Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2014

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2014

2 Sisällysluettelo TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 TOIMINNAN KATSAUS... 4 TALOUSKATSAUS HENKILÖSTÖKATSAUS MEDISIININEN TULOSALUE OPERATIIVINEN TULOSALUE PSYKIATRIAN TULOSALUE TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TILASTOT JA TAULUKOT

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristössä alkuvuosta on leimannut valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelussa tapahtunut maaliskuinen nopea käänne. Poliittisten puolueiden johtajat sopivat yhteisestä periaatelinjauksesta, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu annetaan viidelle sosiaali- ja terveysalueelle, jotka muodostuvat nykyisten erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden aluepohjalle. Valmistelu on jatkunut tämän periaatelinjauksen pohjalta, mutta osoittautunut edelleen haasteelliseksi ja aikataulu näyttää pitkittyvän. Erikoissairaanhoidon palvelukysyntä oli tammi-helmikuuna aikana hiljaista, mutta on normaalistunut maaliskuusta lähtien. Kysynnän lasku oli suurinta jäsenkunnissa ja heijastui myös ostetun hoidon määrään. Kokonaispalvelutuotanto säilyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla ja lähialueiden kunnista palvelukysyntä kehittyi myönteisesti. Osaajatilanne on pysynyt vakaana. Päivystysasetuksen todennäköisesti nopeutuvaan voimaantuloon ja tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain aiheuttamiin muutoksiin on alettu valmistautua. Kysyntää heijastellen myös toimintamenojen kehitys on pysynyt hyvin maltillisena, kustannukset ovat itse asiassa laskeneet. Tämä näkyy myönteisenä myös jäsenkuntalaskutuksessa. Jäsenkuntalaskutuksen maltillisuudesta huolimatta näyttää hyvin mahdolliselta, että tilinpäätöksestä tulee ylijäämäinen. Hannu Pajunpää toimitusjohtaja 3

4 TOIMINNAN KATSAUS Alkuvuodesta erikoissairaanhoidossa tapahtui potilasvirran lasku, joka sitten helmikuusta alkaen tasaantui. Toimintasuunnitelman mukainen hoitopäivien ja hoitojaksojen toteutuminen tulee tapahtumaan toimintavuoden aikana. Hoitopäivät vähenivät -3,6 % ja hoitojaksot -6,5%. Hoidettujen henkilöiden määrä kasvoi + 0,2 % ollen Lähetteiden määrä laski -5,1 %, joista eniten väheni sairaalan sisäiset lähetteet (sairaalan erikoisalalta toiselle), mikä on ollut myös tavoite. Tulosalueista psykiatrialla hoitopäivät (+9,1 %) ja hoitojaksot (+17,6 %) kasvoivat. Psykiatrialla on tapahtunut voimakas ei-jäsenkuntien hoito-osuuden kasvu, Kalajokilaakson kuntien hoitopäivät ovat nousseet +25,2 % ja Pietarsaaren seudun +88,3 %. Leikkaustoiminnassa on ollut laskua -17,1 %. Se johtuu osittain Käypä hoitojen muuttumisesta (polven tähystykset), osittain päiväkirurgisten toimintojen muuttumisesta polikliinisiksi (esim. kohdun polyypin poistot), mutta myös ajoittaisesta ortopedivajeesta. Synnytykset ovat jatkaneet kasvua, ja niitä oli 436 (+5,3 %). Synnytysten osalta voidaan todeta, että ei-jäsenkuntien synnyttäjien osuus on edelleen kasvussa, mikä omalta osaltaan tukee päivystävän sairaalana asemaa. Sydäninfarktipotilaiden hoitoon on pystytty vastaamaan Käypä hoito -suositusten mukaan, ja infarkti potilaat ovat päässeet tarpeelliseen angiografiatutkimukseen päivystyksellisesti. Huhtikuussa tulleen tiedon mukaan sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on maan matalin Keski-Pohjanmaalla. Ei-jäsenkuntien osuus hoitojaksoista on noussut 18,1 %:iin strategian mukaisesti. Avohoitokäyneissä oli vähennystä -1,8 %. Käyttösuunnitelman mukainen käynnin tavoite tullee toteutumaan toimintavuonna. Ensikäyntien määrä on noussut +4,2 % ja uusintakäynnit vähentyneet -1,9 %, mikä on tavoitteiden mukaista. Avohoitokäynneistä ei-jäsenkuntien osuus on noussut 11,7 %:iin (edellisenä vuonna 11,2 %). Hoitotakuussa on pysytty, ja jonopurkuja on tarvittu vähän. Potilasvahingot ovat pysyneet maltillisina, ja hoitoon liittyvien infektioiden määrä on vähentynyt. Sakari Telimaa johtajaylilääkäri 4

5 TALOUSKATSAUS Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes on taloudellisesti onnistunut hyvin. Vuodelle varauduttiin merkittäviin taloudellisiin kasvuihin ensihoidon laajentumisen vuoksi, mutta toteuma on osoittautumassa kokonaisuutena pelättyä pienemmäksi. Itse ensihoito on toki toteutumassa budjetoidun mukaisesti, mutta erikoissairaanhoidon tuotantokustannuksissa on voitu synnyttää merkittäviä säästöjä, joilla ensihoidon kasvu on voitu kattaa. Merkittävin säästö on syntynyt piirin ulkopuolisen hoidon ostojen vähentymisestä. Takana on kaksi peräkkäistä taloudellisesti onnistunutta vuotta; nyt haaste on säilyttää tämä taso. Huhtikuun tilanteessa tuloslaskelma osoittaakin merkittävää ylijäämää 2,4 M (edellisvuonna 1,8 M ). Tulos on syntynyt ensisijassa bruttomenojen hidastumisella, sillä menot ovat vähentyneet edellisvuodesta peräti 0,8 % eli vajaat 0,3 M. Tuloslaskelmaan laskettu menojäämäkirjaus 3,7 M kattaa lomarahojen lisäksi pääosin puuttuvan kuukausimenon. TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,5 Maksutuotot , ,1 Tuet ja avustukset , ,5 Muut toimintatuotot , ,7 Yhteensä , ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,8 Asiakaspalv ostot piirin ulkop , ,7 Muut palvelujen ostot , ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,4 Muut kulut , ,9 Menojäämät ja lomarahat, arvio ,1 Yhteensä , ,8 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA - KULUT Rahoitustuotot , ,7 Rahoituskulut , ,9 Yhteensä , ,5 VUOSIKATE , POISTOT , ,3 TILIKAUDEN TULOS TOIMINTATUOTOT Runsaan 40 M :n suuruiset toimintatuotot ovat toteutuneet budjetoidun mukaisesti (32,6 %). Tuloissa on 1,6 %:n ja 0,6 M :n kasvu edellisvuoteen. Myyntituotot ovat nousseet + 0,5 % ja maksutuotot (mm. potilasmaksut, ensihoidon omavastuuosuudet) + 3,1 %. Ensihoidon maksut ovat 5

6 uusi tuloerä. Poliklinikka- ja vuodeosastohoitomaksuissa tehtiin vuoden alussa hienoinen korotus. Kuntalaskutuksessa ulko- ja sopimuskuntien osuus kasvaa edelleen. Reisjärven erikoissairaanhoidon kuluista entistä suurempi osuus tuotetaan nyt omana toimintana. Kuntayhtymän laskutettavien tuotteiden lukumäärä on hieman laskenut hoitovuorokausina ja käynteinä (vrt. toimintakatsaus). Samaan aikaan kuitenkin myös yksittäisten käyntien yksikköhinta on nousemassa käyntien sisällön muuttuessa yhtä vaativimmiksi. Avohoitokäyntien osuus kuntalaskutustuotoista on nousemassa vuodeosastohoidon rinnalle. Myytyjen suoritteiden määrän kasvun pysähtyminen asettaa haasteen tulobudjetille ja edellyttää myös menokasvun hillintää. Tässä on ilmeisimmin osin onnistuttu kuluvan vuoden alkukuukausina, sillä menoja on voitu karsia. Tilanne on tuonut helpotusta jäsenkuntien talouteen. Jäsenkuntalaskutus on ensihoidon kasvusta huolimatta hieman edellisvuotta pienempi. Kehitys on toivottavasti tulosta alueen hoitoketjujen toimivuudesta. Huhtikuun osavuosikatsauksessa on mukana huhtikuun toteutumaan perustuva kuntalaskutus, jossa ovat mukana myös piirin ulkopuolelta ostetut ja huhtikuun loppuun mennessä toteutuneet hoidot. Piirin ulkopuolisen hoidon laskutusviiveen vuoksi toteumaan perustuva kuntalaskutus valmistuu aina noin kuukauden viiveellä. Huhtikuun kuntalaskutuksessa: Erikoissairaanhoidon oman toiminnan (ei sisällä ensihoitoa) kuntalaskutus laski 1,0 % eli 0,3 M (kokonaismäärä 30 M ) - jäsenkunnat - 1,9 % eli - 0,5 M (kok.summa 25,7 M ) - somatiikka - 5,8 % eli - 1,3 M - psykiatria + 22,7 % eli + 0,8 M - Kalajokiseutu ja Kallio + 2,7 % eli + 0,07 M (kokonaissumma 2,9 M ) - Pietarsaaren seutu + 14,2 % eli (kokonaissumma 1,2 M ) Ostopalveluiden kuntalaskutus laski - 12,1 % eli 0,7 M (kokonaismäärä 5,5 M ). Kehitysvammahuollossa kuntalaskutus laski - 2,2 % eli (kokonaismäärä ) Jäsenkuntien kokonaislaskutus (esh, ensihoito, kehitysvammahuolto) - 1,7 % eli - 0,6 M (kokonaissumma 33 M ) Ensihoidon kuntalaskutus kasvoi 102 % (kokonaismäärä 1,3M ); vertailu ei täysin vertailukelpoinen sillä puuttuvat Perhon sairaankuljetuksen 2013 tiedot. Ensihoidon kustannus on jaettu kapitaatioperusteisesti, jolloin ennusteena vuosihinta 49 / asukas. Merkille pantavaa on, että edellisvuoden käänteen jälkeen piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset on edelleen laskeneet merkittävästi. Kyseessä on läpilaskutuserä, joka näkyy tuloslaskelmassa palvelumaksutulona (huhtikuun tuloslaskelma sisältää ostot tammi-maaliskuu). Laskusta huolimatta edelleenkin liian suuri osuus kuntien palvelumaksuista kohdistuu sairaalan oman toiminnan rahoittamisen sijasta piirin ulkopuolisen hoidon ostopalveluiden kattamiseen läpilaskutuksena. Piirin ulkopuolisen hoidon osuus jäsenkuntien kustannuksista on edelleen noin 20 % kokonaismenoista. 6

7 Jäsenkuntien kuntalaskutus laski, sopimus- ja ulkokuntien laskutus kasvoi. Tältä osin strateginen tavoite toteutui suunnitellusti. TOIMINTAKULUT Lähes 37 M :n suuruiset toimintakulut (ulkoiset, brutto) laskivat edellisvuoteen verrattuna - 0,8 % eli noin - 0,3 M. Kokonaismenojen lasku on historiallisesti merkittävä asia erikoissairaanhoidon kustannuskehityksessä. Varovaisuuden periaatetta noudattaen tuloslaskelman sisältää ns. menojäämä-arviota 3,7 M, joka kattaa pääosin ennakoitavat, jälkikäteen kirjattavat kustannukset. Talousarvion käyttötalousmenoista on toteutunut 30,5 %, mikä kertoo pitävästä budjettikurista. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot (3,8 M ) laskivat - 11,7 % eli runsaat 0,5 M. Huhtikuun tuloslaskelman menoista puuttuu piirin ulkopuolisen hoidon laskutusennusteen perusteella noin 1,5 M :n suuruinen yhden kuukauden laskutuksen menoerä, menojäämätarve. Henkilöstönettokulut (17,9 M ) ovat kasvaneet + 2,8 %, eli 0,4 M. Kasvun takana on ensihoidon henkilöstön siirtyminen kuntayhtymän palvelukseen, mikä puolestaan vähensi ostopalveluiden osuutta. Muutoksen sisällä on myös henkilöstösäästöjä, joita on syntynyt sijaiskustannuksissa alkuvuonna. Sairauspoissaolot ovat kehittyneet edelleen myönteisesti, mikä on edesauttanut sijaiskustannusten vähenemistä. Henkilöstömenot sisältävät pääosin heinäkuussa maksettavat lomarahat, joiden osalta tulee tuloksesta varautua vielä noin 2.8 M :n suuruiseen menojäämään. Noin 5,5 M :n suuruiset muut palveluiden ostot (mm. asiantuntijapalvelut sis. lääkäripalvelut, siivouspalvelut, työterveys) ovat laskeneet lähinnä ensihoidon muutoksesta johtuen - 9,7 %, eli - 0,6 M. Parantuneen rekrytointitilanteen vuoksi on myös lääkäripalveluostopalvelusopimuksia voitu edelleen hieman vähentää. Menokohta sisältää laboratoriokustannukset (sis. verivalmisteet) NordLabille. Laboratoriomenot ovat hieman kasvaneet edellisvuoteen verrattuna. Tuloslaskelman laboratorio-menoista jää katettavaksi menojäämistä noin 0,4 :n suuruinen menoerä. Aineet ja tarvikkeet -menoerän (4,9 M ) säästö on - 1,4 % eli Muut toimintamenot (0,6 M ) ovat lähes edellisvuoden tasolla. Huomion arvoista on, että vuokrista ja tätä kautta tuloksesta siirretään tilinpäätösvaiheessa Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon tekemää SVOP-varausta vastaavan suuruinen ns. pääomavastike (noin 0,6 M ) pääomasijoituksena yhtiöön. Tämä kirjausmuutos pienentää maksettujen vuokrien määrää tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. Tilikauden tulos on huhtikuun tilanteessa ylijäämäinen, 2,4 M. Tulos on merkittävästi edellisvuotta parempi (1,7 M ). Tulos perustuu ennakoitua pienempään menokehitykseen. Budjetin mukainen tulostavoite vuodelle 2014 oli ns. nolla-tulos, jolla voidaan kuitenkin kattaa H- Seitsikon rahoitusosuus, joka säästyy samalla käyttötalousmenojen vuokrista. Näin arvioituna tulostavoite on toteutumassa erittäin hyvin ja ilmeisimmin johtaa kuntaosuuksien palautuksiin kunnille. 7

8 INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaiskäyttöaste oli huhtikuussa vain 10,5 %. Saneerauskohteina fysiatrian ja kuntoutuksen sekä kirurgian poliklinikan tilat ovat juuri valmistumassa. Sairaala-apteekin saneeraus alkanee syksyn aikana. ATK-investointien käyttöaste oli 16,2 %. Lainojen lyhennyksiä on maksettu runsaat 0,6 M. INVESTOINNIT Määräraha Määräraha Toteuma Tot% Ed vuod tot Muut% yhteensä Käyttöomaisuuden myynti 0, ,42 Valtionosuudet investointeihin ,00 Tulot investointeihin 0, ,42 Osakkeet ja osuudet ,00 Atk yhteensä ,97 16, ,54-41,5 Irtain käyttöomaisuus ,00 2, ,60-58,0 Kiinteät kojeet ja laitteet 0 0 0,00 0,00 Rakennusten saneeraukset ,83 12, ,72-47,5 Piha-alueeet ,50 0,0 INVESTOINNIT ,30 10, ,86-58,9 YHTEENVETO Vuoden 2014 ensimmäinen vuosineljännes on taloudellisesti toteutunut erittäin hyvin. Erityisen tyytyväisiä voidaan olla bruttomenojen laskuun. Piirin ulkopuolisen hoidon ostojen vähentäminen on osaltaan ollut mahdollistamassa ensihoidon kustannuspaineen hoitoa. Toimintavolyymin laskiessa on kyetty reagoimaan myös resurssien vähentämisellä. - Alkuvuoden menokuri on pitänyt hyvin. Osavuosikatsauksen tuloksen perusteella on ennustettavissa, että tilinvuoden tulostavoite ennen varauksia tulee ylittymään. Tulos on syntynyt ensisijassa menojen leikkaantumisella, ei kuntalaskutuksen kasvattamisella. Vuoden 2014 kuntahinnat ovat yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta vuoden 2013 tasolla. Viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tulee kuitenkin tehtäväksi potilasvakuutuksen edellyttämä lisävaraus sekä harkittavaksi tarve varautua ns. homeoikeudenkäynnin mahdollisiin taloudellisiin seuraamuksiin. Oleellista on, säilyykö piirin ulkopuolisen hoidon hillitty käyttö kuinka pitkään. Kohentunut rekrytointitilanne on tuonut valoa myös talouteen. Palveluiden ostoissa on saavutettu säästöjä sekä parantuneen rekrytointitilanteen että kilpailutuksessa saavutettujen hyötyjen myötä. Tältä osin sairaalassa eletään toiveikkaissa tunnelmissa. Budjetti vaikuttaa edelleen realistiselle myös ensihoidon osalta. Jäsenkuntien kannalta myönteistä on sopimuskuntien ja ulkokuntien lisääntynyt käyttö, joka tukee vahvasti pienen sairaanhoitopiirin mahdollisuutta toimia alueen päivystävän sairaalan roolissa. 8

9 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoidon ja kuntayhtymän yhteisten tukipalveluiden henkilöstön määrä on kuluvan tammi-elokuussa vaihdellut tammikuun lopun 1191:sta huhtikuun lopun 1237 henkilöön. Huhtikuun lopun henkilömäärä 1171 on 66 suurempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Ammattiryhmistä eniten lisäystä (59 henkilöä) oli hoitohenkilöt (AMK) määrässä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Keskussairaala Vuosi 2014 lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) vrt huhti Henkilöstön määrä Tammi Helmi Maalis Huhti 2013 Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik.opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa av. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä

10 Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstömäärä vaihteli tammikuun lopun 633:sta huhtikuun lopun 677 henkilöön. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hoitohenkilöiden määrä oli lisääntynyt 9 ja vähentynyt 13 edellisen vuoden huhtikuun tasoon verrattuna. Koko kuntayhtymän vahvuus elokuun lopussa oli 1914 henkilöä (vuoden 2013 huhtikuun lopussa 1839). Jyta Vuosi 2014 lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) vrt huhti Henkilöstön määrä Tammi Helmi Maalis Huhti 2013 Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik.opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa av. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä Palvelussuhteen luonne Palvelussuhteen luonteen mukainen jako on esitetty alla olevassa taulukossa. Huhtikuun 2013/2014 verrattuna vakinaisten palvelussuhteiden osuus nousi koko kuntayhtymässä 74,3 %:iin. Avoimen viran-/toimenhoitajia oli huhtikuun lopussa 92 (erikoissairaanhoito 64 ja Jyta 28). Vuoden 2013 huhtikuussa avoimen viran-/toimen hoitajia oli 85. Erikoissairaanhoito Jyta Kuntayhtymä yht. Vert. huhti 2014 huhti 2014 huhti 2014 huhti 2013 Vakinainen virka-/työsuhde ,3 % ,2 % ,8 % ,1 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,4 % ,9 % ,0 % ,8 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 64 5,2 % 28 4,1 % 92 4,8 % 85 4,6 % Harjoittelija 2 0,2 % 0,0 % 2 0,1 % 3 0,2 % Palkkatuella 0,0 % 5 0,7 % 5 0,3 % 6 0,3 % Yhteensä % % % ,0 % 10

11 Vaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä 33. Suurimmat ryhmät muodostivat vanhuuseläkkeelle jääneet ja työpaikan vaihtaneet molemmat 11 henkilöä. Yhdeksällä henkilöllä oli päättymistietona muu syy. Erikoissairaanhoidon virkoihin tai toimiin on huhtikuun 2014 loppuun mennessä valittu 25 henkilöä, joista 6 henkilöä tuli organisaation ulkopuolelta. Vakinaisten palvelussuhteiden päättymien syyt tammi-huhtikuu 2014 Sairaala Jyta Yhteensä tammi-huhti tammi-huhti tammi-huhti Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke 0 Paikkakunnalta muutto 1 1 Työpaikan vaihto Kuolema 0 Opiskelu 0 Irtisanottu/työ loppunut 0 Siirto toiseen virkaan 1 1 Muu syy Yhteensä Sairauspoissaolot Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstön kumulatiivinen sairauspoissaolopäivien määrä huhtikuun lopussa oli 5361, mikä on 307 päivää edellisen vuoden vastaavaa määrää vähemmän. Osin tähän vaikuttaa myös sairaalan henkilöstömäärän väheneminen. Tammi- ja huhtikuun sairauspäivien määrät olivat pienempiä verrattuna vuoden 2013 vastaaviin lukuihin verrattuna. Jos sairauspäivien taso pysyy loppuvuoden 1525 tasolla, niin kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite enintään 15 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti saavutettaisiin. 11

12 Keski-Pohjanmaan keskussairaala sekä yhteisten tukipalvelujen sairauspoissaolot kuukausittain huhtikuu: Peruspalveluliikelaitos Jytan sairauspoissaolot ovat vaihdelleet maaliskuun 1065 sairauspoissaolopäivästä helmikuun 798 päivään. Tammi-, helmi- ja huhtikuun sairauspoissaolopäivien määrät ovat alhaisempia verrattuna edellisen vuoteen ja maaliskuun sairauspoissaolot ovat samaa suurusluokkaa. Tammi-huhtikuussa 2014 sairauspoissaolopäiviä oli yli 467 vähemmän kuin viime vuoden huhtikuun lopussa. Tavoite keskimäärin 15 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti tarkoittaisi 821 sairauspoissaolopäivän kuukausitahtia, Jytan osalta varsin haasteellinen. Peruspalveluliikelaitos Jytan sairauspoissaolot kuukausittain huhtikuu: 12

13 Työpanostarkastelu erikoissairaanhoidossa Tammi-huhtikuun henkilöstön työpanos vakansseihin suhteutettuna oli erikoissairaanhoidossa yhteensä 97,8 % (vuoden 2013 lopun työpanosprosentti oli 94,8). Lääkäreiden työpanosprosentti on vai 0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2013 lopun kumulatiivisesta toteumaa suurempi. Kouluasteisen hoitohenkilöstön työpanosprosentti on korkein 111,3 % ja noussut edellisvuodesta 4,2 % -yksikköä. Suurimman henkilöstöryhmän hoitohenkilöt / AMK:n työpanosprosentti on 1,5 % -yksikköä edellisen vuoden loppua suurempi. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina vakansseihin nähden Tammi-huhti 2014 kumulat. kk 12/2013 kk 12/2012 kk 12/2011 kk 12/2010 Lääkärit 70,1 69,9 65,3 63,2 70,9 Hoitohk., amk/opistoaste 90,3 88,8 87,7 86,6 87,4 Hoitohk., kouluaste 111,3 107,1 109,8 97,8 101,9 Tutkimushk. 80,5 76,5 79,4 77,6 77,6 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 88,0 93,6 94,3 95,7 94,9 Huoltohk. 76,0 85,0 85,5 90,2 87,9 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 101,7 93,6 92,3 90,9 96 Ravintohuoltohk. 73,8 67,8 74,4 74,6 81,1 Kaikki yhteensä 97,8 94,8 94,6 92,9 94,6 Henkilöstöhankinta Keväällä sairaanhoitajatilanne oli tyydyttävä. Ortopedien kausileikkausvaihtelu aiheutti operatiiviseen sissijärjestelmään epätasaisuutta leikkausten jaksottelun vuoksi. Kesäksi 2014 sairaanhoitajasijaisia oli vaikea saada, samoin pidemmälle opiskelleita sairaanhoitajaopiskelijoita. Sairaslomien määrä on vähentynyt ja sissien talvilomiin ei ole otettu sijaisia. Neljä sissien kesälomaketjua on jätetty täyttämättä viime vuoden kokemusten perusteella. Avasimme kesäsijaishaun ja sinne on tullut runsaasti hakemuksia, valitettavasti suuri osa oli sellaisia, joita emme voineet työllistää. Todennäköisesti syksyllä lomien mentyä sairaanhoitajatilanne paranee. Kesän kynnyksellä olemme siirtäneet kaksi sissisairaanhoitajaa teholle osaamista vahvistamaan. Lisäksi kesäksi siirretään yksi sairaanhoitaja kirurgian pkl:lle. Sissejä on käytetty yli tulosaluerajojen. Lääkäritilanne sairaalassa oli tyydyttävä. Erikoislääkäreistä ortopedien ja psykiatrien puute oli akuutein. Pystyisimme työllistämään parisenkymmentä eritasoista lääkäriä eri erikoisaloille. Huolestuttavin lääkäritilanne on Jyta-alueella. Lähihoitajia otetaan ensi kesäksi paikkaamaan sairaanhoitajia, ei kuitenkaan montaa. Osastonsihteereitä on saatavissa. Osaaminen ei vain ole riittävää. Sairaalan ATK-järjestelmät ovat 13

14 muista organisaatioista poikkeavia. Osaamisongelmaan olemme varautuneet kouluttamalla nyt keväällä työn ohessa osastonsihteereitä. Sairaalassa on jo muutamia osastonsihteereitä työharjoittelussa sekä työhön valmentautumisessa. Keskitetty sihteerikeskus helpottaisi sihteerien töiden koordinoimista. Nyt osastonsihteerien lomat pakkautuvat kesäisin samaan aikaan ja aiheuttavat koordinointiongelmia sekä kustannuksia. Organisaatiomme on ollut esillä Helsingin ja Oulun lääkäripäivillä sekä sairaanhoitajapäivillä. Vaikka tilanne on tällä hetkellä aika hyvä, ei tuleen kannata jäädä makaamaan vaan kannattaa pitää organisaatiotamme esillä eri tilaisuuksissa. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus on pääsääntöisesti toteutunut alueellisen koulutussuunnitelman mukaisesti. Yhteisiin koulutuksiin on osallistuttu runsaasti myös Pietarsaaren alueelta. Erikoissairaanhoidon osalta koulutusten painopisteinä ovat olleet akuuttihoitoon, kuntoutukseen ja potilasohjaukseen liittyvä osaaminen. Lääkehoidon ja ensihoidon toimilupien suorittaminen on jatkunut ohjeistusten mukaisesti. Ensihoidon perustason luvan on päivittänyt 13 ja hoitotason 7 alueemme työntekijää. IVlääkelupaan edellytettävän koulutuksen ja tentin on vastaavasti suorittanut 56 sairaanhoitajaa ja kätilöä. THL:n tuottaman Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokurssin on toukokuun alkuun mennessä suorittanut reilut 200 potilashoitoon osallistuvaa työntekijää. Alkuvuodesta aloitettiin valmistelut johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen aloittamiseen. Uuteen alkavaan ryhmään on ilmoitettu 20 osallistujaa, joista kolme Jytan yksiköistä. Koulutus tulee sisällöllisesti painottumaan johtajana toimimiseen ja prosessien johtamiseen. Koulutus toteutuu oppisopimusrahoitteisena. Kiurun ja Oulun AMK:n yhteistyönä aloitetaan toimintasuunnitelman mukaisesti hoitotason ensihoidon erikoistumisopinnot (30 op) syyskuun alussa. Ryhmään valittiin hakemusten perusteella kahdeksan ensihoitokeskuksen työntekijää. Koulutuksen tavoitteena on nostaa perustason sairaanhoitajien pätevyystaso hoitotasolle ensihoitoasetuksen mukaisesti ja siten varmistaa hoitotason työntekijöiden riittävyys alueella. Työsuojelu Työsuojelussa valmisteltiin asiakasväkivallan uhkaan liittyvää ohjetta ja osallistuimme sisäilmaryhmän toimintaan. Uusi työsuojeluvaltuutettujen kausi käynnistyi ja perehdytys on meneillään. Suunnitellaan koulutusta "Ristiriitojen ratkaisuista työpaikoilla". 14

15 Työterveyshuolto Yhteistyö Työplussan ja Jytan oman työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä. Yhteistyössä on tehty mm. työpaikkaselvityksiä ja työterveyshuoltoneuvotteluja. Erikoissairaanhoidon ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä sairaanhoidon kustannukset tammi-huhtikuun palvelujen käytöstä olivat ,74 euroa (Tyky-palvelun osuus euroa) ja Jytan ,90 euroa. 15

16 MEDISIININEN TULOSALUE Asiakasnäkökulma Hoitotakuu toteutuu pääosin. Fysiatrian ja uniapnean lähetejonoissa noin 17 %, ja neurologialla 12 % potilaista joutuu odottamaan yli 90 vrk. Fysiatrialla lääkäriapua saadaan kesäksi. Lähetekäsittelyn jälkeen suoraan ajanvarausajan lähettäminen potilaalle ei ole vielä toteutunut kuin yksittäisillä potilasryhmillä. Valvontayksiköiden toiminta on koettu hyväksi. Sairaansijojen määrä on ennallaan, sairaansijat ovat riittäneet. Isoja epidemioita ei ole ollut. Prosessien näkökulma Suoritekäsikirjan valmistuminen edesauttaa yhtenäisten käytäntöjen vaatimusta, mutta sen tehokas jalkauttaminen alkaa vasta syksyllä Henkilökierto toimii, yksi henkilö per yksi osasto kerrallaan, jotta osaamisvajetta ei synny kotiosastolla. Poliklinikoille on tehty checking-listoja, kaikki samalle pohjalle, samalla sabluunalla. Vastuuhoitajat ovat kartoittaneet erikoisalojen kehittämistä. Osastofarmaseutin työhön osastolla 9 on oltu tyytyväisiä. Osastofarmaseutin myötä lääkehukka on vähentynyt ja potilaiden lääketurvallisuus parantunut. Työnkuva on päivitetty. Tarkoitus on vakiinnuttaa (esitys joulukuun 2014 hallitukselle) osastofarmasia muuttamalla perushoitajan toimi osastofarmaseutin toimeksi, ja laajentaa osastofarmasia muillekin osastoille. Sydäntoimenpideyksikössä on otettu elektiivisten tutkimuspotilaiden käyttöön yksi potilashuone, potilaspaikkoja tähän toimintaan tarvitaan lisää. Sydäntoimenpideyksikön hoitohenkilöstön resursseja on kohdistettu hälytystyöhön. Osasto 9 valvontahuone on vähentänyt sijaistarvetta. Valvontahuone on ahdas, toiminnan kannalta hankala, eikä siksi potilassalaisuusvaatimus toteudu. Syömishäiriötiimin toiminta on käynnistynyt. Keuhkosairauksien poliklinikan muutto samoihin tiloihin on huomattavasti selkeyttänyt arkea. Hoitoketjuja, prosesseja ja yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa moniammatillisesti: kardiologian erikoislääkäri toimii terveyskeskuksessa. Päivitettyjä ja uusia hoitoketjuja on viety Terveysporttiin. Hengitysvajauspotilaan prosessia organisaation sisällä on lähdetty kehittämään yksikköjen yhteistyönä. Nyt suunnitellaan mahdollista scopia-toiminnan keskittämistä / kehittämistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintakäytännöistä on pidetty neuvottelu pohjoisen alueen sopimuskuntien ja Reisjärven edustajien kanssa. Viikoittaiset AVH-videokuntoutusneuvottelut terveyskeskuksen ja os. 12 henkilökunnan kanssa (myös Jytalla on mahdollisuus osallistua 16

17 videoneuvotteluihin) jatkuvat. Alueellisessa yhteistyökokouksessa on lähdetty kehittämään lääkinnällisen kuntoutuksen käytäntöjä. Medisiinisen alueen erikoislääkäreillä on ilmennyt tyytymättömyyttä mahdollisuuksiinsa johtaa ja kehittää omaa erikoisalaansa, koska nykyinen organisaatiomalli ja väljät hallinto- ym. säännöt sallivat lääketieteellisen ja hoitotieteellisen linjan tulkita sääntöjä eri tavoin. Käytännössä ongelmalliseksi on koettu mm. lääketieteellisten asioiden jalkauttaminen tulos-/ vastuuyksikköön kun resurssien käytön ohjaamisvaltaa ei ole, ja tehtävien delegointi lääketieteellisen ja hoitotieteellisen linjan välillä (osastonhoitajien kokouspöytäkirja kohta 4 muita asioita: Yksikön johtaja voi delegoida tehtäviä ainoastaan hallintosäännön määräämälle toiselle johtajalle yksikössään, ei kuitenkaan osastonhoitajalle tai hoitajalle. Tämä vaatii myös kirjallisen tehtävän siirron. ). Henkilöstönäkökulma Henkilökiertoa toteutetaan. Tarkoituksena on, että henkilö pystyy sijaistamaan oman erikoisosaamisalueensa lisäksi yhdellä muulla erikoisalalla. Ongelmana on henkilökierrossa olevien hoitajien riittämätön koulutus uuteen tehtävään. Koulutusta pyritään parantamaan. Vuodeosastoilla 9 ja 12 on sovittu pilotoitavan yhden osastonhoitajan mallia vuoden ajan, ja ihotautiklinikan osastonhoitajan työt on siirretty medisiinisen poliklinikan osastonhoitajalle. Substanssin osaava lähijohtaja puuttuu. Neurologit ovat raportoineet vakavan huolensa paitsi aoh:n ylikuormittumisesta, myös hoidon tason laskusta, lääke- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta Kummankin klinikan PARTY-kyselyn tulokset ovat romahtaneet ja hoitajien sairaslomat ovat lisääntyneet. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Medisiinisen tulosalueen viralliset avohoitokäynnit ovat laskeneet (- 1,5 %). Hoitopäivät ovat laskeneet lähes 10 %, mutta hoidettujen potilaiden määrä vain 5 %. Luvut kuvastavat suurta vaihtuvuutta osastoilla, ja sitä, että hoidettavat potilaat ovat yhä sairaampia. Toimintatuotot ovat tavoitettamme hieman jäljessä, ja toimintamenot vastaavasti hieman tavoitettamme suuremmat, mutta kuitenkin budjetoidun puitteissa. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Välinehuoltajan tilan remontointia on odotettu vuosia (pesuainehuurujen vapautumisen vähentäminen), asiasta on muistutettu useaan otteeseen sairaalainsinööriä, mutta asia on edelleen kesken. 17

18 Haipro-ilmoitukset ovat edellisvuodesta kaksinkertaistuneet. Edelleen suurimmat ongelmat liittyvät lääke- ja nestehoitoihin. Koulutuksia on järjestetty paloturvallisuudesta, aggressiivisen potilaan kohtaamisesta. Potilaiden hoitoon osallistuvien on suoritettava potilasturvallisuusverkkokurssi, ja uusille työntekijöille on järjestetty perehdytystä. Odotamme johdolta hallinto- ja johtosäännön selkeämpää aukikirjoittamista, ja työnkuvien sekä vastuiden selkiyttämistä. Olen tänään tarkastanut tulosalueeni viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammi-huhtikuu 2014 ja todennut ne riittäviksi sekä juridisesti että sisällöllisesti oikein laadituiksi. K-PKS Minna Mörtenhumer Ylilääkäri, va. tulosaluejohtaja 18

19 OPERATIIVINEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Sisäisillä toiminnan sopeuttamismuutoksilla on helpotettu varsinkin ortopedisten potilaiden hoitoonpääsyä. Kohdentamalla resursseja polikliiniseen työhön on päästy purkamaan poliklinikalle odottavien potilaiden jonoa. Kirurgian ja onkologian poliklinikat toimivat remontin takia väistötiloissa, muutto uusiin tiloihin alkaa toukokuussa. Ortopedisiin leikkauksiin ei ole jonoja. Kirurgisten osastojen kuormitus vaihtelee paljon, koska lääkärityövoimaa on saatavilla epätasaisesti. Viime kesän leikkaussalin kosteusongelma on hoidettu asentamalla uusi tuuletuskoneisto leikkaussaliin. Kokkolan kaupungin päiväaikainen päivystys on muuttanut keskussairaalan tiloihin ja toiminta on käynnistynyt ongelmitta. Korvapuolella toimintaa rajoittaa korvalääkäreiden ja kuulontutkijoiden puute. Silmäklinikassa ollaan hoitotakuussa ja toiminta on vilkasta. Prosessien näkökulma Kirurgian vuodeosastojen epätasaisen kuormituksen ja vähentyneiden leikkausmäärien takia on leikkaussalin kapasiteettia ja kirurgisten vuodeosastojen paikkamääriä supistettu. Esimerkiksi maaliskuussa varsinkin osasto 10 kuormitus on korkea (87%), vaihtuvuus (17,7) talon huippua, kha vain 2.5. Osasto 7 kuormitus tulee 2 viikon jaksoissa kirurgien työjaksojen mukaan. Koko operatiivisen tulosalueen resurssien yhteenkoordinoimiseksi on pidetty säännöllisiä koko tulosalueen palavereja. Synnytysten määrän lisääntyessä varaudutaan gynekologisten leikkauspotilaiden ajoittaiseen siirtoon kirurgian osastolle 10. Audionomitilanne on parantumassa rekrytoinnin kautta, toistaiseksi on jouduttu ostamaan palveluita myös yksityiseltä toimijalta. Fast Track moniammatillista ohjausprosessia on työstetty, ohjeita uusittu ja Fast Track:ia on sovellettu monissa potilasprosesseissa. Ensihoito on käynnistynyt palvelutasopäätöksen mukaisesti sairaalan omana toimintana. Kokkolan kaupungin perusterveydenhuollon päiväaikainen päivystys on siirtynyt sairaalan tiloihin vuoden alusta ja yhteistyö muun päivystyksen kanssa toimii hyvin. Kipupotilaan uusi perusterveydenhuoltoon ulottuva hoitoketju on saatu käyttöön. Munuaispotilaan hoitoketju on valmistunut ja käytettävissä koko sairaanhoitopiirin alueella. Alueellisen välinehuollon suunnittelemiseksi rekrytoitiin projektityöntekijä ja työ alkaa toukokuussa

20 Henkilöstönäkökulma Lääkäripulaa on kirurgian klinikassa, jossa päivystysasetuksen mukaan tulee järjestää kahden erikoislääkärin takapäivystys. Silmäklinikassa tulevaisuudessa ongelmaksi saattaa muodostua leikkauksia suorittavien silmälääkäreiden puute. Lastenlääkäritilanne on hyvä, samoin gynekologitilanne. Silmäklinikassa hoitajien työ on muuttunut enemmän tutkimuspainotteiseksi, lisäksi osastonhoitajan työpanos tulee siirtymään jatkossa täysin hallinnolliseksi ja tarve uuden sairaanhoitajan vakanssille on suuri. Resursseja koko aistinklinikassa (silmät ja korvat) yhdistetään syksyllä. Henkilöstöä on muutoksesta informoitu. Kirurgian klinikassa hoitohenkilökuntaa on keskitetty kirurgian poliklinikalle jonojen purkamiseksi. Kesälomien jälkeen käynnistetään päiväkirurgian ja keskusleikkaussalin yhdistämissuunnitelma. Pietarsaaren synnytysyksikön sulkeutumisen yhteydessä on sovittu 5 henkilön siirtymisestä sairaalan palvelukseen. Kaikkien avoimien vakanssien täyttöä harkitaan erikseen keskitetysti erityisissä vakanssintäyttökokouksissa ylemmän johdon kanssa. Osaa vakansseista ei tulla täyttämään kireän taloustilanteen takia. Toimintoja pyritään tehostamaan lean- periaatteella ja hukkahaavilla, toimintoja yksinkertaistamalla. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Operatiivisen alueen tulos on 3,4 M ylijäämäinen. Toimintatuotot ovat toteutuneet 32,8 %:sti, arvioiduista kuluista on toteutunut 28,1 %, ulkoiset kulut ovat vähentyneet 0.5M (-3,5 %). Suurin säästö on syntynyt piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksissa. Operatiivisen tulosalueen menokohta sisältää myös laajentuneen ensihoidon kustannukset. On huomionarvoista, että tästäkin merkittävästä toiminnan laajentumisesta riippumatta tulosalueen kokonaismenokehitys on kasvanut erittäin maltillisesti. Myynti piirin ulkopuolisiin kuntiin on lisääntynyt 1,5 %, jäsenkuntien palvelumaksut vähentyneet (-2,6 %). Koulutusmääräraha on kohdennettu uudella tavalla ja käyttöä seurataan tarkasti. Sijaisten käyttöä on tiukennettu ja henkilökunta on keskittänyt lomiaan toiminnan tehostamiseksi, joten supistusten ja sulkujen takia ei ole tarvinnut vähentää vakinaista henkilökuntaa. Henkilöstömenot ovat pysyneet maltillisina, palkkarahoihin suunnatuista määrärahoista on käytetty 30,1 %. 20