Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.
|
|
- Juuso Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOT 2/2002 VOL Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki, Työterveyslaitos, Helsinki A randomized trial comparing the effectiveness of lumbar microdiscectomy with continued non-surgical care in 56 sciatica patients with a two-year follow-up showed no clinically or statistically significant differences in treatment outcomes relating to pain, disability or quality of life. The operative patients reported faster resolution of symptoms and were better satisfied with the treatment. In a subgroup analysis, operative treatment was associated with a good outcome when the disc herniation was at the LIV/V level. Lanneselän välilevytyrän luontainen taudinkulku on hyvänlaatuinen ja tulos on useiiten hyvä hoidosta riippumatta. Leikkausta on pidetty hyvänä hoitovaihtoehtona silloin kun kipu ei 4-6:n viikon kuluessa ole helpottunut. Välilevyleikkauksia tehdään paljon, vaikka leikkaushoidon vaikuttavuus on puutteellisesti tunnettu. Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa välilevytyrän leikkaushoidon todettiin johtavan parempaan tulokseen kuin intradiskaalisen kymopapaiinihoidon. Kolmessa hoitokokeessa ei todettu eroa perinteisen leikkauksen ja mikroskooppiavusteisen leikkauksen välillä. Perkutaanisella tekniikalla tehdyn leikkauksen tulokset arvioitiin huonoiksi kuin perinteisellä tekniikalla tai kymopapaiinihoidolla saatavat tulokset (1) Leikkaushoitoa on verrattu konservatiiviseen hoitoon vain yhdessä satunnaistetussa vertailututkimuksessa (2). Kirurgisen hoidon tulokset vuoden seurannassa olivat parempia kuin konservatiivisen hoidon. Neljän ja kyenen vuoden seurannassa ryhmien välillä ei ollut kliinisesti merkittäviä tai tilastollisesti merkitseviä eroja hoitotuloksessa. Lanneselän välilevyleikkausten määrät vaihtelevat alueellisesti sekä Suomessa (3) että ulkomailla (4,5) huomattavan paljon. Alueelliselle vaihtelulle ei ole hyvää selitystä. Ilmeisesti puutteellinen tietämys leikkaushoidon vaikuttavuudesta johtaa toisistaan poikkeaviin hoitokäytäntöihin ja kirurgisen hoidon aiheiden uskottua suurempaan vaihteluun. Hoitokokeee tarkoituksena oli selvittää leikkaushoidon vaikuttavuutta kivuliaassa pitkittyvässä iskiasoireyhtymässä, jossa ei ole ehdotonta leikkausaihetta. Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin vuosina Jorvin sairaalassa Espoossa sekä Kuopion, Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloissa. Tutkimukseen otettiin vuotiaita potilaita, jotka oli lähetetty ajanvarauspoliklinikalle konsultaatioon selkeän iskiasoireyhtymän takia. Potilailla tuli olla 6-12 viikkoa kestänyt iskiasoire, yksi tai useampia kliinisiä löydöksiä (positiivinen Lasègue, lihasvoiman muutos, dermatomaalinen tuntohäiriö tai poikkeava alaraajaheijaste) ja TT-tutkimuksella varmennettu välilevytyrä. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli tiedossa oleva selkäsairaus (aiein leikattu selkä, spondylolisteesi, oireinen spinaalistenoosi) tai tutkimustulosten tulkintaa vaikeuttava muu vaikea sairaus (ASO, alaraajanivelrikko, diabeettinen polyneuropatia, vaan jälkitila) tai satunnaistamisvaiheessa yli kolme kuukautta jatkunut yhtäjaksoinen sairausloma selän takia. Kaikkia potilaita seurattiin sairaalan poliklinikalla vähintään kaksi viikkoa ennen satunnaistamista. Potilas sulkeutui pois tutkimuksesta, jos oireilu seurannassa selvästi helpottui tai vaikeutui. Tutkimuspotilailla tuli siten olla pitkäkestoinen iskiasoire, jossa sekä leikkauksen että konservatiivisen hoidon tarjoaminen oli perusteltua. Tutkimus oli hyväksytty osallistuvien sairaaloiden ja STAKESin eettisissä toimikunnissa. Ennen satunnaistamista potilailta kerättiin alkutiedot kyselylomakkein ja lääkärin ja fysioterapeutin tutkimuksin (taulukko 1). Kaikille potilaille tehtiin lannerangan natiivikuvaus ja TT-tutkimus sekä ENMG-tutkimus. Satunnaistaminen tehtiin soittamalla tutkimuksen keskustoimistoon, josta käsin tieto hoitoryhmästä annettiin hoitavalle lääkärille. Leikkaushoidon luonteesta johtuen koetta ei voitu sokkouttaa. Leikkausryhmän potilaille tehtiin mikroskooppinen välilevytyrän poisto kahden viikon sisällä satunnaistamisesta. Leikkauspotilaat saivat ohjeet tehdä isometrisia lihasharjoituksia leikkausta
2 238 SOT 2/2002 VOL 25 odotellessa ja siitä toipuessa. Seurantakäynneillä fysioterapeuttinen ohjaus tehtiin henkilökohtaisesti, passiivisia hoitoja pyrittiin välttämään. Seurantaryhmän potilaat saivat niinikään ohjeet isometrisesta harjoittelusta satunnaistamisen ja ensiäisen kontrollikäynnin välillä. Myöheillä käynneillä ohjaus oli henkilökohtaista, passiivisia hoitoja karttavaa. Seurantaryhmän potilaat saivat myös informaatiota leikkaushoitoa edellyttävistä oireista ja kehotuksen ottaa herkästi yhteyttä, jos oireilu kontrollikäyntien välillä vaikeutuu. Kliininen seuranta tapahtui 6 viikkoa, 3 kuukautta ja 1 vuosi tutkimuksen alun jälkeen. Kuuden kuukauden ja kahden vuoden kohdalla potilaille postitettiin kotiin kyselykaavake. Tulosmittarit intensiteetti 100 :n asteikolla ilmaistuna (visual analog scale, VAS) oli tutkimuksen päätulosmittari. Sekundaarisia mittareita olivat selkäkivun intensiteetti, koettu työkyky, hoitotyytyväisyys (VAS), elämänlaatua mittaava 15-D ja subjektiivista selkäkipuun liittyvää haittaa mittaava Oswestry-indeksi. Potilaan oma kokonaisarvio paranemisesta kysyttiin 6 viikon, 3 kuukauden ja vuoden kohdalla. Terveyspalvelujen käyttö ja niistä koituneet kustannukset arvioitiin kaikkina tutkimusajankohtina. Alkutilannetta vastaavat kliiniset tutkimukset tehtiin 6 viikon, 3 kuukauden ja vuoden kohdalla. Vuoden seurannan jälkeen potilaille tehtiin myös uusi lannerangan TT-tutkimus ja ENMG-tutkimus. Intention-to-treat periaatteen mukaisesti koehenkilöt pysyvät analyysivaiheessa satunnaistamistilanteen hoitoryhmässä riippumatta toteutuneesta hoidosta. Toistomittausmallilla analysoidaan jatkuvan muuttujan varianssia tilanteessa, jossa sama mittaus tehdään samalle henkilölle eri ajankohtina. Mallin avulla saadaan kaikki eri mittausajankohdat huomioiva käsitys tutkimusryhmien välisestä kokonaiserosta. Ryhmien välisiä eroja seurannan eri ajankohdissa arvioitiin joko Mann-Whitney testillä tai χ² - testillä. Edelleen tehtiin toteutuneen hoidon mukainen on-treatment analyysi, jossa verrattiin konservatiivisesti hoidettuja potilaita kaikkiin leikkauspotilaisiin (leikkaushoitoryhmä ja konservatiivisen ryhmän potilaat, jotka lopulta jouduttiin leikkaamaan). Alaryhmäanalyysit tehtiin sukupuolen, iän (ikämediaani 37 vuotta), alkutilanteen iskiaskivun voimakkuuden (iskiaskivun mediaani 40 VAS) ja välilevytyrän tason mukaan. Kuva 1. voimakkuus LIV/V tason välilevytyräpotilailla (28 potilasta). Leikkaus- ja seurantaryhmän välinen toistomittausmallilla analysoitu ero on tilastollisesti merkitsevä. Kivun voimakkuus ilmoitettu 100 :n asteikolla (Visual Analog Scale, VAS). Tilastollinen analyysi tehtiin intention-to-treat periaatteen mukaan toistomittausmallin avulla. Kuva 2. voimakkuus LV/SI tason välilevytyräpotilailla (28 potilasta). Leikkaus- ja seurantaryhmän välinen toistomittausmallilla analysoitu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Kivun voimakkuus ilmoitettu 100 :n asteikolla (Visual Analog Scale, VAS). Alkutilanteessa ryhmät erosivat toisistaan vain iskiaskivun keston suhteen (taulukko 1). 47 potilasta kerättiin Jorvin sairaalasta, 9 yliopistosairaaloista. Jorvin ja muiden sairaaloiden potilaat eivät eronneet toisistaan alkutilanteessa. Seurantatiedot 6 viikon ja 3 kuukauden kohdalla saatiin 52 potilaalta (93%), 6 kuukauden kohdalla 48 potilaalta (86%), 1 vuoden kohdalla 41 potilaalta (73%) ja 2 vuoden kohdalla 50 potilaalta (89%). Kaikki leikkausryhmän potilaat leikattiin, kaksi potilasta jouduttiin leikkaamaan uudelleen uusiutuneiden saman tason ja saman puolen oireiden vuoksi (6 viikkoa ja 19 kuukautta ensileikkauksen jälkeen). Seurantaryhmän potilaista
3 SOT 2/2002 VOL /28 jouduttiin leikkaamaan seurannan aikana. Leikkaus tehtiin hellittämättömän kivun (7 potilasta) tai uusiutuneen kivun takia (3 potilasta). Yhdellä potilaalla leikkaus tehtiin etenevän lihasheikkouden takia. Leikkauspäätöksen teki tutkimusryhmän ortopedi kussakin sairaalassa. Tulokset Tutkimusryhmään kuului 56 potilasta (28 leikkausryhmässä, 28 seurantaryhmässä). Taulukko 1. Potilaiden alkutilanteen tiedot Leikkaus Seuranta Potilaita Miehet/naiset 15/13 19/9 Ikä, keskiarvo (SD), v37 (7) 38 (7) BMI (Body Mass Index), keskiarvo (SD), kg/m² 24 (4) 26 (5) Pituus, keskiarvo (SD), cm 177 (10) 175 (7) Ylioppilastutkinto 9 6 Tupakoi Työtiedot Palkkatyössä Fyysisesti raskas työ (ilmoitettu) 8 10 Henkisesti raskas työ 5 7 Koettu työkyky, keskiarvo (SD), VAS 44 (26) 37 (30) Aiempi kipu ja haitta Ei aiempaa selkä- tai iskiaskipua kk selkäkipu viimeisen vuoden aikana kk iskiaskipu viimeisen vuoden aikana kk sairausloma viimeisen vuoden aikana 0 2 Nykyinen kipu ja haitta kesto, keskiarvo (SD), vrk 77 (32) 60 (21)* kesto, keskiarvo (SD), vrk 94 (47) 73 (32) voimakkuus, keskiarvo (SD), VAS 61 (20) 57 (21) voimakkuus, keskiarvo (SD), VAS 53 (25) 47 (28) Nykyisen sairausloman kesto, keskiarvo (SD), vrk 36 (26) 46 (37) Oswestry Low Back Disability Score, keskiarvo 40 (16) 38 (13) (SD) 15D, keskiarvo (SD) 0.83 (0.07) 0.84 (0.06) DEPS, keskiarvo (SD) 10 (5) 8 (5) Modifioitu Schober, keskiarvo (SD), cm 19 (2) 20 (2) Sivutaivutus, keskiarvo (SD), cm 16 (5) 16 (5) Waddell oireet Lasègue positiivinen Lasègue positiivinen, keskiarvo (SD), aste 46 (14) 43 (15) Lihasheikkous Dermatomaalinen tuntohäiriö LIV/LV -tason välilevytyrä LV/SI tason välilevytyrä Oikea/vasen oireet 10/18 13/15 Luvut merkitsevät potilaiden absoluuttista määrää, ellei toisin ilmoitettu. 15/28 potilasta seurantaryhmässä ja 8/28 leikkausryhmässä oli saanut tutkimusohjelmaan kuulumatonta fysioterapiaa seurannan aikana. Hoitokäyntien keskiarvo oli 11.6 seurantaryhmässä (vaihteluväli 1-34) ja 9.4 leikkausryhmässä (vaihteluväli 1-25). Potilaiden ja hoitavien lääkäreiden ennakko-odotuksia hoidosta arvioitiin satunnaistamisen jälkeen. Luottamus tulevasta hoidosta saatavaan apuun kysyttiin kaikilta asteikolla 0 6 (0=ei luottamusta, 6=täysin luottavainen). Potilailta kysyttiin lisäksi samanlaisella asteikolla kuinka vahvasti he uskoivat tiedossa olevalla hoidolla tulevansa oireettomiksi (6=täysin oireeton) ja työkykyisiksi (6=täysin työkykyinen). Potilaiden odotukset (mediaani) hoidon tuomasta avusta, oireettomuudesta ja työkyvystä olivat 6.0, 5.0 ja 6.0 leikkausryhmässä ja 5.0 (p=0.041), 5.0 ja 5.0 seurantaryhmässä. Hoitavien lääkäreiden luottamus (mediaani) hoidosta saatavaan apuun oli 5.0 leikkausryhmässä ja 3.5 (p<0.001) seurantaryhmässä. Intention-to-treat toistomittausanalyysissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä kokonaiseroja ryhmien välillä seurannan aikana (taulukko 2). Leikkausryhmän tulokset olivat tilastollisesti merkitsevästi parempia iskiaskivun suhteen 6 viikon kohdalla ja koetun työkyvyn suhteen 6 kuukauden kohdalla. Leikkausryhmän potilaat olivat myös hoitoonsa tyytyväisempiä (tilastollisesti merkitsevä ero aina paitsi 3 kuukauden kohdalla) (taulukko 2). Kuuden viikon kohdalla 5/28 potilasta leikkausryhmässä tunsi itsensä kokonaan parantuneeksi, seurantaryhmässä ei tänä ajankohtana ollut yhtään kokonaan parantunutta (taulukko 2).
4 240 SOT 2/2002 VOL 25 Taulukko2. Mikrodiskektomian tulokset 6 viikkoa, 3 ja 6 kuukautta sekä 1 ja 2 vuotta satunnaistamisesta. Tulosmittari Alkutilanne 6 viikkoa 1 vuosi 2 vuotta 3 kuukautta 6 kuukautta Ryhmäkeskiarvojen ero leikkaus miinus seuranta (95% luottamusväli) Leikkaus 61 (20) 18 (27)* (19) 9 (19) (22) (25) Seuranta 57 (21) 25 (24) (-18 to 3) (29) (28) (27) (27) Leikkaus 53 (25) 23 (26) 16 (22) 15 (24) 18 (25) 15 (24) Seuranta 47 (28) 29 (23) (-14 to 7) (24) (24) (22) (26) Oswestry# Leikkaus 40 (16) 18 (18) 11 (16) 10 (17) 11 (16) 10 (16) Seuranta 38 (13) 22 (14) (-10 to 4) (14) (14) (13) (16) Terveyteen liittyvä Leikkaus 0.83 (0.07) 0.91 (0.08) 0.94 (0.07) 0.94 (0.08) 0.95 (0.07) 0.94 (0.09) elämänlaatu15-d Seuranta 0.84 (0.06) 0.90 (0.06) 0.91 (0.09) 0.91 (0.12) 0.93 (0.09) 0.92 (0.11) Koettu työkyky Leikkaus 44 (26) 65 (29) (20) (23)* (28) (27) Seuranta 37 (30) 64 (31) (-4 to 23) (30) (33) (32) (30) Hoitotyytyväisyys Leikkaus e.a (10)** (11) (22)** (18)* (18)* Seuranta e.a. 81 (21) (-2 to 16) (17) (22) (21) (26) DEPS Leikkaus 10 (5) 6 (5) 3 (5) e.a. 3 (4) 4 (4) Seuranta 8 (5) 5 (3) 4 (4) e.a. 3 (4) 5 (6) 1 (-1 to 3) 0.02 (-0.02 to0.06) Etutaivutus Leikkaus 19 (2) 19 (2) 20 (2) e.a. 21 (2) e.a. (cm) Seuranta 20 (2) 20 (2) 20 (2) e.a. 21 (2) e.a. 0 (-1 to 2) Sivutaivutus$ Leikkaus 16 (5) 17 (5) 19 (4) e.a. 19 (5) e.a. (cm) Seuranta 16 (5) 18 (4) 17 (4) e.a. 18 (5) e.a. 1 (-1 to 3) Lasègue Leikkaus e.a. 1 e.a. positiivisuus (potilaita) Seuranta e.a. 3 e.a. Lihasheikkous Leikkaus e.a. 6 e.a. (potilaita) Seuranta e.a. 6 e.a. Täysin Leikkaus e.a. 5* 5 e.a. 7 e.a parantuneita potilaita& Seuranta e.a. 0 4 e.a. 5 e.a. Luvut ilmaistu keskiarvo (SD), ellei toisin mainittu. Ryhmäkeskiarvojen ero analysoitu toistomittausmallilla ja suhteutettu lähtötilanteen arvoon. Ryhmien väliset erot eri ajankohtina analysoitu joko Mann-Whitney U-testillä, χ²-testillä tai Fisherin eksaktilla testillä ja tilastollisesti merkitsevät erot ilmoitettu. * p <.05, ** p < VAS (Visual Analog Scale) asteikolla 0 (ei kipua) (pahin mahdollinen kipu). # Oswestryn arvot 0 100, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa alaselkäkipuun liittyvää haittaa. 15-D:n arvot 0 1.0, kasvavat arvot ilmaisevat parempaa koettua yleistä terveyttä ja toimintakykyä VAS (Visual Analog Scale) asteikolla 0 (täysin kyvytön tekemään työtä) (paras mahdollinen työkyky) VAS (Visual Analog Scale) asteikolla 0 (täysin tyytymätön) (mahdollisian tyytyväinen). DEPS-asteikon arvot 0 30, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa masennuksen todennäköisyyttä. Modifioitu Schober (15 cm). $ Oikealle ja vasealle taivutukset mitattu, pienempi arvo valittu. & Itsensä täysin parantuneiksi kokevien potilaiden määrä. e.a. = ei arvioitu VAS = Visual Analog Scale (100 ) 15D = terveyteen liittyvä elämänlaatuindeksi (asteikolla 0-1.0)
5 SOT 2/2002 VOL DEPS = perusterveydenhuollon depressioasteikko (asteikolla 0-30) Taulukko 3. On-treament analyysin ja alaryhmäanalyysien tulokset. Ryhmäkeskiarvojen ero (leikkaus miinus seuranta) ja 95% luottamusväli. On-treatment Alaryhmät Välilevytyrä Välilevytyrä Ikä<=37 Ikä>37 LIV/V LV/SI Leikkaus- 39/17 14/14 14/14 16/12 12/16 /seurantapotilaiden määrä 1 (-9 to 12) -15 (-25 to -4)** -2 (-16 to12) 5 (-10 to 20) -16 (-29 to - 4)* 8 (-3 to 19) -14 (-26 to -2)* 5 (-10 to 20) 6 (-9 to 20) -11 (-25 to 4) Oswestry# 6 (-1 to 13) -9 (-16 to -2)* 3 (-5 to 11) 5 (-6 to 16) -8 (-15 to 0) Terveyteen liittyvä elämänlaatu 15-D 0.02 (-.06 to.02) 0.05 (-.03 to 0) 0.04 (-.04 to.03) (-.08 to.02) 0.05 (0 to.11)* Koettu työkyky -12 (-25 to 2) 26 (11 to 41)** -9 (-26 to 8) -1 (-21 to 19) 15 (-3 to 34) Hoitotyytyväisyys 0 (-10 to 11) 7 (-2 to 16) 13 (-6 to 32) 6 (-10 to 22) 15 (1 to 28)* DEPS 0 (-2 to 2) 1 (-2 to 3) -1 (-4 to 2) 2 (0 to 5) -1 (-4 to 2) Ryhmäkeskiarvojen ero analysoitu toistomittausmallilla ja suhteutettu lähtötilanteen arvoon. * p<0.05, ** p< VAS (Visual Analog Scale) asteikolla 0 (ei kipua) (pahin mahdollinen kipu). # Oswestryn arvot 0 100, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa alaselkäkipuun liittyvää haittaa. 15-D:n arvot 0 1.0, kasvavat arvot ilmaisevat parempaa koettua yleistä terveyttä ja toimintakykyä VAS (Visual Analog Scale) asteikolla 0 (täysin kyvytön tekemään työtä) (paras mahdollinen työkyky) VAS (Visual Analog Scale) asteikolla 0 (täysin tyytymätön) (mahdollisian tyytyväinen). DEPS-asteikon arvot 0 30, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa masennuksen todennäköisyyttä. On-treatment analyysissa verrattiin kaikkia leikattuja potilaita (28 leikkausryhmän ja 11 seurantaryhmän leikattua potilasta) seuranta-aikana leikkaamattomiin potilaisiin (17). Tilastollisesti merkitseviä kokonaiseroja ei ryhmien välillä seurannan aikana todettu (taulukko 3). Intention-to-treat periaatteen mukaisissa alaryhmäanalyyseissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja miesten ja naisten välillä, ei myöskään verrattaessa alkutilanteen kipeämpiä potilaita (iskiaskivun voimakkuus >40 VAS) väheän kipeisiin. Ikämediaania (37 v) vanheilla potilailla leikkaushoito liittyi vähäisempään iskiaskipuun, parempaan elämänlaatuun (15-D) ja hoitotyytyväisyyteen (taulukko 3). LIV/V tason välilevytyrissä leikkaushoito liittyi tilastollisesti merkitsevästi pienempään iskias- ja selkäkipuun, pienempään koettuun haittaan (Oswestry) ja parempaan koettuun työkykyyn. LV/SI tason välilevytyrissä ei tullut esiin tilastollisesti merkitseviä eroja hoitoryhmien välillä (taulukko 3). Pohdinta Kahden vuoden seurannan aikana leikattujen ja konservatiivisesti hoidettujen iskiaspotilaiden välillä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja kipua ja haittaa, elämänlaatua, koettua työkykyä ja objektiivisia löydöksiä kuvaavissa mittareissa. Kuassakin hoitoryhmässä todettiin oireilun nopea helpottuminen huolimatta varsin merkittävästä kivusta ja haitasta lähtötilanteessa. Leikkausryhmässä toipuminen tapahtui iskiaskivun ja koetun työkyvyn osalta nopeain ja leikkausryhmän potilaat olivat hoitoonsa seurantaryhmää tyytyväisempiä. Tutkimuksee tulokset eivät varauksetta tue Weberin löydöstä kirurgisen hoidon pareuudesta välilevytyrän hoitona (2). Weber käytti tulosmittarinaan useista eri osioista rakennettua neliluokkaista arviota potilaan kokonaisparanemisesta, mikä tekee suoran vertailun mahdottomaksi. On kuitenkin merkillepantavaa, että Weberin Good tai Fair luokkiin päätyminen edellytti hoitoonsa tyytyväistä potilasta, tyytymättömät potilaat luokiteltiin joko Poor tai Bad luokkiin työkyvyn mukaan. Me totesie leikkaushoitoryhmän miltei aina tyytyväiseäksi hoitoonsa, vaikka eroja kivussa tai haitassa ei tullut esiin. Tämä epäjohdonmukaisuus saattaa liittyä hoitoon liittyviin ennakko-odotuksiin. Leikkauspotilaiden ennakko-odotukset hoidosta olivat pareat kuin seurantaryhmän potilaiden. Oireiden lievittymisen voi siten odottaa näkyvän nimenomaan leikkausryhmän tyytyväi-
6 242 SOT 2/2002 VOL 25 syytenä, varsinkin, kun hoitavien lääkärien ennakko-odotukset suosivat leikkaushoitoa selvästi. Näin ollen Weberin käyttämä tulosmittari, joka perustui potilastyytyväisyyteen on ongelmallinen, koska sen voi odottaa suosivan leikkaushoitoa ja harhan mahdollisuus on ilmeinen. Weberin käyttämä tulosmittari on myös voinut suosia vaikuttavuutta sillä arvion teki lääkäri, joka oli tietoinen hoitoryhmästä. Taulukko 4. Seurantaryhmän leikattujen potilaiden ja leikkausryhmästä muodostetun verrokkiryhmän vertailu. Seurantaryhmän leikatut potilaat Verrokkiryhmä (leikkausryhmän potilaat, joilla sairausloman kesto > mediaani ja koettu työkyky alussa < mediaani) n Alkutilanne Oswestry # D Koettu työkyky, VAS, DEPS 6 10 Sairausloman kesto, vrk vuoden seurantatilanne * 4 Oswestry # D 0.87* 0.98 Koettu työkyky, VAS, DEPS 5 2 Hoitotyytyväisyys, 63* 91 VAS, Ryhmien väliset erot eri ajankohtina analysoitu Mann- Whitney U-testillä ja tilastollisesti merkitsevät erot ilmoitettu. * p <.05 VAS = Visual Analog Scale, 100 # Oswestryn arvot 0 100, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa alaselkäkipuun liittyvää haittaa. 15-D:n arvot 0 1.0, kasvavat arvot ilmaisevat parempaa koettua yleistä terveyttä ja toimintakykyä. DEPS-asteikon arvot 0 30, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa masennuksen todennäköisyyttä. Taulukko 5. Leikkauspotilaiden, seurantaryhmän leikattujen potilaiden ja seurantaryhmässä pysyneiden potilaiden kahden vuoden tulosten alaryhmäanalyysi välilevytyrän tason mukaan. Leikkaus Seurantaryhmässä Seurantaryhmä, pysyneet potilaat leikatut potilaat LIV/V -prolapsit N * * Oswestry # D * Koettu työkyky, * VAS, DEPS Hoitotyytyväisyys *, VAS, LV/SI prolapsit n Oswestry # D Koettu työkyky, VAS, DEPS Hoitotyytyväisyys , VAS, Seurantaryhmän leikattujen potilaiden tuloksia verrattu leikkausryhmään välilevytyrän tason mukaan. Erot analysoitu Mann-Whitney U-testillä ja tilastollisesti merkitsevät erot ilmoitettu. * p <.05 VAS = Visual Analog Scale, 100 # Oswestryn arvot 0 100, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa alaselkäkipuun liittyvää haittaa. 15-D:n arvot 0 1.0, kasvavat arvot ilmaisevat parempaa koettua yleistä terveyttä ja toimintakykyä. DEPS-asteikon arvot 0 30, kasvavat arvot ilmaisevat suurempaa masennuksen todennäköisyyttä. 11/28 seurantaryhmän potilasta jouduttiin seuranta-aikana leikkaamaan. Kyenellä potilaalla leikkauspäätös tehtiin subjektiivisin perustein (seitsemällä hellittämätön kipu, kolmella uusiutunut taudinkuva). Yhdellä potilaalla leik-
7 SOT 2/2002 VOL kaus tehtiin objektiivisen, etenevän lihasheikkouden vuoksi. Näiden potilaiden lopputulokset kahden vuoden kohdalla olivat huonoat kuin muiden (taulukko 4). On mahdollista, että näiden potilaiden tauti on alun alkaen ollut huonoin konservatiiviseen hoitoon soveltuva ja leikkauksen viivästyminen on vaikuttanut huonoon lopputulokseen. Toisaalta näiden potilaiden ennuste on saattanut olla ylimalkaan huonompi kuin muiden. Tätä selvittääksee vertasie näitä potilaita leikkausryhmän sisältä muodostettuun vertailuryhmään, joka alkutilanteen tietojen osalta vastasi seurantaryhmän leikattuja potilaita mahdollisian hyvin. Näiden kahden ryhmän vertailussa alun perin leikkaushoidetut potilaat pärjäsivät huomattavasti parein kahden vuoden kohdalla (taulukko 4). Vertailu on vaikeatulkintainen, mutta sen perusteella leikkauksen viivästyminen on saattanut vaikuttaa huonompaan lopputulokseen seurantaryhmän leikatuilla potilailla. Alaryhmäanalyyseissä välilevytyrän taso näytti olevan selvästi merkitsevä tekijä. LIV/V tason prolapseissa leikkaushoito johti merkitsevästi pienempään iskias- ja selkäkipuun, pienempään haittaan ja parempaan koettuun työkykyyn. lievittyminen leikkauksella oli nähtävissä alusta alkaen (kuva 1). Vastaavaa eroa hoitoryhmien välillä ei nähty presakraalitason prolapseissa (kuva 2). Tietojee mukaan vastaavaa havaintoa ei ole aiein raportoitu. Alin ja toiseksi alin liikesegmentti lannerangassa eroavat anatomisesti toisistaan. LIV/V väli on ahtaampi kuin presakraaliväli, minkä vuoksi hermojuuren kirurginen vapauttaminen pinnetilasta voi tällä tasolla olla tarpeen. Leikkaushoito vaikuttaa tulostee valossa ensisijaiselta hoidolta LIV/V tasolla, mutta ei tarjoa mitään etua konservatiiviseen hoitoon nähden presakraalitasolla. On merkillepantavaa, että seurantaryhmän leikkaukseen päätyneistä potilaista seitsemällä prolapsi oli LIV/V tasolla, neljällä presakraalisesti. Presakraalisten prolapsipotilaiden viivästyneen leikkauksen tulos oli verrattavissa heti leikattuihin potilaisiin, mutta viiveellä leikattujen LIV/V tason potilaiden tulokset olivat huonot ja selittivät koko ryhmän huonoa lopputulosta (taulukko 5). Iän mukaisessa alaryhmäanalyysissä todettin yli 37-vuotiaiden hyötyvän leikkaushoidosta. Tämä havainto saattaa kuitenkin osin selittyä prolapsin tasolla, koska LIV/V tason potilaat olivat selkeästi vanhempia. Tämä tutkimus toteutettiin monikeskustutkimuksena aikana, jolloin suomalainen terveydenhuolto oli monenlaisen muutoksen pyörteissä. Lukuisten käytännön vaikeuksien vuoksi ee päässeet niihin potilasmääriin, joita olisie toivoneet. Työn satunnaistettu vertailuasetelma on kuitenkin vahvuus, joka antaa tuloksille uskottavuutta. Käsityksee mukaan leikkaushoito on vaikuttava välilevytyrän hoito, mutta se ei ole ratkaisevasti konservatiivista hoitoa parempi. Leikkaushoidon vaikuttavuudesta puhuttaessa on selkeästi tiedostettava selkärangan tason mahdollinen vaikutus asiaan. On luultavaa, että leikkaushoidosta hyötyvät nimenomaan LIV/V tason potilaat, mutta asian varmentaminen vaatii uuden satunnaistetun vertailututkimuksen. Kirjallisuutta 1. Gibson JNA, Grant IC, Waddell G. Surgery for lumbar disc prolapse (Cochrane review). In: The Cochrane Library, Issue 3, Oxford: Update Software. 2. Weber H. Lumbar disc herniation. A controlled, prospective study with ten years of observation. Spine 8:131-40, Seitsalo S, Keskimäki I, Paavolainen P. Selkäleikkaukset Suomessa : Nousevia käyriä, alueellisia eroja. Suomen Ortopedia ja Traumatologia 19: , Cherkin DC, Deyo RA, Loeser JD et al. An international comparison of back surgery rates. Spine19: , Davis H. Increasing rates of cervical and lumbar spine surgery in the United States, Spine 19: , 1994.
Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon
Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,
LisätiedotSelkäkirurgian vaikuttavuus
Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotSpinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010
Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,
LisätiedotMihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa?
SOT 4/2004 VOL 27 Mihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa? Seppo Seitsalo Sairaala ORTON Kansainvälisen selkätutkimusseuran (International Society for Study of the Lumbar Spine) viime kesän
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotMilloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?
Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Esa Kotilainen Neurokirurgian yksikkö, TYKS, Turku Lanneselän välilevytyrän aiheuttamalla iskiaksella on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja ainoastaan
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotTOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN
TOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN Maria Raunio Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurokirurgia
LisätiedotVaivaisenluun leikkaus: tehdäkö heti vai vuoden päästä? Satunnaistettu vertailututkimus
SOT 2/2002 VOL 25 283 Vaivaisenluun leikkaus: tehdäkö heti vai vuoden päästä? Satunnaistettu vertailututkimus Markus Torkki, Antti Malmivaara, Seppo Seitsalo, Veijo Hoikka, Pekka Laippala, Pekka Paavolainen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotMitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset
Mitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset Timo Pohjolainen 1, Seppo Seitsalo 2, Reijo Sund 3, Hannu Kautiainen 4 1 Kuntoutus Orton, 2 Sairaala Orton; 3 Stakes, 4 Medcare
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotPannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen
Pannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen Seppo Seitsalo, Reijo Sund, Heikki Österman, Antti Malmivaara, Ilmo Keskimäki Sairaala ORTON, Finohta/Stakes,
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotLeikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus
228 SOT 2/2002 VOL 25 Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus Operative treatment for moderately severe lumbar spinal stenosis. One year results
LisätiedotHyötyykö potilas leikkaushoidosta?
Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? FINPOP 2015 6 kk:n seurannan tuloksiin viitaten Nina Mattsson, oyl K-HKS Sidonnaisuudet Päätoimi Osastoylilääkäri, Kanta-Hämeen Keskussairaala, Hämeenlinna Sivutoimet
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotLONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)
LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotOrtopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä
Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotLannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.
Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Vuoden seurantatutkimus. Tapani Heikkilä 1, Timo Aalto 2, Arto Herno 1, Olavi Airaksinen 1, Heikki Kröger 3 1 Kuopion Yliopisto kirurgian
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotPOTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA
POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotJärjestelmällisen katsauksen arviointi
Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotLanneselän välilevytyräleikkausten tulokset
Selkävaivat Matti Hurme ja Hannu Alaranta Hyvää leikkaustulosta voidaan ennustaa nuorehkolle välilevytyräpotilaalle, jolla on selvät leikkausaiheet mutta ei psyykkisiä eikä sosiaalisia ongelmia eikä ylipainoa
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotNiska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.
Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotSerratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta
Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen
LisätiedotRekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena
XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotMitä selkävaiva maksaa?
Alkuperäistutkimus Timo Pohjolainen, Seppo Seitsalo, Reijo Sund ja Hannu Kautiainen Mitä selkävaiva maksaa? Selvitimme selkävaivoja sairastaneiden hoito-, kuntoutus-, sairausloma- ja eläketiedot Stakesin
LisätiedotIskiasoireita eli selkäkipua yhdessä
3305 Alkuperäistutkimus Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen JARI YLINEN ARJA HÄKKINEN ILKKA KIVIRANTA ULLA TARVAINEN ARTO HERNO OLAVI AIRAKSINEN Lannerangan välilevytyräleikkauksessa
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotLanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi
Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme Teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016
Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin
LisätiedotKaksivaiheinen kliininen yhteenveto
Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten
LisätiedotKYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio
KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotPsykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006
Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotP O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete
ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti
LisätiedotJaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, KATSAUS Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo Iskiaskivulla tarkoitetaan 2429 Duodecim 2008;124:2429 35
Jaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo KATSAUS Iskiasoireen luonnollinen kulku on yleensä hyvänlaatuinen. Näyttö iskiaskivun hoitojen vaikuttavuudesta vaihtelee. Vaikean
LisätiedotW vastaan Euroopan yhteisöjen komissio
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotLihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010
Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotLonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset
Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotOta kipu haltuun 29. huhtikuuta Naiset kokevat useammin ja voimakkaampaa tekonivelleikkauksen jälkeen kipua. Ylipäätään leikkauksen jälkeen jatkuva
Leikkaushoidosta Ota kipu haltuun 29. huhtikuuta Naiset kokevat useammin ja voimakkaampaa tekonivelleikkauksen jälkeen kipua. Ylipäätään leikkauksen jälkeen jatkuva kipu on valitettavan tavallisen ilmiö.
LisätiedotToimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa. BMF syysseminaari Veera Mujunen, EBSCO Health
Toimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa BMF syysseminaari 11.11.2016 Veera Mujunen, EBSCO Health Esimerkkinä DynaMed Plus ja Nursing Reference Center Plus tietokannat Kriittinen
LisätiedotMuutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon
Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotTERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen
LisätiedotMitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Mitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotOsallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus
Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotKliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit
Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotAuronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.
Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Mickael Parviainen LT, kirurgi, ortopedi Esityksen sisältö Aineiston kuvaus Varusmiespalvelun
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotMonialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
Lisätiedot