Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Technology Business Research Center Working Papers 24 Mika Immonen ja Jouni Koivuniemi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sanna Natunen ja Kaisu Laasonen Saimaan ammattikorkeakoulu Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella

2 Technology Business Research Center Working Papers 24 Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä- Karjalan haja-asutusalueella Mika Immonen ja Jouni Koivuniemi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sanna Natunen ja Kaisu Laasonen Saimaan ammattikorkeakoulu Technology Business Research Center Lappeenrannan teknillinen yliopisto PL 20, LAPPEENRANTA, FINLAND Lappeenranta 2012

3 ISBN (Paperback) ISBN (URL: (PDF) ISSN Digipaino, Lappeenranta, 2012

4 ESIPUHE Tämä raportti on tehty osana EAKR- hanketta: Hyvinvointia ja Energia tehokkuutta Asumiseen (HEA). HEA hankkeessa kehitetään erityisesti ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä sekä energiatehokasta asumista lisääviä sosiaalisia ja teknisiä ratkaisuja. Hankkeessa Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoululla (amk) on yhteinen pilottikohde Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE:n) liikkuvapalveluyksikkö Mallu. Tavoitteena on kehittää liikkuvien hyvinvointipalvelujen toimintakonsepti liikkuvan palveluauton yhteyteen. LUT:n ja Saimaan AMK:n osaprojektien taustalla on terveys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän uudistumishaaste sekä palvelukysynnän kasvu ja muutos. Projekti parantaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuoltoalan toimintamahdollisuuksia Etelä-Suomen alueella kehittämällä uudenlaisia palvelu- ja liiketoimintamalleja sekä tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan Unioni Päijät-Hämeen liiton koordinoiman Etelä-Suomen EAKR ohjelman kautta. Etelä-Karjalan pilotin rahoittajana on myös Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri (EKSOTE) ja Saimaan Amk. HEA-hankkeen toteuttajia ovat Metropolia Amk (koordinaattori), Lappeenrannan teknillinen yliopisto / TBRC, Aalto-yliopisto / CKIR, Saimaan Amk, Kymenlaakson Amk, Arcada, Greennet Finland Ry, Laurea Amk, Turun Amk. Osaprojektien johtajina toimivat tutkijaopettaja Jouni Koivuniemi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Kaisu Laasonen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Lisätietoja hankkeesta ja toteuttajien yhteystiedot löytyvät internet- osoitteesta Projektiryhmän puolesta kiitämme kaikkia mukana olleita tahoja ja henkilöitä tämän raportin mahdollistamisesta. Mika Immonen, TkT Sanna Natunen, TtM Projektipäällikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Technology Business Research Center Projektipäällikkö Saimaan Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala

5

6 TIIVISTELMÄ Mika Immonen, Sanna Natunen, Jouni Koivuniemi, Kaisu Laasonen Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan hajaasutusalueella Technology Business Research Center / Working Papers 24 Lappeenranta Sivua, 13 Kuvaa, 6 Taulukkoa Yhteiskuntamme haasteena on säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon taso kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä edellyttää uusia palveluinnovaatioita. Liikkuvista palveluratkaisuista on etsitty mahdollisuuksia täydentää ja korvata perinteistä keskitettyä palvelutarjontaa. Liikkuvilla palveluratkaisuilla mahdollistetaan yhdenvertainen palveluiden saatavuus myös kaupunkialueen ulkopuolella. Raportissa pohditaan millaisen roolin liikkuvat palvelut voivat saada tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmässä. Raportti esittelee kyselytutkimuksen alustavia tuloksia, joissa on tarkoituksena kuvata liikkuvien palvelujen markkina- ja toimintaympäristöä Etelä-Karjalassa. Raportissa kuvataan kyselytutkimuksen perustulokset. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ja kuvata Etelä-Karjalan haja-asutusalueella asuvien ikääntyvien hyvinvointipalvelutarpeita, jotka mahdollistavat ikäihmisen toimintakyvyn ja sosiaalisen aktiivisuuden ylläpidon sekä kotona asumisen. Tutkimus toteutettiin postilomakekyselynä maaliskuussa 2012 Etelä-karjalan haja-asutusalueella asuville vuotiaille (n=3000). Kyselyn vastausprosentti oli 37,3 % ja lopullinen otoskoko oli N=1014. Aineiston avulla löydettiin neljä toisistaan eroavaa asiakassegmenttiä, joiden palvelutarpeissa löytyi eroja. Tällä hetkellä liikkuva palveluauto Mallu täyttää vain pienen osan haja-asutusalueen ikäihmisten palvelutarpeista. Laboratorio ja apteekkipalveluita pidettiin tärkeänä. Samoin terveyttä edistävälle ja kuntouttavalle työotteelle olisi kysyntää. Haasteena palvelujen tuottajalle on, osaavatko asiakkaat hyödyntää heille lisäarvoa tuottavia liikkuvia palveluita. Avainsanat: Liikkuvat palvelut, palvelumalli, ikääntyminen, palvelutarpeet, julkinen terveydenhuolto

7 ABSTRACT Mika Immonen, Sanna Natunen, Jouni Koivuniemi, Kaisu Laasonen Mobile service concepts in the health and social care system: Welfare needs of elderly in rural areas of South Karelia Technology Business Research Center / Working Papers 24 Lappeenranta Pages, 13 Figures, 6 Tables Conserving health and social care at current state with reasonable expenses is urgent challenge of Finnish society. This requires quick adoption of new service innovations and renewing structures as well. Mobile service concepts would change existing health service provision models which are based on centralized service sites. Centralization tends to increase inequalities between residents of urban and rural areas which can be alleviated by promoting mobility of service provision in future. This report aims to discuss about possible roles of mobile service concepts within the future health and social care system. Preliminary results of a survey will be presented to define operation environment and market potential for a mobile clinic concept in South Karelia region. The research aims to find out health and social care needs of aging citizens in rural areas of South Karelia region. Services that are critical for maintaining ones functional and social capability and extend ones independent living at home will be described. The research was accomplished by postal survey targeted to year-old inhabitants in rural and suburban areas of South-East Finland in March The overall response rate was 37.3 %. Due to incomplete responses, the effective sample used in the analysis was N=1014. Four customer segments which differed by their service needs were found from the data. Laboratory service and pharmacies were seen the most important to be reached locally. Also health promotion and rehabilitation have demand in rural areas. The mobile clinic of the regional health service provider encompasses only a small fragment of total service needs. Furthermore, the service model should be promoted in target areas for increasing knowledge on utilization of mobile clinics. Keywords: mobile clinics, service model, aging, service needs, public health care

8 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tavoite Tutkimusote Raportin rakenne Määritelmiä liikkuvien palvelujen viitekehykselle PALVELUT JA PALVELUTARJOOMAT Palveluiden toimintalogiikka Palvelutarjooman osat TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄ Kansalliset linjaukset EKSOTEN linjaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Liikkuvuvien palvelujen mahdolliset roolit EKSOTE:n liikkuva palveluyksikkö TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU MARKKINAT LIIKKUVILLE PALVELUILLE Perusterveydenhuollon toiminta EKSOTEn alueella Liikkuvan yksikön toiminta PALVELUTARPEET MAASEUDULLA Asiakkaiden segmentointi Palvelutarpeiden kuvaus Palveluiden saatavuuden parantaminen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lähialuepalveluiden tuottaminen Liikkuvan palveluyksikön kehittäminen LÄHTEET... 41

9 KUVAT Kuva 1 Rajapinta palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä... 8 Kuva 2 Terveydenhuollon kustannusten jakautuminen ikäryhmittäin vuonna Kuva 3 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (SOTKANET 2012) Kuva 4 Tutkimusaineiston ikäjakauma, miehet ja naiset yhteensä. 16 Kuva 5 Liikkuvan palveluyksikön potentiaali Kuva 6 Etelä-Karjalan maaseutualueiden yli 60-vuotiaiden segmentointi koetun terveydentilan, koetun elämän laadun ja toimintakyvyn mukaan Kuva 7 Eri palvelujen tärkeydet asiakassegmenteittäin Kuva 8 Eri palvelujen tärkeydet kunnittain Kuva 9 Palvelujen haluttu paikka, koti-kylä-kuntakeskus Kuva 10 Palveluiden keskittämisvara: asukkaiden etäisyydet kuntakeskukseen ja halutut etäisyydet palveluihin Kuva 11 Kokemukset palvelujen käytön esteistä Kuva 12 Halutut palveluajat Kuva 13 Sopivimmat päivät palveluille TAULUKOT Taulukko 1 Arvovirtojen kategoriat... 7 Taulukko 2 Vastanneiden siviilisääty, työssäkäynti ja koulutus Taulukko 3 Vastanneiden asuminen ja kotihoidon asiakkuus Taulukko 4 Mallun palveluiden käyttö vastanneiden keskuudessa ja aikomukset käyttöön tulevaisuudessa Taulukko 5 Asiakassegmenttien vertailu Taulukko 6 Palvelujen tärkeys keskiarvot koko aineistosta... 28

10 1 JOHDANTO Vanhustenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseksi terveydenhuoltojärjestelmän on uusittava rakenteitaan ja toimintatapojaan. Uudistuksiin on jo ryhdytty lisäämällä avopalveluita sekä luomalla uusia ikääntyvien kotona asumista tukevia toimintamalleja. Yhtenä osana palvelujärjestelmän uudistamista on pohdittava myös välimuotoja keskitettyjen ja kotiin tuotavien palvelujen välillä. Keskitetyissä palveluissa kuten terveyskeskuksissa kiinteät kustannukset ovat suuria ja palveluiden saatavuus voi olla heikko asiakkaan asuinpaikasta riippuen. Toinen ääripää on palveluiden vieminen suoraan kotiin, joka puolestaan sitoo paljon henkilöstöresursseja ja mahdollistaa melko rajatun palvelutarjonnan. Uutena mahdollisuutena näiden kahden ääripään välin on ilmaantunut niin sanotut liikkuvat palvelut, joiden tarkoituksen on hakea tasapaino palvelutarjonnan laajuuden, kiinteiden kustannusten ja henkilöstöresurssien optimaalisen mitoituksen välillä. Liikkuvia palvelumalleja on ollut Suomessa kunnallisissa palveluissa jo pitkään, muun muassa kauppa-autot ja kirjastoautot. Näiden niin sanottujen yhdenpalvelun mallien rinnalle on nostettu mahdollisuus liittää monen toimialan palveluita samaan malliin. Liikkuviin palveluyksiköihin on liitettävissä muun muassa pankki, posti ja muita asiointia helpottavia palveluita. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia integroida yksityistä palvelutarjontaa osaksi julkisia palveluita ja luoda uutta liiketoimintaa maaseudulle. Liikkuvat palvelut mahdollistavat myös laajahkon tukipalveluiden kirjon liittämisen osaksi perinteistä vanhustenhuollon toimintamallia. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri (Eksote) on ottanut käyttöön liikkuvan palveluaton, Mallun, joka vie sairaanhoitajan palveluita haja-asutusalueen väestölle. Palvelujärjestelmiin pureutuvaa tutkimusta on uudistettava ja pyrittävä nykyistä enemmän ymmärtämään palveluja osana ihmisen arkea. Teknologian roolia kotipalvelujen tehostajana on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa. Näissä kuitenkin miltei järjestään unohdetaan tarkastella 1

11 asiakasta ikääntyvänä ihmisenä ja sosiaalisena toimijana. Tutkimalla palveluja teknologisten ratkaisujen sijaan saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita palvelurakenteen kehitystyössä. Ensiksikin palveluihin keskittyminen auttaa kartoittamaan niitä järjestelmän toiminnallisuuksia, jotka edistävät ikääntyvän hyvinvointia ja toimintakykyä. Toiseksi palveluista lähtevä analyysi auttaa myös tunnistamaan tarjoamasta kohteet, joissa ihmisten välinen kommunikaatio ja sosiaaliset kontaktit ovat arvokkaita. Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään ja kuvaamaan Etelä-Karjalan haja-asutusalueella asuvien ikääntyvien hyvinvointipalvelutarpeita, jotka mahdollistavat ikäihmisen toimintakyvyn ja sosiaalisen aktiivisuuden ylläpidon sekä kotona asumisen. 1.1 Tavoite Raportin tarkoitus on kuvata tärkeimpiä kansallisia ja maakunnallisia linjauksia sekä terveydenhuollon kysyntään liittyviä trendejä, jotka pakottavat muuttamaan totuttuja terveys- ja sosiaalipalvelujen tuotantorakenteita. Tässä raportissa liikkuvat palvelut on nostettu yhdeksi varteenotettavaksi ratkaisuvaihtoehdoksi palvelurakenneuudistuksessa. Raportissa määritellään tärkeimpiä liikkuviin palveluihin liittyviä käsitteitä. Liikkuvien palvelujen osalta kuvataan raamit toimintamallin ympärille, rajataan palvelusisältöjä ja määritellään niiden asema osana terveydenhuoltojärjestelmää. Raportissa kuvataan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon markkinatilanne liikkuvien palvelujen todellisen kysynnän määrittelemiseksi. Markkinaselvityksessä tarkastellaan perusterveydenhuollon palvelujen nykyistä tuotantorakennetta ja käyttövolyymeja Eksote:n toimipisteissä. Liikkuvien palvelujen sisällön kuvaamiseksi raportti tarjoaa yleisellä tasolla kuvauksen maaseudun palvelutarpeista Etelä-Karjalan alueella. 2

12 1.2 Tutkimusote Tähän raporttiin on koottu tutkimustuloksia eksploratiivisista lähtökohdista eikä tutkimushypoteeseja ole sen vuoksi rakennettu. Raportin tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka kohdistui Etelä-Karjalan haja-asutus alueiden yli 60 vuotta täyttäneeseen väestöön (n=3000). Raportti kuvailee kyselytutkimuksen havaintoja ja päätavoitteena on löytää käytännön sovelluskohteita liikkuvien palvelujen jatkokehityksen ja toteutuksen tueksi. 1.3 Raportin rakenne Raportti on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystrendejä makrotasolla ja kuvataan järjestelmän nykytilaa. Palvelujärjestelmää on tarkasteltu kahdella tasolla; kansallisella ja paikallisella, Etelä-Karjalan erityispiirteet huomioiden. Ensimmäinen osa päättyy liikkuvien palvelujen roolin määrittelyyn. Toisessa osassa keskitytään liikkuvien palveluiden paikallisten mahdollisuuksien kuvaamiseen Etelä-Karjalassa. Aluksi tehdään katsaus Eksote:n alueen sosiaali- terveyspalvelujen sekä Mallu:n kysyntään ja toteutuneisiin volyymeihin. Näiden pohjalta arvioidaan Eksote:n liikkuvan yksikön, Mallun, toimintaedellytyksiä. Kolmannessa osassa kuvataan tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Neljäs osa tarjoaa perustulokset tutkimusaineistosta; yleiskuvauksen maaseutualueiden hyvinvointipalvelutarpeista ikäsegmenteillä vuotta. Osiossa tarkastellaan muun muassa sitä, mitä palveluita tulisi olla saatavilla kohtuullisen etäisyyden päässä, jotta asumista voisi jatkaa nykyisessä asunnossa. Palveluiden osalta raportissa tarkastellaan palveluiden tärkeyttä kuntalaisille sekä tehdään arvioita siitä, miten palveluja tulisi olla saatavilla haja-asutusalueella. Raportti päättyy yhteenvetoon ja johtopäätöksiin liikkuvien palvelujen roolista Etelä- Karjalassa. 3

13 1.4 Määritelmiä liikkuvien palvelujen viitekehykselle Käsite Määritelmä Liikkuva palvelu (mobile service) Palvelu (service) Palvelualusta (service platform) Palveluresurssit (service resources) Palvelukapasiteetti (service capacity) Palveluprosessi (service process) Palveluntuottaja (service provider) Palveluintegraattori (service integrator) Asiakas (customer) Tarjooma (offering) Palveluratkaisu (service solution) Asiakasarvo (customer value) Liikkuvalla palvelulla tarkoitetaan osittain hajautetun palvelutuotannon muotoa, jossa palvelu(t) tai sen osa tuotetaan asiakkaalle liikkuvan palvelualustan (esim. auto) välityksellä lähelle asiakkaan kotia. Palvelu on aineettoman hyödykkeen tuotantoa asiakkaalle. Palvelu on prosessi ja sillä tarkoitetaan toimijan (tai toimijoiden) resurssien tai kyvykkyyksien käyttämistä hyötyjen tuottamiseksi toiselle toimijalle. (Lillrank ja Venesmaa 2010; Vargo ja Lusch 2004) Palvelualustalla tarkoitetaan palveluiden tuotantoa, jakelua ja käyttöä tukevaa teknologista taustajärjestelmää. Palveluresursseilla tarkoitetaan fyysisiä ja aineettomia varantoja, joita tarvitaan palvelun tuottamiseen ja käyttämiseen. (Lusch 2011) Palvelukapasiteetti on resurssiyksikön, esimerkiksi palvelutarjoajan tai sen yksittäisen palvelupisteen, tuotantokykyä kuvaava mittari, joka ilmoittaa yksikön enimmäissuorituskyvyn aikayksikössä. (Lillrank ja Venesmaa 2010) Palveluprosessilla tarkoitetaan sekä organisaation sisällä (back office) että asiakasrajapinnassa (front office) tapahtuvia palvelun tuottamiseen liittyviä toimintoja. Palveluprosessi on tapahtumaketju, joka vaaditaan, jotta palvelu toteutuisi halutulla tavalla. (Jaakkola et al. 2009; Edvardsson ja Olsson 1996) Palveluntuottajalla tarkoitetaan julkista tai yksityistä organisaatiota (tai niiden osaa), joka tarjoaa palveluita asiakkaalle. Palveluintegraattori on organisaatio (tai sen osa), joka tuo yhteen yksittäisiä palveluita tai palveluelementtejä ja yhdistää ne palvelukokonaisuudeksi. Asiakas on palvelujen tai tuotteiden vastaanottaja. Asiakas voi olla luonnollinen henkilö, henkilöryhmä tai organisaatio. Asiakas suorittaa sopimuksen mukaisen maksun tuotteen tai palvelun ostosta. (STAKES 2002) Tarjoomalla tarkoitetaan organisaation tarjoamien palvelujen kokonaisuutta.( Jaakkola et al. 2009) Palveluratkaisulla tarkoitetaan palvelua tai niiden joukkoa, joita palveluntuottaja tarjoaa asiakkaalle tämän ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakasarvolla tarkoitetaan hyötyjä, joita asiakas arvio saavansa (arvioidessaan tuotteita tai palveluja ennen niiden käyttöä) tai kokee saaneensa tuotteen tai palvelun käytöstä (ja käytön jälkeen). Mukaellen Woodruff (1997) 4

14 2 PALVELUT JA PALVELUTARJOOMAT Tämän luvun tarkoituksena on kuvata palvelujen teoreettista viitekehystä myöhempiä analyyseja varten. Palvelutuote on tässä raportissa määritelty laajaksi tarjoomaksi, joka yhdistää useita toiminnallisuuksia, fyysisiä tuotteita ja tieto- ja informaatioteknologisia ratkaisuja. Luvussa tarkastellaan ensin palvelutuotteiden rakennetta järjestelminä, ja sen jälkeen kuvataan lyhyesti palvelutarjooman rakenteelliset osat. 2.1 Palveluiden toimintalogiikka Palveluihin keskittyminen johtaa yrityksen liiketoimintalogiikassa muutamiin olennaisiin muutoksiin, joita palvelukeskeinen logiikka kuvailee. Palvelukeskeinen logiikka määrittelee liiketoiminnan tavoitteita ja toimintatapoja neljän perusväittämän kautta: 1. Palvelut muodostavat perustan vaihdannalle. 2. Tuotteet ovat arvon siirtomekanismeja palveluiden tuotannossa. 3. Arvo tuotetaan yhteisesti palvelun tuottajan, asiakkaan ja tuotantoverkoston kesken. 4. Aineeton osaaminen ja kyvykkyydet ovat kilpailukyvyn lähteitä. (Vargo, Maglio ja Akaka 2008) Tässä ajattelussa palvelut ovat prosesseja, joilla pyritään tuottamaan asiakasarvoa tekemällä toimintoja toiselle osapuolelle yhdistämällä sisäisiä ja ulkoisia resursseja (Vargo ja Lusch 2008). Yrityksen on muutettava käsityksiään kilpailukyvystä ja kilpailukyvyn lähteistä verrattuna tuotekeskeiseen toimintamalliin; muutettava toiminta aidosti palvelukeskeiseksi. Palveluilla kilpaileminen on huomattavasti suurempi kokonaisuus kuin lisäarvopiirteiden yhdistäminen tuotteeseen. Palvelukeskeisessä liiketoiminnassa yrityksen on pyrittävä muutattamaan ansaintalogiikka ja kilpailutekijät tukemaan ajatusta, jossa asiakas maksaa yrityksen kyvykkyydestä koota palveluita tuotteiden ja yksittäisten toimintojen sijaan (Lusch, Vargo ja O Brien 2007). 5

15 Palvelujärjestelmät ja -tuotteet voidaan jakaa kahteen pääalueeseen: i) palveluja tukevaan infrastruktuuriin eli palveluinfrastruktuuriin ja ii) asiakkaalle suunnattuihin palveluprosesseihin eli palveluprosesseihin (Fließ ja Kleinaltenkamp 2004). Palveluinfrastruktuuri määrittää palvelutuottajan kyvyn johtaa ja hallita palveluprosesseja siten, että toimitettu palvelu on sisällöltään ja laadultaan asiakkaan tarpeiden mukainen. Palveluinfrastruktuuri määrittelee myös yrityksen kyvyn taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Palvelumalli, jonka mukaan yritys toimii, rakentuu kolmen tekijän varaan, jotka ovat tukijärjestelmät ja -resurssit, palveluprosessi ja välittömät tuotantoresurssit. Asiakas vaikuttaa palveluprosesseihin tuomalla prosessiin parametreiksi informaatiota, käyttöoikeuksia ja fyysisiä tuotteita tai rakenteita. Määritelmän mukaisesti palvelumalli rakentuu palveluntuottajan sisäisten ja ulkoisten resurssien yhdistelmäksi, joka muodostaa tarjooman. Palveluprosessi on tästä näkökulmasta aineeton olio, joka yhdistää teknologiaa, työvoimaa, osaamista ja aineetonta omaisuutta tavalla, joka pyrkii muodostamaan arvoa asiakkaalle (Tadelis 2007). 2.2 Palvelutarjooman osat Tuote ja palvelutarjoomat hahmotetaan usein yksittäisiksi arvovirroiksi, joka vastaa tarjooman pääkomponenttia. Todenmukaisempaa on kuitenkin kuvata tarjoomat tuote- ja palvelupaketteina, jotka rakentuvat pääkomponentin ja sitä täydentävien elementtien kautta. Yksittäinen tarjooman elementti (tuote, informaatio tai palvelu) on tässä yhteydessä nimetty arvovirraksi, jotka voidaan jakaa useampaan kategoriaan, joita ovat muun muassa ilmaiset hyödykkeet, ilmaiset palvelut, tuotetransaktiot, palvelutransaktiot ja informaatio (Taulukko 1). Palvelutarjooman konkretisoimiseksi tarkastellaan palvelujen tuottajan ja asiakkaan välistä rajapintaa tarkemmin (Kuva 1), joka määrittelee lopullisen palvelutuotteen ja sen toiminnan. Jakamalla asiakasrajapinta arvovirtakategorioiden kautta osiin voidaan tunnistaa ainakin seuraavat komponentit näkyvästä palvelutuotteesta. Ilmaisia hyödykkeitä voivat olla palvelujen mukana toimitettavat tuotteet, joita kuluu palvelujen 6

16 käytön yhteydessä. Lisäksi ilmaisia tai maksullisia tuotteita voivat olla myös päätelaitteet, jotka vaaditaan palvelun piiriin pääsemiseksi. Ilmaisia palveluita tai informaatiota voivat olla muun muassa tuotteiden tai palveluiden käyttöä helpottavat toiminnot tai lisäinformaatio, sekä erilaiset sisällöt, jotka parantavat palvelujen käyttäjän kokemusta. Ilmaiseen informaation kuuluvat myös kuvaukset ja sopimukset palvelujen sisällöistä. Varsinaiset transaktiot kohdistuvat palvelufunktioihin ja sisältöihin, jotka luovat pääasiallisesti arvoa asiakkaalle eli ratkaisevat, jonkin ongelman. Palvelufunktiot ovat asiakkaan tarpeeseen kohdistuvia palveluntuottajan suorittamia tehtäviä ja maksulliset sisällöt sisältävät asiakkaan omassa toiminnassaan hyödyntämää informaatiota. Taulukko 1 Arvovirta Arvovirtojen kategoriat Määritelmät Ilmaiset hyödykkeet Ilmaiset palvelut Ilmainen informaatio Tuotetransaktiot Palvelutransaktiot Maksullinen informaatio Tuotteet, jotka eivät synnytä kassavirtaa yritykselle, mutta tukevat liiketoimintaa ja palvelun tuotantoa. Palvelut, jotka eivät synnytä kassavirtaa yritykselle, mutta tukevat liiketoimintaa ja palvelun tuotantoa. Asiakkaalle jaettava informaatio, joka ei synnytä kassavirtaa. Informaatio tukee liiketoimintaa tai on välttämätöntä palvelujen toteutukselle, mutta sitä ei voida erikseen hinnoitella. Tuotteet, jotka synnyttävät kassavirran yritykselle. Tuotteet, jotka synnyttävät kassavirran yritykselle. Asiakkaalle jaettava maksullinen informaatio, joka on hinnoiteltu ja synnyttää kassavirran. Informaatio voi olla myös tarjooman pääkomponentti 7

17 Kuva 1 Rajapinta palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä 8

18 3 TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄ Tämän luvun tarkoituksena on kuvata Suomen terveydenhuollon järjestelmää ja kansallisia linjauksia. Luvussa tarkastellaan ensin terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja kansallisia kehityslinjauksia, ja sen jälkeen kuvataan lyhyesti Etelä-Karjalan tilanne. 3.1 Kansalliset linjaukset Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta on valtion tuella toteutettu kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Julkisen sektorin ohella palveluja tuotetaan yksityisissä yrityksissä. Suomessa toimii myös laaja sosiaali- ja terveysjärjestöjen kenttä niin sanottu kolmas sektori, joka tuottaa sekä maksullisia että maksuttomia palveluja. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista (731/1999). Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Perustuslaki myös turvaa oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisvastuu on kunnilla. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ne voivat tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yksin tai muodostaa keskenään kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntien palvelurakenteen kehittämistä ohjaa muun muassa Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008). Se ohjaa kuntia tukemaan yhä enemmän kotona asumista, lisäämään omaishoidontukea ja tehostettua palveluasumista sekä vähentämään merkittävästi laitoshoitoa. Ympärivuorokautisesta hoidosta on siirryttävä ennakoivaan toimintaan, ja ympärivuorokautisen hoidon sisällä on monipuolistettava asumisratkaisuja. Uudet palvelukonseptit (Muurinen et al. 2009) painottaa, ettei iäkkäiden ihmisten tarvitsisi toimintakyvyn muuttuessa muuttaa palvelumuodosta tai paikasta toiseen, vaan että palveluita tuotettaisiin iäkkäiden tarpeen mukaan sinne missä he asuvat. 9

19 Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin (STM 2008). Iäkkäiden ihmisten palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta halutaan yksinkertaistaa ja helpottaa kehittämällä integroituja lähipalvelukokonaisuuksia. Näillä pyritään myös tukemaan alueellisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymistä ikäihmisten kesken. Lisäksi tavoitellaan palvelujen sisällön muuttumista entistä enemmän käyttäjien yksilöllisiä tarpeita ja toiveita vastaaviksi sekä arkielämää aktivoiviksi. (Muurinen et al. 2009) 3.2 EKSOTEN linjaukset Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tehtävänä on tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksote:ssa vain erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon ja ensihoidon osalta. Asukkaita Eksote:n alueella on noin Tulevien vuosien haasteet ovat Etelä-Karjalassa samat kuin Suomessa ja Euroopassa. Etelä-Karjalan väkiluvun ennakoidaan vähenevän ajanjaksolla Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan 2220 hengellä. Väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Väkiluku on kasvussa ainoastaan Taipalsaarella ja Lappeenrannassa. Maakunnasta pois muuttavat ovat työikäisiä ja erityisesti nuoria vuotiaita. Suurinta väestökato on maaseudulla. Yli 65-vuotiaat ovat maahanmuuttajien ohella ainoa kasvava väestöryhmä. Ikääntyneiden osuus maakunnan asukkaista on jo nyt suurempi kuin maassa keskimäärin ja demografinen huoltosuhde kasvaa edelleen. Etelä-Karjalassa on terveyden- ja vanhustenhuollon palvelujen tarve 10 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. (Hiltunen-Toura et al 2011) 10

20 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategisia tavoitteita ovat muun muassa palvelutuotannon uudistaminen ja palvelujen uusi logistiikka. Liikkuvat palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa nähdään kotona asumisen mahdollistajina. Kotiin ja sen lähialueilla annettavien palvelujen kehittäminen on nostettu strategiseksi tavoitteeksi. Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteena on järjestää toimivat lähipalvelut maakuntaan, hyödyntämällä muun muassa sote-piirin integroitua organisaatiota poikkihallinnollisten palveluprosessien laadinnassa ja moniammatillista osaamista. (EKSOTE 2010) Hajaasutusalueen palveluja on jo täydennetty liikkuvalla klinikka-auto kokeilulla, Mallulla (Tepponen 2011). Erityisesti ikääntyneiden keskuudessa on nähtävissä muuttoliike lähelle palveluita. Julkinen liikenne on erityisen tärkeää niille, joilla ei ole käytettävissä omaa autoa. Julkista liikennettä tulisikin kehittää organisoimalla hyvin toimiva ja kattava kutsutaksijärjestelmä. Palvelujen saavutettavuuden parantamisessa tietoteknologia luo uusia mahdollisuuksia. Yhteispalvelupisteet sekä toimintamallit, joissa ihmiset, palvelut ja tavarat liikkuvat samalla kulkuneuvolla, ovat myös lähipalvelujen saatavuutta parantavia toimintatapoja. (Hiltunen-Toura et al. 2011) 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista yli 50 % (Kuva 1) kohdistuu ikäsegmenteille yli 65-vuotiaat. Tällöin prosessien tehostamisella saavutetaan suuriin vaikuttavuus kohdistamalla toimenpiteet kyseiseen ikäryhmään tai asiakkaisiin. Esitetty arvio kustannusten jakautumisesta on tehty yhdistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kotipalveluiden ja ympärivuorokautisen hoidon kustannukset. Kokonaiskustannusten käyttö on järkevää, koska sosiaali- ja terveydenhuollossa on kyse kokonaisuuksien hallinnasta, jolloin myös prosessien ja rakenteen tarkastelu tulee tehdä tästä näkökulmasta. Laskelma perustuu suurten kaupunkien kustannusrakenteeseen, jolloin nuorempiin ikäsegmentteihin kohdistuu enemmän kustannuksia kuin 11

21 maakunnissa keskimäärin. Etelä-Karjalan osalta kustannusten voidaan olettaa jakautuvan vielä epätasaisemmin nuorempien ja vanhempien ikäsegmenttien välillä, koska maakunnan väestö ikääntyy valtakunnan keskiarvoa nopeammin. Kumul. kustannus [%] 110 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ikäryhmä Kumulatiivinen kustannus ikäryhmittäin [%] Kuva 2 Terveydenhuollon kustannusten jakautuminen ikäryhmittäin vuonna 2009 (sis. Kotipalvelut ja ympärivuorokautinen hoiva), perustuu (Mikkola 2010) Väestön ikärakenteen muutos tulee aiheuttamaan kustannuspaineita. Väestön ikärakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ovat lisäksi keskeisiä hoito- ja hoivapalvelujen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä (Kuva 2). Suomessa ikääntyvä (yli 65 v.) väestön osa kasvaa koko väestön keskiarvoa nopeammin. Ikäsegmentin 65+ osuus oli vuonna % ja se oli noussut 18,1 %:iin vuoden 2011 loppuun mennessä. Tulevaisuudessa trendi näyttäisi jatkuvan. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä voi nousta 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä (Tilastokeskus väestöennuste 2010). Etelä-Karjalan nykyinen tilanne näyttäisi kuvaavan tulevaisuuden ikärakennetta koko valtakunnassa, koska ikääntyneen väestön osuus on ylittänyt jo 20 % rajan ja trendi pysynee keskipitkällä aikavälillä samanlaisena. 12

22 25 20 %-osuus väestöstä vuosi Koko maa Etelä-Karjala Uusimaa Kuva 3 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (SOTKANET 2012) 3.4 Liikkuvuvien palvelujen mahdolliset roolit Liikkuvina palveluina voidaan pitää autosta asiakkaille tarjottavia palveluja. Liikkuvia palveluja ovat tarjonneet muun muassa kaupat (myymäläauto), kirjastot (kirjastoauto), pankit (pankkiauto) ja postit (postiauto). Liikkuvat palvelut jakautuvat karkeasti kolmeen erilaiseen muotoon: i. Kyyditys- ja asiointipalvelut, joissa perusajatus on viedä asiakas palvelun luo. ii. Yhden palvelukokonaisuuden autopalvelut, kuten kirjasto-, kauppa- tai poliisin lupahallintoauto. iii. Monipalveluautot, joista saa eri sektoreiden tai toimijoiden palveluita. (Lehtola 2008, Lähilogistiikkayrittäjyysprojektin selvitysraportti, 2009) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009) on selonteossaan eduskunnalle linjannut tavoitteita palvelujen turvaamiseksi maaseudulle. Selonteossa mainitaan, että palvelujen riittävyys ja saatavuus vaikuttavat maaseudun pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden elämänlaatuun ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Maaseudulla palvelujen järjestäminen tarvitsee räätälöityjä ja joustavia ratkaisuja, jotka pohjautuvat alueiden olosuhteisiin ja tarpeisiin. Selonteossa mainitaan, että painopisteeksi 13

23 tulee ottaa palvelusta saatavat hyödyt, ei ainoastaan niistä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi selonteossa mainitaan, että palvelujen saatavuutta parannetaan käyttämällä pyörillä kulkevia, kiertäviä palveluja. Liikkuva palvelukokonaisuus voi paikata palvelujen saatavuutta siellä, missä palvelupisteet ovat harvassa sekä toisaalta koota yhteen päällekkäisiä logistiikkaketjuja. Liikkuva palvelu voi myös osaltaan täydentää kiinteiden palvelupisteiden palveluvalikoimaa. Se voisi parhaimmillaan tuoda esimerkiksi kyläkaupan pihaan tiettyinä aikoina terveydenhuollon palveluita, kirjaston sekä esimerkiksi apteekin tuotteita. Suomessa on toistaiseksi vain vähän kokeiluja monimuotoisista liikkuvista palvelumalleista. Monipalveluauton ajatuksena olisi tarjota maaseudun harvaan asutuilla alueilla erilaisia alueen tarpeen mukaisia palveluja. Näitä voisivat olla esimerkiksi kirjasto-, kauppa-, posti- ja pankkipalvelut sekä erilaiset valtion ja kuntatason lomakepalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. (Lähilogistiikkayrittäjyysprojektin selvitysraportti, 2009) Liikkuvan palvelun ei tarvitse olla erillinen oma toimintamuotonsa. Se voi olla kiinteästi osa palveluverkkoa muullakin tavalla kuin vain logistisesti tavaroita ja palvelutuotteita kuljettava palvelu. Vastavuoroisuus liikkuvien palvelujen osalta suhteessa kiinteisiin toimipaikkoihin on jäänyt erilaisissa suomalaisissa malleissa vähäiselle huomiolle (Lehtola 2008). 3.5 EKSOTE:n liikkuva palveluyksikkö Eksote:n Mallu -klinikka-auto on uudenlainen liikkuva palveluyksikkö, jonka avulla vanhustenpalvelujen palveluohjaajan ja avoterveydenhuollon sairaanhoitajan palveluja viedään maakuntaan alueille, joista kuntalaisten on vaikea kulkea kiinteisiin palvelupisteisiin. Sairaanhoitajan ja palveluohjaajan vastaanoton lisäksi järjestetään yhteistyössä muun muassa kyläyhdistysten kanssa liikkuvien palvelujen teemapäiviä eri puolilla Etelä-Karjalaa. Teemapäivien aikana painotetaan ennaltaehkäisyä ja paneudutaan syvemmin johonkin sosiaali- ja terveydenhuollon erityisaiheeseen. Silloin Mallun-auton kyydissä on sovitusti teemaa toteuttava taho (yhdistyksen, yrityksen, Eksote:n tai 14

24 liikuntatoimen henkilö). Palvelun tuottajan toimii pääasiassa Eksote. Asiakkaina eli palveluiden käyttäjinä ovat olleet pääasiassa Etelä- Karjalan haja-asutusalueella asuvat ikäihmiset, vaikka palvelua ei ole suunnattu tietylle käyttäjä- tai ikäryhmälle (EKSOTE 2011). Liikkuvan yksikön palvelualustana toimii tällä hetkellä matkailuauto, joka on vuokrattu yksityiseltä yrittäjältä vuokrasopimuksella. Käytössä oleva ajoneuvo on varusteltu tietoliikenneyhteyksillä, jotta palvelujen tuottamisen kannalta kriittistä potilastietojärjestelmää voidaan käyttää. Auton tietotekniikan rungon muodostavat hoitajilla/palveluohjaajalla käytössä olevat autoon telakoidut kannettavat tietokoneet ja suuntaantennit katolla. Autosta toimiva reaaliaikainen yhteys EKSOTEn tietohallinnon Citrix-palvelimelle, joka on liikkuvan palveluyksikön kriittinen palveluresurssi. Yhteydet mahdollistavat pääsyn potilastietojärjestelmään, Efficaan ja esimerkiksi asiakkaan ohjaamisen internetin välityksellä Terveysportin avulla. Lisäksi asiointia helpottaa mahdollisuus täyttää käynnin aikana sähköisiä lomakkeita. Näiden niin sanottujen ilmaisten palvelufunktioiden lisäksi konkreettisena palvelufunktiona toimivat sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palvelut. Alueellisen hoitotiimin sairaanhoitaja/terveydenhoitaja jalkautuu liikkuvaan yksikköön, jossa hän pitää sairaanhoitajan vastaanottoa pitkäaikaissairauksien suunnitelmallisen hoidon mukaisesti, antaa monipuolista terveysneuvonta, tekee haavanhoitoja ja antaa rokotteita, tekee pieniä toimenpiteitä (tikkien poistot, korvahuuhtelut) ja hoitaa lääkereseptiliikennettä. Lisäksi liikkuvassa palveluautossa on mahdollista suorittaa terveydentilan pikalaboratoriomittauksia (INR, CRP, verensokeri) ja muun muassa verenpaineen mittauksia. 15

25 4 TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU Tutkimus toteutettiin postilomakekyselynä maaliskuussa Kohdeväestönä oli vuotiaat Etelä-Karjalan kaupunkiseutujen ulkopuolella (haja-asutusalueella) asuvat henkilöt (n=3000). Tutkimuksen otos tilattiin väestötietojärjestelmästä (VTJ) satunnaisotantana. Otoksesta rajattiin pois Imatran ja Lappeenrannan kaupunkialueet postinumeroalueiden perusteella. Otos on painotettu 10- vuotis ikäryhmittäin väestöjakauman mukaisesti. Kyselylomake postitettiin 3000 tuhannelle henkilölle, joista 1121 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli 37,3 %. Vastaanotetuista lomakkeista karsittiin epätäydelliset vastaukset (n=107) ennen lomakkeiden koodaamista sähköiseen muotoon. Efektiiviseksi otoskooksi jäi N=1014. Vastaajien ikäjakauma oli vuotta, joka vastasi tutkimusasetelman tavoitetta. Vastaajien ikäjakauman keskiarvo oli vuotta ja joukon mediaani oli 68 vuotta. Otoksen ikäjakauman ja Etelä-Karjalan väestön todellisen ikäjakauman kanssa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää poikkeamaa (p>.01) (Kuva 4). Otos on riittävän hyvä ikärakenteen suhteen kuvaamaan Etelä-Karjalan haja-asutusalueella asuvien ikääntyvien tilannetta, kun miehiä ja naisia ei ole eroteltu. 35,0 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0, Expected Observed 2= 11,977 p= 0,035 Df= 5 Kuva 4 Tutkimusaineiston ikäjakauma, miehet ja naiset yhteensä Otoksen kuvailevat muuttujat voidaan jakaa kahteen ryhmään: vastaajien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (Taulukko 2) ja asumista kuvaaviin tekijöihin (Taulukko 3). Henkilökohtaisten ominaisuuksien kuvailuun on käytetty vastaajien sukupuolta, siviilisäätyä, koulutusta, työssäkäyntiä ja 16

26 asemaa työelämässä. Asumista on kuvailtu asuinalueen, asunnon hallintasuhteen, asuinkumppanin ja kotihoidon tarpeen perusteella. Muuttujista on esitetty jakaumat koko otoksesta ja erikseen miehet ja naiset. Työssäkäynnin osalta kysyttiin henkilön nykytilannetta. Koulutuksesta pyydettiin kertomaan korkein suoritettu tutkinto. Asemaa työelämässä kartoitettiin pyytämällä henkilö valitsema se tehtävä, jossa on pääasiassa toiminut työuransa aikana. Tässä muuttujassa maanviljelijä ja yksityisyrittäjä on esitetty samassa kategoriassa. Kotana työskentelyn muotoja ei ollut eritelty kysymyksessä, joten kotona työskennelleiden tehtävät voivat sisältää kodinhoitotyötä, maanviljelyyn liittyvä tehtäviä tai muita tehtäviä. Suurin osa (66 %) vastaajista oli parisuhteessa eläviä. Miehistä 75 % elää puolison kanssa. Naisista parisuhteessa elää 59 %, ja 28 % on leskiä (miehistä leskiä 7,8 %). Vastanneista suurin osa on vanhuuseläkkeellä (75 %) ja eroja miesten ja naisten välillä ei ollut. Työssäkäyviä ja työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olleita oli kumpiakin noin 11 %. Koulutuksen osalta vain peruskoulun suorittaneiden määrä oli suhteellisen suuri. 57 % vastanneista ja naisista hieman useampi oli käynyt peruskoulun. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli miehistä kolmasosa ja naisista neljäsosa. Korkeakoulututkinnon (ylempi- /alempikorkeakoulututkinto) suorittaneita oli noin 10 %. Miehistä hieman useampi oli suorittanut korkea asteen koulutuksen. Työuralla sijoittumisen osalta työntekijä tehtävissä olleet muodostivat suurimman ryhmän noin 40 %. Miehet olivat olleet työntekijä tehtävissä naisia useammin. Yksityisyrittäjätaustaisia oli naisissa ja miehissä prosentuaalisesti saman verran. Naiset olivat työskennelleet keskijohdossa miehiä useammin. Kotona työskennelleistä suurin osa oli naisia. 17

27 Taulukko 2 Vastanneiden siviilisääty, työssäkäynti ja koulutus Jakaumat, sukupuolittain Mies Nainen % % Sukupuoli 46,2 53,8 Siviilisääty Avo-/avioliitto Eronnut Naimaton Leski Työssäkäynti Kokopäivätyössä Osa-aikatyössä Työtön /työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Koulutus Peruskoulu Lukio Ammattikoulu Korkeakoulu, ylempi ja alempi Opisto Asema työelämässä Työnantaja Yksityisyrittäjä Alempitoimihenkilö/asiantuntija Keskijohto Työntekijä Työssä kotona 76.2,1 7,6 8,4 7,8 100 % 7,1 4,9 4,0 9,7 74,3 100 % 54,1 2,4 29,8 12,8 0,9 100 % 1,1 19,1 16,9 16,4 45,3 1,1 100 % 58,7 7,7 5,9 27,7 100 % 6,7 3,9 5,6 7,2 76,6 100 % 59,8 5,3 25,1 9,8-100 % 0,8 19,7 12,5 22,0 38,5 6,6 100 % Otoksesta % 66,8 7,7 7,1 18,5 100 % 6,9 4,3 4,8 8,4 75,6 100 % 57,2 4,0 27,3 11,2 0,4 100 % 0,9 19,4 14,5 19,4 41,6 4,0 100 % Omistusasunto oli pääasiallinen asumismuoto (85 %). Osuus oli lähes sama molempien sukupuolten osalta. Kyselyyn vastanneista yli 72 % on maaseudulla tai Etelä-Karjalan kuntakeskuksissa asuvia. Jakauma puolison, yksin tai muun henkilön kanssa asuvien kesken vastaa siviilisäädyssä olevaa jakaumaa, jossa puolison kanssa (61 %) tai leskenä (29 %) yksin elävät muodostavat suurimmat ryhmät. Vastaajista vain 6 %, oli kotihoidon piirissä. 18

28 Taulukko 3 Vastanneiden asuminen ja kotihoidon asiakkuus Asumismuoto Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeus / Osaomistus Asuinalue Kaupunkikeskusta Lähiö Kuntakeskus Maaseutu / Maaseutumainen kylä Asuinkumppani Yksin Puoliso Puoliso ja muu sukulainen Muu sukulainen Muu henkilö Kotihoidon asiakas kyllä ei Jakaumat, sukupuolittain Mies % 86,2 9,7 4,2 100 % 3,5 20,8 32,2 43,0 100 % 20,9 71,2 4,2 2,2 1,5 100 % Nainen % 83,5 11,9 4,6 100 % 3,5 26,3 35,4 34,6 100 % 37,3 52,6 4,6 5,0 0,6 100 % Otoksesta % 84,7 10,9 4,4 100 % 3,5 23,8 34,2 38,4 100 % 29,8 61,1 4,4 3,7 1,0 100 % 5,6 94,4 100 % 19

29 5 MARKKINAT LIIKKUVILLE PALVELUILLE 5.1 Perusterveydenhuollon toiminta EKSOTEn alueella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote:n) jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Eksote järjestää kansanterveyslakiin perustuvan perusterveydenhuollon jäsenkuntiensa puolesta. Eksote:n terveyspalvelut toimii terveydenhuollon toimintayksikkönä, jonka perusterveydenhuoltoon liittyvät palvelut toteutetaan Etelä-Karjalan terveyskeskuksessa. Etelä-Karjalan terveyskeskuksen palveluja toteuttavat Eksote:n jäsenkunnissa sijaitsevat terveysasemat (kuva 5). Eksote:n terveysasemien ja vastaanottojen eri toimipisteiden kokonaisasiakasmäärät vuoden 2012 ( ) osalta on eritelty kuvassa 5. Kävijämäärät on haettu Eksote:n potilastietojärjestelmä Efficasta. Tilastoon on kirjattu kaikki terveyskeskuskäynnit terveysasemittain ja vastaanottopisteittäin (ei sisällä neuvola tai kouluterveydenhuollon käyntejä). Armilan terveysasema palvelee Lappeenrannan kaupunkialueiden lisäksi myös ympäryskuntien asukkaita. Haja-asutusalueen terveysasemien kävijämäärät vaihtelevat kävijämäärän välillä. Diabeteshoitajien ja Marevan hoitajienvastaanotot on eritelty tilastossa erikseen. Tilastosta selviää myös kävijämäärältä pieniä terveysasemia (Voisalmen) sekä erillisiä vastaanottopisteitä (Asemanseudun vastaanotto Rautjärvellä, Uukuniemen vastaanotto). Kuukausitasolla näiden pienempien asemien kävijämäärät jäävät alle 100 asiakkaan. 20

30 Kuva 5 Käynnit EKSOTEn kiinteissä toimipisteissä ( ) Liikkuvan palveluyksikön kävijämäärät on eritelty kuvassa 6. Kokonaiskävijämäärä vuoden 2012 osalta on 416 sairaanhoitajakäyntiä. Tiedot on koottu potilastietojärjestelmien kirjausten perusteella. Lappeenrannan (157 käyntiä) ja Parikkalan (131 käyntiä) pysähdyspaikkoja lukuun ottamatta kävijämäärät jäävät alle viiden käynnin kuukausitasolla, Rautjärven pysähdyspaikalla jopa alle yhden. Liikkuvien palveluiden kävijämäärä vuonna 2011 oli 1150 käyntiä 21

31 kaikissa toimipisteissä. Mallu-käynnit pysähdyspaikoittain vuoden 2011 osalta on esitelty liitteessä 2. Liikkuva yks./lpr 157 Liikkuva yks./parikkala 131 Liikkuva yks./tps 43 Liikkuva yks./savitaipale 33 Liikkuva yks./ruokolahti 18 Liikkuva yks./lemi 14 Liikkuva yks./luumäki 13 Liikkuva yks./rautjärvi EKSOTE: Kävijämäärät yksiköittäin, avoterveydenhuolto Kuva 6 Käynnit Mallun eri pysähdyspaikoissa ( ) 5.2 Liikkuvan yksikön toiminta Liikkuvan yksikön tunnettuutta tarkasteltaessa löydettiin kuntien välillä tilastollisesti merkittäviä eroja (Taulukko 4). Vastausten jakaumat kunnittain on esitetty Liitteessä 1. Vastaajista 68 % ilmoitti tietävänsä, mikä on Eksoten liikkuva yksikkö Mallu. Liikkuvan yksikön tunnettuus oli kaikkein heikointa Lappeenrannassa ja Imatralla, joissa kaupunkien palvelujen läheisyys selittänee tunnettuuden tasoa. Pienistä kunnista Taipalsaarelle, Luumäellä ja Suomenniemellä noin 70 % vastanneista tunsi liikkuvan palveluyksikön. Mallun oli tunnetuin Lemillä, Parikkalassa, Ruokolahdella ja Savitaipaleella, joissa noin 80 % vastaajista tunsi Mallun. Huolimatta suhteellisen korkeasta tunnettuudesta liikkuvan yksikön hyödyntäminen oli erittäin harvinaista vastaajien keskuudessa. Vain 5 % oli käyttänyt liikkuvan palveluyksikön palveluita ja vain joka viides vastanneista aikoi käyttää palveluita lähitulevaisuudessa. Yli puolet vastanneista ilmoitti, ettei aio käyttää Mallun palveluita tai ovat epävarmoja käyttöaikeistaan. 22

32 Taulukko 4 Mallun palveluiden käyttö vastanneiden keskuudessa ja aikomukset käyttöön tulevaisuudessa. Mallun palveluiden käyttö ei joskus usein Aikomus käyttää Mallun palveluita ei todennäköisesti aio epävarmat aikoo käyttää Otoksesta % 94,1 5,4 0,5 100 % 42,6 38,7 18,7 100 % Kuvassa 5 esitetään arvio Mallu-käyntien maksimivolyymeista. Arvio on laskettu kyselytutkimuksen potentiaalisten Mallu-käyttäjien arvion (18.7% käyttää, 37.8% epävarmoja käyttäjiä) ja Eksoten terveyskeskusten kävijämäärä arvioiden pohjalta. Eksoten terveyskeskusten kävijämääräarvio pohjautuu viikon 37 ( ) haja-asutusalueiden terveyskeskusten hoitohenkilökuntakäyntien perusteella (mukana Taipalsaaren, Ylämaan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden terveysasemat sekä Saaren, Uukuniemen, Jurvalan ja Rautjärven asemanseudun vastaanottokäynnit). Kuva 5 Liikkuvan palveluyksikön potentiaali 23

33 Liikkuvien palveluiden potentiaalinen kävijämäärä kaikista hoitohenkilökunnan terveyskeskuskäynneistä on arvioitu olevan 30 % kaikista terveyskeskuskäynneistä. Viikkotasolla Mallun potentiaalinen kävijämäärä nousisi 256 käyntiin viikossa. Tämä tarkoittaisi 51,2 käyntiä päivässä. Mallun käyttäjäkunta on painottunut 65+ vuotiaisiin. Terveyskeskuskäyntien osalta ei ole tietoa käyntien jakautumisesta ikäryhmittäin. 24

34 6 PALVELUTARPEET MAASEUDULLA 6.1 Asiakkaiden segmentointi Segmentointi tehtiin k-means klusterointimenetelmällä, joka soveltuu suurten aineistojen klusterointiin. Menetelmässä kukin havainto liitetään lähimpään klusteri keskukseen, jota iteroidaan havaintojen määrän lisääntyessä. Tavoitteena on minimoida klusterien sisäinen varianssi etäisyyden suhteen. (Mooi and Sarsted 2011; Metsämuuronen 2009) K- means klusteroinnissa ennakkoehtona on tieto halutusta segmenttien määrästä, joka voidaan joko määritellä tarpeen mukaan tai johtaa teoriasta tai aiemmista kokemuksista (Mooi and Sarsted 2011). Tässä tutkimuksessa aineiston klusterointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 19 ohjelmaa. Klusteroinnin tavoitteena oli tunnistaa neljä toisistaan poikkeavaa segmenttiä haja-asutusalueella asuvien ikääntyvien keskuudesta. Aiemmissa tutkimuksissa segmentointia on sovellettu koetun terveyden ja toimintakyvyn jakautumisen suhteen. Koetun terveyden ja toimintakyvyn erojen perusteella ikääntyviä on jaoteltu hyvän toimintakyvyn omaaviin ja heikentyneen toimintakyvyn omaaviin, joiden koettu terveys ja elämän laatu poikkeavat toisistaan. (Sintonen et al. 2008; Grudinschi et al. 2012). Tässä tutkimuksessa segmentit muodostettiin koetun terveyden ja koetun elämänlaadun perusteella. Lisäksi, segmenttejä vertailtiin yksilöiden koetun toimintakyvyn tasoon. Koetun elämänlaadun mittari kohdistui vastaajaan kokemaan tuntemukseen omasta mielentilastaan, koetun terveyden mittari pyrki kartoittamaan vastaajan yleistä tuntemusta terveydestään, jaksamisestaan ja vertaamaan omaa tilaansa muihin ikäisiinsä. Kysymykset koetun elämän laadun ja koetun terveyden mittareissa oli asetettu 1 (täysin samaa mieltä) - 7 (täysin eri mieltä) asteikolle. Segmentoinnin validiteetti arviointiin ANOVA testillä molempien muuttujien suhteen, josta havaittiin kaikkien segmenttien poikkeavan toisistaan tilastollisesti merkittävästi kummankin segmentoivan muuttujan keskiarvojen osalta (p<.001). 25

35 Toimintakyvyn mittaaminen perustui itsearvioituun IADL toimintakyvyn keskiarvoon, jota mitattiin asteikolla 1 (suoriutuu itsenäisesti) 7 (ei suoriudu lainkaan). Suoriutumista kysyttiin seuraavien toimintojen osalta; ulkoilu, siivous, ruoan laitto, syöminen, pyykin pesu, peseytyminen, wc-käynnit ja sängystä nouseminen. Segmenttien välinen vertailu toimintakyvyn suhteen tehtiin Kruskal-Wallis keskiarvotestillä, joka osoitti kaikkien ryhmien poikkeavan toisistaan tilastollisesti merkittävästi (p<0.001). Tutkimusaineistosta löydettiin toisistaan eroavat neljä eri segmenttiä (Taulukko 5 ja kuvio 6 ) Taulukko 5 Asiakassegmenttien vertailu Segmentti Koettu terveys *** 3,30 4,79 6,19 2,05 Koettu elämän laatu*** 6,54 4,58 6,79 3,74 Toimintakyky*** 1,56 1,34 1,12 2,46 % -Otoksesta 28,9 13,1 48,0 10,0 ***tilastollisesti merkittivät erot kaiken ryhmien välillä p<0,001 Ensimmäisenä ryhmänä (segmentti 1) erottuivat ne ikäihmiset (29%), joilla on jonkin verran alentunut koettu terveys ja toimintakyky, mutta hyvä koettu elämänlatu. Segmentti 1:ssä ovat niin sanotut selviytyjät, joiden elämä on mielekästä sairauksista ja toimintakyvyn alenemasta huolimatta. Tähän ryhmään kuuluvat ovat riskissä luisua avuntarvitsijoihin elämänlaadun heiketessä. 29 % vastanneista kuului tähän niin sanottuun selviytyjien ryhmään. 13 %:lla vastaajista oli hieman heikentynyt koettu terveys, elämänlaatu ja toimintakyky (segmentti 2). Segmentti 2 kuuluvat niin sanottuun ikääntymisen tuomaa toiminnan vajetta ryhmään. Elämänlaadun ja toimintakyvyn aleneminen rajoittavat hieman jokapäiväistä elämää vaikka varsinaisia terveysongelmia ei ole. Huolehtiminen terveydestä ja hyvinvoinnista ehkäisevät avuntarvetta. Suurin osa vastanneista haja-asutus alueen ikäihmisistä, 48%, on aktiivisia ja itsenäisiä toimijoita (segmentti 3). Segmentin 3 ryhmän koettu terveys, elämänlaatu ja toimintakyky ovat hyvällä tasolla. 10% 26

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Historiaa palveluja pyörillä Kauppa-autot 1930 luvulla, kirjastoautot, hammaslääkärin vastaanotto

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Technology Business Research Center - TBRC

Technology Business Research Center - TBRC Technology Business Research Center - TBRC Asiakassegmentit ja palveluiden saatavuus haja-asutusalueella Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen (HEA): Ikäihminen haja-asutusalueella loppuseminaari

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot järjesteltiin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kommentteja roolista, muutoksesta ja hankkeista

Kommentteja roolista, muutoksesta ja hankkeista LAPE -muutosagentit Kommentteja roolista, muutoksesta ja hankkeista 27.1.2017 Pasi-Heikki Rannisto professori, terveydenhuollon johtaminen, SOC tutkimusjohtaja, dosentti, JKK/Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Ikääntyvien ihmisten itsenäisen asumisen tukeminen haja-asutusalueella

Ikääntyvien ihmisten itsenäisen asumisen tukeminen haja-asutusalueella Ikääntyvien ihmisten itsenäisen asumisen tukeminen haja-asutusalueella Seminaarissa: Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen Ikääntyvän väestön asuminen Tuula Hämäläinen, Lehtori (TtM, TTO) Saimaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mikä on oikea tapa järjestää hyvinvointi palvelut kansallisesti?

Lisätiedot

Niina Nurkka Kaisu Laasonen Tuuli Mirola. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Terveysasemat

Niina Nurkka Kaisu Laasonen Tuuli Mirola. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Terveysasemat Niina Nurkka Kaisu Laasonen Tuuli Mirola ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS TERVEYSPIIRIN Terveysasemat Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012 Saimaan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat Kuvaajat sähköisestä kyselystä lausuntoajan päättymisen jälkeen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

EKSOTE VUOSINA 2017 JA Eksoten kehitystä ajanjaksolla

EKSOTE VUOSINA 2017 JA Eksoten kehitystä ajanjaksolla EKSOTE VUOSINA 2017 JA 2030 Eksoten kehitystä ajanjaksolla 2010-2040 THL:n arviointi syksy 2018 Eksote on pitkällä, v. 2010 so ja te integroitu Mukana kaikissa kärkihankkeissa Eksoten palvelurakenne erityisen

Lisätiedot