Pannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen
|
|
- Petri Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen Seppo Seitsalo, Reijo Sund, Heikki Österman, Antti Malmivaara, Ilmo Keskimäki Sairaala ORTON, Finohta/Stakes, STAKES Selkäleikkausten määrän on kuvattu lisääntyneen niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Alueelliset vaihtelut leikkausten määrissä kuvastavat leikkausindikaatioiden erilaisuutta (1,2). Välilevytyrän leikkaushoidon vaikuttavuutta on selvitetty suomalaisessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa (3). Selkäsairauksien luonnollisen kulun hyvänlaatuisuus on tullut esille vaikuttavuustutkimuksissa. Selkäsairauksien hoidossa käytetyt välilevytyräleikkaukset ovatkin Suomessa vähentyneet, mutta dekompressio- ja luudutusleikkaukset ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen 15 vuoden aikana (2,4). Sairaanhoitopiirien välillä on luudutusleikkauksissa viisinkertaisia ja spinaalistenoosileikkauksissa kymmenkertaisia alueellisia eroja. Vaihtelevat hoitokäytännöt saattavat aiheuttaa vaihtelua myös hoitotuloksissa. Eräänä leikkauksen hoitotulosmittarina on pidetty potilaan joutumista uusintaleikkaukseen. Esimerkiksi tekonivelleikkauksissa uusintaleikkaus ja sen ajankohta kuvastavat hoitotulosta selkeästi. Uusintaleikkausten määrällä on myös merkittäviä kustannusvaikutuksia. Uusintaleikkausten riskiä on Suomessa selvitetty aiemmin välilevytyräleikkauksien osalta. Riski joutua lanneselän alueen uusintaleikkaukseen välilevytyräleikkauksen jälkeen oli lähes 20 kymmenessä vuodessa (5,6). Lanneselän alueen luudutusleikkauksen vaikuttavuudesta tutkimusnäyttö on ollut ristiriitaista (7,8). Luudutusleikkausten määrä on lisääntynyt voimakkaasti huolimatta siitä, että vaikuttavuusnäyttö on puutteellista ja leikkausindikaatioiden täsmentymistä ei ole tapahtunut. Glassman ja kumppanit (9) tutkivat 19 eri selkäkirurgin leikkausaiheen määrittelyä 36 eri potilaan keskuudessa. Vaihtelu indikaatioiden välillä oli huomattava. Johtopäätöksenä oli, että on vaikea vertailla leikkaustuloksia eri materiaalien väillä, eri diagnoosien sisällä ja eri leikkaustekniikoiden välillä, jos ei ole objektiivisia mahdollisuuksia sopia edes kohtuullisen yhtenäisistä leikkausindikaatioista. Lanneselän luudutusleikkausten jälkeisestä uusintaleikkaustarpeesta on melko kapea-alaista tutkimustietoa. Degeneratiivinen selkäsairaus on yleensä etenevä ja uusintaleikkauksen tarve saattaa liittyä siihen, että uusi, leikkausta edellyttävä sairaustila kehittyy. Erityisesti on arveltu ja osittain kokeellisin ja kliinisinkin tutkimuksin osoitettu, että luudutetun alueen ulkopuoliseen segmenttiin kohdistuu aikaisempaa suuremmat biomekaaniset kuormitukset. Tähän liittyen ensimmäisen liikkuvan välin degeneroituminen mahdollisesti nopeutuu aiheuttaen tämän nikamavälin epävakaisuuden tai selkäydinkanavan ahtautumisen. Prosessista käytetään nimitystä adjacent segment disease. Tämän tilan kehittymistä on pidetty kliinisenä ongelmana, mutta ongelman laajuudesta ja sen ajallisesta esiintymisestä ei ole selkeätä tutkimusnäyttöä. Radiologisia havaintoja luudutuksen ulkopuolisen segmentin degeneroitumisesta on raportoitu jopa : ssa tapauksista vähintään 5 vuoden seurantatutkimuksissa (10 14). Kuitenkin uusintaleikkaukseen johtaneiden kliinisten ongelmien yleisyydestä on rajallista tietoa. Uusintaleikkauksia lanneselän luudutusten jälkeen on kuvattu 0 18 :ssa potilaista (10,13 16). Seuratut potilasmateriaalit ovat kuitenkin pienehköjä ja seuranta-ajat kovin lyhyitä. Kliinisen kokemuksen mukaan uusintaleikkauksia alkaa kertyä noin 5 7 vuoden kuluttua luudutuksesta. Laajempia, esimerkiksi valtakunnallisiin rekistereihin pohjautuvia selvityksiä ei ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, Stakesin HILMO-rekisteriin pohjautuen, luudutusleikkausten yleisyyttä vuodesta 1987 lähtien, uusintaleikkausten yleisyyttä sekä niiden mahdollista yhteyttä eri indikaatioihin tai eri leikkausmenetelmiin. 174 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
2 Materiaali ja menetelmät Stakesin ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä ja sitä edeltäneestä poistoilmoitusrekisteristä poimittiin kaikki lannerangan luudutusleikkauksen läpikäyneet potilaat vuosilta (käyttäen poiminnassa Sairaalaliiton leikkausluokituksen koodeja ja Nomeskon luokituksen koodeja NAG60 99). Näin identifioidulle kohortille poimittiin mainituista rekistereistä kaikki hoitojaksot ja muodostettiin selkäleikkauksia kuvaavat hoitopolut. Murtumien, osteoporoosin tai kasvaimien takia tehdyt leikkaukset poistettiin aineistosta. Indeksileikkauksena käytettiin ensimmäistä lannerangan luudutusleikkausta tarkasteluvuosien aikana ja uusintaleikkauksena pidettiin indeksileikkausta seuraavaa 1) lannerangan luudutusleikkausta, 2) lannerangan dekompressioleikkausta, 3) lannerangan yhdistettyä luudutus- ja dekompressioleikkausta sekä 4) välilevytyräleikkausta. Pelkät kiinnitysvälineiden poistot jätettiin analyysistä pois, koska oli epävarmuutta toimenpidekoodin perusteella yhdistää ne selän kiinnitysvälineisiin. Indeksileikkauksen päädiagnoosien perusteella potilaat jaettiin neljään diagnoosiryhmään: 1) spondylolisteesi, 2) degeneraatio, 3) spinaalistenoosi ja 4) iskias. Skolioosi ja muut harvinaisemmat selkäongelmat jätettiin pois tarkasteluista. Kumulatiiviset uusintaleikkausriskit laskettiin Kaplan-Meier-estimaattoria käyttäen. Tulokset Taulukossa 1 kuvataan vuosittaiset lanneselän luudutusleikkausten määrät ja niiden kasvutrendi. Leikkausten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut, viimeisen 15 vuoden aikana nelinkertaistunut ja viimeisen 20 vuoden kuluessa 6,5-kertaistunut. Viime vuosina kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen. Taulukossa 2 nähdään eri indikaatiot luudutusleikkauksille. Kuviossa 1 kuvataan kumulatiivinen lanneselän luudutusleikkauksen uusintaleikkausriski. Viiden vuoden kohdalla 11.4 potilaista oli joutunut uusintaleikkaukseen, kymmenen vuoden kohdalla 15.8 ja 15 vuoden kuluttua ensimmäisestä luudutusleikkauksesta liki 19. Kuviossa 2 on esitetty kumulatiiviset uusintaleikkausriskit alaryhmittäin. Iskiasdiagnoosilla leikatuilla oli systemaattisesti suurin uusintaleikkausriski. Viiden vuoden kuluttua ensimmäisestä luudutusleikkaukses- Taulukko 1. Lanneselän luudutusleikkausten vuosittaiset määrät Suomessa Vuosi Luudutusleikkausten määrä , , , , ,6 Indeksi 1987= ,7 1, ,0 1, ,3 1, ,4 1, ,6 1,6 Indeksi 1992= ,2 2,0 1, ,1 2,5 1, ,6 2,2 1, ,0 2,4 1, ,0 2,4 1, ,0 3,0 1, ,8 3,5 1, ,6 4,0 2, ,5 3,9 2, ,4 3,9 2,0 Yhteensä 7826 Indeksi 1997=1 Kuvio 1. Kumulatiivinen lanneselän luudutusleikkauksen uusintaleikkausriski Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 175
3 Taulukko 2. Lanneselän luudutusleikkausten indikaatiot Vuosi Luudutusleikkausten määrä Spondylolisteesi Degeneraatio Spinaalistenoosi ,5 16,2 10,3 14, ,7 21,9 22,1 18, ,0 25,5 24,6 14, ,5 26,8 34,1 12,6 Yhteensä ,9 24,6 27,1 14,4 Iskias Uusintaleikkausriski indikaatioittain Uusintaleikkausriski erikoisaloittain Uusintaleikkausriski aikaisempien selkäleikkausten suhteen Uusintaleikkausriski vuosiryhmittäin Kuvio 2. Kumulatiivinen lanneselän luudutusleikkauksen uusintaleikkausriski ryhmittäin 176 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
4 Taulukko 3. Lanneselän luudutusleikkausten uusintaleikkausten määrät ja tyypit Vuosi Uusintaleikkausten määrä Luudutus, Dekompressio, Luudutus+ dekompressio, ei ollut intensiivistä kuntoutusta vaikuttavampi hoito (8,19). Uusintaleikkauksen riskiä voidaan pitää toimenpiteeseen liittyvänä mahdollisena haittavaikutuksena, vaikka osittain uusintaleikkaustarve liittyy myös degeneratiivisen selkäsairauden etenemiseen. Toisaalta luudutetun alueen ulkopuolisen segmentin mahdollisesti nopeutunut degeneroituminen todennäköisesti liittyy itse luudutuksen aiheuttamaan muuttuneisiin biomekaanisiin kuormituksiin, lanneselän luudutuksen luonnolliseen kulkuun. Tässä tutkimuksessa ei otettu mukaan kiinnitysvälineiden poistoja, jotka leikkaukset nekin lisäävät kustannuksia. Riski joutua lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen uuteen invasiiviseen selkäleikkaukseen oli n vuoden aikana ja 15 vuodessa lähes 20. Uusintaleikkausriski on merkittävä ja se tulee huomioida primaaria luudutusleikkausta harkittaessa ja myös keskusteltava potilaan kanssa. Tarkastelujakson alkupuolella luudutusleikkauksia tehtiin voittopuolisesti spondylolisteesin yhteydessä, myöhemmin degeneratiivisten diagnoosien osuus lisääntyi indikaationa. Huomattavaa on, että uusintaleikkauksista selvästi yleisin toimenpide oli uusi luudutus, joko luutumattomuuteen tai degeneraation etenemiseen liittyen. Rekisteritietojen käyttö asetti tiettyjä rajoituksia tälle tutkimukselle. Ensinnäkin ensimmäiset luudutusleikkaukset ovat ensimmäisiä vain aineiston kattaman seuranta-ajan puitteissa ja on mahdollista, että osa ensimmäisiksi oletetuista luudutusleikkauksista on jo aikaisempien luudutusleikkausten uusintaleikkauksia. Koska aikaisemmilla selkäoperaatioilla oli selvä uusintaleikkausriskiä kohottava vaikutus, saattaa alkuvuosien korkeampi uusintaleikkausriski johtua osittain tästä aineistoon liittyvästä ongelmasta. Rekisteriaineisto ei myöskään sisällä erityisen tarkkoja kliinisiä tietoja potilaiden hoidosta. Vaikka työläällä esikäsittelyllä rekisteritiedoista oli irrotettavissa informaatiota ensim- Välilevytyräleikkaus, ,2 22,3 6,1 3, ,8 31,4 10,5 6, ,2 29,8 11,2 6, ,9 24,3 20,6 3,2 Yhteensä ,2 27,6 12,0 5,2 ta eri diagnoosiryhmien uusintaleikkausriskit erosivat selvästi toisistaan siten, että pienin riski on spondylolisteesissä, toiseksi pienin degeneraatiossa, sitten spinaalistenoosissa ja suurin riski on iskiaksessa. Erikoisaloittaisessa tarkastelussa pienin uusintaleikkausriski oli yliopistosairaalan ortopediassa. Neurokirurgia sinnitteli ortopedian kanssa tasaväkisesti aina seitsemään vuoteen asti, mutta pitkän ajan uusintaleikkausriski näyttäisi olleen aavistuksen suurempi kuin ortopedian erikoisalalla. Jos potilaalla oli jo takanaan muita selkäleikkauksia ennen ensimmäistä luudutusleikkausta, niin kumulatiivinen uusintaleikkausriski oli selvästi suurempi. Tarkasteltaessa uusintaleikkausriskiä vuosiryhmittäin nähdään, että uusintaleikkausriski oli selvästi suurin tarkastelun alkuvuosina , pysyi melko samanlaisena vuosina , mutta näytti taas hieman pienentyneen tästä vuosien aikana. Uusintaleikkausten laatu ilmenee taulukosta 3. Pohdinta Lanneselän luudutusleikkaus on varsin invasiivinen hoitotoimenpide. Sen vaikuttavuus on kyseenalainen pelkässä lanneselän degeneraatiossa. Se on osoitettu vaikuttavaksi hoidoksi aikuisen spondylolyyttisessä spondylolisteesissä (17). Myös degeneratiivisen nikamasiirtymän aiheuttaman spinaalikanavan ahtauman dekompressiivisen leikkauksen yhteydessä luudutuksella on osoitettu vaikuttavuutta. Ruotsalaisessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa, jossa luudutusleikkausta verrattiin tavanomaiseen fysioterapiaan, leikkaushoito tuotti kahden vuoden seurannassa paremman hoitotuloksen (7), mutta pidempiaikaisessa seurannassa ei hyötyä enää ollut (18). Luudutusleikkauksen vaikuttavuus siis todettiin ajallisesti rajoittuneeksi, mutta toimenpiteellä arvioitiin voitettavan aikaa (time gain). Englantilaisessa ja norjalaisessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa luudutusleikkaus Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 177
5 mäisen luudutusleikkauksen indikaatioista diagnoosiryhmien muodossa, eivät rekisteritiedot kuitenkaan nykyisellään tuo riittävän tarkkaa tietoa uusintaleikkauksen indikaatioista tai leikkausten tekniikasta, laadusta, puolesta tai tasosta. Esimerkiksi kiinnityslaitteiden poistoja ei tulkittu tässä tutkimuksessa uusintaleikkauksiksi, koska niiden yhteyttä indeksileikkaukseen tai varhaisimpina vuosina edes selkäleikkauksiin ei saatu riittävällä luotettavuudella todennettua. Uusintaleikkauksena kiinnitysvälineiden poisto saattaisi muodostaa kiinnostavan ryhmän, koska lanneselän luudutusleikkauksissa on käytetty yhä enenevässä määrin sisäisiä kiinnitysvälineitä, vaikka tutkimustieto ei tue perusteita lisääntyneelle käytölle (20). Toisaalta fiksaatiomateriaalin rutiininomaista poistoa ei nykyisellään erityisesti suositella eikä materiaalin poisto välttämättä merkitse leikkauksen epäonnistumista ja siihen liittyvää uusintaleikkaustarvetta. Puutteistaan huolimatta rekisteriaineiston erinomainen koko maan käsittävä kattavuus sekä yksityisten että julkisten palveluiden osalta tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia suuria potilasmääriä ja pitkää seurantaa vaativien tutkimusten toteuttamiselle. Jatkotutkimuksen yhteydessä pyritään selvittämään luudutusleikkausten ja uusintaleikkausten alueellisia vaihteluita sekä yhteyttä tehtyjen toimenpiteiden määriin. Aikaisemmassa selvityksessä todettiin luudutusleikkauksia tehtävän Suomessa yli 30 eri sairaalassa. Indikaatioasettelun vaikeus ja vaihtelu ja toisaalta leikkausten määrän suhteellinen vähäisyys edellyttäisi luudutusleikkausten rajoittamista valtakunnallisesti muutamiin selkäkirurgisiin yksiköihin, joissa myös leikkausten tuloksellisuuden mittaamiseen ja vertailuun olisi mahdollisuuksia, edellytyksiä ja motivaatiota. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen yhtenäinen selkäleikkausrekisteri. Nykyisellään muutamissa sairaaloissa on käytössä rekisteri, joka mahdollistaa omien tulosten seurannan. Sairaala ORTONissa on käytössä yhteiseurooppalainen web-pohjainen Spine-Tango, joka mahdollistaa myös benchmarkingtyyppisen vertailun omien ja muiden eurooppalaisten selkäkirurgisten keskusten leikkausindikaatioiden, - tekniikoiden ja -tulosten välillä. Tähän rekisteriin liittyminen oli vielä vuosi sitten ilmaista muillekin suomalaisille klinikoille, mutta kiinnostus jäi valitettavasti vähäiseksi. Kirjallisuus: 1. Seitsalo S, Keskimaki I, Kotilainen E: Surgical treatment of back pain is an exceptional solution--why does the number of back operations increase? Duodecim. 1999;115(16): Mikkola H, Jarvelin J, Seitsalo S, Keskimaki I: Orthopedic surgeries in Finland Number of surgeries according to the geographic areas, waiting time and centralization. Duodecim. 2005;121(8): Österman H, Seitsalo S, Karppinen J, Malmivaara A: Effectiveness of microdiscectomy for lumbar disc herniation. Spine 2006; 31: Pohjolainen T, Seitsalo S, Sund R, Kautiainen H: Mitä selkävaiva maksaa? Duodecim, 2007, painossa. 5. Keskimaki I, Seitsalo S, Osterman H, Rissanen P: Reoperations after lumbar disc surgery: a population-based study of regional and interspecialty variations. Spine. 2000;25(12): Österman H, Sund R, Seitsalo S, Keskimäki I: Risk of multiple reoperations after lumbar discectomy. A population-based study. Spine 2003;28(6): Fritzell P, Hagg O, Wessberg P, Nordwall A: Swedish Lumbar Spine Study Group Volvo Award Winner in Clinical Studies: Lumbar fusion versus nonsurgical treatment for chronic low back pain: a multicenter randomized controlled trial from the Swedish Lumbar Spine Study Group.Spine Dec 1;26(23): Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J, Yu LM, Barker K, Collins R: Spine Stabilisation Trial Group. Randomised controlled trial to compare surgical stabilisation of the lumbar spine with an intensive rehabilitation programme for patients with chronic low back pain: the MRC spine stabilisation trial. BMJ May 28;330(7502). 9. Glassman SD, Carreon LY, Dimar JR, Campbell MJ, Johnson JR, Puno RM: Lumbar degenerative classification study. Am J Orthop. 2006: Lehmann TR, Spratt KF, Tozzi JE, Weinstein JN, Reinarz SJ, el-khoury GY, ym: Long-term follow-up of lower lumbar fusion patients. Spine Mar;12(2): Leong JC, Chun SY, Grange WJ, Fang D: Long-term results of lumbar intervertebral disc prolapse. Spine Oct;8(7): Wiltse LL, Radecki SE, Biel HM, DiMartino PP, Oas RA, Farjalla G, ym: Comparative study of the incidence and severity of degenerative change in the transition zones after instrumented versus noninstrumented fusions of the lumbar spine. J Spinal Disord Feb;12(1): Rahm MD, Hall BB: Adjacent-segment degeneration after lumbar fusion with instrumentation: a retrospective study. J Spinal Disord Oct;9(5): Aiki H, Ohwada O, Kobayashi H, Hayakawa M, Kawaguchi S, Takebayashi T, ym: Adjacent segment stenosis after lumbar fusion requiring second operation. J Orthop Sci Sep;10(5): Roy-Camille R, Benazet JP, Desauge JP, Kuntz F: Lumbosacral fusion with pedicular screw plating instrumentation. A SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
6 year follow-up. Acta Orthop Scand Suppl. 1993;251: Kumar MN, Baklanov A, Chopin D: Correlation between sagittal plane changes and adjacent segment degeneration following lumbar spine fusion. Eur Spine J Aug;10(4): Moller H, Hedlund R: Surgery versus conservative management in adult isthmic spondylolisthesis--a prospective randomized study: part 1. Spine Jul 1;25(13): Fritzell P, Hägg O, Wessberg P, Nordwall A, and the Swedish Lumbar Spine Study Group: 5 10 years follow-up in the Swedish Lumbar Spine Study. International Society for the Study of the Lumbar Spine. Abstrakti. (Annual Meeting May 2004, Porto, Portugal.) 19. Brox JI: Randomized clinical trial of lumbar instrumented fusion and cognitive intervention and exercises for the postlaminectomy syndrome. Ann Rheum Dis. 2003; Suppl 1(229). 20. Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, Hildebrandt J, Klaber- Moffett J, Kovacs F, ym: European Guidelines for the management of non-specific low back pain in primary care. Eur Spine J 2006;15 (Suppl.2):S Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 179
Selkäkirurgian vaikuttavuus
Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri
LisätiedotMihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa?
SOT 4/2004 VOL 27 Mihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa? Seppo Seitsalo Sairaala ORTON Kansainvälisen selkätutkimusseuran (International Society for Study of the Lumbar Spine) viime kesän
LisätiedotSpinaalistenoosin leikkaus on vaikuttava hoito, mutta uuteen selkäleikkaukseenkin saattaa joutua
Spinaalistenoosin leikkaus on vaikuttava hoito, mutta uuteen selkäleikkaukseenkin saattaa joutua - rekisteripohjainen riskianalyysi Johdanto Selkäsairauksien luonnollista kulkua on pidetty pääosin hyvänlaatuisena.
LisätiedotVälilevyproteesi kroonisen selkäkivun hoitona: kahden vuoden seurantatulokset Sairaala ORTONin 16 ensimmäisellä potilaalla
Välilevyproteesi kroonisen selkäkivun hoitona: kahden vuoden seurantatulokset Sairaala ORTONin 16 ensimmäisellä potilaalla Hertta Simola, Teija Lund, Timo Laine, Heikki Österman, Dietrich Schlenzka Sairaala
LisätiedotSpinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010
Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,
LisätiedotLeikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.
SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,
LisätiedotMilloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?
Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Esa Kotilainen Neurokirurgian yksikkö, TYKS, Turku Lanneselän välilevytyrän aiheuttamalla iskiaksella on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja ainoastaan
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotLannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.
Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Vuoden seurantatutkimus. Tapani Heikkilä 1, Timo Aalto 2, Arto Herno 1, Olavi Airaksinen 1, Heikki Kröger 3 1 Kuopion Yliopisto kirurgian
LisätiedotLeikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu kontrolloitu hoitotutkimus
SOT 4/2004 VOL 27 265 Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu kontrolloitu hoitotutkimus Pär Slätis, Antti Malmivaara, Markku Heliövaara, Päivi Sainio, Heikki Kinnunen,
LisätiedotMitä selkävaiva maksaa?
Alkuperäistutkimus Timo Pohjolainen, Seppo Seitsalo, Reijo Sund ja Hannu Kautiainen Mitä selkävaiva maksaa? Selvitimme selkävaivoja sairastaneiden hoito-, kuntoutus-, sairausloma- ja eläketiedot Stakesin
LisätiedotLumbaalinen pedikkeliruuvausavusteinen posterolateraalinen fuusio
Lumbaalinen pedikkeliruuvausavusteinen posterolateraalinen fuusio Yli 10 vuoden seuranta: KYS:ssa vuosina 1992 1997 leikatut lanneselän fuusiopotilaat Veli Turunen 1, Timo Nyyssönen 1, Hannu Miettinen
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotTOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN
TOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN Maria Raunio Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurokirurgia
LisätiedotVÄLILEVYPROTEESI VS. ETUKAUTTA TEHTÄVÄ KAULARANGAN LUUDUTUSLEIKKAUS KAULARANKAKIRURGIASSA Syventävä tutkielma
VÄLILEVYPROTEESI VS. ETUKAUTTA TEHTÄVÄ KAULARANGAN LUUDUTUSLEIKKAUS KAULARANKAKIRURGIASSA Syventävä tutkielma LK Jänkälä Miro Välilevyproteesi vs. etukautta tehtävä kaularangan luudutusleikkaus kaularankakirurgiassa
LisätiedotLanneselän välilevytyräleikkausten tulokset
Selkävaivat Matti Hurme ja Hannu Alaranta Hyvää leikkaustulosta voidaan ennustaa nuorehkolle välilevytyräpotilaalle, jolla on selvät leikkausaiheet mutta ei psyykkisiä eikä sosiaalisia ongelmia eikä ylipainoa
LisätiedotMitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset
Mitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset Timo Pohjolainen 1, Seppo Seitsalo 2, Reijo Sund 3, Hannu Kautiainen 4 1 Kuntoutus Orton, 2 Sairaala Orton; 3 Stakes, 4 Medcare
LisätiedotKasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito
KATSAUS Ilkka Helenius Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito Yleisimmät selän kirurgista hoitoa vaativat ongelmat kasvuiässä ovat eri syistä aiheutuva skolioosi ja spondylolisteesi. Lapsilla esiintyy
Lisätiedotettä»selkäkipujen leikkaushoito on poikkeusratkaisu» miksi selkäleikkaukset yleistyvät? Seppo Seitsalo, Ilmo Keskimäki ja Esa Kotilainen
Selkävaivat Selkäkipujen leikkaushoito on poikkeusratkaisu miksi selkäleikkaukset yleistyvät? Seppo Seitsalo, Ilmo Keskimäki ja Esa Kotilainen Lanneselkäkipujen yleisyyteen verrattuna näiden potilaiden
LisätiedotLeikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus
228 SOT 2/2002 VOL 25 Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus Operative treatment for moderately severe lumbar spinal stenosis. One year results
LisätiedotHoitamattoman Scheuermannin taudin pitkäaikaisseuranta Best paper award voittaja Spine Society of Europe 2011
Hoitamattoman Scheuermannin taudin pitkäaikaisseuranta Best paper award voittaja Spine Society of Europe 2011 L Ristolainen, JA Kettunen, M Heliövaara, UM Kujala, A Heinonen, D Schlenzka Tieteellinen tutkimus
LisätiedotLeikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen
Näyttöön perustuva ortopedia HENNAMARI MIKKOLA, JUTTA JÄRVELIN, SEPPO SEITSALO JA ILMO KESKIMÄKI Ortopediset leikkaukset Suomessa 1987 22 Leikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen
LisätiedotSpondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat
Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Olli Pajulo Lastenkirurgian, ortopedian,traumatologian erik.kääk. LT, Dos. Lastenkirurgia/ Lastenklinikka TYKS Operatiivisen hoidon
LisätiedotLonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon
Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotRekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena
XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
LisätiedotKasvuikäisen selän spondylolisteesin diagnoosi ja konservatiivinen hoito
Kasvuikäisen selän spondylolisteesin diagnoosi ja konservatiivinen hoito Juha Pesälä, Pirkka Mäkelä, OYS Spondylolisthesis is an easily recognized deformity, yet its course and need for treatment varies
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotLonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003
Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register
LisätiedotSEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman
SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen
LisätiedotOrton Kumppaniohjelma
Orton Kumppaniohjelma Kumppaniverkostoa rakentamassa Ortonin kuntoutujia (laitoskuntoutuksessa ja/tai leikkauksessa olleita) ohjataan usein jatkokuntoutukseen paikallisiin, kuntoutujan omalla asuinpaikkakunnalla
LisätiedotLumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala
Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotOrtopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä
Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
LisätiedotKohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.
26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori
LisätiedotLonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset
Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala
LisätiedotYli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset
Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari
LisätiedotVaikean lasten ja nuorten skolioosin leikkaushoidon tulokset
Vaikean lasten ja nuorten skolioosin leikkaushoidon tulokset Ilkka Helenius,,2 Mikko Mattila 2 ja Timo Parkkila 2 TYKS, Lastenklinikka, Lastenkirurgian yksikkö, Turku 2 HYKS, Lasten ja nuorten sairaala,
LisätiedotEnnuste HYKS:n ortopedisten toimenpiteiden määristä vuoteen 2025 mennessä
Ennuste HYKS:n ortopedisten toimenpiteiden määristä vuoteen 2025 mennessä Axel Somersalo LK Opiskelijanumero: 013165165 Helsinki 7.6.2010 Tutkielma Ohjaaja: prof. Ilkka Kiviranta HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
Lisätiedottoimintakykyyn ja elämänlaatuun SRS-Schwab-deformiteettiluokituksen avulla ryhmitellyillä oireisilla aikuisilla.
toimintakykyyn ja elämänlaatuun SRS-Schwab-deformiteettiluokituksen avulla ryhmitellyillä oireisilla aikuisilla. Kati Kyrölä 1, Jussi Repo 1, Jukka-Pekka Mecklin 2,3, Jari Ylinen 4, Salme Järvenpää 4,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.
Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen
LisätiedotLannerangan luudutusleikkauksen postoperatiivisen fysioterapian ohjausmateriaalin kehittäminen
Lannerangan luudutusleikkauksen postoperatiivisen fysioterapian ohjausmateriaalin kehittäminen Jorvin sairaalassa Lipasti, Minna & Polvinen, Marja-Leena 2009 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi
LisätiedotLannerankakanavan ahtauma. Arto Herno
Selkävaivat Lannerankakanavan ahtauma Arto Herno Lumbaalinen spinaalistenoosi (LSS) on tunnettu noin 45 vuotta. Väestön keski-iän jatkuvasti noustessa se alkaa olla ikääntyvien ihmisten lanneselkä- ja
LisätiedotSpinaaliklaudikaatio. Esiintyvyys ja etiologia. Katkokävely johtuu hermorakenteiden kuormituksen aikaisesta puristuksesta selkäydinkanavassa,
TEEMA: KIPEÄ JALKA Heikki Österman lla viitataan oireisiin, jotka johtuvat selkäydinkanavan hermopuristuksesta kuormituksen aikana. Oireet tuntuvat alaraajojen kipuna, puutumisena tai väsymisenä, mutta
LisätiedotJärjestelmällisen katsauksen arviointi
Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotKAULARANKALEIKKAUKSEN VIEREISEN VÄLIN DEGENERAATIO ADJACENT LEVEL DEGENERATION AFTER ANTERIOR CERVICAL DISCECTOMY
KAULARANKALEIKKAUKSEN VIEREISEN VÄLIN DEGENERAATIO ADJACENT LEVEL DEGENERATION AFTER ANTERIOR CERVICAL DISCECTOMY Tuomas Ruohonen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Neurokirurgian
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotHoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007
LisätiedotVARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotSubakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet
Subakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet Sally Järvelä 1, Timo Järvelä 1,2, Ilkka Kiviranta 3, Heikki
LisätiedotSelän maligniteettien leikkaushoidon kannattavuus
Selän maligniteettien leikkaushoidon kannattavuus Timo Nyyssönen Kuopion Yliopistollinen Sairaala The great majority of spinal tumors in the adult population are metastatic by nature. These patients have
LisätiedotIskiasoireita eli selkäkipua yhdessä
3305 Alkuperäistutkimus Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen JARI YLINEN ARJA HÄKKINEN ILKKA KIVIRANTA ULLA TARVAINEN ARTO HERNO OLAVI AIRAKSINEN Lannerangan välilevytyräleikkauksessa
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotTaulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)
Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 155 154 1 - - 10 Sisätaudit 129 128 1 0-23 10K Kardiologia 26 26 0
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotKipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset
Kipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset Sally Järvelä ja Timo Järvelä Hatanpään sairaala, ortopedian yksikkö, Tampere We studied the long-term
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti
Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA
SAY Päiväkirurgisen anestesian jaos KEVÄTKOKOUS TURUSSA 26.-27.4.2012 ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA KRISTIINA MATTILA LT, VS.OYL HYKS JORVIN SAIRAALA PÄIVÄKIRURGIAN YKSIKKÖ PÄIVÄKIRURGIAN
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotKirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa
Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
Lisätiedot16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries
Keskiviikko 21.11.2012 9.00-12.00 Messukeskus kokoussali 5 A Yhteiskokous SKY ja SAY 9.00-10.30 Mitä teemme ja minkälaisin tuloksin 10.30-11.00 Tauko 11-00-12.00 -onko laatua ilman rekistereitä 12.00-13.00
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
Lisätiedot71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI 700/06/03/2009 HYKS 71 HYKS-sairaanhoitoalueen jonotilanne oli erinomainen huhtikuun
LisätiedotPuoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi
Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun
LisätiedotDiskusproteesi kroonisen ristiselkäkivun hoitona vuoden seurantatulokset
Diskusproteesi kroonisen ristiselkäkivun hoitona - 2 5 vuoden seurantatulokset Teija Lund, Timo Laine, Heikki Österman, Hertta Simola, Dietrich Schlenzka Sairaala ORTON Surgical treatment of chronic low
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotMediamainonnan muutosmittari Lokakuu 2014
Mediamainonnan muutosmittari Lokakuu 2014 Ajankohtaista Lokakuussa mediamainonnan määrä väheni 4,3 % viime vuoteen verrattuna. Kumulatiivisesti muutos oli 3,3 %. Positiivista kehitystä oli radio-, elokuva,
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotLonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen
Lisätiedot08:00-09:00 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen. Vapaat esitelmät 1 n. 15x n. 10min, kahvitauko n. 30min
OT-PÄIVÄT 2015, ALUSTAVA OHJELMA 10.9.15 KESKIVIIKKO 25.11.2015 Sali 1 Sali 2 08:00-09:00 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen 09:00-12:00 Vapaat esitelmät 1 n. 15x n. 10min, kahvitauko n. 30min 12:00-13:00
LisätiedotArkivaikuttavuus. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Arkivaikuttavuus Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, ylilääkäri Suomalainen
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotMiten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa?
Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Käypä hoito toimittaja, Duodecim Sidonnaisuudet Terveyden
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia
PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotHoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä
Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä
LisätiedotMitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Mitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotArkivaikuttavuuden lääketiede. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Arkivaikuttavuuden lääketiede Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö,
LisätiedotJaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, KATSAUS Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo Iskiaskivulla tarkoitetaan 2429 Duodecim 2008;124:2429 35
Jaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo KATSAUS Iskiasoireen luonnollinen kulku on yleensä hyvänlaatuinen. Näyttö iskiaskivun hoitojen vaikuttavuudesta vaihtelee. Vaikean
Lisätiedot