mustasaari 16 Vantaa

4 Toimintamallit Koulutuspalvelukokeilu Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki Nuorisotakuun toimintamalli Forssa ja Ypäjä, Joensuu, Jyväskylä ja kuntaryhmä, Järvenpää ja kuntaryhmä, Kouvola, Lahti ja kuntaryhmä, Lappeenranta ja kuntaryhmä, Oulu, Rovaniemi, Vantaa Asumispalveluiden toimintamalli Kouvola, Loppi ja kuntaryhmä, Joensuu ja kuntaryhmä, Vantaa Valvonnan toimintamalli Kuopio, Jyväskylä ja kuntaryhmä, Tampere ja kuntaryhmä, Vaasa ja Mustasaari 4

5 Toimintamallit Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Hämeenlinna ja kuntaryhmä, Joensuu ja kuntaryhmä, Jyväskylä ja kuntaryhmä, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta ja kuntaryhmä, Oulu, Tampere ja kuntaryhmä Kunta-Kela Vantaa Kunta-Kela Vantaa 5

6 Kokeilujen sisällöt

7 Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskevan kokeilun tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisten ja moniammatillisten toimintamallien luomista ja käyttämistä kuntien lakisääteisiä palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa tavoitteena tehokas ja vaikuttava toiminta. Lisäksi kokeilun tarkoituksena on laaja-alaisesti edistää toiminnan suunnittelussa palveluja käyttävän henkilön (asiakas) elinolosuhteita ja yksilöllisiä palvelutarpeita koskevan tiedon käsittelyä hänen etunsa mukaisesti sekä turvaten hänen yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suoja (Kuntakokeilulaki 1350/2014, 3 )

8 Hämeenlinna-Hattula-Janakkala kuntaryhmä, tavoitteet Integroitujen toimintamallien kehittämisellä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä, ennaltaehkäisyä ja mahdollisuutta varhaiseen puuttumiseen sekä pyritään lisäämään tuottavuutta ja vaikuttavuutta Hämeenlinnan kaupungissa sekä Hattulan ja Janakkalan kunnissa. Kokeilun sisältökohteita on kolme: monialaiset lasten ja nuorten palvelut (opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut), perusterveydenhuollon palvelut yhdessä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa sekä ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelut. Kokeilu kohdistuu hyvinvointipalvelujen strategisen ohjauksen integrointiin. Palveluja ohjaavat, eri lainsäädännön edellyttämät, kuntatasoiset, strategiset suunnitelmat. Tehostetaan hallintotyötä. Kokeilu tavoitteena on moniammatillisen työotteen ja asiakkaan oman vastuun vahvistamisen. Yksilötasolla tehtävät palvelu- ja hoitosuunnitelmat ovat asiakkaan saaman palvelun punainen lanka. Suunnitelman toteutusta koordinoi yksi vastuutyöntekijä moniammatillisen tiimin tukemana. Suunnitelma on sähköinen ja sijaitsee tietojärjestelmässä, johon moniammatillisen tiimin jäsenille voidaan antaa pääsy. Vastuutyöntekijä vastaa suunnitelman päivittämisestä yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa. Lisäksi hän koordinoi suunnitelman toteutusta, Yksilötasoisten suunnitelmien integrointi aloitetaan niiden asiakkaiden kanssa, jotka käyttävät runsaasti eri palveluja ja joilla on nyt useita, eri tietojärjestelmissä olevia suunnitelmia. Aito moniammatillinen yhteistyö ja luottamus rinnalla kulkevaan, toisen alan asiantuntijaan uudistaa samalla hyvinvointialan työtä. 8

9 Hämeenlinna-Hattula-Janakkala kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Käynnistynyt osin suunnitellusti, kaikki kokeilukunnat mukana kehitystyössä Sähköinen alusta ei ole vielä käytössä toimittajavaikeuksien vuoksi. Sähköinen alusta, (kaikille kokeilukunnille) palveluntuottaja Kuntien TIERA, hankinta ja vaativuusmäärittelyvaiheessa, pientä viivettä suunniteltuun aikatauluun nähden Pilotointi käynnistyy toukokuussa 2015 Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisteri Hämeenlinna: n 70 asiakasta kokeilussa (ikäihmisten palvelut, varhaiskasvatuksen palvelut, aikuisten palvelut, muut kunnat varhaiskasvatuksen palvelut) Sähköinen alusta ohjaa vielä enemmän yhteiseen tekemiseen asiakasvastaava kokoaa moniammatillisen tiimin ja kutsuu heidät kokoon sähköisen alustan kautta kutsu voidaan lähettää vasta, kun asiakkaalta on saatu suostumus ainoastaan käsittelyyn kutsutuilla on näkyvyys kyseiseen asiaan kokouspöytäkirjat (suunnitelmat) tallentuvat osaksi kokonaisuutta aikajärjestyksessä, pöytäkirjat jäädytetään aina kokouksen jälkeen. Lokitietoihin jää jälki siitä, kuka on muokannut suunnitelmaa asiakkaalla aktiivinen rooli Johtajien asenteet vaikuttavat todella paljon Suunnitelmat päivitys vähintään vuoden välein tai sitten kun tarvetta Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Prosessit osin kuvattu Asiakkaan osallistumista selvitetään Asiantuntijoiden ja asiakkaan vastuut Asiakasvastaavan työskentelytapa osin jo mietitty, vastuut, tiedonsiirto, tehtävät, käyttöoikeudet Monialainen yhteistyö käynnistynyt, osin yhteinen suunnittelu, ympäristökunnilla selkeämpi prosessi, joka on pienen kunnan etu 9 Kokeilun aikana päällekkäistä kirjaamista eri järjestelmiin

10 Joensuu-Kontiolahti-Liperi kuntaryhmä, tavoitteet Kuntakokeilussa yhdistetään hyvinvoinnin integroitu ja nuorisotakuun toimintamallit sekä liitetään ne valtakunnalliseen SOTE-uudistukseen. Pohjois- Karjalassa on päätetty valmistella maakunnallista sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisua, jossa tavoitteena on mallintaa mahdollisimman sujuvat, asiakaslähtöiset, osallistavat, tulokselliset ja vaikuttavat palveluprosessit. Yksi maakunnallinen valmistelutyöryhmä suunnittelee palvelu-tuotantomallia, jossa kuntien muissa hallintokunnissa ja muiden kunnassa toimivien tahojen tekemä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kuntakokeilu liitetään tähän valmisteluun. Kokeilukuntien kuntakokeilun kehittämisryhmä tekee ehdotuksen lasten ja nuorten varhaisen tuen toimintamallista, jonka tavoitteena ehkäistä raskaiden palvelujen tarvetta. Mallia tarjotaan maakunnalliseen valmisteluun. Suunnittelussa ovat olleet Lapsiperhepalvelukeskus ja sen moniammatilliset tiimit eli maantieteelliset aluetiimit, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä alueen koulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen kanssa sekä Nuorten palvelujen keskus, joka tukee siirtymässä aikuisuuteen (mm. nuorisotakuu). Kuntakokeilussa kokeillaan ja arvioidaan asiakasvastaavan merkitystä palveluprosessissa ja yhteisen palvelusuunnitelman käyttömahdollisuuksia 10

11 Joensuu-Kontiolahti-Liperi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Joensuussa kokeilu osin käynnistynyt. Liperissä kokeilu käynnistynyt suunnitellusti. Kuntakokeilua toteutetaan Joensuun ja Liperin alueella ja se rajataan ensivaiheessa Liperin perhekeskukseen ja Joensuun yhdellä palvelualueella pilotoitavaan hyvinvointiasemaan, jotka ovat edellä kuvattuja moniammatillisia aluetiimejä. SOTE valmistelu tuonut hieman viivästystä kokeilun käynnistymiseen Joensuussa Tarkoitus siirtyä sektoriajattelusta alueellisiin hyvinvointitiimeihin (hyvinvointiasemat), jolloin osa työskentelystä on verkostomaista ja osa saman katon alla Joensuussa vasta kehitteillä hyvinvointiasemakonseptiin liittyen lasten ja perheiden alue-tiimi Liperissä perhekeskusmallia lähdettiin kehittämään, tuottamaan ennaltaehkäiseviä palveluita lapsiperheille Liperin perhekeskus aloitti Perhekeskus tuottaa kaikki lapsiperheille kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, paitsi neuvolapalvelut ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisteri Joensuussa yhteisen palvelusuunnitelman rakennetta valmisteltu. Suunnitelmia ei ole vielä tehty. Suunnitelma toteutetaan sosiaalihuoltolain asiakassuunnitelman mukaisesti ja tallennetaan Mediatriin. Liperissä valittu ensimmäinen perhe, jolle tehdään yhteinen suunnitelma. Palvelusuunnitelman hallinnointi ja rekisteri sotessa. Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Asukasvastaavat nimetty Liperin perhekeskuksessa, Joensuussa ei ole vielä nimetty (sosiaalihuoltolaissa omatyöntekijä) Liperissä lähtökohtana on, että asiakkaalla on omatyöntekijä, 11 joka kokoaa tarvittaessa muut moniammatillisen ryhmän jäsenet kokoon

12 Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa-Laukaa-Luhanka-Muurame- Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, tavoitteet Jyväskylässä hyvinvoinnin integroitua toimintamallia kokeillaan kokeilukunnassa ainoastaan osana nuorisotakuun kuntakokeilua. Nuori, joka kuuluu nuorisotakuun kohderyhmään, (16 29 v.) saattaa olla useampien asiakas-, palvelu-, aktivointi- ja kuntoutussuunnitelmien piirissä. Paljon tukea tarvitsevalle nuorelle nimetään nuorisotakuun palvelukeskuksessa henkilökohtainen asiakasvastaava, joka huolehtii nuoren kanssa tämän asioiden kokonaisuuden hahmottamisesta Tavoitteena nuorisotakuuikäisten matalan kynnyksen monialainen ohjauspalvelu. Jyväskylässä aloittaa toimintansa Ohjaamo (ja nuorisotakuun kuntakokeilu), jossa nuoren tilanne kartoitetaan ja hän saa tarvitsemansa neuvonnan, ohjauksen ja palvelun matalalla kynnyksellä. Ohjaamo on nuorisotakuun toteutumista edistävä, monialainen ja avoin palvelukeskus kaikille alle 30-vuotiaille (ei peruskoululaisille), jotka tarvitsevat tieto-, neuvonta- tai ohjauspalveluita tai vankempaa tukea asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen. Ohjaamoon pääsemiseksi ei tarvita lähetettä eikä ajanvarausta. 12

13 Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa-Laukaa-Luhanka- Muurame-Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu ei ole käynnistynyt. 13

14 Kuopio, tavoitteet Hyvinvoinnin integroidussa toimintamallin kuntakokeilussa on tavoitteena kehittää vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille ns. Integraattori-mallin avulla ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä monialaisesti tuotettuja ryhmä- ja yksilökuntoutuspalveluja pärjäämisensä tueksi. Kuntakokeilun yhteydessä toteutettavassa pilotoinnissa keskitytään erityisen paljon eri palveluja käyttäviin henkilöihin sekä niihin, joiden kohdalla voidaan toteuttava varhainen interventio kevyellä tuella ja toimenpiteillä Tavoitteena asiakkuuksien vähentyminen, ennaltaehkäisevät palvelut niin vahvoiksi, että pitkiä paljon raskaita erikoispalveluita tarvitsevia asiakkuuksia ei syntyisi. Vaatii ison toimintakulttuurin muutoksen. Lähettämisen kulttuurista siirtyminen monialaiseen toimintaan, jossa tieto siirtyy eikä asiakkaat. Nyt ei saada tietoa asiakkaiden poluista ja siitä, että paraneeko asiakkaan tilanne eri palveluihin ohjaamisesta Nuorten palvelujen tuottamistapoja uudistetaan nykyistä joustavimmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Tavoitteena on luoda palvelumalli, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa yhden luukun - periaatteella yhdestä yhteisestä palvelupisteestä käsin. Tarkoituksena on saavuttaa hallittu, organisaatioriippumaton palvelujen monituottajuus nuorten ja nuorten aikuisten palveluissa. Toiminnalliset ja johtamisen käytänteet painottuvat asiakkuuksien hallintaan sekä hyvinvointi- ja terveystuloksiin. Tavoitteena on myös lisätä nuorten kanssa toimivien tahojen tietoa ja kykyä hyödyntää palvelukokonaisuutta nuorten hyvinvoinnin tueksi. Integraattori- mallissa kumppanuus rakennetaan aluksi hankerahoituksen kautta, mutta tavoitteena on juurruttaa ko. toiminta jo hankkeen aikana osaksi kuopiolaista palvelujärjestelmää. Johtamisen näkökulmasta monituottajuudessa korostuu palvelulogistiikka, joka toteutetaan pilotoiden Integraattori-mallissa. 14

15 Kuopio, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti. Kokeilu käynnistyy varsinaisesti syksyllä 2015 Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisterin perustaminen Suunnitelmatyö aloitettu, ei vielä suunnitelmia laadittu Yhteisen asiakassuunnitelman toteuttamista Taltioni-terveystilin avulla (TerveKuopio-tilin hyvinvointisuunnitelma) selvitetään. Ammattilaisen pääsy asiakkaan tietoihin on teknisesti toteutettavissa, mutta Kuopioon toiminnallisuutta ei ole vielä hankittu. Nuoren osallistaminen, sitoutuminen ja motivointi; monialainen ja asiakkaan kanssa tehty yhteinen palvelusuunnitelma: lähtötilanne, tavoitteet, vastuut, keinot, seuranta Asiakaskortin kehittäminen mahdollisesti mukaan osaksi asiakkaan suunnitelmaa Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta, KPK:sta, nuorisotoimesta ja oppilashuollosta on nimetty yhteensä 20 vastuutyöntekijää, jotka muodostavat kuntakokeilun monialaisen asiantuntijatiimin. Tiimin tehtävänä on ideoida ja sopia monialaisen asiakastyön hyvistä käytänteistä, osallistua asiakkaan pärjäämisen tuen tarpeen arvioinnin ja yhteisen asiakassuunnitelman kehittämiseen sekä vastuutyöntekijätoiminnan pilotointiin. Toimintamallissa muodostetaan isoja asiakasmääriä palvelevia monialaisia/moniammatillisia ja helposti saavutettavia neuvonta- ja ohjauspisteitä (ns. Front Office -palvelut), joissa on mahdollisuus myös tehdä asiakkaiden palvelutarpeen arviointia ja matalan kynnyksen ohjausta ja tukea. Ns. Back Office -palvelut muodostetaan suunnitelmallisiksi ja tavoitteellisiksi sekä moniammatillisesti tuotetuiksi palveluketjuiksi, joissa keskeistä on prosessimainen työskentelytapa. 15

16 Kouvola, tavoitteet Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden aikuisten palveluketjussa tavoitellaan terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä niihin liittyvien palveluiden ja muiden toimijoiden uudelleenorganisointia potilasta/asiakasta/kuntalaista nykyistä tehokkaammin palveleviksi integroiduiksi toimintamalleiksi. Kuntakokeilussa tavoitteeseen pyritään seuraavasti: Palvelusuunnitelmien yhdistämisellä ja tiedonsaannin varmistamisella päihdeasiakkuuden osalta moniammatillisessa ja -toimijaisessa asiakastyössä. Kartoittamalla nykyistä paremmin kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisen kannalta keskeisiä asiakasryhmiä ja rakentaa heidän hyvinvointiaan nykyistä tehokkaammin lisääviä moniammatillisia palveluketjuja Kouvolassa hyvinvointipalveluihin kuuluvat sekä perusturva että sivistyspalvelut Kokeilu tukee ajatusta, että päihdepalvelut tuotettaan perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja/tai A-klinikan kesken Siirrettään panos raskaista palveluista perus- ja ennaltaehkäiseviin palveluihin 16

17 Kouvola, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu on käynnistynyt suunnitellusti Keväällä paljon valmistelua alkaen suunnitelman tekoa lähdetään kokeilemaan tekemisestä valmistellaan ohje Kuntouttavan päihdehoidon asiakkaan hoito- ja palveluprosessi kuvattu, jotta saatu yhtenäinen kuva prosessista Kouvolassa pieni kohderyhmä: päihdeasiakkaat Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisteri Yhteinen palvelusuunnitelma tehdään terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja a-klinikan kesken monialaisessa yhteistyössä Aluksi mukana olivat myös kulttuuri-, vapaa-aika ja liikuntapalvelut, mutta eivät ole mukana hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisessä Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma on luonnosteltu. Hiomista vaatii: Toimialojen termien ymmärtäminen eri toimialoilla A-klinikan rooli; palvelut paremmin perusterveydenhuollon sisälle Suunnitelma lomakepohjainen ja tehdään sosiaalihuollon Efficaan Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Asiakasvastaavan tehtävänkuvan ja työskentelyn roolit asiakasvastaavana on valmisteltu, taustalla kaupungin oma aikaisempi hanke (Mielenavain) ja siinä kehitetyt toimintatavat Lähdetty siitä, että asiakasvastaava olisi aina sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä Suostumusta voivat pyytää kaikki tahot, lupa voimassa niin kauan kun asiakkuus kestää Yhteinen palvelusuunnitelma tehdään terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja a-klinikan kesken monialaisessa yhteistyössä 17

18 Oulu, tavoitteet Kuntakokeilun aikana vahvistetaan ja luodaan rakenteita, jotka tukevat moniammatillista yhteistyötä, jota on Oulussa tehty jo vuosia. Kokeilussa kehittyviä toimintamalleja ovat hyvinvointineuvolan ja hyvinvointikoulun toimintamallit sekä vastuutyöntekijä- ja moniammatillisen työn -mallit. Kokeilun kohderyhminä ovat erityisesti paljon palveluja tarvitsevat hyvinvointikeskuksen asiakkaat, joilla on moniammatillisen yhteistyön tarve. Hyvinvointikeskus on asiakaslähtöinen, alueen ja väestön tarpeiden mukaan muuntuva toimintamalli, jolla pyritään turvaamaan oululaisten yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut. Hyvinvointikeskus ei ole pelkkä fyysinen rakennus ja tietyt määritellyt palvelut, vaan kyse on laajemmin periaatteesta järjestää alueen palvelut monitoimijaisesti, kunnan toimijoiden, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin yhteistyöllä painottaen ennaltaehkäisyä ja kuntalaisten omavastuuta. Hyvinvointikeskus ja -piste muodostavat kokonaisuuden, jossa on eritasoisia palveluita ja niiden palvelut ja toiminnat vaihtelevat alueen asiakastarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Hyvinvointikeskuksen asiakkaat: lapset ja nuoret, joilla on moniammatillisen laaja-alaisen tuen tarve ja yhteistyörajapinta suhteessa sivistys- ja kulttuuripalveluihin työikäiset, jotka käyttävät laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ikäihmiset, jotka käyttävät laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita 18

19 Oulu, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Vuoden 2015 aikana kuntakokeilun mahdollistamia yhteisiä hoito- ja palvelusuunnitelmia pilotoidaan Kontinkankaan ja Kiimingin hyvinvointikeskuksessa ja toimintatavat laajenevat vähitellen koko kaupunkiin. Kokeiluun valitaan asiakkaat, joilla on monialaisen yhteistyön tarve Yhteinen toimintamalli suunnitellaan toukokuun 2015 aikana eri alueiden toimijoiden kanssa Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisteri Yhteinen monialaisessa yhteistyössä asiakkaan kanssa tuotettu hoito- ja palvelusuunnitelma toteutetaan terveydenhuollon Efficaan, johon asiakkaan verkostossa toimivilla viranomaisilla on pääsy kuntakokeilulainsäädännön mukaisesti Erillinen lomake Efficaan, PALVSU Suunnitelmaan lisätään välttämättömät tiedot Suunnitelman yhteenveto, tarkemmat erilliset suunnitelmat ja päätökset omissa tietojärjestelmissä Yhteiseen suunnitelmaan yhteinen tieto, asiakkaan ja yhteistyön kannalta olennaiset sisällöt ja havainnot Tilastointialustaan laitetaan asiakasryhmä merkintä ensimmäisellä kerralla A-HIT, voidaan ajaa kaikki hyven käynnit Lomakkeen täyttää vastuutyöntekijä, joka tarvittaessa toimii työparina henkilön kanssa, jolla on pääsy terveydenhuollon Efficaan. Vaativuusmäärittely ja lomakkeen kehitystyö jo pitkällä Paljon palveluita käyttäville oululaisille Yhteisten palvelusuunnitelmien tekeminen aloitetaan syksyllä 2015 Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä Vastuutyöntekijöiksi voidaan nimetä koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja. Voidaan myös toimia työparina. Asiakasvastaavan tehtävänkuvaa ja toimenkuvia valmisteltu. Vastuutyöntekijä ja työparityöskentelymalli Mukana hyvinvointikeskuksissa lähes kaikki hallintokunnat, myös kolmassektori ja seurakunnat 19

20 Lappeenranta-Imatra-Lemi-Luumäki-Parikkala-Rautjärvi- Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari kuntaryhmä, tavoitteet Hyvinvointipalvelujen kokeilussa tavoitellaan yksilöllisten palvelusuunnitelmien osittaista yhdistämistä yhteiseksi palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmaksi kokeilulain mukaisesti kahden asiakasryhmän kohdalla: Lapsia ja nuoria koskeva yksilöllinen palvelu- hoito- ja kuntoutussuunnitelma Aikuisia koskeva yksilöllinen palvelu- hoito- ja kuntoutussuunnitelma Painopiste asiakasryhmiksi on valittu mm. erityisen tuen ja oppimisen tarpeessa olevat lapset ja nuoret, vammaiset sekä iäkkäät henkilöt, jotka tarvitsevat säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä aktivointi- ja työllistymistoimenpiteissä olevat työikäiset Kokeilussa on tavoitteena kehittää malli, jossa soveltuvin osin asiakkaalle muodostuu yksi suunnitelma, johon kirjataan alaikäistä ja tarvittaessa hänen perhettään tarvittavat keskeiset tiedot. Yhdistetään varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa tehtävät suunnitelmat soveltuvin osin yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmien kanssa. Työvoimahallinto ja työvoiman palvelukeskus sekä aikuisten psykososiaalisten palvelujen aktivointi- ja kuntoutussuunnitelman tarvittavien tietojen osittainen yhdistäminen. Ikäihmisten ja vammaisten kotona asumisen tueksi otetaan käyttöön yhteinen palvelu-, kuntoutus- ja hoitosuunnitelma kuntakokeilulain, vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen hengen mukaisesti. Asiakkaan omaa osallisuutta vahvistetaan. 20

21 Lappeenranta-Imatra-Lemi-Luumäki-Parikkala- Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kuntakierros syksyllä

22 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, tavoitteet Tampere Kokeilun perusta on Tampereen kaupungissa hyvinvointineuvolamalliin liittyvä tiimipalvelu KEINU, jonka toimintaa kokeilussa halutaan kehittää. Toiminnassa on tällä hetkellä kaikkiaan 20 tiimiä, joista kokeiluun tulee kolme tiimiä, yksi eteläiseltä alueelta, yksi itäiseltä alueelta ja yksi läntiseltä alueelta. Kokeilun piiriin tulee arviolta noin 100 asiakasperhettä/vuosi. Hyvinvointineuvola on lapsiperheille suunnattua ennaltaehkäisevää toimintaa, joka sisältää äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ja lapsiperheiden tiimipalvelu KEINUn tuen. Tiimipalvelu KEINU on sovitusti perheiden käytössä oleva moniammatillinen tiimi, jossa on jäsenet seuraavista ammattiryhmistä: terveydenhoitaja, lääkäri, neuvolapsykologi, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä sekä päivähoidon ja perheneuvola edustaja. Jos perheellä on tuen tarve, on heillä mahdollisuus tulla KEINU -tapaamiseen, jossa etsitään yhdessä ratkaisuja, päätetään tukitoimista ja määritellään vastuut. Tavoitteena on parantaa palvelun tunnettavuutta, tiedonsiirtoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä erit. palveluiden nivelvaiheissa ja myös asiakkaiden suuntaan yhdessä asiakkaan kanssa. Kokeilun kohderyhmänä Lapsiperheet (lapset iältään 0-8 v.). Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen alkuopetuksen, oppilashuollon toimijoiden, neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhetyön että tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveyden huollon palvelujen integroitu palvelu. 22

23 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti-Ylöjärvi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilun käynnistynyt suunnitellusti. Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisterin perustaminen Yhteisen rekisterin perustaminen ja sähköisen alustan suunnittelu ja vaativuusmäärittely aloitettu. Yhteiset palvelusuunnitelmat tehdään paperilomakkeelle Tallennuspaikka vielä suunnitteilla. Kokeilussa pilotoidaan sitä, miten KEINU -tapaamisessa kirjataan yhdessä asiakasperheen kanssa yhteinen palvelusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi, mitä tapaamisessa on sovittu eli asiantuntijapalveluiden ja perheen roolit, tehtävät ja vastuut suunnitelman toteuttamisessa. Yhteinen palvelusuunnitelma tukee tapaamisessa suunniteltujen asioiden toteutumista. Kokeilussa halutaan hyödyntää jo Kohti Kumppanuutta -hankkeessa kehiteltyä sähköistä alustaa, jota on jo pilotoitu. Kokeilussa selvitetään, miten KEINU -tiimin eri organisaatioiden ja ammattiryhmien asiakasta koskevien tietojen sisältö kirjataan ja rajataan, näin tiedonsiirrolle luodaan yhtenäiset rakenteet. Tavoitteena on, että asiakkaasta hahmottuisi yksi palveluhistoria eri toimijoille ja lapsiperhe saisi paremman, katkeamattoman palveluketjun. Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Asiakasvastaavan työnkuvaa ei vielä kuvattu Tiimipalvelussa perheelle nimetään vastuutyöntekijä, jonka roolia ja vastuita kehitetään kokeilun aikana. Nämä kaikki mahdollistavat lapsiperheiden varhaisen tuen ja auttamisen ja samalla estetään ongelmien paheneminen ja ehkäistään uusien ongelmien syntymistä. 23 Oikea-aikaiset palvelut tuovat kustannussäästöjä ja inhimillistä hyötyä.

24 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, tavoitteet Pirkkala Pirkkalassa on valmistelussa palvelukeskusmalli, johon on koottu lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeen liittyvät palvelut sekä sivistys- että perusturvaosastolta. Tavoitteena on, että palvelut voidaan tarjota asiakasryhmille koordinoidusti ja tarkoituksenmukaisesti yli sektorirajojen. Yhteistyötä syvennetään tämän hankkeen kautta kokeilulain mahdollistamalla tavalla ottamalla käyttöön yhteisen palvelusuunnitelman laatiminen. Tämä edellyttää hallintokuntien rajat ylittävän yhteisen sähköisen alusta käyttöönottoa. Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alueella toimivat lasten ja nuorten tukipalvelut (LANUTU) koottiin uudeksi tulosalueeksi alkaen. 24

25 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt osittain Käytännössä palvelusuunnitelmien yhdistämiskokeilu alkaa Pirkkalassa syksyllä 2015 Yhteinen palvelusuunnitelma ja asiakasrekisterin perustaminen Palvelusuunnitelmien yhdistämistä kokeillaan tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella havaitaan olevan yhtäaikaisesti useita erilaisia palvelutarpeita. Palvelusuunnitelmien yhdistämisen toivotaan osaltaan tukevan Pirkkalan lasten ja nuorten palvelujen asiakaslähtöisten ja matalan kynnyksen palvelujen toimintamallien kehittämistä. Kokeilua on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan myöhemmin laajentaa myös koulu- ja nuorisoikäisten kuntalaisten palvelusuunnitelmaprosesseihin. Asiakasvastaavan rooli ja monialainen yhteistyö Monialaista yhteistyötä on kuntakokeilun kautta tarkoitus syventää aluksi pikkulapsiperheiden (= alle kouluikäisten) osalta Asiakasvastaavan roolia ei vielä suunniteltu 25

26 Kuntien toiminnan valvontaa koskevat kuntakokeilut Kuntien toiminnan valvontaa koskevan kokeilun tarkoituksena on lisätä kokeilukuntien toimintamahdollisuuksia kuntien tehtäväksi säädettyjen sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa luomalla uusia toimintamalleja palveluiden ohjaukseen ja valvontaan. Kokeilussa on tarkoitus keventää yksityiskohtaisten suositusten ja ohjeiden vakiintuneita soveltamiskäytäntöjä. Tarkoituksena on uusia indikaattoreita käyttöön ottamalla edistää kuntien toiminnan ja sen valvonnan asiakaslähtöisyyttä, valtion valvovien viranomaisten ja kuntien yhteistyötä ja päällekkäisyyksien poistamista tavoitteena valvonnan oikea kohdentuminen ja siitä kunnille ja valvoville viranomaisille aiheutuvan työmäärän vähentyminen. (Kuntakokeilulaki 1350/2014, 10 ) Henkilöstön mitoitus voi kokeiluissa perustua asiakaskohtaiseen tarpeeseen ja palvelutarvearvioon. Ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asukkaiden osalta noudatetaan tehostetun palveluasumisen laatusuosituksen mukaista henkilöstön vähimmäismitoitusta 0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden.

27 Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa-Laukaa-Luhanka-Muurame- Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, tavoitteet Kohteena on kaksi vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikköä, joiden asiakasprofiilit poikkeavat toisistaan. Väinönkadun palvelutalossa on muistisairaita ja aivohalvaustaustaisia ja paljon sairaanhoitoa tarvitsevia asiakkaita. Kyllikinkadun palvelutalossa on mielenterveys- ja päihdetaustaisia sekä muistisairaita asiakkaita. Tarkoituksena on arvioida, miten indikaattorit toimivat näin erilaisten palvelutalojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa ja kehittää toimintaa saatujen tulosten pohjalta. Kunnan ja aluehallintoviraston yhteistyötä pyritään kehittämään ennakoivaan suuntaan, mikä onnistuessaan keventää valvontaan liittyviä prosesseja kunnassa. Kunnan ja aluehallintoviraston yhteistyöstä tulee systemaattista ja suunnitelmallista. Omavalvonnasta luodaan suunnitelmallinen prosessi yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa vuoden 2016 loppuun mennessä, esimerkiksi: seurataan omavalvontasuunnitelmia, niitten toteutumista ja tarvetta mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin ennakoiden neuvottelut kaksi kertaa vuodessa suunnitelmien ja omavalvonnan tulosten perusteella. Neuvotteluissa voidaan keskustella poikkeamisesta suositusluonteisista ohjeista neuvotteluista tehdään muistio, johon palataan seuraavassa neuvottelussa ja tarkistetaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteutuminen määritellään selkeästi kunnan ja aluehallintoviraston roolit yhteistyössä ja valvonnassa 27

28 Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa-Laukaa-Luhanka-Muurame- Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti molemmissa kokeilukohteissa Omavalvontasuunnitelma on tehty yhdessä henkilöstön kanssa käyttö käynnistymisvaiheessa Omavalvontaohjelman ja omavalvontasuunnitelman yhteensovittamista ei ole vielä aloitettu, suunnitelmia täydennetään kriittisten pisteiden osalta Henkilöstö mukana kehitystyössä ja henkilöstöä koulutetaan uusiin toimintatapoihin; asiakaspalvelu, palautteiden kerääminen, nopea puuttuminen, yksilöllisten suunnitelmien tekeminen Indikaattorit on otettu käyttöön ja niitä seurataan suunnitelman mukaisesti Indikaattorit ovat osoittautuneet toimiviksi Yhteistyö AVIn kanssa Yhteistyö käynnistynyt ja se on säännöllistä Omavalvontaohjelmaa rakennetaan yhteistyössä kokeilukohteisiin, sekä koko kaupungin vanhuspalveluihin 28

29 Kuopio, tavoitteet Kuopiossa on tavoitteena muodostaa uudenlaisia nykyiset palvelusiilojen rajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia sekä tukea asiakkaan itsestä huolehtimista ja omaehtoista pärjäämistä. Kaupungin sisäisessä kehittämishankkeessa on arvioitu Kuopion kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelut, esitetty kehittämisehdotukset sekä tehokas organisaatiomalli, joka palvelisi tätä kokonaisuutta parhaiten. Kokeilun tavoitteena on hakea uudenlaisia valvonnan malleja em. kehittämistyön kohteena olevaan palvelukokonaisuuteen. Nykyisellään em. asiakkaan toimintakykyisyyttä ja kuntoutumista edistävät sosiaali-, terveys-, työllistymis- ja hyvinvointipalvelut määritellään omissa laeissaan, joissa myös määritellään niiden valvonta ja vastuukysymykset erikseen. Kokeilun toteuttamiseen liittyvät keskeiset osa-alueet Kuopiossa ovat: normaalia laajemman palvelukokonaisuuden tiedolla johtamisen mahdollistavien indikaattorien kehittäminen ja pilotointi käytännössä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen asiakastyön toteutumista kuvaavien indikaattorien kehittäminen ja käyttöönotto (asiakaskortti) asiakasmuutosta kuvaavien indikaattorien kehittäminen ja pilotointi käytännössä omavalvontasuunnitelmien laatiminen sekä omiin että ostopalveluihin palvelujen rakenteellisen kehittämisen seurantaan liittyvien indikaattorien kehittäminen ja pilotointi käytännössä resurssien käyttöä kuvaavien indikaattorien kehittäminen ja pilotointi käytännössä 29

30 Kuopio, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti, osana kaupungin kehitystyötä Asiakaskorttia kehitetään Indikaattorit on otetaan käyttöön ja niitä seurataan suunnitelman mukaisesti Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa käynnistynyt, ohjausryhmässä AVIn edustaja Omavalvontaohjelman kehitystyö käynnistynyt. Ohjelma laadittu valittuihin kohteisiin, laaja kokonaisuus, ohjelmaa jopa vaikea hahmottaa 30

31 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, tavoitteet Omavalvonnan roolin ja yhteistyön kehittäminen aluehallintoviraston/ Valviran kanssa Hyvinvointiteknologian ja omavalvonnan tosiasiallinen hyödyntäminen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Miten hyvinvointiteknologian avulla määritellään riittävä työvoiman käyttö ja henkilöstörakenteen muutokset suhteessa palveluiden tarpeeseen ja laatuun? RUG -tuotteistuksen ja henkilöstömitoituksen kytkeminen yhteen. Siirrytään valvonnassa normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen ja siirretään painopistettä ennakoivaan valvontaan ja tiedolla ohjaamiseen 31

32 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Yksiköt päivittävät omavalvontasuunnitelmiansa tällä hetkellä Uutta teknologiaa yöhoitoon suunnitteilla Henkilöstöä perehdytetty ja koulutettu uuteen toimintatapaan HILKKA-toiminnanohjausjärjestelmä käytössä, palaute ollut hyvää Lääkkeiden robottijako mahdollisesti mukaan pilottialueella Kustannusseurantaa tehty, tulokset hyviä Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa käynnistynyt. Tarkistetaan toimintatavat ja yhteistyömuodot. Kunta valvoo ensisijaisesti. Kuntakokeilukohteilla omavalvontaohjelma. Yksiköillä omavalvontasuunnitelmat, joita peilataan ohjelman kanssa. 32

33 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti-Ylöjärvi kuntaryhmä, tavoitteet Ylöjärvi, Keihäsniemi: Tavoitteena on luoda Keihäsniemen alueelle kampusmallin mukainen toimintamalli. Toimintayksiköt voisivat joustavasti käyttää kampusalueella henkilöstöä asiakkaiden hoitoisuuden ja määrän vaihteluiden mukaan. Kampusalueelle kuuluvat myös lähietäisyydellä sijaitseva tavallisen palveluasumisen ryhmäkoti Fröökynä (7 asukasta) ja Keihäsniemen dementiakodin kanssa samassa kiinteistössä sijaitseva tavallisen palveluasumisen palvelutalo Keihäsniemenkoti (36 asukasta). Myös tavallisen palveluasumisen yksiköt ja kotihoito voisivat tukeutua kokeilun kohteena olevien tehostetun palveluasumisen yksiköihin esim. yhteisen yöpartioinnin ja asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta tukevia teknologisia ratkaisuja hyväksi käyttäen. Asiakkaiden hoitoisuuden ja määrän vaihteluiden mukaan korkeamman mitoituksen omaavan yksikön henkilöstöä voitaisiin joustavasti käyttää, mikä olisi toiminnan tehokkuuden ja synergiaetujen kannalta perusteltua. Kokeilussa palveluasumisen ja kotihoidon henkilöstöä voidaan tarkastella kokonaisuutena ja luoda malleja henkilöstön joustavalle käytölle myös näiden palvelumuotojen välille. Ylöjärvi: Viljakkala-Kurun alue Tavoitteena on liittää kotihoito entistä tiiviimmin mukaan Ylöjärven eri alueiden jo olemassa olevien palvelukampusten yhteyteen siten, että hyödynnetään yhteisten tilojen käyttö-mahdollisuuksia ja henkilöstön käyttöä joustavasti kotihoidon sisällä ja mahdollisesti myös asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon välillä. Kokeilun kohteena olevat yksiköt tukeutuvat toisiinsa esim. yhteisen yöpartioinnin ja asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta tukevia teknologisia ratkaisuja hyväksi käyttäen. Kampusalueen yhteisiä tiloja käyttämällä pyritään lisäämään kotihoidon asiakkaille ryhmässä annettuja palveluja ja siten lisäämään kotihoidon riittävyyttä. Asiakkaiden hoitoisuuden ja määrän vaihteluiden mukaan korkeamman mitoituksen omaavan kotihoitoyksikön henkilöstöä voitaisiin joustavasti käyttää, mikä olisi toiminnan tehokkuuden ja synergiaetujen kannalta perusteltua. Kokeilussa kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstöä voidaan tarkastella kokonaisuutena ja luoda malleja henkilöstön joustavalle käytölle myös näiden palvelumuotojen välille. 33

34 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Kokeilussa mukana olevien yksiköiden esimiehille on esitelty kokeilu ja sen tavoitteet ja he ovat informoineet henkilöstöä Työsuunnitelma vuodelle 2015 on käyty läpi Kokeilu otettu mielenkiinnolla vastaan ja nähty hyödyllisenä Alkumittaukset on tehty vuoden vaihteessa Työsuunnitelman mukaisia tavoitteita on toteutettu pienin askelin esim. henkilöstösiirtoja asumisyksiköiden välillä asiakkaiden tarpeiden mukaan Kotihoidon ryhmämuotoisia palveluja on kehitelty resurssien käytön lisäämiseksi Mobiilit otettu käyttöön kotihoidossa, resurssien käyttö tehostunut Henkilöstömitoituksia on seurattu 34

35 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, tavoitteet Omavalvonnan roolin ja yhteistyön kehittäminen yhteistyössä Aluehallintoviraston ja Valviran kanssa. Hyvinvointiteknologian ja omavalvonnan tosiasiallinen hyödyntäminen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Miten hyvinvointiteknologian avulla määritellään riittävä työvoiman käyttö ja henkilöstörakenteen muutokset suhteessa palveluiden tarpeeseen ja laatuun. Tavoitteena on selvittää samassa palvelukampuksessa toimivien ympärivuorokautisen hoivapalveluyksiköiden (asumispalvelu) ja itsenäisesti kotona asuvien (kotihoidon palvelut) liittyvät henkilöstön yhteiskäytön mahdollisuuksia asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon välillä asiakasten palvelutarpeiden mukaisesti. Kokeilussa kotihoidon ja asumispalveluiden (tehostettu palveluasuminen) henkilöstöä tarkastellaan kokonaisuutena ja luodaan malleja henkilöstön joustavalle käytölle myös näiden palvelumuotojen välillä. 35

36 Tampere-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti- Ylöjärvi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti 2 ryhmäkotia aloittanut kokeilussa maaliskuun alussa Yksiköiden omavalvontasuunnitelmat on tehty Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään, vuoden 2016 alussa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä Mediatri Asiakas- ja henkilöstökyselyt toteutettu 36

37 Vaasa-Mustasaari kuntaryhmä, tavoitteet Vaasassa kokeillaan lokakuussa 2015 aukeavassa palvelutalossa (Himalajankatu) uusia toimintamalleja, joka tarkoittaa organisaatiolähtöisyyden purkua, aktiivisempaa arkea ja totutusta poikkeavaa henkilöstöresursointia. Panostetaan uudenlaiseen yhteisöllisyyteen; asukkaat ja omaiset osallistuvat päivittäisten toimintojen suunnitteluun yhdessä henkilökunnan kanssa. Kontrollikohteina toimivat kesäkuussa 2014 käyttöönotettavan palvelutalon (kontrolli 1) ja vuonna 2010 käyttöön otetun yksityisen Mediverkon palvelutalon (kontrolli 2) toiminta, tehostettu palveluasuminen. Kaikki kolme taloa ovat tehostetun hoidon yksikköjä muistisairaille. Kaikissa on neljä 15- paikkaista pienkotia. Kokeilukohdetta ja kontrolli 1 ja 2 -kohteita vertaillaan yhtenäisillä indikaattoreilla. Kokeilussa koulutettujen hoitajien mitoitus on 0,5-0,6, kontrolli 1:ssä se on 0,7 ja kontrolli 2:ssa 0,6. Kokeilussa voidaan käyttää mitoituksen eroa 0,1-0,2 resurssina (vastaa 6-12 hoitajan palkkaa) ja palkata tällä muuta henkilöstöä tai ostaa palveluja. Avustavana henkilökuntana käytetään pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia, aktivoitavia nuoria. Tarkoituksena on rikastuttaa vanhusten arkea: tarvitaan vapaaehtoisia ja kolmannen sektorin työntekijöitä, kuvataiteilijoita ja muusikkoja, urheiluseurojen edustajia (kumppanuus- tai ostosopimuksilla). Palvelutalojen integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan parannetaan tarjoamalla tiloja muiden toimijoiden käyttöön (alueen yhdistykset, ja erityisesti lapset ja nuoret). 37

38 Vaasa-Mustasaari kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Käynnistynyt toimintojen suunnittelun ja henkilöstön koulutuksen osalta (3 vuoden muutoskoulutus), kokeilukohde on rakenteilla, valmistuu suunnitellusti lokakuussa Asiakkaille toteutetaan viriketoimenpiteitä (virikeohjaaja) Indikaattorit (virikeindikaattorit) otetaan käyttöön ja niitä seurataan suunnitelman mukaisesti Käyttöönotetaan myös omahoitajajärjestelmä, taloon tulee viriketoiminnanohjaaja ja 3. sektorin kumppanuutta hyödynnetään Erilaisen henkilöstön käytöstä tehdään erillinen raportti Aluehallintovirasto määritellyt alueella paljon kriteereitä esimerkiksi asukasvalinnassa (ikäkriteereitä, kielikriteereitä, dementia-ei dementia) Yhteisyön tiivistämisestä Avin kanssa ei ole vielä käyty keskustelua (yhteistyö ei ole käynnistynyt) Omavalvontaa kehitetään siten, että valvonnan painopistettä siirretään valvonnasta ohjaukseen ja kehittämiseen Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Liiketunnistusjärjestelmä/paikanninjärjestelmä Älyrannekkeet 38

39 Asumispalveluja koskevat kuntakokeilut Asumispalveluja koskevan kokeilun tarkoituksena on edistää vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalvelujen uusien toimintamallien luomista ja toteuttamista kunnille kustannuspaineita aiheuttavaa ohjausta keventäen ja asumispalveluja koskevien vahvistettujen periaatelinjauksien mukaisesti. (Kuntakokeilulaki 1350/2014, 17 ) Henkilöstön mitoitus voi kokeiluissa perustua asiakaskohtaiseen tarpeeseen ja palvelutarvearvioon. Ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asukkaiden osalta noudatetaan tehostetun palveluasumisen laatusuosituksen mukaista henkilöstön vähimmäismitoitusta 0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden.

40 Joensuu-Kontiolahti-Liperi kuntaryhmä, tavoitteet 1. Asumispalvelujen kokonaisuuden hallinta, prosessin johtaminen ja kehittäminen Vahvistetaan kaupunkikonsernin, kaavoitus- ja kaupunkirakenneyksikön, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden toimijoiden yhteistyötä asumispalvelujen kehittämisessä. Kehitetään erityisasumisen toimeenpano-ohjelmaa asumispalvelujen kehittämisprosessin työvälineenä helpottamaan hankkeiden etenemistä, palvelumarkkinoiden hallintaa sekä päätöksentekoa Sidotaan asumispalvelujen kehittäminen kiinteäksi osaksi maankäytön toteuttamisohjelmaa (MATO 2020) 2. Karhunmäen alueen asumispalvelujen ja sitä tukevien toimintojen suunnittelu ja toteutus, investointikohde Karhunmäen kaupunginosaan suunniteltavien vammaisten kuntalaisten asumispalvelujen toteuttaminen uudella monitoimijaisella tavalla ja alueen resursseja hyödyntäen Kortteliin 79 valmistuu vuoden 2015 lopussa kehitysvammaisten 15-paikkainen ryhmä-koti. Rakennetaan kuntakokeilun väljempien ohjeiden mahdollistamana (Valvira, AVI, ARA) korttelin viereiselle tontille 12- paikkainen vaikeavammaisen koti. Yksikön suunnitelma ja rahoitushakemus on lähetetty ARA:lle vuoden 2015 rahoitushakuun. Vammaisneuvosto, järjestökenttä, omaiset ja tulevat asukkaat aktiivisesti mukaan asuinyhteisön ja ympäristön suunnitteluun Suunnittelussa huomioidaan mahdollisuus yhteisen viihtyisän ja esteettömän piha-alueen rakentamiseen: asukaskohtainen piha tai ko. kodin asukkaiden yhteinen piha-alue 40

41 Joensuu-Kontiolahti-Liperi kuntaryhmä, tavoitteet 3. Ikäihmisten asumispalvelujen kokeilukohteet Nepenmäen alueen uuden ikääntyvien tehostetun palveluasumisen yksikön toteuttaminen soveltaen kokeilun mahdollistamia väljempiä ohjeistuksia. Korkotukilainahakemus jätetty ARA:lle syksyllä Ohjeistuksiin joustavuutta seuraavin osin: huonekoko-ohjeet (AVI, ARA), ikääntyvien kehitysvammaisten mahdollisuus sijoittua samaan yksikköön (AVI) ja henkilöstön yh-teiskäyttö asumisyksikössä ja palvelualueella. Yhteisten tilojen avaaminen myös lähialeen ikäihmisten käyttöön. Teknologian hyödyntäminen palveluissa kustannustehokkuutta tuovasti. Senioripihan hyvinvointikeskus on rakentumassa.tavoitteena on, että kokeilun kautta myös talon ulkopuoliset ikäihmiset, joita ruutukaavalla asuu runsaasti omissa kodeissaan voivat käyttää Senioripihan ravintopalveluja sekä toiminnallisia harrastus- ja virkistystoiminnan tiloja. Näin korttelista muodostuu todellinen hyvinvointikeskus. Isäntä-emäntä toimintamallin kehittäminen Senioripihassa ja sen soveltaminen muihin kohteisiin. Soveltaen etenkin toimintamallin osaa, jossa isäntä-emäntä organisoi ja koordinoi moniammatillista ja poikkihallinnollista kumppanuusverkostoa ja vapaaehtoistoimintaa sekä kehittää ja ottaa käyttöön tähän tarvittavia yhteistyön välineitä. 4. Monisukupolvikortteli, investointikohde; asumispalvelua kaiken ikäisille henkilöille ja erityisryhmille Penttilänranta sijoittuu aivan Joensuun kaupunkikeskustan tuntumaan Pielisjoen suuhun. Alue soveltuu erinomaisesti monisukupolvimallin mukaisen rakennuskohteen toteuttamiseen ja erityisryhmien asumistarpeiden huomioonottamiseen. Aluetta rakennetaan aina vuoteen 2030 saakka ja valmiina alueella tulee asumaan oin asukasta. Selvitetään mahdollisuudet saada Joensuuhun monisukupolvikortteli-idealla toteutettava mahdollisesti useiden toimijoiden yhteishanke Etsitään kohteelle sopivaa sijoituspaikkaa Penttilän alueelta. Kortteli suunnitellaan yhteiskehittelyperiaatteen mukaisesti toimijoita, kumppaneita ja loppukäyttäjiä osallistamalla Kortteliin tavoitellaan eri ikäisten vuokra-asumista, asumisoikeusasumista, erityisryhmien asumista Hyödynnetään verkostomainen toiminta kolmannen sektorin toimijoiden kanssa asumisen tuen toteuttamiseksi 41

42 Joensuu-Kontiolahti-Liperi kuntaryhmä, kuntakierros 1 Kokeilujen käynnistyminen 1. Asumispalvelujen kokonaisuuden hallinta, prosessin johtaminen ja kehittäminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Lähtökysely toteutettu viranomaistahoille ja luottamushenkilöille Ohjelman valmistelu syksyn päätöksentekoa varten; tekeillä ikäihmisten välimuotoisen asumisen kartoitus sekä päihdeongelmaisten asumisen selvitys 2. Karhunmäen alueen asumispalvelujen ja sitä tukevien toimintojen suunnittelu ja toteutus, investointikohde Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Lähtökysely toteutettu asukkaille ja henkilöstölle, joiden tiedetään siirtyvän kohteeseen Kehitysvammaisten yksikkö rakentuu vuoden 2015 loppuun mennessä Vaikeavammaisten yksikkö valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä Kokeilussa seurataan sitä, toteutuuko kohde suunnitellusti sekä suunnittelua toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa 3. Ikäihmisten asumispalvelujen kokeilukohteet Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Lähtökysely toteutettu Työryhmätyöskentely käynnistynyt isäntä-emäntä toimintamallin soveltamisessa Sireenipihaan Sireenipihan Rakentaminen käynnissä, arvioitu valmistumisaika vuoden 2015 lopussa 4. Monisukupolvikortteli, investointikohde; asumispalvelua kaiken ikäisille henkilöille ja erityisryhmille Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Lähtökysely toteutettu henkilöstölle Kehittämisen kohde pisimmällä Kumppaneiden ja loppukäyttäjien osallistaminen käynnistynyt 42

43 Kouvola, tavoitteet Tavoitteina on kehittää hyvän ikääntymisen asuinympäristö, henkilöstön uusi asiakaslähtöinen toimintamalli sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävä, asiakaslähtöisiä kumppanuuksia luova palvelualuemalli. Kouvolan asumispalvelujen toimintamallin, Valkealan palvelualuemallin, tarkoituksena on hyödyntää Valkealakodin ja sen pihapiirissä sijaitsevien asumisyksiköiden olemassa olevaa rakennuskantaa sekä muodostaa palvelualue, joka tarjoaa uudenlaista alueen ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä edistävää toimintaa sekä edistää henkilöstön liikkuvuutta asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Kuntakokeilussa keskitytään kolmeen eri kehittämisalueeseen: investointeja vaativaan rakennusten peruskorjaukseen, henkilöstön uuden toimintamallin luomiseen sekä palvelu-aluemallin kehittämiseen. Kiinnitetään huomiota alueen ikäihmisten osallisuutta, sosiaalista toimivuutta ja yhteisöllistä toimintaa mahdollistaviin ratkaisuihin sekä esteettömyyden edistämiseen ja turvallisuuteen erilaisin turvaratkaisujen menetelmin. Vahvistetaan järjestötoimintaa alueella Oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään 43

44 Kouvola, kuntakierros 1 Kokeilun käynnistyminen Kokeilu käynnistynyt suunnitellusti Valkealakodin peruskorjaus vuosina Huonekoon tarkastelua ja uudelleen järjestelyä, jolloin uusitut asuintilat ja -ympäristö tukevat aidosti osallisuutta ja yhteisöllistä viihtymistä Saneeraus/investointi etenee aikataulun mukaisesti, ARA rahoitus varmistunut, toinen investointirahoitushakemus lähetetään ARA:lle syksyllä 2015 Toukokuussa ulkotilojen suunnittelua, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisätään gerontologisin menetelmin Kotihoidossa pilotoitu toiminnanohjausjärjestelmä HILKKAa oikeata tietoa resursseista esimiesten käyttöön Henkilöstöä koulutetaan joustavaan liikkumiseen Eri ammattiryhmien yhteistyöllä ja resursoinnilla oikeisiin tehtäviin asiakas saa oikeata palvelua ja palvelutarpeen mukaista palvelua Asiakasraatitoiminnan käynnistyminen ja omaisiltojen järjestäminen 3/2015 Toiveiden ja tarpeiden huomioiminen suunnittelussa RAI-arvioinnit tehty alueen asukkaille 3/2015 Palvelualuemallin kehittäminen ja palveluvalikon monipuolistaminen vuoden 2015 aikana. Mukana eri toimijoita mm. alueen peruskoulu, päiväkodit, työllisyyspalvelut, 44 SRK, kolmas sektori, kansalaisopisto.

45 Loppi-Hausjärvi-Riihimäki kuntaryhmä, tavoitteet 1. Riihimäki, Riihikoti, Perhelähtöinen yhteisöllinen työskentelymalli Muutoskohteena Riihikodin osasto Vilja. Osastolla aiemmin sekä laitoshoitoa (12 paikkaa) että tehostettua palveluasumista (6 paikkaa). Kokeilussa 20 asukaspaikka. Kaikki paikat käytössä Kokeilussa poikkeuksina ovat kahden hengen huoneet, joissa asuvien asiakkaiden kokemuksia selvitetään, sekä palvelutuotannon muutos laitosasumisesta tehostetuksi palveluasumiseksi sekä uuden työskentelymallin käyttöönottaminen Omaisyhteistyö ja vapaaehtoistyö osaksi yksikön jokapäiväistä toimintaa Kiinnitetty erityistä huomiota arjessa asukkaiden osallistamiseen ja kuntouttavaan hoitotyöhön sekä omaisyhteistyöhön Tehostettu yhteistyötä ja etsitty uusia toimintatapoja erityistyöntekijöiden kanssa 2. Loppi, Taarinrinteen tuetun itsenäisen asumisen yksikkö, asumispalveluyksikkö Tarkoituksena on, että asumisyksiköksi muutettava rivitalo vastaa tavallista asumista, jolloin samassa talossa voi asua eri-ikäisiä henkilöitä ja joiden palveluntarve on erilainen. Yhteisöllisyys lisääntyy. Kokeiluyksikössä ei ole omaa henkilökuntaa, vaan asiakkaan ympärille luodaan palveluverkko räätälöidysti. Ennen asumisen aloittamista palveluun kuuluu (moniammatillisen työryhmän) alkuarviointi, jonka avulla kartoitetaan tuen tarve. Palveluun tulo voi tapahtua edellä mainitun, jo olemassa olevan, tukiasumisyksikön kautta tai kotoa. Myös sairaalasta kotiutuminen asumisyksikköön tai intervallijaksot ovat mahdollisia Taustalla hanke, jossa saneerattiin rivitalo, johon kotoutettiin muissa kunnissa asuneita mielenterveys- ja päihdekuntoutujia takaisin omaan kuntaan. Tavoitteena siirtyminen erittäin raskaista palveluista omaan itsenäiseen asumiseen Kokeilussa halutaan hyödyntää nykyistä rakennuskantaa ja tarjota tuettua, mutta itsenäistä asumista ikäihmisille, jotka pärjäävät arjessa itsenäisesti, mutta eivät välttämättä enää omassa kodissa. 3. Hausjärvi, Paavolantie 5, asuinryhmä kehitysvammaisille kuntalaisille Kokeilukohteena Paavolantien asuinryhmä, joka tuottaa ohjattua asumispalvelua kehitysvammaisille. 5 asiakkaan ryhmäkoti. Paavolantien asuinryhmän kahdessa ylemmässä kerroksessa on mahdollista tarjota asumista niille kehitysvammaisille, jotka pystyvät pienellä ulkopuolisella tuella/sen mahdollisuudella tarvittaessa lähes itsenäiseen asumiseen. Asuinryhmämuotoista asumista puolestaan voidaan tarjota enemmän tukea tarvitseville, turvattomuutta tunteville asiakkaille. Kokeilukohteena oleva kerrostalon vuokrahuoneisto mahdollistaa tulevaisuudessa Paavolantien asuinryhmän toimimisen myös keskuksena ja tukipisteenä alueen muille, joko saman kerrostalon yläkerroksissa tai lähialueen rivitaloissa tai muissa kerrostaloissa itsenäisesti asuville, toimintakyvyltään samantasoisille vammaisille. 45 Asuinryhmän tilat mahdollistavat myös päivä- ja työtoiminnan kehittämisen.