Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2015

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2015

2 Sisällysluettelo OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 TOIMINNAN KATSAUS... 4 TALOUSKATSAUS HENKILÖSTÖKATSAUS SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE PSYKIATRIAN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TILASTOT JA TAULUKOT

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristön osalta alkuvuotta on leimannut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu ja lain kaatuminen eduskunnassa loppumetreillä. Valmisteluyhteistyö kuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa on vaatinut pitkään työtä. Pitkään odotettu laki siirtyi valitun uuden eduskunnan tehtäväksi. Toiminnallisesti alkuvuosi on keskussairaalassa ollut menestyksellinen. Palvelukysyntä jäsenkuntien ulkopuolelta on kasvanut merkittävästi. Keskeisiä ulosmyynnin kannalta ovat olleet synnytystoiminta ja lastensairauksien hoito sekä psykiatria kokonaisuudessaan. Pietarsaaren seudun synnyttäjät näyttävät hakeutuvan sairaalaamme ennakoituakin enemmän ja Visalan sairaalan päivystysyhteistyö on käynnistynyt suunnitellusti. Tämä on näkynyt osastojen kuormitusasteen kasvuna, vaikka keskimääräinen hoitoaika on kyetty pitämään lyhyenä. Samanaikaisesti ostetun hoidon määrä on pysynyt lähes ennallaan. Myönteinen toiminnallinen kehitys on heijastunut samansuuntaisena myös taloudelliseen tilanteeseen. Menokehitys on pysynyt talousarvion rajoissa ja tilikauden tulos parantunut ollen n. 2,7 M. Henkilöstötilanne on aktiivisen rekrytoinnin myötä kehittynyt myönteisesti, joskin osaajavajausta on vielä joillakin erikoisaloilla. Sairauspoissaoloissa oli vuoden alussa havaittavissa selvää kasvua, mutta jakson loppupuolella tilanne on selvästi tasoittumassa. Kiitän kaikkia kuntayhtymässä toimivia sekä alkuvuoden hyvästä toiminnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä että yhteistyöstä kuluneiden 14 vuoden aikana. Hannu Pajunpää toimitusjohtaja 3

4 TOIMINNAN KATSAUS Potilasvirrat kasvoivat alkuvuonna. Käyttösuunnitelman mukainen hoitopäivien määrä on somatiikassa toteutumassa 97 %:sti ja psykiatriassa 117 %:sti, jos kehitys jatkuu ensimmäisen vuosikolmanneksen mukaisesti (hoitopäivät +7,1 %). Avohoitokäyntien kehitys on vielä voimakkaampaa (+12,4 %), ja käyttösuunnitelman mukainen toteutumisaste on ylittymässä 10 %:lla. Lähetteiden määrä nousi +8,3 %. Terveyskeskuksista lähetteet kasvoivat +6,0 % ja yksityislääkäreiltä +2,4 %. Sairaalan hoitopäivistä ei-jäsenkuntien osuus on noussut 23,7 %:iin (edellisenä vuonna 18,7 %). Suurimmat määrälliset kuntien hoitopäivien jakautumisen muutokset ovat tapahtuneet psykiatrialla, jossa Kalajokilaakson kuntien hoitopäivien kasvu on ollut 77,6 %. Visalan sairaalan akuutin psykiatrisen päivystystoiminnan loppuminen heijastuu kasvuluvuissa, ja toimijoiden suunnitelma keskittää psykiatrian päivystys Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan on toteutunut. Synnytys- ja naistentautien klinikassa Pietarsaaren seudun synnyttäjät ovat antaneet luottamuksen KPKS:lle, hoitopäivät ovat kasvaneet 172 % ja 28 % kaikista klinikan hoitopäivistä tulee Pietarsaaren seudulta. Synnytysten kokonaismäärä jatkoi kasvuaan ja niitä oli 485 (+11,2 %). Leikkausten määrä kasvoi +7,9 %. Sairaalan kasvanut päivystyksellinen luonne lisäsi päivystysleikkauksia +14,9 % (448 kpl), joista yöaikana (klo 22-07) 43 kpl (+26,5 %). Päiväkirurgiset leikkaukset ovat lisääntyneet +9,8 % (1100 kpl), ja päiväkirurgian osuus elektiivisestä leikkaustoiminnasta on noussut 66 %:iin. Sydäninfarktipotilaiden hoitoon on pystytty vastaamaan Käypä hoito -suositusten mukaan, ja infarktipotilaat ovat päässeet tarpeelliseen angiografiatutkimukseen päivystyksellisesti. Angiografioita tehtiin 242 (+6,6 %), ja niistä päivystyksellisesti 42 (+40,0 %). Ensimmäisen vuosi kolmanneksen aikana sairaalan päivystyksellinen luonne on vahvistunut, ja on kyetty vastaamaan uuden päivystysasetuksen asettamiin kriteereihin. Avohoitoisuus on lisääntynyt ja laadullisesti on päästy eteenpäin (potilasvahingot laskeneet). Sairaalan toiminnallinen väestöpohja on kasvanut. Sakari Telimaa johtajaylilääkäri 4

5 TALOUSKATSAUS Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes on taloudellisesti onnistunut hyvin. Vuodelle varauduttiin taloudellisiin bruttokasvuihin mm. psykiatrian päivystystoiminnan muutosten myötä sekä ensihoidon oman toiminnan laajentuessa edelleen kahdella yksiköllä. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä kasvoi muutosten myötä merkittävästi eikä tämä ole voinut olla näkymättä henkilöstömenojen kasvuna. Takana on jo kolme peräkkäistä taloudellisesti onnistunutta vuotta; nyt haaste on säilyttää tämä taso. Huhtikuun tilanteessa tuloslaskelma osoittaakin merkittävää ylijäämää 2,7 M (edellisvuonna 2 M ). Tulos on syntynyt ensisijassa tulopohjan laajentumisella ja myyntituottojen kasvulla. Vahvimmin kasvaa jäsenkuntien ulkopuolinen myynti. Bruttomenobudjetti on pitänyt hyvin. Määrärahojen käyttöaste tuloissa on 34 % ja menoissa 32 %. Tuloslaskelmaan laskettu menojäämäkirjaus 3,7 M kattaa lomarahojen lisäksi pääosin puuttuvan kuukausimenon. Käyttökate 4,5 M on lähes 25 % edellisvuotta parempi. TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,5 Maksutuotot , ,3 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toimintatuotot , ,7 Yhteensä , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,1 Asiakaspalv ostot piirin ulkop , ,3 Muut palvelujen ostot , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,7 Muut kulut , ,2 Arv. menojäämät ja lomarahat ,0 Yhteensä , ,3 KÄYTTÖKATE , ,9 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,5 Rahoituskulut , ,9 Yhteensä , ,4 VUOSIKATE , ,9 POISTOT , ,2 TILIKAUDEN TULOS ,3 Poistoeron muutos Rahastojen muutos 0 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,3 5

6 TOIMINTATUOTOT Runsaan 41 M :n suuruiset toimintatuotot ovat toteutuneet budjetoidun mukaisesti (34,1 %). Tuloissa on 7 %:n ja 2,9 M :n kasvu edellisvuoteen. Myyntituotot ovat nousseet + 6,5 % ja maksutuotot (mm. potilasmaksut, ensihoidon omavastuuosuudet) + 15,3 %. Ensihoidon maksujen määrä on lisääntynyt uusien omien yksiköiden myötä. Suurin vaikutus on kuitenkin sillä, että terveydenhuollon potilasmaksuihin tuli vuoden alusta lukien asetuksen mukainen merkittävä, lähes 10 %:n korotus. Sairaalan toiminta on myös ollut edellisvuotta vilkkaampaa ja potilasmäärät ovat olleet kasvussa. Kuntalaskutuksessa ulko- ja sopimuskuntien osuus kasvaa edelleen. Eniten ulko- ja sopimuskuntien kasvua on tuottanut psykiatrian uusi toimintarakenne sekä laajentunut synnytystoiminta. Sairaalaa kohtaan koettu potilaiden luottamus on kasvanut myös jäsenkuntien rajojen ulkopuolella. Yhtä useampi potilas tulee jäsenkuntien rajojen ulkopuolelta. Muutos koskee laajasti kaikkia erikoisaloja. Reisjärven erikoissairaanhoidon kuluista entistä suurempi osuus tuotetaan nyt omana toimintana. Kuntayhtymän laskutettavien tuotteiden lukumäärä on laskenut hoitovuorokausina laskettuna (vrt. toimintakatsaus). Samaan aikaan yksittäisten avohoitokäyntien yksikköhinta on nousemassa käyntien sisällön muuttuessa yhtä vaativimmiksi. Avohoitokäyntien osuus kuntalaskutustuotoista on nousemassa vuodeosastohoidon rinnalle, jopa sen ohi. Strategian mukaisesti päivystävä keskussairaala avohoitoistuu ja prosessit kevenevät. Tämä on helpottanut jäsenkuntien kustannuskehitystä. Samalla se kuitenkin asettaa haasteen sairaalan toimintojen tuotanto- ja yksikkökustannuksille, jolloin kokonaistoiminta tulee kyetä mukauttamaan tarpeen ja volyymin mukaisiin tarpeisiin. Yksikkökustannusten hallinnassa helpotusta erityisesti päivystysjärjestelyihin on tuonut jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin tuoma volyymietu. Liinaus on tuottanut tuloksia. Huhtikuun osavuosikatsauksessa on mukana huhtikuun toteutumaan perustuva kuntalaskutus, jossa ovat mukana myös piirin ulkopuolelta ostetut ja huhtikuun loppuun mennessä toteutuneet hoidot. Piirin ulkopuolisen hoidon laskutusviiveen vuoksi toteumaan perustuva kuntalaskutus valmistuu aina noin kuukauden viiveellä. Huhtikuun kuntalaskutuksessa: Erikoissairaanhoidon oman toiminnan (ei sisällä ensihoitoa) kuntalaskutus kasvoi + 10,5 % eli 3,1 M (kokonaismäärä 33 M ) jäsenkunnat + 6,2 % eli + 1,6 M (kok.summa 27,3 M ) - somatiikka + 7,6 % eli + 1,6 M - psykiatria - 0,3 % eli - 0,02 M Kalajokiseutu ja Kallio + 7,7 % eli + 0,2 M (kokonaissumma 3,2 M ) Pietarsaaren seutu + 105,1 % eli + 1,1 M (kokonaissumma 2,3 M ) Ensihoidon laskutus laski 1,7 % eli 0.02 M (kokonaissumma 1,3 M ) 6

7 Ostopalveluiden kuntalaskutus kasvoi + 1,2 % eli 0,06 M (kokonaismäärä 5,5 M ) somatiikka: - 4,9 % eli (kokonaismäärä 4,7 M ) psykiatria: + 59,2 % eli (kokonaismäärä 0,8 M ) Kehitysvammahuollossa kuntalaskutus kasvoi +15,3 % eli 0,1 M (kokonaismäärä 0,8 M ) Jäsenkuntien kokonaislaskutus (ESH sis. ensihoito, kehitysvammahuolto) + 5,2 % eli + 1,7 M (kokonaissumma 35 M ) Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuskehitys on hienoissa kasvussa edellisvuoden merkittävän laskun jälkeen, mikä osaltaan nostaa kuntien kustannusta. Osin ostojen kasvu on kuitenkin suunniteltua ja strategian mukaista. Kyseessä on läpilaskutuserä, joka näkyy tuloslaskelmassa palvelumaksutulona (huhtikuun tuloslaskelma sisältää ostot tammi-maaliskuu). Ostopalveluiden erä ei vaikuta kuntayhtymän tai yksiköiden tulokseen. Huikeiden kasvuvuosien jälkeen ostopalveluiden määrä on vakiintumassa, mutta edelleenkin liian suuri osuus kuntien palvelumaksuista kohdistuu sairaalan oman toiminnan rahoittamisen sijasta piirin ulkopuolisen hoidon ostopalveluiden kattamiseen läpilaskutuksena. Piirin ulkopuolisen hoidon osuus jäsenkuntien kustannuksista on hoitojen kotouttamisen mahdollistuttua laskenut merkittävästi, mutta on edelleen noin 17 % kokonaismenoista. Oikean suuntaisesta kehityksestä riippumatta valtakunnallisessa vertailussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri lukeutui edelleen ostopalveluiden suhteellisiin suurkäyttäjiin. Jäsenkuntien kuntalaskutus kasvoi vain maltillisesti edellisvuoden laskun jäljiltä, sopimus- ja ulkokuntien laskutus kasvoi. Tältä osin strateginen tavoite toteutui suunnitellusti. TOIMINTAKULUT Lähes 39 M :n suuruiset toimintakulut (ulkoiset, brutto) kasvoivat edellisvuoteen verrattuna + 5,3 % eli noin + 1,9 M. Edellisvuoden poikkeuksellisen hiljainen alkuvuosi on kääntynyt sekä toiminnassa että taloudessa normaalin toimintavolyymin kauteen. Varovaisuuden periaatetta noudattaen tuloslaskelman sisältää ns. menojäämä-arviota 3,7 M, joka kattaa pääosin ennakoitavat, jälkikäteen kirjattavat kustannukset. Talousarvion käyttötalousmenoista on toteutunut 32,1 %, mikä kertoo lähes inhorealistisesta budjetista sekä pitävästä budjettikurista. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot (4 M ) kasvoivat edellisvuoden merkittävän laskun jälkeen + 4,3 % eli runsaat 0,2 M. Euromääräinen kasvu selittyy kokonaan psykiatrian hoitovuorokausien ostosta pääosin Visalasta ja osin Malmin sekä Vanhan Vaasan sairaaloista. Psykiatrian keskitetty päivystystoiminta toi paljon uusia potilaita jäsenkuntien ulkopuolelta, kasvatti ulosmyyntiä ( , 4/2015 kuntalaskutus), mutta samalla jäsenkuntien potilaille ostettiin sairaalahoitoa mm. Visalan sairaalasta ( , 4/2015 kuntalaskutus). Somatiikan ostopalvelut sitä vastoin vähenivät edelleen. Huhtikuun tuloslaskelman menoista puuttuu piirin ulkopuolisen hoidon laskutusennusteen perusteella noin 1,5 M :n suuruinen yhden kuukauden laskutuksen menoerä, menojäämätarve. 7

8 Henkilöstönettokulut (19,8 M ) ovat kasvaneet + 8,1 %, eli 1,5 M. Kasvun takana on ensihoidon henkilöstön määrän lisääntyminen kahden ensihoitoyksikön myötä, psykiatrian toiminnan laajentunut henkilöstömäärä, synnytystoiminnan kesällä 2014 vahvistettu organisaatio, lastentautien yksikössä lisätty henkilöstöresurssi sekä erikoissairaanhoidossa laajemminkin edelleen parantunut rekrytointitilanne. Muutoksen sisällä on myös henkilöstösäästöjä, joita on syntynyt sijaiskustannuksissa alkuvuonna. Sairauspoissaolot ovat valtakunnallisesti edelleen maltillisella tasolla, mutta alkutalven aikana sairauspoissaoloissa on ilmennyt kasvupiikki. Henkilöstömenot sisältävät pääosin heinäkuussa maksettavat lomarahat, joiden osalta tulee tuloksesta varautua vielä noin 2,8 M :n suuruiseen menojäämään. Noin 5,8 M :n suuruiset muut palveluiden ostot (mm. asiantuntijapalvelut sis. lääkäripalvelut, siivouspalvelut, työterveys) ovat kasvaneet + 3,5 % eli + 0,3 M. Kasvua on tuottanut mm. pesulapalveluiden ostot ( ), jossa vertailuvuonna maksussa oli bruttomenon sijaan nettokustannus. Parantuneen rekrytointitilanteen vuoksi on myös lääkäripalveluostopalvelusopimuksia voitu edelleen hieman vähentää. Tosin monessa tapauksessa aiemmin yritysten kautta ostetut lääkäripalvelut ovat muuttuneet palkkamenoissa näkyviksi konsulttipalkkioiksi, jolloin kokonaiskustannuksissa ei ole saavutettu suoraa ostopalvelun säästöä. Menokohta sisältää laboratorio- ja röntgenpalvelukustannukset (sis. verivalmisteet), joissa on syntynyt lähes 0,1 M :n kasvu. Tuloslaskelman laboratorio-menoista jää katettavaksi menojäämistä noin 0,4 :n suuruinen menoerä. Työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet + 17 % eli , mikä korreloi ilmeisimmin myös kasvaneiden sairauspoissaolojen määrää. Aineet ja tarvikkeet -menoerän (5 M ) kasvu on + 2,7 % eli 0,1M. Muut toimintamenot (0,5 M ) ovat lähes edellisvuoden tasolla. Huomion arvoista on, että vuokrista ja tätä kautta tuloksesta siirretään tilinpäätösvaiheessa Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon tekemää SVOP-varausta vastaavan suuruinen ns. pääomavastike (noin 0,7 M ) pääomasijoituksena yhtiöön. Tämä kirjausmuutos pienentää maksettujen vuokrien määrää tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. TULOS Käyttökate on vahvistunut (4,5 M ), joka kattaa 72 %:sesti budjetoidun mukaisen tason. Käyttökatteen kasvu edellisvuoteen verrattuna on lähes + 25 %. Poistoista on kirjattu laskennallinen neljän kuukauden osuus, 1,8 M. Tilikauden tulos on huhtikuun tilanteessa ylijäämäinen, 2,7 M. Tulos on merkittävästi edellisvuotta parempi (2 M ). Tulos perustuu edellisvuotta vahvempaan tulopohjaan, sopimus- ja ulkokuntien myynnin vahvaan kasvuun sekä menobudjetoinnin pitävyyteen. Budjetin mukainen tulostavoite vuodelle 2015 oli ns. nolla-tulos, jolla voidaan kuitenkin kattaa H-Seitsikon rahoitusosuus, joka säästyy samalla käyttötalousmenojen vuokrista. Näin arvioituna tulostavoite on toteutumassa erittäin hyvin ja ilmeisimmin mahdollistaa myös jäsen- ja sopimuskunnille tehtäviä kuntapalautuksia. 8

9 INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaiskäyttöaste oli huhtikuussa vain 13,3 %. Alkuvuoden alhaiset käyttöprosentit ovat toiminnalle hyvin tyypillisiä, sillä budjettivuodelle kohdistuneet saneeraukset sekä erityisesti laitehankinnat toteutuvat useimmiten vasta vuoden loppupuolella. Saneerauskohteina lasten poliklinikan tilat ovat juuri valmistumassa. Sairaala-apteekin saneeraus alkanee syksyn aikana. ATK-investointien käyttöaste oli vain 6,9 %. Lainojen lyhennyksiä on maksettu runsaat 0,6 M. Ed vuod INVESTOINNIT Määräraha Lisä- Määräraha Toteuma Tot% tot talousarvio yhteensä Muut% Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0,00 Valtionosuudet investointeihin ,00 Tulot investointeihin ,00 0,00 Osakkeet ja osuudet ,00 Atk yhteensä ,58 6, ,97-67,3 Irtain käyttöomaisuus ,03 3, ,00 113,8 Kiinteät kojeet ja laitteet 0 0 0,00 0,00 Rakennusten saneeraukset ,21 21, ,93 127,3 Piha-alueeet ,00 0,00 0,0 INVESTOINNIT ,82 13, ,90 71,8 INVESTOINNIT ,82 13, ,90 71,8 INVESTOINNIT NETTO ,82 13, ,90 71,8 LAINOJEN LYHENNYKSET , ,00 YHTEENVETO Vuoden 2015 ensimmäinen vuosineljännes on taloudellisesti toteutunut erittäin hyvin. Erityisen tyytyväisiä voidaan olla tulopohjan vahvistumiseen uusien potilasvirtojen myötä, jäsen- ja sopimuskuntien myynnin kasvuun, avohoitoisuuden vahvistumiseen sekä ostopalveluiden laskuun somatiikassa hoitojen kotouttamisen kautta. - Alkuvuoden menokuri on pitänyt hyvin. Osavuosikatsauksen tuloksen perusteella on ennustettavissa, että tilinvuoden tulostavoite ennen varauksia tulee ylittymään. Tulos on syntynyt ensisijassa jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvusta sekä tuotantokustannusten hallinnasta. Vuoden 2015 kuntahinnat ovat yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta vuoden 2013 tasolla. 9

10 Oleellista on, säilyykö piirin ulkopuolisen hoidon hillitty käyttö kuinka pitkään. Kohentunut rekrytointitilanne on tuonut valoa myös talouteen. Palveluiden ostoissa on saavutettu säästöjä sekä parantuneen rekrytointitilanteen että kilpailutuksessa saavutettujen hyötyjen myötä. Tältä osin sairaalassa eletään toiveikkaissa tunnelmissa. Budjetti vaikuttaa edelleen realistiselle. Jäsenkuntien kannalta myönteistä on sopimuskuntien ja ulkokuntien lisääntynyt käyttö, joka tukee vahvasti pienen sairaanhoitopiirin mahdollisuutta toimia alueen päivystävän sairaalan roolissa. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 10

11 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoidon ja kuntayhtymän yhteisten tukipalveluiden henkilöstön määrä on kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa vaihdellut tammikuun lopun 1234:sta huhtikuun lopun 1274 henkilöön. Huhtikuun lopun henkilömäärä 1274 on 37 suurempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Ammattiryhmistä eniten lisäystä määrällisesti on hoitohenkilöissä (amk/opistoaste) 20 henkilöä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sairaala Vuosi 2015 lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) vrt huhti Henkilöstön määrä Tammi Helmi Maalis Huhti 2014 Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/opistoaste Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa av. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstömäärä vaihteli tammikuun lopun 649:stä helmikuun lopun 680 henkilöön. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lääkärien määrä on lisääntynyt neljällä ja hoitohenkilöt (perustaso) määrä on vähentynyt 7 ja hoitohenkilöiden (amk/opistoaste) määrä oli vähentynyt kahdella edellisen vuoden huhtikuun tasoon verrattuna. Koko kuntayhtymän vahvuus huhtikuun lopussa oli 1946 henkilöä (vuoden 2014 huhtikuun lopussa 1914). 11

12 Jyta Vuosi 2015 lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) vrt huhti Henkilöstön määrä Tammi Helmi Maalis Huhti 2014 Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/opistoaste Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa av. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä Palvelussuhteen luonne Palvelussuhteen luonteen mukainen jako on esitetty alla olevassa taulukossa. Huhtikuun 2014/2015 verrattuna vakinaisten palvelussuhteiden osuus nousi koko kuntayhtymässä 72,2 %:iin. Avoimen viran-/toimenhoitajia oli huhtikuun lopussa 99 (erikoissairaanhoito 76 ja Jyta 23). Vuoden 2014 huhtikuussa avoimen viran-/toimen hoitajia oli 92. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yht. Vert. huhti 2015 huhti 2015 huhti 2015 huhti 2014 Vakinainen virka-/työsuhde ,7 % ,3 % ,2 % ,8 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,3 % ,6 % ,5 % ,0 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 76 6,0 % 23 3,4 % 99 5,1 % 92 4,8 % Harjoittelija 1 0,1 % 0,0 % 1 0,1 % 2 0,1 % Palkkatuella 0,0 % 4 0,6 % 4 0,2 % 5 0,3 % Yhteensä % % % ,0 % 12

13 Vaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä 22. Seitsemällä henkilöllä oli päättymistietona muu syy ja kuudella henkilöllä työpaikan vaihto. Vanhuuseläkkeelle jäi 5 henkilöä. Erikoissairaanhoidon vakituisiin ja pitkiin määräaikaisiin virkoihin tai toimiin on huhtikuun 2015 loppuun mennessä valittu 30. Vakinaisten palvelussuhteiden päättymien syyt tammi-huhtikuu 2015 Sairaala Jyta Yhteensä tammi-huhti tammi-huhti tammi-huhti Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto 1 1 Työpaikan vaihto Kuolema 0 Opiskelu 0 Irtisanottu/työ loppunut 0 Siirto toiseen virkaan 0 Muu syy Yhteensä Sairauspoissaolot Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstön kumulatiivinen sairauspoissaolopäivien määrä huhtikuun lopussa oli 6151, mikä on 624 päivää edellisen vuoden vastaavaa määrää enemmän. Tammi- ja huhtikuun sairauspäivien määrät olivat kauttaaltaan suurempia vuoden 2014 vastaaviin lukuihin verrattuna. Jos sairauspäivien taso pysyy loppuvuoden 1540 tasolla, niin kuntayhtymän hallituksen asettama tavoitteesta enintään 12 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti jäädään. 13

14 Keskussairaala ja yhteiset tukipalvelut sairauspoissaolot kuukausittain huhtikuu 14

15 Peruspalveluliikelaitos Jytan sairauspoissaolot ovat vaihdelleet maaliskuun 1143 sairauspoissaolopäivästä huhtikuun 678 päivään. Tammikuulta huhtikuun loppuun sairauspoissaolopäivien määrät ovat korkeampia verrattuna edellisen vuoteen. Tammihuhtikuussa 2015 sairauspoissaolopäiviä oli yli 197 enemmän kuin viime vuoden huhtikuun lopussa. Tavoite keskimäärin 12 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti on Jytankin osalta varsin haasteellinen. Peruspalveluliikelaitos Jyta - sairauspoissaolot kuukausittain huhtikuu 15

16 Työpanostarkastelu erikoissairaanhoidossa Tammi-huhtikuun henkilöstön työpanos vakansseihin suhteutettuna oli erikoissairaanhoidossa yhteensä 96,1 % (vuoden 2014 lopun työpanosprosentti oli 95,1). Lääkäreiden työpanosprosentti on vai 4,2 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopun kumulatiivisesta toteumaa suurempi. Kouluasteisen hoitohenkilöstön työpanosprosentti on korkein 110,0 % ja laskenut edellisvuodesta 3,1 % -yksikköä. Suurimman henkilöstöryhmän hoitohenkilöt/amk:n työpanosprosentti on 3,3 % -yksikköä edellisen vuoden loppua suurempi. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina vakansseihin nähden Tammihuhti 2015 kumulat. kk 12/2014 kk 12/2013 kk 12/2012 kk 12/2011 kk 12/2010 Lääkärit 73,4 69,2 69,9 65,3 63,2 70,9 Hoitohk., amk/opistoaste 90,4 87,1 88,8 87,7 86,6 87,4 Hoitohk., kouluaste 110,0 113,1 107,1 109,8 97,8 101,9 Tutkimushk. 75,1 74,3 76,5 79,4 77,6 77,6 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,0 88,4 93,6 94,3 95,7 94,9 Huoltohk. 75,8 77,6 85,0 85,5 90,2 87,9 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 89,9 93,5 93,6 92,3 90,9 96 Ravintohuoltohk. 74,5 70,4 67,8 74,4 74,6 81,1 Kaikki yhteensä 96,1 95,1 94,8 94,6 92,9 94,6 Eija-Liisa Heikkilä Henkilöstöjohtaja 16

17 Henkilöstöhankinta Keväällä sairaanhoitajatilanne oli tyydyttävä. Ortopedien kausileikkausvaihtelu aiheutti operatiiviseen sissijärjestelmään epätasaisuutta leikkausten jaksottelun vuoksi. Kesäksi 2015 sairaanhoitajasijaisia oli jonkin verran paremmin saatavissa, samoin pidemmälle opiskelleita sairaanhoitajaopiskelijoita. Sissien käyttöaste on ollut todella korkea. Sissien talvilomaketjuja on jätetty täyttämättä. Jatkossa kannattaa miettiä, kannattaisiko kevään talvilomaketjut kuitenkin täyttää. Avasimme kesäsijaishaun ja sinne tuli runsaasti hakemuksia, valitettavasti suuri osa oli sellaisia, joita emme voineet työllistää. Todennäköisesti syksyllä lomien mentyä sairaanhoitajatilanne paranee. Kesän kynnyksellä olemme siirtäneet sissisairaanhoitajan osaksi kesää teholle osaamista vahvistamaan. Lisäksi kesäksi siirretään yksi sairaanhoitaja kirurgian pkl:lle. Sissejä on käytetty yli tulosaluerajojen. Sissejä on valittu yksikköihin toimiin ja sijaisuuksiin, joka lisännyt vaihtuvuutta. Psykiatrian sissien käyttöä on laajennettu ja laajennetaan uusiin työyksikköihin. Lääkäritilanne sairaalassa oli tyydyttävä. Erikoislääkäreistä ortopedien ja psykiatrien puute oli akuutein. Psykiatrien puute on maanlaajuinen. Pystyisimme työllistämään parisenkymmentä eritasoista lääkäriä eri erikoisaloille. Ensi kesänäkin tulemme työllistämään vajaa kymmenen lääketieteen opiskelijaa harjoittelijaksi ja siten auttamaan heidät urapolun alkuun. Ensi kesän sijaislääkäreistä 11 on aikaisemmin ollut harjoittelija talossamme. Lähihoitajia otetaan ensi kesäksi paikkaamaan sairaanhoitajia. Osastonsihteereitä on hyvin saatavissa. Osaaminen ei vain ole riittävää. Sairaalan ATK-järjestelmät ovat muista organisaatioista poikkeavia. Osaamisongelmaan olemme varautuneet kouluttamalla keväällä työn ohessa osastonsihteereitä. Sairaalassa on jo muutamia osastonsihteereitä työharjoittelussa sekä työhön valmentautumisessa. Keskitetty osastosihteerikeskus helpottaisi sihteerien töiden koordinoimista. Selvitys asiasta on menossa. Nyt osastonsihteerien lomat pakkautuvat kesäisin samaan aikaan ja aiheuttavat koordinointiongelmia sekä lisäkustannuksia. Organisaatiomme on ollut esillä Helsingin ja Oulun lääkäripäivillä sekä Sairaanhoitajapäivillä. Olemme syventäneet yhteistyötä rekrytoinnissa Kokkolan terveyskeskuksen, Jytan ja Työplussan kanssa. Uusi Moveon-sissijärjestelmä otettiin käyttöön. Sen avulla on mahdollista saada kattavampia raportteja toiminnan suunnitteluun. Laura-rekrytointijärjestelmän kutsujärjestelmää suunnitellaan laajennettavaksi myös muihin toimintoihin. Seppo Filppula Rekrytointipäälikkö 17

18 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana on varmistaa strategian mukainen päivystävän sairaalan toiminta ja avohoitoinen toimintamalli. Täydennyskoulutuksen painopisteinä on ollut kuntouttavan hoidon, akuuttihoidon ja potilasohjaukseen liittyvät täydennyskoulutus. Mainittakoon erityisesti kuntoutukseen liittyvät kinestetiikan peruskurssit, joita on toteutettu useampana tilauskoulutuksena yhteistyössä Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Hoitotason ensihoidon pätevyyden omaavien työntekijöiden riittävyys alueella vahvistuu kun kahdeksan organisaatiomme työntekijää saa toukokuussa päätökseen asetuksen mukaiset erikoistumisopinnot (30 op). Lisäksi on tehty päätös vielä yhden kurssin tilaamisesta Oulun ammattikorkeakoululta alkaen syyskuussa Uudistettu, yksiköiden riskipisteytykseen perustuva koulutussuunnitelma henkilöstön elvytyskoulutukseen otettiin porrasteisesti käyttöön alkutalven aikana. Yksiköiden elvytysvastaavat perehdytettiin elvytysharjoitusten pitämiseen yhteisen toimintamallin mukaisesti. Lisäksi he osallistuivat erillisiin simulaatioharjoituksiin tavoitteena akuuttitilanteiden johtamisen harjoittelu. Muulla henkilöstöllä on mahdollisuus vahvistaa ensiaputaitojaan säännöllisesti järjestettävissä Hätäensiapu-koulutuksissa. Somaattisella tulosalueella on meneillään yksittäisiä uroterapeutin, päivystävän sairaanhoitajan ja rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuden pätevyyksiin johtavia lisäkoulutuksia vahvistaen siten asiantuntijasairaanhoitajien osaamista ja avohoitopainotteista toimintamallia. Johtamisosaamisen vahvistamiseen liittyviä koulutuksia toteutuivat suunnitellusti. Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus jatkuu edelleen. Ryhmässä on 18 lähiesimiestä. Yksi tulosaluejohtaja aloitti SoTe MBA-tutkintoon tähtäävään koulutuskokonaisuuden. Lisäksi toteutettiin säännöllisesti esimiehille suunnattuja erillisiä keskustelu- ja infotilaisuuksia. Maria Isokoski Koulutuspäällikkö Työsuojelu Työsuojelujaos on valmistellut ohjetta asiakasväkivallan uhkaan. Työsuojeluvaltuutettujen roolia on vahvistettu järjestämällä heille mahdollisuus osallistua työsuojelualan koulutuksiin ja lisätty osallistumismahdollisuutta työpaikkaselvityksiin. Kuntayhtymän koulutuksena valtuutetuille ja esimiehille on järjestetty koulutusta aiheesta ristiriitatilanteiden ratkaisuihin työpaikoilla. Työsuojelun edustus osallistui sisäilmaryhmän kokouksiin. Eija Tarmasto-Sundström Työsuojelupäälikkö 18

19 Työterveyshuolto Yhteistyö Työplussan ja Jytan oman työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä. Yhteistyössä on tehty mm. työpaikkaselvityksiä ja työterveyshuoltoneuvotteluja. Erikoissairaanhoidon ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä sairaanhoidon kustannukset tammi-huhtikuun palvelujen käytöstä olivat euroa (Tyky-palvelun osuus euroa) ja Jytan euroa (Tyky-palvelun osuus euroa). Eija-Liisa Heikkilä Henkilöstöjohtaja 19

20 SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Alkuvuosi 2015 on ollut erikoissairaanhoidossa vilkas. Palveluja on pystytty tarjoamaan monipuolisesti, tasokkaasti ja ajanmukaisesti. Toimintaluvut osoittavat toiminnan lisääntymistä lähes kaikissa yksiköissä, varsinkin neurologialla ja sisätautiklinikassa. Sydänyksikön nopean vasteen toiminta on noussut valtakunnan tilastojen kärkeen, samoin kuin neurologian päivystyksellinen hoito, tulokset molemmissa ovat huippuluokkaa. Ensihoidon ja päivystyksen toiminta on vakiintunut sairaanhoitopiirin vastuulle ja tavoittaa potilaat palvelutasopäätöksen mukaisesti. Kohteessa hoidetaan noin 40 % potilaista. Iltapäivän yhteispäivystys on ajoittain ruuhkautunut, kun potilaat siirretään Kokkolan päiväpäivystyksestä yhteispäivystykseen. Ylimääräistä hukkaa aiheuttaa kaksi erillistä tietojärjestelmää. Toiminta ja ihmisten käyttäytyminen on osoittanut, että päiväpäivystykseen tarvittaisiin enemmän hoitotyön resurssia kuin alun perin suunniteltiin. Nyt on toimittu joustavasti yhteistyössä silloin, kun se on potilasmäärien suhteen ollut mahdollista. Kirurgian pkl:lla etenee urologisen potilaan hoitoprosessin kehittäminen sekä urologin ja uroterapeutin työnjako. Onkologialla sen sijaan ei ole päästy vielä syöpätautien oirehoitajan vastaanoton/puhelinneuvonnan käynnistämiseen, vaikka potilaatkin jo palvelua kyselevät. Uutena toimintana aloitettiin naisten ja lasten avosairaalatoiminta, jonka kautta on päästy siirtämään potilaiden erikoissairaanhoitoa sairaalasta kotiin. Palvelu on otettu myönteisesti vastaan. Pietarsaaren alueen synnyttäjistä 90 % suuntautuu Kokkolaan. Hoitotakuu toteutuu kaikissa yksiköissä. HaiPro ilmoitukset käsitellään yksiköissä, niiden määrä ei ole lisääntynyt. Prosessien näkökulma Sairaalan peruskorjaus etenee ripeästi suunnitelmien mukaan ja kohta ollaan loppusuoralla. Tiloja on remontoitu toimintalähtöisesti. Rakentamisen rinnalla on aktiivisesti uudistettu potilasprosesseja sairaalan strategian mukaisesti avohoitoon ja päivystykseen tukeutuen. Tällä hetkellä aktiivisessa suunnittelussa ovat sydänyksikön, neurologian ja kuntoutuksen prosessit ja toimitilat. Myös alueellinen integraatio sisältyy suunnitteluun, tähystystoiminnan ja välinehuollon yhteistoiminta perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa on suunnitteilla. Alkuvuodesta kiinnitettiin erityistä huomiota potilaskäyntien kirjaamisen kehittämiseen, joka osittain selittää tilastollisia muutoksia käyntimäärissä, vaikka asiakaskuntien laskutus ei ole lisääntynyt samaan tahtiin. Myös toiminnan määrätietoinen kehittäminen osashoidosta avohoitoon näkyy toimintaluvuissa. 20

21 Lastenlääkärit aloittivat helmikuun alussa sairaalapäivystyksen, jonka myötä lasten erikoissairaanhoidon päivystys siirtyi ensiavusta lasten sairaalaan. Keväällä myös valmistuivat uudet lasten poliklinikan tilat, joihin muutto on toukokuun alussa. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Leikkaussalin toimintojen yhdistäminen on alkanut siten, että henkilöstö ja leikkaussalit siirtyivät samaan yksikköön, kun toiminnot oli aiemmin eriytetty päiväkirurgiseen ja keskusleikkaussaliyksikköön. Jatkossa suunnitellaan myös tilojen yhdistymistä. Leipä-projektissa on edetty suunnitelmien mukaisesti. Hallinnollisesti yksikkö on jo yhdessä ja henkilöstö harjoittelee yhdessä toimimista. Pitkä hoitohenkilöstön perehtymisvaihe ja käytäntöjen yhtenäistäminen ovat jo edenneet. Henkinen päätös yksikön johdon, ylihoitajan ja tulosjohtajan kanssa on tehty siitä, että projektia tulee jatkaa koko kirurgisen potilaan hoidon kehittämishankkeena, jossa uudistetaan/modernisoidaan koko prosessi sekä toiminnan mahdollistamat tilat. Tähän haettaneen erillistä projektirahoitusta projektin laajuudesta ja moninaisuudesta johtuen. Hammas- ja suusairauksien poliklinikan sekä syöpätautien poliklinikan tilat valmistuvat keväällä ja uusiin tiloihin päästään muuttamaan ennen kesää. Kotiuttamisprojekti on käynnistynyt. Sen tavoitteena kehittää kotiuttamisprosessia sekä miettiä uusia alueellisia ja yhtenäisiä toimintatapoja kotiuttamisen laadun parantamiseksi ja toiminnan sujumiseksi. Projekti toteutetaan koko alueen hoitotyön yhteishankkeena. Maakunnasta on tullut painetta hoitaa heidän välinehuoltoaan konerikon vuoksi. Ajankohta on haasteellinen saneerauksesta johtuen, mutta pesu, sterilointi ja pakkaus on mahdollista toteuttaa osana toimintaamme, mikäli kuljetus ym. järjestyy. Asia on vielä keskeneräinen. Henkilöstönäkökulma Henkilöstö on työskennellyt alkuvuonna kovan paineen alla, kun käyntimäärät ovat lisääntyneet. Henkilöstön määrää ei ole lisätty. Joillain kuormitetuilla aloilla kuten neurologia, kirurgia, anestesia, naistentaudit ja silmätaudit on ollut myös lääkäripula. Hoitohenkilöstön käyttöä on mitoitettu tarpeen mukaan, mutta esim. leikkaustoiminnan kohdistaminen resursseihin ei aina onnistu ja henkilöstö on joutunut venymään varsinkin kirurgisilla vuodeosastoilla. Lisäksi influenssa- ja noroepidemiat ovat olleet odottamattomia kuormitushuippuja, joista nopealla reagoinnilla on selvitty hienosti. Tila- ja toimintasuunnitelmat ovat työllistäneet koko sairaalan esimiehiä ja hoitohenkilöstön edustus on ollut mukana. Uudet tilasuunnitelmat tehon siirtymisestä Päikin tiloihin ym. on otettu myönteisesti vastaan. Sisäilmaongelmista on raportoitu sekä anestesia- että leikkausyksiköstä että teholta. Välinehuollon saneeraussuunnitelman väistötila-asia, pölyttömyys, toimivuus, riittävät tilat jne. on herättänyt huolta välinehuollon henkilöstössä. Asiaa on käsitelty yhteispalavereissa saneerauksesta vastaavien kanssa 21

22 Sisäisten sijaisten saatavuus varsinkin vuodeosastojen tarpeisiin on ajoittain tuottanut vaikeuksia. Aistiklinikka, kirurgia ja onkologia pärjäävät resurssien yhteensuunnittelun avulla. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Vilkas toiminta näkyy tuloslaskelmassa positiivisena taseena, alkuvuoden tulos on reilu 5 milj, joka on 8,8 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Tulos perustuu suurelta osin piirin ulkopuolisen myynnin lisääntymiseen. Naistentaudit ja synnytykset ovat lisänneet alkuvuonna myyntiä Pietarsaaren seudulle synnytysten siirryttyä Malmin aluesairaalasta Kokkolaan lastentaudit Piirin ulkopuolisen hoidon osto on myöskin maltillista, kokonaisuutena samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna (5,4 M ). Fysiatrian ja kuntoutuksen sekä onkologian piirin ulkopuolinen hoito on lisääntynyt, fysiatria ja onkologia , mutta varsinkin lastentautien ja kirurgian ostot ovat reilusti vähentyneet, lastentaudeilla ja kirurgialla Kokonaisuutena alkuvuoden tulos on ollut todella hyvä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Olen tarkastanut tulosalueeni viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammi-huhtikuu 2015 ja todennut ne riittäviksi ja sekä juridisesti että sisällöllisesti oikein laadituiksi. Pirjo Dabnell Ylilääkäri, tulosaluejohtaja 22

23 PSYKIATRIAN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Psykiatrian yksiköiden suoritetavoitteiden toteutuminen on päivystysasetuksen ( ) voimaan tuloon liittyneitten toiminnallisten muutosten mukaisia. Psykiatrian yksiköissä lähetteet ovat lisääntyneet 19,4 % (aikuispsykiatria +23,2 %, nuorisopsykiatria +2,1 % ja lastenpsykiatria +2.9 %). Jäsenkuntien lähetteet lisääntyivät +5.1 %, sopimuskuntien +121,8 %, Pietarsaaren seudun +8 % sekä muitten kuntien 170,6 %. Avohoidon resurssivähennyksestä huolimatta avohoitokäynnit lisääntyivät 2 %, joista jäsenkuntien osuus 1 %. Sairaalahoitopäivät lisääntyivät +6,5 %. Osastohoitojaksoja oli yhteensä 356 (2014/243), lisäys +46,5 %. Osastohoitojaksot lisääntyivät aikuispsykiatrialla +33,4 %, nuorisopsykiatrialla +28 % ja lastenpsykiatrialla +41 %. Osastohoitopäivistä myytiin muille kuin jäsenkunnille lastenpsykiatrialta 42,8 %, nuorisopsykiatrialta 33 % ja aikuispsykiatrialta 31 % (2014/13.3 %). Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt merkittävästi kaikilla osastoilla. Kuormitus oli aikuispsykiatrialla 99,9 %, nuorisopsykiatrialla 84,0 % ja lastenpsykiatrialla 85,8 %. Lasten- ja nuorisopsykiatrian kuormituksissa näkyy lastenpsykiatrian osaston toiminta viikko-osastona sekä nuoriso-osaston, jolloin tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria viikonloppulomiin. Maria-Katariinan talossa hoitopäiviä oli 1796 (+18,8 %), josta lyhytaikaista hoitoa oli 37,5 % (2014/28,4 %). Kuormitus oli 82,7 %. Kehityspoliklinikalla suoritteita oli 473, vähennystä -0,6 %. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli Maria-Katariinan talosta 16,6, % ja Kehityspoliklinikalta 17,6 %. Prosessien näkökulma Psykiatrian yksikköjen kehittämistä ohjaa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihdeja mielenterveysstrategia , joka perustuu kansalliseen Mieli 2009 ohjelmaan. Kehitysvammahuollon tulosyksikön palveluiden järjestämistä suuntaa edelleen Valtioneuvoston Kehas-päätökset ( ja ). Psykiatrian yksiköissä toteutettiin Päivystysasetuksen voimaan tuloon suunnitellut toimenpiteet, joka suunniteltiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Kallion kuntayhtymän kanssa sekä muiden Visalan sairaalaa käyttävien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Muutokseen liittyen Psykiatrian osastot 15 ja 16 on yhdistetty yhdeksi osastoksi, jossa on 24 suljettua ja 8 avosairaansijaa. Päivystyspsykiatria toimii suunnitellun akuuttipsykiatrisen ja kuntoutuspsykiatrisen hoitoketjujen mukaisesti. Nuoriso-osasto 17:n paikkamäärä nostettiin 7:stä 10:een. Toimenpiteillä on voitu vastata päivystysasetuksen tuomiin muutoksiin ja päivystyspsykiatrisesta hoidosta vastaamiseen. Muutoksen myötä Kala- ja Pyhäjokilaakson asukkaita siirtyi K-PKS:n psykiatrian päivystysvastuulle. Henkilökunta on sitoutunut muutokseen. Visalasta saadun palautteen perusteella on toimittu, kuten on sovittu. Hoitojaksot kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille eivät ole vähentyneet, mutta hoitopäivät ovat vähentyneet. Aikuispsykiatrian poliklinikoitten henkilökuntaresurssi pieneni, kun suunniteltu kahden vakanssin resurssisiirto Psykiatrian osastolle 15 toteutettiin. Yksiportaisen avohoidon kehittäminen on 23

24 edennyt Perhonjoki- ja Lestijokilaakson psykiatrian aluepoliklinikoilla. Kokkolan terveyskeskuksen kanssa yhteinen suunnittelu on käynnistetty. Keski-Pohjanmaan alueellinen henkisen ensiavun kehittämisessä on edetty. Suuronnettomuustilanteisiin liittyvä alueellinen toimintamalli on käytössä, kun hälytyskäytännöstä on tehty sopimus Vaasan ja Oulun hätäkeskusten kanssa. Kehitysvammahuollossa on toteutettu talouden vakauttamiseen liittyvä toimenpiteet, kuten 21/2 vakanssin resurssivähennys sekä autistisille henkilöille suunnatun pienkodin paikkaluvun lisääminen kolmesta neljään. Perhehoidon kehittämiseen Kiurun johtoryhmä myönsi euroa. Kehittäminen on hankkeistettu ja ensimmäinen alueellinen seminaari pidetty maaliskuussa. Keski- Pohjanmaan erityishuoltopiiri täyttää 20 vuotta ja Maria-Katariinan talo 10 vuotta. Suunnitellut ja valmistellut juhlat ovat Päivä toimii myös Kehitysvammahuollon neuvottelukunnan linjaaman osaamiskeskuksen kehittämisen julkistamistilaisuutena. Henkilöstönäkökulma Henkilöstötilanne oli pääosin hyvä. Vakanssien käyttöasete psykiatrian yksiköissä oli 89 %, tätä selittää edelleen vaativa lääkäreiden rekrytointitilanne. Alkuvuoden aikana lääkäritilanne oli jopa edellisvuotta vaikeampi. Lääkärityötä keskitettiin muutosten vuoksi osastotyöhön ja avohoidon lääkärien kuormitus on ollut kova. Päivystysasetus muutti myös päivystysjärjestelyt, koska kaikkina aikoina on erikoislääkäri oltava saatavissa sairaalaan tunnin sisällä. Päivystyskuormitusta on helpottanut viikonlopputyötä tekevien ulkopuolisten nuorten lääkärien rinki. Psykologien ja sosiaalityöntekijöiden virkoihin rekrytointi on ollut haastavaa. Muiden ammattiryhmien osalta toimiin ja virkoihin on ollut hakijoita ja pidemmät sijaisuudet on saatu täytettyä. Lyhytaikaiseen hoitajien sijaistarpeeseen vastaa pääsääntöisesti sisäinen sijaisjärjestelmä. Sairauslomia oli psykiatrian yksiköissä 4,7 pv/työntekijä ja kehitysvammahuollossa 6,5 päivää/työntekijä (esh ka. 4,7 pv/työntekijä). Psykoterapiakoulutusohjelmaa on toteutettu. Tulosalueen turvallisuusmallin mukaisesti toteutui XV Hallittu fyysinen rajoittaminen -peruskoulutusviikko. Edelleen täydennyskoulutuksessa etusijalla on prosessiluonteiset koulutukset. Erityisenä painopistealueena on ollut työnohjauksen järjestämisen arviointi yksiköissä sekä kehittämistoimenpiteistä sopiminen. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Psykiatrian yksiköitten osalta toimintatuotot olivat 37,6 % ja toimintamenot 31 % budjetoidusta. Henkilöstökulujen nousu palvelujen lisäämiseen liittyvään resurssilisäykseen oli 10,8 %. Asiantuntijapalveluissa oli lisäystä +13,6 % ja piirin ulkopuolisessa hoidossa +57,5 %. Psykiatristen alojen yhteenlaskettu tulos oli euroa. Kehitysvammahuollossa toimintatuotot olivat 34,2 % ja toimintamenot 31,7 % budjetoidusta. Henkilöstökulujen nousu oli +6,7 %. Kehitysvammahuollon tulos on euroa, mutta 24

25 kehittynyt tavoitteen suuntaisesti (2014/ euroa). Suunnitellut talouden vakauttamistoimenpiteet on toteutettu maalis-huhtikuussa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa on tehty osana tulosyksiköiden johtamistyötä. Ylihoitaja Ulla Aspvik on lisäksi tulosaluejohtajan varahenkilönä tehnyt vastuuyksikköjohtajien päätösten valvontatarkastuksia säännöllisesti. HaiPro -ilmoituksia 1-4/2015 oli tulosalueella tehty 96 (2014/73), joista 55 % Maria-Katariinan talossa. Ilmoituksista suurin osa (82 %) liittyi henkilökuntaan kohdistuneeseen väkivaltaan. Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy, ennakointi sekä väkivaltatilanteissa toimiminen sekä niiden läpikäynti ovat osa hoito- ja palvelufilosofian mukaista kliinistä käytäntöä. Maria-Katariinan talon HFR -kouluttajaosaamista on vahvistettu. Matti Kaivosoja Ylilääkäri, tulosaluejohtaja 25

26 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Tukipalvelujen perustehtävien hoidosta on selvitty. Prosessimuutokset, kuten Kokkolan kanssa yhteisen pesulan toiminnan käynnistymiseen liittyvät asiat, ovat heijastuneet asiakastyytyväisyyteen. Myös tietotekniikan jatkuvat, joskin välttämättömät muutokset ja niihin liittyvät toimintakatkokset ovat vähentäneet asiakastyytyväisyyttä. Prosessien näkökulma Toimitilojen peruskorjaukset ovat edenneet suunnitelluissa aikatauluissa. Peruskorjauksen loppuvaihe kytkeytyy Kokkolan terveyskeskussairaalan suunnitteluun, mistä seuraa jossain määrin muutoksia aikatauluissa. Materiaalisissa tukipalveluissa tekniikan ja logistiikan yhteistyön tiivistämistoimenpiteet Kokkolan kaupungin kanssa ovat edenneet suunnitellusti. Henkilöstöpalveluissa on neuvoteltu ja tehty sopimus työaikapankista, mikä korvaa suurelta osin aiemman vuosityöaikasopimuksen. Perustoimistopalvelujen prosessit toimivat suunnitellusti, mutta tietotekniikassa ilmenee ajoittain toimintakatkoksia, mikä selittyy paljolti järjestelmien jatkuvilla uusimisilla ja muutoksilla. Henkilöstönäkökulma Tukipalvelujen alueella on moni pitkään työskennellyt työntekijä jäämässä eläkkeelle. Toimistopalvelujen osalta tilanteen haasteellisuutta on lisännyt poissaoloista aiheutunut kasvanut sijaistyövoiman tarve. Lisäksi käynnissä oleva sote-uudistus sitoo edelleen tukipalvelujen avainhenkilöiden työaikaa merkittävässä määrin. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Tukipalvelujen toimintamenojen kustannuskehitys on pysynyt talousarvion rajoissa. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riskienhallintaa on toteutettu vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja, tulosaluejohtaja 26

27 Tilastot ja taulukot Suoritteiden toteutuminen Muutos% viime/tämä vuosi Yleissairaudet yhteensä Hoitopäivät ,6 % Hoitojaksot ,2 % Keskim.hoitoaika 3,0 3,1-3,2 % Sairaansijat ,5 % Avohoitokäynnit (käynnit yhteensä) ,6 % Psykiatria yhteensä Hoitopäivät ,8 % Hoitojaksot ,1 % Keskim.hoitoaika 15,3 22,9-33,2 % Sairaansijat ,3 % Avohoitokäynnit (käynnit yhteensä) ,1 % Kehitysvammatyö Hoitovuorokaudet ,2 % Kehityspkl kaikki käynnit yhteensä ,0 % Leikkaustoiminta/kpl Leikkaukset yhteensä ,9 % Päiväkirurgian % (elektiivisistä) 66,1 55,2 19,7 % Radiologiset tutkimukset (omat) ,9 % Patologiset tutkimukset (om.+ost.) ,9 % Synnytykset/kpl ,2 % Kardiologia-pallolaajennukset/kpl ,9 % Kardiologia-sepelvaltimokuvaukset/kpl ,3 % 27

28 KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Tot. Suunnitelma Toteutunut % Toteutunut Muutos % Hoitopäivät, yleissairaudet , ,6 Hoitojaksot, yleissairaudet , ,9 Hoitopäivät, psykiatria , ,8 Hoitojaksot, psykiatria , ,2 Avohoitokäynnit, yleissairaudet , ,4 Avohoitokäynnit, psykiatria , ,3 Käynnit, kehitysvammahuolto , ,6 Hoitopäivät, kehitysvammahuolto , ,8 TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,5 Maksutuotot , ,3 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toimintatuotot , ,7 Yhteensä , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,1 Asiakaspalv ostot piirin ulkop , ,3 Muut palvelujen ostot , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,7 Muut kulut , ,2 Arv. menojäämät ja lomarahat ,0 Yhteensä , ,3 KÄYTTÖKATE , ,9 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,5 Rahoituskulut , ,9 Yhteensä , ,4 VUOSIKATE , ,9 POISTOT , ,2 TILIKAUDEN TULOS ,3 Poistoeron muutos Rahastojen muutos 0 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,3 28

29 KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN Määräraha Toteutunut Tot Toteutunut Muutos Nimi v % % TOIMINTATUOTOT 306 Kanttiinin myynti ,61 35, ,17 6,0 95 Liiketoiminnan myyntituotot ,61 35, ,17 6,0 308 Lääkäreiden koulutuskorvaus ,00 0,0 0, Valtion korv. tkv-hoitoon ,00 8, ,80-72,7 310 Valtion korv tutk.toimintaan ,00 0,00 30 Tkv:n perust. saadut korv valtiolta ,00 1, ,80-72, Ulkok ja tkv korv vuodeos.hoitoon ,07 42, ,82 80, Kuntien korvaus ensihoitoon ,39 29, ,82-11, Jäsenkuntien palvelumaksut ,55 34, ,02 4, Kalajokil. kuntien palvelumaksut ,63 35, ,46 5, Jäsenkuntien osuudet projekteihin ,00 0,00 31 Korvaukset kunnilta ja ky:iltä ,64 34, ,12 6,6 316 Täky maksut pakoll vakuutuksista ,30 27, ,40 10,5 318 Ateriapalvelut ja ruoan myynti ,69 33, ,87 13,8 319 Myyntitulot Kokkolan tk ,97 20, ,50 3,8 353 Muut myyntitulot ,23 33, ,27 3,8 38 Muut myyntitulot Jyta ,95 35, ,20 10,7 Muut suoritteiden myyntituotot ,14 31, ,24 7,8 MYYNTITUOTOT ,39 34, ,33 6,5 320 Terveydenhuollon maksut ,16 36, ,83 15,1 325 Sosiaalitoimen maksut ,22 32, ,43 32,0 71 MAKSUTUOTOT ,38 36, ,26 15,3 333 TUET JA AVUSTUKSET ,23 23, ,05 27,3 350 MUUT TOIMINTATUOTOT ,47 41, ,35 17,7 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,47 34, ,99 7,0 TOIMINTAKULUT 4001 Peruspalkat, hoito- ym hk ,94 33, ,65 6, Peruspalkat, lääkärit ,98 27, ,15 4, Erilliskorvaukset, hoito- ym hk ,78 34, ,86 38, Erilliskorvaukset, lääkärit ,38 26, ,95 11, Lomarahat ,57 5, ,67 14, Muut palkkiot ,28 27, ,28-7, Palkkojen varaus ,00 0,0 0,00 Palkat ja palkkiot ,93 30, ,56 8, Henkilöstökorvaukset ,89 82, ,57 7, Eläkevakuutusmaksut ,69 31, ,28 5, Muut henkilöstösivukulut ,64 25, ,53 12,2 11 Henkilöstösivukulut ,33 30, ,81 7,1 29