TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana."

Transkriptio

1 Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21

2 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon kaupunki liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 29 alussa. Tässä raportissa käsitellään Joutsenon alueen tuloksia omana mittausalueenaan. Etelä-Karjalan alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 199-luvun alussa aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnasta aiheutuneet korkeat hiukkaspitoisuudet. 199-luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Katujen hiekoitushiekka heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuoden 29 aikana millään mittauspisteellä. Vaikkakaan ohjearvon ylityksiä ei mitattu, mitattiin teollisuuslaitosten lähialueilla hetkittäin korkeita TRSpitoisuuksia, jotka heikensivät alueiden viihtyvyyttä. Vuonna 29 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Vuoden aikana suurimmat pitoisuudet mitattiin Joutsenossa Pulpin mittauspisteellä. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannassa Keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin ja iltaisin. Lappeenrannan keskustan pitoisuustasoa nosti keskusta-alueen vilkas liikenne ja Ihalaisen mittausasemalla valtatie 6:n korjaus- ja laajennustyöt. Hengitettävien hiukkasten eli PM1:n pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla ja Lappeenrannassa Ihalaisen teollisuusalueen lähistöllä. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM1- pitoisuudet mitattiin Lappeenrannassa Keskustassa ja Ihalaisessa. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (7 µg/m³) ylittyi neljällä mittausverkon mittauspisteellä. Kaikilla mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM1) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä tiepölyaikaan. Yleisesti hiukkaspitoisuuksien pienenemiseen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen ja keväinen katujen puhdistuksen tehostaminen. Pienhiukkasten (PM2,5) mittauksia tehtiin Imatralla Rautionkylässä sekä Lappeenrannassa Keskustan ja Tirilän mittauspisteillä. Tirilän mittauspisteellä ylittyi WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen 18 vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 3 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä osalla mittausverkon mittauspisteistä, myös laskeuman ph- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeampia kuin Etelä-Karjalan taustataso.

3 ESIPUHE Vuonna 29 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristötarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie IMATRA p , Kuva kannessa: Minna Ahlqvist 21

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Ilman epäpuhtauksien kuvaus Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Imatra Svetogorsk Lappeenranta Joutseno Mittauspisteet ja mittauskomponentit Imatra ja Svetogorsk Joutseno Lappeenranta Mittausmenetelmät Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ilmanlaatuindeksi TULOKSET Säätiedot Imatran ilmanlaatutulokset vuonna Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5) Laskeuma Joutsenon ilmanlaatutulokset vuonna Joutsenon ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiukkaset (TSP ja PM1) Laskeuma.6

5 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (TSP ja PM1) Laskeuma Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (PM1) IMATRAN, JOUTSENON, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATU- TULOSTEN VERTAILU Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Laskeuma TULOSTEN TARKASTELU Imatran ilman laatu Joutsenon ilman laatu Lappeenrannan ilman laatu Svetogorskin ilman laatu KIRJALLISUUSLUETTELO.16 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 711/21 LIITE 2: Ilmanlaatujulkaisuja

6 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu ympäristösuojelulain 86/2 25 :n mukaiset yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien osalta vuodelta 29. Joutsenon kaupunki liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 29 alussa. Tässä raportissa käsitellään Joutsenon alueen tuloksia omana mittausalueenaan. Mittauspaikkakunnat muodostavat yhtenäisen yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsitti vuonna 29 2 mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastaa keskitetysti Imatran kaupungin ympäristötoimen henkilökunta. Ilman laadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee tämän lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhintaa ja jatkojalostusta suorittava teollisuusalue. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 -, PM1- ja PM2,5- pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman, kokonaisleijuman (TSP) ja hiukkasten (PM1 ja PM2,5) mittauksiin. Vuonna 29 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Imatralla ja Lappeenrannassa ovat merkittävimmät teollisuuden ilmanlaatua parantavat toimenpiteet tehty 16 vuotta sitten, joten vuoden 29 mittaustulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin aikaisimpinakin vuosina. Ilmanlaatuun vaikuttivat merkittävästi vuonna 29 liikenneperäiset päästöt, kevätpöly sekä normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet teollisuuslaitoksissa. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/11/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1

7 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveys haittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata joko kokonaisleijumana eli TSP:nä, hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä tai pienhiukkasina eli PM2,5:na. TSP:ssä on mukana hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle,1 mm. Tällä pölyllä on vaikutusta lähinnä viihtyvyyteen. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat kooltaan alle 1 µm ja näillä hiukkasilla on terveydellisiä vaikutuksia. Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm ja ne pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Pölyhiukkasissa voi olla myös syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia yhdisteitä. Sekä kokonaisleijumalle, että PM1:lle on valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). 2

8 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat on esitetty kuvassa 1. Kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat. Taulukko 1: Imatran (1-2), Joutsenon (3-4) ja Lappeenrannan (5-1) teollisuuslaitosten ja Svetogorskin (11) kombinaatin päästöt ilmaan vuonna 29. TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 )/a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Ovako Bar Oy Ab Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan tehtaat Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas 7. Nordkalk Oyj Abp, Lappeenranta 8. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 9. Lappeenrannan Lämpövoima Oy/ Lappeenrannan Energia Oy 1. Kaukaan Voima Oy (8-12/29) 11. ZAO International Paper ,

9 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIISA-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina yksikössä t/a. Vuoden 28 liikennepäästöt on Lappeenrannan ja Joutsenon osalta laskettu yhteen. Vuosi NOx t/a Imatra Joutseno Lappeenranta Hiukkaset t/a Imatra Joutseno Lappeenranta SO 2 t/a Imatra Joutseno Lappeenranta , ,8 2, ,8 2, ,8,6 2, ,9,7 2, ,9,6 2, ,5,4 1, ,3,3, ,2,2, ,2,2, ,3,2, ,3 -,9 Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen Lappeenrannassa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat kuin muissa kunnissa mittausverkon alueella. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia laitoksia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski), Ovako Bar Oy Ab:n terästehdas, Gasum Oy Imatran maakaasun vastaanottoasema, Imatran Energia Oy sekä kaupungin lämpölaitokset. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRSyhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Imatrankoskella ja Mansikkalassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä kaukokulkeuma myös kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. 4

10 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja on edelleen pienentynyt vuoden 21 uudistusten jälkeen (kuva 2). Vuoden 25 päästöihin vaikutti osaltaan kevään pitkät seisakit. Ovako Bar Oy AB:n (entinen Imatra Steel) hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). t/a Stora Enso Oyj:n TRS- ja SO2-päästöt TRS µg(s)/m³ SO2 µg/m³ Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina hiukkaset t/a Ovako Bar Oy Ab:n hiukkaspäästöt Kuva 3: Ovako Bar Oy Ab:n (ent. Imatra Steel Oy Ab) hiukkaspäästöt (t/a) vuosina

11 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva ZAO International Paper Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikaisemmin olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kohdistuvia päästöjä huomattavasti Lappeenranta Lappeenrannassa ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat, Nordkalk Oyj Abp Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy/Lappeenrannan Energia Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan kokonaisrikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Loppuvuodesta 1996 aloitettiin uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä (kuva 4). Vuonna 25 päästöjen suuruuteen on vaikuttanut kevään seisakit ja tehtaiden siirtyminen päästölaskennassa taselaskennasta online-mittaukseen. Samassa kuvassa on myös esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen (Paroc, Nordkalk ja Finnsementti) yhteenlasketut pölypäästöt. UPM Kymmene Kaukaan TRS- ja SO2-päästöt vuosilta ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt vuosilta TRS ja SO2 t/a pöly t/a TRS Kaukas 7 SO2 Kaukas 3 Pöly Ihalaisen teollisuusalue Kuva 4: Lappeenrannan UPM-Kymmene Oyj Kaukaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosilta ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt (t/a) vuosilta

12 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Joutseno Joutsenossa merkittävimmät ympäristölupavelvolliset laitokset ovat Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas, Finnish Chemicals Oy kloori- ja kloraattitehdas ja Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon kunnan läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRSyhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenossa selvästi 199-luvun alun tilanteeseen verrattuna (Kuva 5). 2 Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehtaan TRS-ja SO2-päästöt t/a TRS µg(s)/a SO Kuva 5: Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno tehtaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina Mittauspisteet ja mittauskomponentit Imatra ja Svetogorsk Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 29 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista määritettiin ph, johtokyky, kloridi, kokonaisrikki (määritetty sulfaattina), natrium, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös, kalsium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kiintoaineen tuhka ja rauta. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 29 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauspisteen paikka muutettiin vuoden 27 alussa päiväkodin pihalta paikallisen hotellin parkkipaikan laitaan. Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. 7

13 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit vuonna 29. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) 2.Imatrankoski (Tainionkoskentie 3) 3.Mansikkala (Linnalankuja 5) 4.Teppanala (Ensontie 71) 5.Raja (Ensontien päässä) Pelkola (Vartiotie) 7.Äitsaari (Teräväläntie) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM1 ( ) - PM2,5 ( ) - TSP - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - Rautionkylän liikenne - kaukokulkeuma - TSP - kaukokulkeuma - Imatran keskustan liikenne - TRS/SO 2 - Keskuskadun liikenne - NO/NO 2 - Imatran Energia Oy - PM1 - kaukokulkeuma - PM1 - Ovako Bar Oy Ab -ZAO International paper Svetogorsk - kaukokulkeuma - TRS/SO 2 - NO/NO laskeuma - ZAO International paper Svetogorsk - Ovako Bar Oy Ab - kaukokulkeuma - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste 8.Svetogorsk (Hotellin parkkipaikan laita) - TRS - NO/NO 2 - ZAO International paper Svetogorsk - lähiliikenne 8

14 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Kuva 6: Imatran ja Svetogorskin mittauspisteet vuonna 29. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 3 mukaan. 9

15 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Joutseno Joutsenossa ilmanlaatua mitattiin vuonna 29 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Korvenkylässä (kuva 7). Laskeumasta määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori (Korvenkylä ja Pulp) sekä kokonaistyppi (Korvenkylä ja Pulp). Taulukko 4: Joutsenon mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 29. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähin päästölähde 1.Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) Pulp (kauppa) (Kangastie 2) - TRS/SO TSP - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma 3.Palolaitos (Valimontie 2) 4.Joutsenon keskusta (Keskuskatu 1) - TRS/SO 2 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus ilmanpaine lämpötila -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma - PM1 -keskustan liikenne -kaukokulkeuma 5.Kangassaari - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 6.Korvenkylä (Asematie 2) 7.Varikko (Valimontie 4) - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma 1

16 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Kuva 7: Joutsenon mittauspisteet vuonna 29. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 4 mukaan. 11

17 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 29 viidessä mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty kuvassa 8. Laskeumista määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laskeuman vertailupisteenä käytettiin vuonna 29 Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 5: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 29. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Lauritsala (Huoltokatu 1) - TRS - NO/NO 2 - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - liikenne 2.Tirilä (Pekkasenkatu 25) 3.Armila (Armilankatu 35) - PM1 - TRS - SO 2 - laskeuma - PM2,5 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman kosteus 4.Keskusta - SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - PM2,5 5.Ihalainen (Poikkitie 2) - laskeuma - TRS - PM1 - kaukokulkeuma - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - kaukokulkeuma - liikenne - Ihalaisten teollisuusalue - kaukokulkeuma - Ihalaisen teollisuusalue - liikenne - kaukokulkeuma 12

18 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Kuva 8: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna 29. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 5 mukaan. 13

19 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 i, USA - API 1, USA - API 1A, USA - Monitor Europe ML 985B, Iso-Britania TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konvertterissa n. 85 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer model CDN-11, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi TRS:ää ja SO 2 :ta mitattiin joko omilla laitteillaan tai vuorotellen magneettiventtiiliohjausta käyttäen samalla analysaattorilla. Imatralla Rautionkylässä on jo useamman vuoden ajan mitattu TRS:ää ja rikkidioksidia omilla laitteillaan. Lappeenrannassa venttiiliohjauksista luovuttiin vuoden 29 aikana kokonaan. Imatran ja Joutsenon muilla mittauspisteillä TRS:n tuntikeskiarvon laskemiseen käytettiin 36 min ja SO 2 :n 16 min keskiarvoja. Vaihdosten välillä käytettiin kahden minuutin ns. huuhteluaikaa, jolta ajalta tuloksia ei taltioitu. Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: Kokonaisleijuma (TSP) - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42, USA - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42C, USA - Horiba APNA 36, Japani - Horiba APNA 37, Japani Kokonaisleijumaa mitattiin Imatralla ja Joutsenossa standardin SFS 3863 mukaisesti kolmena vuorokautena viikossa. Suodattimina käytettiin lasikuitusuodattimia. Näyteilman keräysnopeus oli 15-2 l/min. Keräin: - Kimoto 12, Japani 14

20 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Alle 1 µm hiukkasia eli PM1 mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon sekä värinään perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: Laskeuma - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - ThermoESMAndersen FH 62 I-N hiukkasmassamonitori, Saksa - Teom 14, USA Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli normaalisti yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, kerättiin yhteen kaksi kuukautta. Imatran näytteet analysoi Imatralla Nab Labs ympäristöanalytiikka ja Joutsenon ja Lappeenrannan näytteet analysoi Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 6. Imatralla laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 585 cm² ja Lappeenrannassa ja Joutsenossa 38 cm². Taulukko 6: Laskeumista määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät.. Näyteosa Suure Määritysmenetelmä Imatra Joutseno ja Lappeenranta koko näyte suodos suodatusjäännös (kiintoaine) SFS EN 872 (8 µm) SFS EN 872 (8 µm) suodos (vesimäärä) x x kokonaislaskeuma (suodatus- SFS EN 872, SFS 38 SFS EN 872, SFS 38 jäännös + haihdutusjäännös) kalsium SFS kokonaisfosfori IMO 18 KEV 12 kokonaistyppi IMO 5 SFS 555,1988 modifioitu ph (25 C) SFS 321 SFS 321 sähkönjohtokyky (25 C) SFS EN SFS-EN kloridi ANO (Stora Enso) - natrium SFS kokonaisrikki ANO (Stora Enso) KEV 45 kalsium - SFS 31 haihdutusjäännös SFS 38 SFS 38 hehkutusjäännös SFS 38 - suodatus- tuhka 575 C/4h - jäännös rauta SFS

21 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kolme sääasemaa, yksi kullakin mittauspaikkakunnalla. Imatralla Rautionkylässä sijaitsi Vaisalan sääasema, josta saatiin tiedot tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Joutsenon Palolaitoksella mitattiin tuulensuuntaa, -nopeutta, lämpötilaa ja ilmanpainetta Reino Rehn SMA-3 sääasemalla. Lappeenrannassa Armilan säätiedot tuulensuunnasta, - nopeudesta, lämpötilasta ja paineesta, saatiin Lappeenrannan palolaitoksen Vaisalan sääasemalta. Kunkin paikkakunnan mittaustietojen tarkasteluun on käytetty oman paikkakunnan sääaseman antamia säätietoja ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteiden jatkuvatoimisilta analysaattoreilta tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle, Imatralle. Mittauspisteillä muistiyksikkö tallensi tiedot yleensä kahden minuutin keskiarvoina. Tietokoneella DILTAohjelmakokonaisuuden avulla suoritettiin pitoisuustarkkailu sekä tulosten editointi ja raportointi. Vuonna 1996 Imatran ympäristötoimessa käyttöön otetun laatujärjestelmän avulla pyritään mittaamaan mittausverkoston yhdyskuntailmanlaatua mahdollisimman laadukkaasti, jotta viranomaisille, yrityksille ja muille yksityisille asiakkaille tuotettava mittaustieto olisi luotettavaa ja jäljitettävää. Mittaustoimintaa toteutetaan laatukäsikirjan ja kahdeksantoista yksityiskohtaisen menetelmäohjeen mukaisesti. Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin joka toinen kuukausi tai tarpeen mukaan ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti säännöllisin väliajoin. SO 2 - ja NO x - analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3Mpermeaatiokalibraattoria. Kalibraattorin permeaatiouunissa, jonka lämpötila oli +4, C käytettiin Vici Dynacal-permeaatioputkia. SO 2 -putken rikkidioksidikaasun luovutusnopeus oli n. 13 ng/min ja NO 2 - putken typpidioksidikaasun luovutusnopeus n. 85 ng/min. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattorit interkalibroitiin kuitenkin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. Kokonaisleijumakeräimet kalibroitiin Imatralla ja Joutsenossa kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan Kimoto CB-1 -kalibrointilaitteella. B-säteilyyn perustuvat PM1- ja PM2,5- hiukkasmassamonitorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. Värisevään sauvaan perustuvien hiukkasmonitorien virtausten tarkistukset ja vaakojen vakioinnit teetätettiin J.P.Pulkkisella kalibrointikäyntien yhteydessä. 16

22 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen Kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat tällöin vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 24 Ilmatieteenlaitos teki hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittaispisteellä. Vuonna 26 kesällä uudessa laajassa vertailumittauskierroksessa tehtiin vertailumittaukset Rautionkylän mittauspisteellä Imatralla ja Keskustan mittauspisteellä Lappeenrannassa sekä rikki- että typpiyhdisteille. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuun alusta 1996 (Vnp 48/96). Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 7). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/96) antamat raja-arvot ja kynnysarvot kumottiin valtioneuvoston antamalla uudella asetuksella ilmanlaadusta (711/21) Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti kunnes uudessa asetuksessa säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Uudet raja-arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 7: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 48/96) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) µg(no 2 )/m 3) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1 Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä ohjearvona EKItutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 1 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991). 17

23 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/3d 22 d " - tuntiohjearvo/3d 75 % tuntikeskiarvoja - kokonaisleijumavuorokausiohjearvo 9 vuorokautta/a 3d/vko keräys Taulukko 8: Valtioneuvoston asetuksen (711/21) mukaiset raja-arvot (voimaan ) (liite 1). Epäpuhtaus Typpidioksidi (µg/m³) Keskiarvon laskenta-aika - 1 tunti - kalenterivuosi Raja-arvo µg/m Sallittujen ylitysten määrä vuodessa 18 - Rikkidioksidi - 1 tunti (µg/m³) - 24 tuntia Hiukkaset (PM1) - 24 tuntia 5 35 (µg/m³) - kalenterivuosi 4 - Pienhiukkasille eli PM2,5:n kokoluokan hiukkasille ei Suomessa ole olemassa ohjearvoa. Tuloksia on verrattu WHO:n antamaan vuorokausiohjearvoon 25 µg/m³ ja vuosiohjearvoon 1 µg/m³. Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen Ympäristökeskuksen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta (Taulukko 9). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 3 mg/m 2 /a (Valtioneuvosto 48/96). 18

24 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 9: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Kotanieman havaintoasemalla mitattuna (Suomen ympäristökeskus/jussi Vuorenmaa. Ionien määritys tausta-asemalla on lopetettu vuonna 24, joten niistä on käytettävissä aikaisempien vuosien keskiarvot. Komponentti Kotaniemi v. 25 Kotaniemi v. 26 Kotaniemi v. 27 Kotaniemi v. 28 Sulfaattirikkilaskeuma mg S/m 2 /a Laskeuman ph 5,24 5,4 5,1 5,3 5,1 Fosforilaskeuma mg/m 2 /a 11,4 7,5 1,3 7,9 9,28 Kalsiumlaskeuma mg/m 2 /a Kokonaistyppilaskeuma mg/m 2 /a Laskeuman johtokyky ms/m 1,56 1,84 1,43 1,41 1,56 Kloridilaskeuma mg/m 2 /a Natriumlaskeuma mg/m 2 /a Keskiarvo (v ) (v ) (v ) (v ) 2.6 Ilmanlaatuindeksi Imatran ympäristönsuojelutoimistolla otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin tarkoituksena on, että ilmanlaatutuloksista voidaan selkokielellä tiedottaa kuntalaisille ja medialle. Indeksi on yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Vuoden 27 keväällä YTV kehitti indeksinlaskentaohjelmaansa, jonka seurauksena ohjelma ottaa tarkemmin huomioon hiukkasten (ja uutuutena pienhiukkasten) osuuden ilmanlaadussa Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin yhteensä viideltä mittauspisteeltä: Imatralla Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista, Joutsenossa keskustan ja Palolaitoksen ilmanlaatutuloksista (yhtenä indeksilukuna) ja Lappeenrannassa Lauritsalan ja Keskustan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi, PM1 ja PM2,5 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma ali-indeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 1. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 1 ja

25 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 1: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Kuvaus Terveysvaikutukset -5 hyvä ei todettuja tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä Muut vaikutukset lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 välttävä epätodennäköisiä huono mahdollisia herkillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 11: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM1 1h PM2,5 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h Ilmanlaatuindeksitiedote on julkaistu Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa ja Eteläsaimaa -lehdessä satunnaisesti ilmanlaatutilanteen mukaan. Ilmanlaatuindeksi ja muutakin Etelä-Karjalan ilmanlaatuun liittyvää asiaa on tiedotettu myös internetissä toukokuusta 1998 alkaen. Tällä hetkellä mittausverkon ilmanlaatuasiat löytyvät Ilmatieteen laitoksen ylläpitämältä valtakunnalliselta nettisivustolta osoitteesta 2

26 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty kolmen mittausverkon alueella käytössä olleen sääaseman tietoja. Vallitseva tuulensuunta vuonna 29 oli Lappeenrannan ja Imatran sääaseman mittauspisteillä etelästä ja Joutsenossa idästä. Joutsenon sääasema näyttää tuulen suunnan erilailla kuin muut sääasemat sääaseman suuntausvirheen takia (kuva 9). Vuoden 29 keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 3 7 astetta. Vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa.. Paikoin ennätyslämpimän vuoden 28 jälkeen ei ennätyksiä hätyytelty, vaan vuosi 29 sijoittui maan etelä- ja keskiosassa noin 15-2 ja pohjoisessa 1-15 lämpimimmän vuoden joukkoon.vuosi 29 alkoi tavanomaista lauhemmalla tammikuulla. Talvisia päiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden keskilämpötila on nollan alapuolella, oli koko maassa kuitenkin tavanomainen määrä. Kevät oli myös koko maassa keskimääräistä lämpimämpi ja paikoin myös keskimääräistä kuivempi. Maan itäosassa maalis-toukokuun sademäärät jäivät paikoitellen alle puoleen tavanomaisesta. Toisaalta Lapissa ja maan länsiosassa kevään sademäärät olivat lähellä keskiarvoja. Kesä alkoi keskimääräistä viileämpänä. Kesäkuu päättyi helteisiin, mutta taas heinäkuun alussa sää oli tavallista koleampaa ja hallaa ja yöpakkasiakin havaittiin. Lämmin elokuu kuitenkin tasoitti alkukesän viileyttä niin, että kokonaisuutena kesä oli hieman keskimääräistä lämpimämpi lähes koko maassa. Hellepäiviä kertyi kesän aikana melko tavanomainen määrä. Syksyn sää oli hyvin vaihtelevaa. Syksy alkoi paikoin jopa harvinaisen lämpimällä syyskuulla, mutta lokakuu puolestaan oli tavanomaista kylmempi. Marraskuussa sää muuttui taas keskimääräistä leudommaksi, ja kokonaisuutena syksy oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Joulukuussa sää muuttui taas kylmemmäksi ja talvi alkoikin keskimääräistä kylmempänä. Vuoden 29 sademäärät olivat hieman keskimääräistä pienempiä lähes koko maassa. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna suhteessa vähiten satoi maan keski- ja paikoin lounaisosassa, missä vuoden sademäärät ovat noin 7-8 prosenttia tavanomaisesta. Aivan etelärannikolla, itärajan tuntumassa sekä paikoitellen Lapissa sademäärät ovat olleet lähellä pitkän ajan keskiarvoja. (Ilmatieteenlaitos ). 21

27 ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kokonaisuudessaan sää oli poikkeuksellinen jo neljäntenä vuonna peräkkäin koko maassa. Kuva 9: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan tuuliruusut vuonna 29. Joutsenon paloasemalla oleva sääasema ei näytä oikein idän puoleisia tuulia sääaseman virheen takia. Taulukko 12: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna 29. Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä, Joutsenossa Pulpin mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteenlaitos 1) keskiarvot v lämpötila ( C) sadanta (mm) lämpötila ( C) Imatra v. 29 sadanta (mm) Lappeenranta Lämpötila ( C) v. 29 sadanta (mm) lämpötila ( C) Joutseno v. 29 sadanta (mm) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu )Ilmastotilastoja Suomesta 22:1 Tilastoja Suomen ilmastosta , Ilmatieteenlaitos 22

28 IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 29 Ilmanlaadun indeksiarvoja laskettiin Imatralla vuonna 29 Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1/PM2,5. Ilmanlaatuindeksi Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 1. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 98 % mittausajasta hyvää ja 2 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kulkeutuneet hajurikki- eli TRSpitoisuudet, rikkidioksidipitoisuudet sekä kohonneet hiukkaspitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 97 % mittausajasta hyvää ja 3 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat liikenteestä peräisin olleet typpidioksidipitoisuudet ja kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä kaukokulkeutuneet hiukkaset. Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 29 2 ERITTÄIN HUONO Rautionkylä Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Imatran ilmanlaatu Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna

29 IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 29 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä. Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla vuonna Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina ja Imatrankoskella vuonna Tulokset Vuonna 29 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rautionkylän mittauspisteellä. Mansikkalassa TRS-pitoisuudet olivat pienimpiä johtuen suurista etäisyyksistä päästölähteisiin (taulukko 13 ja kuvat 11-13). Rautionkylän ja Rajan mittauspisteissä TRS-pitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Rajalla ZAO International Paper Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla)(kuva 12). Taulukko 13: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna 29. Rautionkylässä tuntikeskiarvot muodostuvat 6 minuutin, Mansikkalassa 36 minuutin ja Rajalla 1 minuutin mittausjaksosta. vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) vuorokausikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen lkm) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) tuntikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lkm) Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo ( kpl), ( kpl), ( kpl) ,4 (31 kpl),1 ( 5 kpl),7 (57 kpl) valid-% ) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin

30 IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... µg(s)/m³ Rajan TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 29 µg(s)/m³ Rautionkylän TRS:n vuorokausikeskiarvot v vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ 12 1 vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ kk kk Kuva 11: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 29. Kuva 12: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvojen (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 29. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta. Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ ei ylittynyt millään mittauspisteellä vuonna 29 (kuva 13). Suurimmat yksittäiset pitoisuudet mitattiin Rautionkylässä ja Rajalla. Rautionkylässä tuntipitoisuus 1 µg(s)/m³ ylittyi,4 % eli 31 tuntia, Rajalla,7 % eli 57 tuntia ja Mansikkalassa,1 % eli 5 tuntia mittausajasta (Taulukko 13). Vuonna 29 mittauspisteiden TRS-pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna, tosin Rajalla mitattiin hieman suurempia pitoisuuksia. 24

31 IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... TRS-yhdisteet, 2. suurin vuorokausikeskiarvo v.29 µg(s)/m³ 35 Rautionkylä 3 Mansikkala Raja ohjearvo TRS-yhdisteet, 99%:n tuntiarvot v.29 µg(s)/m3 1 9 Rautionkylä 8 Mansikkala 7 Raja Kuva 13: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat 99%-tuntiarvot suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 29. ja kuukausien toiseksi Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien aleneminen alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 21 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS pitoisuudet alenivat entisestään Rautionkylässä. Vuoden 29 mitatut pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina (kuva 14). Tosin pitoisuuksien keskiarvo pelkästään Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden tuulensuunnilla ( ) lasketuissa arvoista Rautionkylässä hieman nousi vuonna 26 (taulukko 14). Rajan mittauspisteellä TRS:n tuntipitoisuudet ovat olleet koko 2-luvun hieman suurempia kuin muilla Imatran mittauspisteillä. µg(s)/m³ TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na % Kuva 14: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina

32 IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... Taulukko 14: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja Rajan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina tuulensuunnilla 31-33, vuosina tuulensuunnilla ja vuodesta 22 alkaen o (Stora enso Oyj:n tuulensuunta). Rajan pitoisuudet on laskettu aina tuulensuunnilla o (ZAO Svetogorskin tuulensuunta). Tuulennopeus yli 1 m/s, vuodesta 22,5 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuuntatiedoilla.. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina Rajan TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rajan TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina , , , ,7 1, ,3 1, ,2 1, ,9 1 2, ,2 3 5, ,7 3 7, ,7 5 12, ,2 5 18, ,3 7 22, ,7 1 1, , ,4 6 22, ,1 3 9, ,1 2 2,4 28,7 3,9,9 4,3 29 2,3,6 2,2 3,5 26

33 IMATRAN ILMANLAATU 29: Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 29 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) mittauksia suoritettiin vuosina Vuonna 1997 rikkidioksidia mitattiin myös Imatrankoskella. Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Rajan ja Rautionkylän pitoisuudet olivat suurempia kuin Mansikkalan mittauspisteellä (kuva 15), tosin Rautionkylässä mitattiin hetkellisesti suurimmat pitoisuudet. Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista (kuva 17) on havaittavissa, että Rajalla ulkoilman laatuun vaikuttavat Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 17). µg/m³ Rikkidioksidi, 99 %:n tuntiarvot v.29 ohjearvo 25 µg/m³ Rautionkylä Mansikkala Raja Rikkidioksidi, kuukausikeskiarvot v.29 µg/m³ Rautionkylä Mansikkala Raja Kuva 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna

34 IMATRAN ILMANLAATU 29: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 29. Validiteetti-% = ajallinen edustavuus.tuntikeskiarvo muodostuu Rautionkylässä 6 min keskiarvosta, Rajalla 46 min keskiarvosta ja Mansikkalassa 16 min keskiarvosta. Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) ) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava /- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon verrattava /- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntiarvo (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25.s suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) 44 ( kpl) 11 ( kpl) 7 ( kpl) 5 ( kpl) 12 ( kpl) 6 ( kpl) Validiteetti-% /35 (24 kpl) -/125 (3 kpl) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausi keskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl Rikkidioksidin ohje- tai raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 29. Rautionkylässä mitattiin Imatran korkeimmat pitoisuudet. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rautionkylässä olivat noin 65 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet noin 6 % tuntiohjearvosta (taulukko 16 ja kuva 15). 29

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 28 ESIPUHE Vuonna 27 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran kaupunki 2017 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 213 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 ILMANLAATU 26: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 29 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Alueen teollisuusrakenteesta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009 LPR Keskusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsala tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 212 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 25 ESIPUHE Vuonna 24 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot