Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Transkriptio

1 Palveluverkko selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon 1

2 Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan ja käytetään tulevina vuosikymmeninä hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt 2

3 Siksi tulevaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti mukana nyt tehtävissä sote-päätöksissä 3

4 Edessä olevan muutoksen mittakaava: Lähes puolet terveysasemista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä palvelujen saavutettavuuden juurikaan heikentymättä. -Palveluverkkoselvitys

5 Mistä muutos johtuu? 5

6 Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä Väestöpohja muuttuu Suomessa lähitulevaisuudessa nopeasti ja merkittävästi muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja mm. terveystietojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat uudenalaisia toimintamalleja Sote-järjestelmän asiakkaat muuttuvat: ihmiset entistä koulutetumpia ja aktiivisempia osallistujia 6

7 Väestömäärän alueelliset muutokset : kehitys erityisen raju itäisessä Suomessa Manner-Suomen väestö Vuosi 2015: Vuosi 2040:

8 Väestön muutos kunnittain vuoteen 2025 mennessä 8

9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina : alueelliset erot korostuvat

10 Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja Terveydenhuolto sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille Älypuhelimet, sosiaalinen media, terveydentilan seuranta verkossa, etä- ja omahoito sekä sensoriteknologia Matalan kynnyksen palvelut esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä perusterveydenhuollon liikkuvat palvelut Tekoäly avuksi kliiniseen päätöksentekoon & diagnosointiin 10

11 Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja Yliopistosairaaloiden osalta sairaanhoitopiirien sisällä tulee tapahtumaan yhdentymistä. Leikkaustoimintaa siirretään joiltakin osin liikuteltaviin yksiköihin Sairaalayksiköt suurenevat ja erikoistuvat. Valmiudet etäyhteyksiin perustuvaan terveydenhuoltoon paranevat Entiset aluesairaalat muuttuvat yhdessä terveyskeskusten akuuttiosastojen kanssa akuutti- ja kuntoutuslähisairaaloiksi Apteekit tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, kliinisen farmasian palveluita, laboratoriopalveluita ja terveysneuvontaa sekä tarjoavat terveysseurantalaitteita kotiin 11

12 Näin digitalisaatio, logistiikan kehitys ja uudet käytänteet voivat näkyä palveluverkossa vuoteen 2025 mennessä 12

13 Näin tutkimus tehtiin Keskussairaaloiden sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013) Synnytyssairaalat on laskettu painottaen 0-14 vuotiaiden sijaintia 2025 väestöennusteessa. Päivystysyksiköt on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä päivystyskäynneillä (THL tilasto 2013) Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt. 13

14 14

15 Nykyiset terveysasemat kunnittain ja asukasta kohden 15

16 Terveysasemaverkko Vuoden 2025 ennusteväestön laskennallisella kysynnällä painotetun matka-ajan suhteen optimoidut perusterveydenhuollon yksiköt, mikäli yksiköiden lukumäärä vähenisi 40 % Jääneet yksiköt on merkitty sinisellä ja poistuneet punaisella värillä Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asuttujen 1x1 km ruutujen keskipisteistä 16

17 Terveysasemaverkossa on optimointivaraa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa Terveysasemien sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia perusterveydenhuollon keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013). Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä. 548 yksiköstä on valittu 329 yksikköä. Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt

18 Erikoissairaanhoito 2015 ja

19 Väestön maantieteellisen saavutettavuuden kannalta optimaaliset keskussairaalayksiköt alueineen Viiden sote-alueen malli Kymmenen sote-alueen malli 15 sote-alueen malli 19

20 Terveysasemien, apteekkien ja yksityisten palveluiden saavutettavuus nykyisellä palveluverkolla km päässä - yksityisistä palveluista n. 44 % väestöstä - terveysasemista n. 64 % väestöstä - apteekeista n. 68 % väestöstä - yksityisistä + terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 10 km päässä n. 90 % väestöstä (yks + ta + apt) 50 km päässä lähes kaikki (yks + ta + apt) Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 8

21 Terveysasemien ja apteekkien palveluiden saavutettavuus optimoituna terveyskeskusverkkoon 2015 (548 kpl) ja 2025 (329 kpl) 3 km päässä - terveysasemista n, 64 % väestöstä terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä terveysasemista n. 55 % väestöstä v km päässä - terveysasemista n. 90 % väestöstä terveysasemista + apteekeista n. 92 % väestöstä terveysasemista n. 85 % väestöstä km päässä - lähes kaikki (ta + apt) lähes kaikki terveysasemista 2025 Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 21

22 Ennuste 2025: palvelujen kapasiteetti ja saatavilla oleva palveluntarjonta 22

23 Apteekkien yli- ja alitarjonta-alueet 2015 (809 kpl) - Ylitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti < 5000 ja apteekkien lukumäärä on 4 tai enemmän - Alitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti on yli 7000 ja apteekkien lukumäärä on 3 tai vähemmän. - Keskiarvo 5500 as/apteekki Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 23

24 Palveluverkko 2025: yhteenveto Ennustetun kehityksen mukaan väestön odotetaan vähenevän seuraavan vuoden kuluessa erityisesti Itä-Suomessa, maakuntatasolla Kainuun ja Etelä-Savon ollessa suurimpia väestön menettäjiä Toisaalta ikääntyvän väestön osuuden kasvu erityisesti Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa lisää mitä luultavimmin terveyspalveluiden tarvetta noilla alueilla tulevaisuudessa Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään 24

25 Palveluverkko 2025: yhteenveto Nykyisten terveysasemien suhteen kuntatasolla on selkeitä eroja terveysasemien lukumäärään suhteutetuissa asukasluvuissa, mitkä vaihtelevat välillä Digitaalisuuden ja uusien palvelukäytänteiden mahdollistamaa sijaintiin perustuvien erikoissairaanhoidon palveluiden vähenemistä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu seuraavasti: yliopistosairaalatoiminta supistuu viidellä prosentilla (kaikki yksiköt säilyvät), keskussairaalatoiminta supistuu neljällä yksiköllä, synnytykset keskitetään yli tuhannen vuosittaisen synnytyksen sairaaloihin (-5 yksikköä) ja ympärivuorokautinen päivystys supistuu 14 yksikön verran Terveysasemien määrää on mahdollista lähes puolittaa saavutettavuuden juurikaan kärsimättä 25

26 Sote-uudistus olisi tilaisuus ennakoida ja vauhdittaa sote-järjestelmän digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä ja uusia toimintamalleja. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos tyydytään vain tekohengittämään nykyistä, paikoin runsaasti päällekkäisyyksiä sisältävää palveluverkkoa. -Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra 26

27 Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi